Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: maidontuottaja - 17.03.18 - klo:21:09
-
Minkälaisia kokemuksia viljelystä pellosta, joka maalajiltaan vähämultainen hiesu. Maatalouskoulussa jäi mieleen opettajan toteamus, se on sellaista "ketunkuraa". Netistä löytyi mm. tällaista tietoa:
" Hiesu (Hs)
Hiesu on märkänä juoksevaa ja hyllyvää eikä muovailtavaa kuten savi. Näin ollen hiesu valuu herkästi ja tukkii ojat umpeen. Kuiva hiesu on pölisevää ja tahraavaa. Hiesumaassa maahiukkaset eivät pysty tarttumaan toisiinsa kuten savihiukkaset, koska ne eivät ole muodoltaan litteitä ja samalla tavalla sähköisesti varautuneita. Näin ollen hiesuissa ei muodostu kestäviä muruja ja niiden välisiä huokosverkostoja. Hiesu ei myöskään kutistu ja paisu kosteusvaihteluiden mukaan, vaan sade liettää herkästi maan pinnan ja kuivuminen kovettaa sen pinnan kuorettumaksi.
Kasveille käyttökelpoista vettä on hiesuissa varsin runsaasti, tosin kasvin juuret jäävät tiiviissä hiesussa melko mataliksi. Hiesuissa vesi nousee kapilaarisesti, mutta hitaammin kuin hietamailla. Hiesumaat ovat routivia, mutta routa ei kuitenkaan pysty tehokkaasti muokkaamaan hiesupeltoja."
Onnistuuko hiesujen kanssa muu kuin nurmenviljely?
-
Onnistuu. Sekä syys- että kevätkynnöllä, mutta vaatii kokemusta.
Niittautuessaan helvetin hankala, huolta pitää pitää.
-
Onnistuu. Sekä syys- että kevätkynnöllä, mutta vaatii kokemusta.
Niittautuessaan helvetin hankala, huolta pitää pitää.
Kun muistaa laittaa 100-150 mottia karjanlantaa.
-
Tässäpä jotain englanniksi (silt =hiesu?) .. just itsekin näitä ihmettelen.. miten saisi maata parannettua..
https://content.ces.ncsu.edu/extension-gardener-handbook/1-soils-and-plant-nutrient
The best advice is to add smaller amounts of organic matter consistently every year, minimize compaction, and let soil biology naturally improve the structure over time..
-
Juu, olen tässä miettinyt, jotta tässä alueella on paljon näitä hiesuja ja noin yleisesti ottaen reilun kymmenen vuoden aikan ei ole ehkä ollut kuin yksi rehellisesti hyvä viljavuosi, mitä on tullut seurattua. Olisiko tuo siis osittain maalajikysymys? Sen olen huomannut, jotta tuo karjanlanta vaikuttaa parantavan merkittävästi villjelyä ja samaten jos multavuus on jotain muuta kuin vähämultainen, niin kasvavat kyllä.
Se mihin tässä heräsi nyt kanssa, on noiden painavien koneiden kanssa oltava erityisen tarkkana ettei tinttaudu.
Mutta tuosta mururakenteesta, kyllä mielestäni itsellä on hiesuja, missä on selvästi havaittavissa erinomainen mururakenne?
Oma kokemus rajoittuu siis nurmenviljelyyn paria vuotta uran alussa lukuunottamatta.
-
Eli sullekin tuli koneviesti.
-
Hiesu on maalaji, jolla varmaankin viljelykierrolla voi saada kunnon satoja, ainakin yksipuolinen viljanviljely on sille myrkkyä. Itselläni ei noita hiesuja ollut montaa hehtaaria, mutta huomasin, että välillä pari kolme vuotta kuminaa teki hyvää, viljan sato nousi tonnin puolitoista ja sen jälkeen kyntö kävi helposti, ei olisi uskonut samaksi pelloksi. Kai nurmella on sama vaikutus, mutta pitäsi löytää karjamies, joka sadon sitten korjaisi. Ja kyllä tuo viljelykierto tekisi kyllä hyvää kaikillekin maalajeille, säästäisi pajon ainakin tautiainekustannuksissa.
-
Hiesuun tulee kauhea tiivistymä kyntökerroksen alle. Siihen ne nurmenjuuretkin jäävät.
-
Melkein sanoisin että karjanlanta viljalle ja apulanta nurmelle. Tulee vähemmän tintaantumista.
-
Syysrapsi toimi hiesussa.
Vaikeata se on kevätkylvössä, onnistunut kevätkyntö estää kuorettumista.
Peliaikaa kynnöstä äestykseen on vain muutama tunti. Syyskynnöt ovat semmoista nahkaa keväisin.
-SS-
-
Omat maat ovat hiuesavia. Sen verran hiesuisia ilmeisesti, että niissä on "luontaisesti" huonohkosti kestävä mururakenne. Eri koulutuksissa on opetettu, että mururakennetta parantaa parhaiten maaperän eloperäisen aineksen eli hiilen määrä ja kasvien juurieritteiden liima-aineet. Siis runsasjuuriset kasvit kuten kumina, syysviljat, syysöljykasvit ja syväjuuriset nurmikasvit viljelykierrossa ovat mururakenteen avaintekijöitä. Kasvien maahan muodostama hiili on pääosin vain hyvin lyhytikäistä, joten mururakenteen ylläpitoa pitää miettiä kaikissa viljelykierron vaiheissa. Toki maahan voi lisätä koko ajan karjanlantaa tai muita kuituja, mitta viljelykasvien valinta om minusta kuitenkin ensisijaista.
Maan muokkaus vaikuttaa myös mururakenteeseen paljon. Kyntö on kuulemma pahin. Kuitenkin työsyvyyden vuoksi se on tiivistyvillä mailla helppo, mutta ei välttämättä kestävä vaihtoehto. Juuria pitäisi saada syvemmälle, mutta se on vaikeaa pelkkien kasvien avulla. Siksi itse kokeilen auttaa juuria vähitellen syvemmälle jankkuroimalla viljelykierron nurmivaiheessa maata varovasti syvemmälle. Muuta muokkausta pyrin kääntämään kevyemmäksi. Homma on luomussa hieman hankalaa, joten ajoittain on vain kynnettävä, jotta ongelmat saa pidettyä hallinnassa. Asioita pidemmälle vienyt tuttava on lähes päässyt eroon kynnöstä luomussakin.
Näillä opeilla omat pellot ovat muuttuneet viime vuosina hämmästyttävän paljon parempaan suuntaan. Aikaisempi suorakylvö piti maan pintakerroksen kyllä hyvänä n. 10cm paksuudelta. Sen alapuolelle juuret eivät juurikaan päässeet. Siksi pellot olivat hyvin arkoja liian suurille tai pienille sademäärille. Nyt kuuden vuoden aikana on tilanne korjaantunut nopeasti.
-
Melkein sanoisin että karjanlanta viljalle ja apulanta nurmelle. Tulee vähemmän tintaantumista.
Juu, multamaa ja karjalantaa viljan alle niin ei ainakaan tartte valmistumista odotella.
Meillä on pari hiesulohkoa, ehkä maalajeista *****maisin.
-
Melkein sanoisin että karjanlanta viljalle ja apulanta nurmelle. Tulee vähemmän tintaantumista.
Juu, multamaa ja karjalantaa viljan alle niin ei ainakaan tartte valmistumista odotella.
Meillä on pari hiesulohkoa, ehkä maalajeista *****maisin.
Viikko kaks menee karjanlannan kanssa pitempään.Et oo varmaan rahkaturpeeseen törmännyt.
-
Eli sullekin tuli koneviesti.
Tieto lisää tuskaa 😉
-
Melkein sanoisin että karjanlanta viljalle ja apulanta nurmelle. Tulee vähemmän tintaantumista.
Juu, multamaa ja karjalantaa viljan alle niin ei ainakaan tartte valmistumista odotella.
Meillä on pari hiesulohkoa, ehkä maalajeista *****maisin.
Viikko kaks menee karjanlannan kanssa pitempään.Et oo varmaan rahkaturpeeseen törmännyt.
On kyllä sitäkin, onneksi erittäin vähän. Täällä turvemaat pääasiassa saraturvetta.
Mut ei multamaalla ainakaan täällä kesä ja syksy riitä kauran vartta kellastamaan. Kyllä ne jyvät tietenkin valmistuu jossain vaiheessa.
-
Melkein sanoisin että karjanlanta viljalle ja apulanta nurmelle. Tulee vähemmän tintaantumista.
Tuolloin onnistuu hiesupellon viljely , ei muuta mahdollisuutta.