Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 02.05.18 - klo:11:09
-
max 60 000 € ................https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.233215
-
max 60 000 € ................https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.233215
perustuki plus viherryttäminen 172€
60000/172=348
Eli vajaa 350 hehtaaria saa olla. Mutta teekee ison summan jos esim 1400 ha peltoa??
-
Viherryttäminen poistuu nähtävästi kokonaan ja tulee harkinnanvaraisia viherryttämisiä, ympäristösopimusten muodossa. Ja ne tulevat vain päätoimisille viljelijöille mahdollisiksi hakea. Kansallisia tukia ei ole rajoitettu ollenkaan, samoin tuotantoon sidotut tuet tulevat entistä enemmän merkittäviksi. Eli maidon lisähinta todennäköisesti laajenee, samoin jotkin kasvilajikohtaiset paklkkiot, kansallista rahoitusta lisätään eläintukiin.
Mielenkiintoista nähdä, tuleeko isoille tiloille jonkinlainen "torpparijärjestelmä", lähinnä isojen tilojen yksikkökoon jakamiseksi pieniin yksiköihin.
-SS-
-
max 60 000 € ................https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.233215
kepuloinen lobbaus on taas tuottanu tulosta, kuka haluaa jatkaa kannattavuudeltaan huonoa ja arvoltaan olematonta, työmäärältään kohtuutonta ruuhkasuomen viljatilaa :) ;) :D ;D
sen sijaan tissinkoittajien rahasampoon jossain savon takamailla rahakasaa pöyhimään tulijoita riittää :o :o :o :o :
Komissio haluaa houkutella alalle uusia viljelijöitä, jolloin tukia suunnattaneen erityisesti aloitteleville maatalousyrittäjille.
-
max 60 000 € ................https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.233215
Budjetti on uusien haasteiden edessä, koska Britannia jättää EU:n kassaan 11 miljardin euron loven.
Kukaan ei ole vielä oikaissut sitä MTK:n vuosikymmeniä levittämää valetta, että Suomi maksaa brittien jäsenmaksut. Jos Suomi olisi edes pikkusen maksanut Brittien jäsenmaksuista, niin brexit olis tuonu vain hyääääää.
-
Tukea kohdistetaan "oikeille" viljelijöille. Mikä on oikea viljelijä? Onko se sellainen, joka leikkaa ruohoa tukien vuoksi ja synnyttää metaania viemällä se ruoho lehmän läpi. EI ole.
Viljelijä on sellainen, joka osaa viljellä maata, ei elukoita. Tuotantoon sidotut tuet räjäyttävät koko tukipankin. Viljellään vain sellaisia kasveja, mistä saadaan paras fyffe. Ja jos ja kun tuotantoon sijoitetaan tukea, ostajat yrittävät laskea esim. viljan hintaa. Onneksi se ei enää onnistu.
Esimerkkinä maito. Lirutetaan omaksi iloksi ja perinteiden jatkamiseksi. Tärkeintä on saada litku maitoauton perseeseen ja sitten odottamaan, kun joku maksaa tiliä. Nyt jos vähän tuottajahintaa tarkistetaan, niin kauhea poru. Syytetään halpuuttamisesta ja herrojen venäjävihaa.
Nyt tuotetaan sairaalla hinnalla maitoa siellä, missä vielä on jopa lunta maassa. Aika paljon säästettäisiin, jos tundratuki lopetettaisiin.
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
Hmm...oliko uutisessa maininta 4% nettovaikutuksesta ?
"EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa."
Tuo kuusi prosenttia vaikuttaa Pohjois-Suomessa vähän, koska merkittävä osa on jo kansallista tukea. Mutta eniten tämä EU-rahoituksen väheneminen vaikuttaa etelän kasvinviljelijöihin. Siellä vähennys lienee noin alkaen 30 euroa hehtaarille, oletan edelleen, että kokonaistappio on lähes sata euroa, koska "viherryttämistuki" muuttuu "kunnianhimoisemmaksi ympäristösuunnitelmaksi, jossa tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan". Ympäristökorvausten loppuminen tällaisenaan on myös odotettavissa.
Eli 30 euroa ja 70 euroa ja 54 euroa onkin jo 154 euroa / ha menetystä, johon sitten sijaan tulee vain tehoviljelijöille tehtävät raskaan sarjan ympäristöprojektit, jotka voivat nousta jopa 100-150 €/ha asti. Eli semmoinen perusviljatila, jossa tehdään muutakin talvihommaa, menettää melkoisesti, koska poistuu "oikean viljelijän" kirjoista. Taasen yli 400 ha isot tilat menettävät ehkä koko kannattavuutensa idun, jonkinlaisen CAP-maksimin takia. Vaikka uhoajia aina riittää, niin isonkaan tilan pelto ei kasva yhtään sen kannattavammin, pelkästään sillä tiedolla, että on eturivipellossa kasvamassa.
Jättinavetat nappaavat muutamansatatuhatta pekkaa päälle lisää kansallisia, niin kaikki ovat onnellisia. Ja valtio tarvitsee alkaen puoli miljardia lisävelkaa. En haluaisi, että aprikointini menisi näin. Mutta olen ennenkin nuo maaseutuhallinnon aivoitukset ennakoinut. Valitettavasti.
-SS-
-
max 60 000 € ................https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.233215
perustuki plus viherryttäminen 172€
60000/172=348
Eli vajaa 350 hehtaaria saa olla. Mutta teekee ison summan jos esim 1400 ha peltoa??
Entäs LFA? sekin on eu:n maksama.
-
max 60 000 € ................https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.233215
perustuki plus viherryttäminen 172€
60000/172=348
Eli vajaa 350 hehtaaria saa olla. Mutta teekee ison summan jos esim 1400 ha peltoa??
Entäs LFA? sekin on eu:n maksama.
Ei ole nimeltään LFA , se on luonnonhaittakorvaus nykyään, ja se on EU:n osittain maksama.
-SS-
-
Maksuosuudet kuluvalle viisivuotiskaudelle näkyvät oheisessa taulukossa vuodelta 2015. Nyt tuota 130 euron osaa vähennettiin vitosella.
(http://www.viistonninen.com/muut/Luonnonhaittakorvaus.jpg)
-SS-
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
Hmm...oliko uutisessa maininta 4% nettovaikutuksesta ?
"EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa."
Tuo kuusi prosenttia vaikuttaa Pohjois-Suomessa vähän, koska merkittävä osa on jo kansallista tukea. Mutta eniten tämä EU-rahoituksen väheneminen vaikuttaa etelän kasvinviljelijöihin. Siellä vähennys lienee noin alkaen 30 euroa hehtaarille, oletan edelleen, että kokonaistappio on lähes sata euroa, koska "viherryttämistuki" muuttuu "kunnianhimoisemmaksi ympäristösuunnitelmaksi, jossa tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan". Ympäristökorvausten loppuminen tällaisenaan on myös odotettavissa.
Eli 30 euroa ja 70 euroa ja 54 euroa onkin jo 154 euroa / ha menetystä, johon sitten sijaan tulee vain tehoviljelijöille tehtävät raskaan sarjan ympäristöprojektit, jotka voivat nousta jopa 100-150 €/ha asti. Eli semmoinen perusviljatila, jossa tehdään muutakin talvihommaa, menettää melkoisesti, koska poistuu "oikean viljelijän" kirjoista. Taasen yli 400 ha isot tilat menettävät ehkä koko kannattavuutensa idun, jonkinlaisen CAP-maksimin takia. Vaikka uhoajia aina riittää, niin isonkaan tilan pelto ei kasva yhtään sen kannattavammin, pelkästään sillä tiedolla, että on eturivipellossa kasvamassa.
Jättinavetat nappaavat muutamansatatuhatta pekkaa päälle lisää kansallisia, niin kaikki ovat onnellisia. Ja valtio tarvitsee alkaen puoli miljardia lisävelkaa. En haluaisi, että aprikointini menisi näin. Mutta olen ennenkin nuo maaseutuhallinnon aivoitukset ennakoinut. Valitettavasti.
-SS-
Isoilla tiloilla näenäisviljely lisääntyy nuiden rankkojen ympäristötoimien takia. Mikä estää tekemästä tilasta OY:tä? Millä perusteella OY ei voisi nostaa tukia. Eli osaaika viljeliät todenäköisesti yhtiöittää toiminnan ja myös nostaa nämä joojoo tuet.
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
Hmm...oliko uutisessa maininta 4% nettovaikutuksesta ?
"EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa."
Tuo kuusi prosenttia vaikuttaa Pohjois-Suomessa vähän, koska merkittävä osa on jo kansallista tukea. Mutta eniten tämä EU-rahoituksen väheneminen vaikuttaa etelän kasvinviljelijöihin. Siellä vähennys lienee noin alkaen 30 euroa hehtaarille, oletan edelleen, että kokonaistappio on lähes sata euroa, koska "viherryttämistuki" muuttuu "kunnianhimoisemmaksi ympäristösuunnitelmaksi, jossa tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan". Ympäristökorvausten loppuminen tällaisenaan on myös odotettavissa.
Eli 30 euroa ja 70 euroa ja 54 euroa onkin jo 154 euroa / ha menetystä, johon sitten sijaan tulee vain tehoviljelijöille tehtävät raskaan sarjan ympäristöprojektit, jotka voivat nousta jopa 100-150 €/ha asti. Eli semmoinen perusviljatila, jossa tehdään muutakin talvihommaa, menettää melkoisesti, koska poistuu "oikean viljelijän" kirjoista. Taasen yli 400 ha isot tilat menettävät ehkä koko kannattavuutensa idun, jonkinlaisen CAP-maksimin takia. Vaikka uhoajia aina riittää, niin isonkaan tilan pelto ei kasva yhtään sen kannattavammin, pelkästään sillä tiedolla, että on eturivipellossa kasvamassa.
Jättinavetat nappaavat muutamansatatuhatta pekkaa päälle lisää kansallisia, niin kaikki ovat onnellisia. Ja valtio tarvitsee alkaen puoli miljardia lisävelkaa. En haluaisi, että aprikointini menisi näin. Mutta olen ennenkin nuo maaseutuhallinnon aivoitukset ennakoinut. Valitettavasti.
-SS-
Aika mielenkiintoista miten tuo vaikuttaa vuokrahintoihin . Miten A-B alueen kotieläintilat ?
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
Hmm...oliko uutisessa maininta 4% nettovaikutuksesta ?
"EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa."
Tuo kuusi prosenttia vaikuttaa Pohjois-Suomessa vähän, koska merkittävä osa on jo kansallista tukea. Mutta eniten tämä EU-rahoituksen väheneminen vaikuttaa etelän kasvinviljelijöihin. Siellä vähennys lienee noin alkaen 30 euroa hehtaarille, oletan edelleen, että kokonaistappio on lähes sata euroa, koska "viherryttämistuki" muuttuu "kunnianhimoisemmaksi ympäristösuunnitelmaksi, jossa tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan". Ympäristökorvausten loppuminen tällaisenaan on myös odotettavissa.
Eli 30 euroa ja 70 euroa ja 54 euroa onkin jo 154 euroa / ha menetystä, johon sitten sijaan tulee vain tehoviljelijöille tehtävät raskaan sarjan ympäristöprojektit, jotka voivat nousta jopa 100-150 €/ha asti. Eli semmoinen perusviljatila, jossa tehdään muutakin talvihommaa, menettää melkoisesti, koska poistuu "oikean viljelijän" kirjoista. Taasen yli 400 ha isot tilat menettävät ehkä koko kannattavuutensa idun, jonkinlaisen CAP-maksimin takia. Vaikka uhoajia aina riittää, niin isonkaan tilan pelto ei kasva yhtään sen kannattavammin, pelkästään sillä tiedolla, että on eturivipellossa kasvamassa.
Jättinavetat nappaavat muutamansatatuhatta pekkaa päälle lisää kansallisia, niin kaikki ovat onnellisia. Ja valtio tarvitsee alkaen puoli miljardia lisävelkaa. En haluaisi, että aprikointini menisi näin. Mutta olen ennenkin nuo maaseutuhallinnon aivoitukset ennakoinut. Valitettavasti.
-SS-
Aika mielenkiintoista miten tuo vaikuttaa vuokrahintoihin . Miten A-B alueen kotieläintilat ?
Sellupuun kysyntä kasvaa. Kannattaa laittaa puita kasvamaan.
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
Hmm...oliko uutisessa maininta 4% nettovaikutuksesta ?
"EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa."
Tuo kuusi prosenttia vaikuttaa Pohjois-Suomessa vähän, koska merkittävä osa on jo kansallista tukea. Mutta eniten tämä EU-rahoituksen väheneminen vaikuttaa etelän kasvinviljelijöihin. Siellä vähennys lienee noin alkaen 30 euroa hehtaarille, oletan edelleen, että kokonaistappio on lähes sata euroa, koska "viherryttämistuki" muuttuu "kunnianhimoisemmaksi ympäristösuunnitelmaksi, jossa tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan". Ympäristökorvausten loppuminen tällaisenaan on myös odotettavissa.
Eli 30 euroa ja 70 euroa ja 54 euroa onkin jo 154 euroa / ha menetystä, johon sitten sijaan tulee vain tehoviljelijöille tehtävät raskaan sarjan ympäristöprojektit, jotka voivat nousta jopa 100-150 €/ha asti. Eli semmoinen perusviljatila, jossa tehdään muutakin talvihommaa, menettää melkoisesti, koska poistuu "oikean viljelijän" kirjoista. Taasen yli 400 ha isot tilat menettävät ehkä koko kannattavuutensa idun, jonkinlaisen CAP-maksimin takia. Vaikka uhoajia aina riittää, niin isonkaan tilan pelto ei kasva yhtään sen kannattavammin, pelkästään sillä tiedolla, että on eturivipellossa kasvamassa.
Jättinavetat nappaavat muutamansatatuhatta pekkaa päälle lisää kansallisia, niin kaikki ovat onnellisia. Ja valtio tarvitsee alkaen puoli miljardia lisävelkaa. En haluaisi, että aprikointini menisi näin. Mutta olen ennenkin nuo maaseutuhallinnon aivoitukset ennakoinut. Valitettavasti.
-SS-
Aika mielenkiintoista miten tuo vaikuttaa vuokrahintoihin . Miten A-B alueen kotieläintilat ?
Sellupuun kysyntä kasvaa. Kannattaa laittaa puita kasvamaan.
Ei niillä rikastu kuin Paperiliitto ja Hakaniemi.
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
Hmm...oliko uutisessa maininta 4% nettovaikutuksesta ?
"EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa."
Tuo kuusi prosenttia vaikuttaa Pohjois-Suomessa vähän, koska merkittävä osa on jo kansallista tukea. Mutta eniten tämä EU-rahoituksen väheneminen vaikuttaa etelän kasvinviljelijöihin. Siellä vähennys lienee noin alkaen 30 euroa hehtaarille, oletan edelleen, että kokonaistappio on lähes sata euroa, koska "viherryttämistuki" muuttuu "kunnianhimoisemmaksi ympäristösuunnitelmaksi, jossa tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan". Ympäristökorvausten loppuminen tällaisenaan on myös odotettavissa.
Eli 30 euroa ja 70 euroa ja 54 euroa onkin jo 154 euroa / ha menetystä, johon sitten sijaan tulee vain tehoviljelijöille tehtävät raskaan sarjan ympäristöprojektit, jotka voivat nousta jopa 100-150 €/ha asti. Eli semmoinen perusviljatila, jossa tehdään muutakin talvihommaa, menettää melkoisesti, koska poistuu "oikean viljelijän" kirjoista. Taasen yli 400 ha isot tilat menettävät ehkä koko kannattavuutensa idun, jonkinlaisen CAP-maksimin takia. Vaikka uhoajia aina riittää, niin isonkaan tilan pelto ei kasva yhtään sen kannattavammin, pelkästään sillä tiedolla, että on eturivipellossa kasvamassa.
Jättinavetat nappaavat muutamansatatuhatta pekkaa päälle lisää kansallisia, niin kaikki ovat onnellisia. Ja valtio tarvitsee alkaen puoli miljardia lisävelkaa. En haluaisi, että aprikointini menisi näin. Mutta olen ennenkin nuo maaseutuhallinnon aivoitukset ennakoinut. Valitettavasti.
-SS-
Aika mielenkiintoista miten tuo vaikuttaa vuokrahintoihin . Miten A-B alueen kotieläintilat ?
Sellupuun kysyntä kasvaa. Kannattaa laittaa puita kasvamaan.
Ei niillä rikastu kuin Paperiliitto ja Hakaniemi.
Onko täs muut rikastumisesta haaveillu kuin porohoitoalueen /saamelaisalueen tizunkoottajat.
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
Hmm...oliko uutisessa maininta 4% nettovaikutuksesta ?
"EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa."
Tuo kuusi prosenttia vaikuttaa Pohjois-Suomessa vähän, koska merkittävä osa on jo kansallista tukea. Mutta eniten tämä EU-rahoituksen väheneminen vaikuttaa etelän kasvinviljelijöihin. Siellä vähennys lienee noin alkaen 30 euroa hehtaarille, oletan edelleen, että kokonaistappio on lähes sata euroa, koska "viherryttämistuki" muuttuu "kunnianhimoisemmaksi ympäristösuunnitelmaksi, jossa tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan". Ympäristökorvausten loppuminen tällaisenaan on myös odotettavissa.
Eli 30 euroa ja 70 euroa ja 54 euroa onkin jo 154 euroa / ha menetystä, johon sitten sijaan tulee vain tehoviljelijöille tehtävät raskaan sarjan ympäristöprojektit, jotka voivat nousta jopa 100-150 €/ha asti. Eli semmoinen perusviljatila, jossa tehdään muutakin talvihommaa, menettää melkoisesti, koska poistuu "oikean viljelijän" kirjoista. Taasen yli 400 ha isot tilat menettävät ehkä koko kannattavuutensa idun, jonkinlaisen CAP-maksimin takia. Vaikka uhoajia aina riittää, niin isonkaan tilan pelto ei kasva yhtään sen kannattavammin, pelkästään sillä tiedolla, että on eturivipellossa kasvamassa.
Jättinavetat nappaavat muutamansatatuhatta pekkaa päälle lisää kansallisia, niin kaikki ovat onnellisia. Ja valtio tarvitsee alkaen puoli miljardia lisävelkaa. En haluaisi, että aprikointini menisi näin. Mutta olen ennenkin nuo maaseutuhallinnon aivoitukset ennakoinut. Valitettavasti.
-SS-
Aika mielenkiintoista miten tuo vaikuttaa vuokrahintoihin . Miten A-B alueen kotieläintilat ?
Sellupuun kysyntä kasvaa. Kannattaa laittaa puita kasvamaan.
Ei niillä rikastu kuin Paperiliitto ja Hakaniemi.
Onko täs muut rikastumisesta haaveillu kuin porohoitoalueen /saamelaisalueen tizunkoottajat.
Niin ne haaveilee. Paperiliitto vie sellupuut ilmaiseksi.
-
Ei isoa merkitystä 4 prosentilla suoriin tukiin. taisi olla veetin märkä päiväuni, jotta tuet olis rommannut.
Hmm...oliko uutisessa maininta 4% nettovaikutuksesta ?
"EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa."
Tuo kuusi prosenttia vaikuttaa Pohjois-Suomessa vähän, koska merkittävä osa on jo kansallista tukea. Mutta eniten tämä EU-rahoituksen väheneminen vaikuttaa etelän kasvinviljelijöihin. Siellä vähennys lienee noin alkaen 30 euroa hehtaarille, oletan edelleen, että kokonaistappio on lähes sata euroa, koska "viherryttämistuki" muuttuu "kunnianhimoisemmaksi ympäristösuunnitelmaksi, jossa tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan". Ympäristökorvausten loppuminen tällaisenaan on myös odotettavissa.
Eli 30 euroa ja 70 euroa ja 54 euroa onkin jo 154 euroa / ha menetystä, johon sitten sijaan tulee vain tehoviljelijöille tehtävät raskaan sarjan ympäristöprojektit, jotka voivat nousta jopa 100-150 €/ha asti. Eli semmoinen perusviljatila, jossa tehdään muutakin talvihommaa, menettää melkoisesti, koska poistuu "oikean viljelijän" kirjoista. Taasen yli 400 ha isot tilat menettävät ehkä koko kannattavuutensa idun, jonkinlaisen CAP-maksimin takia. Vaikka uhoajia aina riittää, niin isonkaan tilan pelto ei kasva yhtään sen kannattavammin, pelkästään sillä tiedolla, että on eturivipellossa kasvamassa.
Jättinavetat nappaavat muutamansatatuhatta pekkaa päälle lisää kansallisia, niin kaikki ovat onnellisia. Ja valtio tarvitsee alkaen puoli miljardia lisävelkaa. En haluaisi, että aprikointini menisi näin. Mutta olen ennenkin nuo maaseutuhallinnon aivoitukset ennakoinut. Valitettavasti.
-SS-
Aika mielenkiintoista miten tuo vaikuttaa vuokrahintoihin . Miten A-B alueen kotieläintilat ?
Sellupuun kysyntä kasvaa. Kannattaa laittaa puita kasvamaan.
Ei niillä rikastu kuin Paperiliitto ja Hakaniemi.
Onko täs muut rikastumisesta haaveillu kuin porohoitoalueen /saamelaisalueen tizunkoottajat.
Niin ne haaveilee. Metsäliitto vie sellupuut ilmaiseksi.
Korjaasin
-
"Oikea viljelijä" -määritelmä on mahdoton. Esim. ikä on yksi kriteeri, jolla voi lokeroida ihmisiä.
Tosiasia on, että "osa-aikainen" pieni maatila on tehokkaampi kuin sellainen tila, josta pitää saada leipä irti.
-
Täytyy muistaa, että kepu lähtee ensi keväänä oppositioon 14 % kannatuksellaan, mikä on pelkästään onneksi Isänmaalle.
Sitten maatalouspolitiikassamme otetaan järki käyttöön ja tundramaatalouden aika on ohi.
-
Täytyy muistaa, että kepu lähtee ensi keväänä oppositioon 14 % kannatuksellaan, mikä on pelkästään onneksi Isänmaalle.
Sitten maatalouspolitiikassamme otetaan järki käyttöön ja tundramaatalouden aika on ohi.
Annetaan Lappi poroille ja saamelaisille.
-
"Oikea viljelijä" -määritelmä on mahdoton. Esim. ikä on yksi kriteeri, jolla voi lokeroida ihmisiä.
Tosiasia on, että "osa-aikainen" pieni maatila on tehokkaampi kuin sellainen tila, josta pitää saada leipä irti.
Onko tizzinkoittaja oikea viljelijä, kun tekee päätyökseen tizzinkoittoa ja sivuhommina viljelee?
-
"Oikea viljelijä" -määritelmä on mahdoton. Esim. ikä on yksi kriteeri, jolla voi lokeroida ihmisiä.
Tosiasia on, että "osa-aikainen" pieni maatila on tehokkaampi kuin sellainen tila, josta pitää saada leipä irti.
Onko tizzinkoittaja oikea viljelijä, kun tekee päätyökseen tizzinkoittoa ja sivuhommina viljelee?
Onko viljukiljun viljeliä oikea viljeliä kun viljukiljussa viljelee sivuhomminaan?