Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: BACKSPACE - 23.08.18 - klo:11:52

Otsikko: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 23.08.18 - klo:11:52
Onkos nyt taas menossa joku kansanliike siitä että "kaikki vaan vähänkään syötäväksikelpaava rehu täytyy korjata ja varastoida odottamaan ensi kevään rehupulaa"???

Ei, ei, ei ja vielä kerran ei.

Tätä ongelmaa ei pidä nyt ulkoistaa niiden ratkaistavaksi joilla sattuu rehua pellolla olemaan. Tässähän siis kuitenkin käy niin, että joka suopusikko paalataan eikä niitä paaleja kukaan kaipaa. Tai ei hae tai jos hakee niin ei maksa. Kustannukset jäävät avuliaiden ihmisten maksettaviksi..

Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä. 
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 23.08.18 - klo:12:25
Sen jälkeen,kun levisi tieto, että ruottalaiset hakevat paalit ja maksavat 90 euroa kipaleelta, on kuolaajia riittänyt noilla meidänkin rehupaalikasoilla. Ikäväkseni olen joutunut vain toteamaan, että nuori-isäntä odottaa vielä parempaa hintaa.
Mutta kaikki paalattavaksi kelpaava on kyllä paaliin mennyt..jopa ne kolme vuotta niittämättä olleet ja nyt sitten juurta myöten niitetyt kulokotkin. Että kortta on varmasti paalissa.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Magia - 23.08.18 - klo:12:54
Onkos nyt taas menossa joku kansanliike siitä että "kaikki vaan vähänkään syötäväksikelpaava rehu täytyy korjata ja varastoida odottamaan ensi kevään rehupulaa"???

Ei, ei, ei ja vielä kerran ei.

Tätä ongelmaa ei pidä nyt ulkoistaa niiden ratkaistavaksi joilla sattuu rehua pellolla olemaan. Tässähän siis kuitenkin käy niin, että joka suopusikko paalataan eikä niitä paaleja kukaan kaipaa. Tai ei hae tai jos hakee niin ei maksa. Kustannukset jäävät avuliaiden ihmisten maksettaviksi..

Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.
Minusta reagointi on ollut sen verran huonoa rehupulaan,ensi keväänä osa syöttää lankunpätkiä elukoille...Ei myytävät rehut nytkään kauaa myynnissä vanhene.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 23.08.18 - klo:12:57
Mielenkiintoista silti, että toimintamalli on tuo? Otetaan ja haetaan ja maksetaan. Ei olla esillä lehtien palstoilla, miten lehmiä täytyy teurastaa ja kriisiapua on välttämätön. Tai ehkä sitäkin mutta otetaan ja toimitaan. Mitä bäkkis tuossa taitaa peräänkuuluttaa?

Lähinnä sitä että joilla on pula on se vastuu varata rehunsa nyt.

Ja että ihan jokaista peräpeltoa ei pidä varmuuden vuoksi mennä paalaamaan koska se tavara vaan sitten jää käsiin ellei sitä ole joku varannut. Niitä paaleja mätänee ihan tarpeeksi muutenkin.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 23.08.18 - klo:13:03
Mielenkiintoista silti, että toimintamalli on tuo? Otetaan ja haetaan ja maksetaan. Ei olla esillä lehtien palstoilla, miten lehmiä täytyy teurastaa ja kriisiapua on välttämätön. Tai ehkä sitäkin mutta otetaan ja toimitaan. Mitä bäkkis tuossa taitaa peräänkuuluttaa?

Lähinnä sitä että joilla on pula on se vastuu varata rehunsa nyt.

Ja että ihan jokaista peräpeltoa ei pidä varmuuden vuoksi mennä paalaamaan koska se tavara vaan sitten jää käsiin ellei sitä ole joku varannut. Niitä paaleja mätänee ihan tarpeeksi muutenkin.
Nyt sinä vaadit liian pitkää kaukonäköisyyttä, ei isäntä, jolla on aina rehut riittäneet osaa niitä laskea. Sitten kevään korvalla, kun on viikon rehut laanissa voi alkaa soittelemaan kylille ja tuotantoneuvojalle, jos jossain olisi näkynyt joutilaita paalikasoja.. tää on niin nähty.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: de Citonni - 23.08.18 - klo:13:07
Vähän sellainen tuntuma, kun noita naapurimaiden välineitä seurannut, että saattaa tilanne olla sellainenkin, että lähes kaikki korsi löytää ottajansa, ellei ole jo valmiiksi mädäntynyttä.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: antti-x - 23.08.18 - klo:13:10
Bäkkärin nurklla on tainnutkin sataa ihan hyvin, niin on hyvä tuolleen uhota. Jos itäsuomalaisilla ei olisi rehuja niin voisi olla eri ääni kellossa...
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 23.08.18 - klo:15:22
Sen jälkeen,kun levisi tieto, että ruottalaiset hakevat paalit ja maksavat 90 euroa kipaleelta, on kuolaajia riittänyt noilla meidänkin rehupaalikasoilla. Ikäväkseni olen joutunut vain toteamaan, että nuori-isäntä odottaa vielä parempaa hintaa.
Mutta kaikki paalattavaksi kelpaava on kyllä paaliin mennyt..jopa ne kolme vuotta niittämättä olleet ja nyt sitten juurta myöten niitetyt kulokotkin. Että kortta on varmasti paalissa.

Melkoista riistoa myydä säilörehua n. 30 sentin kuiva-ainekilohinnalla, jos samalla viljasta ei olla valmiita maksamaan kuin 15 snt  ;D

Missä on solidaarisuus  ;D
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 23.08.18 - klo:15:28
Bäkkärin nurklla on tainnutkin sataa ihan hyvin, niin on hyvä tuolleen uhota. Jos itäsuomalaisilla ei olisi rehuja niin voisi olla eri ääni kellossa...

Joo. Täällä on rehua varmaan tarpeeksi.

-> kellä on rehupula niin vielä olisi aikaa varata ja tilata. Kolmansia satoja aletaan murskaamaan maahan joskus ensi viikolla jos omaa tarvetta tai varmaa ostajaa ei ole tiedossa.

Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 23.08.18 - klo:15:34
Sen jälkeen,kun levisi tieto, että ruottalaiset hakevat paalit ja maksavat 90 euroa kipaleelta, on kuolaajia riittänyt noilla meidänkin rehupaalikasoilla. Ikäväkseni olen joutunut vain toteamaan, että nuori-isäntä odottaa vielä parempaa hintaa.
Mutta kaikki paalattavaksi kelpaava on kyllä paaliin mennyt..jopa ne kolme vuotta niittämättä olleet ja nyt sitten juurta myöten niitetyt kulokotkin. Että kortta on varmasti paalissa.

Melkoista riistoa myydä säilörehua n. 30 sentin kuiva-ainekilohinnalla, jos samalla viljasta ei olla valmiita maksamaan kuin 15 snt  ;D

Missä on solidaarisuus  ;D
Jossain muualla kuin meillä. Eikä ole sitten tarkoitusta myydä paaliakaan, vaikka elukkaa lähtee, tulee sitä tilallekin ja ei harmainta aavistusta, kuinka monta.
Toisaalta, viljasta on maksettu, mitä naapuri on pyytänyt ja en talveksikin on jo kuulemma siilossa, joten ei hätä päivää meidän tilan nurkilla.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 23.08.18 - klo:15:41
Onkos nyt taas menossa joku kansanliike siitä että "kaikki vaan vähänkään syötäväksikelpaava rehu täytyy korjata ja varastoida odottamaan ensi kevään rehupulaa"???

Ei, ei, ei ja vielä kerran ei.

Tätä ongelmaa ei pidä nyt ulkoistaa niiden ratkaistavaksi joilla sattuu rehua pellolla olemaan. Tässähän siis kuitenkin käy niin, että joka suopusikko paalataan eikä niitä paaleja kukaan kaipaa. Tai ei hae tai jos hakee niin ei maksa. Kustannukset jäävät avuliaiden ihmisten maksettaviksi..

Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.
Mää oon lähinnä aatellu sen niin, että mahdollisimman vähän murskaittaisiin nurmia maahan niin, että niillle olisi joku ottajakin ollut. Täällä lounaassa tuntuu, ettei viherrä oikein kenelläkään. En tiedä missä kaukana sitä rehua oikein mahdollisesti olisi.

Ihmeellisen huonosti tuntuu tieto kulkevan tänä valtavan digiloikan aikakautena. Ensin pitää saada tieto kulkemaan, sitten rehu.

Ei kai niitä ilmaiseksi kukaan kuvittele saavansa?
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 23.08.18 - klo:16:37
Onkos nyt taas menossa joku kansanliike siitä että "kaikki vaan vähänkään syötäväksikelpaava rehu täytyy korjata ja varastoida odottamaan ensi kevään rehupulaa"???

Ei, ei, ei ja vielä kerran ei.

Tätä ongelmaa ei pidä nyt ulkoistaa niiden ratkaistavaksi joilla sattuu rehua pellolla olemaan. Tässähän siis kuitenkin käy niin, että joka suopusikko paalataan eikä niitä paaleja kukaan kaipaa. Tai ei hae tai jos hakee niin ei maksa. Kustannukset jäävät avuliaiden ihmisten maksettaviksi..

Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Hmmmmmmmm . Jokainen vastaa itse omista teostaan . Olisko tuossa käynyt niin et joku huomannut bisneksen paikan ja Sinä kiellät semmoset ajatukset .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 23.08.18 - klo:17:05
Onkos nyt taas menossa joku kansanliike siitä että "kaikki vaan vähänkään syötäväksikelpaava rehu täytyy korjata ja varastoida odottamaan ensi kevään rehupulaa"???

Ei, ei, ei ja vielä kerran ei.

Tätä ongelmaa ei pidä nyt ulkoistaa niiden ratkaistavaksi joilla sattuu rehua pellolla olemaan. Tässähän siis kuitenkin käy niin, että joka suopusikko paalataan eikä niitä paaleja kukaan kaipaa. Tai ei hae tai jos hakee niin ei maksa. Kustannukset jäävät avuliaiden ihmisten maksettaviksi..

Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Hmmmmmmmm . Jokainen vastaa itse omista teostaan . Olisko tuossa käynyt niin et joku huomannut bisneksen paikan ja Sinä kiellät semmoset ajatukset .
Toisen hädästä ei saa hyötyä..hyi,hyi..
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: SKN - 23.08.18 - klo:17:11
Mää kattosin asiaa siltä kantilta että jos ja kun paaleja ostaa niin ei ainakaan näkemättä niitä passaa ostaa. Vielä parempi jos itte näkee mistä heinät on tehty/tehdään. Vähän helpottaa jos tuntee myyjän.

Sen sortin sontaa saattaa olla nätin ja tiukan muovin alla että on kaatiskamaa, löytyy puunlehtiä, multaa, rikkakasveja höystettynä juolalla, ja ties mitä, nauloista lasinpaloihin.

Kova tyyppi vaatii analyysin ja ainakin yhden suolistetun jonka itte valittee.





Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Rusina - 23.08.18 - klo:17:58
Mää kattosin asiaa siltä kantilta että jos ja kun paaleja ostaa niin ei ainakaan näkemättä niitä passaa ostaa. Vielä parempi jos itte näkee mistä heinät on tehty/tehdään. Vähän helpottaa jos tuntee myyjän.

Sen sortin sontaa saattaa olla nätin ja tiukan muovin alla että on kaatiskamaa, löytyy puunlehtiä, multaa, rikkakasveja höystettynä juolalla, ja ties mitä, nauloista lasinpaloihin.

Kova tyyppi vaatii analyysin ja ainakin yhden suolistetun jonka itte valittee.

Kyllä nyt on huijarin markkinat katettuna jos ei ole tarkkana. Että tästäkin tuli nyt ongelma toisten perään.

Me saatin rehut nipin napin kasaan. Viime vuotisia paaleja on vielä hiehoille, mutta uutta satoa piti alkaa syöttää melkein heti lehmille kun viime vuoden sato oli laadultaan niin heikkoa että mullipaalia tuli melkein puolet. Nyt tähän saakka ykkössato vaikuttaa olevan laadultaan keskitasoa tai vähän parempaa. Parempaa ei voi odottaakaan.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: lypsyukko - 23.08.18 - klo:21:05
Yks tuttu viljanviljelijä meni kaatamaan kuivana kesää 2006 kaukaista kesanto heinää. Yllätys oli ollut suuri, kun joku oli käynyt korjaamas heinät kysymättä parempaan talteen. Nyt tulee mieleen, että koska ensimmäisen kerran lehdessä kirjoitetaan paali varkauksista. Hätä joskus saa suorittamaan yllättäviä asioita :)
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: JD6630 - 23.08.18 - klo:21:15
Nyt tulee mieleen, että koska ensimmäisen kerran lehdessä kirjoitetaan paali varkauksista. Hätä joskus saa suorittamaan yllättäviä asioita :)
Kylillä puhuivat jo heinäkuussa että ois paaleja kadonnut.

Kesannot jää paalaamatta.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Neke - 23.08.18 - klo:21:21
Mielenkiintoista silti, että toimintamalli on tuo? Otetaan ja haetaan ja maksetaan. Ei olla esillä lehtien palstoilla, miten lehmiä täytyy teurastaa ja kriisiapua on välttämätön. Tai ehkä sitäkin mutta otetaan ja toimitaan. Mitä bäkkis tuossa taitaa peräänkuuluttaa?

Lähinnä sitä että joilla on pula on se vastuu varata rehunsa nyt.

Ja että ihan jokaista peräpeltoa ei pidä varmuuden vuoksi mennä paalaamaan koska se tavara vaan sitten jää käsiin ellei sitä ole joku varannut. Niitä paaleja mätänee ihan tarpeeksi muutenkin.
Nyt sinä vaadit liian pitkää kaukonäköisyyttä, ei isäntä, jolla on aina rehut riittäneet osaa niitä laskea.


Oletan että, tätä se toukokin tarkoitti: laskutaidottomuus, ni
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: vms1 - 23.08.18 - klo:22:08


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.08.18 - klo:07:46


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 24.08.18 - klo:07:48


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.08.18 - klo:07:54


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 24.08.18 - klo:07:55
Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

Kuule, monet tilat korjailee jo kolmatta rehusatoa ja alkavat odottelemaan neljättä + kriisirahoja.

Niitäkin on mutta harvassa .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 24.08.18 - klo:07:56


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 24.08.18 - klo:07:58


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?
Ei ainakaan sieltä. Meidän "kiireelliset" laskelmat ovat olleet sorvin alla nyt kuusi kuukautta. Tuollaisessa ajassa ehtii moni lehmä kuolla nälkään.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.08.18 - klo:08:00


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?

ProAgria ei myy eikä välitä rehua, eli täysin väärä paikka.

Ja miksi kysyä neuvoa asiaan johon vastaus on jo selvillä??

Hintoja voisi tietty kommentoida, koska muualla ei varmaan osata/haluta laskea säilörehun maksimihintaa eri tilanteissa? Siihenkin on olemassa ratkaisu.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 24.08.18 - klo:08:03


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?

ProAgria ei myy eikä välitä rehua, eli täysin väärä paikka.

Ja miksi kysyä neuvoa asiaan johon vastaus on jo selvillä??

Hintoja voisi tietty kommentoida, koska muualla ei varmaan osata/haluta laskea säilörehun maksimihintaa eri tilanteissa? Siihenkin on olemassa ratkaisu.
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.08.18 - klo:08:07


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?

ProAgria ei myy eikä välitä rehua, eli täysin väärä paikka.

Ja miksi kysyä neuvoa asiaan johon vastaus on jo selvillä??

Hintoja voisi tietty kommentoida, koska muualla ei varmaan osata/haluta laskea säilörehun maksimihintaa eri tilanteissa? Siihenkin on olemassa ratkaisu.
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.

Voihan se olla tuon 70€.... mutta silloin ongelma onkin liian suurissa kiinteissä kuluissa. Arvo paalin tuottajalle voi olla mitä vaan, mutta ei sen ostajan tarvitse maksaa siitä sen enempää kuin mikä on paalista saatava hyöty  :)
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 24.08.18 - klo:08:11
Huhuh noita bäkäpeissin neuvoja . Karjaa menee teuraaksi , rehupula valtava .


Ei taida toi neuvonta palvelu olla ajan tasalla .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: SKN - 24.08.18 - klo:08:14


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?

ProAgria ei myy eikä välitä rehua, eli täysin väärä paikka.

Ja miksi kysyä neuvoa asiaan johon vastaus on jo selvillä??

Hintoja voisi tietty kommentoida, koska muualla ei varmaan osata/haluta laskea säilörehun maksimihintaa eri tilanteissa? Siihenkin on olemassa ratkaisu.
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.

Voihan se olla tuon 70€.... mutta silloin ongelma onkin liian suurissa kiinteissä kuluissa. Arvo paalin tuottajalle voi olla mitä vaan, mutta ei sen ostajan tarvitse maksaa siitä sen enempää kuin mikä on paalista saatava hyöty  :)

Eihän paali maksa kuin verkon ja muovin verran?

Koneet on itsellä ja heinä pellossa valmiina. 🤣🤣
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: ilkka - 24.08.18 - klo:08:17


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.




Selkeää reuntarvelaskelmaa koskevat kommentit todistavat miksi nautatalous on kriisissä.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 24.08.18 - klo:08:18


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?

ProAgria ei myy eikä välitä rehua, eli täysin väärä paikka.

Ja miksi kysyä neuvoa asiaan johon vastaus on jo selvillä??

Hintoja voisi tietty kommentoida, koska muualla ei varmaan osata/haluta laskea säilörehun maksimihintaa eri tilanteissa? Siihenkin on olemassa ratkaisu.
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.

Voihan se olla tuon 70€.... mutta silloin ongelma onkin liian suurissa kiinteissä kuluissa. Arvo paalin tuottajalle voi olla mitä vaan, mutta ei sen ostajan tarvitse maksaa siitä sen enempää kuin mikä on paalista saatava hyöty  :)

Eihän paali maksa kuin verkon ja muovin verran?

Koneet on itsellä ja heinä pellossa valmiina. 🤣🤣

Seltä se tolle trullille .

Monet on ilmatteeks antanut hömppäheinä peltoja paalata rehuks ja nyt toi idiootti tyrmää senkin .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: SKN - 24.08.18 - klo:08:20


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?

ProAgria ei myy eikä välitä rehua, eli täysin väärä paikka.

Ja miksi kysyä neuvoa asiaan johon vastaus on jo selvillä??

Hintoja voisi tietty kommentoida, koska muualla ei varmaan osata/haluta laskea säilörehun maksimihintaa eri tilanteissa? Siihenkin on olemassa ratkaisu.
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.

Voihan se olla tuon 70€.... mutta silloin ongelma onkin liian suurissa kiinteissä kuluissa. Arvo paalin tuottajalle voi olla mitä vaan, mutta ei sen ostajan tarvitse maksaa siitä sen enempää kuin mikä on paalista saatava hyöty  :)

Eihän paali maksa kuin verkon ja muovin verran?

Koneet on itsellä ja heinä pellossa valmiina. 🤣🤣

Seltä se tolle trullille .

Monet on ilmatteeks antanut hömppäheinä peltoja paalata rehuks ja nyt toi idiootti tyrmää senkin .

No nii... 🤣
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: -Joomies- - 24.08.18 - klo:08:21
Huhuh noita bäkäpeissin neuvoja . Karjaa menee teuraaksi , rehupula valtava .


Ei taida toi neuvonta palvelu olla ajan tasalla .

Päin vastoin. Tuli ilmaiseksi pari-kolme perusasiaa. Rehumäärän laskeminen, vuosittaisen rehubudjetin laskeminen, mittarit säilörehumäärille ja tuotantokustannusten selvittäminen.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: SKN - 24.08.18 - klo:08:23
Huhuh noita bäkäpeissin neuvoja . Karjaa menee teuraaksi , rehupula valtava .


Ei taida toi neuvonta palvelu olla ajan tasalla .

Päin vastoin. Tuli ilmaiseksi pari-kolme perusasiaa. Rehumäärän laskeminen, vuosittaisen rehubudjetin laskeminen, mittarit säilörehumäärille ja tuotantokustannusten selvittäminen.

Höpö höpö, just niinku Hessukin kirjoitti, verkko ja muovi vaan maksaa koska heinä on pellossa valmiina ja koneet itsellä.

🤣
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 24.08.18 - klo:08:27
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.

Voihan se olla tuon 70€.... mutta silloin ongelma onkin liian suurissa kiinteissä kuluissa. Arvo paalin tuottajalle voi olla mitä vaan, mutta ei sen ostajan tarvitse maksaa siitä sen enempää kuin mikä on paalista saatava hyöty  :)
Ykkössato tänä vuonna:

"Aloin laskea pyöröpaalille hintaa. Paalejahan tuli melko vähän hehtaarilta - alle puolet normaalista - niin kappalehinta nousee. Jos oikaisee reippaasti ja ottaa vaan korjuun kustannukset huomioon ilman perustamista, niin tämmöistä olis

- kevätapulanta levitettynä -> ~20 €/paali (omatyö)
- niittomurskaus  ja paalaus ~18,50 €/paali (urakoitsija)
- muovi ja käärintä ~ 6 €/paali (omatyö)
- paalien siirto varastopaikalle = pellonreunaan ~ 2/paali (omatyö)

Jokainen valkoinen möllykkä on tähän mennessä aiheuttanut 46,50 € suuruisen kustannuksen. Ennen kuin rehu on lehmien syötävänä, tulee 3 € lisää/paali, kun paalit siirretään navettaan."
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: -Joomies- - 24.08.18 - klo:08:28
Huhuh noita bäkäpeissin neuvoja . Karjaa menee teuraaksi , rehupula valtava .


Ei taida toi neuvonta palvelu olla ajan tasalla .

Päin vastoin. Tuli ilmaiseksi pari-kolme perusasiaa. Rehumäärän laskeminen, vuosittaisen rehubudjetin laskeminen, mittarit säilörehumäärille ja tuotantokustannusten selvittäminen.

Höpö höpö, just niinku Hessukin kirjoitti, verkko ja muovi vaan maksaa koska heinä on pellossa valmiina ja koneet itsellä.

🤣

No eihän nekään oikeasti mitään maksa kun ostettiin ne viime vuonna ennakkoon, ettei tarvi maksaa veroja ja tulee alvit takas.
Että kyllä itse tilalla omilla koneilla tuotettu rehu on ilmaista. Sen voi sitten vaikka jakaa pois, kun tekeminenkään ei maksanut mitään.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 24.08.18 - klo:08:31
rehunteon kustannukset niitto karhotius paalaus on sen verran suuret että mitään huonoa heinää ei kannata tehdä siitä ei saa sellaista hintaa että siinä olisi järkeä yhtä tyhjän kanssa.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 24.08.18 - klo:08:31
Huhuh noita bäkäpeissin neuvoja . Karjaa menee teuraaksi , rehupula valtava .


Ei taida toi neuvonta palvelu olla ajan tasalla .

Päin vastoin. Tuli ilmaiseksi pari-kolme perusasiaa. Rehumäärän laskeminen, vuosittaisen rehubudjetin laskeminen, mittarit säilörehumäärille ja tuotantokustannusten selvittäminen.

Eikö noita enää opeteta maatalousoppilaitoksissa ? Noi on ihan itsestään selviä asioita .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 24.08.18 - klo:08:32
rehunteon kustannukset niitto karhotius paalaus on sen verran suuret että mitään huonoa heinää ei kannata tehdä siitä ei saa sellaista hintaa että siinä olisi järkeä yhtä tyhjän kanssa.

Jättää sitte ruokkimatta vai?
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 24.08.18 - klo:08:35
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.

Voihan se olla tuon 70€.... mutta silloin ongelma onkin liian suurissa kiinteissä kuluissa. Arvo paalin tuottajalle voi olla mitä vaan, mutta ei sen ostajan tarvitse maksaa siitä sen enempää kuin mikä on paalista saatava hyöty  :)
Ykkössato tänä vuonna:

"Aloin laskea pyöröpaalille hintaa. Paalejahan tuli melko vähän hehtaarilta - alle puolet normaalista - niin kappalehinta nousee. Jos oikaisee reippaasti ja ottaa vaan korjuun kustannukset huomioon ilman perustamista, niin tämmöistä olis

- kevätapulanta levitettynä -> ~20 €/paali (omatyö)
- niittomurskaus  ja paalaus ~18,50 €/paali (urakoitsija)
- muovi ja käärintä ~ 6 €/paali (omatyö)
- paalien siirto varastopaikalle = pellonreunaan ~ 2/paali (omatyö)

Jokainen valkoinen möllykkä on tähän mennessä aiheuttanut 46,50 € suuruisen kustannuksen. Ennen kuin rehu on lehmien syötävänä, tulee 3 € lisää/paali, kun paalit siirretään navettaan."
Ihanan kallista..
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: -Joomies- - 24.08.18 - klo:08:39
Huhuh noita bäkäpeissin neuvoja . Karjaa menee teuraaksi , rehupula valtava .


Ei taida toi neuvonta palvelu olla ajan tasalla .

Päin vastoin. Tuli ilmaiseksi pari-kolme perusasiaa. Rehumäärän laskeminen, vuosittaisen rehubudjetin laskeminen, mittarit säilörehumäärille ja tuotantokustannusten selvittäminen.

Eikö noita enää opeteta maatalousoppilaitoksissa ? Noi on ihan itsestään selviä asioita .

Tuli niistä sullekin itsestään selvyyksiä kun ne laitettiin kolmelle riville.
Tiedätkö mikä itsestään selvyys tule kun yhdistetään nuo perusasiat ja huono taloustilanne?
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 24.08.18 - klo:08:50
Huhuh noita bäkäpeissin neuvoja . Karjaa menee teuraaksi , rehupula valtava .


Ei taida toi neuvonta palvelu olla ajan tasalla .

Päin vastoin. Tuli ilmaiseksi pari-kolme perusasiaa. Rehumäärän laskeminen, vuosittaisen rehubudjetin laskeminen, mittarit säilörehumäärille ja tuotantokustannusten selvittäminen.

Höpö höpö, just niinku Hessukin kirjoitti, verkko ja muovi vaan maksaa koska heinä on pellossa valmiina ja koneet itsellä.

🤣

Syökö lehmä verkkoa ja muovia?
Toisaalta onhan sillä verkkomaha, miksei siis söisi.
Syö ja Laihialla syö vielä naulatkin ja paskantaa kettinkiä.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 24.08.18 - klo:09:28
Tuosta laskelmasta taitaa tosiaan puuttuu sellaisia niin kuin koneiden pääomakustannukset ja muuta. Mutta kuten SKN totesi, niin omilla koneilla tehtynä ilmaista rehua... Tosiasiassa jos kaikki kustannukset lasketaan, niin suurella osalla tiloja rehuviljan ostaminen on halvempaa kuin sen viljely itse. Kuten jo muutamaan kertaan on tullut todettuakin. Samoin karkearehu jos kaikki kulut huomioidaan niin rehu voi olla tosi kallista itse tehtynä. Sitä vaan ei osata laskea kaikkia kustannuksia ja kauhistellaan sen urakoitsijan suurta lasku.
Joo, oman kaluston traktorin, työkoneen (apulannanlevitin/käärijä) ja kuljettajan tuntiveloitus on laskelmassa yhteensä vain 40 €/tunti, josta kuljettajan osuus on yleisesti laskennassa käytetty 16,25 €/h (=n. 10 €/h brutto). Lisäksi tää oli mun ensimmäinen oma käärintäsessio, niin aikaa meni aika paljon harjoitellessa. Urakoitsijallamme ei ole yhdistelmäkonetta, joten erilliskäärintänä kun viime vuonna tehtiin, niin siitäkin aika paljon maksettavaa tuli. Mutta ei omaa paalikonetta ja käärijää urakoitsijan korvaajaksi hankittukaan vaan "silppujen", kuivaheinän ja olkien paalaukseen.

Hehtaaritaksalla tehtävässä noukinvaunukorjuussa urakoitsijan veloitus on 180 €/ha sisältää perhoskoneella niittomurskauksen. Se maksaa saman tuleeko puoli kuormaa hehtaarilta vai normaali koko kuorma/ha. Tänä vuonna tuli puoli kuormaa/ha.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: ilkka - 24.08.18 - klo:09:41
Kannattaa tosiaan laskea ne omat kustannukset, mutta kannattanee miettiä mikä on laskennallisen- ja kassakustannuksen ero.

Jos sulla on ne omat maksetut koneet olemassa, kumpa on kannattavempaa käyttää niitä vai urakoitsijaa ?

Siis jos tosiaan ollaan kannattavuuskriisissä kassan osalta.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.08.18 - klo:10:21
rehunteon kustannukset niitto karhotius paalaus on sen verran suuret että mitään huonoa heinää ei kannata tehdä siitä ei saa sellaista hintaa että siinä olisi järkeä yhtä tyhjän kanssa.

Eteenkään jos niille ei ole ostajaa valmiina.

Jos on valmiina niin sitten.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: John Ferguson - 24.08.18 - klo:12:29
Täällä humahtaa puolella porukasta Backspacen viesti yli hilseen niin että kalju hulmuaa.  :D
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 24.08.18 - klo:12:44
Täällä humahtaa puolella porukasta Backspacen viesti yli hilseen niin että kalju hulmuaa.  :D
Kyllä minä sen ymmärrän, ettei noita paaleja kannata tehdä poikkitaiteelliseksi monumentiksi tuonne pellon laitaan, mutta sitä menekkiä on pikkusen huono ennakoida, kun se ostovimma iskee oikeasti päällensä vasta siellä helmikuussa. Eikä noita hömppäkulokoita kannata tehdä ylipäätään..
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: de Citonni - 24.08.18 - klo:13:18


Oikea toimintamalli on siis se, että rehupulasta kärsivät tilat analysoivat puutteensa JA OMATOIMISESTI alkavat järjestellä asioitaan. Eivätkä odota että joku kansanliike toimittaa rehupaaleja ilmaiseksi pihaan ensi keväänä.

Väitän että on hyvn harva isäntä joka osaa paaleista päätellä kuinka paljon hänellä on rehua. Siihen kuin vaikuttaa niin hirveästi kuiva-aine ja syönti indeksi. Totuus valkenee vasta joulun tietämillä kun nykyistä satoa on syötetty pari kolme kk ja näkee montako palluraa menee karjalle päivässä. Silloin on helppo laskea että menee kolme paalia päivässä ja ruokintapäiviä on noin 170. Paaleja ei tosin ole kuin 340 joten hupsista. huhtikuussa homma kusee.

Ylimäärä rehu on aina hyvästä kunhan malttaa syöttää sen pois ennen uutta satoa.

Tämä on se ongelman ydin.

Paalin paino kiloina * kuiva-aineprosentti desimaalimuodossa = paalin sisältämä kuiva-ainemäärä kiloina.

Lypsävä lehmä syö (=se saadaan syömään+ on myös riittävä määrä) 11 kg kuiva-ainetta päivässä. Tuo luku sitten esim. luvulla 320 (on poikimaväli-umpiaika vuorokausina). Tulee esim. 3500 kiloa kuiva-ainetta.

Umpilehmä syö 60*8 jos se on "rajoitetulla" ruokinnalla. Eli 480 kgka.

Hiehot 6-26 kk syövät keskimäärin 6 kgka. Vuodessa 2200 kgka/turpa. Siis keskimäärin JOS ruokinnassa on joku tolkku. Jos ei ole niin rehua menee 40% enemmän.

Kaikkia lukuja voi pienentää 10% jos vedetään väkirehu maksimiin. Ja kaikkia lukuja voi nostaa 20% jos rehua pilaantuu/ruokinta perustuu mutuun. = väkirehu% on jostain ihmeen syystä liian matala ja lehmä purkaa näläntunteen aiheuttamaan tuskaansa mussuttamalla säilörehua koko päivän.

Eli noin 15 minuuttia menee kun tämän laskee ja sitten voi päätellä loppuuko rehu vai eikö lopu. Laskelman arvo TÄLLAISENA vuotena on tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin, joten ihan oikeasti ottakaa laskimet käteen.

Kuule , monella tilalla rehut riittää jouluun saakka , toinen sato on korjaamatta koska vettä ei ole tullut riittävästi . Että sellaasta .

No sitten täytyy tehdä jotain nyt heti. Jotain konkreettista. Eikä kuvitella että rehu ilmestyy tontille jotenkin ihan itsestään.

Kysyä neuvoa proagriasta vai ?

ProAgria ei myy eikä välitä rehua, eli täysin väärä paikka.

Ja miksi kysyä neuvoa asiaan johon vastaus on jo selvillä??

Hintoja voisi tietty kommentoida, koska muualla ei varmaan osata/haluta laskea säilörehun maksimihintaa eri tilanteissa? Siihenkin on olemassa ratkaisu.
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.

Voihan se olla tuon 70€.... mutta silloin ongelma onkin liian suurissa kiinteissä kuluissa. Arvo paalin tuottajalle voi olla mitä vaan, mutta ei sen ostajan tarvitse maksaa siitä sen enempää kuin mikä on paalista saatava hyöty  :)

Eihän paali maksa kuin verkon ja muovin verran?

Koneet on itsellä ja heinä pellossa valmiina. 🤣🤣

Seltä se tolle trullille .

Monet on ilmatteeks antanut hömppäheinä peltoja paalata rehuks ja nyt toi idiootti tyrmää senkin .

Mitähän Hessu, jos keskittyisit nyt vain niiden sorkkien viilaamiseen ja kirkkorouvien höyläämiseen.   ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: John Ferguson - 24.08.18 - klo:16:35
Täällä humahtaa puolella porukasta Backspacen viesti yli hilseen niin että kalju hulmuaa.  :D
Kyllä minä sen ymmärrän, ettei noita paaleja kannata tehdä poikkitaiteelliseksi monumentiksi tuonne pellon laitaan, mutta sitä menekkiä on pikkusen huono ennakoida, kun se ostovimma iskee oikeasti päällensä vasta siellä helmikuussa. Eikä noita hömppäkulokoita kannata tehdä ylipäätään..
Sitähän tuossa myös haettiin takaa, että sen ostovimman pitäisi olla nyt kun vielä niitä paaleja pystytään tarpeeseen paalaamaan, eikä vasta jouluna kun saadaan jotain ylijäämää, jos saadaan sitäkään.

Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: JD6630 - 24.08.18 - klo:17:20
Kyllä minä sen ymmärrän, ettei noita paaleja kannata tehdä poikkitaiteelliseksi monumentiksi tuonne pellon laitaan, mutta sitä menekkiä on pikkusen huono ennakoida, kun se ostovimma iskee oikeasti päällensä vasta siellä helmikuussa. Eikä noita hömppäkulokoita kannata tehdä ylipäätään..
Aloitusviestissäkin jo sanottiin, että laskea se tarve nyt.

Piti viime keväänäkin tulla pulaa rehuista, mutta mitään ostobuumia ei silti näkynyt.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 24.08.18 - klo:17:29
Kyllä minä sen ymmärrän, ettei noita paaleja kannata tehdä poikkitaiteelliseksi monumentiksi tuonne pellon laitaan, mutta sitä menekkiä on pikkusen huono ennakoida, kun se ostovimma iskee oikeasti päällensä vasta siellä helmikuussa. Eikä noita hömppäkulokoita kannata tehdä ylipäätään..
Aloitusviestissäkin jo sanottiin, että laskea se tarve nyt.

Piti viime keväänäkin tulla pulaa rehuista, mutta mitään ostobuumia ei silti näkynyt.
Viime vuonna ne kasvo , nyt ei .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: SKN - 24.08.18 - klo:18:16
Kyllä minä sen ymmärrän, ettei noita paaleja kannata tehdä poikkitaiteelliseksi monumentiksi tuonne pellon laitaan, mutta sitä menekkiä on pikkusen huono ennakoida, kun se ostovimma iskee oikeasti päällensä vasta siellä helmikuussa. Eikä noita hömppäkulokoita kannata tehdä ylipäätään..
Aloitusviestissäkin jo sanottiin, että laskea se tarve nyt.

Piti viime keväänäkin tulla pulaa rehuista, mutta mitään ostobuumia ei silti näkynyt.
Viime vuonna ne kasvo , nyt ei .

Totta, sateessa heinä kasvaa, ei kuivassa.

Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: JD6630 - 24.08.18 - klo:21:57
Kyllä minä sen ymmärrän, ettei noita paaleja kannata tehdä poikkitaiteelliseksi monumentiksi tuonne pellon laitaan, mutta sitä menekkiä on pikkusen huono ennakoida, kun se ostovimma iskee oikeasti päällensä vasta siellä helmikuussa. Eikä noita hömppäkulokoita kannata tehdä ylipäätään..
Aloitusviestissäkin jo sanottiin, että laskea se tarve nyt.

Piti viime keväänäkin tulla pulaa rehuista, mutta mitään ostobuumia ei silti näkynyt.
Viime vuonna ne kasvo , nyt ei .
Varmaan siellä, mutta ei pohjoisessa.
Ekan sadon vei kuivuus ja kylmyys, toka ei kaikkia pelastanut ja se korjattiin erittäin märissä olosuhteissa.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: lypsyukko - 24.08.18 - klo:22:19
Kyllä minä sen ymmärrän, ettei noita paaleja kannata tehdä poikkitaiteelliseksi monumentiksi tuonne pellon laitaan, mutta sitä menekkiä on pikkusen huono ennakoida, kun se ostovimma iskee oikeasti päällensä vasta siellä helmikuussa. Eikä noita hömppäkulokoita kannata tehdä ylipäätään..
Aloitusviestissäkin jo sanottiin, että laskea se tarve nyt.

Piti viime keväänäkin tulla pulaa rehuista, mutta mitään ostobuumia ei silti näkynyt.
Viime vuonna ne kasvo , nyt ei .
Varmaan siellä, mutta ei pohjoisessa.
Ekan sadon vei kuivuus ja kylmyys, toka ei kaikkia pelastanut ja se korjattiin erittäin märissä olosuhteissa.

Nurmen talvehtiminen taisi olla viime kesän ongelmia vanhoissa nurmissa. Jos tänä keväänä olis nurmet olleet yhtä harvoja, niin kato olis katastrofaalinen. Nyt oli tiheyttä, mutta muutenhan tuo meni vihkoon. Myöhään ykkös satonsa tehneet eivät tunnu saavan kakkoseen oikein mitään … virkoaako nurmi vielä syys sateiden aikana "horroksesta"? Sellaista 5-10cm pitkää ruskeaa lehtimoskaa vai pitäiskö tuo tehdä ja luottaa pitkään syksyyn. nimim. kaverin puolesta kyselen :)
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Forgiven - 25.08.18 - klo:00:01
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Eemeli - 25.08.18 - klo:07:48
Täällä humahtaa puolella porukasta Backspacen viesti yli hilseen niin että kalju hulmuaa.  :D
Kyllä minä sen ymmärrän, ettei noita paaleja kannata tehdä poikkitaiteelliseksi monumentiksi tuonne pellon laitaan, mutta sitä menekkiä on pikkusen huono ennakoida, kun se ostovimma iskee oikeasti päällensä vasta siellä helmikuussa. Eikä noita hömppäkulokoita kannata tehdä ylipäätään..

Se on tuo markkinatalous semmosta.
Ja kustannukset omasta kukkarosta.
Mutta mitä tuota selittämään tisunkoittajille.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: John Ferguson - 25.08.18 - klo:09:04
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...
Ihan oikein tehty. Ei ole sinun homma paalata ja toivoa että joku niitä tarvii. Tässäkin kun olisi isännillä ollut pitkänäköisyyttä niin olisivat varmasti menneet kaupaksikin. Käyt sitten helmikuussa hangesta paalaamassa kun soitellaan että oisko rehua.  :D

Ja tämä ei ollut v*ttuilua sinulle, vaan niille jotka nyt jäävät ilman rehua kun eivät ole osanneet toimia aikanaan.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 25.08.18 - klo:09:37
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...
Ihan oikein tehty. Ei ole sinun homma paalata ja toivoa että joku niitä tarvii. Tässäkin kun olisi isännillä ollut pitkänäköisyyttä niin olisivat varmasti menneet kaupaksikin. Käyt sitten helmikuussa hangesta paalaamassa kun soitellaan että oisko rehua.  :D

Ja tämä ei ollut v*ttuilua sinulle, vaan niille jotka nyt jäävät ilman rehua kun eivät ole osanneet toimia aikanaan.

Näkyy salkkarissa olleen ilmoitus lahjoitetaan heinää itse korjaten . Hyvä juttu .

En oikeen ymmärrä miten niille pitää *****illa jotka eivät rehua saa , sitä ei ole . Kastelut olisi pitänyt aloittaa jo toukokuussa jotta se tehoisi .

On paikkoja jossa vettä on tullut ja rehua tulee mutta ei kaikille .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: navettapiika - 25.08.18 - klo:10:07
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...
Ihan oikein tehty. Ei ole sinun homma paalata ja toivoa että joku niitä tarvii. Tässäkin kun olisi isännillä ollut pitkänäköisyyttä niin olisivat varmasti menneet kaupaksikin. Käyt sitten helmikuussa hangesta paalaamassa kun soitellaan että oisko rehua.  :D

Ja tämä ei ollut v*ttuilua sinulle, vaan niille jotka nyt jäävät ilman rehua kun eivät ole osanneet toimia aikanaan.

Näkyy salkkarissa olleen ilmoitus lahjoitetaan heinää itse korjaten . Hyvä juttu .

En oikeen ymmärrä miten niille pitää *****illa jotka eivät rehua saa , sitä ei ole . Kastelut olisi pitänyt aloittaa jo toukokuussa jotta se tehoisi .

On paikkoja jossa vettä on tullut ja rehua tulee mutta ei kaikille .
Ja sitten olisi vain pitänyt levittää sanaa, että tarvitsee sitä rehua. Täälläkin noita heinikoita on ollut tarjolla ja paljon niitä on tehty, mutta ei vain kaikille kelvanneet.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 25.08.18 - klo:10:09
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...
Ihan oikein tehty. Ei ole sinun homma paalata ja toivoa että joku niitä tarvii. Tässäkin kun olisi isännillä ollut pitkänäköisyyttä niin olisivat varmasti menneet kaupaksikin. Käyt sitten helmikuussa hangesta paalaamassa kun soitellaan että oisko rehua.  :D

Ja tämä ei ollut v*ttuilua sinulle, vaan niille jotka nyt jäävät ilman rehua kun eivät ole osanneet toimia aikanaan.

Näkyy salkkarissa olleen ilmoitus lahjoitetaan heinää itse korjaten . Hyvä juttu .

En oikeen ymmärrä miten niille pitää *****illa jotka eivät rehua saa , sitä ei ole . Kastelut olisi pitänyt aloittaa jo toukokuussa jotta se tehoisi .

On paikkoja jossa vettä on tullut ja rehua tulee mutta ei kaikille .
Ilmeisesti lehti-ilmoitus on myös rehun tarvitsijalle ainoa kanava saada tietoonsa mahdollisia joutilaita ruohoja. Mikään digiloikka ei vielä mahdollista kysynnan ja tarjonnan kohtaamista.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: nautafarmari - 25.08.18 - klo:10:29
-16 vuonna  kelpasi vanhemmat paalitkin, sitä edeltävinä ei mennyt millään kaupaksi. Siitä viisastuneena on tullut tehtyä vain suunnilleen omaan tarpeseen paaleja, ettei ylimääräiset jää käsiin.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: John Ferguson - 25.08.18 - klo:10:45
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...
Ihan oikein tehty. Ei ole sinun homma paalata ja toivoa että joku niitä tarvii. Tässäkin kun olisi isännillä ollut pitkänäköisyyttä niin olisivat varmasti menneet kaupaksikin. Käyt sitten helmikuussa hangesta paalaamassa kun soitellaan että oisko rehua.  :D

Ja tämä ei ollut v*ttuilua sinulle, vaan niille jotka nyt jäävät ilman rehua kun eivät ole osanneet toimia aikanaan.

Näkyy salkkarissa olleen ilmoitus lahjoitetaan heinää itse korjaten . Hyvä juttu .

En oikeen ymmärrä miten niille pitää *****illa jotka eivät rehua saa , sitä ei ole . Kastelut olisi pitänyt aloittaa jo toukokuussa jotta se tehoisi .

On paikkoja jossa vettä on tullut ja rehua tulee mutta ei kaikille .
Sitä rehua saa muualtakin kuin omasta pellosta. Sulla menee edelleen ohi, että tuossakin murskattiin peltoon ihan hyvää syöttörehua, kun eivät ole isännät ilmoittaneet rehun tarpeesta. Eli isäntien aikaansaamattomuus aiheutti rehun peltoon niittämisen.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 25.08.18 - klo:10:50
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...
Ihan oikein tehty. Ei ole sinun homma paalata ja toivoa että joku niitä tarvii. Tässäkin kun olisi isännillä ollut pitkänäköisyyttä niin olisivat varmasti menneet kaupaksikin. Käyt sitten helmikuussa hangesta paalaamassa kun soitellaan että oisko rehua.  :D

Ja tämä ei ollut v*ttuilua sinulle, vaan niille jotka nyt jäävät ilman rehua kun eivät ole osanneet toimia aikanaan.

Näkyy salkkarissa olleen ilmoitus lahjoitetaan heinää itse korjaten . Hyvä juttu .

En oikeen ymmärrä miten niille pitää *****illa jotka eivät rehua saa , sitä ei ole . Kastelut olisi pitänyt aloittaa jo toukokuussa jotta se tehoisi .

On paikkoja jossa vettä on tullut ja rehua tulee mutta ei kaikille .
Sitä rehua saa muualtakin kuin omasta pellosta. Sulla menee edelleen ohi, että tuossakin murskattiin peltoon ihan hyvää syöttörehua, kun eivät ole isännät ilmoittaneet rehun tarpeesta. Eli isäntien aikaansaamattomuus aiheutti rehun peltoon niittämisen.

Niissä paikoissa joissa ei vettä ole tullut ei löydy rehua lähimailtakaan , maksaa pikkusen paljon hankkia rehua etänä .

Niitetyiltä hömppäheinä pelloilta saattaa vielä saada jonkin näköisen rehusadon jos vettä tulee .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Forgiven - 25.08.18 - klo:11:02
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...
Ihan oikein tehty. Ei ole sinun homma paalata ja toivoa että joku niitä tarvii. Tässäkin kun olisi isännillä ollut pitkänäköisyyttä niin olisivat varmasti menneet kaupaksikin. Käyt sitten helmikuussa hangesta paalaamassa kun soitellaan että oisko rehua.  :D

Ja tämä ei ollut v*ttuilua sinulle, vaan niille jotka nyt jäävät ilman rehua kun eivät ole osanneet toimia aikanaan.

Näkyy salkkarissa olleen ilmoitus lahjoitetaan heinää itse korjaten . Hyvä juttu .

En oikeen ymmärrä miten niille pitää *****illa jotka eivät rehua saa , sitä ei ole . Kastelut olisi pitänyt aloittaa jo toukokuussa jotta se tehoisi .

On paikkoja jossa vettä on tullut ja rehua tulee mutta ei kaikille .
Sitä rehua saa muualtakin kuin omasta pellosta. Sulla menee edelleen ohi, että tuossakin murskattiin peltoon ihan hyvää syöttörehua, kun eivät ole isännät ilmoittaneet rehun tarpeesta. Eli isäntien aikaansaamattomuus aiheutti rehun peltoon niittämisen.

Niissä paikoissa joissa ei vettä ole tullut ei löydy rehua lähimailtakaan , maksaa pikkusen paljon hankkia rehua etänä .

Niitetyiltä hömppäheinä pelloilta saattaa vielä saada jonkin näköisen rehusadon jos vettä tulee .

Juu, oletan ettei tällä seudulla ole se suurin tarve, että tarvitsisi joka nurkkaa tehdä, kait ovat muilta saaneet mitä tarvitsevat lisää, eivätkä nuo apilat kummoisia olleet, olkea olisi kohtuullisesti voinut tullakin.

Ei kaikkea pidä mieltää *****iluna, vaan että jos sitä tarvetta tosiaan on niin se pitää tuoda ilmi, varmasti löytyy paikkoja joilla ei ole kalustoa paalata tavaraa jos tapana on ollut nuo lhp yms vain niittää tai murskata. Ei siitä äkkiä systeemiä muuteta sen varassa että kysyntää voisi olla ehkä joskus talvella. Ikivanhoja heiniä on muutenkin aina nurkat täynnä hävitettäväksi..
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: -SS- - 25.08.18 - klo:11:50
Ei noita kukaan tuntunut kaipaavan, niitin apilat peltoon ja oljet silppurin läpi, kait niitä joku olisi kysynyt jos olisi tarvinnut...

Ensimmäisen kerran vuosiin on tuolla vesiolosuhteiltaan tuoreemmalla aukealla harjoiteltu silppurin laittamista olkiasentoon. Kevätvehnän olkea paremmista paikoista on nyt karheella melkoisesti. Olisikohan Perniöön päin menossa kuivikepahnaa. Viimeksi 39 vuotta sitten oli enemmälti pahnoja pellolla, ja ne oli meidän. Claasin silppuria en ole kymmeneen vuoteen siirrellyt kuin seulan irrottamista varten.

-SS-
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: -SS- - 25.08.18 - klo:12:14
Jos vaihtoehto on laittaa emo tms. nautakarja koppiautoon laitumen ja oman maan rehun loppumisen vuoksi, niin kyllä ne elossa ainakin pysyvät pahnalla osaruokittuna. Pahnasta ei ehkä tarvitsisi suuria korvauksia, mutta sen verran hakijan pitäisi valmistautua, että ne pahnat tilattaisiin etukäteen, ja haettaisiin kärppänä pois, kun ne pystyy paalaamaan. Viljelijällä voi olla suunnitelmia esimerkiksi syyskylvöjen suhteen.

Jos on riskinä, että karhot jäävätkin korjaamatta haitoiksi , eikä itsellä ole murskainta, siitä tulee hintavampi tapahtuma pahnan haltijalle.

-SS-
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Neke - 25.08.18 - klo:16:54
Yhteenvetona voisi todeta että kriisi on osaamattomien saamattomuutta, ni.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 25.08.18 - klo:16:59
Yhteenvetona voisi todeta että kriisi on osaamattomien saamattomuutta, ni.

ja paskat .

Yleisellä puolella ei muilla o0le kriisiä kuin laiskoilla viljanviljelijöillä .

Kuka olis pystynyt ennustamaan näin rajua kuivuutta , ei kukaan .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 25.08.18 - klo:17:25
Jos vaihtoehto on laittaa emo tms. nautakarja koppiautoon laitumen ja oman maan rehun loppumisen vuoksi, niin kyllä ne elossa ainakin pysyvät pahnalla osaruokittuna. Pahnasta ei ehkä tarvitsisi suuria korvauksia, mutta sen verran hakijan pitäisi valmistautua, että ne pahnat tilattaisiin etukäteen, ja haettaisiin kärppänä pois, kun ne pystyy paalaamaan. Viljelijällä voi olla suunnitelmia esimerkiksi syyskylvöjen suhteen.

Jos on riskinä, että karhot jäävätkin korjaamatta haitoiksi , eikä itsellä ole murskainta, siitä tulee hintavampi tapahtuma pahnan haltijalle.

-SS-
Juur toi mahdollisesti kapea korjuun aikatauluikkuna on ollut syynä, etten aikaisempina vuosina juur oo voinu tinkata pahnoja vierailta pelloilta. Nyt kun on jotain kalustoa itselläkin, pitäis teoriassa ainakin olla mahdollista toimia ripeästikin puinnin jälkeen.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 25.08.18 - klo:19:09
Jos vaihtoehto on laittaa emo tms. nautakarja koppiautoon laitumen ja oman maan rehun loppumisen vuoksi, niin kyllä ne elossa ainakin pysyvät pahnalla osaruokittuna. Pahnasta ei ehkä tarvitsisi suuria korvauksia, mutta sen verran hakijan pitäisi valmistautua, että ne pahnat tilattaisiin etukäteen, ja haettaisiin kärppänä pois, kun ne pystyy paalaamaan. Viljelijällä voi olla suunnitelmia esimerkiksi syyskylvöjen suhteen.

Jos on riskinä, että karhot jäävätkin korjaamatta haitoiksi , eikä itsellä ole murskainta, siitä tulee hintavampi tapahtuma pahnan haltijalle.

-SS-
Juur toi mahdollisesti kapea korjuun aikatauluikkuna on ollut syynä, etten aikaisempina vuosina juur oo voinu tinkata pahnoja vierailta pelloilta. Nyt kun on jotain kalustoa itselläkin, pitäis teoriassa ainakin olla mahdollista toimia ripeästikin puinnin jälkeen.

Nopeesti kannattaa toimia . Vähän iroonista nämä ilmat , Tummia pilviä kerääntyy just silloin kun niitä ei tarvittais .
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 25.08.18 - klo:20:22
Jos vaihtoehto on laittaa emo tms. nautakarja koppiautoon laitumen ja oman maan rehun loppumisen vuoksi, niin kyllä ne elossa ainakin pysyvät pahnalla osaruokittuna. Pahnasta ei ehkä tarvitsisi suuria korvauksia, mutta sen verran hakijan pitäisi valmistautua, että ne pahnat tilattaisiin etukäteen, ja haettaisiin kärppänä pois, kun ne pystyy paalaamaan. Viljelijällä voi olla suunnitelmia esimerkiksi syyskylvöjen suhteen.

Jos on riskinä, että karhot jäävätkin korjaamatta haitoiksi , eikä itsellä ole murskainta, siitä tulee hintavampi tapahtuma pahnan haltijalle.

-SS-
Juur toi mahdollisesti kapea korjuun aikatauluikkuna on ollut syynä, etten aikaisempina vuosina juur oo voinu tinkata pahnoja vierailta pelloilta. Nyt kun on jotain kalustoa itselläkin, pitäis teoriassa ainakin olla mahdollista toimia ripeästikin puinnin jälkeen.

Nopeesti kannattaa toimia . Vähän iroonista nämä ilmat , Tummia pilviä kerääntyy just silloin kun niitä ei tarvittais .
Pilviä on juu ja ennusteessa sadetta - kolme milliä viime yönä mittariin.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: jylperö - 25.08.18 - klo:22:02
Noin 50ha jää korjaamatta toista satoa ei ole heinälle markkinoita ainakaan vielä. Parempi toisaalta näin, lannoitus arvo suurempi mitä yleisesti on paaleista maksettu.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: sorkkis - 26.08.18 - klo:07:04
Noin 50ha jää korjaamatta toista satoa ei ole heinälle markkinoita ainakaan vielä. Parempi toisaalta näin, lannoitus arvo suurempi mitä yleisesti on paaleista maksettu.

Missä päin Suomea ?
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.08.18 - klo:12:44
.... eli rehua olisi nyt vielä saatavilla kohtuullisella hinnalla?

Mitä järkeä on odotella helmi- maaliskuulle ja maksaa sitten 90 euroa paalista???

Vaan se järki menee näin: Moni kyttäilee ja lykkäilee päätöstään lopettaa maidon- lihantuotanto. Rehuahan ei tarvita sen jälkeen kun se rehunsyöjät poistuvat tilalta lopullisesti. Mutta päätöstä tästä ei ole tehty. Rehun loppuminen kevättalvella on "kunniakas ja hyväksyttävä syy" tuotannon lopettamiseen, koska silloin syy ei ole itsessä..

Mutta kuitenkin halutaan että joku tekee ne rehut jos tilanne paranee ja päätetäänkin jatkaa. Riski siis siirretään toisille.. tästä syystä käytin otsikkoa "ongelman ulkoistaminen"..
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: wolfheartscry - 26.08.18 - klo:21:05
Hitto..kuulin vitsin. Siis toivottavasti tämä oikeasti on vitsi.
Että Rahastuksen neuvoja, jolla oli muuten järkyttävän hieno titteli. Joku erityisosaaja tai tulevaisuuden tekijä, mutta kuitenkin, titteli ei ole niin tärkeä, mutta paransi naurua. Oli laskenut, että rehupaalin todellinen arvo on 70 euroa, kaikkine kuluineen.. En tiedä, pohjustiko hän tuolla toista koneketjun hankintaa vaiko paalin myyntihintaa ensi talvena. Mutta eihän tuollaisella hinnalla ole kenenkään vara saati kannattavaa tehdä tai peräti syöttää rehua elukoille. Jokin järki laskelmissakin.

Voihan se olla tuon 70€.... mutta silloin ongelma onkin liian suurissa kiinteissä kuluissa. Arvo paalin tuottajalle voi olla mitä vaan, mutta ei sen ostajan tarvitse maksaa siitä sen enempää kuin mikä on paalista saatava hyöty  :)
Ykkössato tänä vuonna:

"Aloin laskea pyöröpaalille hintaa. Paalejahan tuli melko vähän hehtaarilta - alle puolet normaalista - niin kappalehinta nousee. Jos oikaisee reippaasti ja ottaa vaan korjuun kustannukset huomioon ilman perustamista, niin tämmöistä olis

- kevätapulanta levitettynä -> ~20 €/paali (omatyö)
- niittomurskaus  ja paalaus ~18,50 €/paali (urakoitsija)
- muovi ja käärintä ~ 6 €/paali (omatyö)
- paalien siirto varastopaikalle = pellonreunaan ~ 2/paali (omatyö)

Jokainen valkoinen möllykkä on tähän mennessä aiheuttanut 46,50 € suuruisen kustannuksen. Ennen kuin rehu on lehmien syötävänä, tulee 3 € lisää/paali, kun paalit siirretään navettaan."
Pellonkustannus pitäisi myös huomioida. Oma pelto on jotain joskus maksanut, vaikkei just nyt rahanmenoa siitä olisikaan ja vuokrapelto on sitäkin helpompi laskea. Toki tuki helpottaa kustannuspainetta ellei ole tuetonta peltoa.

Ihmetellyt kans hiukan tuota hiljaisuutta karkearehumarkkinoilla (en tosin ole facessa). Onko rahat jo niin loppu, ettei uskalla paaleja kysellä ennen kuin kahden vuoden kriisirahat on tilillä. Vai eikö sitä todellista pulaa olekaan? Vai onko helpointa tilata omamyyjältä patonkien mailaspellettiä? Eipähän jää mahdolliset kriisituet kotimaahan pyörimään.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: SKN - 26.08.18 - klo:21:10
Jos vaihtoehto on laittaa emo tms. nautakarja koppiautoon laitumen ja oman maan rehun loppumisen vuoksi, niin kyllä ne elossa ainakin pysyvät pahnalla osaruokittuna. Pahnasta ei ehkä tarvitsisi suuria korvauksia, mutta sen verran hakijan pitäisi valmistautua, että ne pahnat tilattaisiin etukäteen, ja haettaisiin kärppänä pois, kun ne pystyy paalaamaan. Viljelijällä voi olla suunnitelmia esimerkiksi syyskylvöjen suhteen.

Jos on riskinä, että karhot jäävätkin korjaamatta haitoiksi , eikä itsellä ole murskainta, siitä tulee hintavampi tapahtuma pahnan haltijalle.

-SS-
Juur toi mahdollisesti kapea korjuun aikatauluikkuna on ollut syynä, etten aikaisempina vuosina juur oo voinu tinkata pahnoja vierailta pelloilta. Nyt kun on jotain kalustoa itselläkin, pitäis teoriassa ainakin olla mahdollista toimia ripeästikin puinnin jälkeen.

Nopeesti kannattaa toimia . Vähän iroonista nämä ilmat , Tummia pilviä kerääntyy just silloin kun niitä ei tarvittais .
Pilviä on juu ja ennusteessa sadetta - kolme milliä viime yönä mittariin.

Tulevan viikon sateet pyyhkiyty iltapäivän aikana huitsin fittuun...
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: lypsyukko - 26.08.18 - klo:22:09
Jos vaihtoehto on laittaa emo tms. nautakarja koppiautoon laitumen ja oman maan rehun loppumisen vuoksi, niin kyllä ne elossa ainakin pysyvät pahnalla osaruokittuna. Pahnasta ei ehkä tarvitsisi suuria korvauksia, mutta sen verran hakijan pitäisi valmistautua, että ne pahnat tilattaisiin etukäteen, ja haettaisiin kärppänä pois, kun ne pystyy paalaamaan. Viljelijällä voi olla suunnitelmia esimerkiksi syyskylvöjen suhteen.

Jos on riskinä, että karhot jäävätkin korjaamatta haitoiksi , eikä itsellä ole murskainta, siitä tulee hintavampi tapahtuma pahnan haltijalle.

-SS-
Juur toi mahdollisesti kapea korjuun aikatauluikkuna on ollut syynä, etten aikaisempina vuosina juur oo voinu tinkata pahnoja vierailta pelloilta. Nyt kun on jotain kalustoa itselläkin, pitäis teoriassa ainakin olla mahdollista toimia ripeästikin puinnin jälkeen.

Nopeesti kannattaa toimia . Vähän iroonista nämä ilmat , Tummia pilviä kerääntyy just silloin kun niitä ei tarvittais .
Pilviä on juu ja ennusteessa sadetta - kolme milliä viime yönä mittariin.

Tulevan viikon sateet pyyhkiyty iltapäivän aikana huitsin fittuun...
Täällä kans, kuten koko kesän on tehty. Fiftu noista meteorologien tekemistä ennusteista vois kans palkkiota kriisiavun verran leikata. Ne saa ennustaa ihan päin peetä ja mitään vastuuta niistä ei ole. Jos olis laskettu joka ennusteesta vaikka 6vrk päässä oleva sade määrä yhteen koko kesän, niin tuloksena meillä olis sade kesä. Ja vielä saman päivän aamunakin lasketuilla sademäärillä varmaan ihan ok kesä. Puintiaikana ei ainakaan yksikään iltapäivä kuuro osunut kohdalle.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: JD6630 - 26.08.18 - klo:23:30
Ne on ennusteita.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Oksa - 27.08.18 - klo:07:57
niinpä.   koskaan ei ole kuullu kuin foreca määräis sateen jonnekin.   mutta ennustaminen onkin hyviin vaikiaa nykyään.   ei etes sammakolla onnistu.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 27.08.18 - klo:08:11
Ne on ennusteita.
Paitsi RadioNovassa, jossa aina "sääennuste LUPAA" :D
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: kantola - 27.08.18 - klo:08:17
Kyllä ne ennusteet toimivat, mutta kolme vuorokautta on se maksimi mihin voi luottaa. 5 vrk käppyröistä voi ne sadepalkit häipyä tai sit lisääntyä miten tahansa.

Kyllä pitäisi Suomen väestö saada pk-seudulle asumaan niin säätilaakaan ei tarvitsisi niin monelle eri paikkakunnan purnaajalle ennustaa. Kuiva kesäkin olisi erinomainen kaljaterassikesä ja harvalla tuosta valittamista. :P
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: luomuviljelijä - 27.08.18 - klo:11:48
En edelleenkään ymmärrä miksi on niin helvetin vaikea vähentää eläinmäärää??!

Maitoa on euroopassa liikaa, tuotanto on lähes joka maassa kannattamatonta ja silti vaaditaan yhteiskunnan tukea, ettei tuotanto laske.


Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 27.08.18 - klo:12:32
En edelleenkään ymmärrä miksi on niin helvetin vaikea vähentää eläinmäärää??!

Maitoa on euroopassa liikaa, tuotanto on lähes joka maassa kannattamatonta ja silti vaaditaan yhteiskunnan tukea, ettei tuotanto laske.
Tarkoitatko vähennettäväksi lehmiä tilalta vai maitotilojen lukumäärää?
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: luomuviljelijä - 27.08.18 - klo:13:30
En edelleenkään ymmärrä miksi on niin helvetin vaikea vähentää eläinmäärää??!

Maitoa on euroopassa liikaa, tuotanto on lähes joka maassa kannattamatonta ja silti vaaditaan yhteiskunnan tukea, ettei tuotanto laske.
Tarkoitatko vähennettäväksi lehmiä tilalta vai maitotilojen lukumäärää?

Vähennettäväksi tilalta. Ennemmin syötetään mailaspellettiä tappiolla.
Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: maraani - 27.08.18 - klo:14:28
En edelleenkään ymmärrä miksi on niin helvetin vaikea vähentää eläinmäärää??!

Maitoa on euroopassa liikaa, tuotanto on lähes joka maassa kannattamatonta ja silti vaaditaan yhteiskunnan tukea, ettei tuotanto laske.

Tulihan se sieltä! Nyt vain odotellaan, kauanko kestää, että vastataan, että "Kun tuotanto on ajettu alas, niin kestää kauan, ennen kuin se saadaan taas ylös.".

Mutta tietty sillä, että tulot tilatasolla tipahtavat, voi olla jotakin vaikutusta asiaan? Jos menot eivät alene vastaavasti? Ja vaikka alenisivat, niin koska työtulot = yksiköiden (lehmien) määrä kertaa yksiköstä saatava tulo, niin tulot tippuvat.
Jos vähentää puolet lypsettävistä, niin tulokin vähenee puoleen. Myös väkirehukustannus puolittuu, karkearehun osalta vähennystä ei tule, sillä rehuhan on jo tehty. Monessa tilanteessa korjuu maksaa saman, tulee rehua normaalisti tai puolet.

Vähennettäessä lypsettävien määrä puoleen, vähenee myös lypsyyn käytettävä aika. Myös muut navettatyöt vähenevät jonkin verran, mutta eivät puoleen. Olennaista on, että navetassa on käytävä askareilla edelleen kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Karjapaikassa on jonkin verran myös navetta-ajan ulkopuolista työtä, sekin rajoittaa työssäkäyntiä tilan ulkopuolella. Sillä tulojen vähentyessä on joka tapauksessa mentävä työhön muualle. Edellyttäen, että jotain työtä edes olisi saatavilla tällä koulutuksella.

Otsikko: Vs: Ongelman ulkoistaminen
Kirjoitti: Magia - 27.08.18 - klo:15:03
En edelleenkään ymmärrä miksi on niin helvetin vaikea vähentää eläinmäärää??!

Maitoa on euroopassa liikaa, tuotanto on lähes joka maassa kannattamatonta ja silti vaaditaan yhteiskunnan tukea, ettei tuotanto laske.
Tarkoitatko vähennettäväksi lehmiä tilalta vai maitotilojen lukumäärää?

Vähennettäväksi tilalta. Ennemmin syötetään mailaspellettiä tappiolla.
Just luin paikallisesta ppky lehdestä johtavan ell kirjoituksen,rehua on tuiillut jopa vain puolet tiloille,mutta tuskin tarvitsee elukoita poistaa.Pitää olla melko kovat puskurivarastot ja kolmas sato pellolla tai sitten sikoja sielä navetassa.