Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: 4viljanpuuro - 05.07.18 - klo:23:32
-
LSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Jari Mäkilä vieraili torstaina MT:n studiossa Okra-maatalousnäyttelyssä päätoimittaja Jouni Kemppaisen haastattelussa.
Mäkilä arvioi, että Varsinais-Suomen alueella voidaan menettää jopa puolet viime vuoden sadosta. Hän huomautti, että viime vuosi oli Varsinais-Suomessa ennätyksellisen hyvä.
"Toivottavasti on vielä viime vuoden satoa laarissa, mikä helpottaa tätä kurjuutta, joka tästä vuodesta tulee. Jos rehuviljaa joudutaan tuomaan Suomeen, se on hirvittävän kallista", Mäkilä sanoi.
Rehuviljan hinta on Mäkilän arvion mukaan lähes 200 euroa tonnilta. Jos kallista rehuviljaa todella joudutaan kuljettamaan Suomeen, Mäkilä arvioi siitä aiheutuvan ongelmia tiloille.
"Silloin olemme oikeasti pulassa", hän sanoi.
Mäkilä uskoo kuitenkin, että sikatalous kestää rehuviljan kuljettamisen jopa ulkomailta.
"Uskon varmasti, että kestää. Tärkeintä on, että koko ketju uskoo tähän hommaan", hän totesi Jouni Kemppaisen haastattelussa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.265811 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.265811)
No niin arvoisat kasvinviljelijä toverit. Kauden pohjahinta on määritelty. Nyt ei saa alkaa ahneeksi vaan tyydytään 200€ hintatasoon ettei ulkomailta tarvitse tuoda.
-
Minulle sopii tuo 200e ihan hyvin. Sitoudun myymään siemenviljaa lukuunottamatta kaikki viljat tuolla taksalla. Kiitos.
-
Tosiasiassa ongelma ei ole ohran tai kauran hinta. Maailmanmarkkinahinta ohralla näkyy olevan 115 euroa metrijärjestelmän tonnilta. Kauran 140-150 euroa tonnilta. Mutta koska rehunkäyttäjä ei nyt saa omasta pellostaan riittävästi rehua, hän tarvitsee ostorehussa mukana myös tuet, koska toisen viljelemänä tuet menevät muille, ja sehän on aivan väärin, eikö.
Esimerkiksi eläintilan ohra, viidentonnin sadosta tukitaso on 100€/tonni. Eli rehua ostava tila ajattelee, että ohra tarvitsisi saada hintaan maailmanmarkkinahinta - saamatta jäänyt tuki = 15 euroa tonni. Eli ohran maailmanmarkkinahinnan tasolla 100 euroa vilja pitäisi antaa ilmaiseksi käyttäjälle, jotta kauppa ei olisi epäoikeudenmukainen.
Emme halua aiheuttaa lisäkriisiytymistä rehun ostajille. Siksi suosittelen jauholakkeja varmistamaan, että ohrakuormat menevät vientiin, ei kotimaahan.
Tai jotain.
-SS-
-
Mielestäni 200 euron tonnihinta rehuviljan osalta on sellainen että sillä Suomalainen vilja liikkuu Ja tuontia ei tarvita, ainakin omalta osalta laitan menemään teollisuuteen. Vehnä ja mallas siihen 20 euroo/ton lisää Rukiin hinta 240 eur/ton . Rypsissä/Rapsissa 450 eur/ton niin on sopiva. Näillä hinnoilla saa kasvinviljelijät laskunsa maksettua. Ja ensi vuoden kylvöt onnistuu. Ainakin toivon niin. Kiitos hyvästä ketjuavauksesta
-
Eiköhän kumminkin kannata muistaa,viljaa kasvaa muuallakin kuin Varsinais-Suomessa.Pohjois-Suomeen tulee näillä näkymin hyvä viljavuosi.
-
Mielestäni 200 euron tonnihinta rehuviljan osalta on sellainen että sillä Suomalainen vilja liikkuu Ja tuontia ei tarvita, ainakin omalta osalta laitan menemään teollisuuteen. Vehnä ja mallas siihen 20 euroo/ton lisää Rukiin hinta 240 eur/ton . Rypsissä/Rapsissa 450 eur/ton niin on sopiva. Näillä hinnoilla saa kasvinviljelijät laskunsa maksettua. Ja ensi vuoden kylvöt onnistuu. Ainakin toivon niin. Kiitos hyvästä ketjuavauksesta
Yara muistaa kyllä kuitata ylimääräiset tulot kasvinviljelijältä.
-
Tosiasiassa ongelma ei ole ohran tai kauran hinta. Maailmanmarkkinahinta ohralla näkyy olevan 115 euroa metrijärjestelmän tonnilta. Kauran 140-150 euroa tonnilta. Mutta koska rehunkäyttäjä ei nyt saa omasta pellostaan riittävästi rehua, hän tarvitsee ostorehussa mukana myös tuet, koska toisen viljelemänä tuet menevät muille, ja sehän on aivan väärin, eikö.
Esimerkiksi eläintilan ohra, viidentonnin sadosta tukitaso on 100€/tonni. Eli rehua ostava tila ajattelee, että ohra tarvitsisi saada hintaan maailmanmarkkinahinta - saamatta jäänyt tuki = 15 euroa tonni. Eli ohran maailmanmarkkinahinnan tasolla 100 euroa vilja pitäisi antaa ilmaiseksi käyttäjälle, jotta kauppa ei olisi epäoikeudenmukainen.
Emme halua aiheuttaa lisäkriisiytymistä rehun ostajille. Siksi suosittelen jauholakkeja varmistamaan, että ohrakuormat menevät vientiin, ei kotimaahan.
Tai jotain.
-SS-
Voi voi sua... Ahdistaako noin pahasti?
Eiköhän kumminkin kannata muistaa,viljaa kasvaa muuallakin kuin Varsinais-Suomessa.Pohjois-Suomeen tulee näillä näkymin hyvä viljavuosi.
Joo en pohjanmaasta tiedä, mutta ainakin savoon ja muualle ylös kuulemma ajetaan tällä hetkellä ohraa.
Mitä hintaan muuten tulee niin tuonne toiseen ketjuun sen jo kirjoitin, että sikatalous ei sitä kestä sanokoon Mäkilä mitä haluaa. Itse en ole niin tyhmä, että alan pitämään elukoita vain sen vuoksi, että saa niitä pitää. Myyn sitten minäkin tuolla 200e viljaa näille jotka haluavat pitää. Hienosti kyllä MT:n toimitus repäissyt hinnan irti asia yhteydestä otsikoon..
-
Eiköhän kumminkin kannata muistaa,viljaa kasvaa muuallakin kuin Varsinais-Suomessa.Pohjois-Suomeen tulee näillä näkymin hyvä viljavuosi.
Joo en pohjanmaasta tiedä, mutta ainakin savoon ja muualle ylös kuulemma ajetaan tällä hetkellä ohraa.
Mitä hintaan muuten tulee niin tuonne toiseen ketjuun sen jo kirjoitin, että sikatalous ei sitä kestä sanokoon Mäkilä mitä haluaa. Itse en ole niin tyhmä, että alan pitämään elukoita vain sen vuoksi, että saa niitä pitää. Myyn sitten minäkin tuolla 200e viljaa näille jotka haluavat pitää. Hienosti kyllä MT:n toimitus repäissyt hinnan irti asia yhteydestä otsikoon..
meinaatko osa-aikaisena viljellä?
Jäisi enemmän aikaa tähän osa-aikaisten ja eläkeläisten riistoon... :)
-
""Mäkilä uskoo kuitenkin, että sikatalous kestää rehuviljan kuljettamisen jopa ulkomailta.
"Uskon varmasti, että kestää. Tärkeintä on, että koko ketju uskoo tähän hommaan", hän totesi Jouni Kemppaisen haastattelussa.""
On se hienoa, kun näin suuri herra osallistuu talkoisiin kannustamalla niitä jotka
työn tekevät. Tosin siitä työstä joutuu vähän maksamaa mutta eihän se haittaa.
Kyllä maakunnassa rahaa on. Röhröh. Ja herralle itselleen tietysti muhkea bonus
hyvin tehdystä työstä. Noottaa, hyvin ansaitulle lomalle, lomps.
-
Eiköhän kumminkin kannata muistaa,viljaa kasvaa muuallakin kuin Varsinais-Suomessa.Pohjois-Suomeen tulee näillä näkymin hyvä viljavuosi.
Joo en pohjanmaasta tiedä, mutta ainakin savoon ja muualle ylös kuulemma ajetaan tällä hetkellä ohraa.
Mitä hintaan muuten tulee niin tuonne toiseen ketjuun sen jo kirjoitin, että sikatalous ei sitä kestä sanokoon Mäkilä mitä haluaa. Itse en ole niin tyhmä, että alan pitämään elukoita vain sen vuoksi, että saa niitä pitää. Myyn sitten minäkin tuolla 200e viljaa näille jotka haluavat pitää. Hienosti kyllä MT:n toimitus repäissyt hinnan irti asia yhteydestä otsikoon..
meinaatko osa-aikaisena viljellä?
Jäisi enemmän aikaa tähän osa-aikaisten ja eläkeläisten riistoon... :)
Olenkin ihmetellyt tuota riistoa. Voitko kertoa miten se tapahtuu? Maksat kovempia vuokria kenties vai etkö urakoi niille vai miten niitä riistät?
-
Olenkin ihmetellyt tuota riistoa. Voitko kertoa miten se tapahtuu? Maksat kovempia vuokria kenties vai etkö urakoi niille vai miten niitä riistät?
Tuo "riisto" on lähinnä symbolinen kuvaus vääryydestä, jota osa-aikainen kasvinviljelijä aiheuttaa päätoimiselle oikealle viljelijälle.
Osa-aikainen viljelijä pitää oikeudettomasti hallinnassaan omistamansa maata, joka kuuluisi päätoimiseen viljelyyn. Myös osa-aikainen viljelijä kuittaa Mavilta tarpeellisia tukia, jotka kuuluisivat päätoimisen viljelijän käyttöön, kompensaatioksi päätoimisuuden aiheuttamasta sitovuudesta ja henkilökohtaisista uhrauksista elinkeinon eteen.
-SS-
-
Tosiasiassa ongelma ei ole ohran tai kauran hinta. Maailmanmarkkinahinta ohralla näkyy olevan 115 euroa metrijärjestelmän tonnilta. Kauran 140-150 euroa tonnilta. Mutta koska rehunkäyttäjä ei nyt saa omasta pellostaan riittävästi rehua, hän tarvitsee ostorehussa mukana myös tuet, koska toisen viljelemänä tuet menevät muille, ja sehän on aivan väärin, eikö.
Esimerkiksi eläintilan ohra, viidentonnin sadosta tukitaso on 100€/tonni. Eli rehua ostava tila ajattelee, että ohra tarvitsisi saada hintaan maailmanmarkkinahinta - saamatta jäänyt tuki = 15 euroa tonni. Eli ohran maailmanmarkkinahinnan tasolla 100 euroa vilja pitäisi antaa ilmaiseksi käyttäjälle, jotta kauppa ei olisi epäoikeudenmukainen.
Emme halua aiheuttaa lisäkriisiytymistä rehun ostajille. Siksi suosittelen jauholakkeja varmistamaan, että ohrakuormat menevät vientiin, ei kotimaahan.
Tai jotain.
-SS-
Voi voi sua... Ahdistaako noin pahasti?
Kyl sitä oikesti ahdistaa, joo. Kateuden kivi hiertää kengässä aina vaan lujempaa ja lujempaa. Kohta kuuluu valituksessaan samaan sarjaan VeetiEemelin kanssa.
Voisivat tehdä samanmielisten kokoontumisajon ensi talvena vaikkapa kovasti kadehtimalleen pohjoisen alueelle, vaikka Inarijärven jäälle. Vielä Sepeteus mukaan, niin Kateelliset Kadehtijat ry. olisi saanut perustamiskokouksen pystyyn.
-
Niin Puuha-Pete, jokaisella näkyy olevan omat maahanmuuttajansa ?
-SS-
-
Niin Puuha-Pete, jokaisella näkyy olevan omat maahanmuuttajansa ?
-SS-
Mulla mitään todellisia pakolaisia vastaan, olen aina sanonut että Suomen pitäisi moninkertaistaa mahanmuuttokiintiönsä. Mutta lähi-idän karvavauvat, jotka tulevat tänne hakemaan helppoa elämää eivätkä halua mukautua maamme lakeihin, kuka niitä haluaa? Paitsi punavihreä kupla.
Matka iltamyöhäiseen Malmöön vois avartaa monenkin näköalaa asiaan.
-
Niin Puuha-Pete, jokaisella näkyy olevan omat maahanmuuttajansa ?
-SS-
Mulla mitään todellisia pakolaisia vastaan, olen aina sanonut että Suomen pitäisi moninkertaistaa mahanmuuttokiintiönsä. Mutta lähi-idän karvavauvat, jotka tulevat tänne hakemaan helppoa elämää eivätkä halua mukautua maamme lakeihin, kuka niitä haluaa? Paitsi punavihreä kupla.
Matka iltamyöhäiseen Malmöön vois avartaa monenkin näköalaa asiaan.
Niin, mitäpäs löysimmekään ? Jokaisesta näköjään löytyy se pieni valittaja, kun vähän houkuttelee ?
-SS-
-
Niin Puuha-Pete, jokaisella näkyy olevan omat maahanmuuttajansa ?
-SS-
Mulla mitään todellisia pakolaisia vastaan, olen aina sanonut että Suomen pitäisi moninkertaistaa mahanmuuttokiintiönsä. Mutta lähi-idän karvavauvat, jotka tulevat tänne hakemaan helppoa elämää eivätkä halua mukautua maamme lakeihin, kuka niitä haluaa? Paitsi punavihreä kupla.
Matka iltamyöhäiseen Malmöön vois avartaa monenkin näköalaa asiaan.
Niin, mitäpäs löysimmekään ? Jokaisesta näköjään löytyy se pieni valittaja, kun vähän houkuttelee ?
-SS-
Löytyy löytyy, mut älä sää alennu tälle tasolle, me muuthan ollaan vain tavallisia kuolevaisia sinun rinnallasi.
No, piti vaan vastata väitteeseesi, muuten en nyt olisi ottanut asiaa esille.
-
Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta, sato myyty, ohrat ja kaurat saa hakea puinnin ja kuivauksen jälkeen kuivurilta 200 euroa tonnilta. Pullakahveet saa vielä tällä hinnalla ostaja kustantaa itse.
-
Kyl sitä oikesti ahdistaa, joo. Kateuden kivi hiertää kengässä aina vaan lujempaa ja lujempaa. Kohta kuuluu valituksessaan samaan sarjaan VeetiEemelin kanssa.
Voisivat tehdä samanmielisten kokoontumisajon ensi talvena vaikkapa kovasti kadehtimalleen pohjoisen alueelle, vaikka Inarijärven jäälle. Vielä Sepeteus mukaan, niin Kateelliset Kadehtijat ry. olisi saanut perustamiskokouksen pystyyn.
Och samma på svenska.
Jaahas, nyt SKNän sijasta on alkanut tylyttää SS:ää.
Sitä vain ihmettelen, että millä asiallinen (tosin sarkasmiin verhottu) kritiikki tukijärjestelmän epäkohtiin leimataan heti kateudeksi ja yritetään vaieta kuoliaaksi? Yritäs puuhis mieluummin edes jotenkin asiaperusteilla osoittaa, missä kohdissa SS on väärässä. Veikkaan tosin, että et pysty.
Jaha. Taitaa sinua ja SS-miestä yhdistää muukin kuin fanitus yhteentiettyyn merkkiin.
No, viljanviljelijänä, eikun viljan kasvattajana tiedän, ettei viljamiehillä paljoa ole valittamisen varaa. Työtuntia kohden palkka tehdystä työstä on riittävä, kun vertaa sitä niihin piruparkoihin, jotka joutuvat kantturoiden kanssa itsensä työhön sitouttamaan. Nykyvehkeillä keskikokoinen tila kylvää viikossa tilansa pellot ja parissa kolmessa viikossa pui pois sen mikä puitavaa on.
Lopun aikaa voi vaikka ajaa taksia.😄😄😄
Kaltaisesi pölhösuvakit aina sanovat maahanmuuttokriittisille, että mitä valitat etkä tee asialle mitään, järjestä vaikka mielenosoitusta, nyt viljamiehet itkevät nettipalstoilla eivätkä tee asialle , jonka kokevat vääryydeksi, yhtään mitään.
Hei kokoomusviljamiehet, älkää ruinatko käsi pitkällä valtiolta mitään. Te elätte nyt ihailemaanne markkinataloutta.
Imekää sitä, talousliberaalit.
-
No taitaa kasvinviljelyjuonteeseen enemmän kuulua kuivuudesta ja viljanhinnoista valittaminen kuin mamuista valittaminen.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
-SS-
-
Onko palstalaisilla veikkausta ohran hinnalle loppuvuoden ja ensi talven osalta? Eli milloin kannattaisi myydä tai kiinnittää hinta, kun on vielä viime vuoden ohrat siiloissa.
-
Jaa-a. Ei ainakaan nyt, kovin on kummaa tälläinen 'hintakilpailu' jossa sato on selvästi jäämässä alle kulutuksen ja hinnat eivät liiku mihinkään...
Omat vehnät on helmikuun hinnalla... saa nähdä josko siihen mennessä suostuvat nostamaan...
-
on se vaan ihmo tää suomen markkinatalous! kun tavaraa ei kysytä hinta nousee ja kun kysyntää niin nousoo silti, paitti tuottajien tavarat! hyäää apilaheinää tosa katrtelin et tekiskö rehuks vai antaisko murskata peltoon. kumpi on parempi hyötynä?
-
Tissinkoittajat on homo.
-
Tissinkoittajat on homo.
Korjaan vähän, jos sopii?
C-->tissinkoittajat on homo. Täällä ihmisten alueella, A-B, ollaan vielä normaaleita...
Litratuki ja muu paska, VMP....
-
Noniii homo!
Eli oisko aika tilata jyvälaiva satamaan?
Mille merkille ois kiinnostusta lähteä mukaan jos mie vaatimattomana pien"viljelijänä laitan ekat 500tonnia
Vähä tarttis saada lisää?
Eli ostetaan jyvää eli saa tarjota
Avaus hinnat olikii jo tuol maaseudun tulevaisuudessa että 200e 😚
No mut jos sitä ei nyt kuitenkaan löydy sitä joka" maksaa sitä ni mulle voi tarjota mie heittelen hintoja sitte naaman ja riisin mukaa ja jos ei riisiä oo ni sitte järjestetää sellasta jostain🤔
Nyt kuivattava suupielet tämmöi oksennus saa myös rinnukset jotka o iha töttöröllä ni törkyseks🤗
-
Tissinkoittajat on homo.
Korjaan vähän, jos sopii?
C-->tissinkoittajat on homo. Täällä ihmisten alueella, A-B, ollaan vielä normaaleita...
Litratuki ja muu paska, VMP....
”Ihmisten alueella”
Ja tää pikkumies haukkuu vähän väliä muita rasisteiksi...😄😄
Nyt riittää , että asuu muualla kuin etelä-Suomessa saadakseen elukan tai muun olion maineen...
-
No taitaa kasvinviljelyjuonteeseen enemmän kuulua kuivuudesta ja viljanhinnoista valittaminen kuin mamuista valittaminen.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
-SS-
Sellainen, joka katselee maailmaa vähän suuremmalla perspektiivillä osaa keskustella muustakin päivänpolttavasta aiheesta kuin pelkästään omasta ammatistaan. Ja siitäkin vain valittamalla ja itkemällä kateushöyryjen noustessa korvakäytävästä.
-
Tissinkoittajat on homo.
Korjaan vähän, jos sopii?
C-->tissinkoittajat on homo. Täällä ihmisten alueella, A-B, ollaan vielä normaaleita...
Litratuki ja muu paska, VMP....
”Ihmisten alueella”
Ja tää pikkumies haukkuu vähän väliä muita rasisteiksi...😄😄
Nyt riittää , että asuu muualla kuin etelä-Suomessa saadakseen elukan tai muun olion maineen...
🤣🤣
Sulla on kyllä kuula ja neula jumissa, mutta jatka pete samaan malliin, kyllä me ymmärrämme, Koitas välillä saada aikaseksi joku asiaan liittyvä poljento näihin "maatalouteen" liittyviin osioihin, mamushittiä ja Sepe-skeidaa voit suoltaa tuolla vapaassa.
-
Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta, sato myyty, ohrat ja kaurat saa hakea puinnin ja kuivauksen jälkeen kuivurilta 200 euroa tonnilta. Pullakahveet saa vielä tällä hinnalla ostaja kustantaa itse.
Noilla hinnoilla ei koneinvestointeja pysty tekemään. Ainoastaan varmistetaan ensi vuoden kylvöt ja kasvinviljelijähän syö puunmyyntitulonsa. Alkaa hakattavat metsät vaan loppua. Viides perättäinen huono vuosi tulossa kun huomioidaan tukien putoaminen tällä ohjelmakaudella..Näkyyhän se selvästi tukihakemusten määrässä joka on jo alle 50 000 tilaa.. On tää kovaa tekemistä. Mutta nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan tuotteen hinnassa..mielenkiintoista kuinka se näkyy elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa. Niidenkin pitäisi nousta 25 prosenttia.
-
Toiveajattelua että meille maksettaisiin maailmanmarkkinahintaa vieläkään .Onhan tuo nähty esim rukiin ja valkuaiskasvien kohdalla, joista on aika ajoin ollut vajetta.
Maailmanmarkkinahintaista rehuviljaa laivataan suomeen sen verran että sitä on meillä riittävästi kulutukseen nähden .Sillä taataan kotimaan viljan 30-40-euroa maailmanmarkkinahintaa alhaisempi hinta karjatiloille jatkossakin.
-
No en mä ainakaan elukoille sun viljojas kaipaa, viljelen viljat itse.
-
Toisaalta, eikö tällaisena katovuonna, joka ainakin valtaosassa eteläsuomea, olisi mukavempi, ettei viljan hinta nousisi vallattomasti? Olisi rahallinen tappio ja aiheutunut mielipaha näin ollen pienempi. Jos viljan hinta laskisi, olisi totaalikadon kohtaavalla edes hiukan parempi mieli. :'(
-
Eiköhän kumminkin kannata muistaa,viljaa kasvaa muuallakin kuin Varsinais-Suomessa.Pohjois-Suomeen tulee näillä näkymin hyvä viljavuosi.
Joo en pohjanmaasta tiedä, mutta ainakin savoon ja muualle ylös kuulemma ajetaan tällä hetkellä ohraa.
Mitä hintaan muuten tulee niin tuonne toiseen ketjuun sen jo kirjoitin, että sikatalous ei sitä kestä sanokoon Mäkilä mitä haluaa. Itse en ole niin tyhmä, että alan pitämään elukoita vain sen vuoksi, että saa niitä pitää. Myyn sitten minäkin tuolla 200e viljaa näille jotka haluavat pitää. Hienosti kyllä MT:n toimitus repäissyt hinnan irti asia yhteydestä otsikoon..
meinaatko osa-aikaisena viljellä?
Jäisi enemmän aikaa tähän osa-aikaisten ja eläkeläisten riistoon... :)
On noita rästitöitä muutamaksi vuodeksi, että ei sitä tekemisen puute tule. Eiköhän se sillä aikaa viljanhintakin asetu takaisin uomiin tai lihan hinta nouse kulut peittävälle tasolle. En siis missään nimessä ole viljanhinnan nousua vastaan päinvastoin alkaisi sitten vihdoin saamaan siitäkin työstä palkkaa. Sikatalous on vain sellaisessa tilassa, että sieltä ei taida tällä hetkellä löytyä rahaa paikkaamaan nousevaa hintaa ja nyt Mäkilällä ja kumppaneilla on hätä puserossa, että jos hinta oikeasti nousee niin niitä tyhjiä sikaloita saattaa olla enemmänkin kuin vain meidän...
-
Maailmanmarkkinahintaista rehuviljaa laivataan suomeen sen verran että sitä on meillä riittävästi kulutukseen nähden .Sillä taataan kotimaan viljan 30-40-euroa maailmanmarkkinahintaa alhaisempi hinta karjatiloille jatkossakin.
Niin en tiedä mikä rehuohran maailmanmarkkinahinta on, mutta tuo 200e on sellainen hinta jonka tuo mäkilä heitti ilmoille, että sillä hinnalla sitä laivausta suoritetaan ruotsista tänne. Läntmännenistä kun hain aineita niin kyseli rehuviljan tarvetta niin sanoi juuri samaa, että karjatiloilta on kyselty halukkuutta ostaa viljaa 200e tonni laivattuna ja rahdattuna ruotsista.
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
-
>kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tieltä katsottuna?
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Meillä on 2 vanhaa mustaviinimarjapuskaa kuivunut, mut pelloilla menee hyvin. Koeaarilla kuituhamppu oli aamulla olkapäähän asti ja vehnä kukkii
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä on jännää kyllä täällä monella viljatilalla uutta konetta tulee tasaiseen tahtiin pihalle. Eipä täällä oikein muita kuin viljatiloja olekkaan. Mutta eipä täällä kokopäiväisiä viljanviljelijöitäkään montaa ole ja heille ei kyllä uutta konetta ole näkynyt, mutta nämä sivutoimiset jotka tekevät muutakin niin siellä sitä kiiltävää kampetta on pihalla. Itse täytyy tyytyä vanhoihin ruosteisiin kampeihin.
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Sanotaanko tuohon näin ettei siitä viljanhinnan noususta ole mitään hyötyä tällä hetkellä viljelijälle,kyllä Yarat ja muut maatalouskaupat siitä huolen pitää.Jossain kohti tässä ketjussa mättää pahasti,kustannukset nousee,mutta alkutuottajan on nämä revittävä omasta selkänahasta.Indeksikorotus lienee se mitä palkansaajat saa tässä tilanteessa.
-
Isoilla tiloilla koneet ja laitteet vaihdetaan uusiin 3-5 vuoden
kierrolla. Jotkut useammin. Näillä tiloilla on tietysti myös muuta
urakointia ja työntekijöitä. Viljanhinta ei vaikuta konehankintoihin
Noottaa, jonreeret uusiihin.
.
-
jaja kuusitukistaki makiseetaan nykyääm enemmä ko enne jja mänty kans.....
-
Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta, sato myyty, ohrat ja kaurat saa hakea puinnin ja kuivauksen jälkeen kuivurilta 200 euroa tonnilta. Pullakahveet saa vielä tällä hinnalla ostaja kustantaa itse.
miltäs siäpäi näyttää tuleek enemmä ko peräkyllini kumpaaki
-
Tissinkoittajat on homo.
Korjaan vähän, jos sopii?
C-->tissinkoittajat on homo. Täällä ihmisten alueella, A-B, ollaan vielä normaaleita...
Litratuki ja muu paska, VMP....
”Ihmisten alueella”
Ja tää pikkumies haukkuu vähän väliä muita rasisteiksi...😄😄
Nyt riittää , että asuu muualla kuin etelä-Suomessa saadakseen elukan tai muun olion maineen...
🤣🤣
Sulla on kyllä kuula ja neula jumissa, mutta jatka pete samaan malliin, kyllä me ymmärrämme, Koitas välillä saada aikaseksi joku asiaan liittyvä poljento näihin "maatalouteen" liittyviin osioihin, mamushittiä ja Sepe-skeidaa voit suoltaa tuolla vapaassa.
Kato, loimaalainen pienvuokraviljelijä toivottaa lähi-idän työtävieroksuvat raiskaajat maahamme tervetulleiksi, mutta kertoo, että ne suomalaiset, jotka asuvat ulkopuolella A-tai B-maataloustukialueen, eivät ole ihmisiä ollenkaan.
Nähtävästi suvakki*****us ei olekaan vain naisten etuoikeus, vaan myös SKN:n kaltaiset, homopornoansa yksityisviestinä muille postaavat bi-seksuaalit omaavat synkkiä, rasistisia kantoja esiintuovia perämetsäkasvatteja.
Lauseesi todistaa, että olet rasisti.☠️☠️☠️😎😎😎
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä on jännää kyllä täällä monella viljatilalla uutta konetta tulee tasaiseen tahtiin pihalle. Eipä täällä oikein muita kuin viljatiloja olekkaan. Mutta eipä täällä kokopäiväisiä viljanviljelijöitäkään montaa ole ja heille ei kyllä uutta konetta ole näkynyt, mutta nämä sivutoimiset jotka tekevät muutakin niin siellä sitä kiiltävää kampetta on pihalla. Itse täytyy tyytyä vanhoihin ruosteisiin kampeihin.
ja sun pitäis nyt saada itselle ne kiiltävät kamppeet.... ikkunasta ulos katselemalla ei niitä maksa ne naapuritkaan, siellä paiskitaan hommia. Jos sivutoimisena viljelee niin työtä riittää ympäri vuoden, lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin.
Sivutoimiviljelyssä on maatalouden tulevaisuus, kun ruuantuotanto robotisoituu niin kaikki viljely tulee siirtymään pois päätoimisilta viljelijöiltä tai paremmin sanottuna tästä tuotannonhallinasta tulee se pääbisnes. Näin käy melkein kaikilla muillakin aloilla, ettei viljely siitä mitenkään eroa.
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä on jännää kyllä täällä monella viljatilalla uutta konetta tulee tasaiseen tahtiin pihalle. Eipä täällä oikein muita kuin viljatiloja olekkaan. Mutta eipä täällä kokopäiväisiä viljanviljelijöitäkään montaa ole ja heille ei kyllä uutta konetta ole näkynyt, mutta nämä sivutoimiset jotka tekevät muutakin niin siellä sitä kiiltävää kampetta on pihalla. Itse täytyy tyytyä vanhoihin ruosteisiin kampeihin.
ja sun pitäis nyt saada itselle ne kiiltävät kamppeet.... ikkunasta ulos katselemalla ei niitä maksa ne naapuritkaan, siellä paiskitaan hommia. Jos sivutoimisena viljelee niin työtä riittää ympäri vuoden, lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin.
Sivutoimiviljelyssä on maatalouden tulevaisuus, kun ruuantuotanto robotisoituu niin kaikki viljely tulee siirtymään pois päätoimisilta viljelijöiltä tai paremmin sanottuna tästä tuotannonhallinasta tulee se pääbisnes. Näin käy melkein kaikilla muillakin aloilla, ettei viljely siitä mitenkään eroa.
Asia on juuri näin
-
Kuka vielä väittää, ettei tarjonnan nuikuus nosta esim viljan hintaa.
-
Kuka vielä väittää, ettei tarjonnan nuikuus nosta esim viljan hintaa.
No eipä nousua näy ainakaan tällä hetkellä Avenakaupan, Hankkijan tai Raision tämän vuoden ostohinnoissa yhden ostajan mallasohran hintaan lukuunottamatta. Kaikki muut suurin piirtein samalla tasolla kuin nyt tai viime keväänä.
MTK:n tai teuratamon itkuvirret kun eivät ole hintoja...
-
Kuka vielä väittää, ettei tarjonnan nuikuus nosta esim viljan hintaa.
No eipä nousua näy ainakaan tällä hetkellä Avenakaupan, Hankkijan tai Raision tämän vuoden ostohinnoissa yhden ostajan mallasohran hintaan lukuunottamatta. Kaikki muut suurin piirtein samalla tasolla kuin nyt tai viime keväänä.
MTK:n tai teuratamon itkuvirret kun eivät ole hintoja...
kesälomilla.. tuskin hinnoille mitään tapahtuu ennen elokuuta..
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä on jännää kyllä täällä monella viljatilalla uutta konetta tulee tasaiseen tahtiin pihalle. Eipä täällä oikein muita kuin viljatiloja olekkaan. Mutta eipä täällä kokopäiväisiä viljanviljelijöitäkään montaa ole ja heille ei kyllä uutta konetta ole näkynyt, mutta nämä sivutoimiset jotka tekevät muutakin niin siellä sitä kiiltävää kampetta on pihalla. Itse täytyy tyytyä vanhoihin ruosteisiin kampeihin.
ja sun pitäis nyt saada itselle ne kiiltävät kamppeet.... ikkunasta ulos katselemalla ei niitä maksa ne naapuritkaan, siellä paiskitaan hommia. Jos sivutoimisena viljelee niin työtä riittää ympäri vuoden, lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin.
Sivutoimiviljelyssä on maatalouden tulevaisuus, kun ruuantuotanto robotisoituu niin kaikki viljely tulee siirtymään pois päätoimisilta viljelijöiltä tai paremmin sanottuna tästä tuotannonhallinasta tulee se pääbisnes. Näin käy melkein kaikilla muillakin aloilla, ettei viljely siitä mitenkään eroa.
Asia on juuri näin
Juu mutta onko kehityksen suunta oikea? En oikein muutenkaan ymmärrä kuinka robotti hoitaisi eläimet kokonaan, siihen ehkä menee vielä aikaa. Tottakai paljonhan robotti nyttenkin jo töistä tekee, mutta ihmistäkin tarvitaan kyllä vielä jos ei muuta niin katsomaan ja huoltamaan laitteita, että kaikki pelaa. Jos päätoiminen viljelijä, joka pitää eläimiä ei pysty elämään työllään ja siirtyy sivutoimiseksi viljanviljelijäksi niin kuka kasvattaa eläimet? Siirretäänkö kasvatus kiinaan? Jollakin sivutoimisella viljelijällä ei nyt ihmeempi hommassa ole jos sen tekee yksinkertaisesti. Viikko kylvöihin keväällä ja pari viikkoa puinteihin syksyllä. Vähän ruiskuttelua kesällä. Tuet juoksee tilille ja sadostakin saa jotain. Pikkuvaivalla hyvä palkka. Toista se on kun on sidottu eläimiin ympärivuoden ja sitten joku vielä kadehtii eläimenpitäjiä. Siellä ei kysytä onko arki vai pyhä, joulu tai juhannus.
Tarkoitan sitä, että eläimenpito (lihasian kasvatus) on ajettu siihen tilanteeseen, että se ei meinaa kantaa enää itseään. Mitään ei voi investoida. Kokoajan on toivottava, että mitään kallista ei hajoa ja vanhoja romuja on korjattava ja yritettävä pitää kunnossa. Houkutus siirtyä sivutoimiseksi viljelijäksi on suuri heti kun löytyy joku sopiva homma. Hommahan korjaantuisi helposti, jos eläimistä saisi oikean hinnan. Tällöin eläintilat voisivat investoida ja kehittää tuotantoa. Tarvittaessa peltoa kilpailussa pystyisi olemaan mukana ja koneita voisi vaihtaa välillä tuoreempiikin. Onhan tietysti edelleen sellaisiakin jotka investoi ja tekee, mutta heillä on ilmeisesti erilainen laskin kuin itsellä. Nyt sivutoiminen viljanviljely ajaa ohi oikealta ja vasemmalta. Pelto menee sellaisille jotka saavat rahaa muualtakin. Koneet vaihtuu samoin sellaisilla joilla tulee rahaa muualta. Ennen homma toimi kun eläintenpitokin oli kannattavaa, mutta ei enää. Sanokaa mitä sanotte, mutta näin se asia vaan on.
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä on jännää kyllä täällä monella viljatilalla uutta konetta tulee tasaiseen tahtiin pihalle. Eipä täällä oikein muita kuin viljatiloja olekkaan. Mutta eipä täällä kokopäiväisiä viljanviljelijöitäkään montaa ole ja heille ei kyllä uutta konetta ole näkynyt, mutta nämä sivutoimiset jotka tekevät muutakin niin siellä sitä kiiltävää kampetta on pihalla. Itse täytyy tyytyä vanhoihin ruosteisiin kampeihin.
ja sun pitäis nyt saada itselle ne kiiltävät kamppeet.... ikkunasta ulos katselemalla ei niitä maksa ne naapuritkaan, siellä paiskitaan hommia. Jos sivutoimisena viljelee niin työtä riittää ympäri vuoden, lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin.
Sivutoimiviljelyssä on maatalouden tulevaisuus, kun ruuantuotanto robotisoituu niin kaikki viljely tulee siirtymään pois päätoimisilta viljelijöiltä tai paremmin sanottuna tästä tuotannonhallinasta tulee se pääbisnes. Näin käy melkein kaikilla muillakin aloilla, ettei viljely siitä mitenkään eroa.
Asia on juuri näin
Juu mutta onko kehityksen suunta oikea? En oikein muutenkaan ymmärrä kuinka robotti hoitaisi eläimet kokonaan, siihen ehkä menee vielä aikaa. Tottakai paljonhan robotti nyttenkin jo töistä tekee, mutta ihmistäkin tarvitaan kyllä vielä jos ei muuta niin katsomaan ja huoltamaan laitteita, että kaikki pelaa. Jos päätoiminen viljelijä, joka pitää eläimiä ei pysty elämään työllään ja siirtyy sivutoimiseksi viljanviljelijäksi niin kuka kasvattaa eläimet? Siirretäänkö kasvatus kiinaan? Jollakin sivutoimisella viljelijällä ei nyt ihmeempi hommassa ole jos sen tekee yksinkertaisesti. Viikko kylvöihin keväällä ja pari viikkoa puinteihin syksyllä. Vähän ruiskuttelua kesällä. Tuet juoksee tilille ja sadostakin saa jotain. Pikkuvaivalla hyvä palkka. Toista se on kun on sidottu eläimiin ympärivuoden ja sitten joku vielä kadehtii eläimenpitäjiä. Siellä ei kysytä onko arki vai pyhä, joulu tai juhannus.
Tarkoitan sitä, että eläimenpito (lihasian kasvatus) on ajettu siihen tilanteeseen, että se ei meinaa kantaa enää itseään. Mitään ei voi investoida. Kokoajan on toivottava, että mitään kallista ei hajoa ja vanhoja romuja on korjattava ja yritettävä pitää kunnossa. Houkutus siirtyä sivutoimiseksi viljelijäksi on suuri heti kun löytyy joku sopiva homma. Hommahan korjaantuisi helposti, jos eläimistä saisi oikean hinnan. Tällöin eläintilat voisivat investoida ja kehittää tuotantoa. Tarvittaessa peltoa kilpailussa pystyisi olemaan mukana ja koneita voisi vaihtaa välillä tuoreempiikin. Onhan tietysti edelleen sellaisiakin jotka investoi ja tekee, mutta heillä on ilmeisesti erilainen laskin kuin itsellä. Nyt sivutoiminen viljanviljely ajaa ohi oikealta ja vasemmalta. Pelto menee sellaisille jotka saavat rahaa muualtakin. Koneet vaihtuu samoin sellaisilla joilla tulee rahaa muualta. Ennen homma toimi kun eläintenpitokin oli kannattavaa, mutta ei enää. Sanokaa mitä sanotte, mutta näin se asia vaan on.
Luulen että tuossa tarkoitettiin eläintenpidon siirtyvän isoihin pitkälti automatisoituihin yksiköihin joilla ei välttämättä ole suoraan peltoa hallinnassa ollenkaan. Saattaa olla että maatilat jossain vaiheessa alkavat muodostamaan tuollaisia yksiköitä ja osa palkkautuu sinne eläinyksikköön töihin ja osa sitten taas maatalouden ulkopuolelle niiden peltoviljelyiden lisäksi.
Melko yksinkertainen kuvaus viljanviljelystä, kyllä siinä on melkoisesti muutakin kuin viikko keväällä ja pari syksyllä. Ihan samoja toimia tekee osa-aikajussi viljanviljelyssä kuin muutkin vai meinaatko että koneet tulee itsellään huolletuksi, peitatut ja lajitellut viljat taiotaan säkkeihin jne? Ja siihen päälle sitten palkkatyöt, kotihommat niinkuin kaikilla muillakin. Veikkaan ettei lopulta tehollisten työtuntien määrä ole kovinkaan paljoa erinäköinen vuodessa osa-aikaisella kuin päätoimisellakaan.
-
Juu mutta onko kehityksen suunta oikea? En oikein muutenkaan ymmärrä kuinka robotti hoitaisi eläimet kokonaan, siihen ehkä menee vielä aikaa. Tottakai paljonhan robotti nyttenkin jo töistä tekee, mutta ihmistäkin tarvitaan kyllä vielä jos ei muuta niin katsomaan ja huoltamaan laitteita, että kaikki pelaa. Jos päätoiminen viljelijä, joka pitää eläimiä ei pysty elämään työllään ja siirtyy sivutoimiseksi viljanviljelijäksi niin kuka kasvattaa eläimet? Siirretäänkö kasvatus kiinaan? Jollakin sivutoimisella viljelijällä ei nyt ihmeempi hommassa ole jos sen tekee yksinkertaisesti. Viikko kylvöihin keväällä ja pari viikkoa puinteihin syksyllä. Vähän ruiskuttelua kesällä. Tuet juoksee tilille ja sadostakin saa jotain. Pikkuvaivalla hyvä palkka. Toista se on kun on sidottu eläimiin ympärivuoden ja sitten joku vielä kadehtii eläimenpitäjiä. Siellä ei kysytä onko arki vai pyhä, joulu tai juhannus.
Tarkoitan sitä, että eläimenpito (lihasian kasvatus) on ajettu siihen tilanteeseen, että se ei meinaa kantaa enää itseään. Mitään ei voi investoida. Kokoajan on toivottava, että mitään kallista ei hajoa ja vanhoja romuja on korjattava ja yritettävä pitää kunnossa. Houkutus siirtyä sivutoimiseksi viljelijäksi on suuri heti kun löytyy joku sopiva homma. Hommahan korjaantuisi helposti, jos eläimistä saisi oikean hinnan. Tällöin eläintilat voisivat investoida ja kehittää tuotantoa. Tarvittaessa peltoa kilpailussa pystyisi olemaan mukana ja koneita voisi vaihtaa välillä tuoreempiikin. Onhan tietysti edelleen sellaisiakin jotka investoi ja tekee, mutta heillä on ilmeisesti erilainen laskin kuin itsellä. Nyt sivutoiminen viljanviljely ajaa ohi oikealta ja vasemmalta. Pelto menee sellaisille jotka saavat rahaa muualtakin. Koneet vaihtuu samoin sellaisilla joilla tulee rahaa muualta. Ennen homma toimi kun eläintenpitokin oli kannattavaa, mutta ei enää. Sanokaa mitä sanotte, mutta näin se asia vaan on.
Jos ja jos ja sitku.
Ootko ikinä ollu palkkatöissä, ja mikä se herralle sopiva homma sitten olisi?
Kun kerran noin selkeästi tiedossa mistä se paras toimeentulo, ja raha tulee "pikkuvaivalla"
Visio on selkeä, toteutusta vaille valmis.
-
ja sun pitäis nyt saada itselle ne kiiltävät kamppeet.... ikkunasta ulos katselemalla ei niitä maksa ne naapuritkaan, siellä paiskitaan hommia. Jos sivutoimisena viljelee niin työtä riittää ympäri vuoden, lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin.
Sivutoimiviljelyssä on maatalouden tulevaisuus, kun ruuantuotanto robotisoituu niin kaikki viljely tulee siirtymään pois päätoimisilta viljelijöiltä tai paremmin sanottuna tästä tuotannonhallinasta tulee se pääbisnes. Näin käy melkein kaikilla muillakin aloilla, ettei viljely siitä mitenkään eroa.
Asia on juuri näin
Juu mutta onko kehityksen suunta oikea? En oikein muutenkaan ymmärrä kuinka robotti hoitaisi eläimet kokonaan, siihen ehkä menee vielä aikaa. Tottakai paljonhan robotti nyttenkin jo töistä tekee, mutta ihmistäkin tarvitaan kyllä vielä jos ei muuta niin katsomaan ja huoltamaan laitteita, että kaikki pelaa. Jos päätoiminen viljelijä, joka pitää eläimiä ei pysty elämään työllään ja siirtyy sivutoimiseksi viljanviljelijäksi niin kuka kasvattaa eläimet? Siirretäänkö kasvatus kiinaan? Jollakin sivutoimisella viljelijällä ei nyt ihmeempi hommassa ole jos sen tekee yksinkertaisesti. Viikko kylvöihin keväällä ja pari viikkoa puinteihin syksyllä. Vähän ruiskuttelua kesällä. Tuet juoksee tilille ja sadostakin saa jotain. Pikkuvaivalla hyvä palkka. Toista se on kun on sidottu eläimiin ympärivuoden ja sitten joku vielä kadehtii eläimenpitäjiä. Siellä ei kysytä onko arki vai pyhä, joulu tai juhannus.
Tarkoitan sitä, että eläimenpito (lihasian kasvatus) on ajettu siihen tilanteeseen, että se ei meinaa kantaa enää itseään. Mitään ei voi investoida. Kokoajan on toivottava, että mitään kallista ei hajoa ja vanhoja romuja on korjattava ja yritettävä pitää kunnossa. Houkutus siirtyä sivutoimiseksi viljelijäksi on suuri heti kun löytyy joku sopiva homma. Hommahan korjaantuisi helposti, jos eläimistä saisi oikean hinnan. Tällöin eläintilat voisivat investoida ja kehittää tuotantoa. Tarvittaessa peltoa kilpailussa pystyisi olemaan mukana ja koneita voisi vaihtaa välillä tuoreempiikin. Onhan tietysti edelleen sellaisiakin jotka investoi ja tekee, mutta heillä on ilmeisesti erilainen laskin kuin itsellä. Nyt sivutoiminen viljanviljely ajaa ohi oikealta ja vasemmalta. Pelto menee sellaisille jotka saavat rahaa muualtakin. Koneet vaihtuu samoin sellaisilla joilla tulee rahaa muualta. Ennen homma toimi kun eläintenpitokin oli kannattavaa, mutta ei enää. Sanokaa mitä sanotte, mutta näin se asia vaan on.
Luulen että tuossa tarkoitettiin eläintenpidon siirtyvän isoihin pitkälti automatisoituihin yksiköihin joilla ei välttämättä ole suoraan peltoa hallinnassa ollenkaan. Saattaa olla että maatilat jossain vaiheessa alkavat muodostamaan tuollaisia yksiköitä ja osa palkkautuu sinne eläinyksikköön töihin ja osa sitten taas maatalouden ulkopuolelle niiden peltoviljelyiden lisäksi.
Melko yksinkertainen kuvaus viljanviljelystä, kyllä siinä on melkoisesti muutakin kuin viikko keväällä ja pari syksyllä. Ihan samoja toimia tekee osa-aikajussi viljanviljelyssä kuin muutkin vai meinaatko että koneet tulee itsellään huolletuksi, peitatut ja lajitellut viljat taiotaan säkkeihin jne? Ja siihen päälle sitten palkkatyöt, kotihommat niinkuin kaikilla muillakin. Veikkaan ettei lopulta tehollisten työtuntien määrä ole kovinkaan paljoa erinäköinen vuodessa osa-aikaisella kuin päätoimisellakaan.
automaatio on jo vähentänyt paljon työpaikkoja, vaihtelevasti eri aloilta. Jossain vaiheessa tapahtuu väistämättä se, että näiden robottien omistajista tulee kuskeja... vanhaa taksi-isäntääkään ei tarvita kun autot kulkee ilman kuljettajaa. Joku operoi liikennettä, toinen omistaa autot ja näistä ehkä kumpikaan ei ole se vanhan "taksiluvan haltija". Ei liity maatalouteen suoraan, mutta ajankohtainen aihe kun elinkeino on samassa murroksessa ja muutosvastarinta on vahvaa.
Maataloudessa muutosta rajoittaa tukijärjestelmä ja lannan käyttö, puhdasta lihan-, maidon tai munientuotantotehdasta ei voi pystyttää. Jos eläimille maksettavia tukia ei kierrätettäisi pellon kautta ja lannasta jalostettaisiin lannoitteita tehtaalla, niin asia voisi hyvinkin edetä. Varmaan moni eläintila kokee nytkin pellon rasitteena ja erikoistuisi mielellään siihen ydinbisnekseensä. Kuluttajan mielipidettä asiaan on turha kysyä, niiden kurkusta voidaan työntää mitä tahansa sisään kun vaan etiketti on kaunis. Pelloille kun saadaan täysin automaattiset viljelykoneet, niin osuuspankki varmaan hoitaa tätäkin, ettei postipoikien tarvitse vaivautua :)
-
Veikkaan et sivutoimisella on jopa hankalampaa aikataulujen kanssa kuin päätoimisel robonavetan pitäjäl,jonka muija viel käy navetas. Muija vaan navettaan ni sit voi itse vetää lonkkaa niin kuin viljamiehet kun kerta ei niillä mitään hommia ole.
-
Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta, sato myyty, ohrat ja kaurat saa hakea puinnin ja kuivauksen jälkeen kuivurilta 200 euroa tonnilta. Pullakahveet saa vielä tällä hinnalla ostaja kustantaa itse.
miltäs siäpäi näyttää tuleek enemmä ko peräkyllini kumpaaki
Kovin on vaihtelevaa, arvelen kauran ja ohran keskisadon asettuvan parhailla lohkoilla 3,5tn luokkaan ja huonoimmat sitten ihan mitä vaan 0-3,5tn väliltä, kuukauden myöhässä kun itivät niin riippuu kasvun edistymisestä ja syksyn keleistä että mitä tulee vai tuleeko mitään. Jos myöhäisitäneet ohralohkot ehtivät valmistua niin voi tulla jonkunlainen sato niistäkin, jos eivät niin ei mitään. Mutta näillä mennään, onneksi on halvat ja maksetut (museoikäiset) koneet joilla kuiteknkin on työtä oman maatalouden ulkopuolellakin.
-
Luulen että tuossa tarkoitettiin eläintenpidon siirtyvän isoihin pitkälti automatisoituihin yksiköihin joilla ei välttämättä ole suoraan peltoa hallinnassa ollenkaan. Saattaa olla että maatilat jossain vaiheessa alkavat muodostamaan tuollaisia yksiköitä ja osa palkkautuu sinne eläinyksikköön töihin ja osa sitten taas maatalouden ulkopuolelle niiden peltoviljelyiden lisäksi.
Melko yksinkertainen kuvaus viljanviljelystä, kyllä siinä on melkoisesti muutakin kuin viikko keväällä ja pari syksyllä. Ihan samoja toimia tekee osa-aikajussi viljanviljelyssä kuin muutkin vai meinaatko että koneet tulee itsellään huolletuksi, peitatut ja lajitellut viljat taiotaan säkkeihin jne? Ja siihen päälle sitten palkkatyöt, kotihommat niinkuin kaikilla muillakin. Veikkaan ettei lopulta tehollisten työtuntien määrä ole kovinkaan paljoa erinäköinen vuodessa osa-aikaisella kuin päätoimisellakaan.
Juu näin voi olla, mutta onko se kehityksen suunta silti oikea? Eikö kuitenkin olisi parempi, että halutessa voi pitää eläimiä sekä viljellä peltoja? Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että nenä juuri ja juuri pysyy pinnalla. Eikä kai se iso sitä kannattavaksi tee, jos ei alkujaan ole kannattavaa. Tottakai iso yksikkö saa tiettyjä etuja, mutta ei se ikuisesti toimi meinaan se suuruuden ekonomia. Riskitkin alkaa tuollaisessa isossa kasvamaan, kuten esim taannoisessa salmonella tapauksessa atrian emakkosikalassa.
Juu onhan sitä varmasti rassattavaa muutakin, mutta eipä niitä ole pakko viikonloppuisin tai juhlapäivisin rassata jos ei itse tahdo. Koko talvi on kuitenkin aikaa laitella koneita kuntoon jne. Ei asiasta kanna tehdä monimutkaista on ihan itsestä kiinni mihin sen ajan käyttää. Aikaa saa tietysti käytettyä vaikka kuinka paljon, mutta sitten kun oikeasti katsoo, että miten on nopein, yksinkertaisin ja helpoin tehdä niin ei se niin vaikeeta ole. Eläintilalla tämäkin on pakko suunnitella, jos meinaa vielä perheenkin kanssa tehdä jotain.
Jos ja jos ja sitku.
Ootko ikinä ollu palkkatöissä, ja mikä se herralle sopiva homma sitten olisi?
Kun kerran noin selkeästi tiedossa mistä se paras toimeentulo, ja raha tulee "pikkuvaivalla"
Visio on selkeä, toteutusta vaille valmis.
Ihan mikä vaan mistä maksetaan tarpeeksi. Tai siis enemmän mitä nyt hommasta jää käteen. Eiköhän se kuitenkin ole jokaisella tarkoitus. Ja olen ollut palkkatöissä. Ja en kai ole missään sanonut, että palkkatöiden palkka tulee helposti. Osa-aika viljelystä se tulee helposti, jos haluaa.
automaatio on jo vähentänyt paljon työpaikkoja, vaihtelevasti eri aloilta. Jossain vaiheessa tapahtuu väistämättä se, että näiden robottien omistajista tulee kuskeja... vanhaa taksi-isäntääkään ei tarvita kun autot kulkee ilman kuljettajaa. Joku operoi liikennettä, toinen omistaa autot ja näistä ehkä kumpikaan ei ole se vanhan "taksiluvan haltija". Ei liity maatalouteen suoraan, mutta ajankohtainen aihe kun elinkeino on samassa murroksessa ja muutosvastarinta on vahvaa.
Maataloudessa muutosta rajoittaa tukijärjestelmä ja lannan käyttö, puhdasta lihan-, maidon tai munientuotantotehdasta ei voi pystyttää. Jos eläimille maksettavia tukia ei kierrätettäisi pellon kautta ja lannasta jalostettaisiin lannoitteita tehtaalla, niin asia voisi hyvinkin edetä. Varmaan moni eläintila kokee nytkin pellon rasitteena ja erikoistuisi mielellään siihen ydinbisnekseensä. Kuluttajan mielipidettä asiaan on turha kysyä, niiden kurkusta voidaan työntää mitä tahansa sisään kun vaan etiketti on kaunis. Pelloille kun saadaan täysin automaattiset viljelykoneet, niin osuuspankki varmaan hoitaa tätäkin, ettei postipoikien tarvitse vaivautua :)
Enpä tiedä. Aika riski jos ei omaa peltoa ollenkaan. Onhan näitäkin tietysti, mutta itse en tuollaiseen ryhtyisi.
-
Luulen että tuossa tarkoitettiin eläintenpidon siirtyvän isoihin pitkälti automatisoituihin yksiköihin joilla ei välttämättä ole suoraan peltoa hallinnassa ollenkaan. Saattaa olla että maatilat jossain vaiheessa alkavat muodostamaan tuollaisia yksiköitä ja osa palkkautuu sinne eläinyksikköön töihin ja osa sitten taas maatalouden ulkopuolelle niiden peltoviljelyiden lisäksi.
Melko yksinkertainen kuvaus viljanviljelystä, kyllä siinä on melkoisesti muutakin kuin viikko keväällä ja pari syksyllä. Ihan samoja toimia tekee osa-aikajussi viljanviljelyssä kuin muutkin vai meinaatko että koneet tulee itsellään huolletuksi, peitatut ja lajitellut viljat taiotaan säkkeihin jne? Ja siihen päälle sitten palkkatyöt, kotihommat niinkuin kaikilla muillakin. Veikkaan ettei lopulta tehollisten työtuntien määrä ole kovinkaan paljoa erinäköinen vuodessa osa-aikaisella kuin päätoimisellakaan.
Juu näin voi olla, mutta onko se kehityksen suunta silti oikea? Eikö kuitenkin olisi parempi, että halutessa voi pitää eläimiä sekä viljellä peltoja? Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että nenä juuri ja juuri pysyy pinnalla. Eikä kai se iso sitä kannattavaksi tee, jos ei alkujaan ole kannattavaa. Tottakai iso yksikkö saa tiettyjä etuja, mutta ei se ikuisesti toimi meinaan se suuruuden ekonomia. Riskitkin alkaa tuollaisessa isossa kasvamaan, kuten esim taannoisessa salmonella tapauksessa atrian emakkosikalassa.
Juu onhan sitä varmasti rassattavaa muutakin, mutta eipä niitä ole pakko viikonloppuisin tai juhlapäivisin rassata jos ei itse tahdo. Koko talvi on kuitenkin aikaa laitella koneita kuntoon jne. Ei asiasta kanna tehdä monimutkaista on ihan itsestä kiinni mihin sen ajan käyttää. Aikaa saa tietysti käytettyä vaikka kuinka paljon, mutta sitten kun oikeasti katsoo, että miten on nopein, yksinkertaisin ja helpoin tehdä niin ei se niin vaikeeta ole. Eläintilalla tämäkin on pakko suunnitella, jos meinaa vielä perheenkin kanssa tehdä jotain.
Jos ja jos ja sitku.
Ootko ikinä ollu palkkatöissä, ja mikä se herralle sopiva homma sitten olisi?
Kun kerran noin selkeästi tiedossa mistä se paras toimeentulo, ja raha tulee "pikkuvaivalla"
Visio on selkeä, toteutusta vaille valmis.
Ihan mikä vaan mistä maksetaan tarpeeksi. Tai siis enemmän mitä nyt hommasta jää käteen. Eiköhän se kuitenkin ole jokaisella tarkoitus. Ja olen ollut palkkatöissä. Ja en kai ole missään sanonut, että palkkatöiden palkka tulee helposti. Osa-aika viljelystä se tulee helposti, jos haluaa.
automaatio on jo vähentänyt paljon työpaikkoja, vaihtelevasti eri aloilta. Jossain vaiheessa tapahtuu väistämättä se, että näiden robottien omistajista tulee kuskeja... vanhaa taksi-isäntääkään ei tarvita kun autot kulkee ilman kuljettajaa. Joku operoi liikennettä, toinen omistaa autot ja näistä ehkä kumpikaan ei ole se vanhan "taksiluvan haltija". Ei liity maatalouteen suoraan, mutta ajankohtainen aihe kun elinkeino on samassa murroksessa ja muutosvastarinta on vahvaa.
Maataloudessa muutosta rajoittaa tukijärjestelmä ja lannan käyttö, puhdasta lihan-, maidon tai munientuotantotehdasta ei voi pystyttää. Jos eläimille maksettavia tukia ei kierrätettäisi pellon kautta ja lannasta jalostettaisiin lannoitteita tehtaalla, niin asia voisi hyvinkin edetä. Varmaan moni eläintila kokee nytkin pellon rasitteena ja erikoistuisi mielellään siihen ydinbisnekseensä. Kuluttajan mielipidettä asiaan on turha kysyä, niiden kurkusta voidaan työntää mitä tahansa sisään kun vaan etiketti on kaunis. Pelloille kun saadaan täysin automaattiset viljelykoneet, niin osuuspankki varmaan hoitaa tätäkin, ettei postipoikien tarvitse vaivautua :)
Enpä tiedä. Aika riski jos ei omaa peltoa ollenkaan. Onhan näitäkin tietysti, mutta itse en tuollaiseen ryhtyisi.
Mielestäni perheviljemäkokoiset maatilat olisivat monestakin syystä paras tuotantomuoto, mutta nään kyllä tulevaisuutta tälläisillä useamman tilan yhteishankkeillakin eläinpuolella - vapaat pyörii, lomituksen tarve on pientä jos ei kokonaan olematonta ja ennenkaikkea kukaan ei ole siinä kiinni ympäri vuoden päivittäin.
Kyllä se käytännössä monesti ajaa niihin vapaapäiviin nuo huoltotoimet, lajittelut, peittaukset jne. Päivässä on kuitenkin rajallisesti tunteja käytössä jos on 8 tuntia tilan ulkopuolella töissä, lapset hoitoon ja hoidosta, ruokaa, pyykkiä jne. Puolisokin saattaa olla vuorotöissä jolloin sitä aikaa ei välttämättä jää sinne viikkolle niihin tilan töihin kuin tunti pari ehtoolle ja moni homma kuitenkin käytännön syistä vaatii sen useamman tunnin kertarykäisyn. Talviaikaan tehdään niitä ylitöitä jottei kaikki kesälomat mene tilantöihin ja tunti tunnista monessa paikassa niitä nykyään tehdään eli tavallaan tehdään tuplatunnit. Ja saattaa se työvuoro osua sinne juhlapyhillekkin monilla aloilla joten ei maatalous siinä mielessä ole mitenkään erityisluontoista, toki vapaapäivät on joka viikolle tai ainakin jollain tasoittumisjaksolle. Ja tosiaan jos perheen kanssakin meinaa aikaa viettää muuttujia tulee ihan yhtälailla kaikille ilman ennakkovaroituksia.
En nää mitään syytä korostaa sitä maatalouspuolen jokapäiväistä elukoiden hoitoa sen kun on varmasti jokainen joka on hommaan ryhtynyt tiennyt jo etukäteen - ja taas toisaalta jos tuo tulee yllätyksenä pitää ehkä katsoa peiliin.
Kerros muuten mitä suunnittelua eläintilalla tarvitsee talviaikaan kun en itselle oikein aukea tuo? Paljonko menee päivittäin aikaa? Vanhusten aikaan oli vielä kanoja täälläkin, aamulla meni tunti pari kanalassa ja ehtoopuolella sama kierros. Päälle sitten muita tilan töitä. Isä teki lisäksi alihankintahommia tässä kotona pienessä pajassa - tunteja reilu palkansaajan tuntimäärä vuodessa. Äiti oli perhepäivähoitajana 90luvun alkupuolelle. Enkä kyllä muista että siinä olisi kauheasti mitään sen ihmeellisempää suunnittelua ollut, homma toimi omalla painollaan. Isä kävi aamukanalan ja äiti sitten iltakäynnin kun hoitolapset oli haettu ja siinä sivussa vielä oli omiakin menoja. Toki välillä oli kanalassa jotain hässäkkää kun puhaltimet hajoaa kesken kesähelteen tms mutta kuitenkin piti pitää huoli siitä että saa alihankintatyötkin tehtyä ajallaan tilauslistan mukaisesti.
-
Mielestäni perheviljemäkokoiset maatilat olisivat monestakin syystä paras tuotantomuoto, mutta nään kyllä tulevaisuutta tälläisillä useamman tilan yhteishankkeillakin eläinpuolella - vapaat pyörii, lomituksen tarve on pientä jos ei kokonaan olematonta ja ennenkaikkea kukaan ei ole siinä kiinni ympäri vuoden päivittäin.
Tämä totta. Aattelin lähinnä, että kyseessä olisi oikeasti joku teollisen kokoluokan laitos jossa, omistaja taho kävelee enää pukupäällä. Tälläiset muutaman perheen, pariskunnan, kavereiden, naapureiden yhteislaitokset ovat hyviä mainitsemistasi syistä. Monesti näissä on se peltokin mukana, eli omistajien pellot liitetään enemmän tai vähemmän tuotantoon.
Kyllä se käytännössä monesti ajaa niihin vapaapäiviin nuo huoltotoimet, lajittelut, peittaukset jne. Päivässä on kuitenkin rajallisesti tunteja käytössä jos on 8 tuntia tilan ulkopuolella töissä, lapset hoitoon ja hoidosta, ruokaa, pyykkiä jne. Puolisokin saattaa olla vuorotöissä jolloin sitä aikaa ei välttämättä jää sinne viikkolle niihin tilan töihin kuin tunti pari ehtoolle ja moni homma kuitenkin käytännön syistä vaatii sen useamman tunnin kertarykäisyn. Talviaikaan tehdään niitä ylitöitä jottei kaikki kesälomat mene tilantöihin ja tunti tunnista monessa paikassa niitä nykyään tehdään eli tavallaan tehdään tuplatunnit. Ja saattaa se työvuoro osua sinne juhlapyhillekkin monilla aloilla joten ei maatalous siinä mielessä ole mitenkään erityisluontoista, toki vapaapäivät on joka viikolle tai ainakin jollain tasoittumisjaksolle. Ja tosiaan jos perheen kanssakin meinaa aikaa viettää muuttujia tulee ihan yhtälailla kaikille ilman ennakkovaroituksia.
Sitähän mä olen aina ihmetellyt, että vielä viitsi joku viljelyä jatkaa. Monelta paikkakunnalta löytyy kuitenkin tuollainen erilaisenkin laskimen omaava viljelijä joka saa homman kannattamaan sillä 500e vuokralla. Jos laskee oikeasti mitä siitä hommasta jää käteen jos siis tekee kaiken niinkuin pitää ja vähän yli niin saako enemmän kuin vuokraamalla pois? Silti väitän, että viljatilan työt ovat vähäisiä verrattuna eläintilan töihin. Eläinten hoidon lisäksi, on rehujen hankinta, lannanlevitys, lisääntynyt paperin pyöritys jne. Se sitovuus siinä on kaikkein raskainta. Ei tarvitse ottaa mitään äkkilähtöjä mihinkään. Tai monesti on jotakin hajonnut ja perheen kanssa suunniteltu päiväreissu onkin vaihtunut itkeviin lapsiin ja haalareihin.
En nää mitään syytä korostaa sitä maatalouspuolen jokapäiväistä elukoiden hoitoa sen kun on varmasti jokainen joka on hommaan ryhtynyt tiennyt jo etukäteen - ja taas toisaalta jos tuo tulee yllätyksenä pitää ehkä katsoa peiliin.
Mä taas näen. Moni tuntuu unohtavan millaista se on. Ja monella ei oikeasti taida olla kokemustakaan. Jos olet palkkatöissä niin, kun lähdet työpaikalta niin ei sinun tarvitse asiaa miettiä ennenkuin palaat sinnne. Jos taas työnantaja olettaa, että olet vapaallakin käytettävissä niin toivottavasti saat korvauksen siitä sitten. Asia tietysti eri niillä jotka ovat yrittäjiä siinä sivussa vaikka kaivurilla. Monesti kuitenkin kun homman voi yöksi laittaa jäihin ja palata aamulla virkeämpänä selvittämään asiaa. Eläinten kanssa tälläinen ei onnistu, homma on saatava kuntoon pikimmiten. Ei se asia yllätyksenä ole tullut. Ärsyttää vain kun täälläkin monella on se asenne, että eläintenpito on jotenkin helppoa ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Eläintenpitäjät vie kaikki pellot ja ostaa uusimmat koneet. Jos jossakin raha tulee helpolla niin viljelijänä, kun ei tee asioista liian monimutkaisia. Eri mieltä saa vapaasti olla, mutta sellaisen mielipidettä joka ei ole päivääkään eläimiä pitänyt niin jätän sen omaan arvoonsa.
Kerros muuten mitä suunnittelua eläintilalla tarvitsee talviaikaan kun en itselle oikein aukea tuo? Paljonko menee päivittäin aikaa? Vanhusten aikaan oli vielä kanoja täälläkin, aamulla meni tunti pari kanalassa ja ehtoopuolella sama kierros. Päälle sitten muita tilan töitä. Isä teki lisäksi alihankintahommia tässä kotona pienessä pajassa - tunteja reilu palkansaajan tuntimäärä vuodessa. Äiti oli perhepäivähoitajana 90luvun alkupuolelle. Enkä kyllä muista että siinä olisi kauheasti mitään sen ihmeellisempää suunnittelua ollut, homma toimi omalla painollaan. Isä kävi aamukanalan ja äiti sitten iltakäynnin kun hoitolapset oli haettu ja siinä sivussa vielä oli omiakin menoja. Toki välillä oli kanalassa jotain hässäkkää kun puhaltimet hajoaa kesken kesähelteen tms mutta kuitenkin piti pitää huoli siitä että saa alihankintatyötkin tehtyä ajallaan tilauslistan mukaisesti.
Suunnittelua? Itse tulee talvisin tehtyä aamulla mahdollisimman paljon eläintöitä ja iltapäivisin sitten vain pakolliset. Aamuisin kai menee keskimääräisesti se pari kolme tuntia ja iltaisin sitten ehkä tunti vähemmän. Kesällä (peltotöiden aikaan) täytyy yrittää tuostakin nipistää muuten jää tekemättä muut työt. Talvisin olen pyrkinyt siihen, että teen sen 8-9 tuntia vaan. Kesällä sitten sen mukaan miten töitä on, mutta tietysti yritän vapaata katsoa aina kun mahdollista. Peltotöiden aikaan ei sitten oikein muuta töiden lisäksi tule tehtyä kuin nukuttua. Viikonloppuisin ja juhlapäivinä yritän tietysti tehdä noista eläintöistä vain pakolliset. Kyllä meillä eläimet ja niihin liittyvät työt vievät varmaan 75% työajasta ja loppu 25% jää sitten peltotöihin. Eläinten kanssa menevää työmäärää täytyisi ehdottomasti saada pienennettyä, rahat kun taas tulevat päinvastoin 75% pelloista ja 25% eläimistä. Ei nyt ehkä ihan, mutta kuitenkin noinpäin.
Miksi muuten teiltä on kanat lähteneet? Tuliko ajatuksena, että rahan saa helpomminkin? Vai kenties olisi vaatinut investointia, mutta investointi ei ollut kannattava? Eiköhän siinä ole ne kaksi yleisintä syytä. Ja sitten vielä päälle mollataan jatkavat eläintenpitäjät...
-
Nyt kyllä tarvii jotain tarkennusta.
"Suunnittelua? Itse tulee talvisin tehtyä aamulla mahdollisimman paljon eläintöitä ja iltapäivisin sitten vain pakolliset. Aamuisin kai menee keskimääräisesti se pari kolme tuntia ja iltaisin sitten ehkä tunti vähemmän. Kesällä (peltotöiden aikaan) täytyy yrittää tuostakin nipistää muuten jää tekemättä muut työt. Talvisin olen pyrkinyt siihen, että teen sen 8-9 tuntia vaan. Kesällä sitten sen mukaan miten töitä on, mutta tietysti yritän vapaata katsoa aina kun mahdollista. Peltotöiden aikaan ei sitten oikein muuta töiden lisäksi tule tehtyä kuin nukuttua. Viikonloppuisin ja juhlapäivinä yritän tietysti tehdä noista eläintöistä vain pakolliset. Kyllä meillä eläimet ja niihin liittyvät työt vievät varmaan 75% työajasta ja loppu 25% jää sitten peltotöihin. Eläinten kanssa menevää työmäärää täytyisi ehdottomasti saada pienennettyä, rahat kun taas tulevat päinvastoin 75% pelloista ja 25% eläimistä. Ei nyt ehkä ihan, mutta kuitenkin noinpäin."
Kuinka suuri osa sun peltotuotannosta syötetään omille eläimille ?
-
Mielestäni perheviljemäkokoiset maatilat olisivat monestakin syystä paras tuotantomuoto, mutta nään kyllä tulevaisuutta tälläisillä useamman tilan yhteishankkeillakin eläinpuolella - vapaat pyörii, lomituksen tarve on pientä jos ei kokonaan olematonta ja ennenkaikkea kukaan ei ole siinä kiinni ympäri vuoden päivittäin.
Tämä totta. Aattelin lähinnä, että kyseessä olisi oikeasti joku teollisen kokoluokan laitos jossa, omistaja taho kävelee enää pukupäällä. Tälläiset muutaman perheen, pariskunnan, kavereiden, naapureiden yhteislaitokset ovat hyviä mainitsemistasi syistä. Monesti näissä on se peltokin mukana, eli omistajien pellot liitetään enemmän tai vähemmän tuotantoon.
Kyllä se käytännössä monesti ajaa niihin vapaapäiviin nuo huoltotoimet, lajittelut, peittaukset jne. Päivässä on kuitenkin rajallisesti tunteja käytössä jos on 8 tuntia tilan ulkopuolella töissä, lapset hoitoon ja hoidosta, ruokaa, pyykkiä jne. Puolisokin saattaa olla vuorotöissä jolloin sitä aikaa ei välttämättä jää sinne viikkolle niihin tilan töihin kuin tunti pari ehtoolle ja moni homma kuitenkin käytännön syistä vaatii sen useamman tunnin kertarykäisyn. Talviaikaan tehdään niitä ylitöitä jottei kaikki kesälomat mene tilantöihin ja tunti tunnista monessa paikassa niitä nykyään tehdään eli tavallaan tehdään tuplatunnit. Ja saattaa se työvuoro osua sinne juhlapyhillekkin monilla aloilla joten ei maatalous siinä mielessä ole mitenkään erityisluontoista, toki vapaapäivät on joka viikolle tai ainakin jollain tasoittumisjaksolle. Ja tosiaan jos perheen kanssakin meinaa aikaa viettää muuttujia tulee ihan yhtälailla kaikille ilman ennakkovaroituksia.
Sitähän mä olen aina ihmetellyt, että vielä viitsi joku viljelyä jatkaa. Monelta paikkakunnalta löytyy kuitenkin tuollainen erilaisenkin laskimen omaava viljelijä joka saa homman kannattamaan sillä 500e vuokralla. Jos laskee oikeasti mitä siitä hommasta jää käteen jos siis tekee kaiken niinkuin pitää ja vähän yli niin saako enemmän kuin vuokraamalla pois? Silti väitän, että viljatilan työt ovat vähäisiä verrattuna eläintilan töihin. Eläinten hoidon lisäksi, on rehujen hankinta, lannanlevitys, lisääntynyt paperin pyöritys jne. Se sitovuus siinä on kaikkein raskainta. Ei tarvitse ottaa mitään äkkilähtöjä mihinkään. Tai monesti on jotakin hajonnut ja perheen kanssa suunniteltu päiväreissu onkin vaihtunut itkeviin lapsiin ja haalareihin.
En nää mitään syytä korostaa sitä maatalouspuolen jokapäiväistä elukoiden hoitoa sen kun on varmasti jokainen joka on hommaan ryhtynyt tiennyt jo etukäteen - ja taas toisaalta jos tuo tulee yllätyksenä pitää ehkä katsoa peiliin.
Mä taas näen. Moni tuntuu unohtavan millaista se on. Ja monella ei oikeasti taida olla kokemustakaan. Jos olet palkkatöissä niin, kun lähdet työpaikalta niin ei sinun tarvitse asiaa miettiä ennenkuin palaat sinnne. Jos taas työnantaja olettaa, että olet vapaallakin käytettävissä niin toivottavasti saat korvauksen siitä sitten. Asia tietysti eri niillä jotka ovat yrittäjiä siinä sivussa vaikka kaivurilla. Monesti kuitenkin kun homman voi yöksi laittaa jäihin ja palata aamulla virkeämpänä selvittämään asiaa. Eläinten kanssa tälläinen ei onnistu, homma on saatava kuntoon pikimmiten. Ei se asia yllätyksenä ole tullut. Ärsyttää vain kun täälläkin monella on se asenne, että eläintenpito on jotenkin helppoa ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Eläintenpitäjät vie kaikki pellot ja ostaa uusimmat koneet. Jos jossakin raha tulee helpolla niin viljelijänä, kun ei tee asioista liian monimutkaisia. Eri mieltä saa vapaasti olla, mutta sellaisen mielipidettä joka ei ole päivääkään eläimiä pitänyt niin jätän sen omaan arvoonsa.
Kerros muuten mitä suunnittelua eläintilalla tarvitsee talviaikaan kun en itselle oikein aukea tuo? Paljonko menee päivittäin aikaa? Vanhusten aikaan oli vielä kanoja täälläkin, aamulla meni tunti pari kanalassa ja ehtoopuolella sama kierros. Päälle sitten muita tilan töitä. Isä teki lisäksi alihankintahommia tässä kotona pienessä pajassa - tunteja reilu palkansaajan tuntimäärä vuodessa. Äiti oli perhepäivähoitajana 90luvun alkupuolelle. Enkä kyllä muista että siinä olisi kauheasti mitään sen ihmeellisempää suunnittelua ollut, homma toimi omalla painollaan. Isä kävi aamukanalan ja äiti sitten iltakäynnin kun hoitolapset oli haettu ja siinä sivussa vielä oli omiakin menoja. Toki välillä oli kanalassa jotain hässäkkää kun puhaltimet hajoaa kesken kesähelteen tms mutta kuitenkin piti pitää huoli siitä että saa alihankintatyötkin tehtyä ajallaan tilauslistan mukaisesti.
Suunnittelua? Itse tulee talvisin tehtyä aamulla mahdollisimman paljon eläintöitä ja iltapäivisin sitten vain pakolliset. Aamuisin kai menee keskimääräisesti se pari kolme tuntia ja iltaisin sitten ehkä tunti vähemmän. Kesällä (peltotöiden aikaan) täytyy yrittää tuostakin nipistää muuten jää tekemättä muut työt. Talvisin olen pyrkinyt siihen, että teen sen 8-9 tuntia vaan. Kesällä sitten sen mukaan miten töitä on, mutta tietysti yritän vapaata katsoa aina kun mahdollista. Peltotöiden aikaan ei sitten oikein muuta töiden lisäksi tule tehtyä kuin nukuttua. Viikonloppuisin ja juhlapäivinä yritän tietysti tehdä noista eläintöistä vain pakolliset. Kyllä meillä eläimet ja niihin liittyvät työt vievät varmaan 75% työajasta ja loppu 25% jää sitten peltotöihin. Eläinten kanssa menevää työmäärää täytyisi ehdottomasti saada pienennettyä, rahat kun taas tulevat päinvastoin 75% pelloista ja 25% eläimistä. Ei nyt ehkä ihan, mutta kuitenkin noinpäin.
Miksi muuten teiltä on kanat lähteneet? Tuliko ajatuksena, että rahan saa helpomminkin? Vai kenties olisi vaatinut investointia, mutta investointi ei ollut kannattava? Eiköhän siinä ole ne kaksi yleisintä syytä. Ja sitten vielä päälle mollataan jatkavat eläintenpitäjät...
Kanojen pito loppui oikeastaan pääpiirteissään kahdesta syystä, pääasiallisin syy oli varmaankin se että äiti kärsi jatkuvista migteenikohtauksista jotka vei työkyvyn lähes täysin aina migreeniputken osuessa kohdalle - kun fyysinen työ väheni helpotti särytkin. Olisi kyllä pitänyt tehdä uusi kanakoppikin kun vanha alkoi olla käyttöikänsä päässä, ehkä jos olisin ollut siinä kohtaa vanhempi niin olisi saattanut olla erilainen tilanne sen investoinnin suhteen.
Eli ajankäyttö ei kovinkaan paljoa eroa kuitenkaan jos vuotuisia tuntimääriä verrataan keskenään? Kyllä se eläintenpito työstä käy, en kiistä mitenkään, mutta välillä ärsyttää kun sitovuutta oikein korostetaan ja lisänä vielä harvalla yrittäjällä on mahdollisuutta yhteiskunnan tukemaan lomitukseen. Ei monikaan pienyrittäjä voi pitää paljoa lomia vuodessa, asiakkaan äänestää jaloillaan jos ei vastaa puhelimeen tai tavaraa ole saatavilla. Verrokkina vaikkapa kiinteistöhuolto jota appiukko piti liki kolmekymmentä vuotta. Omat lomat ajoittui viikko syksylle ennen lumien tuloa ja viikko keväälle kun oli harjahommat tehty. Puhelin soi aamusta iltaan ja aina oli lähdettävä kun tuli tilanne. Taisi olla kymmenkunta miestä töissä ennen kuin lopetti ja niistä tuli vielä omat murheensa.
Eipä sitä voi palkkatöissäkään kovin pitkiä suunnitelmia tehdä nykyisellään, nyt tietysti helpompaa kun vaimo on hoitovapaalla niin ei tarvitse sovitella kuin yhden palkkatyön mukaan - vastapuolella tietysti rahojen vähentyminen joten niitä reissuja ei tarvitse taaskaan tehdä. Normaalitilanteessa osuu kuitenkin aika vähän niitä vapaapäiviä samaan aikaan.
-
Oy muotoinen suurtyhtiöittäminen palkkatyöntekijöineen on tulevaisuutta varmastikkin eläinpuolella, mutta lienee tosissaan tehtävälle kasvinviljelylle?
Kaikki kiristyy jatkuvasti tuoton suhteen teollisuuden, logistiikan yms tuoton suhteen. Ei siinä perseen kokoiset teuras, maito, karjamäärät paljoa paina kun tulosta täytyy painaa. Erikoistuminen oikeasti sellaisiin juttuihin mitä kannattaa onkin vaikeaa, vaan joka kylään nousee bulkkijuustoa tekevä meijeri mikä on sekin pään hakkaamista karjalan mäntyyn.
Meillä, missä tukikelpoista peltoa saa 1/3 hintaan oikeista viljelyalueista tuo puuhastelu tulee jatkumaan niin kauan kun yhteisön tahtotila on pitää puuhastelua yllä tukien muodossa - ja samalla tämä liippaa asutus yms politiikkaa.. Huittisten, Pohjanmaan, Kiuruveden aukeita tämä ei koske mutta näitä perseen kokoisia mäkisiä ja kivisiä seutuja.
En tiedä onko peltopuolella vielä samaa pääomasijoittaja-tyyppistä hallinnointiyhtiötä jossa pellot olisivat vuokralla ja katetta nautittaisiin.
-
Sijoittajilla on paremmat patterit laskimissa kun viljelijöillä, ei kannata pellon osto täällä, ei saa tarpeeksi prosentteja.
-
Sijoittajilla on paremmat patterit laskimissa kun viljelijöillä, ei kannata pellon osto täällä, ei saa tarpeeksi prosentteja.
Jos viljelee ohraa niin nykyisin voi saada 5.5 prosenttia ihan ruokakaupastakin.
https://www.youtube.com/watch?v=0Il709AtHKk
-
Kuinka suuri osa sun peltotuotannosta syötetään omille eläimille ?
Kaikki, mitä tarkennusta tarviit?
Kanojen pito loppui oikeastaan pääpiirteissään kahdesta syystä, pääasiallisin syy oli varmaankin se että äiti kärsi jatkuvista migteenikohtauksista jotka vei työkyvyn lähes täysin aina migreeniputken osuessa kohdalle - kun fyysinen työ väheni helpotti särytkin. Olisi kyllä pitänyt tehdä uusi kanakoppikin kun vanha alkoi olla käyttöikänsä päässä, ehkä jos olisin ollut siinä kohtaa vanhempi niin olisi saattanut olla erilainen tilanne sen investoinnin suhteen.
Eli ajankäyttö ei kovinkaan paljoa eroa kuitenkaan jos vuotuisia tuntimääriä verrataan keskenään? Kyllä se eläintenpito työstä käy, en kiistä mitenkään, mutta välillä ärsyttää kun sitovuutta oikein korostetaan ja lisänä vielä harvalla yrittäjällä on mahdollisuutta yhteiskunnan tukemaan lomitukseen. Ei monikaan pienyrittäjä voi pitää paljoa lomia vuodessa, asiakkaan äänestää jaloillaan jos ei vastaa puhelimeen tai tavaraa ole saatavilla. Verrokkina vaikkapa kiinteistöhuolto jota appiukko piti liki kolmekymmentä vuotta. Omat lomat ajoittui viikko syksylle ennen lumien tuloa ja viikko keväälle kun oli harjahommat tehty. Puhelin soi aamusta iltaan ja aina oli lähdettävä kun tuli tilanne. Taisi olla kymmenkunta miestä töissä ennen kuin lopetti ja niistä tuli vielä omat murheensa.
Eipä sitä voi palkkatöissäkään kovin pitkiä suunnitelmia tehdä nykyisellään, nyt tietysti helpompaa kun vaimo on hoitovapaalla niin ei tarvitse sovitella kuin yhden palkkatyön mukaan - vastapuolella tietysti rahojen vähentyminen joten niitä reissuja ei tarvitse taaskaan tehdä. Normaalitilanteessa osuu kuitenkin aika vähän niitä vapaapäiviä samaan aikaan.
Joo ei ajankäyttö välttämättä eroakkaan, mutta niinkuin tuolla ylhäällä kirjoitin niin itselle jos valtaosa tuloista tulee kuitenkin sieltä peltopuolelta niin se aika mikä eläinten kanssa pelaamiseen käytetään niin sille ei tahdo saada enää kunnon korvausta. Nyt jos olet sivutoiminen viljelijä niin saat taatusti paremman korvauksen palkkatöistä ja päälle vielä ne viljelytulot. Ei ole ihme, että sivutoimisuus kannattaa vaikka toki tunteja joutuu tekemään.
Tuo lomitus nyt on sellainen naurettavuus, että hoh hoijaa. Kyllähän se juu maksetaan, mutta että löytyy sellainen lomittaja jolle eläimet uskaltaa jättää niin onkin sitten toinen juttu. Eipä asiasta kai enempää kannata vänkätä, kun ihmiset jotka ei eläimiä pidä tietää paremmin kuinka "helppoa" niiden kanssa on. Kun rahaa tulee niistä niin helposti ja ja muutenkin pääseen helpolla niin ostakaa tai vuokratkaa eläintila niin pääsette sitä ihanuutta kokeilemaan.
Meillä, missä tukikelpoista peltoa saa 1/3 hintaan oikeista viljelyalueista tuo puuhastelu tulee jatkumaan niin kauan kun yhteisön tahtotila on pitää puuhastelua yllä tukien muodossa - ja samalla tämä liippaa asutus yms politiikkaa.. Huittisten, Pohjanmaan, Kiuruveden aukeita tämä ei koske mutta näitä perseen kokoisia mäkisiä ja kivisiä seutuja.
Asiaa. Tätähän mäkin olen yrittänyt täällä selittää. En tiedä onko tuo pellon hinta nyt oikeasti noin pieni. Tai voi jossain rajaseudulla olla, mutta lienee ainakin varsinaissuomessa ja pohjanmaalla maksetaan pelloista lähemmäs 20000. Täällä meidän suunnallakin on kympin hintoja maksettu. Jos vertaa euroopan hintoihin niin ei sielläkään kovin paljon yli 20000 mennä. Tuotantoa pitäisi enemmän ohjata sinne missä sen edelletykset ovat hyvät. Eikä niin, että väen vänkällä siihen kivikkoon on saatava se pelto aikaiseksi. Tuki kun tulee pellon hallintaan eikä siihen mitä siellä tai sillä pellolla tekee niin se ei ainakaan auta asiaa. Mutta se on kai sitä jotain sellaista vanhaa ajattelua, että talon vanhin poika jatkaa tilaa vaikka sillä olisi hyväpalkkainen homma jossain kasvukeskuksessa.
-
Eli tuloista tulee 75 % pellontuotteista ja loppu elukoista, kuitenkin syötät kaiken pellontuotoksen elukoille !
On sulla hyvät patterit laskimessa.
Omat tulotilit myös pankissa peltotuotannolle ja eläintuotannolle.
-
Kuinka suuri osa sun peltotuotannosta syötetään omille eläimille ?
Kaikki, mitä tarkennusta tarviit?
Kanojen pito loppui oikeastaan pääpiirteissään kahdesta syystä, pääasiallisin syy oli varmaankin se että äiti kärsi jatkuvista migteenikohtauksista jotka vei työkyvyn lähes täysin aina migreeniputken osuessa kohdalle - kun fyysinen työ väheni helpotti särytkin. Olisi kyllä pitänyt tehdä uusi kanakoppikin kun vanha alkoi olla käyttöikänsä päässä, ehkä jos olisin ollut siinä kohtaa vanhempi niin olisi saattanut olla erilainen tilanne sen investoinnin suhteen.
Eli ajankäyttö ei kovinkaan paljoa eroa kuitenkaan jos vuotuisia tuntimääriä verrataan keskenään? Kyllä se eläintenpito työstä käy, en kiistä mitenkään, mutta välillä ärsyttää kun sitovuutta oikein korostetaan ja lisänä vielä harvalla yrittäjällä on mahdollisuutta yhteiskunnan tukemaan lomitukseen. Ei monikaan pienyrittäjä voi pitää paljoa lomia vuodessa, asiakkaan äänestää jaloillaan jos ei vastaa puhelimeen tai tavaraa ole saatavilla. Verrokkina vaikkapa kiinteistöhuolto jota appiukko piti liki kolmekymmentä vuotta. Omat lomat ajoittui viikko syksylle ennen lumien tuloa ja viikko keväälle kun oli harjahommat tehty. Puhelin soi aamusta iltaan ja aina oli lähdettävä kun tuli tilanne. Taisi olla kymmenkunta miestä töissä ennen kuin lopetti ja niistä tuli vielä omat murheensa.
Eipä sitä voi palkkatöissäkään kovin pitkiä suunnitelmia tehdä nykyisellään, nyt tietysti helpompaa kun vaimo on hoitovapaalla niin ei tarvitse sovitella kuin yhden palkkatyön mukaan - vastapuolella tietysti rahojen vähentyminen joten niitä reissuja ei tarvitse taaskaan tehdä. Normaalitilanteessa osuu kuitenkin aika vähän niitä vapaapäiviä samaan aikaan.
Joo ei ajankäyttö välttämättä eroakkaan, mutta niinkuin tuolla ylhäällä kirjoitin niin itselle jos valtaosa tuloista tulee kuitenkin sieltä peltopuolelta niin se aika mikä eläinten kanssa pelaamiseen käytetään niin sille ei tahdo saada enää kunnon korvausta. Nyt jos olet sivutoiminen viljelijä niin saat taatusti paremman korvauksen palkkatöistä ja päälle vielä ne viljelytulot. Ei ole ihme, että sivutoimisuus kannattaa vaikka toki tunteja joutuu tekemään.
Tuo lomitus nyt on sellainen naurettavuus, että hoh hoijaa. Kyllähän se juu maksetaan, mutta että löytyy sellainen lomittaja jolle eläimet uskaltaa jättää niin onkin sitten toinen juttu. Eipä asiasta kai enempää kannata vänkätä, kun ihmiset jotka ei eläimiä pidä tietää paremmin kuinka "helppoa" niiden kanssa on. Kun rahaa tulee niistä niin helposti ja ja muutenkin pääseen helpolla niin ostakaa tai vuokratkaa eläintila niin pääsette sitä ihanuutta kokeilemaan.
Meillä, missä tukikelpoista peltoa saa 1/3 hintaan oikeista viljelyalueista tuo puuhastelu tulee jatkumaan niin kauan kun yhteisön tahtotila on pitää puuhastelua yllä tukien muodossa - ja samalla tämä liippaa asutus yms politiikkaa.. Huittisten, Pohjanmaan, Kiuruveden aukeita tämä ei koske mutta näitä perseen kokoisia mäkisiä ja kivisiä seutuja.
Asiaa. Tätähän mäkin olen yrittänyt täällä selittää. En tiedä onko tuo pellon hinta nyt oikeasti noin pieni. Tai voi jossain rajaseudulla olla, mutta lienee ainakin varsinaissuomessa ja pohjanmaalla maksetaan pelloista lähemmäs 20000. Täällä meidän suunnallakin on kympin hintoja maksettu. Jos vertaa euroopan hintoihin niin ei sielläkään kovin paljon yli 20000 mennä. Tuotantoa pitäisi enemmän ohjata sinne missä sen edelletykset ovat hyvät. Eikä niin, että väen vänkällä siihen kivikkoon on saatava se pelto aikaiseksi. Tuki kun tulee pellon hallintaan eikä siihen mitä siellä tai sillä pellolla tekee niin se ei ainakaan auta asiaa. Mutta se on kai sitä jotain sellaista vanhaa ajattelua, että talon vanhin poika jatkaa tilaa vaikka sillä olisi hyväpalkkainen homma jossain kasvukeskuksessa.
Olit lomituksesta mitä mieltä hyvänsä, mutta maajussit on ainoa porukka jolle sitä tarjotaan yhteiskunnan puolesta, muut saa pärjätä itse. On muitakin aloja jossa töitä ei voi lopettaa loman ajaksi tai edes viikonlopun tai sitten saa sitten lopettaa ne kokonaan.
Tuollai nopeasti laskemalla verotettavaa maataloudesta jää 1/4-1/3 tuloista vuodesta riippuen ja aikaa menee n kolmasosa siitä mitä menee palkkatöihin. Tuohon koitin laskea kaikki viljelytoimet, paperisulkeiset jne. nuo on tietysti niitä tilakohtaisia juttuja - ei mennä siitä mistä aita on matalin.
-
Eli tuloista tulee 75 % pellontuotteista ja loppu elukoista, kuitenkin syötät kaiken pellontuotoksen elukoille !
On sulla hyvät patterit laskimessa.
Omat tulotilit myös pankissa peltotuotannolle ja eläintuotannolle.
Niin mitä ihmeellistä tuossa on? Kyllä meillä elukoiden pitää pysty maksamaan viljasta sama kuin siitä viljasta saisi muutenkin. Se nyt on itsensä pettämistä jos viljaa pistetään eläinten suuhun ilman sille maksettavaa hintaa. Raha ei tietysti liiku, muuta kuin paperilla.
-
Eli tuloista tulee 75 % pellontuotteista ja loppu elukoista, kuitenkin syötät kaiken pellontuotoksen elukoille !
On sulla hyvät patterit laskimessa.
Omat tulotilit myös pankissa peltotuotannolle ja eläintuotannolle.
Niin mitä ihmeellistä tuossa on? Kyllä meillä elukoiden pitää pysty maksamaan viljasta sama kuin siitä viljasta saisi muutenkin. Se nyt on itsensä pettämistä jos viljaa pistetään eläinten suuhun ilman sille maksettavaa hintaa. Raha ei tietysti liiku, muuta kuin paperilla.
Eikös toisaalta se oman rehun hinta ole se mitä sen tuottamiseen menee kuluja ja loppuarvo eläimen kautta jatkojalostettuna?
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä on jännää kyllä täällä monella viljatilalla uutta konetta tulee tasaiseen tahtiin pihalle. Eipä täällä oikein muita kuin viljatiloja olekkaan. Mutta eipä täällä kokopäiväisiä viljanviljelijöitäkään montaa ole ja heille ei kyllä uutta konetta ole näkynyt, mutta nämä sivutoimiset jotka tekevät muutakin niin siellä sitä kiiltävää kampetta on pihalla. Itse täytyy tyytyä vanhoihin ruosteisiin kampeihin.
ja sun pitäis nyt saada itselle ne kiiltävät kamppeet.... ikkunasta ulos katselemalla ei niitä maksa ne naapuritkaan, siellä paiskitaan hommia. Jos sivutoimisena viljelee niin työtä riittää ympäri vuoden, lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin.
Sivutoimiviljelyssä on maatalouden tulevaisuus, kun ruuantuotanto robotisoituu niin kaikki viljely tulee siirtymään pois päätoimisilta viljelijöiltä tai paremmin sanottuna tästä tuotannonhallinasta tulee se pääbisnes. Näin käy melkein kaikilla muillakin aloilla, ettei viljely siitä mitenkään eroa.
Asia on juuri näin
Näillä kulmilla näkyy muttuvan hyvää vauhtia peltojen tuotantosuunnaksi hömpykkätuet jopa karjatiloilla.Olisikohan tässä tukipolitiikassa kirveellä töitä?
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä on jännää kyllä täällä monella viljatilalla uutta konetta tulee tasaiseen tahtiin pihalle. Eipä täällä oikein muita kuin viljatiloja olekkaan. Mutta eipä täällä kokopäiväisiä viljanviljelijöitäkään montaa ole ja heille ei kyllä uutta konetta ole näkynyt, mutta nämä sivutoimiset jotka tekevät muutakin niin siellä sitä kiiltävää kampetta on pihalla. Itse täytyy tyytyä vanhoihin ruosteisiin kampeihin.
ja sun pitäis nyt saada itselle ne kiiltävät kamppeet.... ikkunasta ulos katselemalla ei niitä maksa ne naapuritkaan, siellä paiskitaan hommia. Jos sivutoimisena viljelee niin työtä riittää ympäri vuoden, lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin.
Sivutoimiviljelyssä on maatalouden tulevaisuus, kun ruuantuotanto robotisoituu niin kaikki viljely tulee siirtymään pois päätoimisilta viljelijöiltä tai paremmin sanottuna tästä tuotannonhallinasta tulee se pääbisnes. Näin käy melkein kaikilla muillakin aloilla, ettei viljely siitä mitenkään eroa.
Asia on juuri näin
Näillä kulmilla näkyy muttuvan hyvää vauhtia peltojen tuotantosuunnaksi hömpykkätuet jopa karjatiloilla.Olisikohan tässä tukipolitiikassa kirveellä töitä?
Tarkoitatko että pitää raivata lisää tukikelvotonta peltoa kirveellä kun hömppötuet käytetään täysimääräisenä tuloksen tekoon??
-
Tarkoitatko että pitää raivata lisää tukikelvotonta peltoa kirveellä kun hömppötuet käytetään täysimääräisenä tuloksen tekoon??
Pari uutta lohkoa tuli taas keväällä lisää, kun oli vähän ylimääräisiä tukioikeuksia :)
-
Eli tuloista tulee 75 % pellontuotteista ja loppu elukoista, kuitenkin syötät kaiken pellontuotoksen elukoille !
On sulla hyvät patterit laskimessa.
Omat tulotilit myös pankissa peltotuotannolle ja eläintuotannolle.
Niin mitä ihmeellistä tuossa on? Kyllä meillä elukoiden pitää pysty maksamaan viljasta sama kuin siitä viljasta saisi muutenkin. Se nyt on itsensä pettämistä jos viljaa pistetään eläinten suuhun ilman sille maksettavaa hintaa. Raha ei tietysti liiku, muuta kuin paperilla.
Eikös toisaalta se oman rehun hinta ole se mitä sen tuottamiseen menee kuluja ja loppuarvo eläimen kautta jatkojalostettuna?
Jos haluaa laskea pellon vs eläinten tuottoa niin ei todellakaan. En oikeastaan tiedä missä tilanteessa tuo olisi hyvä tapa laskea. Kyllä se oma rehu kannattaa hinnoitella sen oikeaan arvoon kun laskee, vaikeampi on päättää minkä suunnan rahtikuluilla sen laskee, myynti, osto vai nolla...
Myynti jos meinaa elukat potkia ulos ja osto jos meinaa pitää elukat mutta luopua pelloista... niin kait. 0 muuten kirjanpidossa.
-
Eli tuloista tulee 75 % pellontuotteista ja loppu elukoista, kuitenkin syötät kaiken pellontuotoksen elukoille !
On sulla hyvät patterit laskimessa.
Omat tulotilit myös pankissa peltotuotannolle ja eläintuotannolle.
Niin mitä ihmeellistä tuossa on? Kyllä meillä elukoiden pitää pysty maksamaan viljasta sama kuin siitä viljasta saisi muutenkin. Se nyt on itsensä pettämistä jos viljaa pistetään eläinten suuhun ilman sille maksettavaa hintaa. Raha ei tietysti liiku, muuta kuin paperilla.
Eikös toisaalta se oman rehun hinta ole se mitä sen tuottamiseen menee kuluja ja loppuarvo eläimen kautta jatkojalostettuna?
Jos haluaa laskea pellon vs eläinten tuottoa niin ei todellakaan. En oikeastaan tiedä missä tilanteessa tuo olisi hyvä tapa laskea. Kyllä se oma rehu kannattaa hinnoitella sen oikeaan arvoon kun laskee, vaikeampi on päättää minkä suunnan rahtikuluilla sen laskee, myynti, osto vai nolla...
Myynti jos meinaa elukat potkia ulos ja osto jos meinaa pitää elukat mutta luopua pelloista... niin kait. 0 muuten kirjanpidossa.
Minusta tuo kuulostaa vähän siltä että siirrellään rahaa taskusta toiseen saman kukkaron sisällä ja saadaan (tarkoituksella?) eläinpuoli näyttämään huonommalta vaikka kyse on kuitenkin kokonaisuudesta lopulta.
-
Olisihan se hyvä, jotta viljatilallinenkin saisi palkkansa, voisi.uudistaa kalustoa jne paremman hinnan siivittämänä. Mutta, tosiaankin kasvustot näyttävät tällä hetkellä hyviltä, paikoin jopa erittäin. Huonoja ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä on jännää kyllä täällä monella viljatilalla uutta konetta tulee tasaiseen tahtiin pihalle. Eipä täällä oikein muita kuin viljatiloja olekkaan. Mutta eipä täällä kokopäiväisiä viljanviljelijöitäkään montaa ole ja heille ei kyllä uutta konetta ole näkynyt, mutta nämä sivutoimiset jotka tekevät muutakin niin siellä sitä kiiltävää kampetta on pihalla. Itse täytyy tyytyä vanhoihin ruosteisiin kampeihin.
ja sun pitäis nyt saada itselle ne kiiltävät kamppeet.... ikkunasta ulos katselemalla ei niitä maksa ne naapuritkaan, siellä paiskitaan hommia. Jos sivutoimisena viljelee niin työtä riittää ympäri vuoden, lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin.
Sivutoimiviljelyssä on maatalouden tulevaisuus, kun ruuantuotanto robotisoituu niin kaikki viljely tulee siirtymään pois päätoimisilta viljelijöiltä tai paremmin sanottuna tästä tuotannonhallinasta tulee se pääbisnes. Näin käy melkein kaikilla muillakin aloilla, ettei viljely siitä mitenkään eroa.
Asia on juuri näin
Näillä kulmilla näkyy muttuvan hyvää vauhtia peltojen tuotantosuunnaksi hömpykkätuet jopa karjatiloilla.Olisikohan tässä tukipolitiikassa kirveellä töitä?
Oon samaa mieltä!!
Jos on saanut esim. investointitukea tuotannon laajentamiseen niin samalla kaikki nämä tuotantoa vähentävät tukimuodot pitäisi tilalta lopettaa vaikka 30 vuodeksi
-
Eikös toisaalta se oman rehun hinta ole se mitä sen tuottamiseen menee kuluja ja loppuarvo eläimen kautta jatkojalostettuna?
Joo periaatteessa näin. Ja käytännössähän se näin menee ja eläimillä tavallaan haetaan sitä jalostusta sille viljalle ja sillä tavalla lisäarvoa. Valitettavasti nykyään lihan hinta niin alhainen, että ei lisäarvoa tahdo saada syntymään. Mutta silti se pitää kokoajan pitää mielessä, että mitä siitä viljasta saisi jos sen myisi ja eläimen on pystyttävä maksamaan se sama hinta siitä viljasta. Tähän tulee sitten lisänä vielä mahdolliset ostoviljat. Näissä ei pääse hyödyntämään tätä laskukaavaa, jossa lasketaan vaan tuotantokustannusta kilolle.
Näillä kulmilla näkyy muttuvan hyvää vauhtia peltojen tuotantosuunnaksi hömpykkätuet jopa karjatiloilla.Olisikohan tässä tukipolitiikassa kirveellä töitä?
Olisi. Olen ollut koko tämän tukikauden sitä mieltä, että virhe tuossa tehtiin. Ja todennäköisesti hölmöily jatkuu seuraavalla tukikaudella.
Jos haluaa laskea pellon vs eläinten tuottoa niin ei todellakaan. En oikeastaan tiedä missä tilanteessa tuo olisi hyvä tapa laskea. Kyllä se oma rehu kannattaa hinnoitella sen oikeaan arvoon kun laskee, vaikeampi on päättää minkä suunnan rahtikuluilla sen laskee, myynti, osto vai nolla...
Myynti jos meinaa elukat potkia ulos ja osto jos meinaa pitää elukat mutta luopua pelloista... niin kait. 0 muuten kirjanpidossa.
Minusta tuo kuulostaa vähän siltä että siirrellään rahaa taskusta toiseen saman kukkaron sisällä ja saadaan (tarkoituksella?) eläinpuoli näyttämään huonommalta vaikka kyse on kuitenkin kokonaisuudesta lopulta.
Onhan kyse tietysti kokonaisuudesta, mutta kyllä sen eläimen pitää pystyä maksamaan siitä viljasta se saman kuin kaupastakin saa. Rahdin voi sitten laskea omasksi hyödyksi kun ei sitä rahtia tule. Totuus on vain se, että ne hyvät ajat on ainakin sikapuolella ohi ja nyt on oikeasti katottava missä se raja menee, että vilja kauppaan vai sikojen eteen. Ne jotka edelleen jatkavat sikojen pitoa ja vielä laajentavatkin niin joko ne saa eri hintaa tuotteelle tai sitten ne laskee vain juuri sitä, että mitä sen viljakilon tuottaminen maksaa ja sitä syötetään sitten sillä alhaisella hinnalla elukoille niin eläinbisnes saadaan näyttämään hyvältä. En oikein ymmärrä, että miten tuo eläinpuoli muka saadaan näyttämään huonommalta? Jos nyt ihmettelet miksi alueesi sikatilat vain jatkavat ja laajentavat niin se on joko eri hinta lihalle tai sitten katsotaan sokeasti laskelmia. Tai ei voida myöntää, että perseelleen menee ja toivotaan, että tilanne kääntyy ennenkuin perämettä loppuu. Tämä nyt koskee vain sikoja, muista en osaa sanoa.
Oon samaa mieltä!!
Jos on saanut esim. investointitukea tuotannon laajentamiseen niin samalla kaikki nämä tuotantoa vähentävät tukimuodot pitäisi tilalta lopettaa vaikka 30 vuodeksi
Ja eriarvoistetaan tiloja? Eikö vain helpoin olisi lopettaa nuo hömppätuet. Rahat kun on muutenkin valtiolta ja eu:lta vähissä niin otetaan ne ekana pois ja katotaan sitten paljon tarvii muista vähentää. Ja sadonkorjuu velvoite takaisin jottei ala ilmestymään "säilis" peltoja. Vesistöjen suojelu ym. voidaan kyllä hoitaa pienemmilläkin rahoilla, kun vain siirretään se velvotteisiin. Sehän tässä maassa on tähänkin asti osattu.
-
Ja eriarvoistetaan tiloja? Eikö vain helpoin olisi lopettaa nuo hömppätuet. Rahat kun on muutenkin valtiolta ja eu:lta vähissä niin otetaan ne ekana pois ja katotaan sitten paljon tarvii muista vähentää. Ja sadonkorjuu velvoite takaisin jottei ala ilmestymään "säilis" peltoja. Vesistöjen suojelu ym. voidaan kyllä hoitaa pienemmilläkin rahoilla, kun vain siirretään se velvotteisiin. Sehän tässä maassa on tähänkin asti osattu.
Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?
Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
-
Ja eriarvoistetaan tiloja? Eikö vain helpoin olisi lopettaa nuo hömppätuet. Rahat kun on muutenkin valtiolta ja eu:lta vähissä niin otetaan ne ekana pois ja katotaan sitten paljon tarvii muista vähentää. Ja sadonkorjuu velvoite takaisin jottei ala ilmestymään "säilis" peltoja. Vesistöjen suojelu ym. voidaan kyllä hoitaa pienemmilläkin rahoilla, kun vain siirretään se velvotteisiin. Sehän tässä maassa on tähänkin asti osattu.
Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?
Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
ne jotka vastustavat perustuloa eli jokaiselle täysi-ikäiselle maksettavaa vastiikkeetonta tuloa, perustelevat kantaansa sillä että osa kansasta tyytyy joutenoloon ja vain odottaa jonkun muun tekevän työtä yhteiskunnan pyörittämiseksi. Jösse ehdottaa agraariperustuloa kaikille hehtaareille :)
Tässä vaarana on se, että hehtaarituki passivoi osan viljelijöistä ja ruokapula täytetään kokonaan tuonnilla. Tuontiruoka ei meikäläisessä mittakaavassa ole ongelma, keskusliikkeet pystyisivät hankkimaan muutamassa vuodessa verkostot, joilla keskisuuren eurooppalaisen kaupungin kulutuksen verran elintarvikkeita saadaan vuosittain tuotua. Nykyisellä tukitasollakin tuonti ilmeisesti lisääntyy ja maatalous kärsii kannattavuusongelmista. Jos vastikkeettomasti jaetaan maataloustuki tasatukina kaikille hehtaareille, niin hehtaarit alkaisivat kasvaa sekä innostus tuottaa laskisi alenevien tukitasojen kanssa käsikädessä. Pellonvalmistus olisi hetken kannattavaa bisnestä, kunnes joku huomaa koko tukisysteemin täysin turhaksi.
Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa.
-
Aika vakio hehtaarituki pääsääntöisesti on nytkin.
-
Aika vakio hehtaarituki pääsääntöisesti on nytkin.
tuen määrä voi olla, mutta vielä ei saa kaikille hehtaareille laittaa esim lhp:a, vaan pitää olla kolmea kasvia... eli sellainen ei käy että otat kaikilta hehtaareilta tuet viljelemättä, ei onnistu. Sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen vähensi työmäärää, kun ei tarvitse käyttää puimuria ulkona vuosittain. Pienikin kannustin houkuttaa yrittämään edes jotain. Hehtaarimäärä on toinen kysymys, mikä lasketaan mukaan, saako raivata loputtomiin lisää ja ovatko kaikkialla samanhintaisia?
Monesti olen ihmetellyt, että oikeat viljelijät... nuoret tai isoilla pinta-aloilla viljelevät ovat näihin tukisysteemeihin innostuneet, ammutaanko siinä omaan jalkaan?
-
Aika vakio hehtaarituki pääsääntöisesti on nytkin.
tuen määrä voi olla, mutta vielä ei saa kaikille hehtaareille laittaa esim lhp:a, vaan pitää olla kolmea kasvia... eli sellainen ei käy että otat kaikilta hehtaareilta tuet viljelemättä, ei onnistu. Sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen vähensi työmäärää, kun ei tarvitse käyttää puimuria ulkona vuosittain. Pienikin kannustin houkuttaa yrittämään edes jotain. Hehtaarimäärä on toinen kysymys, mikä lasketaan mukaan, saako raivata loputtomiin lisää ja ovatko kaikkialla samanhintaisia?
Monesti olen ihmetellyt, että oikeat viljelijät... nuoret tai isoilla pinta-aloilla viljelevät ovat näihin tukisysteemeihin innostuneet, ammutaanko siinä omaan jalkaan?
No jos laitat kaikki pellot vaikka Ruokohelpi/lhp/kesanto, niin ei tartte ku niittää joka toinen vuosi.
-
Ja eriarvoistetaan tiloja? Eikö vain helpoin olisi lopettaa nuo hömppätuet. Rahat kun on muutenkin valtiolta ja eu:lta vähissä niin otetaan ne ekana pois ja katotaan sitten paljon tarvii muista vähentää. Ja sadonkorjuu velvoite takaisin jottei ala ilmestymään "säilis" peltoja. Vesistöjen suojelu ym. voidaan kyllä hoitaa pienemmilläkin rahoilla, kun vain siirretään se velvotteisiin. Sehän tässä maassa on tähänkin asti osattu.
Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?
Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
Itsehän sä tuossa osittain vastasit siihen. Nyt ei samaa tukea makseta vaan rahakkaampia vaihtoehtoja on tai oli. Ei paranna välttämättä sinun tilannetta, mutta koko alan tilannetta parantaisi. Peltoa alkaisi siirtyä niille jotka oikeasti sitä tarvitsevat ja haluavat viljellä. Näin tuotanto pysyy suomessa ja bisnes elossa. Monella tilalla hommassa on kuitenkin edelleen kasvunvaraa, mutta kasvaminen ei vain kannata näillä hinnoilla. On tietysti mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu jos tukikatto tulee ensikaudella. Tai eihän siinä mitään käy jos tiloja pilkkomalla edelleen saadaan tuet joka hehtaarille.
Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa.
Olisi kun mun kirjoittama. Turhaa suomen on yrittää viedä ruokaa ulos. Tämä on niin kallis maa, että se, että jotain saadaan vietyä kannattavasti on enemmänkin teoriaa. Markkinat tuon ohjaa aika näppärästi mitä tarvitaan ja mitä ei. Kai tuossa voisi harkita jonkinlaista sopimustuotantomalliakin. Pääasia, että tämä nykymeno lopetetaan. Viime vuoden vaikeuksien ja tämän vuoden ongelmien jälkeen luulen, että ensi vuonna on säilistä yms. mitä ei aiotakkaan korjata aika paljon viljelyksessä. Nyt hetkellinen hinnan nousu mitä näkyy niin ei varmaan enää ensi vuonna vaikuta.
Suomessa riittää kyllä peltoja ympäristön suojeluun yms. Nyt on ongelmana vain se, että joku suojelee sitä ympäristöä keskellä aukeaa istuttamalla pellot metsälle. Toisaalla sitten taas raivataan sitä suota tai kivikkoista rinnettä pelloksi. Tämä ongelma on saatu jo aikaan aikoinaan kun tuotanto on ajettu pohjoiseen. Tuotantoa ei sieltä saada siirrettyä enää takaisin, mutta ei sinne enää pitäisi sitä lisätä. Sinänsä varmaan tuo tuotanto tuolla pohjoisempana missä pellot on pystynyt raivaamaan navetan viereen on kannattavaa, kun ottaa huomioon etelän peltojen hinnat ja sen, että pahimmillaan tilkut ovat pitkin pitäjää.
-
Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?
Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
[/quote]
Järkevä kommentti, nykyisellä kustannustasolla alkaa olemaan aika toivotonta tämä viljely.
-
Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa.
Niin hyvinvoideltu sarkasmi tuossa, että sai nämä tuet sosialisoitava paremmille päätoimisille tuottajille - äänet saman tien itselleen.
-SS-
-
Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa.
Niin hyvinvoideltu sarkasmi tuossa, että sai nämä tuet sosialisoitava paremmille päätoimisille tuottajille - äänet saman tien itselleen.
-SS-
oikean tuottajan voi ymmärtää myös sivutoimisena, eläkeläisenä tai muuna alempiarvoisena, joka yrittää hoidella oman osansa ruuan tuotannosta ja kokee jollain lailla häpeää nostaessaan tukia saunakukkapelloista. Tilalla voi olla yli tuhat hehtaaria viljelyssä ja yli miljoonan tuet, se ei tee siitä silti automaattisesti oikeaa tuottajaa.
Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.
Jossain vaiheessa joku tuotantotalouden diplomi-insinööri laskee ja perustelee kaikille miksi maataloutta Suomessa ei kannata tukea ollenkaan, koska se ei kykene kilpailemaan tuontia vastaan, tukijärjestelmä on tehoton ja kallis. Tämä on helppo myydä eduskunnalle, jos sopivat puolueet ovat enemmistössä, niin kansalliset tuet saa unohtaa. Se otetaan aina mitä EU tarjoaa, mutta sehän ei paljon ole. Monien mielestä vastikkeettomat tuet ovat maataloudelle pelastus ja iloitaan uusista innovatiivisista tukityypeistä, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit, maisema- ja riistapellot... rahoituskurileikkauksenpalautus on oma suosikki :)
-
Ja eriarvoistetaan tiloja? Eikö vain helpoin olisi lopettaa nuo hömppätuet. Rahat kun on muutenkin valtiolta ja eu:lta vähissä niin otetaan ne ekana pois ja katotaan sitten paljon tarvii muista vähentää. Ja sadonkorjuu velvoite takaisin jottei ala ilmestymään "säilis" peltoja. Vesistöjen suojelu ym. voidaan kyllä hoitaa pienemmilläkin rahoilla, kun vain siirretään se velvotteisiin. Sehän tässä maassa on tähänkin asti osattu.
Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?
Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
ne jotka vastustavat perustuloa eli jokaiselle täysi-ikäiselle maksettavaa vastiikkeetonta tuloa, perustelevat kantaansa sillä että osa kansasta tyytyy joutenoloon ja vain odottaa jonkun muun tekevän työtä yhteiskunnan pyörittämiseksi. Jösse ehdottaa agraariperustuloa kaikille hehtaareille :)
Tässä vaarana on se, että hehtaarituki passivoi osan viljelijöistä ja ruokapula täytetään kokonaan tuonnilla. Tuontiruoka ei meikäläisessä mittakaavassa ole ongelma, keskusliikkeet pystyisivät hankkimaan muutamassa vuodessa verkostot, joilla keskisuuren eurooppalaisen kaupungin kulutuksen verran elintarvikkeita saadaan vuosittain tuotua. Nykyisellä tukitasollakin tuonti ilmeisesti lisääntyy ja maatalous kärsii kannattavuusongelmista. Jos vastikkeettomasti jaetaan maataloustuki tasatukina kaikille hehtaareille, niin hehtaarit alkaisivat kasvaa sekä innostus tuottaa laskisi alenevien tukitasojen kanssa käsikädessä. Pellonvalmistus olisi hetken kannattavaa bisnestä, kunnes joku huomaa koko tukisysteemin täysin turhaksi.
Pitkässä juoksussa vain tuotantoa kannattaa tukea ja tuki rajoittaa vain omaa kulutusta vastaavalle määrälle. Näin elinkeino eli oikeat tuottajat pysyvät hengissä, teollisuudessa riittää työpaikkoja ja kuluttajat saavat halvempaa ruokaa.
Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.
Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?
Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?
Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.
-
Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?
Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
Järkevä kommentti, nykyisellä kustannustasolla alkaa olemaan aika toivotonta tämä viljely.
Tasatuen voisi laittaa kaikille tuotantokasveille. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Sitten nämä metsätilkut tai muuten jotkin pienet tilkut, vesistön varret voisivat saada jonkin alemman tuen kesantona ja sen on siinä sitten. Ei tarvita erikseen mitään lhp:tä, suojavyöhykkeitä yms. Helpottaisi järjestelmää. Alempi tuki ei innostaisi laittamaan hömppää kasvamaan mihinkään muuhun kuin oikeasti sellaisille aloille mitä ei ole järkevää viljellä. VLN voitaisiin lisätä tuonne, mutta siinä pitäisi siitten olla jokin järjestelmä joka estää sen, että vln ei ole vuodesta toiseen samalla lohkolla. Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.
oikean tuottajan voi ymmärtää myös sivutoimisena, eläkeläisenä tai muuna alempiarvoisena, joka yrittää hoidella oman osansa ruuan tuotannosta ja kokee jollain lailla häpeää nostaessaan tukia saunakukkapelloista. Tilalla voi olla yli tuhat hehtaaria viljelyssä ja yli miljoonan tuet, se ei tee siitä silti automaattisesti oikeaa tuottajaa.
Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.
Jossain vaiheessa joku tuotantotalouden diplomi-insinööri laskee ja perustelee kaikille miksi maataloutta Suomessa ei kannata tukea ollenkaan, koska se ei kykene kilpailemaan tuontia vastaan, tukijärjestelmä on tehoton ja kallis. Tämä on helppo myydä eduskunnalle, jos sopivat puolueet ovat enemmistössä, niin kansalliset tuet saa unohtaa. Se otetaan aina mitä EU tarjoaa, mutta sehän ei paljon ole. Monien mielestä vastikkeettomat tuet ovat maataloudelle pelastus ja iloitaan uusista innovatiivisista tukityypeistä, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit, maisema- ja riistapellot... rahoituskurileikkauksenpalautus on oma suosikki :)
Paljon asiaa! Juuri noinhan siinä kävisi. Sen vuoksi ratkaisu pitää löytää jostakin muualta kuin tuotannon alentamisesta. Tuotannon alentaminen toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta kenenkään ei tule uskoa, että se toimisi pitemmän päälle. Kauppa tuo kyllä tarvittavan ulkoonta halvempaan hintaan. Kuluttaja on tässäkin kuningas. Kaikki jotka ostavat suomessa tuotettua ruokaa auttavat asiaa.
Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.
Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?
Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?
Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.
Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille? Ja aina uuden raivion saisi automaattisesti tukien piiriin. Kyllä tämä tekee raivaus vimman. Eikä vimma välttämättä laannu siihen, että tukitaso laskee sitten kaikilta hehtaareilta. Moni tila kokee asian vain niin, että itsellä on oltava tietty määrä hehtaareita lannanlevitykseen ja rehun tuotantoon. Sitten laajennetaan tuotantoa ja taas tarvitaan hehtaareita. Sitten monta tilaa tekee saman niin ongelma onkin valmis. Eli musta noita raivioita ei tulisi automaattisesti saada tukien piiriin. Sitä vastoin pellot jotka nyt nauttivat tukia ja ovat vain olemassa ilman tarkoitusta tulisi saada takaisin tuotantoon. Ongelmaksi tietysti tulee se, että peltoja tarvittaisiin pohjoisessa ja ne ovat etelässä. Kiitos tuotannon ajamisesta pohjoiseen.
Keitä sitten ovat oikeast tuottajat? No kai lähtökohtaisesti kaikki jotka viljelevät eivätkä vain kerää tukia. Sulla esim. näyttää olevan homma hyvin hallussa. Jos nuo loput lhp peltosi saisivat, vaikka pelkästään vaan satasen niittokorvausta vuodessa niin kaataisiko se taloutesi? Ei varmaankaan, mutta innostus laittaa lhp:tä enempää olisi pieni eikö?
-
Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.
Ja milläköhän perusteella luomu ei tuota mitään teollisuuteen tai kaupan hyllylle? Kyllä niitä siellä on aika paljon. Ja on myös luomutiloja, jotka ovat kehittäneet tuotantoaa onnistuneesti ja nykyään tilalla tai läheisyydessä on pieni ja kasvava elintarviketeollisuuslaitos, joka myös vie suuren osa tuonnostaan sekä ostaa raaka-aineita. Ja sitten kun tarpeeksi tuet alenevat, niin nämä tilat jäävät jäljelle.
Kaupanmerkkejä valmistaa myös kotimainen teollisuus. Nykyään myös Valio. Arla puolestaa ostaa suoraan suomalaisilta maidontuottajilta maitoa jalostaakseen. Ylipäätään jokainen itse valitsee mitä syö. Ja semmoinen on vissiin unohtunut, että tukien perusteissa on myös jotain luonnon monimuotoisuuden edistämisestä johon nuo hömpät ovat oivallisia. Tietysti toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi että jokaisen tukea saavan tilan on ilman mitään korvausta tai tukiaisia pidettävä kymmenen prosenttia viherkesantona, jota ei saa lannoittaa, ei muokata, ei hyödyntää millään tavalla ja jolle ei saa levittää mitään kasvinsuojeluaineita tai lannoitteista.
-
Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?
Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
Järkevä kommentti, nykyisellä kustannustasolla alkaa olemaan aika toivotonta tämä viljely.
Tasatuen voisi laittaa kaikille tuotantokasveille. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Sitten nämä metsätilkut tai muuten jotkin pienet tilkut, vesistön varret voisivat saada jonkin alemman tuen kesantona ja sen on siinä sitten. Ei tarvita erikseen mitään lhp:tä, suojavyöhykkeitä yms. Helpottaisi järjestelmää. Alempi tuki ei innostaisi laittamaan hömppää kasvamaan mihinkään muuhun kuin oikeasti sellaisille aloille mitä ei ole järkevää viljellä. VLN voitaisiin lisätä tuonne, mutta siinä pitäisi siitten olla jokin järjestelmä joka estää sen, että vln ei ole vuodesta toiseen samalla lohkolla. Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.
oikean tuottajan voi ymmärtää myös sivutoimisena, eläkeläisenä tai muuna alempiarvoisena, joka yrittää hoidella oman osansa ruuan tuotannosta ja kokee jollain lailla häpeää nostaessaan tukia saunakukkapelloista. Tilalla voi olla yli tuhat hehtaaria viljelyssä ja yli miljoonan tuet, se ei tee siitä silti automaattisesti oikeaa tuottajaa.
Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.
Jossain vaiheessa joku tuotantotalouden diplomi-insinööri laskee ja perustelee kaikille miksi maataloutta Suomessa ei kannata tukea ollenkaan, koska se ei kykene kilpailemaan tuontia vastaan, tukijärjestelmä on tehoton ja kallis. Tämä on helppo myydä eduskunnalle, jos sopivat puolueet ovat enemmistössä, niin kansalliset tuet saa unohtaa. Se otetaan aina mitä EU tarjoaa, mutta sehän ei paljon ole. Monien mielestä vastikkeettomat tuet ovat maataloudelle pelastus ja iloitaan uusista innovatiivisista tukityypeistä, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit, maisema- ja riistapellot... rahoituskurileikkauksenpalautus on oma suosikki :)
Paljon asiaa! Juuri noinhan siinä kävisi. Sen vuoksi ratkaisu pitää löytää jostakin muualta kuin tuotannon alentamisesta. Tuotannon alentaminen toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta kenenkään ei tule uskoa, että se toimisi pitemmän päälle. Kauppa tuo kyllä tarvittavan ulkoonta halvempaan hintaan. Kuluttaja on tässäkin kuningas. Kaikki jotka ostavat suomessa tuotettua ruokaa auttavat asiaa.
Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.
Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?
Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?
Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.
Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille? Ja aina uuden raivion saisi automaattisesti tukien piiriin. Kyllä tämä tekee raivaus vimman. Eikä vimma välttämättä laannu siihen, että tukitaso laskee sitten kaikilta hehtaareilta. Moni tila kokee asian vain niin, että itsellä on oltava tietty määrä hehtaareita lannanlevitykseen ja rehun tuotantoon. Sitten laajennetaan tuotantoa ja taas tarvitaan hehtaareita. Sitten monta tilaa tekee saman niin ongelma onkin valmis. Eli musta noita raivioita ei tulisi automaattisesti saada tukien piiriin. Sitä vastoin pellot jotka nyt nauttivat tukia ja ovat vain olemassa ilman tarkoitusta tulisi saada takaisin tuotantoon. Ongelmaksi tietysti tulee se, että peltoja tarvittaisiin pohjoisessa ja ne ovat etelässä. Kiitos tuotannon ajamisesta pohjoiseen.
Keitä sitten ovat oikeast tuottajat? No kai lähtökohtaisesti kaikki jotka viljelevät eivätkä vain kerää tukia. Sulla esim. näyttää olevan homma hyvin hallussa. Jos nuo loput lhp peltosi saisivat, vaikka pelkästään vaan satasen niittokorvausta vuodessa niin kaataisiko se taloutesi? Ei varmaankaan, mutta innostus laittaa lhp:tä enempää olisi pieni eikö?
Tuo viherlannoituksen jälkeinen satokasvivaatimus olisi loppujenlopuksi helppo toteuttaa, rajataan vln jälkeisistä hyväksyttävistä satokasveista heinät yms pois ja maksimivuosiksi kerrallaan vaikka 3-5 vuotta. Sitä vln peltoa vaan pitäisi tukea sitten taas siten että se olisi taloudellisesti mahdollista toteuttaa, tarpeellista se kyllä olisi viljatiloille katkaisemaan yksipuolista viljakiertoa. Riistapellotkin voisi toisaalta olla ihan hyvä pitää paletissa mukana jollain tavalla, ainakin täällä on peuroja jo ihan isoksi ongelmaksi asti ja jos niitä pystyttäisiin ohjailemaan hyvin perustetuilla riistapelloilla syömään ns. luvallisiin paikkoihin olisi se taas viljelykasveille hyväksi.
Tuo satkun niittokorvaus kyllä käytännössä lopettaisi lhp pellot ja siitäkös viherpiipertäjät ei sitten taas tykkäisi.
Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.
Ja milläköhän perusteella luomu ei tuota mitään teollisuuteen tai kaupan hyllylle? Kyllä niitä siellä on aika paljon. Ja on myös luomutiloja, jotka ovat kehittäneet tuotantoaa onnistuneesti ja nykyään tilalla tai läheisyydessä on pieni ja kasvava elintarviketeollisuuslaitos, joka myös vie suuren osa tuonnostaan sekä ostaa raaka-aineita. Ja sitten kun tarpeeksi tuet alenevat, niin nämä tilat jäävät jäljelle.
Kaupanmerkkejä valmistaa myös kotimainen teollisuus. Nykyään myös Valio. Arla puolestaa ostaa suoraan suomalaisilta maidontuottajilta maitoa jalostaakseen. Ylipäätään jokainen itse valitsee mitä syö. Ja semmoinen on vissiin unohtunut, että tukien perusteissa on myös jotain luonnon monimuotoisuuden edistämisestä johon nuo hömpät ovat oivallisia. Tietysti toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi että jokaisen tukea saavan tilan on ilman mitään korvausta tai tukiaisia pidettävä kymmenen prosenttia viherkesantona, jota ei saa lannoittaa, ei muokata, ei hyödyntää millään tavalla ja jolle ei saa levittää mitään kasvinsuojeluaineita tai lannoitteista.
Tuossa varmaan tarkoitettiin sitä että luomussa satovuosia taitaa suurimmalla osalla olla 2/5 tai 3/6 riippuen latausvuosien kierrosta. Kuitenkin täydet tuet saa myös latausvuosille.
-
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.
Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.
Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.
(http://www.viistonninen.com/muut/Maaseutuohjelma_2014_2020.jpg)
Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.
Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.
-SS-
-
SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
-
Miksi hömppätuet pitäisi poistaa? Miten se minun tilannettani parantaa, jos naapuri viljeleekin LHP:n sijasta kauraa?
Itse kyllä arvostaisin sitä, että kaikille pelloille maksettaisiin sama tuki riippumatta sitä, mitä pellolla kasvaa. Markkinat ja yrittäjän omat arvostukset sitten ohjaisivat viljelemään viljaa, öljykasveja, perunaa, säilörehunurmea tai maisemakasveja.
Järkevä kommentti, nykyisellä kustannustasolla alkaa olemaan aika toivotonta tämä viljely.
Tasatuen voisi laittaa kaikille tuotantokasveille. Sadonkorjuuvelvoite takaisin. Sitten nämä metsätilkut tai muuten jotkin pienet tilkut, vesistön varret voisivat saada jonkin alemman tuen kesantona ja sen on siinä sitten. Ei tarvita erikseen mitään lhp:tä, suojavyöhykkeitä yms. Helpottaisi järjestelmää. Alempi tuki ei innostaisi laittamaan hömppää kasvamaan mihinkään muuhun kuin oikeasti sellaisille aloille mitä ei ole järkevää viljellä. VLN voitaisiin lisätä tuonne, mutta siinä pitäisi siitten olla jokin järjestelmä joka estää sen, että vln ei ole vuodesta toiseen samalla lohkolla. Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.
oikean tuottajan voi ymmärtää myös sivutoimisena, eläkeläisenä tai muuna alempiarvoisena, joka yrittää hoidella oman osansa ruuan tuotannosta ja kokee jollain lailla häpeää nostaessaan tukia saunakukkapelloista. Tilalla voi olla yli tuhat hehtaaria viljelyssä ja yli miljoonan tuet, se ei tee siitä silti automaattisesti oikeaa tuottajaa.
Jos oletetaan, että meillä on joskus 20% luomua ja 20% näitä "hömppäviljelimiä", niin silloin tosiasiassa yli puolet pinta-alaperusteisista tuista menee niille hehtaareille, joilta ei tuotantoa korjata teollisuuteen, eikä mitään päädy kaupan hyllyille. Tässä vaiheessa luulisi markkinoiden hoitavan hinnat pilviin, hallinto painaisi ostokuponkeja ja mustanpörssin kauppa rehoittaisi.... ei ollenkaan vaan tuontia tulee tilalle, rainbowia ja pirkkaa syödään ja arlaa juodaan.
Jossain vaiheessa joku tuotantotalouden diplomi-insinööri laskee ja perustelee kaikille miksi maataloutta Suomessa ei kannata tukea ollenkaan, koska se ei kykene kilpailemaan tuontia vastaan, tukijärjestelmä on tehoton ja kallis. Tämä on helppo myydä eduskunnalle, jos sopivat puolueet ovat enemmistössä, niin kansalliset tuet saa unohtaa. Se otetaan aina mitä EU tarjoaa, mutta sehän ei paljon ole. Monien mielestä vastikkeettomat tuet ovat maataloudelle pelastus ja iloitaan uusista innovatiivisista tukityypeistä, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit, maisema- ja riistapellot... rahoituskurileikkauksenpalautus on oma suosikki :)
Paljon asiaa! Juuri noinhan siinä kävisi. Sen vuoksi ratkaisu pitää löytää jostakin muualta kuin tuotannon alentamisesta. Tuotannon alentaminen toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta kenenkään ei tule uskoa, että se toimisi pitemmän päälle. Kauppa tuo kyllä tarvittavan ulkoonta halvempaan hintaan. Kuluttaja on tässäkin kuningas. Kaikki jotka ostavat suomessa tuotettua ruokaa auttavat asiaa.
Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.
Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?
Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?
Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.
Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille? Ja aina uuden raivion saisi automaattisesti tukien piiriin. Kyllä tämä tekee raivaus vimman. Eikä vimma välttämättä laannu siihen, että tukitaso laskee sitten kaikilta hehtaareilta. Moni tila kokee asian vain niin, että itsellä on oltava tietty määrä hehtaareita lannanlevitykseen ja rehun tuotantoon. Sitten laajennetaan tuotantoa ja taas tarvitaan hehtaareita. Sitten monta tilaa tekee saman niin ongelma onkin valmis. Eli musta noita raivioita ei tulisi automaattisesti saada tukien piiriin. Sitä vastoin pellot jotka nyt nauttivat tukia ja ovat vain olemassa ilman tarkoitusta tulisi saada takaisin tuotantoon. Ongelmaksi tietysti tulee se, että peltoja tarvittaisiin pohjoisessa ja ne ovat etelässä. Kiitos tuotannon ajamisesta pohjoiseen.
Keitä sitten ovat oikeast tuottajat? No kai lähtökohtaisesti kaikki jotka viljelevät eivätkä vain kerää tukia. Sulla esim. näyttää olevan homma hyvin hallussa. Jos nuo loput lhp peltosi saisivat, vaikka pelkästään vaan satasen niittokorvausta vuodessa niin kaataisiko se taloutesi? Ei varmaankaan, mutta innostus laittaa lhp:tä enempää olisi pieni eikö?
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa
- no eihän niihin tosiaan kauheasti ole mennyt, mutta jos ne poistettaisiin, olisi sekin raha pois maatalouden muutenkin kutistuvasta potista. Jos se taas jaettaisi jollekin muulle pellon käyttömuodolle, siinä tietysti sitten aina joku voittaa ja joku häviää ja valtaosa optimoi niin, että tukitaso pysyy suunnilleen ennallaan.
Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille?
- entä, jos ei. Ei tämä liity mitenkään tukien jakamiseen viljelykasvista riippumatta.
Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?
-
Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.
Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?
Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?
Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa
- no eihän niihin tosiaan kauheasti ole mennyt, mutta jos ne poistettaisiin, olisi sekin raha pois maatalouden muutenkin kutistuvasta potista. Jos se taas jaettaisi jollekin muulle pellon käyttömuodolle, siinä tietysti sitten aina joku voittaa ja joku häviää ja valtaosa optimoi niin, että tukitaso pysyy suunnilleen ennallaan.
Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille?
- entä, jos ei. Ei tämä liity mitenkään tukien jakamiseen viljelykasvista riippumatta.
Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?
miten tämä vuoden 1995 tilanne tukioikeuksista voitaisiin pitää maailman tappiin asti voimassa? Meillähän voi olla tilanne, että joku tuhannen hehtaarin tila päättää vain optimoida tuet eli nostaa vain sen tukiosuutensa tuottamatta mitään ellei viljelykasveihin aseteta mitään rajoituksia. Vaikka luomukorotus jäisi saamatta, niin sievoinen summa jäisi käteen vuodessa. Sitten vaihtoehdoksi jää korvata tämä tuotanto tukikelvottomalta alalta tai tuoda vastaava määrä ulkoa. Silloin myötätunto kääntyy kyllä sen tukikelvottoman pellon viljelijän puolelle. Toimiakseen markkinat vaatisivat silloin myös avointa politiikkaa sinne raivauksen suuntaan.... nythän saavutetulla tukioikeudella on pääoma-arvo vaikka pelto on "reservissä" ja melkein jumalan hylkäämässä tilassa. Tuonti valtaa markkinat, jos osa pellosta on tukioikeudellista kukkaketoa ja osa tukikelvotonta jolla yritetään taistella tuontia vastaan. Tänä vuonna saatetaan taas joutua satamiin laivoja vastaan...
Jos viljelykasville ei aseteta vaatimuksia, silloin eläköityvän isännän ei kannata vuokrata peltoa ulos yhtään alle tukisumman. Käsittääkseni tällä hetkellä vuokrat on tukia pienempiä, sitten pyörittäisiin samoissa.... joku niitto/2v ei paljon alentaisi tuloa.
Kun tarkemmin ajatellaan, niin tämä sopisi omalle kohdalle erittäin hyvin, en tosin usko että tämä on se paras ratkaisu pitkän päälle.
-
Alpon ajattelu ei ole viety loppuun asti. Jos alamme arvioimaan, miten paljon kuluja ja vaivaa joku käyttää peltoonsa, saadakseen pinta-alatukia, sama pitää päteä myös minkä muun tahansa kasvin osalta. Eli ojituksen, satotason ja maan viljavuuden pitää sitten myös jyvittyä tukiin. Maksimitasoa alemman lannoituksen pitää karsia tukia. Kasvinsuojelussa säästämisen pitää alentaa tukia. Pienellä rukiinsiemenen määrällä saa aikaiseksi peitteisen pellon halvemmalla kuin heinän tai apilansiemenellä, jos ei panosta muuta. Ja tulee 50 kg:lla salpietaria ja parilla tabletilla expressiä ruista se luomun keskisato vähintään kumminkin.
Latausnurmet pitää sitten myös rinnastaa hömppäheiniin, jos korjuuvelvoite säädetään.
Satovalvonta muuttuu monimutkaiseksi. Vaikka viiden talon viljat voi tarkastuksissa paperilla osua aina tarkastettavan tilan kiintiöön, milläs todistat sadon vähäisyyden, jos siilossa on massaa.
Alpon aikasemmat kommentit huomioon ottaen, erittäin ilkeästi juonittu sarkasmi taas, kirjoituksessaan.
-SS-
-
Alpon ajattelu ei ole viety loppuun asti. Jos alamme arvioimaan, miten paljon kuluja ja vaivaa joku käyttää peltoonsa, saadakseen pinta-alatukia, sama pitää päteä myös minkä muun tahansa kasvin osalta. Eli ojituksen, satotason ja maan viljavuuden pitää sitten myös jyvittyä tukiin. Maksimitasoa alemman lannoituksen pitää karsia tukia. Kasvinsuojelussa säästämisen pitää alentaa tukia. Pienellä rukiinsiemenen määrällä saa aikaiseksi peitteisen pellon halvemmalla kuin heinän tai apilansiemenellä, jos ei panosta muuta. Ja tulee 50 kg:lla salpietaria ja parilla tabletilla expressiä ruista se luomun keskisato vähintään kumminkin.
Latausnurmet pitää sitten myös rinnastaa hömppäheiniin, jos korjuuvelvoite säädetään.
Satovalvonta muuttuu monimutkaiseksi. Vaikka viiden talon viljat voi tarkastuksissa paperilla osua aina tarkastettavan tilan kiintiöön, milläs todistat sadon vähäisyyden, jos siilossa on massaa.
Alpon aikasemmat kommentit huomioon ottaen, erittäin ilkeästi juonittu sarkasmi taas, kirjoituksessaan.
-SS-
oikeusjärjestelmässä yleisesti käytetään teoista sanallista luokittelua jolla tuottamusta kuvaillaan. Vahinko tai tapaturma ovat sattumuksia joissa tekijää ei tiedetä, käy huono tuuri tai joku poikkeava olosuhde. Silloin kun puhutaan tuottamuksesta, niin sitä luokitellaan lieväksi, tavalliseksi, törkeäksi tai jopa tahalliseksi. Sanallisesti voidaan vielä kuvailla tahallisia tekoja raaoiksi, jatketuiksi, harkituiksi, suunnitelmallisiksi tai erittäin julmiksi.
Näitä voitaisiin myös tukivilpeissä käyttää, alhainen ph tai vähäinen typpimäärä olisi lievä tuottamus, joka ei aiheuta tukien perintää. Salaoja tukkeessa olisi puhdas vahinko, mutta jo luomusopimus tai kerääjäkasvit olisi suunnitelmallinen ja tarkkaan harkittu. Palkkatyön ohessa viljely osoittaisi viljelijältä erityistä ahneutta, epärehellisyyttä ja julmuutta, sekä raakuutta muita viljelijöitä kohtaan... sanktiot tietysti sen mukaan, rangaistusten julkisuus oli aikaisemmin yksi eniten käytetty, saatettin syyllinen häpeään tai eristettiin yhteisöstä...
Sitten asiaan... julkinen esim pörssiyhtiö joutuu vuosikertomuksessaan kuvailemaan oman toimintansa tavoitteita, sekä omistajille pitää perustella miten osakkeenomistajan omistuksen arvoa tullaan seuraavana vuotena kerryttämään. Maatiloilla voisi myös olla joku julkinen kanava, jossa oma tuloksenteko kuvattaisiin muutamin sanoin, vastikkeena julkisesti maksettavalle tuelle. Olisi tavallaan osa tuenmaksajien kuluttajansuojaa siltä varalta, että näitä tukia käytettäisiin vastuuttomasti tai haaskaten. Siihen sitten voi kertoa kerääjäkasvien todellisia ravinnesäästöjä ja sitä kautta saatavaa tulonlisää tulevien vuosien satotasoissa ym
-
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.
Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.
Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.
(http://www.viistonninen.com/muut/Maaseutuohjelma_2014_2020.jpg)
Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.
Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.
-SS-
Niin en nyt oikein ymmärrä, miten niin en muka näe ongelmaa? Meinaatko sitä, että eläintuet ovat merkittävämpi osa kuin ympäristökorvaus? No voi olla juu se on se 60e/ha mitä sitä lhk korotusta itse saan. Ehk:n eteen joutuu tekemään asioita. lhp:n eteen ei tarvitse kuin suorittaa niitto kerran kesässä. Tai jos on säilispelto niin pakko ei ole kai edes niittää. Etelän sikatukea tulee kyllä en nyt muista montako euroa viitemäärän mukaan, mutta tähän ei siis peltoala vaikuta vaan eläinmäärä 10 vuoden takaa. Juuri silloin samaan aikaan kun lihan hinnan korjausliike lähti alamäkeen. Eli jalostava teollisuus otti kyllä asian huomioon silloin kun tiesivät, että tukea tulee. Nämä eläinpuolen tuet menevät kyllä täysi eläinpidon kannattavaksi saamiseen, että en osaa oikein yhdistää näitä peltoon. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että lhk korotuksen voisi poistaa ja siirtää summan joko lihan hintaan tai suoraan eläimille maksettavaan tukeen. Loppuisi sekin valitus eläintukien ja peltojen yhteydestä.
Luomulla näyttää menevän niin hyvin, että luomutukikin voitaisiin poistaa. Siellä puolella markkinat, ehkä toimivat tuoteilla paremmin, ainakin hinta näyttää siltä. Vaikka itse olen luomuun siirtymässä, niin en pistäisi pahitteeksi voisi sitten harkita siirtymistä uudestaan. Olisi vain niin paljon helpompaa jos voi itse viljellä rehuviljan eläimille kuin, että rehuvilja täytyy ostaa ja luomuvilja myydä. No tätä tuskin tapahtuu ja tässä ehtii sen yhden kauden ainakin lusia luomussa näkeehän senkin todellisuuden sitten.
SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
Juu kyllähän tuossa varmaan perää on. Ainakin osa investointituista siirtyy suoraan rakennuskustannuksiin. Se että jos investointitukia ei olisi ollenkaan ni olisi jännä nähdä tulisiko yhtään investointeja. Ehkä sellaisia joissa raha haetaan alan ulkopuolelta ja halutaan vain se suomen suurin navetta, mutta kaikki järkevät investoinnit voisi olla aika hiljaisia. Näitä investointeja kyllä jarruttaa osaksi ihan tuotantosopimuksetkin, että ei niitä nyt ihan miten vaan voi tehdä. Tosin maitopuolella ei taideta tälläisiä asioita vielä tuntea.
Viljapuolen investoinnit ovatkin sitten oma lukunsa. Jännää kun 100 hehtaarin tila pystyy tekemään 2-300000 euron kaurakirkon. Itse en saa kannattavaksi, edes pyöreitä siiloja ja taivasalla seisovaa kuivuria. Sen vuoksi täytyy yrittää pärjätä vanhoilla ja ostella vain vanhoja siiloja ja käyttää hallin lattiaa viljavarastona.Ehkä hommaa kuvaa juuri se, että viljapuoli kun toimii paljon sivutoimisena hommana niin sitä rahaa on enemmän laittaa kuivuriinkin.
Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?
Ei mun mielestä mikään. Tukitaso vaan pitää olla niin alhainen, että pelkällä pellon pitämisellä ei homma pyöri. Toteutuuhan tämä nytkin osittain. Vilja kun ei kannata niin laitetaan säilistä ilman aikomustakaan korjata. Saadaan viisisatanen tukea ja nurmi pellolle. Paras olisi kun tuettaisiin sitä tuotantoa eikä peltoa. Nyt minusta asiaa katsotaan väärästä suunnasta. Asian tässätapauksessa pellon omistaminen tai hallinta määrää tuen eikä se miten onnistut viljelyssä. SS on pelotellut ylituotannolla jne. En oikein ymmärrä miten se asiaa vaikuttaisi, jos tuotanto olisi enemmän sopimustuotantoa niinkuin koko eläinpuoli tähänkin asti on toiminut. Jos tavaraa tulee liikaa niin hinta laskee silti tuki tulee kilojen mukaan. Eläimet saisivat tukensa lihasta, maidosta jne. Eläimille menevä rehu on se sitten viljaa tai heinää ei tukea saisi erikseen. Tietysti jos ostat ulkopuolelta rehua niin siitä myyjä saisi kilojen mukaan tukea. En sitten osaa arvioida kuinka vaikea tälläinen systeemi olisi luoda, mutta taitaa jo homma kaatua eu:n elimissä eli turha siitä on kai haikailla.
Yleisesti tuntuu siltä, että vaikka tukia kuinka alennettaisiin tai ne kokonaan poistettaisiin niin sivutoimiviljely jatkuisi harrastuksena. Menee monta sukupolvea ennenkuin tätä juurtunut harha tilanpidosta häviää dna:sta. Päätoimisille homma on kokoajan bisnestä koska oma ja perheen hyvinvointi on suorassa suhteessa harjoitettuun toimintaa eikä ulkopuolista turvaa ole. Sitä ei oikeasti sellaiset jotka eivät päätoimisia ole tajua.
-
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.
Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.
Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.
(http://www.viistonninen.com/muut/Maaseutuohjelma_2014_2020.jpg)
Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.
Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.
-SS-
Niin en nyt oikein ymmärrä, miten niin en muka näe ongelmaa? Meinaatko sitä, että eläintuet ovat merkittävämpi osa kuin ympäristökorvaus? No voi olla juu se on se 60e/ha mitä sitä lhk korotusta itse saan. Ehk:n eteen joutuu tekemään asioita. lhp:n eteen ei tarvitse kuin suorittaa niitto kerran kesässä. Tai jos on säilispelto niin pakko ei ole kai edes niittää. Etelän sikatukea tulee kyllä en nyt muista montako euroa viitemäärän mukaan, mutta tähän ei siis peltoala vaikuta vaan eläinmäärä 10 vuoden takaa. Juuri silloin samaan aikaan kun lihan hinnan korjausliike lähti alamäkeen. Eli jalostava teollisuus otti kyllä asian huomioon silloin kun tiesivät, että tukea tulee. Nämä eläinpuolen tuet menevät kyllä täysi eläinpidon kannattavaksi saamiseen, että en osaa oikein yhdistää näitä peltoon. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että lhk korotuksen voisi poistaa ja siirtää summan joko lihan hintaan tai suoraan eläimille maksettavaan tukeen. Loppuisi sekin valitus eläintukien ja peltojen yhteydestä.
Luomulla näyttää menevän niin hyvin, että luomutukikin voitaisiin poistaa. Siellä puolella markkinat, ehkä toimivat tuoteilla paremmin, ainakin hinta näyttää siltä. Vaikka itse olen luomuun siirtymässä, niin en pistäisi pahitteeksi voisi sitten harkita siirtymistä uudestaan. Olisi vain niin paljon helpompaa jos voi itse viljellä rehuviljan eläimille kuin, että rehuvilja täytyy ostaa ja luomuvilja myydä. No tätä tuskin tapahtuu ja tässä ehtii sen yhden kauden ainakin lusia luomussa näkeehän senkin todellisuuden sitten.
SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
Juu kyllähän tuossa varmaan perää on. Ainakin osa investointituista siirtyy suoraan rakennuskustannuksiin. Se että jos investointitukia ei olisi ollenkaan ni olisi jännä nähdä tulisiko yhtään investointeja. Ehkä sellaisia joissa raha haetaan alan ulkopuolelta ja halutaan vain se suomen suurin navetta, mutta kaikki järkevät investoinnit voisi olla aika hiljaisia. Näitä investointeja kyllä jarruttaa osaksi ihan tuotantosopimuksetkin, että ei niitä nyt ihan miten vaan voi tehdä. Tosin maitopuolella ei taideta tälläisiä asioita vielä tuntea.
Viljapuolen investoinnit ovatkin sitten oma lukunsa. Jännää kun 100 hehtaarin tila pystyy tekemään 2-300000 euron kaurakirkon. Itse en saa kannattavaksi, edes pyöreitä siiloja ja taivasalla seisovaa kuivuria. Sen vuoksi täytyy yrittää pärjätä vanhoilla ja ostella vain vanhoja siiloja ja käyttää hallin lattiaa viljavarastona.Ehkä hommaa kuvaa juuri se, että viljapuoli kun toimii paljon sivutoimisena hommana niin sitä rahaa on enemmän laittaa kuivuriinkin.
Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?
Ei mun mielestä mikään. Tukitaso vaan pitää olla niin alhainen, että pelkällä pellon pitämisellä ei homma pyöri. Toteutuuhan tämä nytkin osittain. Vilja kun ei kannata niin laitetaan säilistä ilman aikomustakaan korjata. Saadaan viisisatanen tukea ja nurmi pellolle. Paras olisi kun tuettaisiin sitä tuotantoa eikä peltoa. Nyt minusta asiaa katsotaan väärästä suunnasta. Asian tässätapauksessa pellon omistaminen tai hallinta määrää tuen eikä se miten onnistut viljelyssä. SS on pelotellut ylituotannolla jne. En oikein ymmärrä miten se asiaa vaikuttaisi, jos tuotanto olisi enemmän sopimustuotantoa niinkuin koko eläinpuoli tähänkin asti on toiminut. Jos tavaraa tulee liikaa niin hinta laskee silti tuki tulee kilojen mukaan. Eläimet saisivat tukensa lihasta, maidosta jne. Eläimille menevä rehu on se sitten viljaa tai heinää ei tukea saisi erikseen. Tietysti jos ostat ulkopuolelta rehua niin siitä myyjä saisi kilojen mukaan tukea. En sitten osaa arvioida kuinka vaikea tälläinen systeemi olisi luoda, mutta taitaa jo homma kaatua eu:n elimissä eli turha siitä on kai haikailla.
Yleisesti tuntuu siltä, että vaikka tukia kuinka alennettaisiin tai ne kokonaan poistettaisiin niin sivutoimiviljely jatkuisi harrastuksena. Menee monta sukupolvea ennenkuin tätä juurtunut harha tilanpidosta häviää dna:sta. Päätoimisille homma on kokoajan bisnestä koska oma ja perheen hyvinvointi on suorassa suhteessa harjoitettuun toimintaa eikä ulkopuolista turvaa ole. Sitä ei oikeasti sellaiset jotka eivät päätoimisia ole tajua.
Tää on hyvä kanava purkaa "ketutusta" (VI*TUTUSTA). MOT yllä.
-
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.
Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.
Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.
(http://www.viistonninen.com/muut/Maaseutuohjelma_2014_2020.jpg)
Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.
Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.
-SS-
Niin en nyt oikein ymmärrä, miten niin en muka näe ongelmaa? Meinaatko sitä, että eläintuet ovat merkittävämpi osa kuin ympäristökorvaus? No voi olla juu se on se 60e/ha mitä sitä lhk korotusta itse saan. Ehk:n eteen joutuu tekemään asioita. lhp:n eteen ei tarvitse kuin suorittaa niitto kerran kesässä. Tai jos on säilispelto niin pakko ei ole kai edes niittää. Etelän sikatukea tulee kyllä en nyt muista montako euroa viitemäärän mukaan, mutta tähän ei siis peltoala vaikuta vaan eläinmäärä 10 vuoden takaa. Juuri silloin samaan aikaan kun lihan hinnan korjausliike lähti alamäkeen. Eli jalostava teollisuus otti kyllä asian huomioon silloin kun tiesivät, että tukea tulee. Nämä eläinpuolen tuet menevät kyllä täysi eläinpidon kannattavaksi saamiseen, että en osaa oikein yhdistää näitä peltoon. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että lhk korotuksen voisi poistaa ja siirtää summan joko lihan hintaan tai suoraan eläimille maksettavaan tukeen. Loppuisi sekin valitus eläintukien ja peltojen yhteydestä.
Luomulla näyttää menevän niin hyvin, että luomutukikin voitaisiin poistaa. Siellä puolella markkinat, ehkä toimivat tuoteilla paremmin, ainakin hinta näyttää siltä. Vaikka itse olen luomuun siirtymässä, niin en pistäisi pahitteeksi voisi sitten harkita siirtymistä uudestaan. Olisi vain niin paljon helpompaa jos voi itse viljellä rehuviljan eläimille kuin, että rehuvilja täytyy ostaa ja luomuvilja myydä. No tätä tuskin tapahtuu ja tässä ehtii sen yhden kauden ainakin lusia luomussa näkeehän senkin todellisuuden sitten.
SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
Juu kyllähän tuossa varmaan perää on. Ainakin osa investointituista siirtyy suoraan rakennuskustannuksiin. Se että jos investointitukia ei olisi ollenkaan ni olisi jännä nähdä tulisiko yhtään investointeja. Ehkä sellaisia joissa raha haetaan alan ulkopuolelta ja halutaan vain se suomen suurin navetta, mutta kaikki järkevät investoinnit voisi olla aika hiljaisia. Näitä investointeja kyllä jarruttaa osaksi ihan tuotantosopimuksetkin, että ei niitä nyt ihan miten vaan voi tehdä. Tosin maitopuolella ei taideta tälläisiä asioita vielä tuntea.
Viljapuolen investoinnit ovatkin sitten oma lukunsa. Jännää kun 100 hehtaarin tila pystyy tekemään 2-300000 euron kaurakirkon. Itse en saa kannattavaksi, edes pyöreitä siiloja ja taivasalla seisovaa kuivuria. Sen vuoksi täytyy yrittää pärjätä vanhoilla ja ostella vain vanhoja siiloja ja käyttää hallin lattiaa viljavarastona.Ehkä hommaa kuvaa juuri se, että viljapuoli kun toimii paljon sivutoimisena hommana niin sitä rahaa on enemmän laittaa kuivuriinkin.
Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?
Ei mun mielestä mikään. Tukitaso vaan pitää olla niin alhainen, että pelkällä pellon pitämisellä ei homma pyöri. Toteutuuhan tämä nytkin osittain. Vilja kun ei kannata niin laitetaan säilistä ilman aikomustakaan korjata. Saadaan viisisatanen tukea ja nurmi pellolle. Paras olisi kun tuettaisiin sitä tuotantoa eikä peltoa. Nyt minusta asiaa katsotaan väärästä suunnasta. Asian tässätapauksessa pellon omistaminen tai hallinta määrää tuen eikä se miten onnistut viljelyssä. SS on pelotellut ylituotannolla jne. En oikein ymmärrä miten se asiaa vaikuttaisi, jos tuotanto olisi enemmän sopimustuotantoa niinkuin koko eläinpuoli tähänkin asti on toiminut. Jos tavaraa tulee liikaa niin hinta laskee silti tuki tulee kilojen mukaan. Eläimet saisivat tukensa lihasta, maidosta jne. Eläimille menevä rehu on se sitten viljaa tai heinää ei tukea saisi erikseen. Tietysti jos ostat ulkopuolelta rehua niin siitä myyjä saisi kilojen mukaan tukea. En sitten osaa arvioida kuinka vaikea tälläinen systeemi olisi luoda, mutta taitaa jo homma kaatua eu:n elimissä eli turha siitä on kai haikailla.
Yleisesti tuntuu siltä, että vaikka tukia kuinka alennettaisiin tai ne kokonaan poistettaisiin niin sivutoimiviljely jatkuisi harrastuksena. Menee monta sukupolvea ennenkuin tätä juurtunut harha tilanpidosta häviää dna:sta. Päätoimisille homma on kokoajan bisnestä koska oma ja perheen hyvinvointi on suorassa suhteessa harjoitettuun toimintaa eikä ulkopuolista turvaa ole. Sitä ei oikeasti sellaiset jotka eivät päätoimisia ole tajua.
Tää on hyvä kanava purkaa "ketutusta" (VI*TUTUSTA). MOT yllä.
No kyllä se laittaa "ketuttamaan", kun ihmiset jotka ei ole eläimiä pitäneet alkavat kertomaan kuin hyvää hommaa se on. Samalla valitetaan alan kannattamattomuutta, mutta sivutoimisena viljelijänä ostellaan ja vuokraillaan silti peltoa ja hankitaan uutta konetta.
-
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.
Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.
Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.
(http://www.viistonninen.com/muut/Maaseutuohjelma_2014_2020.jpg)
Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.
Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.
-SS-
Niin en nyt oikein ymmärrä, miten niin en muka näe ongelmaa? Meinaatko sitä, että eläintuet ovat merkittävämpi osa kuin ympäristökorvaus? No voi olla juu se on se 60e/ha mitä sitä lhk korotusta itse saan. Ehk:n eteen joutuu tekemään asioita. lhp:n eteen ei tarvitse kuin suorittaa niitto kerran kesässä. Tai jos on säilispelto niin pakko ei ole kai edes niittää. Etelän sikatukea tulee kyllä en nyt muista montako euroa viitemäärän mukaan, mutta tähän ei siis peltoala vaikuta vaan eläinmäärä 10 vuoden takaa. Juuri silloin samaan aikaan kun lihan hinnan korjausliike lähti alamäkeen. Eli jalostava teollisuus otti kyllä asian huomioon silloin kun tiesivät, että tukea tulee. Nämä eläinpuolen tuet menevät kyllä täysi eläinpidon kannattavaksi saamiseen, että en osaa oikein yhdistää näitä peltoon. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että lhk korotuksen voisi poistaa ja siirtää summan joko lihan hintaan tai suoraan eläimille maksettavaan tukeen. Loppuisi sekin valitus eläintukien ja peltojen yhteydestä.
Luomulla näyttää menevän niin hyvin, että luomutukikin voitaisiin poistaa. Siellä puolella markkinat, ehkä toimivat tuoteilla paremmin, ainakin hinta näyttää siltä. Vaikka itse olen luomuun siirtymässä, niin en pistäisi pahitteeksi voisi sitten harkita siirtymistä uudestaan. Olisi vain niin paljon helpompaa jos voi itse viljellä rehuviljan eläimille kuin, että rehuvilja täytyy ostaa ja luomuvilja myydä. No tätä tuskin tapahtuu ja tässä ehtii sen yhden kauden ainakin lusia luomussa näkeehän senkin todellisuuden sitten.
SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
Juu kyllähän tuossa varmaan perää on. Ainakin osa investointituista siirtyy suoraan rakennuskustannuksiin. Se että jos investointitukia ei olisi ollenkaan ni olisi jännä nähdä tulisiko yhtään investointeja. Ehkä sellaisia joissa raha haetaan alan ulkopuolelta ja halutaan vain se suomen suurin navetta, mutta kaikki järkevät investoinnit voisi olla aika hiljaisia. Näitä investointeja kyllä jarruttaa osaksi ihan tuotantosopimuksetkin, että ei niitä nyt ihan miten vaan voi tehdä. Tosin maitopuolella ei taideta tälläisiä asioita vielä tuntea.
Viljapuolen investoinnit ovatkin sitten oma lukunsa. Jännää kun 100 hehtaarin tila pystyy tekemään 2-300000 euron kaurakirkon. Itse en saa kannattavaksi, edes pyöreitä siiloja ja taivasalla seisovaa kuivuria. Sen vuoksi täytyy yrittää pärjätä vanhoilla ja ostella vain vanhoja siiloja ja käyttää hallin lattiaa viljavarastona.Ehkä hommaa kuvaa juuri se, että viljapuoli kun toimii paljon sivutoimisena hommana niin sitä rahaa on enemmän laittaa kuivuriinkin.
Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?
Ei mun mielestä mikään. Tukitaso vaan pitää olla niin alhainen, että pelkällä pellon pitämisellä ei homma pyöri. Toteutuuhan tämä nytkin osittain. Vilja kun ei kannata niin laitetaan säilistä ilman aikomustakaan korjata. Saadaan viisisatanen tukea ja nurmi pellolle. Paras olisi kun tuettaisiin sitä tuotantoa eikä peltoa. Nyt minusta asiaa katsotaan väärästä suunnasta. Asian tässätapauksessa pellon omistaminen tai hallinta määrää tuen eikä se miten onnistut viljelyssä. SS on pelotellut ylituotannolla jne. En oikein ymmärrä miten se asiaa vaikuttaisi, jos tuotanto olisi enemmän sopimustuotantoa niinkuin koko eläinpuoli tähänkin asti on toiminut. Jos tavaraa tulee liikaa niin hinta laskee silti tuki tulee kilojen mukaan. Eläimet saisivat tukensa lihasta, maidosta jne. Eläimille menevä rehu on se sitten viljaa tai heinää ei tukea saisi erikseen. Tietysti jos ostat ulkopuolelta rehua niin siitä myyjä saisi kilojen mukaan tukea. En sitten osaa arvioida kuinka vaikea tälläinen systeemi olisi luoda, mutta taitaa jo homma kaatua eu:n elimissä eli turha siitä on kai haikailla.
Yleisesti tuntuu siltä, että vaikka tukia kuinka alennettaisiin tai ne kokonaan poistettaisiin niin sivutoimiviljely jatkuisi harrastuksena. Menee monta sukupolvea ennenkuin tätä juurtunut harha tilanpidosta häviää dna:sta. Päätoimisille homma on kokoajan bisnestä koska oma ja perheen hyvinvointi on suorassa suhteessa harjoitettuun toimintaa eikä ulkopuolista turvaa ole. Sitä ei oikeasti sellaiset jotka eivät päätoimisia ole tajua.
Tää on hyvä kanava purkaa "ketutusta" (VI*TUTUSTA). MOT yllä.
No kyllä se laittaa "ketuttamaan", kun ihmiset jotka ei ole eläimiä pitäneet alkavat kertomaan kuin hyvää hommaa se on. Samalla valitetaan alan kannattamattomuutta, mutta sivutoimisena viljelijänä ostellaan ja vuokraillaan silti peltoa ja hankitaan uutta konetta.
Joku tässäkin ketjussa kertoi työn ja tuloksen suhteista eläin- ja peltotuotannossa.
Tais olla työtä 75% ja 25% ja toisinpäin tuloksessa 25% ja 75%.
Jos kerran elukkatyö on noinkin huonosti kannattavaa niin miksi tehdä sitä ?
Koska noilla 75/25 suhteilla saa peltohommista 9-kertaisen tulon elukoihin verrattuna.
Taitaa ongelmana olla tosiaan peltoviljelyn pieni pinta-ala.
-
Joku tässäkin ketjussa kertoi työn ja tuloksen suhteista eläin- ja peltotuotannossa.
Tais olla työtä 75% ja 25% ja toisinpäin tuloksessa 25% ja 75%.
Jos kerran elukkatyö on noinkin huonosti kannattavaa niin miksi tehdä sitä ?
Koska noilla 75/25 suhteilla saa peltohommista 9-kertaisen tulon elukoihin verrattuna.
Taitaa ongelmana olla tosiaan peltoviljelyn pieni pinta-ala.
Siinähän se, peltoa liian vähän. Pakko pitää elukoita, että saa toimeentulon samalla saa itselle ison työmäärän. Eihän sitä jos peltoa olisi mahdollisuus saada niin keskittyisin siihen ja jättäisin eläimet vähemmälle, mutta niinkuin jo niin monta kertaa olen maininnut niin kyllä täällä pellot ostaa ja vuokraa joku muu. Ei niitä hintoja pysty maksamaan. Pattitilanne sen vuoksi on vain yritettävä jatkaa nykyisen tuotannon puitteissa ja kehittämällä sitä, josta tuo luomu on nyt sitten yksi päähänpisto.
-
Joku tässäkin ketjussa kertoi työn ja tuloksen suhteista eläin- ja peltotuotannossa.
Tais olla työtä 75% ja 25% ja toisinpäin tuloksessa 25% ja 75%.
Jos kerran elukkatyö on noinkin huonosti kannattavaa niin miksi tehdä sitä ?
Koska noilla 75/25 suhteilla saa peltohommista 9-kertaisen tulon elukoihin verrattuna.
Taitaa ongelmana olla tosiaan peltoviljelyn pieni pinta-ala.
Siinähän se, peltoa liian vähän. Pakko pitää elukoita, että saa toimeentulon samalla saa itselle ison työmäärän. Eihän sitä jos peltoa olisi mahdollisuus saada niin keskittyisin siihen ja jättäisin eläimet vähemmälle, mutta niinkuin jo niin monta kertaa olen maininnut niin kyllä täällä pellot ostaa ja vuokraa joku muu. Ei niitä hintoja pysty maksamaan. Pattitilanne sen vuoksi on vain yritettävä jatkaa nykyisen tuotannon puitteissa ja kehittämällä sitä, josta tuo luomu on nyt sitten yksi päähänpisto.
Noin kait se sit on.
Eli. Laskennallisesti pellosta 75% tuloa ja 25% töitä ja elukoista toistepäin.
Vaikkapa 28 000 €/vuosituloa --> pellon osuus 21 000 € ja elukoista 7 000 €.
Ja töitä esim 2 000 tuntia --> peltotöihin 500 h ja elukoihin 1500 h.
Jos tekiskin tuon 1500 tuntia tilan ulkopuolella töitä.
-
Noin kait se sit on.
Eli. Laskennallisesti pellosta 75% tuloa ja 25% töitä ja elukoista toistepäin.
Vaikkapa 28 000 €/vuosituloa --> pellon osuus 21 000 € ja elukoista 7 000 €.
Ja töitä esim 2 000 tuntia --> peltotöihin 500 h ja elukoihin 1500 h.
Jos tekiskin tuon 1500 tuntia tilan ulkopuolella töitä.
Noin kai se on. Saman ja enemmänkin saisi kun tekisi rehua vain myyntiin ja pitäisi peltoja hömpällä. Keksisi vielä talveksi jotain järkevää tekemistä, niin varmasti tulisi paremmin tuloa.
Täällä päin on vaan sellainen ongelma, että pellolta ei oikein ole järkeä tuottaa kuin nurmea ja tuet on heikkenemään päin - kuka tietää mikä parin vuoden päästä kannattaa?
-
Noin kait se sit on.
Eli. Laskennallisesti pellosta 75% tuloa ja 25% töitä ja elukoista toistepäin.
Vaikkapa 28 000 €/vuosituloa --> pellon osuus 21 000 € ja elukoista 7 000 €.
Ja töitä esim 2 000 tuntia --> peltotöihin 500 h ja elukoihin 1500 h.
Jos tekiskin tuon 1500 tuntia tilan ulkopuolella töitä.
No sitä tässä suunnitellaan. Aikoinaan ei vain tullut luettua muuta ammattia kuin tämä maataistelu niin pitäisi kaiketi käydä kouluja. Nykyään kun kysytään papereita ekana eikä sitä, että mitä osaa tehdä. Nooh nämä on niitä 10 vuoden sisällä pohdittavia asioita. Siinä on sitten aikaa katsoa mihin tuo eläinpuoli menee ja mihin viljely menee. Jos hyvän homman löytäisi ulkopuolelta niin voisihan sitä vaikka pistää pellot vuokralle, itselle kun ei ole juurtunut mitään pakottavaa tarvetta viljellä peltoja..
-
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.
-
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.
No, ei nouse vielä puintiaikana, elo-syyskuussa, kun monen on pakko myydä suoraan kuivurilta, kun ei ole varastotiloja, vasta joskus marras-joulukuussa voi hinnat nousta, mutta tuskin ne kakkosella alkaa. Pessimisti ei koskaan pety.
-
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.
No, ei nouse vielä puintiaikana, elo-syyskuussa, kun monen on pakko myydä suoraan kuivurilta, kun ei ole varastotiloja, vasta joskus marras-joulukuussa voi hinnat nousta, mutta tuskin ne kakkosella alkaa. Pessimisti ei koskaan pety.
Hömppäheinistä, kuten riista- ja maisemapelloista, tai 1. vuoden kuminasta, tai saneerauskasvista, niistä saa tilin jo tälle vuodelle, eikä tarvitse rukoilla viljakauppiaan edessä polvillaan. Vehnää on monilla etelän tiloilla vielä viime vuoden varastoa, ohraakin kuulemma. Nyt dankornit ja muut metallipöntöt pellonreunassa maksavat itsensä hyvinkin.
-SS-
-
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.
Eikös se ollut 2011 vai milloin se vilja viimeksi ylitti sen 200e tonnihinnan silloinkin oli myyjän markkinat.
-
Markkinatalouden ja esim kilpailuviraston linjausten mukaan kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan. Kun nyt Euroopan muissa maissa viljan ostohinnat ovat korkeammat, vastuullisina yhteisön jäseninä autamme tietysti pulassa kärvisteleviä Suomen ulkopuolella. Olemmehan aiemmin saaneet mekin vastaanottaa viljalaivoja omaan suureen tarpeeseemme.