Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Jouko Jaakkola - 19.07.18 - klo:18:41
-
Millaisilla laitteilla teette nurmen kylvön suojaviljaan perustettaessa? Piensiemenkylvökone, normaali kylvökone jotain muuta....
Kylvetäänkö samalla ajokerralla kuin "isäntäkasvi"?
-
Itte nykyään kylvän jyräkombin piensiemenlaitteella tai pitäiskö sanoa starttilannoittimella pintaan samalla kuin ohrakin. Tänä vuonna orastuminen kait jotain 10-20 % välillä, siis ihan surkeaa. ( Täytyy kylvää uudestaan puinnin jälkeen syyssateille orastumaan).Taidan ens kevääksi jatkaa ne putket takaisin vantaille asti. Aikoinaan kylvin Jukolla heinää sekoittaen sopivan määrän viljaan. Siis ihan sinne viljan siemenen sekaan. Mahdollisimman tasaisen tuloksen saamiseksi vaatii käytännössä pikkusäkit jyville. Tosin sekin tietysti vaan riittävän tasainen, mutta ei sentäs ikinä näin huono kuin tänä kesänä pintaan. Aika moni kylvää ensin viljan ja sitten siihen päälle heinän samalla koneella mutta eri kerralla. Ehkä tuo olisi lähes oppikirjamainen kylvö tekniikka heinälle.
-
Joskus oli kerääjäkasvikeskustelussa puhetta, että heinä aina orastuu parilla kilolla pintaan levittäen. Nyt on ollut sellaista tämän alueen normaalikeliä laajemmallakin alueella, kerääjät ovat jääneet muuallakin ehkä kuivaan maakerrokseen, pieni itu kuivanut pystyyn ?
-SS-
-
Aivan. On kylvökoneen hankinta edessä niin mietin pitäiskö tulevaisuuden nurmet kylvää sillä vai mitä keksis siihen hommaan. Siis käytetty kylvökone, alle 10 000 euroa. Leveydeltään 3 metrinen. Vanha on 2 metrinen juko.
Tulevaisuuden kiertoon kuuluu 2 viherlannoitusvuotta tai siis kerrallahan se kylvetään suojaviljaan, mutta jos tarttee paikka kylväillä, niin mietin että pitäiskö suosiolla ostaa rikkaäes jossa olisi siemenkylvömahdollisuus. Niitä ei ole paljoa myynnissä käytettynä ja uusi maksaa varmaa 15 000 euroa...
-
Tuolla avatar kuvan laitteella.. 12m työleveys
-
Millaisilla laitteilla teette nurmen kylvön suojaviljaan perustettaessa? Piensiemenkylvökone, normaali kylvökone jotain muuta....
Kylvetäänkö samalla ajokerralla kuin "isäntäkasvi"?
Tämmönen on hyvä, tulee tuuhee ja komee heinä kun kylvää takatinttarikylvimen jälkeen heti,
(https://img.aijaa.com/m/00444/14594669.jpg) (https://aijaa.com/zqNPuX)
(https://img.aijaa.com/m/00448/14594667.jpg) (https://aijaa.com/Bc6yKh)
-
Kyl se nasta vaan on paras....
(https://i.imgur.com/iCc6nko.jpg?1)
-
Jättää ne suojaviljat pois, paitsi jos vihantana korjaa.
500-600kg/ha fosforipitoista lannoitetta (riippuen typensitojista) + karjanlannat ja 40kg/ha heinänsiementä ristiin ajaen (20kg/ha kerta). Sekoittaa heinänsiemenet vaikka apulantaan 50/50 seoksella niin menee mistä vain kylvimestä lävitse tasaisesti.
myrkkyä ja niittokonetta riippuen typensitojien määristä kasvukaudella.
-
Justiin tänään mietin hukkis kierroksella tuota syksyllä uudesti kylvöä, että kummalla se olisi paras tehdä takapyörä koneella vai sivupyörä jukolla. Takapyöräkoneelle ei tartte tehdä mitään , kuin nostaa aisasylinterillä lannoitevantaat maasta, mutta pyörät lahmaa sen puinti sängen . Jos se jää pitkäksi, niin lakoontunut sänki estää heinän nousemisen ( ainakin sen keväällä itäneen). Työ leveys putoaa puolimetriä ja Jukotin pitää kaivaa romujen takaa ja ruuvata lannoitevantaat pois, tosin tuskin niitä ikinä enää tarviikaan. Nurmea paikkaillut onnistuneesti Tumella mutta puinnin jälkeen olen joskus ennen kylvänyt lakoontuneeseen viljan sänkeen jukolla. Tosin eipä sitä sänkeä paljon ollut , kun laot oli puitu.
-
kerääjät ovat jääneet muuallakin ehkä kuivaan maakerrokseen, pieni itu kuivanut pystyyn ?
-SS-
Itse kylvänyt samanlaisella rautapyöräjukolla kuin Forgivenin kuvassa, mutta kyllä tällaisena vuotena varmaan kuollut. Suojavilja imee kaiken kosteuden heikkojuuriselta heinänalulta.
Naapuri on kylvänyt normaalilla kaksilautasellisella keskipakolevittimellä 6 metrin välein ajaen.
-
Varsinkin puitavaan suojaviljaan nurmen perustaminen on perseestä. Aukkoista tahtoo tulla. Paras on vilja viljana ja heinä heinänä mutta jos pinta ala rajoittaa niin sitten on vähän pakko puljata. 2,5m jukon heinäsiemenlaatikolla kylvän kaikki heinät ja hyvä on tullut paitsi tänä keväänä sattuneesta syystä ei.
Missä kaikki lehner vario miehet on,sellasellahan ne kuulemma saa hyvät heinikot kans
-
Aiemmin laitoin piensiemenlaatikosta kylvökoneessa. Nyt kokeilin liittää rautapyöräjukon 2,5 m nostolaitekoneen perään. Lähinnä ruokonadan kanssa on joskus ollut ongelmia itämisessä, kun siemenvantaiden eteen kylvettäessä ne multaantuvat heikommin kuin pyöreät siemenet. Tänä vuonna on vielä toistaiseksi mahdoton sanoa onnistumisesta. Täydennyskylvöt teen hangelle ennen pellon pinnan sulamista. Se tosin toimii vain pyöreille siemenille, eikä niistäkään yksivuotisille. Myös syysviljan kerääjäkasvit menevät pintalevittimellä. Siitäkään ei vielä osaa sanoa onnistumista tältä vuodelta.
Itse pyrin aina kun mahdollista kylvämään nurmisiemenet samalla kertaa kuin satokasvit. Minusta toinen ajokerta on useimmiten turha. Lisäksi, jos toinen ajo tehdään myöhemmin, voi ollakin jo liian kuivaa. Tämä vuosi on toki omanlaisensa.
Jos joka tapauksessa rikkaäestetään, voisi tietysti silloinkin kylvää. Eräs viljelijä kuitenkin luopui siitä. Sanoi, että parhaat heinät saa kylvämällä kylvön yhteydessa tai heti sen jälkeen seuraavana päivänä. Rikkaäestys vaan ei oikein onnistu silloin, koska liikaa nurmisiemeniä tuhoutuu.
Niin, siis itse olen luomussa ja kylvän lannoitusnurmia vuosittain ja myös kerääjäkasveja koko vilja-alalle. Lyhyen 8v luomukokemuksen perusteella on onnistunut enimmäkseen hyvin. Rikkaäestyksiä en tee. Tosin varsinkin tänä vuonna sen kyllä huomaa savikan ja mataran määrässä...
-
Aikoinaan oli bögballen saavimallinen pikkulevitin mikä vuoti luukku kiinni sopivasti sen 20kg/ha . Sit on Lehneri millä kylvetään aika paljon riistapeltoja ja yhteen väliin kaikki heinänsiemenet.
Paras käyttämistäni on jyrä pneumaattisella kylvölaitteella. Monipuolinen muokkauskone ja tasainen kylvötulos tuulioloista riippumatta. Oikeastaan kaikki heinänsiemenet menee nykyään tuolla. Riistapeltoihin sitten eri siemeniä lehnerillä kun ei jaksa alkaa aina kalibroimaan jyrää eri seoksille.
Ja suojaviljoina on joko kaura (nykyään tosi harvoin) tai sitten herne/papu/vehnä seos joka levitetään ennen jyräystä apulannanlevittimellä.
-
kerääjät ovat jääneet muuallakin ehkä kuivaan maakerrokseen, pieni itu kuivanut pystyyn ?
-SS-
Itse kylvänyt samanlaisella rautapyöräjukolla kuin Forgivenin kuvassa, mutta kyllä tällaisena vuotena varmaan kuollut. Suojavilja imee kaiken kosteuden heikkojuuriselta heinänalulta.
Naapuri on kylvänyt normaalilla kaksilautasellisella keskipakolevittimellä 6 metrin välein ajaen.
Täällä on hyvän tuuhean suojaviljan alla hyvä heinänalku,mutta paljailla kukkuloilla varsinkin,ei ole itänee viime votisetkaan heinät.
-
Justiin tänään mietin hukkis kierroksella tuota syksyllä uudesti kylvöä, että kummalla se olisi paras tehdä takapyörä koneella vai sivupyörä jukolla. Takapyöräkoneelle ei tartte tehdä mitään , kuin nostaa aisasylinterillä lannoitevantaat maasta, mutta pyörät lahmaa sen puinti sängen . Jos se jää pitkäksi, niin lakoontunut sänki estää heinän nousemisen ( ainakin sen keväällä itäneen). Työ leveys putoaa puolimetriä ja Jukotin pitää kaivaa romujen takaa ja ruuvata lannoitevantaat pois, tosin tuskin niitä ikinä enää tarviikaan. Nurmea paikkaillut onnistuneesti Tumella mutta puinnin jälkeen olen joskus ennen kylvänyt lakoontuneeseen viljan sänkeen jukolla. Tosin eipä sitä sänkeä paljon ollut , kun laot oli puitu.
Suotta niitä jukon vantaita pois ottaa, senkun ruuvaa säätöpyörät kokonaan alas niin menee maanpinnan yläpuolella vantaat
-
Suotta niitä jukon vantaita pois ottaa, senkun ruuvaa säätöpyörät kokonaan alas niin menee maanpinnan yläpuolella vantaat
Aika äkkiä poistuvat lannoitevantaat tuolla systeemillä. Kivestä kun pääsee ponkaisemaan eteenpäin kun ei ole maan vastusta niin katkaisee silmukan. 6 silmukkaa katkesi tänäkeväänä kun laiskuuttani en irroittanut lannoitevantaita.
-
Suotta niitä jukon vantaita pois ottaa, senkun ruuvaa säätöpyörät kokonaan alas niin menee maanpinnan yläpuolella vantaat
Aika äkkiä poistuvat lannoitevantaat tuolla systeemillä. Kivestä kun pääsee ponkaisemaan eteenpäin kun ei ole maan vastusta niin katkaisee silmukan. 6 silmukkaa katkesi tänäkeväänä kun laiskuuttani en irroittanut lannoitevantaita.
Kovinpa on kivistä, sen verran lähempänä merta varmaan. Kyllä tuo lannoitevantaiden pinnassa pito on toiminut meidän jukolla. Mutta kivet ovat täällä enää pieniä ja tulleet lähinnä ojamultien mukana tai seulomattomalla hiekalla salaojittaessa.
-SS-
-
Millaisilla laitteilla teette nurmen kylvön suojaviljaan perustettaessa? Piensiemenkylvökone, normaali kylvökone jotain muuta....
Kylvetäänkö samalla ajokerralla kuin "isäntäkasvi"?
Vanhalla pikkukylvökoneella eri ajokerralla on OK, vähän iso riviväli ja lisätyötä siitä. Piensiemenboksi kylvökoneessa ravistelee edeltä pintaan on helppo ja pääosin ollut hyvä. Erinomainen tuli myös viskalla pintaan eri ajona ja vilja kylvökoneella päälle. Tiedän myös isännän joka aina laittaa osan piensiemenlaitteella ja käy perästä kylvämässä vielä erikseen ristiin heinän.
Eli siis ihan samantekevää miten teet :)
-
Millaisilla laitteilla teette nurmen kylvön suojaviljaan perustettaessa? Piensiemenkylvökone, normaali kylvökone jotain muuta....
Kylvetäänkö samalla ajokerralla kuin "isäntäkasvi"?
Vanhalla pikkukylvökoneella eri ajokerralla on OK, vähän iso riviväli ja lisätyötä siitä. Piensiemenboksi kylvökoneessa ravistelee edeltä pintaan on helppo ja pääosin ollut hyvä. Erinomainen tuli myös viskalla pintaan eri ajona ja vilja kylvökoneella päälle. Tiedän myös isännän joka aina laittaa osan piensiemenlaitteella ja käy perästä kylvämässä vielä erikseen ristiin heinän.
Eli siis ihan samantekevää miten teet :)
Puhdasta rai raita mä olen kylvänyt monena vuonna periaatteella 20 kg/ha vantaista ja saman verran pintaan. Hyvin on toiminut, paitsi tänä vuonna. Pintaan kylvettävä oli ylivuotista. Tein kiertokokeen ja huomasin, että joka paikasta ei laske. No kylväessä sitten laski ... puolet kylvettyä piensiemen laite oli tyhjä. Eli käytännössä meni kait aluksi 60kg/ha ja viimeiselle 20Kg. Keväällä ero oli hurja, mutta ei enää.
Muokataan ... molemmat on "kuollut" pystyyn kesän edetessä.
-
Aivan. On kylvökoneen hankinta edessä niin mietin pitäiskö tulevaisuuden nurmet kylvää sillä vai mitä keksis siihen hommaan. Siis käytetty kylvökone, alle 10 000 euroa. Leveydeltään 3 metrinen. Vanha on 2 metrinen juko.
Tulevaisuuden kiertoon kuuluu 2 viherlannoitusvuotta tai siis kerrallahan se kylvetään suojaviljaan, mutta jos tarttee paikka kylväillä, niin mietin että pitäiskö suosiolla ostaa rikkaäes jossa olisi siemenkylvömahdollisuus. Niitä ei ole paljoa myynnissä käytettynä ja uusi maksaa varmaa 15 000 euroa...
Tosta vanhasta Jukosta päästelet lannoitevantaat pois ja säädät siemenpuolen kylvämään noin senttiin. Se on siinä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin jyräys heti kylvön päälle, oli tuleva kesä millainen hyvänsä. Jyräys takaa onnistumisen.
Kaikki sellaiset versiot joissa siemenet roiskitaan pintaan, ovat jokseenkin epäkelpoja näillä Pirkanmaan savilla.
Noi paikkauskylvöt on yhtä tyhjän kanssa. Täytyisi tehdä jollakin viljan suorakylvökoneella, joka jaksaa painaa uran heinänsänkeen. Tässäkin tapauksessa kaikki pintaan roiskimiset ei tahdo toimia. Tarvitaan 200 milliä vettä, tasaisin väliajoin jne. Vaikeaa on.
-
Aivan. On kylvökoneen hankinta edessä niin mietin pitäiskö tulevaisuuden nurmet kylvää sillä vai mitä keksis siihen hommaan. Siis käytetty kylvökone, alle 10 000 euroa. Leveydeltään 3 metrinen. Vanha on 2 metrinen juko.
Tulevaisuuden kiertoon kuuluu 2 viherlannoitusvuotta tai siis kerrallahan se kylvetään suojaviljaan, mutta jos tarttee paikka kylväillä, niin mietin että pitäiskö suosiolla ostaa rikkaäes jossa olisi siemenkylvömahdollisuus. Niitä ei ole paljoa myynnissä käytettynä ja uusi maksaa varmaa 15 000 euroa...
Tosta vanhasta Jukosta päästelet lannoitevantaat pois ja säädät siemenpuolen kylvämään noin senttiin. Se on siinä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin jyräys heti kylvön päälle, oli tuleva kesä millainen hyvänsä. Jyräys takaa onnistumisen.
Kaikki sellaiset versiot joissa siemenet roiskitaan pintaan, ovat jokseenkin epäkelpoja näillä Pirkanmaan savilla.
Noi paikkauskylvöt on yhtä tyhjän kanssa. Täytyisi tehdä jollakin viljan suorakylvökoneella, joka jaksaa painaa uran heinänsänkeen. Tässäkin tapauksessa kaikki pintaan roiskimiset ei tahdo toimia. Tarvitaan 200 milliä vettä, tasaisin väliajoin jne. Vaikeaa on.
Kyllä syksyllä vielä vettä tulee.
-
Piensiemenaski laitettu koneen eteen, siis jukon 3m sivupyöräkones ja siemenputket laitettu rungon tasalle. Siittä siemenet tippuu lannoitevantaiden eteen, niin multaantuu hyvin eikä tule rivikylvöä. Rehunurmia ei ole tuotannossa vaan kerääjää ja apilikoita, niin saanut riittävän hyviä kasvustoja tehtyä pienemmilläkin siemenmäärillä, niin aina kylvetään suojaviljaan ja oljet puinnin perästä paaliin, tosin viime syksynä meni kaik silppurin läpite ja lakopaikat jäi puimatta, niin lakopaikoista tuli aukkoista tämän kesän nurmiin.
-
Siis tälläinen juko meillä on :) Entäs se siemensäätö sit?
-
apupaskalaatikko sopii siihen hyin. syötöt pienille--...
-
apupaskalaatikko sopii siihen hyin. syötöt pienille--...
Siis senkö takia ne vantaat otetaan pois ettei ne hajoo? Vallan uutta toimintaa tälläinen :D Siis jos kylvän nurmen siemenen siemenlaatikosta sentin syvyyteen.
-
Vai tarkoititteko jos kylvän viljaa ekasta laatikosta ja tokasta tippuis sit heinän siemeniä maan päälle kun ei vantaita
-
ja tollaseen ku laittaa jyräpyörien tilalle jälkipiikit ni tuloo hyä kylvin. viime kesänä tehtyt kylvöt niiin pirun hyiä ja tänä kesänä nuo saviheinät pilas moisen. ei myrkyt tehonnu, vahaa pinnassa ( bernerin arvio )
-
Vai tarkoititteko jos kylvän viljaa ekasta laatikosta ja tokasta tippuis sit heinän siemeniä maan päälle kun ei vantaita
Ei niitä siemenvantaita kannata pois ottaa vaikka heinää kylvääkin. Kait se johonkin 2cm on paras saada. Itte Jukottimella pelkkää heinää kylväessäni ruuvasin pyörät alemmas, mutta kait se vantaiden säätövipukin jotain vaikuttaa. Mutta jos oot vasta alku konetta ostamas, niin menee ne varmaan sillä uudellakin. Millaisista pinta-aloista puhutaan sun suojaviljan kylvössä. Meillä siis tuollaisella Jukolla ja nuoremmallakin on taittu kylvää ainakin 40v suojavilja nurmea sekoittaen se heinä sinne viljan sekaan. Ihan pommiin sekään ei varmaan mennyt koskaan. sanoisin , että pintaan tiputtelemalla heinä siihen takapyörien eteen on vaihtoehdoista huonoin. Siksi mä olen vetänyt muutaman vuonna ne piensiemen laitteen putket etuviistoon narulla. Näin ajattelin että heinä tippuu sinne kylvövantaiden tasolle ja osaksi multautuisikin. Tänä vuonna ei tuostakaan kait mitään hyötyä. Tai sitten kesä ja kuivuus vaan on tappanut sen heinän.
-
Vai tarkoititteko jos kylvän viljaa ekasta laatikosta ja tokasta tippuis sit heinän siemeniä maan päälle kun ei vantaita
Ei niitä siemenvantaita kannata pois ottaa vaikka heinää kylvääkin. Kait se johonkin 2cm on paras saada. Itte Jukottimella pelkkää heinää kylväessäni ruuvasin pyörät alemmas, mutta kait se vantaiden säätövipukin jotain vaikuttaa. Mutta jos oot vasta alku konetta ostamas, niin menee ne varmaan sillä uudellakin. Millaisista pinta-aloista puhutaan sun suojaviljan kylvössä. Meillä siis tuollaisella Jukolla ja nuoremmallakin on taittu kylvää ainakin 40v suojavilja nurmea sekoittaen se heinä sinne viljan sekaan. Ihan pommiin sekään ei varmaan mennyt koskaan. sanoisin , että pintaan tiputtelemalla heinä siihen takapyörien eteen on vaihtoehdoista huonoin. Siksi mä olen vetänyt muutaman vuonna ne piensiemen laitteen putket etuviistoon narulla. Näin ajattelin että heinä tippuu sinne kylvövantaiden tasolle ja osaksi multautuisikin. Tänä vuonna ei tuostakaan kait mitään hyötyä. Tai sitten kesä ja kuivuus vaan on tappanut sen heinän.
Joka vuosi kylväisin n 10 ha apilaa. Joka vuonna yhteensä apilaa 20ha kun apila 1nurmi ja apila 2nurmi.
-
Vai tarkoititteko jos kylvän viljaa ekasta laatikosta ja tokasta tippuis sit heinän siemeniä maan päälle kun ei vantaita
Ei niitä siemenvantaita kannata pois ottaa vaikka heinää kylvääkin. Kait se johonkin 2cm on paras saada. Itte Jukottimella pelkkää heinää kylväessäni ruuvasin pyörät alemmas, mutta kait se vantaiden säätövipukin jotain vaikuttaa. Mutta jos oot vasta alku konetta ostamas, niin menee ne varmaan sillä uudellakin. Millaisista pinta-aloista puhutaan sun suojaviljan kylvössä. Meillä siis tuollaisella Jukolla ja nuoremmallakin on taittu kylvää ainakin 40v suojavilja nurmea sekoittaen se heinä sinne viljan sekaan. Ihan pommiin sekään ei varmaan mennyt koskaan. sanoisin , että pintaan tiputtelemalla heinä siihen takapyörien eteen on vaihtoehdoista huonoin. Siksi mä olen vetänyt muutaman vuonna ne piensiemen laitteen putket etuviistoon narulla. Näin ajattelin että heinä tippuu sinne kylvövantaiden tasolle ja osaksi multautuisikin. Tänä vuonna ei tuostakaan kait mitään hyötyä. Tai sitten kesä ja kuivuus vaan on tappanut sen heinän.
Joka vuosi kylväisin n 10 ha apilaa. Joka vuonna yhteensä apilaa 20ha kun apila 1nurmi ja apila 2nurmi.
No on tuossa jo alaa, mutta minkälaisia kilomääriä pelkkää apilaa pitää kylvää? Oma kokemus heinän seassa vaan 3-6 kilosta/ha ja silloinkin 1. ja 2. vuonna todella apila painotteinen. Mutta menee se apilakin varmaan siellä viljan seassa. Ei se täysin tasaista varmaan ole mutta ihan riittävää. Jukossa on niin pienet säiliöt että eihän se ehdi lajittua. Sekoitus käsin ja välttää siemen säiliön täysin tyhjäksi ajoa. Ensimmäisen ja parhaan apilani kylvin vielä tuolla systeemillä. Ohraa, paalinurmea ja Bjursele puna-apilaa. Paskamainen puitava oli, kun apila oli pidempää kuin jyvä ohra, eli ei enää koskaan puna-apilaa suojaviljaan :)
-
Pelkkää apilaa saa hienosti viskailtuakin ja kun määrä pitää olla kilo-pari per hehtaari on jopa kätevää. Taitaa 12m leveydeltä saada heiteltyä. Äestät kylvökuntoon, viskaat apilat, kylvät viljan ja jyräät lopuksi.
-
Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.
Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?
-
Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.
Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?
Apila ei tunnu ymmärtävän millä vehkeellä se maahan laitetaan. Muutamankin isännän / naapurin / kollegan kans ihmeteltiin muutama vuosi sitten , että mitä tuo yks naapuri teki sänkipellollaan simultan nostolaite kone perässä. Sinne se veteli jotain vantaiden raitoja. Ja kas vaan syksyllä siellä kasvoi todella hyvä apila pitoinen nurmi. Sen verta hyvä nurmi, että tiedän sitä rehuksikin kysytyn :)
Luomussa voi olla eri säännöt, mutta itte sekoitellut tuota Bujrselea tai kylvänyt valmiilla seoksella. Viherlannoitus nurmi seos sisälsi puna ja valkoapilaa yht.20%. Tänä vuonna kylvin yhden lohkon Landmannen apilaisella seoksella, jossa vaan 15% apilaa. Sekin taisi olla hintsusti puna-apilaa sisältävä, loput alsikea. Luulin tappaneeni apilan ruiskutuksella 20 g gratilia/ ha. Rikkaa, roskaa jonkin verran, mutta apila toipunut yllättävän hyvin mennä viikolla ti-pe ajanjaksolla. Jos tänään sai vettä, niin sato voi olla todella hyväkin.
-
Ei apilalla noin paljon typpeä saa. Valkomesikkä voi tuottaa hyvin onnistuessaan liki sen verran. Suojaviljaan kylvö on kuitenkin riski.
https://www.veed.ee/?id=43
En kyllä usko siihenkään täällä pohjoisemmassa. Virossa ehkä...
Nyt kyllä alkoi vaikuttaa trollaukselta, mutta vastaan silti asiallisesti.
Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.
Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?
-
Ei apilalla noin paljon typpeä saa. Valkomesikkä voi tuottaa hyvin onnistuessaan liki sen verran. Suojaviljaan kylvö on kuitenkin riski.
https://www.veed.ee/?id=43
En kyllä usko siihenkään täällä pohjoisemmassa. Virossa ehkä...
Nyt kyllä alkoi vaikuttaa trollaukselta, mutta vastaan silti asiallisesti.
Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.
Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?
Niin miten sen laskee. Jos viljelee säilörehunurmea apila kasvustona ja jättää sen lannoittamatta kivennäismailla 2 korjuu kertaa. Siitä seuraa 200Kg/ha typpimäärän mahdollinen siirto johonkin muualle :) Sitä mitä se sitoo maaperään tai jätteisiin riippuu varmaan uskonto numerosta. Viikolla oli puhetta naapurin kanssa joka oli lukenut jostain lehdestä, että ihan sama typpi sinne maahan varastoituu korjaako sen nurmen pois vai ei. Siis kyse normi viherlannoitus nurmesta.
-
Useissa viherlannoitus oppaissa lukee että typpeä tulisi maksimissaan 250kg ha yhden perustamis vuoden ja 2 kasvu vuoden aikana. Jollakin seoksella. Se on eriasia mitä tulee mutta kaikkeen on mahdollisuus.
On sillä kai joku vaikutus murskaako sen vai kerääkö
-
Valmiita seoksia kylvänyt joissa ollut p-apila 20% nurminata20% timotei60%, niin pelkkiä apilikoita niistä tulee yleensä ensimmäisen niiton jälkeen ja suojaviljaan kylvettynä ei ole ollut ongelmaa läpikasvun kanssa, kun normaali kylvötiheyttä käyttänyt ohralle tahi kauralle, tosin nurmen siemenmäärä ollut aika pieni, kun tarkoituksena enemmänkin maanparannus. Enemmän melkein merkitsee maalajit joilla viljelee et mikä käytäntö toimii kylvösä ajatellen sen nurmen onnistumista tahi suojaviljan. Sit et jos nurmisato kerätään poies, niin nurmihan mm.ryöstää kalia tehokkaasti, et maanparannusta tahi lannoitus vaikutusta pohtiessa taitaa ainut vaihtoehto olla pelkkä murskaus ja viimeisellä murskaus kerralla viä nopea multaus murskauksen perään.
-
Useissa viherlannoitus oppaissa lukee että typpeä tulisi maksimissaan 250kg ha yhden perustamis vuoden ja 2 kasvu vuoden aikana. Jollakin seoksella. Se on eriasia mitä tulee mutta kaikkeen on mahdollisuus.
On sillä kai joku vaikutus murskaako sen vai kerääkö
Niin siis itse jäin luomukurssilla siihen käsitykseen, että ainoastaan yhden vuoden typen keräys saadaan talteen. Apilalla se toisen satovuoden typenotto on tehokkaampaa ja sen vuoksi käytettäisiin 2 vuoden vln luomussa. Toinen syy on kai sitten se, että rikkoja päästään niittelemään enemmän ja kolmas syy on kai sitten ettei niitä vaikeita viljavuosia olisi niin paljon ;D
Itse näkisin valkomesikän paljon järkevämpänä. Ei vie kuin yhden vuoden ja varsinkin, jos on tavanomaisessa niin kestää mcpa:ta jolla hankalat rikatkin voi torjua. Kylvö vain tehtävä oras vaiheessa mahdollisimman myöhään ja sittenkin olisi suositeltavaa olla lyhyen kasvuajan kasvi, että ehtii sadonkorjuun suorittaa aiemmin. Mitä tässä näitä luomu juttuja on tullut opiskeltua niin tämä tuntuu olevan se oikeiden luomutuottajien konsti jotka haluavat pellolla jotain tuottaakin eikä vain imuroida tukea. Näin saadaan vain pakollinen palkokasvi siihen kiertoon ja keskikesän kesantokin voidaan suorittaa normaalisti.
-
Useissa viherlannoitus oppaissa lukee että typpeä tulisi maksimissaan 250kg ha yhden perustamis vuoden ja 2 kasvu vuoden aikana. Jollakin seoksella. Se on eriasia mitä tulee mutta kaikkeen on mahdollisuus.
On sillä kai joku vaikutus murskaako sen vai kerääkö
Niin siis itse jäin luomukurssilla siihen käsitykseen, että ainoastaan yhden vuoden typen keräys saadaan talteen. Apilalla se toisen satovuoden typenotto on tehokkaampaa ja sen vuoksi käytettäisiin 2 vuoden vln luomussa. Toinen syy on kai sitten se, että rikkoja päästään niittelemään enemmän ja kolmas syy on kai sitten ettei niitä vaikeita viljavuosia olisi niin paljon ;D
Itse näkisin valkomesikän paljon järkevämpänä. Ei vie kuin yhden vuoden ja varsinkin, jos on tavanomaisessa niin kestää mcpa:ta jolla hankalat rikatkin voi torjua. Kylvö vain tehtävä oras vaiheessa mahdollisimman myöhään ja sittenkin olisi suositeltavaa olla lyhyen kasvuajan kasvi, että ehtii sadonkorjuun suorittaa aiemmin. Mitä tässä näitä luomu juttuja on tullut opiskeltua niin tämä tuntuu olevan se oikeiden luomutuottajien konsti jotka haluavat pellolla jotain tuottaakin eikä vain imuroida tukea. Näin saadaan vain pakollinen palkokasvi siihen kiertoon ja keskikesän kesantokin voidaan suorittaa normaalisti.
Kiitos ! Innostuin mesikästä, alotin lukemaan tietoja siitä ja näyttää hyvältä vaihtoehdolta verrattuna apilaan
-
Miten toi valkomesikkä, jos kylväisi omana kylvönään keväällä, niin ehtiikö silloin tuottaa jo samalle kesälle kunnon kasvuston ja ehtiikö esmes kylvää viä samalle syksylle syysviljoja? Jos joutuu kuitenkin kylvämään erikseen varsinaisen kylvön jälkeen, niin onko järkevää ottaa riskiä siittä, et se puhaltaa varsinaisen pääkasvin läpite vaikeuttaen sadonkorjuuta?
-
Miten toi valkomesikkä, jos kylväisi omana kylvönään keväällä, niin ehtiikö silloin tuottaa jo samalle kesälle kunnon kasvuston ja ehtiikö esmes kylvää viä samalle syksylle syysviljoja? Jos joutuu kuitenkin kylvämään erikseen varsinaisen kylvön jälkeen, niin onko järkevää ottaa riskiä siittä, et se puhaltaa varsinaisen pääkasvin läpite vaikeuttaen sadonkorjuuta?
Mesikkä on talviyksivuotinen, eikä saa päästää tekemään itävää siementä. Tyynelän tilan sivuilta lisää löytyy.
-
Miten toi valkomesikkä, jos kylväisi omana kylvönään keväällä, niin ehtiikö silloin tuottaa jo samalle kesälle kunnon kasvuston ja ehtiikö esmes kylvää viä samalle syksylle syysviljoja? Jos joutuu kuitenkin kylvämään erikseen varsinaisen kylvön jälkeen, niin onko järkevää ottaa riskiä siittä, et se puhaltaa varsinaisen pääkasvin läpite vaikeuttaen sadonkorjuuta?
Läpikasvu on toki riski, mutta jos pääsatokasvi on riittävän tiheää ja varjostavaa, riski on aika pieni. Lisäksi läpikasvutilanteessa se estää muiden rikkojen kasvun käytännössä kokonaan. Toinen riski suojaviljaan kylvettäessä on tuoksu. Joku kertoi jopa leipäviljaa hylätyn mesikän tuoksun vuoksi. Siksi hieman myöhempi kylvö olisi suotavaa. Mesikän olisi hyvä pysyä ensimmäisenä vuonna pysyä pääsatokasvin tähkän alapuolella. Tosin olen kyllä kuullut läpikasvaneestakin pellosta saadun sadon kelvanneen elintarvikkeeksikin. En ole itse vielä mesikkää kokeillut, mutta tarkoitus kyllä on.
Toinen riski on se, että jos se pääsee siementämään, siitä voi tulla aika hankala rikkakasvi. Niitto ei kuulemma lopettamisessa välttämättä toimi, koska varteen voi jäädä riittävästi energiaa tuottaa itäviä siemeniä. Pitäisi murskata.
-
Tommosenkin Manu-poika tehnyt.
Opinnäytetyö - Manu Huntus - Nurmijyrän suunnittelu ja valmistus https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/120370/Huntus_Manu.pdf?sequence=1
-
Taitaa olla ihan muutaman kilsan päästä tuo manu…
Itse olen perustanut nurmet tähän asti aina suojakasvin kanssa. Aina sen ei tarvitse olla vilja mikä majailee perustettavan nurmen päällä. Suojakasvista on yleensä iso hyöty ja siitä saa korjattua sadon jonka pystyn hyödyntää. Kokoviljana tai vihantana korjattavat viljat on todella varma tapa perustaa nurmikasvustoja. Puitava viljakin onnistuu, mutta paljon epävarmempi jos/kun lakoutumista ilmenee. Lisäksi joskus todella harvaksi kylvetty viljakin voi intoutua kasvamaan liian tiheänä ja varjostaa liikaa. Viime syksynä tein kaikkien perustettavien nurmien päältä viljan pois kokoviljana ja nurmet onnistui aika lailla täydellisesti. Vihantana korjattavat viljat mahdollistaisi vielä nurmisadon ottamisen syksyllä.
-
Taitaa olla ihan muutaman kilsan päästä tuo manu…
Vihantana korjattavat viljat mahdollistaisi vielä nurmisadon ottamisen syksyllä.
Ja mun ymmärryksen mukaan mahdollistaa reilun typpilannoituksen.
-
Juu. Itse tekisin kyllä siten että jättäisin sille syksyn nurmelle osan lannoituksesta.
-
Viime syksynä tein kaikkien perustettavien nurmien päältä viljan pois kokoviljana ja nurmet onnistui aika lailla täydellisesti. Vihantana korjattavat viljat mahdollistaisi vielä nurmisadon ottamisen syksyllä.
Hernepapu seos on paras esikasvi ainakin meidän käyttämistä. Erittäin hyvä esikasvivaikutus typensidonnan ansiosta ja rehunakin parempi kuin vilja. Tällaisena kesänä saa myös syksyllä sitten sen puhtaan nurmisadon.