Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: -SS- - 05.04.18 - klo:09:53
-
Uudet tiedot ovat tulleet 2017 sadosta. Taulukko voisi olla jopa suuntaa-antava riskiarvioinnin peruste.
Jos eri vuosien tulosten perusteella arvioisi, ostopäätöstä, minä ehkä välttäisin Obelixia , Rockya ja Riinaa,
Avantia, Ivorya ?
http://www.vyr.fi/document/1/676/fd5e6a4/uutise_43048b6_Kauralajikkeet_ja_DON_2014_2017.pdf
-SS-
-
Uusimmassa KM:ssa oli myös vastaava "kauraranking". Suuntaa-antavia nämä lähinnä ovat, harvemmin täällä lounais-Suomen Saharassa on donien kanssa ongelmia. Itsellä ei ole ollut kahtena edellisenä vuotena mitään ongelmaa Avantin kanssa, aivan järjettömän satoisa lajike, jonka otin Ringsakerin tilalle. Eilen lähti viimeksi rekallinen satamaan, analyysit varsin mukavat:
HLP: 60,4
2 mm seulonta: 2,2
DON: 0,3
Eli hinta 145 € + lisät 9 € = 154 €. Voittaa mennen tullen rehuvehnät ja -ohrat.
Ei tautitorjuntaa, yhdellä ajolla rikka-aine, Moddus, Gramitrel ja Mantrac. Satotaso hieman alle 30 ha alalta valehtelematta > 6 t / ha.
Avenue vaikuttaa varsin lupaavalta, vois ottaa ens vuonna kokeiluun / lisäykseen.
-
Hyvin oot kauraa saanu, onnea.
Ite päädyin niklakseen kun tuppaa ne kauran kylvöt jäädä aina viimeiseksi. Saa nähdä mitä tuleman pitää.
-
KM mukaan steinarissa on don ongelmaa, ja omalta osalta voin sanoa että pitää kyllä paikkansa. Neljä vuotta ollut se viljelyksessä ja kahtena viimesenä ei kyllä olisi myllytavaraa siitä saanut ilman punahomeruiskutusta.
Satoa antanut kyllä kohtalaisesti 5,5t-7t väliltä, mutta ei pärjää näille uutuus lajikkeille.
-
Kahtena kesänä ollut Steinaria savimaalla, DONit ihan olemattoman alhaiset, liekö sitten vain ollut hyvää tuuria, sato oli 5,2-5,7tn hehtaarilta vaikka kasvoi parhaissa pelloissa. Rikkatorjunta, laontorjunta ja mangaanilisä olivat ainoat kasvinsuojelutoimenpiteet. Yksi lohko lakoontui paljon silti ja muut olivat ihan 99% pystyssä. Missä lie oli syy siihen, tosin lakolohkolta tuli paras sato kun sai kuitenkin puitua hyvin talteen.
-
Ei varmaan satanut kukinnan aikaa/ hyvää tuuria.
Donit pyäriny 0.3-1.6 välillä.
Kasvuston tuuheus vaikuttaa myös, mutta ei sieltä saa satoa jos ei ole kuin seinää se kasvusto
-
STEINAR-KAURAN SATO YLITTI KOVAT ODOTUKSET
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Siemenet/viljan-siemenet/steinar-kauran-sato-ylitti-kovat-odotukset/
"Kimpanpään veljesten maatalousyhtymän tilalla Huittisissa viljeltiin viime kesänä ensimmäistä kertaa Borealin jalostamaa Steinar-kauraa. Tatu Kimpanpää kertoo, että sato-odotukset Steinarille olivat kovat, mutta silti lajikkeen satoisuus pääsi yllättämään positiivisesti.
- Olin satoon tosi tyytyväinen. Odotin viereisellä lohkolla olleesta ulkomaisesta lajikkeesta parempaa satoa kuin Steinarista, mutta toisin kävi, hän kertoo.
Panostus pellon kuntoon kannatti
Kylvöjen aikaan Tatu Kimpanpää panosti erityisesti pellon kasvukuntoon ja muokkaukseen. Sen jälkeen kaurakasvustot jäivät säiden takia oman onnensa nojaan.
- Kauralle oli tarkoitus ajaa hivenlannoite ja korrensäädettä, mutta sopivaa hetkeä ei tullut, koska satoi vähän väliä. Siitä huolimatta Steinarista tuli todella hyvä sato. Ensi keväänä aiomme laittaa Steinaria viljelyyn vielä enemmän, hän toteaa.
Steinarin laatu oli myös hyvällä tasolla: itävyys oli keskimäärin yli 90 %, tuhannen jyvän paino 41-42 g, valkuainen yli 12 % ja don-toksiineja hyvin vähän ja vain osassa eristä.
Kauratuotteilla hyvä kysyntä
Tatu Kimpanpää pitää kauran kuluttajatuotteiden suosion nousua hyvänä merkkinä siitä, että kasvinviljelyyn voidaan saada uutta potkua ja kannattavuutta.
- Oman kokemukseni mukaan on paljon haastavampaa saada vehnästä sama tuotto kuin hyväsatoisesta kaurasta. Toivottavasti kauran suotuisat markkinat jatkuvat ja uusia ideoita tulee edelleen, hän toteaa."
Steinarin viljelytekniikka MTY Kimpanpään tilalla 2017
Lohkojen muokkaustoimet: Syyskyntö, tasausäestys, äestys, kylvö suorakylvökoneella, jyräys
Kylvöpäivä: 18. toukokuuta 2017
Kylvöala: 21 ha
Kylvötiheys: 220 kg/ha
Maalajit: Hiesusavi
Lannoitus: BeFert (27 kg N, 3 kg F ja 2 kg K) 440 kg/ha
Esikasvi: vehnä
Kasvinsuojelutoimet: Biathlon 4D, rikkakasvitorjunta
Puinti:24.9. Kasvusto tuleentunut, raju sadekuuro kaatoi noin 30 % alasta lakoon juuri ennen puintia.
Puintikosteus: 23 %
Sato: 7200 kg/ha
-
Myöhäiset kaurat todellakin ovat satoisia, niin kuin myös myöhäiset muutkin viljalajikkeet. Mutta syyskuun loppu on haastavaa aikaa kaurankin puintiin. Varsinkin kun massaa tulee lähes tuplasti vehnään verrattuna tai kaksi kertaa niin paljon kuin hyvää rapsia.
Siksi tänä kesänä Meeri-kaura. Ja ohrassakin aikaisin mahdollinen. Siemenkaupan pihalla kerääntyivät sekä henkilöstö että paikalla olevat isännät ihmettelemään kun lastattiin Vertti -ohraa kärryyn. Ei todellakaan ennen nähty täällä seudulla.
Avainsanat: syysrapsi ja hybridiruis.
-SS-
-
Myöhäiset kaurat todellakin ovat satoisia, niin kuin myös myöhäiset muutkin viljalajikkeet. Mutta syyskuun loppu on haastavaa aikaa kaurankin puintiin. Varsinkin kun massaa tulee lähes tuplasti vehnään verrattuna tai kaksi kertaa niin paljon kuin hyvää rapsia.
Siksi tänä kesänä Meeri-kaura. Ja ohrassakin aikaisin mahdollinen. Siemenkaupan pihalla kerääntyivät sekä henkilöstö että paikalla olevat isännät ihmettelemään kun lastattiin Vertti -ohraa kärryyn. Ei todellakaan ennen nähty täällä seudulla.
Avainsanat: syysrapsi ja hybridiruis.
-SS-
Taitaa tulla kuiva kesä...
-
Myöhäiset kaurat todellakin ovat satoisia, niin kuin myös myöhäiset muutkin viljalajikkeet. Mutta syyskuun loppu on haastavaa aikaa kaurankin puintiin. Varsinkin kun massaa tulee lähes tuplasti vehnään verrattuna tai kaksi kertaa niin paljon kuin hyvää rapsia.
Siksi tänä kesänä Meeri-kaura. Ja ohrassakin aikaisin mahdollinen. Siemenkaupan pihalla kerääntyivät sekä henkilöstö että paikalla olevat isännät ihmettelemään kun lastattiin Vertti -ohraa kärryyn. Ei todellakaan ennen nähty täällä seudulla.
Avainsanat: syysrapsi ja hybridiruis.
-SS-
Taitaa tulla kuiva kesä...
Jeps sitä minäkin pelkään taas, 2013 kesä oli melko kuiva, ja se 2012-2013 talvi oli
aivan samanlainen kuin tämä kulunut kevätkylmä. Aikaiset lajikkeet ovat heikoilla.
No ei laiteta panoksia sitten kovasti. Mutta ei paljon kesantokaan houkuta, ja viherlannoitus
se vasta kallista on, ja skruohot senkin kasvaa. No Kaarlen pitäisi kestää paremmin
kuivaa, unohdin kokonaan sen. Sen kun tietäs, Elmerin kanssa meni syyskuun puoliväliin
puinnissa silloin 2015. Sama vika vähän 2016. SW Mitja otti nokkiinsa kuivasta kaudesta.
On mulla myöhäisintä mahdollista Licameroa sentään. Ja rapsia. Täytyy vielä miettiä,
laittaisko hybridirapsia, populaatiorapsia vai CL rapsia. Tuohon lohkoon saa laittaa
kaikki tropit. Kerääjäkasvia vielä mietin, viittiikö. Licameroon ja rapsiin jos saisi. Mutta
ei varmaan saa kasvinsuojelua sopivasti kehitetyksi yhtaikaiselle rapsille ja kerääjäheinälle.
-SS-
-
Myöhäiset kaurat todellakin ovat satoisia, niin kuin myös myöhäiset muutkin viljalajikkeet. Mutta syyskuun loppu on haastavaa aikaa kaurankin puintiin. Varsinkin kun massaa tulee lähes tuplasti vehnään verrattuna tai kaksi kertaa niin paljon kuin hyvää rapsia.
Siksi tänä kesänä Meeri-kaura. Ja ohrassakin aikaisin mahdollinen. Siemenkaupan pihalla kerääntyivät sekä henkilöstö että paikalla olevat isännät ihmettelemään kun lastattiin Vertti -ohraa kärryyn. Ei todellakaan ennen nähty täällä seudulla.
Avainsanat: syysrapsi ja hybridiruis.
-SS-
Löysin Eemeli-jemman, 2014-vuoden TOSsia. Itikin vielä 90%, sitä sitten.
Ohravuosi, köh köh ja raaps raaps sekä hathtsiih, avokkaalla kun ajaa, faarilla, museo-sellaisella...
Kevätvehnääkin vähäsen, jos pääsee säädyllisenä aikana kylvöille....
-
Ainakin Rocky -kauran kannalta tuo taulukko antaa oikeata suuntaa. Pohjois-Satakunnassa kahtena viime vuonna, jolloin mulla on tuota ollut viljelyksessä, DONit joko yli rajan tai hiponeet sitä.
Vaihtui Matty-lajikkeeseen.
Mä en ihan ymmärrä tuota paniikkia siitä, että porukka joukkopakenee noista satoisista myöhäisistä lajikkeista yhden vuoden epäonnistumisten perusteella. Enemmänkin niin, että ei pitäis laittaa kaikki munia samaan koriin, vaan pyrkiä siihen että kaikki ei valmistu samaan aikaan. Mä on olen joutunut ongelmiin parina syksynä viimevuosien aikana aikaisten kaurojen kanssa, kun sateet on alkaneet juuri silloin kun aikaiset lajikkeen on olleet puinti valmiita. Ainakin osa aikaisista kaura-lajikkeista tuntuu olevan tosi herkkiä itämään pellolla, kun siellä sateessa nojailevat toisiinsa. No, ehkä minäkään en ihan noita kaikkein myöhäisimpiä lajikkeita täällä Pohjois-Satakunnassa ole valmis viljelemään, mutta osalle pinta-alasta tuota Mattyä nyt ainakin on varattuna.
-
En minäkään ymmärrä, 2015 oli haastavampi omallakohdallani kuin 2017. Kun kevät työt veny kesäkuulle saakka. Ja syksyllä kun pakkaset iski niin papu ei ollut vielä valmista.
Nyt vaihdoin steinar kauran pari päivää myöhäsemmäksi.
-
Rocky v. 2017, Don 11,1. Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?
-
Rocky v. 2017, Don 11,1. Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?
Lajike nyt ainakin vaihtoon.
Mä olen vuosia viljellut kauraa, eri lajikkeita, DON ongelmia on ollut oikeastaan vain Rockyn kanssa (joka muuten olisi mainio lajike). Mulla tosin ylitys on ollut pientä ja sato on kelvannut rehukäyttöön. Tuntuu, että tuo on maantasolla myös aluekohtaista, että missä noita pitoisuuksia esiintyy noinkin suurina kun sinulla on ollut. Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että ruiskuttamalla on melko turha yritää vaikuttaa DONien määrään, on tuuripeliä. Säälle ei voi myöskään mitään. Peittauskaan ei pysty estämään toksiinin muodostumista. Taudinaiheuttajista eroonpääseminen ja sadon nopea kuivaus kai on ainakin asiota, johon voi (periaatteessa) itse vaikuttaa.
Suorakylvettäessä mahdollisesti taudinaiheuttajia sisältävää kasvinjätettä jää oraiden kanssa kosketuksiin enemmän, joka voi edistää sitten myöhemmin toksiinin muodostumista.
-
Rocky v. 2017, Don 11,1. Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?
Lajike nyt ainakin vaihtoon.
Mä olen vuosia viljellut kauraa, eri lajikkeita, DON ongelmia on ollut oikeastaan vain Rockyn kanssa (joka muuten olisi mainio lajike). Mulla tosin ylitys on ollut pientä ja sato on kelvannut rehukäyttöön. Tuntuu, että tuo on maantasolla myös aluekohtaista, että missä noita pitoisuuksia esiintyy noinkin suurina kun sinulla on ollut. Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että ruiskuttamalla on melko turha yritää vaikuttaa DONien määrään, on tuuripeliä. Säälle ei voi myöskään mitään. Peittauskaan ei pysty estämään toksiinin muodostumista. Taudinaiheuttajista eroonpääseminen ja sadon nopea kuivaus kai on ainakin asiota, johon voi (periaatteessa) itse vaikuttaa.
Suorakylvettäessä mahdollisesti taudinaiheuttajia sisältävää kasvinjätettä jää oraiden kanssa kosketuksiin enemmän, joka voi edistää sitten myöhemmin toksiinin muodostumista.
Tärkeistä tärkein ja halvin DON-esto on se että pienet jyvät helvettihin.
Ensin puimurista säästömoodi pois ja sama kuivurilla. Jos vieläkin epäilyttää niin lajittelijan läpi. Noin pääsee vähintään rehuhintaselle maksutaulukolle.
Joo ja en peittaa enkä ruiski röyhylle, neljän vuodenkin perättäisviljelyä Kauralla, kevyesti kuokittuun ja perinteiseen kyntöön.
-
Meillä on aina ollu kauraa viljelyksessä, ainakin satavuotta. Donit ei täällä päijät-hämeessä ole kiusannu kun vasta muutaminavuosina, varmaan osin johtuu siitä että niitä tutkitaan enemmän ja paremmin nykyään. Ja toisena ongelman aiheuttajana on nämä uudet ohutkuoriset lajikkeet.
2015 naapurilta puitiin 24ha kauraa jossa koko alan don keskiarvo oli 11.3
Kaurat jätettiin siiloon odottamaan, 2017 keväällä pyöritettiin kaikki kuivaamossa kylmällä ilmalla puhaltaen läpi (3-4h) per satsi. Uusi näyte kauppaan, Don 1.4 ja myllytavarana kauppaan meni.
-
Meillä on aina ollu kauraa viljelyksessä, ainakin satavuotta. Donit ei täällä päijät-hämeessä ole kiusannu kun vasta muutaminavuosina, varmaan osin johtuu siitä että niitä tutkitaan enemmän ja paremmin nykyään. Ja toisena ongelman aiheuttajana on nämä uudet ohutkuoriset lajikkeet.
2015 naapurilta puitiin 24ha kauraa jossa koko alan don keskiarvo oli 11.3
Kaurat jätettiin siiloon odottamaan, 2017 keväällä pyöritettiin kaikki kuivaamossa kylmällä ilmalla puhaltaen läpi (3-4h) per satsi. Uusi näyte kauppaan, Don 1.4 ja myllytavarana kauppaan meni.
Toi DON-vouhotus on tullut viimeisenä viitenä vuotena.
Väri oli ennen tärkeempi kun DONit.
-
Sitä mitä etsitään, sitä löydetään. Tämä on osallisena muillakin elämänalueilla: mitatut ongelmat ihmislillä ovat johtaneet erilaisiin allergiaepidemioihin, kulovalkeana leviävään kilpirauhasvajaukseen, vitamiinipuutostiloihin, autoimmuunisairauksiin, ADHD-neurologiseen häiriöön, ja niin edelleen. DON-arvot viljassa eivät juurikaan poikkea tästä. Mitataan, mitataan, kehitetään analyysimetetelmiä ja lopulta kun löydetään jotakin, mitatusta ilmiöstä tulee ongelma.
DON-tuloksista ei enää tulla pääsemään eroon, joten sille on vain nyt tehtävä jotakin, viljelykierron, lajikejalostuksen ja kasvinsuojelun saralla.
-SS-
-
Ainakin Rocky -kauran kannalta tuo taulukko antaa oikeata suuntaa. Pohjois-Satakunnassa kahtena viime vuonna, jolloin mulla on tuota ollut viljelyksessä, DONit joko yli rajan tai hiponeet sitä.
Vaihtui Matty-lajikkeeseen.
Mä en ihan ymmärrä tuota paniikkia siitä, että porukka joukkopakenee noista satoisista myöhäisistä lajikkeista yhden vuoden epäonnistumisten perusteella. Enemmänkin niin, että ei pitäis laittaa kaikki munia samaan koriin, vaan pyrkiä siihen että kaikki ei valmistu samaan aikaan. Mä on olen joutunut ongelmiin parina syksynä viimevuosien aikana aikaisten kaurojen kanssa, kun sateet on alkaneet juuri silloin kun aikaiset lajikkeen on olleet puinti valmiita. Ainakin osa aikaisista kaura-lajikkeista tuntuu olevan tosi herkkiä itämään pellolla, kun siellä sateessa nojailevat toisiinsa. No, ehkä minäkään en ihan noita kaikkein myöhäisimpiä lajikkeita täällä Pohjois-Satakunnassa ole valmis viljelemään, mutta osalle pinta-alasta tuota Mattyä nyt ainakin on varattuna.
Vuodet eivät ole veljeksiä. Aikaiset lajikkeet kärsivät todella herkästi kuivuudesta. Juuristo on heikompi ja nopea kasvurytmi tarvitsee kosteuden juuri tiettyyn aikaan. Elokuu on vuoden sateisin kuukausi ja jos silloin iskee sadekausi viljan valmistumisen aikaan on tähkäidäntä 25 asteen lämpötilassa todella nopeaa. Syyskuussa monasti sateisiin tulee taukoa ja itäminenkin on hitaampaa viileämmässä. Syyskasvien kylvössäkin voi olla haastetta jos on yhtä kuivaa kuin syksyllä 2006. Kylvin silloin avokesantoon sinimailasseosta 24.7. Koko kylä oli pölyä täynnä. Pääsääntöisesti kasvusto iti vasta syyskuun loppupuolella kun tuli hieman sadetta eikä sitten ehtinyt vahvistua ennen talvea.
-
Ainakin Rocky -kauran kannalta tuo taulukko antaa oikeata suuntaa. Pohjois-Satakunnassa kahtena viime vuonna, jolloin mulla on tuota ollut viljelyksessä, DONit joko yli rajan tai hiponeet sitä.
Vaihtui Matty-lajikkeeseen.
Mä en ihan ymmärrä tuota paniikkia siitä, että porukka joukkopakenee noista satoisista myöhäisistä lajikkeista yhden vuoden epäonnistumisten perusteella. Enemmänkin niin, että ei pitäis laittaa kaikki munia samaan koriin, vaan pyrkiä siihen että kaikki ei valmistu samaan aikaan. Mä on olen joutunut ongelmiin parina syksynä viimevuosien aikana aikaisten kaurojen kanssa, kun sateet on alkaneet juuri silloin kun aikaiset lajikkeen on olleet puinti valmiita. Ainakin osa aikaisista kaura-lajikkeista tuntuu olevan tosi herkkiä itämään pellolla, kun siellä sateessa nojailevat toisiinsa. No, ehkä minäkään en ihan noita kaikkein myöhäisimpiä lajikkeita täällä Pohjois-Satakunnassa ole valmis viljelemään, mutta osalle pinta-alasta tuota Mattyä nyt ainakin on varattuna.
Vuodet eivät ole veljeksiä. Aikaiset lajikkeet kärsivät todella herkästi kuivuudesta. Juuristo on heikompi ja nopea kasvurytmi tarvitsee kosteuden juuri tiettyyn aikaan. Elokuu on vuoden sateisin kuukausi ja jos silloin iskee sadekausi viljan valmistumisen aikaan on tähkäidäntä 25 asteen lämpötilassa todella nopeaa. Syyskuussa monasti sateisiin tulee taukoa ja itäminenkin on hitaampaa viileämmässä. Syyskasvien kylvössäkin voi olla haastetta jos on yhtä kuivaa kuin syksyllä 2006. Kylvin silloin avokesantoon sinimailasseosta 24.7. Koko kylä oli pölyä täynnä. Pääsääntöisesti kasvusto iti vasta syyskuun loppupuolella kun tuli hieman sadetta eikä sitten ehtinyt vahvistua ennen talvea.
Tuon muistan. Olen jo 1990-luvulla muutaman orastumatta jääneen syysviljan jälkeen luopunut perinteisestä "kynnösten kuivattelusta", ja käytän kuivana syksynä tarvittaessa kahta traktoria pellolla, kynnän muutaman kierroksen ja yritän heti silputa ja tallata kuivan kynnöksen jollakin äkeenrohjolla. Raskas pakkeri voisi olla hyvä, mutta eipä sellaisia kasva puissa.
-SS-
-
Matala kyntö tuntuisi olevan savimailla toimiva ratkaisu. Vesitilaa siinä vähän menetetään, mutta mikroaaltouunin kokoisia murikoitakin on vähempi murjottavana.
Kynnön jälkeen pitää tosiaan olla melkein saman tien muokkaamassa. Mitä pidempään odottaa, sitä vaikeampaa kokkareiden pieniminen on. Lautasmuokkari on aika toimiva kapistus ensimmäiseen ajokertaan.
-
Rocky v. 2017, Don 11,1. Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?
Lajike nyt ainakin vaihtoon.
Mä olen vuosia viljellut kauraa, eri lajikkeita, DON ongelmia on ollut oikeastaan vain Rockyn kanssa (joka muuten olisi mainio lajike). Mulla tosin ylitys on ollut pientä ja sato on kelvannut rehukäyttöön. Tuntuu, että tuo on maantasolla myös aluekohtaista, että missä noita pitoisuuksia esiintyy noinkin suurina kun sinulla on ollut. Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että ruiskuttamalla on melko turha yritää vaikuttaa DONien määrään, on tuuripeliä. Säälle ei voi myöskään mitään. Peittauskaan ei pysty estämään toksiinin muodostumista. Taudinaiheuttajista eroonpääseminen ja sadon nopea kuivaus kai on ainakin asiota, johon voi (periaatteessa) itse vaikuttaa.
Suorakylvettäessä mahdollisesti taudinaiheuttajia sisältävää kasvinjätettä jää oraiden kanssa kosketuksiin enemmän, joka voi edistää sitten myöhemmin toksiinin muodostumista.
Tärkeistä tärkein ja halvin DON-esto on se että pienet jyvät helvettihin.
Ensin puimurista säästömoodi pois ja sama kuivurilla. Jos vieläkin epäilyttää niin lajittelijan läpi. Noin pääsee vähintään rehuhintaselle maksutaulukolle.
Joo ja en peittaa enkä ruiski röyhylle, neljän vuodenkin perättäisviljelyä Kauralla, kevyesti kuokittuun ja perinteiseen kyntöön.
Pitää paikkansa, tuota säätöfilosofiaa en huomannut mainita. Teen itse samalla tavalla. Jos elintarvikkeeksi viljelee kauraa, niin ne pienet jyvät ei oikeastaan aiheuta muuta kuin tappiota, jos ei muuten niin suurena seulonta prosenttina.
-
Meillä on aina ollu kauraa viljelyksessä, ainakin satavuotta. Donit ei täällä päijät-hämeessä ole kiusannu kun vasta muutaminavuosina, varmaan osin johtuu siitä että niitä tutkitaan enemmän ja paremmin nykyään. Ja toisena ongelman aiheuttajana on nämä uudet ohutkuoriset lajikkeet.
Moni muukin on alkanut epäillä ohutkuorisuuden aiheuttavan ongelmia. Tästä ominaisuudesta jalostajat eivät varmaan ole ihan heti luopumassa, koska teollisuus tätä ominaisuutta nimenomaan haluaa.
2015 naapurilta puitiin 24ha kauraa jossa koko alan don keskiarvo oli 11.3
Kaurat jätettiin siiloon odottamaan, 2017 keväällä pyöritettiin kaikki kuivaamossa kylmällä ilmalla puhaltaen läpi (3-4h) per satsi. Uusi näyte kauppaan, Don 1.4 ja myllytavarana kauppaan meni.
Vastaavaa on kuultu vähän muualtakin. Nyt on ollut hyvä pakkastalvi murjoa siilossa muhivia homeita. Suositeltavaa pyöritellä satsia kuivurissa ja erityishuomiota siihen pienten jyvien määrään.