Agronet

Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: -SS- - 27.03.18 - klo:15:30

Otsikko: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 27.03.18 - klo:15:30
MTK:n tuki-infot löytyvät kunkin maakunnan MTK:n sivuilta.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen materiaalit linkistä
https://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tilaisuuksien_materiaalit/Tukineuvot2018/fi_FI/Tukineuvot2018/

Merkille pantavaa oli ainakin se, että viljanviljelyn LHK alenee 5€/ha, ja jatkossa 15 €/ha lisää.
Eläin-luonnonhaittakorvauksen korotus ei alene, joten sen osuus alkaa suureta
kokonais-luonnonhaittakorvauksessa. Tämä on selvä viesti siitä, että
luonnonhaittakorvaus painottuu jatkossa yhä enemmältä osin eläintiloille.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 27.03.18 - klo:16:26
Eikös tuo eläin korotus tule normaalin LHK:n päälle? Eli alenee kaikilta?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ilkka - 27.03.18 - klo:20:04
Eikös tuo eläin korotus tule normaalin LHK:n päälle? Eli alenee kaikilta?


Lues t2 ajatuksella mitä ss kirjotti.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Last Man Standing - 27.03.18 - klo:20:06
Onko millään sivulla tallennetta minkään alueen tuki-infosta? Viime tai toissa vuonna oli jollain liitolla.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 27.03.18 - klo:20:50
Onko millään sivulla tallennetta minkään alueen tuki-infosta? Viime tai toissa vuonna oli jollain liitolla.

Varsinais-Suomen videoitu tallenne tulee pääsiäiseen mennessä, luvattiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: alpo10 - 27.03.18 - klo:21:38
Eikös tuo eläin korotus tule normaalin LHK:n päälle? Eli alenee kaikilta?


Lues t2 ajatuksella mitä ss kirjotti.
ajatuksella näitä tukitasojakin muutetaan.... ilmeisesti LuonnonHaitta koettelee kovemmin eläimiä, kuin peltokasveja tänä vuonna, koska vain peltokasveilta on päätetty leikata.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Mopomies - 27.03.18 - klo:22:16
Tästä vielä syntyy väkivaltaa ja hakkaamista.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 28.03.18 - klo:00:34
Tuo luonnonhaittakorvaus on kyllä ihmeellinen kuvatus: Ei oikeastaan mitenkään tekemisissä minkään luonnonhaittakorvauksen kanssa. Siihen on piilotettu aluepolitiikkaa ja etenkin ideologista eläintuotannon kannustetta.

Myös suuremmankateutta pehmitellään, miten siis luonnonhaitta yhtäkkiä vähenee, jos sitä samassa ilmanalassa olevaa peltoa onkin enemmän kuin oliko se nyt 150 ha ? Jos se olisi kahdella erillisellä viljelijällä, luonnonhaitta olisikin täysi ?

Toisaalta, olen ihmetellyt pitkään, miten tämä omituinen "luonnonhaitta" oikein kurittaa suojavyöhykettä, luonnonhoitopeltoa, riistapeltoa, kesantoa, latausnurmia. Mitkä ovat maataloustieteessä todetut luonnonhaittaongelmat noissa nimenomaisissa tilanteissa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Magia - 28.03.18 - klo:08:20
Tuo luonnonhaittakorvaus on kyllä ihmeellinen kuvatus: Ei oikeastaan mitenkään tekemisissä minkään luonnonhaittakorvauksen kanssa. Siihen on piilotettu aluepolitiikkaa ja etenkin ideologista eläintuotannon kannustetta.

Myös suuremmankateutta pehmitellään, miten siis luonnonhaitta yhtäkkiä vähenee, jos sitä samassa ilmanalassa olevaa peltoa onkin enemmän kuin oliko se nyt 150 ha ? Jos se olisi kahdella erillisellä viljelijällä, luonnonhaitta olisikin täysi ?

Toisaalta, olen ihmetellyt pitkään, miten tämä omituinen "luonnonhaitta" oikein kurittaa suojavyöhykettä, luonnonhoitopeltoa, riistapeltoa, kesantoa, latausnurmia. Mitkä ovat maataloustieteessä todetut luonnonhaittaongelmat noissa nimenomaisissa tilanteissa ?

-SS-
Tarkoittannet nykyistä ymppiä.Aluepolitiikka on  ainoa joka selittää täällä ainakin kohdentamisalueen jaon.LHk:ta leikataan kaikilta.Ja eikös se viherryttämistukikin ole aluetukea?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 28.03.18 - klo:08:32
Tuo luonnonhaittakorvaus on kyllä ihmeellinen kuvatus: Ei oikeastaan mitenkään tekemisissä minkään luonnonhaittakorvauksen kanssa. Siihen on piilotettu aluepolitiikkaa ja etenkin ideologista eläintuotannon kannustetta.

Myös suuremmankateutta pehmitellään, miten siis luonnonhaitta yhtäkkiä vähenee, jos sitä samassa ilmanalassa olevaa peltoa onkin enemmän kuin oliko se nyt 150 ha ? Jos se olisi kahdella erillisellä viljelijällä, luonnonhaitta olisikin täysi ?

Toisaalta, olen ihmetellyt pitkään, miten tämä omituinen "luonnonhaitta" oikein kurittaa suojavyöhykettä, luonnonhoitopeltoa, riistapeltoa, kesantoa, latausnurmia. Mitkä ovat maataloustieteessä todetut luonnonhaittaongelmat noissa nimenomaisissa tilanteissa ?

-SS-
Tarkoittannet nykyistä ymppiä.Aluepolitiikka on  ainoa joka selittää täällä ainakin kohdentamisalueen jaon.LHk:ta leikataan kaikilta.Ja eikös se viherryttämistukikin ole aluetukea?

Olet eri aiheessa nyt. Viherryttämistuki on yleiseurooppalainen tuki. Mutta tuohon luonnonhaittakorvaukseen:

LHK:ta leikataan kaikilta, mutta eri osuudella.

ALUE        LHK 2017  vähennys  vähennys
                               2018         2019- (ehd)

AB           217            -2,30 %    -9,22 %
C            242            -2,07 %    -8,26 %
AB eläin   277            -1,81 %    -7,22 %
C eläin    302            -1,66 %    -6,62 %

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Pasi - 28.03.18 - klo:08:54
LHK:sta ja sen leikkauksesta.... Oliko tämä tuki semmoinen, jonka kaikille maksettavasta tuesta tietyn kiinteän prosenttiosuuden maksaa EU? Ja onko leikkaus peräisin EU:sta vai onko tästä rahasta napattu Suomessa vähän kotimaisen hallinnon toimesta "tärkeämpään" tuettavaan kuin kaikkien peltotuki.

Viherryttäminen on pakollista tietyillä alueilla ja tiloilla. Se ei ole täysin vapaehtoisesti valittava tuki jos jotain tukea ylipäätään hakee. Muistaakseni siitä pääsi eroon halutessaan eroon jos lähes kaikki pellot olivat nurmella.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 28.03.18 - klo:09:01
LHK:sta ja sen leikkauksesta.... Oliko tämä tuki semmoinen, jonka kaikille maksettavasta tuesta tietyn kiinteän prosenttiosuuden maksaa EU? Ja onko leikkaus peräisin EU:sta vai onko tästä rahasta napattu Suomessa vähän kotimaisen hallinnon toimesta "tärkeämpään" tuettavaan kuin kaikkien peltotuki.

Viherryttäminen on pakollista tietyillä alueilla ja tiloilla. Se ei ole täysin vapaehtoisesti valittava tuki jos jotain tukea ylipäätään hakee. Muistaakseni siitä pääsi eroon halutessaan eroon jos lähes kaikki pellot olivat nurmella.

Niin se viherryttäminen maksetaan kaikille kuitenkin, vaikka ei olisi sitä viherryttämisvelvoitetta, mutta sitten ei saa esimerkiksi suojavyöhykkeistä, LHP:stä kasvipeitteisyydestä ja tämmäsistä tukea ollenkaan, nämä kokonaan nurmitilat. Sekös joitakin vihastuttaa, vaikka ei tarvitsisi kuin laittaa 26% pelloista näennäisohralle. Niin rahahanat aukeaisivat.

Tuo yleisen LHP:n leikkaaminen vain pelto-osuudesta on selvästi ideologinen päätös kohdentaa väheneviä rahoja toisella tavalla kuin ennen. Esimerkiksi tämä yli 150 ha:n luonnohaittakorvausleikkaus tehdään myös eläintuista samalla prosenttiosuudella. Eli hallinto kyllä näkee sen luonnonhaittakorvauksen olevan tuossa tapauksessa samaa tukea, tilatyypistä riippumatta.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Pasi - 28.03.18 - klo:09:14
Eli hallinto kyllä näkee sen luonnonhaittakorvauksen olevan tuossa tapauksessa samaa tukea, tilatyypistä riippumatta.

-SS-

Ajattelin tuolla leikkauksen perimmäisellä syyllä sitä, onko EU leikannut vähän tämän sortin tukirahoitusta vai onko kotimaassa näitä rahoja siirretty kaiken maailman yleisiin maaseudun kehittämis- ja hankerahoihin. Muistaakseni LHK rahoista tulee tietty kiinteä osuus EU:lta ja loppu Suomesta. Ja jos kotimainen rahoitus vähenee niin vähenee myös EU:n antama raha vastaavasti. Siinähän ei pitäisi olla mitään järkeä kenenkään kannalta, että kotimaiset säästöt toteutetaan niin että samalla vähenee myös Suomen saama tuki EU:lta.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Mopomies - 28.03.18 - klo:10:08
Jos viljapellot laittaisi katon alle suojaan, olisivatko ne  pahemmassa vaarassa luonnonilmiöille.

Eriarvoisuus on hieno asia. Ajan kuluessa meuhkaamalla ja huutamalla saatu etu poistuu tuhoamalla nämä kaikki.


Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: JD6630 - 28.03.18 - klo:12:09
Voi olla, että lhk:n eläinkorotukseen kuluva kokonaispotti pienenee muutenkin kotieläintilojen vähentyessä, jolloin leikkaukselle ei ole tarvetta.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 28.03.18 - klo:18:28
Eli hallinto kyllä näkee sen luonnonhaittakorvauksen olevan tuossa tapauksessa samaa tukea, tilatyypistä riippumatta.

-SS-

Ajattelin tuolla leikkauksen perimmäisellä syyllä sitä, onko EU leikannut vähän tämän sortin tukirahoitusta vai onko kotimaassa näitä rahoja siirretty kaiken maailman yleisiin maaseudun kehittämis- ja hankerahoihin. Muistaakseni LHK rahoista tulee tietty kiinteä osuus EU:lta ja loppu Suomesta. Ja jos kotimainen rahoitus vähenee niin vähenee myös EU:n antama raha vastaavasti. Siinähän ei pitäisi olla mitään järkeä kenenkään kannalta, että kotimaiset säästöt toteutetaan niin että samalla vähenee myös Suomen saama tuki EU:lta.

Perus LDL on muistaakseni eu:n maksama. Kansallinen eläinliäosa taas kotimaiset rahoitettu. Ellei Katainen junaillut tätäkin.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: kylmis - 28.03.18 - klo:19:06
Tulevalle tukikaudelle povattiin mm. ympäristötukeen useamman kymmenen prosentin leikkausta. Kuulostaa pahalta, mutta kun muistaa, että summa on jo valmiiksi kutistunut melko pieneksi, niin eipä enää isompikaan leikkuri tee euromääräisesti isoa lovea tiliin. Isompi ongelma tietysti niille, jotka saavat eniten.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: KallePP - 28.03.18 - klo:19:37
Tulevalle tukikaudelle povattiin mm. ympäristötukeen useamman kymmenen prosentin leikkausta. Kuulostaa pahalta, mutta kun muistaa, että summa on jo valmiiksi kutistunut melko pieneksi, niin eipä enää isompikaan leikkuri tee euromääräisesti isoa lovea tiliin. Isompi ongelma tietysti niille, jotka saavat eniten.

Jos RTK putoaa jonnekkin 30-40 euroon /ha ja ehdot pysyvät ennallaan, niin eipä paljon innosta enää, jos vielä lisätoimenpiteistä, kuten vaikkapa talven kasvipeitteisyydestä rokotetaan lisää, niin sitten ei kantsi enää hakea koko korvausta. Ilmeisesti säästetyt rahat siirretään luomutukeen, jotta saadaan luomusta jonkinlainen puolipakollinen juttu.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 28.03.18 - klo:19:44
Tulevalle tukikaudelle povattiin mm. ympäristötukeen useamman kymmenen prosentin leikkausta. Kuulostaa pahalta, mutta kun muistaa, että summa on jo valmiiksi kutistunut melko pieneksi, niin eipä enää isompikaan leikkuri tee euromääräisesti isoa lovea tiliin. Isompi ongelma tietysti niille, jotka saavat eniten.

Jos RTK putoaa jonnekkin 30-40 euroon /ha ja ehdot pysyvät ennallaan, niin eipä paljon innosta enää, jos vielä lisätoimenpiteistä, kuten vaikkapa talven kasvipeitteisyydestä rokotetaan lisää, niin sitten ei kantsi enää hakea koko korvausta. Ilmeisesti säästetyt rahat siirretään luomutukeen, jotta saadaan luomusta jonkinlainen puolipakollinen juttu.

Jää seuraavan hallituksen päätettäväksi
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: SKN - 28.03.18 - klo:20:29
Turha mussuttaa, tuet tulee tippumaan kunnes poistuvat todennäköisesti kokonaan. Tällä hetkellä kannattaa kupata kaikki mitä saa, kuten ekan vuoden kerääjäkasvi ja suojavyöhyke.

Sille tukipudotukselle ei voi kukaan yhtikäs mitään vaan täytyy opetella pärjäämään omillaan.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: kylmis - 28.03.18 - klo:21:12
Tulevalle tukikaudelle povattiin mm. ympäristötukeen useamman kymmenen prosentin leikkausta. Kuulostaa pahalta, mutta kun muistaa, että summa on jo valmiiksi kutistunut melko pieneksi, niin eipä enää isompikaan leikkuri tee euromääräisesti isoa lovea tiliin. Isompi ongelma tietysti niille, jotka saavat eniten.

Jos RTK putoaa jonnekkin 30-40 euroon /ha ja ehdot pysyvät ennallaan, niin eipä paljon innosta enää, jos vielä lisätoimenpiteistä, kuten vaikkapa talven kasvipeitteisyydestä rokotetaan lisää, niin sitten ei kantsi enää hakea koko korvausta. Ilmeisesti säästetyt rahat siirretään luomutukeen, jotta saadaan luomusta jonkinlainen puolipakollinen juttu.
Olisin jo muuten valmis luopumaan, mutta ongelmaksi tulee viljanostajien keksintö, että kysellään rahtikirjassa onko sato tuotettu ympäristötukijärjestelmän piirissä. Mitään ristiintarkastusta ei toistaiseksi liene asian suhteen olemassa, mutta on ikävä juttu jos teollisuus alkaa jatkossa oikeasti penätä kuulumista järjestelmän piiriin.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: alpo10 - 28.03.18 - klo:21:41
Tulevalle tukikaudelle povattiin mm. ympäristötukeen useamman kymmenen prosentin leikkausta. Kuulostaa pahalta, mutta kun muistaa, että summa on jo valmiiksi kutistunut melko pieneksi, niin eipä enää isompikaan leikkuri tee euromääräisesti isoa lovea tiliin. Isompi ongelma tietysti niille, jotka saavat eniten.

Jos RTK putoaa jonnekkin 30-40 euroon /ha ja ehdot pysyvät ennallaan, niin eipä paljon innosta enää, jos vielä lisätoimenpiteistä, kuten vaikkapa talven kasvipeitteisyydestä rokotetaan lisää, niin sitten ei kantsi enää hakea koko korvausta. Ilmeisesti säästetyt rahat siirretään luomutukeen, jotta saadaan luomusta jonkinlainen puolipakollinen juttu.
tai innostaa se RTK edelleen, ehtojen noudattamisesta vaan tulee "vapaaehtoista" kun sanktio eli tukien menetys ei paljon kirpase, jos valvonta osuu kohdalle. Tukiehtojen ja -määrien pitää noudattaa kauhun tasapainoa, toistaiseksi ei ole ollut mahdollista määrätä sanktioita rangaistuksen omaisesti, joko on sen aika?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: versu213 - 28.03.18 - klo:21:50
ois kiva tietää paljoko valtio pumppaa vuosittain erinäisiä peto/hallinnollisia tukia poron panemiseen..?

Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Petri - 29.03.18 - klo:06:39
Joku voisi tarkistaa tätä faktapuolta näinä aikoina, mutta joskus aiemmin oli jotenkin näin, että CAP+LHK=vakio suunnilleen koko maassa. Se lienee tämä aluepoliittinen ulottuvuus.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Last Man Standing - 29.03.18 - klo:08:16
>viljanostajien keksintö, että kysellään rahtikirjassa onko sato tuotettu ympäristötukijärjestelmän piirissä. Mitään ristiintarkastusta ei toistaiseksi liene asian suhteen olemassa, mutta on ikävä juttu jos teollisuus alkaa jatkossa oikeasti penätä kuulumista järjestelmän piiriin

Jälleen unettomia öitä tarjolla kättä lippaan-miehillä.Ketään muuta ei asia edes kiinnosta,ei edes niitä viljanostajia.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 29.03.18 - klo:08:20
Turha mussuttaa, tuet tulee tippumaan kunnes poistuvat todennäköisesti kokonaan. Tällä hetkellä kannattaa kupata kaikki mitä saa, kuten ekan vuoden kerääjäkasvi ja suojavyöhyke.

Sille tukipudotukselle ei voi kukaan yhtikäs mitään vaan täytyy opetella pärjäämään omillaan.

Mites tämä istuu vuokraviljelijän ajatukseen. Sun vuokran suuruuksista en tiedä, mutta ne "kaverisi" siellä taisivat ilmoitella, että tuki menee vuokraan, että nyt jos esim. ymppi seuraavalla tukikaudella jäisi vaikka kokonaan pois niin tippuuko vuokra saman verran?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: optimisti - 29.03.18 - klo:08:47
Turha mussuttaa, tuet tulee tippumaan kunnes poistuvat todennäköisesti kokonaan. Tällä hetkellä kannattaa kupata kaikki mitä saa, kuten ekan vuoden kerääjäkasvi ja suojavyöhyke.

Sille tukipudotukselle ei voi kukaan yhtikäs mitään vaan täytyy opetella pärjäämään omillaan.

Mites tämä istuu vuokraviljelijän ajatukseen. Sun vuokran suuruuksista en tiedä, mutta ne "kaverisi" siellä taisivat ilmoitella, että tuki menee vuokraan, että nyt jos esim. ymppi seuraavalla tukikaudella jäisi vaikka kokonaan pois niin tippuuko vuokra saman verran?
Kyllä käsittääkseni vuokrat ovat olleet aika huonoja joustamaan alaspäin. Laajentavilla eläintiloilla kuitenkin tuo vuokra on aika sivuseikka. Peltoa tarvitaan lannanlevitykseen ja rehuksi ja ylipäätään navettainvestoinnin tueksi.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 29.03.18 - klo:09:36
Turha mussuttaa, tuet tulee tippumaan kunnes poistuvat todennäköisesti kokonaan. Tällä hetkellä kannattaa kupata kaikki mitä saa, kuten ekan vuoden kerääjäkasvi ja suojavyöhyke.

Sille tukipudotukselle ei voi kukaan yhtikäs mitään vaan täytyy opetella pärjäämään omillaan.

Mites tämä istuu vuokraviljelijän ajatukseen. Sun vuokran suuruuksista en tiedä, mutta ne "kaverisi" siellä taisivat ilmoitella, että tuki menee vuokraan, että nyt jos esim. ymppi seuraavalla tukikaudella jäisi vaikka kokonaan pois niin tippuuko vuokra saman verran?
Kyllä käsittääkseni vuokrat ovat olleet aika huonoja joustamaan alaspäin. Laajentavilla eläintiloilla kuitenkin tuo vuokra on aika sivuseikka. Peltoa tarvitaan lannanlevitykseen ja rehuksi ja ylipäätään navettainvestoinnin tueksi.

Tulee peltoja vuokralle ja myyntiin jos tuet tippuu.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Last Man Standing - 29.03.18 - klo:09:43
>Tulee peltoja vuokralle ja myyntiin jos tuet tippuu.

Ainahan niitä nykyisellään on .Kysymys on vain yleensä missä päin.

Tukien pysyvyyteen uskominen on lähes kepulaisuuden tasolla.Siis kepulaisuus ei ole puoluekanta vaan lähinnä  uskonto,jos on jollekin vielä epäselvää.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: alpo10 - 29.03.18 - klo:09:58
>viljanostajien keksintö, että kysellään rahtikirjassa onko sato tuotettu ympäristötukijärjestelmän piirissä. Mitään ristiintarkastusta ei toistaiseksi liene asian suhteen olemassa, mutta on ikävä juttu jos teollisuus alkaa jatkossa oikeasti penätä kuulumista järjestelmän piiriin

Jälleen unettomia öitä tarjolla kättä lippaan-miehillä.Ketään muuta ei asia edes kiinnosta,ei edes niitä viljanostajia.
näitä ympäristöpuolen sertifikaatteja ei kannata yhtään väheksyä. Saattaa olla leipomolla joku laatujärjestelmä tai ympäristösertifikaatti, vaatii myllyltä, joka edelleen viljaliikkeeltä, jonka pitää vaatia tuottajalta jotain rastia rahtikirjassa....näin se ketju menee. Jos ei löydy, niin itärajan takaa löytyy myyjä, jolla on sopiva valikoima todistuksia ja leimoja, kaikki määräykset täyttävää tavaraa voidaan kasvattaa vaikka ydinvoimalan pihalla.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 29.03.18 - klo:10:21
>Tulee peltoja vuokralle ja myyntiin jos tuet tippuu.

Ainahan niitä nykyisellään on .Kysymys on vain yleensä missä päin.

Tukien pysyvyyteen uskominen on lähes kepulaisuuden tasolla.Siis kepulaisuus ei ole puoluekanta vaan lähinnä  uskonto,jos on jollekin vielä epäselvää.

Maatalouden tuet ei tule tosiaankaan pysymään. Se on ainoa josta voidaan leikata EU:ssa ja kotimaassa. Muualta jos yritetään, niin syntyy kauhea älämölö.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: KallePP - 29.03.18 - klo:11:33
>viljanostajien keksintö, että kysellään rahtikirjassa onko sato tuotettu ympäristötukijärjestelmän piirissä. Mitään ristiintarkastusta ei toistaiseksi liene asian suhteen olemassa, mutta on ikävä juttu jos teollisuus alkaa jatkossa oikeasti penätä kuulumista järjestelmän piiriin

Jälleen unettomia öitä tarjolla kättä lippaan-miehillä.Ketään muuta ei asia edes kiinnosta,ei edes niitä viljanostajia.
näitä ympäristöpuolen sertifikaatteja ei kannata yhtään väheksyä. Saattaa olla leipomolla joku laatujärjestelmä tai ympäristösertifikaatti, vaatii myllyltä, joka edelleen viljaliikkeeltä, jonka pitää vaatia tuottajalta jotain rastia rahtikirjassa....näin se ketju menee. Jos ei löydy, niin itärajan takaa löytyy myyjä, jolla on sopiva valikoima todistuksia ja leimoja, kaikki määräykset täyttävää tavaraa voidaan kasvattaa vaikka ydinvoimalan pihalla.

Rastin voi laittaa viljapassiin, että ollaan ympäristötuessa mukana, mutta kukaan viljanostoketjussa mukana oleva ei taatusti tule tekemään tarkastusta, että oletko siinä oikeasti.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: kylmis - 30.03.18 - klo:09:51
>viljanostajien keksintö, että kysellään rahtikirjassa onko sato tuotettu ympäristötukijärjestelmän piirissä. Mitään ristiintarkastusta ei toistaiseksi liene asian suhteen olemassa, mutta on ikävä juttu jos teollisuus alkaa jatkossa oikeasti penätä kuulumista järjestelmän piiriin

Jälleen unettomia öitä tarjolla kättä lippaan-miehillä.Ketään muuta ei asia edes kiinnosta,ei edes niitä viljanostajia.
näitä ympäristöpuolen sertifikaatteja ei kannata yhtään väheksyä. Saattaa olla leipomolla joku laatujärjestelmä tai ympäristösertifikaatti, vaatii myllyltä, joka edelleen viljaliikkeeltä, jonka pitää vaatia tuottajalta jotain rastia rahtikirjassa....näin se ketju menee. Jos ei löydy, niin itärajan takaa löytyy myyjä, jolla on sopiva valikoima todistuksia ja leimoja, kaikki määräykset täyttävää tavaraa voidaan kasvattaa vaikka ydinvoimalan pihalla.

Rastin voi laittaa viljapassiin, että ollaan ympäristötuessa mukana, mutta kukaan viljanostoketjussa mukana oleva ei taatusti tule tekemään tarkastusta, että oletko siinä oikeasti.
Vannomatta paras. Tässä vaiheessa ei ole vielä hätää, kun merkittävä osa viljelijöistä on mukana, mutta tilanne voi muuttua, jos havaitaan, että järjestelmän piiristä on 20-30% porukasta häipynyt. Ihan samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin määräysten kanssa, niitä aletaan seurata tarkemmin jos tarvetta ilmenee.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 30.03.18 - klo:12:17
Silloin kun ja jos ympäristötuki loppuu, tulee yleisiin ehtoihin  samat lisäehdot ja sanktiot. Nyt jo yleisten ehtojen laiminlyöntisanktiot ovat paljon ankarammat kuin yksittäisten ympäristötoimenpiteiden, yleisistä ehdoista luistamisesta tuomitaan kaikkien tukien leikkaus, ympäristökorvauksesta saattaa päästä vain kyseisen toimenpiteen nollauksella.

Siksipä kokotilan kerääjäkasvi aikanaan oli niin hyvä diili, ilman suurempia riskejä kuin vain tuon satasen osalta. Enää ei maksa vaivaa, neljännestilalla kun ei voi pelata upporikasta ja rutiköyhää samalla tavalla. Alle 5% enää keskimääräinen kattavuusprosentti. Mitäköhän joskus sanoin, vain maksettu tukiraha tuo kerääjäkasvin oikeasti todistamattomat hyödyt esiin, ihme homma. Mitenkähän näin pääsi käymään.

Jos tuo toimenpide tukemattakin rahaa toisi, niin kyllä ahne kapitalisti kerääjät kylväisi ilman tukiakin.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: alpo10 - 30.03.18 - klo:17:04
Silloin kun ja jos ympäristötuki loppuu, tulee yleisiin ehtoihin  samat lisäehdot ja sanktiot. Nyt jo yleisten ehtojen laiminlyöntisanktiot ovat paljon ankarammat kuin yksittäisten ympäristötoimenpiteiden, yleisistä ehdoista luistamisesta tuomitaan kaikkien tukien leikkaus, ympäristökorvauksesta saattaa päästä vain kyseisen toimenpiteen nollauksella.

Siksipä kokotilan kerääjäkasvi aikanaan oli niin hyvä diili, ilman suurempia riskejä kuin vain tuon satasen osalta. Enää ei maksa vaivaa, neljännestilalla kun ei voi pelata upporikasta ja rutiköyhää samalla tavalla. Alle 5% enää keskimääräinen kattavuusprosentti. Mitäköhän joskus sanoin, vain maksettu tukiraha tuo kerääjäkasvin oikeasti todistamattomat hyödyt esiin, ihme homma. Mitenkähän näin pääsi käymään.

Jos tuo toimenpide tukemattakin rahaa toisi, niin kyllä ahne kapitalisti kerääjät kylväisi ilman tukiakin.

-SS-
jos maataloustukijärjestelmää alettaisiin oikein suurennuslasilla katsomaan, niin järjestelmästä löytyisi monia todella hataralla pohjalla olevia asioita. Tehdään sopimuksia, joissa toisen osapuolen mahdollisuutta muuttaa sopimusta jälkikäteen ei ole mitenkään rajattu.... perusteeksi riittää määrärahojen puute. Jos tuen saajat olisivat kuluttaja-asiakkaita niin käräjiä käytäisiin jatkuvasti. Kuka korvaa kerääjäkasvien kylvökoneen menetetyn arvon, kun tuki ensimmäisen vuoden jälkeen loppui?

Jos ympäristötuki loppuu, niin RTK:n osalta varmaan käytettäisiin esim nitraattidirektiiviä vai voisiko hallinto tehdä oman exelin josta miinukset tukiin laskettaisiin ja mikä olisi perusteluna? Pitäisikö tukimaksu yleensä pilkkoa sellaisiin osiin, jossa hakijalla olisi selkeä käsitys myös leikkauksista, jos jotain kohtaa on rikottu? Tavanomainen paikkakunnalla vallitseva käytäntö, joskus tästä väännettiin tukikoulutuksissa.

Oma lukunsa on tukileikkausten rangaistuksenomainen käyttö, monesti sakko käräjillä tulisi halvemmaksi, kuin ilman oikeudenkäyntiä määrätty leikkaus tai takautuva perintä korkoineen. Ollaanko oikeilla jäljillä vai pitäisikö tukileikkaukseen tehdä muuntorangaistus....isäntä istuu vankilassa tai tekee yhdyskuntatyötä tukileikkauksen sovittamiseksi. Jos taas sopimusta rikkoo, niin nämä sakkopykälät sisältyy yleensä sopimukseen. Rangaistusmuodoista ehkä kovin on tukimaksujen lykkääminen, jolla valvontojen oikeudenmukaisuus ja valitusmahdollisuudet evätään tehokkaasti.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: wolfheartscry - 30.03.18 - klo:23:48
Silloin kun ja jos ympäristötuki loppuu, tulee yleisiin ehtoihin  samat lisäehdot ja sanktiot. Nyt jo yleisten ehtojen laiminlyöntisanktiot ovat paljon ankarammat kuin yksittäisten ympäristötoimenpiteiden, yleisistä ehdoista luistamisesta tuomitaan kaikkien tukien leikkaus, ympäristökorvauksesta saattaa päästä vain kyseisen toimenpiteen nollauksella.

Siksipä kokotilan kerääjäkasvi aikanaan oli niin hyvä diili, ilman suurempia riskejä kuin vain tuon satasen osalta. Enää ei maksa vaivaa, neljännestilalla kun ei voi pelata upporikasta ja rutiköyhää samalla tavalla. Alle 5% enää keskimääräinen kattavuusprosentti. Mitäköhän joskus sanoin, vain maksettu tukiraha tuo kerääjäkasvin oikeasti todistamattomat hyödyt esiin, ihme homma. Mitenkähän näin pääsi käymään.

Jos tuo toimenpide tukemattakin rahaa toisi, niin kyllä ahne kapitalisti kerääjät kylväisi ilman tukiakin.

-SS-
Ei taida enää päästä ympin rikkeistä pikkurahalla, koska se liitettiin täydentäviin ehtoihin ja rike sanktioi silloin kaikkia eu:n osin tai kokonaan rahoittamia tukia sopivaksi katsotulla prosentilla. Eli typpilon ylitys voi tulla helvetin kalliiksi.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 31.03.18 - klo:06:54
Silloin kun ja jos ympäristötuki loppuu, tulee yleisiin ehtoihin  samat lisäehdot ja sanktiot. Nyt jo yleisten ehtojen laiminlyöntisanktiot ovat paljon ankarammat kuin yksittäisten ympäristötoimenpiteiden, yleisistä ehdoista luistamisesta tuomitaan kaikkien tukien leikkaus, ympäristökorvauksesta saattaa päästä vain kyseisen toimenpiteen nollauksella.

Siksipä kokotilan kerääjäkasvi aikanaan oli niin hyvä diili, ilman suurempia riskejä kuin vain tuon satasen osalta. Enää ei maksa vaivaa, neljännestilalla kun ei voi pelata upporikasta ja rutiköyhää samalla tavalla. Alle 5% enää keskimääräinen kattavuusprosentti. Mitäköhän joskus sanoin, vain maksettu tukiraha tuo kerääjäkasvin oikeasti todistamattomat hyödyt esiin, ihme homma. Mitenkähän näin pääsi käymään.

Jos tuo toimenpide tukemattakin rahaa toisi, niin kyllä ahne kapitalisti kerääjät kylväisi ilman tukiakin.

-SS-
Ei taida enää päästä ympin rikkeistä pikkurahalla, koska se liitettiin täydentäviin ehtoihin ja rike sanktioi silloin kaikkia eu:n osin tai kokonaan rahoittamia tukia sopivaksi katsotulla prosentilla. Eli typpilon ylitys voi tulla helvetin kalliiksi.

Maanviljeliät on kuin Lammas lauma. Hakupäivänä laitetaan aurinkolasit silmille ja haetaan kaikki mahdoliset ja mahdottomat tuet ja huudetaan "MÄÄ MÄÄ MÄÄ!" Kaikki kun jättäisi sitoumukset tekemättä, niin hallintoon alkaisi tulla vauhtia.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Last Man Standing - 31.03.18 - klo:08:40
>Silloin kun ja jos ympäristötuki loppuu, tulee yleisiin ehtoihin  samat lisäehdot ja sanktiot. Nyt jo yleisten ehtojen laiminlyöntisanktiot ovat paljon ankarammat kuin yksittäisten ympäristötoimenpiteiden, yleisistä ehdoista luistamisesta tuomitaan kaikkien tukien leikkaus,

Olemattomiin kuivuneista tuista leikkaus on lopulta yllättäin se ja sama.Prosenteilla ei edelleenkään saa kaupasta mitään.

>Kaikki kun jättäisi sitoumukset tekemättä, niin hallintoon alkaisi tulla vauhtia.

Millaista vauhtia mahdat tarkoittaa?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 31.03.18 - klo:08:43
>Silloin kun ja jos ympäristötuki loppuu, tulee yleisiin ehtoihin  samat lisäehdot ja sanktiot. Nyt jo yleisten ehtojen laiminlyöntisanktiot ovat paljon ankarammat kuin yksittäisten ympäristötoimenpiteiden, yleisistä ehdoista luistamisesta tuomitaan kaikkien tukien leikkaus,

Olemattomiin kuivuneista tuista leikkaus on lopulta yllättäin se ja sama.Prosenteilla ei edelleenkään saa kaupasta mitään.

Kun tuistra leikataan vähitellen, niin samalla voidaan aina vähitellen siirtää ehtoja yleisten ehtojen puolelle ja eikä tarvitse maksaa korvausta niiden täyttämisestä. Viljeliät jos jättäisi hakematta yksissä tuumin tuet, niin päättäjille tulisi hätä että heidät on yllätetty housut kintuissa ja valtion kassasta puuttuisi miljardi pari lisää.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Oksa - 02.04.18 - klo:08:15
ei kait tuollaista voi etes märissä unelmissa aatella?     ei suomessa onnistu mikään mikä vaatii yli neljän yhteisymmärrystä.     ja milläs sitten laskut maksais kun ei tukia tuliskaan?   
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 03.04.18 - klo:06:47
MTK:n tuki-infot löytyvät kunkin maakunnan MTK:n sivuilta.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen materiaalit linkistä
https://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tilaisuuksien_materiaalit/Tukineuvot2018/fi_FI/Tukineuvot2018/

Merkille pantavaa oli ainakin se, että viljanviljelyn LHK alenee 5€/ha, ja jatkossa 15 €/ha lisää.
Eläin-luonnonhaittakorvauksen korotus ei alene, joten sen osuus alkaa suureta
kokonais-luonnonhaittakorvauksessa. Tämä on selvä viesti siitä, että
luonnonhaittakorvaus painottuu jatkossa yhä enemmältä osin eläintiloille.

-SS-
Jos muistellaan vanhoja, korotettiin luonnonhaittakorvausta 2015 kaikille leikaten samalla eläinten korvausta 80:sta 60 euroon ja jos muistellaan vielä vanhempia aikoja, meni pohjoisten tuella etelän neuvottelut perseilleen, jonka kiitoksena etelän tuottajat muistuttivat, ettei pohjoinen tuki saa kannustaa tuotannon lisäämiseen. Tuolloin leikattiin pohjoista tuotantotuka ja siitä muodostettiin LFA-lisä, joka ei tippaakaan kuuluisi kasvinviljelijöille. Tuolloin sai saman tuen noin 3000 litraa maitoa hehtaarilta, kun samaan aikaan Hollannissa tuotettiin maitoa 20000 litraa hehtaaarille.






Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 10.04.18 - klo:07:11
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 10.04.18 - klo:07:15
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 10.04.18 - klo:07:20
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-

Valaiseppa kuinka menee tavan viljelyssä plus miinus nolla. Itselle ei kuviot niin tuttuja kun ei ole tullut aiemmin käytettyä..
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 10.04.18 - klo:08:09
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-

Valaiseppa kuinka menee tavan viljelyssä plus miinus nolla. Itselle ei kuviot niin tuttuja kun ei ole tullut aiemmin käytettyä..

VLN:lle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa, menee päikseen jos prosentit ovat korkeat. Tämä päällimmäisenä.
Juu, ja Ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteestä ei makseta viherlannoitusnurmille eikä kesannolle.

Kuulostaa, että monet sivustakatsotut hyvältä näyttäneet toimenpiteet ovat jääneet sulta läpi laskematta, että miten hyvää bisnestä ne todellisuudessa ovat. Viherlannoitusnurmessa pitää olla apilaa, virnaa ym typensitojakasvia vähintään 20% siemenen painosta. Ikinurmea ei noin vaan voi merkata VLN:ksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 10.04.18 - klo:08:27
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-

Valaiseppa kuinka menee tavan viljelyssä plus miinus nolla. Itselle ei kuviot niin tuttuja kun ei ole tullut aiemmin käytettyä..

VLN:lle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa, menee päikseen jos prosentit ovat korkeat. Tämä päällimmäisenä.
Juu, ja Ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteestä ei makseta viherlannoitusnurmille eikä kesannolle.

Kuulostaa, että monet sivustakatsotut hyvältä näyttäneet toimenpiteet ovat jääneet sulta läpi laskematta, että miten hyvää bisnestä ne todellisuudessa ovat. Viherlannoitusnurmessa pitää olla apilaa, virnaa ym typensitojakasvia vähintään 20% siemenen painosta. Ikinurmea ei noin vaan voi merkata VLN:ksi.

-SS-

En nyt pysy perässä. Jos tavanomaisesti viljelevä tila ilmoittaa VLN säilörehuna ja murskaa kasvuston peltoon, kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole niin rahaa tulee silti se reilu satanen ympäristökorvauksesta, jos siis on maksimi kasvipeitteisyys. Nyt jos tämä mahdollisuus poistetaan niin mitä jää jäljelle? Tiettyyn rajaan asti voi ilmoittaa lhp:nä, entä loput?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 10.04.18 - klo:08:32
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-

Valaiseppa kuinka menee tavan viljelyssä plus miinus nolla. Itselle ei kuviot niin tuttuja kun ei ole tullut aiemmin käytettyä..

VLN:lle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa, menee päikseen jos prosentit ovat korkeat. Tämä päällimmäisenä.
Juu, ja Ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteestä ei makseta viherlannoitusnurmille eikä kesannolle.

Kuulostaa, että monet sivustakatsotut hyvältä näyttäneet toimenpiteet ovat jääneet sulta läpi laskematta, että miten hyvää bisnestä ne todellisuudessa ovat. Viherlannoitusnurmessa pitää olla apilaa, virnaa ym typensitojakasvia vähintään 20% siemenen painosta. Ikinurmea ei noin vaan voi merkata VLN:ksi.

-SS-

En nyt pysy perässä. Jos tavanomaisesti viljelevä tila ilmoittaa VLN säilörehuna ja murskaa kasvuston peltoon, kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole niin rahaa tulee silti se reilu satanen ympäristökorvauksesta, jos siis on maksimi kasvipeitteisyys. Nyt jos tämä mahdollisuus poistetaan niin mitä jää jäljelle? Tiettyyn rajaan asti voi ilmoittaa lhp:nä, entä loput?

Tulkitsinko oiken että voi nostaa näitä tukia jos kaikki on ilmoitettu säilörehunurmelle?
-perustuki
-viherytämiskorvaus
-Ravinteiden tasapainoinen kierrätys
-LFA
-yleinen hehtaarituki
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 10.04.18 - klo:08:50
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-

Valaiseppa kuinka menee tavan viljelyssä plus miinus nolla. Itselle ei kuviot niin tuttuja kun ei ole tullut aiemmin käytettyä..

VLN:lle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa, menee päikseen jos prosentit ovat korkeat. Tämä päällimmäisenä.
Juu, ja Ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteestä ei makseta viherlannoitusnurmille eikä kesannolle.

Kuulostaa, että monet sivustakatsotut hyvältä näyttäneet toimenpiteet ovat jääneet sulta läpi laskematta, että miten hyvää bisnestä ne todellisuudessa ovat. Viherlannoitusnurmessa pitää olla apilaa, virnaa ym typensitojakasvia vähintään 20% siemenen painosta. Ikinurmea ei noin vaan voi merkata VLN:ksi.

-SS-

En nyt pysy perässä. Jos tavanomaisesti viljelevä tila ilmoittaa VLN säilörehuna ja murskaa kasvuston peltoon, kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole niin rahaa tulee silti se reilu satanen ympäristökorvauksesta, jos siis on maksimi kasvipeitteisyys. Nyt jos tämä mahdollisuus poistetaan niin mitä jää jäljelle? Tiettyyn rajaan asti voi ilmoittaa lhp:nä, entä loput?

Tulkitsinko oiken että voi nostaa näitä tukia jos kaikki on ilmoitettu säilörehunurmelle?
-perustuki
-viherytämiskorvaus
-Ravinteiden tasapainoinen kierrätys
-LFA
-yleinen hehtaarituki

Ei taaskaan ymmärrä. Mikä tuollainen yleinen hehtaarituki on?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 10.04.18 - klo:08:55
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-

Valaiseppa kuinka menee tavan viljelyssä plus miinus nolla. Itselle ei kuviot niin tuttuja kun ei ole tullut aiemmin käytettyä..

VLN:lle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa, menee päikseen jos prosentit ovat korkeat. Tämä päällimmäisenä.
Juu, ja Ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteestä ei makseta viherlannoitusnurmille eikä kesannolle.

Kuulostaa, että monet sivustakatsotut hyvältä näyttäneet toimenpiteet ovat jääneet sulta läpi laskematta, että miten hyvää bisnestä ne todellisuudessa ovat. Viherlannoitusnurmessa pitää olla apilaa, virnaa ym typensitojakasvia vähintään 20% siemenen painosta. Ikinurmea ei noin vaan voi merkata VLN:ksi.

-SS-

En nyt pysy perässä. Jos tavanomaisesti viljelevä tila ilmoittaa VLN säilörehuna ja murskaa kasvuston peltoon, kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole niin rahaa tulee silti se reilu satanen ympäristökorvauksesta, jos siis on maksimi kasvipeitteisyys. Nyt jos tämä mahdollisuus poistetaan niin mitä jää jäljelle? Tiettyyn rajaan asti voi ilmoittaa lhp:nä, entä loput?

Tulkitsinko oiken että voi nostaa näitä tukia jos kaikki on ilmoitettu säilörehunurmelle?
-perustuki
-viherytämiskorvaus
-Ravinteiden tasapainoinen kierrätys
-LFA
-yleinen hehtaarituki

Ei taaskaan ymmärrä. Mikä tuollainen yleinen hehtaarituki on?

joku sellainen mitä viljelykasveille jostain syystä maksettaan.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 10.04.18 - klo:09:02
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-

Valaiseppa kuinka menee tavan viljelyssä plus miinus nolla. Itselle ei kuviot niin tuttuja kun ei ole tullut aiemmin käytettyä..

VLN:lle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa, menee päikseen jos prosentit ovat korkeat. Tämä päällimmäisenä.
Juu, ja Ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteestä ei makseta viherlannoitusnurmille eikä kesannolle.

Kuulostaa, että monet sivustakatsotut hyvältä näyttäneet toimenpiteet ovat jääneet sulta läpi laskematta, että miten hyvää bisnestä ne todellisuudessa ovat. Viherlannoitusnurmessa pitää olla apilaa, virnaa ym typensitojakasvia vähintään 20% siemenen painosta. Ikinurmea ei noin vaan voi merkata VLN:ksi.

-SS-

En nyt pysy perässä. Jos tavanomaisesti viljelevä tila ilmoittaa VLN säilörehuna ja murskaa kasvuston peltoon, kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole niin rahaa tulee silti se reilu satanen ympäristökorvauksesta, jos siis on maksimi kasvipeitteisyys. Nyt jos tämä mahdollisuus poistetaan niin mitä jää jäljelle? Tiettyyn rajaan asti voi ilmoittaa lhp:nä, entä loput?

No ei LHP :kään saa kasvipeitteisyyttä eikä RTK:ta ! Mutta saa sen 120 euroa erikseen toimenpiteestä, mutta on kesantorajoite taas sitten LHK:n osalta. Viherlannoitusnurmea ei liene ilmoitettu nykyisen tukikauden aikana missään juuri tämän epäedullisen tukipainotksen ansiosta. Ja huomaat, että LHP:kaan ei ole monta euroa parempi kuin niittonurmi. On myös muistettava, että jos nostaa nurmen osuutta yli 75%, vapautuu viherryttämisvaatimuksista mutta menettää talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuen myös niittonurmelta.

Lue Mavin sivuilla olevat ympäristökorvauksen sitoumusehdot, siellä perässä on maksamisen rajoitukset - osa.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 10.04.18 - klo:09:07
Tulkitsinko oiken että voi nostaa näitä tukia jos kaikki on ilmoitettu säilörehunurmelle?
-perustuki
-viherytämiskorvaus
-Ravinteiden tasapainoinen kierrätys
-LFA
-yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea saanee vain pohjoisessa, ei täällä vilja-alueella, sinun on pidettävä 25% muulla kasvilla kuin nurmella, niin tulee viherryttämisvelvoite, mutta vastineeksi saat kasvipeitteisyyskorvauksen  niittonurmelle. LHP:t, viherlannoitusnurmet,  suojavyöhykkeet ja kesannot eivät saa millään nurmiprosentilla muuta kuin sen oman toimenpiteensä korvauksen, eivät saa RTK:ta eikä kasvipeitteisyyskorvausta. Mutta niittonurmi saa siis RTK:n mutta alle 75%:n nurmiprosentin kasvipeitteisyyskorvauksen. Kasvipeitteisyyttä voi toteuttaa muutenkin kuin nurmella, siksi tuo nurmiprosenttirajoitus ei sinänsä ole epäoikeudenmukaista. Esimerkiksi 5% syysviljaa nostaa 75% nurmitilan siihen supermaksuluokkaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 10.04.18 - klo:09:14
Tulkitsinko oiken että voi nostaa näitä tukia jos kaikki on ilmoitettu säilörehunurmelle?
-perustuki
-viherytämiskorvaus
-Ravinteiden tasapainoinen kierrätys
-LFA
-yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea saanee vain pohjoisessa, ei täällä vilja-alueella, sinun on pidettävä 25% muulla kasvilla kuin nurmella, niin tulee viherryttämisvelvoite, mutta vastineeksi saat kasvipeitteisyyskorvauksen  niittonurmelle. LHP:t, viherlannoitusnurmet,  suojavyöhykkeet ja kesannot eivät saa millään nurmiprosentilla muuta kuin sen oman toimenpiteensä korvauksen, eivät saa RTK:ta eikä kasvipeitteisyyskorvausta. Mutta niittonurmi saa siis RTK:n mutta alle 25%:n osuudelta kasvipeitteisyyskorvauksen. Kasvipeitteisyyttä voi toteuttaa muutenkin kuin nurmella, siksi tuo nurmiprosenttirajoitus ei sinänsä ole epäoikeudenmukaista. esimerkiksi 5% syysviljaa nostaa 75% nurmitilan siihen supermaksuluokkaan.

-SS-

Periaatteessa vajaan 500€/hehtaari sais täällä c-alueella jos olisi 25%(hukka)kauralla ja loput nurmella?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 10.04.18 - klo:09:19
Tulkitsinko oiken että voi nostaa näitä tukia jos kaikki on ilmoitettu säilörehunurmelle?
-perustuki
-viherytämiskorvaus
-Ravinteiden tasapainoinen kierrätys
-LFA
-yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea saanee vain pohjoisessa, ei täällä vilja-alueella, sinun on pidettävä 25% muulla kasvilla kuin nurmella, niin tulee viherryttämisvelvoite, mutta vastineeksi saat kasvipeitteisyyskorvauksen  niittonurmelle. LHP:t, viherlannoitusnurmet,  suojavyöhykkeet ja kesannot eivät saa millään nurmiprosentilla muuta kuin sen oman toimenpiteensä korvauksen, eivät saa RTK:ta eikä kasvipeitteisyyskorvausta. Mutta niittonurmi saa siis RTK:n mutta alle 25%:n osuudelta kasvipeitteisyyskorvauksen. Kasvipeitteisyyttä voi toteuttaa muutenkin kuin nurmella, siksi tuo nurmiprosenttirajoitus ei sinänsä ole epäoikeudenmukaista. esimerkiksi 5% syysviljaa nostaa 75% nurmitilan siihen supermaksuluokkaan.

-SS-

Periaatteessa vajaan 500€/hehtaari sais täällä c-alueella jos olisi 25%(hukka)kauralla ja loput nurmella?

Jep ja eläintilana voit kauran niittää paaliin samalla tavalla. Että se kasvipeitteisyyskorvaus  kannattanee ottaa, pienellä kylvämisen lisävaivalla. Ja jos pitää viljalohkoa muutaman vuoden, voi kerääjäkasveista saada sen satasen lisää. No se kasvipeitteisyys itsessään ei ole niin iso C:alueella kuin täälä AB:llä, eikä tarvitse aitoa kasvipeitteeisyysprosenttiakaan maksimoida.

Eikö teillä päin voi laittaa lohkoja agrineuvokseen ja  katsoa siitä kokonaistukimäärää eri valinnoilla ? Kannattaa käännellä, saa siihen 50 € kokoluokkaa olevia hehtaaritukieroja valinnoilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 10.04.18 - klo:09:27
Eipä tuo korjuuvelvoitteen poisto kerinnyt monta vuotta olla. Se tekee monet ehdot ja ehtojen sivuvaikutukset hölmöiksi. Varsinkin kun suojavyöhykkeelle se korjuuvelvoite oli erikseen.

Täällä tuo mahdollinen korjuuvelvoitteen poisto ei paljon vaikuttaisi, kyllä viimeisen 50 vuoden aikana yleensä täällä päin on korjattu, paitsi 80-luvulla tehty yksi yhtymämuotoinen jättiala jäi sitten oliko 1981 kokonaan puimatta. No meinasi mennä useampikin tila sen ansiosta vasaran alle. Yksi kartano hävitettiin kokonaan. Muut tekivät henkensä pitimiksi muuta bisnestä, ja nyt ralli jatkuu taas.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 10.04.18 - klo:09:29
Tulkitsinko oiken että voi nostaa näitä tukia jos kaikki on ilmoitettu säilörehunurmelle?
-perustuki
-viherytämiskorvaus
-Ravinteiden tasapainoinen kierrätys
-LFA
-yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea saanee vain pohjoisessa, ei täällä vilja-alueella, sinun on pidettävä 25% muulla kasvilla kuin nurmella, niin tulee viherryttämisvelvoite, mutta vastineeksi saat kasvipeitteisyyskorvauksen  niittonurmelle. LHP:t, viherlannoitusnurmet,  suojavyöhykkeet ja kesannot eivät saa millään nurmiprosentilla muuta kuin sen oman toimenpiteensä korvauksen, eivät saa RTK:ta eikä kasvipeitteisyyskorvausta. Mutta niittonurmi saa siis RTK:n mutta alle 25%:n osuudelta kasvipeitteisyyskorvauksen. Kasvipeitteisyyttä voi toteuttaa muutenkin kuin nurmella, siksi tuo nurmiprosenttirajoitus ei sinänsä ole epäoikeudenmukaista. esimerkiksi 5% syysviljaa nostaa 75% nurmitilan siihen supermaksuluokkaan.

-SS-

Periaatteessa vajaan 500€/hehtaari sais täällä c-alueella jos olisi 25%(hukka)kauralla ja loput nurmella?

Jep ja eläintilana voit kauran niittää paaliin samalla tavalla. Että se kasvipeitteisyyskorvaus  kannattanee ottaa, pienellä kylvämisen lisävaivalla. Ja jos pitää viljalohkoa muutaman vuoden, voi kerääjäkasveista saada sen satasen lisää. No se kasvipeitteisyys itsessään ei ole niin iso C:alueella kuin täälä AB:llä, eikä tarvitse aitoa kasvipeitteeisyysprosenttiakaan maksimoida.

Eikö teillä päin voi laittaa lohkoja agrineuvokseen ja  katsoa siitä kokonaistukimäärää eri valinnoilla ? Kannattaa käännellä, saa siihen 50 € kokoluokkaa olevia hehtaaritukieroja valinnoilla.

-SS-

Eräälle neuvojalle kerran ehdottelin että voisko laskea miten parhaiten kannattaa. Laski navetalle likviä? Itse kuution että jos 50k€ sais tukia. Vähän myyntiviljaa. Mikähän olisi tulos verrattuna vajaan 4000000kg maitotuotokseen verrattuna?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 10.04.18 - klo:09:35
Sulla lienee yli 7 k€ rahaa käytettävissä laskijoiden palkkaamiseen. Kannattaa siis ottaa Neuvokonsultti, niillä on ohjelmat käytettävissään. Pientilat täällä eivät Neuvoa tarvitse, parempi sitten että isommat käyttävät. Pientila kun ei tarvitse Neuvokonsulttia sanomaan, et kunhan nyt perit 300ha hyvää salaojapeltoa tuohon ympärille, niin alkaa paremin kannattaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: eevertti - 10.04.18 - klo:12:26
 Siis että tota mitä? Olis tarkoitus kylvää 8ha. persianapilalle kesäksi ja syksyllä kyntää. Syystä että ojat kunnostettava ja maat kalkittava (uusia vuokramaita joissa viimevuoden viljat korjaamatta)
Minä nuo nyt sitten kannattaisi ilmoittaa? Onko olemassa jokin parempi vaihtoehto kuin VLN ?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Pasi - 10.04.18 - klo:12:46
Siis että tota mitä? Olis tarkoitus kylvää 8ha. persianapilalle kesäksi ja syksyllä kyntää. Syystä että ojat kunnostettava ja maat kalkittava (uusia vuokramaita joissa viimevuoden viljat korjaamatta)
Minä nuo nyt sitten kannattaisi ilmoittaa? Onko olemassa jokin parempi vaihtoehto kuin VLN ?

Tuo selviää parhainten kun otat hakuopukset ja säännötpumaskat esille ja luet ihan itse. Tai kysyt  ohjeistaan vähintään alvin laskuttavilta tukioptimointineuvojilta. Ja samalla otat selvää mitä minkin sorttisella pellonkäyttömuodolla saa tehdä ja kuinka paljon eroa tukisummissa on miettien oletko mahdollisesti paljonkin hankaloittmassa omaa elämääsi muutaman kympin takia.  Tai otat jo nyt semmoisen asenteen, että "mahdollisimman paljon tukea ja jos sattuu tarkastus kohdalle oikein sanktioiden kera niin maksetaan takaisin ilman suurempaa itkuvirsien veisaamista".

Jos tiedät saavasi kaikki kunnostustoimenpiteet tehdyksi kesäkuun loppuun mennessa (= vissiin viimeinen kylvöpäivä) niin se taitaisi helpottaa aika paljon.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Tjussi - 10.04.18 - klo:12:47
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...
Mistä kuulit tuon huhun ja pitääkö tuo paikkansa, omalla kohdalla olis tarkoitus ilmoittaa 12 ha viherlannoitusnurmia rehunurmiksi tänä vuonna, olis jopa hevosmiestuttu korjaamassa sadon ja aion ko. rehunurmet rikkaruohoruiskuttaa ja lannoittaa. Mulla olis iso tukimenetykset jos kuulemasi huhu pitää paikkaansa sillä menettäisin LHK:n ja ympäristökorvauksen ja saisin vaan perus ja viherryttämistuen , sillä mulla on jo 20% luonnonhoitopeltoja ja 5% viherkesantoa.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 10.04.18 - klo:13:34
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...
Mistä kuulit tuon huhun ja pitääkö tuo paikkansa, omalla kohdalla olis tarkoitus ilmoittaa 12 ha viherlannoitusnurmia rehunurmiksi tänä vuonna, olis jopa hevosmiestuttu korjaamassa sadon ja aion ko. rehunurmet rikkaruohoruiskuttaa ja lannoittaa. Mulla olis iso tukimenetykset jos kuulemasi huhu pitää paikkaansa sillä menettäisin LHK:n ja ympäristökorvauksen ja saisin vaan perus ja viherryttämistuen , sillä mulla on jo 20% luonnonhoitopeltoja ja 5% viherkesantoa.

Eihän se LHK heti alene, vaan sitä alennetaan liukuvasti ylityksestä ?
Ja jos rehu on rehua, ei se silloin jää tukien ulkopuolelle. Ehkä taas
joku hömppäheiniä vastustava paikallisyhdistys on toiveajattelunsa pukenut huhuiksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Tjussi - 10.04.18 - klo:14:00
Sitä tarkoitin, että menettäisin 16 ha LHK:n (12+4)  kokonaan jos viherlannoitusnurmia ei voisi enää muuttaa rehunurmiksi kun mulla jo hömppäheiniä on entuudestaan se 25% eli maksimit LHK:n kannalta.Luin tarkkaan hakuoppaan ja siellä kyllä sanotaan että 4.vuotena ei VLN:n jälkeen tarvitse enää ilmoittaa satoa tuottavaa kasvia, voi kyllä ilmoittaa 4.vuotena viherlannoitusnurmen muttei saa ympäristökorvausta ja ei saa LHK:ta jos hömppäheinäprosentti menee yli 25%:n, muttei mainita mitään ettei saisi laittaa viherlannoitusnurmen jälkeen rehunurmea (mun tapauksessa kuivaheinänurmea, jonka korjaisi hevosmiestuttuni) ja näinollen rehunurmesta saisi kaikki tuet.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: eevertti - 10.04.18 - klo:17:20
Siis että tota mitä? Olis tarkoitus kylvää 8ha. persianapilalle kesäksi ja syksyllä kyntää. Syystä että ojat kunnostettava ja maat kalkittava (uusia vuokramaita joissa viimevuoden viljat korjaamatta)
Minä nuo nyt sitten kannattaisi ilmoittaa? Onko olemassa jokin parempi vaihtoehto kuin VLN ?

Tuo selviää parhainten kun otat hakuopukset ja säännötpumaskat esille ja luet ihan itse. Tai kysyt  ohjeistaan vähintään alvin laskuttavilta tukioptimointineuvojilta. Ja samalla otat selvää mitä minkin sorttisella pellonkäyttömuodolla saa tehdä ja kuinka paljon eroa tukisummissa on miettien oletko mahdollisesti paljonkin hankaloittmassa omaa elämääsi muutaman kympin takia.  Tai otat jo nyt semmoisen asenteen, että "mahdollisimman paljon tukea ja jos sattuu tarkastus kohdalle oikein sanktioiden kera niin maksetaan takaisin ilman suurempaa itkuvirsien veisaamista".

Jos tiedät saavasi kaikki kunnostustoimenpiteet tehdyksi kesäkuun loppuun mennessa (= vissiin viimeinen kylvöpäivä) niin se taitaisi helpottaa aika paljon.

No niin tossa vähän itsekin tuumin että menkööt VLN na ja tulee sitten tukia mitä tulee. Xxxtu kun nää muuttuu joka vuosi ja mokomien hömppien kanssa saa pähkiä keväästä toiseen. Nyt alko hatuttaa siihen malliin että taidan istuttaa koivulle kaikki LHP:t ja loput viljalle ja sitten syksyllä kynnän kaikki mustaks PRKL!
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 11.04.18 - klo:06:51
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...

Mutta tuo nyt vaikuttaisi lähinnä luomuun ja viherryttämistuesta vapautettuun nurmiviljelyyn.
Jollei VLN toimenpidettä sitten poisteta kokonaan. Tavan viljelyssä menee plus miinus nolla.

-SS-

Valaiseppa kuinka menee tavan viljelyssä plus miinus nolla. Itselle ei kuviot niin tuttuja kun ei ole tullut aiemmin käytettyä..

VLN:lle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa, menee päikseen jos prosentit ovat korkeat. Tämä päällimmäisenä.
Juu, ja Ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteestä ei makseta viherlannoitusnurmille eikä kesannolle.

Kuulostaa, että monet sivustakatsotut hyvältä näyttäneet toimenpiteet ovat jääneet sulta läpi laskematta, että miten hyvää bisnestä ne todellisuudessa ovat. Viherlannoitusnurmessa pitää olla apilaa, virnaa ym typensitojakasvia vähintään 20% siemenen painosta. Ikinurmea ei noin vaan voi merkata VLN:ksi.

-SS-

En nyt pysy perässä. Jos tavanomaisesti viljelevä tila ilmoittaa VLN säilörehuna ja murskaa kasvuston peltoon, kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole niin rahaa tulee silti se reilu satanen ympäristökorvauksesta, jos siis on maksimi kasvipeitteisyys. Nyt jos tämä mahdollisuus poistetaan niin mitä jää jäljelle? Tiettyyn rajaan asti voi ilmoittaa lhp:nä, entä loput?

No ei LHP :kään saa kasvipeitteisyyttä eikä RTK:ta ! Mutta saa sen 120 euroa erikseen toimenpiteestä, mutta on kesantorajoite taas sitten LHK:n osalta. Viherlannoitusnurmea ei liene ilmoitettu nykyisen tukikauden aikana missään juuri tämän epäedullisen tukipainotksen ansiosta. Ja huomaat, että LHP:kaan ei ole monta euroa parempi kuin niittonurmi. On myös muistettava, että jos nostaa nurmen osuutta yli 75%, vapautuu viherryttämisvaatimuksista mutta menettää talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuen myös niittonurmelta.

Lue Mavin sivuilla olevat ympäristökorvauksen sitoumusehdot, siellä perässä on maksamisen rajoitukset - osa.

-SS-

Joo kyllä, mutta en edelleenkään ymmärrä miten mene plus miinus nolla. Eli jos et voi ilmoittaa säiliksenä ellei ole tarkoitus korjata satoa. Vaihtoehtona lhp jolle kyllä saa saman rahan, mutta raha tulee eri pykälän kautta. Mutta tässähän oli se rajoitus. Mitä muuta tohon sitten voi ilmoittaa jolle saa saman euromäärän kuin tähän asti on saanut, viherkesanto?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 11.04.18 - klo:07:02
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...
Mistä kuulit tuon huhun ja pitääkö tuo paikkansa, omalla kohdalla olis tarkoitus ilmoittaa 12 ha viherlannoitusnurmia rehunurmiksi tänä vuonna, olis jopa hevosmiestuttu korjaamassa sadon ja aion ko. rehunurmet rikkaruohoruiskuttaa ja lannoittaa. Mulla olis iso tukimenetykset jos kuulemasi huhu pitää paikkaansa sillä menettäisin LHK:n ja ympäristökorvauksen ja saisin vaan perus ja viherryttämistuen , sillä mulla on jo 20% luonnonhoitopeltoja ja 5% viherkesantoa.

Luomukurssilta toissa iltana. Siellä sitten mietittiin, että mitä aiheuttaa ja kuinka luomun "vln" kannattaisi ilmoittaa. Kurssin pitäjä sanoin, että kannattaa seurata uutisointi asian tiimoilta. Ymmärsin näin että tieto oli tullut mavilta hänelle. Eli itse ainakin miettin tarkkaan, että mitä tuosta nyt sitten seuraa. Itsellä on noita "vln" kasvamassa nyt ja jokin konsti täytyisi keksiä millä saisi eurot pysymään suunnilleen samoina. Ja kaikkihan johtuu vain siitä kun pykälät aikoinaan luotiin hölmösti ja rahat syötiin etukäteen.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 11.04.18 - klo:07:31
Joo kyllä, mutta en edelleenkään ymmärrä miten mene plus miinus nolla. Eli jos et voi ilmoittaa säiliksenä ellei ole tarkoitus korjata satoa. Vaihtoehtona lhp jolle kyllä saa saman rahan, mutta raha tulee eri pykälän kautta. Mutta tässähän oli se rajoitus. Mitä muuta tohon sitten voi ilmoittaa jolle saa saman euromäärän kuin tähän asti on saanut, viherkesanto?

Jos tavanomaisen viljelyn tukikertymästä ei halua tinkiä, korjattavaa nurmea tai muuta korjattavaa viljelykasvia aina kannattaa laittaa, aikaisemmasta oletuksestasi huolimatta. Suojavyöhyke- tai säätösalaojasopimuksia kun ei enää tehdä, niin niitä on melko turha haikailla enää. Eli kesanto on tukimielessä puutteellinen, ei saa RTK eikä kasvipeitteisyysrahaa, pitää hoitaa tai olla sängen peittämä, että saa edes kasvipeitteisyyskertymät. Mukaan tulee myös LHK kesantorajoite, eli kesanto- tai maksimialarajoite on kaikissa näissä: LHP, suojavyöhke, riistat  ja kaikki kesannot.

Voisi semmoisen karkean suuruusluokkajärjestyksen tuissa laittaa

* Tukimielessä lähes paras on kumina. Ei saa kerääjää laittaa. Mutta saa talvipeitteisyyden, RTK. Oletan, että kuminan voi kylvää, mut ei sitä tarvitse enää 2. vuodeksi jättää, on hyvä riistapellon korvike, jos siementä saa omasta takaa ? En tiedä, vaaditaanko kuminasopimus, itse aion laittaa ensi kesäksi, tulevat sitten perumaan multa rahat, jos tulevat, mutta laitan kuitenkin.

* Ei-viljelyyn paras  riistapelto + 300 , mutta siihen on maksimialarajoite. Saneerauskasviahnehtijoille tuli lisäehtoja, ei ole sekään enää kokotilan juttu.
* Kevät- tai syyskylvöinen viljelykasvi, kerääjäkasvilla, joka sängellä talven, tuotantopalkkio herne, rapsi, ruis, 25% rajoite
* Kevät- tai syyskylvöinen viljelykasvi, tuotantopalkkion kanssa  RTK + kasvipeite + tuot.palkk.  Ruis, rapsi
* Kevätkylvöinen kasvi, joka sängellä talven, kerääjäkasvi
* LHP + 100 / 120  LHK-rajoite, ei saa RTK eikä kasvipeitteisyys, menee muutaman kympin yli normi kevätviljasta, jos siisi kasvipeitteisyys on tapissa.
* Kevät- tais syyskylvöinen kasvi, joka sängellä talven, tai korjuunurmi
* Kevätkylvöinen (vilja)kasvi ilman kasvipeitteisyyttä
* Kesannot

Totta kai eläinluomu tai puutarhaluomu voittaa nämä kirkkaasti. Kasvinviljelyluomu pelkkänä tukipumppuna, voi olla, että rahaa rajoitetaan, kun agrobisnesyhtymät siirtyvät luomuun, voidaan olla varmoja, että nyt on tukieroliiketoiminnasta kyse. Painopistettä luomussakin nähtävästi käännetään siihen suuntaan, missä se luomun lisävaiva ja tuottama ravintomäärä on suurin, eli puutarhaviljelyyn ja eläintalouteen. Tosiasiassa viherlannoitukset ovat energiakasviviljelyä, ei elintarviketuotantoa, laajamittaiset ei-korjattavat nurmet selvästi närkästyttävät joitakin tehobisnesviljelijöitä. Emmehän saa luomun suuruisia tukia istuttamalla peltoon aurinkopaneeleja, vaikka luonnon taseet pohjalla kasvavine nurmineen olisivat jopa paremmat kuin luomussa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 11.04.18 - klo:07:51
Joskus totesin, että näennäisviljelty niukasti lannoitettu kevätruis kerääjäkasvilla on oikea premiumtukivaihtoehto. Syysrukiilla tahtoo tulla rikkaongelmaa, jos jättää harvaksi, ja heinät syksyllä kylvettynä voivat ryöstäytyä, apilan viljely siellä alla toimii jos yleensäkin koko tila on saanut apilan kasvamaan maanvaivaksi asti. Ja ilman kasvinsuojelua.

Täytyypä kysyä, onko kevätruista vielä kaupassa. Jos pääsee huhtikuulla kylvämään, voisi olla riistapellon kaltainen tukipumppu se. Hienoa tietty puida sitä kevätruisrättiä samaan aikaan kuin kevätrapsia.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 11.04.18 - klo:09:06
Taloudelisesti varmaan paras olisi kavinviljely luomu. 30-40% myyntikasvia. aluskasvilla ja loput jotain säilörehuapilanurmia. Muistaakseni kerran 3 vuoteen on luomussa sadonkorjuu velvoite. Eli 2 vuotta voisi niittää säilikset peltoon. 3 vuotena rypsiä, neljäntenä joku vilja ja viidentenä kylvää suoraan heinänsiemenen.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Äärisosialisti - 11.04.18 - klo:09:49
Joo kyllä, mutta en edelleenkään ymmärrä miten mene plus miinus nolla. Eli jos et voi ilmoittaa säiliksenä ellei ole tarkoitus korjata satoa. Vaihtoehtona lhp jolle kyllä saa saman rahan, mutta raha tulee eri pykälän kautta. Mutta tässähän oli se rajoitus. Mitä muuta tohon sitten voi ilmoittaa jolle saa saman euromäärän kuin tähän asti on saanut, viherkesanto?

Jos tavanomaisen viljelyn tukikertymästä ei halua tinkiä, korjattavaa nurmea tai muuta korjattavaa viljelykasvia aina kannattaa laittaa, aikaisemmasta oletuksestasi huolimatta. Suojavyöhyke- tai säätösalaojasopimuksia kun ei enää tehdä, niin niitä on melko turha haikailla enää. Eli kesanto on tukimielessä puutteellinen, ei saa RTK eikä kasvipeitteisyysrahaa, pitää hoitaa tai olla sängen peittämä, että saa edes kasvipeitteisyyskertymät. Mukaan tulee myös LHK kesantorajoite, eli kesanto- tai maksimialarajoite on kaikissa näissä: LHP, suojavyöhke, riistat  ja kaikki kesannot.

Voisi semmoisen karkean suuruusluokkajärjestyksen tuissa laittaa

* Tukimielessä lähes paras on kumina. Ei saa kerääjää laittaa. Mutta saa talvipeitteisyyden, RTK. Oletan, että kuminan voi kylvää, mut ei sitä tarvitse enää 2. vuodeksi jättää, on hyvä riistapellon korvike, jos siementä saa omasta takaa ? En tiedä, vaaditaanko kuminasopimus, itse aion laittaa ensi kesäksi, tulevat sitten perumaan multa rahat, jos tulevat, mutta laitan kuitenkin.

* Ei-viljelyyn paras  riistapelto + 300 , mutta siihen on maksimialarajoite. Saneerauskasviahnehtijoille tuli lisäehtoja, ei ole sekään enää kokotilan juttu.
* Kevät- tai syyskylvöinen viljelykasvi, kerääjäkasvilla, joka sängellä talven, tuotantopalkkio herne, rapsi, ruis, 25% rajoite
* Kevät- tai syyskylvöinen viljelykasvi, tuotantopalkkion kanssa  RTK + kasvipeite + tuot.palkk.  Ruis, rapsi
* Kevätkylvöinen kasvi, joka sängellä talven, kerääjäkasvi
* LHP + 100 / 120  LHK-rajoite, ei saa RTK eikä kasvipeitteisyys, menee muutaman kympin yli normi kevätviljasta, jos siisi kasvipeitteisyys on tapissa.
* Kevät- tais syyskylvöinen kasvi, joka sängellä talven, tai korjuunurmi
* Kevätkylvöinen (vilja)kasvi ilman kasvipeitteisyyttä
* Kesannot

Totta kai eläinluomu tai puutarhaluomu voittaa nämä kirkkaasti. Kasvinviljelyluomu pelkkänä tukipumppuna, voi olla, että rahaa rajoitetaan, kun agrobisnesyhtymät siirtyvät luomuun, voidaan olla varmoja, että nyt on tukieroliiketoiminnasta kyse. Painopistettä luomussakin nähtävästi käännetään siihen suuntaan, missä se luomun lisävaiva ja tuottama ravintomäärä on suurin, eli puutarhaviljelyyn ja eläintalouteen. Tosiasiassa viherlannoitukset ovat energiakasviviljelyä, ei elintarviketuotantoa, laajamittaiset ei-korjattavat nurmet selvästi närkästyttävät joitakin tehobisnesviljelijöitä. Emmehän saa luomun suuruisia tukia istuttamalla peltoon aurinkopaneeleja, vaikka luonnon taseet pohjalla kasvavine nurmineen olisivat jopa paremmat kuin luomussa ?

-SS-

Hyvä listaus ja lisäisin tuohon vielä avomaanvihannekset kerääjäkasvilla, varsinkin kun ei AB-alueella niitäkään tarvitse korjata.

Kuminalla ei ole minkäänlaista sopimusvaadetta, toisin kuin tärkillä ja sokerijuurikkaalla.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 11.04.18 - klo:09:59
Hyvä listaus ja lisäisin tuohon vielä avomaanvihannekset kerääjäkasvilla, varsinkin kun ei AB-alueella niitäkään tarvitse korjata.

Kuminalla ei ole minkäänlaista sopimusvaadetta, toisin kuin tärkillä ja sokerijuurikkaalla.

Niin, tuon takia se lanttu C-alueella tuli korjuuvevoitteen piiriin. Kohta varmaan myös AB:lla.
On aikas hyvät yhdistelmät nuo. Olen ajatellut tuon tukimuodon olevan nimenomaan luomussa
edullisin, mutta onhan niitä vielä tavanomaisia oikeasti viljeleviä avomaanvihannesviljelijöitä.
Yhdessä vaiheessa 1970-1980-lukua lähes kaikilla oli sipulia ja lanttua punajuurta ja porkkanaakin.
Meilläkin.

Silloin tuntui selän päälle käyvän se souvi.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 11.04.18 - klo:10:41
Kasvipeitteisyysprosentit ja korvaukset kohdentamisalue ja muut

20%​       4          ​4
​40%    ​   18        ​9
​60%   ​    36       11
​80%   ​    54       11
hömppä  0        0
Pakko EFA  0

Ne, jotka alkavat pohioisen suunnasta kaipailla tuota kohdentamisalueen kasvipeitteisyyttä, siinä on
vähän eri meininki, ja on muistettava, että ne kohdentamisalueen hömppäkeisarit eivät käytännössä
saa siitä kesannosta, hömpästä, riistasta ym mitään. Eli tuo 54 euron saaminen tarkoittaa,
että nyt on sänkipellot paljastuneet lumen alta, kynnökset ja kultivoidut kuivavat harmaina jo,
sängessä vielä vesi tirisee ja pitemmässä pahnassa jää vielä alla kiiltelee. Että pitää oikeasti viljelläkin.

Ainakin rapsi ottaa 500 kg takamatkaa sänkeen kylvettynä/ vaikka muokattukin, Ruotsissa ainakin on havaittu tuo.

Kohdentamisalueen syysviljatila tuossa hyötyy, mutta eipä ole sekään ihan vaivaton juttu, kun katsoo
viime syksyltä jääneitä vihantia tuolla. Ei paljon näy.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Tjussi - 11.04.18 - klo:12:01
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...
Tänään tuli postia mavilta, jossa kerrottiin uusista määräyksistä tukihaussa 2018, viherlannoitusnurmen uusi määräys on että jos ilmoittaa 4.vuotena viherlannoitusnurmen samalle alalle  menettää tältä alalta ympäristökorvauksen ja luonnonhaittakorvauksen, mutta mulla tarkoitus ilmoittaa viherlannoitusnurmi rehunurmeksi, eikö tällöin saa kaikki tuet vai mitä mieltä olette?
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Terminator II - 11.04.18 - klo:12:40
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...
Tänään tuli postia mavilta, jossa kerrottiin uusista määräyksistä tukihaussa 2018, viherlannoitusnurmen uusi määräys on että jos ilmoittaa 4.vuotena viherlannoitusnurmen samalle alalle  menettää tältä alalta ympäristökorvauksen ja luonnonhaittakorvauksen, mutta mulla tarkoitus ilmoittaa viherlannoitusnurmi rehunurmeksi, eikö tällöin saa kaikki tuet vai mitä mieltä olette?

Eikös tuo VON ollutki että 3 vuotta samalla lohkolla sai olla.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 11.04.18 - klo:20:01
Sellaisen huhun kuulin, että jotakin rajoituksia tai muutoksia olisi tulossa siihen, että vln tai vastaavia ei voisi enää ilmoittaa säilörehuna ja saada näin ympäristökorvausta kyseisille lohkoille...
Tänään tuli postia mavilta, jossa kerrottiin uusista määräyksistä tukihaussa 2018, viherlannoitusnurmen uusi määräys on että jos ilmoittaa 4.vuotena viherlannoitusnurmen samalle alalle  menettää tältä alalta ympäristökorvauksen ja luonnonhaittakorvauksen, mutta mulla tarkoitus ilmoittaa viherlannoitusnurmi rehunurmeksi, eikö tällöin saa kaikki tuet vai mitä mieltä olette?

Ei, tai riippuu mitä kaikilla tuilla tarkoitat. Olen ymmärtänyt, että tähän asti säilis on saanut perus, viherryttämis ja lhk tuen. Samoin kuin ympistä sen perus ravinne tuen 54e ja kasvipeitteisyyden prosentin mukaan maksimissaan 54e. Satoa ei ole tarvinnut korjata ja voi pitää useamman vuoden. Pysyvä nurmi status tulee jossakin vaiheessa kiusaamaan. Eli saa siis saman tuen kun perusviljan viljelijä. Nyt kuulemma on ajatuksena jotenkin rajoittaa tätä. Sadonkorjuu velvoitetta ei kai olla palauttamassa, mutta jotain tiukennuksia on kai tulossa. Luomussa ja muussakin viljelyssä kun on tähän asti ollut kannattavaa ilmoittaa vln:t säiliksenä niin jatkossa ei ilmeisesti enää onnistu.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Tjussi - 11.04.18 - klo:23:52
Miten muka voi olla mahdollista, että hakuopas 2018 ei pitäisi paikkaansa vaan vielä suunniteltaisiin muutoksia viherlannoitusnurmen tukiehtoihin kun viljelysuunnitelmat jo tehty kesäksi ja tuotantopanokset hankittu kasvukaudeksi.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 12.04.18 - klo:05:09
Miten muka voi olla mahdollista, että hakuopas 2018 ei pitäisi paikkaansa vaan vielä suunniteltaisiin muutoksia viherlannoitusnurmen tukiehtoihin kun viljelysuunnitelmat jo tehty kesäksi ja tuotantopanokset hankittu kasvukaudeksi.

Nuo huhut eivät kai olekaan heikentämässä VLN tukiehtoja, mutta koska et voi ilmoittaa 4. vuotta, niin olet laittamassa säilörehunurmelle, eikö niin ? Huhuissa siis voi olla kysymys säilörehunurmen sijoittelusta Vipuun viherlannoituksen jälkeen samalla tavalla kuin esim. heinämaasta kerääjäkasvin jälkeen, ettei systeemi huolisi ?

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 12.04.18 - klo:07:06
Miten muka voi olla mahdollista, että hakuopas 2018 ei pitäisi paikkaansa vaan vielä suunniteltaisiin muutoksia viherlannoitusnurmen tukiehtoihin kun viljelysuunnitelmat jo tehty kesäksi ja tuotantopanokset hankittu kasvukaudeksi.

Nuo huhut eivät kai olekaan heikentämässä VLN tukiehtoja, mutta koska et voi ilmoittaa 4. vuotta, niin olet laittamassa säilörehunurmelle, eikö niin ? Huhuissa siis voi olla kysymys säilörehunurmen sijoittelusta Vipuun viherlannoituksen jälkeen samalla tavalla kuin esim. heinämaasta kerääjäkasvin jälkeen, ettei systeemi huolisi ?

-SS-

Itse kyllä ymmärsin tuon niin, että ekanakin vuonna jos ilmoitat säilörehuna ja tarkastuksessa huomataan ettei täältä ole mitään korjattu niin hyvä selitys pitää olla. Tavanomaisella puolella tarkastus ei tietysti osu läheskään aina kohdalle. Luomussa tarkastaja kyllä käy, mutta en sitten tiedä kuuluuko tämä tarkastettavien asioiden piikkiin? Eli ei tällä ilmeisesti ole mitään tekemistä 4. vln vuoden kanssa. Eikä kai kukaan ole vln ilmoittanut aiemminkaan. Tukieuroja tulee säiliksenä enemmän.

Se miksi ehtoja voidaan muuttaa niin on ihan siitä kiinni kun paskat on jo housussa niin nyt yritetään lahkeen suut tilkitä ettei valuisi kengiin, jos tälläistä ontuvaa sanaleikkiä voisi käyttää. Kai se siitä johtuu, että rahat on vähissä ja ehdot joita vuonna 2015 alettiin noudattamaan niin niissä on huomattu monta epäkohtaa. Kun yritetään rakentaa järjestelmä jossa tukieuroista saatava hyöty houkuttelee enemmän kuin se varsinainen toimenpide siellä pellolla jne. niin sitten saadaan aikaiseksi tälläisiä ongelmia.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 12.04.18 - klo:07:07
Miten muka voi olla mahdollista, että hakuopas 2018 ei pitäisi paikkaansa vaan vielä suunniteltaisiin muutoksia viherlannoitusnurmen tukiehtoihin kun viljelysuunnitelmat jo tehty kesäksi ja tuotantopanokset hankittu kasvukaudeksi.

Valtiolla on väkivaltamonopoli. Hallintoalamainen saa olla kiitollinen että sentään kuitenkin ennen kasvukautta ja kylvöjä on ilmoitettu asiasta eikä vasta syksyllä.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 12.04.18 - klo:07:14
Miten muka voi olla mahdollista, että hakuopas 2018 ei pitäisi paikkaansa vaan vielä suunniteltaisiin muutoksia viherlannoitusnurmen tukiehtoihin kun viljelysuunnitelmat jo tehty kesäksi ja tuotantopanokset hankittu kasvukaudeksi.

Valtiolla on väkivaltamonopoli. Hallintoalamainen saa olla kiitollinen että sentään kuitenkin ennen kasvukautta ja kylvöjä on ilmoitettu asiasta eikä vasta syksyllä.

Joo mulle sanottiin, että kannattaa seurailla uutisointia. Mutta hei eihän ole mitään ongelmaa jos olet aikonut toimia rehellisesti oikein. Jos ilmoitat säiliksenä niin ajatus onkin korjata satoa ja jos vln niin ajatus on, että se on todella vln ja tuki(korvaus) näin ollen alempi. Kaikkihan johtu vaan siitä, että oli niin iso porsaanreikä, että siitä mahtu koko viljelijäkunta...
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 12.04.18 - klo:07:30
Miten muka voi olla mahdollista, että hakuopas 2018 ei pitäisi paikkaansa vaan vielä suunniteltaisiin muutoksia viherlannoitusnurmen tukiehtoihin kun viljelysuunnitelmat jo tehty kesäksi ja tuotantopanokset hankittu kasvukaudeksi.

Valtiolla on väkivaltamonopoli. Hallintoalamainen saa olla kiitollinen että sentään kuitenkin ennen kasvukautta ja kylvöjä on ilmoitettu asiasta eikä vasta syksyllä.

Muistaakseni sitoumusehdoissa oli aikanaan maininta, että rahatilanteen mukaan saatetaan ehtoja muuttaa myöhemmässä vaiheessa, ja silloin on myös viljelijällä oikeus luopua sitoumuksesta kesken kauden. Eihän tämäkään epäreiluutta poista, mutta ei voida hallinnon taholta väittää, että asiasta ei olisi ainakin täällä Agronetissä varoitettu jo 2015

Ja kyllä meikäläistä silloin pilkattiin, kun ihan päässä laskemalla havaitsin, että ei riitä ymppirahat kuin muutamaksi vuodeksi 2015 esitettyä tahtia. Nyt kun aletaan hätäleikata kaikilta muilta, menikö omasta mielestä niikö hyvin ? Kyllä nyt vasta ottaa itseä päähän, kun olin kuin olinkin oikeassa. Satanen per hehtaari. Ei viittäsataa.

Muistas SS tarkastaa aina verenpainees kun noin huolettaa ympäristökorvausrahojen riittäminen.

Tuskin suomesta löytyy yhtäkään 100ha tilaa jolla kaikki pellot ois vesistön äärellä.

Meillä ainakin on enemmän peltoa, ja niistä ainoastaan noin 7Ha on vesistöjen äärellä. Pienillä raivauksilla toki voisi ainakin triplata alan ::) 8)

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 12.04.18 - klo:07:42
Jos ilmoitat säiliksenä niin ajatus onkin korjata satoa ja jos vln niin ajatus on, että se on todella vln ja tuki(korvaus) näin ollen alempi. Kaikkihan johtu vaan siitä, että oli niin iso porsaanreikä, että siitä mahtu koko viljelijäkunta...

En ymmärrä, miten tuo saatoi tulla yllätyksenä, koska 2015 kevään materialeisa nimenomaan kehotettiin laittamaan SR-nurmelle VLN sijasta, koska esim. luomu saisi paremmat tuet silloin.

Itse kirjoitin 2015

Siellä onkin jo nykysysteemissä outo lintu, viherlannoitusnurmi, jonka valitsee vain tyhmä (minä). Tuet ovat pienet, kustannusvastaavuus toimenpiteestä on tappiollinen, eikä tukieroa SR-nurmeen ole juurikaan, jos on, niin vähemmän antaa. Lisäksi SR-nurmet antavat lannoitusmahdollisuutta ja lannoituksen siirto-mahdollisuutta eri tavalla kuin viherlannoitusnurmet. Eli jonkinlaista hintaerottelua olisi ehkä voinut miettiä, ehkäpä juurikin noin kuin tässä arveltiin...

-SS-

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: KallePP - 12.04.18 - klo:08:09
Ihme jumppaamista teillä noiden kirjainlyhenteiden kanssa. Helpointa rahaa tulee sänkikesannosta,mitään ei tarvi tehdä, silti kasvitila saa siitä 406 euroa ja kotieläintila vielä 60 euroa enemmän hehtaarilta. Onko se sitten jotenkin häpeällistä pitää sänkikesantoa, kun niitä näkyy niin vähän. Mutta esim. jos aikoo syysrapsia, niin sehän on paras, ja rukiilla myös hyvä "esikadvi" tuo 400 euron sänkikesanto.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 12.04.18 - klo:08:15
Ihme jumppaamista teillä noiden kirjainlyhenteiden kanssa. Helpointa rahaa tulee sänkikesannosta,mitään ei tarvi tehdä, silti kasvitila saa siitä 406 euroa ja kotieläintila vielä 60 euroa enemmän hehtaarilta. Onko se sitten jotenkin häpeällistä pitää sänkikesantoa, kun niitä näkyy niin vähän. Mutta esim. jos aikoo dyysrapsia, niin sehän on paras, ja rukiillw myös hyvä "esikadvi" tuo 400 euron sänkikesanto.

Sänkikesannolle - itse asiassa mille tahansa kesannolle-  25% maksimi, yhdessä LHP:n suojavyöhykkeiden, ym. hömppien kanssa, sitten meneekin ilman LHK:ta eli putoaa semmoinen 212 euroa pois. Sitten kun on täällä tuota EFA pakkokesantoa laitettava, viher- ja sänkikesantona ei saa kylvää kuin 15.08 alkaen, on liika myöhään syysrapsia ajatellen, ja hieman tiukalle menee hybridirukiinkin kanssa, eli pitää kylvää vaikka hernettä sitten.

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 12.04.18 - klo:08:47
EU-tukikauden alussa nähtävästi pitkään harkittiin kesantojen ottamista tukien piiriin, kun lukee vanhoja aiheesta löytyviä kirjoituksia ja lausuntoja. Viher-, sänki- ja avokesannot kun ovat hoidettua viljelemätöntä peltoa, Mavin omassa kasvilajimääritelmässä. Jos pinta-alatuet olivat viljelyn eikä pellon omistamisen tukea, miten viljelyn tuissa mukana voivatkaan olla kesannot rahapottia kuppaamassa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: KallePP - 12.04.18 - klo:09:29
EU-tukikauden alussa nähtävästi pitkään harkittiin kesantojen ottamista tukien piiriin, kun lukee vanhoja aiheesta löytyviä kirjoituksia ja lausuntoja. Viher-, sänki- ja avokesannot kun ovat hoidettua viljelemätöntä peltoa, Mavin omassa kasvilajimääritelmässä. Jos pinta-alatuet olivat viljelyn eikä pellon omistamisen tukea, miten viljelyn tuissa mukana voivatkaan olla kesannot rahapottia kuppaamassa ?

-SS-

Miten viherkesanto käytännössä eroaa luonnonhoitopellosta tai viherlannoitusnurmesta?  No toki vln:ssä on mukana typensitojakasvia, eli yleisimmin apilaa, mutta asiallisesti ottaen, viherkesanto, mitä se käytännössä on muuta kuin lhp. Vai onko pääasia, että jotain vihreää löytyy, avokesantokin on, jos sitä ei kesällä äestele, loppukesällä jo viherkesantoa, kun siinä kaikenlaiset rikat rehottavat, maan kasvukuntoa parantamassa ja ravinteiden karkaamista estämässä, rikat nimittäin ovat aika tehokkaita ravinteiden käyttäjiä.
Pitäisikin olla vielä lisänä muiden rinnalla pellonkäyttömuoto nimeltään rikkakesanto.

Ja kyllähän sänkikesannostakin helposti saa rikkakesannon, kun ei mitään tee.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 12.04.18 - klo:10:15
EU-tukikauden alussa nähtävästi pitkään harkittiin kesantojen ottamista tukien piiriin, kun lukee vanhoja aiheesta löytyviä kirjoituksia ja lausuntoja. Viher-, sänki- ja avokesannot kun ovat hoidettua viljelemätöntä peltoa, Mavin omassa kasvilajimääritelmässä. Jos pinta-alatuet olivat viljelyn eikä pellon omistamisen tukea, miten viljelyn tuissa mukana voivatkaan olla kesannot rahapottia kuppaamassa ?

-SS-

Miten viherkesanto käytännössä eroaa luonnonhoitopellosta tai viherlannoitusnurmesta?  No toki vln:ssä on mukana typensitojakasvia, eli yleisimmin apilaa, mutta asiallisesti ottaen, viherkesanto, mitä se käytännössä on muuta kuin lhp. Vai onko pääasia, että jotain vihreää löytyy, avokesantokin on, jos sitä ei kesällä äestele, loppukesällä jo viherkesantoa, kun siinä kaikenlaiset rikat rehottavat, maan kasvukuntoa parantamassa ja ravinteiden karkaamista estämässä, rikat nimittäin ovat aika tehokkaita ravinteiden käyttäjiä.
Pitäisikin olla vielä lisänä muiden rinnalla pellonkäyttömuoto nimeltään rikkakesanto.

Ja kyllähän sänkikesannostakin helposti saa rikkakesannon, kun ei mitään tee.

Joo avokesannolla pitää olla nykyään peruste. Että pitää oletusarvoisesti olla kasvillisuuden peittämä. Koska kesannolla on kuitenkin hoitovelvoite, vaikka se onkin "viljelemätön", ei rikkakasvustoa katsota hyvällä. LHP pitä olla avoin, mutta ei taida tarvita niittää joka vuosi.

Viherlannoituksen ja kesantojen mahdollinen jättäminen tuettomaksi puraisisi liian pahasti koko tukieroviljelyjärjestelmän perusteisiin. Ei se vaikuttaisi ohra-lumi-ohra - jäähdyttelijöihin millään tavalla. Siksi en usko, että suuria muutoksia tukiin tehdään tällä tukikaudella eikä parin vuoden jatkoajallakaan.

MTK vaatii nyt jo lisää pullaa pöytään, kun 2015 joku vei koko pitkon kainalossaan pois. Oli kyllä itse asiantuntijana kuultavana silloin tämän nykyisen rakenneohjelman esittelyvaiheessa.

MTK vaatii ympäristötuen rahoituspommin purkamista kehysriihessä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.230933)

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: ja101 - 13.04.18 - klo:07:46
Miten muka voi olla mahdollista, että hakuopas 2018 ei pitäisi paikkaansa vaan vielä suunniteltaisiin muutoksia viherlannoitusnurmen tukiehtoihin kun viljelysuunnitelmat jo tehty kesäksi ja tuotantopanokset hankittu kasvukaudeksi.

Valtiolla on väkivaltamonopoli. Hallintoalamainen saa olla kiitollinen että sentään kuitenkin ennen kasvukautta ja kylvöjä on ilmoitettu asiasta eikä vasta syksyllä.

Muistaakseni sitoumusehdoissa oli aikanaan maininta, että rahatilanteen mukaan saatetaan ehtoja muuttaa myöhemmässä vaiheessa, ja silloin on myös viljelijällä oikeus luopua sitoumuksesta kesken kauden. Eihän tämäkään epäreiluutta poista, mutta ei voida hallinnon taholta väittää, että asiasta ei olisi ainakin täällä Agronetissä varoitettu jo 2015

Ja kyllä meikäläistä silloin pilkattiin, kun ihan päässä laskemalla havaitsin, että ei riitä ymppirahat kuin muutamaksi vuodeksi 2015 esitettyä tahtia. Nyt kun aletaan hätäleikata kaikilta muilta, menikö omasta mielestä niikö hyvin ? Kyllä nyt vasta ottaa itseä päähän, kun olin kuin olinkin oikeassa. Satanen per hehtaari. Ei viittäsataa.

Muistas SS tarkastaa aina verenpainees kun noin huolettaa ympäristökorvausrahojen riittäminen.

Tuskin suomesta löytyy yhtäkään 100ha tilaa jolla kaikki pellot ois vesistön äärellä.

Meillä ainakin on enemmän peltoa, ja niistä ainoastaan noin 7Ha on vesistöjen äärellä. Pienillä raivauksilla toki voisi ainakin triplata alan ::) 8)

-SS-

Mä en muistaakseni pilkannut vaan olin ihan samoilla linjoilla. Ihan kylmää matematiikkaa, jonka jälkiä yritään nyt sitten peitellä.

Jos ilmoitat säiliksenä niin ajatus onkin korjata satoa ja jos vln niin ajatus on, että se on todella vln ja tuki(korvaus) näin ollen alempi. Kaikkihan johtu vaan siitä, että oli niin iso porsaanreikä, että siitä mahtu koko viljelijäkunta...

En ymmärrä, miten tuo saatoi tulla yllätyksenä, koska 2015 kevään materialeisa nimenomaan kehotettiin laittamaan SR-nurmelle VLN sijasta, koska esim. luomu saisi paremmat tuet silloin.

Itse kirjoitin 2015

Siellä onkin jo nykysysteemissä outo lintu, viherlannoitusnurmi, jonka valitsee vain tyhmä (minä). Tuet ovat pienet, kustannusvastaavuus toimenpiteestä on tappiollinen, eikä tukieroa SR-nurmeen ole juurikaan, jos on, niin vähemmän antaa. Lisäksi SR-nurmet antavat lannoitusmahdollisuutta ja lannoituksen siirto-mahdollisuutta eri tavalla kuin viherlannoitusnurmet. Eli jonkinlaista hintaerottelua olisi ehkä voinut miettiä, ehkäpä juurikin noin kuin tässä arveltiin...

-SS-

-SS-

Niin ei tuo mulle yllätyksenä tullut. Olen jo tottunut siihen, että tuolta puolelta voi odottaa ihan mitä vain. Aattelin vain asiasta infota tännekkin, kun tietoa (huhun) kuulin. Täälläkin käsittääkseni aika moni käyttää säilistä/vln. Eniten asiassa ärsyttää se jo muidenkin puolesta, että asiasta ei ole vieläkään päätöstä. Monella saattaa kuitenkin kylvöt alkaa kuukauden sisällä. Kyllä nyt olisi jonkin päättävän tahon jo korkea aika tulla ulos sanomaan asiasta jotain.

EU-tukikauden alussa nähtävästi pitkään harkittiin kesantojen ottamista tukien piiriin, kun lukee vanhoja aiheesta löytyviä kirjoituksia ja lausuntoja. Viher-, sänki- ja avokesannot kun ovat hoidettua viljelemätöntä peltoa, Mavin omassa kasvilajimääritelmässä. Jos pinta-alatuet olivat viljelyn eikä pellon omistamisen tukea, miten viljelyn tuissa mukana voivatkaan olla kesannot rahapottia kuppaamassa ?

-SS-

Niinpä. Tuella kun ei ole viljelyn kanssa mitään tekemistä ainoastaan sen kanssa kuka sitä peltoa hallinnoi... Oikeastihan tuollainen kesanto tai muukaan hömppä ei sitä tukea nykyistä määrää tarvitsi. Niinkuin aiemmin on ollut puhetta niin tuotantonurmelle, oikealle vln ja suojakaistoille tuen voi maksaa ja lopuilta tukea olisi vara vähentää vain kulujen peittämiseksi. Saataisiin ne rahat riittämään pitemmälle.. Tai olisi saatu jos tämä olisi alusta asti huomioitu. No turha sitä on enää marista ehkä seuraavalla rahoituskaudella saadaan paremmat systeemit aikaan, mitä kyllä epäilen.
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Kasmet - 15.04.18 - klo:14:06
Joko olette Vipu-ohjelmassa tukihakua täytelleet? Eilen kävin katsomassa ja yllätyksekseni siellähän oli jo mahdollista ke 11.04 alkaen ollut sähköinen peruslohkojen muuttaminen ja kasvulohkojen täyttely käytössä. Hallintaan tulleet lohkot lisäilin ja peruslohkot kävin läpi, mutta muuta paremmalla ajalla :)
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: -SS- - 15.04.18 - klo:17:22
Uusia peruslohkoja pystyi lisäilemään ja tallentamaan  mutta ei voinut lähettää. 103 lomakkeet on jo hoidettu ja ne lohkot löytyivät kyllä, pitääköhän käydä siirtämässä rajaviivoja tai jotain

-SS-
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Kasmet - 15.04.18 - klo:17:45
Uusia peruslohkoja pystyi lisäilemään ja tallentamaan  mutta ei voinut lähettää. 103 lomakkeet on jo hoidettu ja ne lohkot löytyivät kyllä, pitääköhän käydä siirtämässä rajaviivoja tai jotain

-SS-

Tulikin laitettua äsken myös kasvulohkotiedot kasveineen ajantasalle. Tukioikeuksien siirrot myös jo talvemmalla viety ja vuokrasopimukset kunnossa. Harvinaista kyllä, niin tänä keväänä ei näyttäisi olevan lohkoihin liittyviä karttakorjauksia. Seuraavaksi varmaankin vuorossa suunnitelmien soveltaminen käytäntöön :)
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: Petri - 16.04.18 - klo:21:42
> Harvinaista kyllä, niin tänä keväänä ei näyttäisi olevan lohkoihin liittyviä karttakorjauksia.
Ja koska niitä alle 5 aarin reunaoikaisuja ei välttämättä tarvikaan ilmoittaa, niin kannattanee jättää odottamaan sitä kevättä, jolloin ne mahdollisesti saattaisi saada liitetyksi peruslohkoon. Nyt ei taida saada...
Otsikko: Vs: Tuet 2018
Kirjoitti: klapikasa - 27.04.18 - klo:07:55
vipu.mavi.fi meni vappulomille?