Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: silvester - 15.03.18 - klo:09:29
-
Kokeilen onneani, jos täälläkään kukaan kehtaa raha-asioista puhua. Laskelmia teen, olkoonkin vaikka sitten harrastukseksi tai turhan takia, mutta joka tapauksessa. Olisin siis kiinnostunut kuulemaan, miten paljon rahaa kuluu investointeihin jos laittaa ylämaalaisia.
Aitaukset varmaan isoin kulu? Katos ei mikään valtava investointi varmaan ole.
Paljonko hiehot/sonnit maksaa nykyään?
Mitenkä paljon nämä elukat tarvii rehua?
Mitä kustantaa suuret pyöröpaalit heinää/olkea?
Mitä säännöllisiä muita kuluja tulee ruokinnan lisäksi?
Kuinka usein sorkkia hoidetaan ja mitä maksaa?
Paljonko yhdestä elukasta saa lihoista rahaa?
Miten paljon on teuraskulut?
Mitkä teurastamot ottaa vastaan ylämaan karjaa?
-
Oletko jo lukenut tämän ?
https://www.highlandcattle.fi/
-SS-
-
Olen, ja kaikkea mitä netistä olen löytänyt, mutta en vastauksia kaikkiin kysymyksiini.
-
Se menee suunnilleen niin että jos otat noita 30 kpl ja kasvattelet niitä sitten aikasi, niin muutamassa vuodessa joko rahasi loppuvat tai sitten tuurilla teet n. 10 tonnia tulosta/vuosi.
Jos otat vähemmän niin teet tappiota aivan varmasti.
-
Plus sitten kun tekee sen metsälaitumen, niin jos se on vähänkään talousmetsää niin ne kyntää sen ihan rikki.
-
Ylämaankarjasta (ja muistakin) liharoduista saa reilun 400 euroa erilaisia eläinkohtaisia tukia vuodessa ja yleensä syntynyt vasikka myydään noin puolen vuoden iässä vieroituksen jälkeen. Tästä vasikasta saa myös muutaman satasen. Eli 20 emolehmän karja tuottaa liikevaihtoa n. 16000 euroa. Tuollainen karja syö varmaan yhden säilörehu/heinäpaalin päivässä ja paali maksaa kotia tuotuna vaikka 25-30 euroa plus ALV. Tähän sitten kuivikepaalit päälle joita menee metsälaitumilla varmaan 100-200kpl. Kuivikepaalin hinta voisi olla 20euroa paalilta kotia tuotuna. Lisäksi menee tonnilla vettä ja kivennäistä. Eli rehuihin menee se 14000 euroa. Investoinneista suurin on itse nuo eläimet ja varsinkin siitossonni on kallis. Lisäksi noihin ruokintahommiin tarvit etukuormaintraktorin johon voi luottaa joka päivä. Sitten ne aitaukset/katokset yms päälle.
Eli mitään järkeä tuossa ei kerta kaikkiaan ole jossei tukikelpoista peltoa ole saatavilla järkevään hintaan.
-
Miten se menee, kun monesti nuo on juuri metsälaitumilla talvet, ja voi olla melkoinen ryvös, jos märkääkin. Miten se puhdistetaan sonta sieltä pois. Eikö se ole ihan sama asia kuin ajettaisiin lantaa suoraan metsään.
-
Eli mitään järkeä tuossa ei kerta kaikkiaan ole jossei tukikelpoista peltoa ole saatavilla järkevään hintaan.
Sitten se ikuisuus kysymys ... kuinka tukekelpoinen pelto muuttaa karjan kannattavuutta? Tilan kannattavuuteen sillä on vaikutusta mutta ei siihen tuottaako sitten elukat tuloa vai tappiota. Tuki kelpoista peltoakin enemmän laskelmat saadaan näyttämään positiivisemmalta, kun rehun hinta vaihdetaan niihin ylivuotisiin pellon reuna palleroihin. Esim hintaan 10eur/paali. Rikkinäiset ja homeiset ehkä ilmaiseksi sinne paskaan poljettavaksi "kuivikkeiksi".
Varmaan tapauskohtaisia juttuja. Itteäkin jollain lailla kiinnostaa. Pistäis lysylehmät pois ja alkais näennäisviljelijäksi haikkuja pitämällä. Vai saako paremman tulon kumminkin näennäisviljelemällä, ilman niitä haikkuja. Ittellä ei mitään kiinnostusta teurastukseen / suoramyyntiin / matkailu nähtävyydeksi kasvattamiseen jne . Näihin normaaleihin haikkutilojen tulo pyydyksiin.
-
Eli mitään järkeä tuossa ei kerta kaikkiaan ole jossei tukikelpoista peltoa ole saatavilla järkevään hintaan.
Sitten se ikuisuus kysymys ... kuinka tukekelpoinen pelto muuttaa karjan kannattavuutta? Tilan kannattavuuteen sillä on vaikutusta mutta ei siihen tuottaako sitten elukat tuloa vai tappiota. Tuki kelpoista peltoakin enemmän laskelmat saadaan näyttämään positiivisemmalta, kun rehun hinta vaihdetaan niihin ylivuotisiin pellon reuna palleroihin. Esim hintaan 10eur/paali. Rikkinäiset ja homeiset ehkä ilmaiseksi sinne paskaan poljettavaksi "kuivikkeiksi".
Varmaan tapauskohtaisia juttuja. Itteäkin jollain lailla kiinnostaa. Pistäis lysylehmät pois ja alkais näennäisviljelijäksi haikkuja pitämällä. Vai saako paremman tulon kumminkin näennäisviljelemällä, ilman niitä haikkuja. Ittellä ei mitään kiinnostusta teurastukseen / suoramyyntiin / matkailu nähtävyydeksi kasvattamiseen jne . Näihin normaaleihin haikkutilojen tulo pyydyksiin.
Unohtakaa nyt ne haikut ja laitatte jotain oikeaa liharotua jos laitatte.
-
Tästä aiheesta ollaan oltu aika hiljaa viime aikoina, mutta nyt se taas alkoi;-)
Emolehmätuotanto perustuu tukikelpoisiin peltohehtaareihin...oli rotu mikä hyvänsä. Niin se vain on ja sille kukaan ei voi mitään. Ylämaankarja tarvitsee paljon hehtaareita, rehuntuotantoon ja laidunnukseen. Ilman omaa/vuokrattua TUKIKELPOISTA peltoa hommasta ei tule yhtään mitään. Ja tämä koskee kaikkia rotuja, ei vain ylämaalaista. Karjankasvatus ostopaaleilla on tuhoon tuomittu ajatus.
Tämänkin rodun kasvattajissa on monenlaista hiihtäjää, niistä ei pidä ottaa esimerkkiä. Ylämaankarja tarvitsee paljon tilaa. Niiden talvehtimisalue ei ole sama, missä ne on kesällä. Talvilaitumelle/tarhaan eläimet ruokitaan säilörehulla. Katoksia on syytä olla sääsuojina ja ne kuivitetaan oljella. Katoksiin kertynyt oljensekainen lanta tietenkin levitetään pellolle hyötykäyttöön! Automaattivesi pitopaikolla on erittäin suositeltavaa. Ota huomioon, että jokainen eläinryhmä tarvitsee oman erillisen pitokaipan niin talveksi kuin kesäajallekin. Emot, vieroitetut hiehovasikat, vieroitetut sonnivasikat, isommat hiehot ja lihasonnit. Siitossonnillekin pitäisi löytyä joku paikka ainakin selibaatin ajaksi.
Vaikka Highlandin rehunkäyttökyky on erinomainen niin nämäkin tarvitsevat hyvät laitumet kesäksi. Muuksi ajaksi tarvitaan kullekin eläinryhmälle sopivaa säilörehua. Kasvavat naudat ja lypsävät emot tarvitsevat sulavaa säilörehua. Lähellä astutusikää olevat hiehot ja ummessa olevat emot pärjäävät myöhemmin korjatulla rehulla.
Mikään rotu ei sovellu näennäisviljelyn harrastamiseen. On turha odottaa kovia teuraspainoja sonneilta ja emoilta runsasta maidontuotantoa, mikäli rehut/laitumet ovat kehnoja. Siispä nurmet on pidettävä hyvässä ja tuottavassa kunnossa. Kivennäisiä ja vitamiineja tarvitsee jokainen eläin, jatkuvasti.
Väkirehuja tämä rotu tarvitsee vain vasikoiden vieroitusvaiheessa. Määrä on pieni, noin 1-1,5 kg per vasikka noin 4 kuukauden ajan.
Paljonko Highland sitten syö? No tarkasti paha sanoa, mutta vähemmän kuin esim Hereford. Ylämaalaisen pötsi on 10% suurempi kuin muilla roduilla ja sen vuoksi se pystyy syömään kokoonsa nähden suuriakin määriä ja pystyy siten hyödyntämään myös heikkolaatuisemman rehun, esim heikompituottoiset luonnonlaitumet ja metsälaitumet.
Jos tähän rotuun päätyy niin lihan suoramyynnin on syytä kiinnostaa, sillä isot teurastamot eivät huoli tätä rotua. Teurastus tapahtuu pienteurastamoissa eri puolilla Suomea. Teurastushintaa on mahdoton sanoa, koska jokaisella teurastamolla on eri hinnat. Osaan kertoa vain käyttämistämme teurastamoista. Muita investointeja on traktori etukuormaimella ja paalipihdeillä varustettuna. Maanmuokkaushärpäkkeet....kylvön voi halutessaan teettää urakoitsijalla, samoin paalauksen. Katoksia pystyy rakentamaan melko edullisesti...paalihäkkejä tarvitaan useita, aitapaneelit on ihan pakollisia, vesisysteemit, hyvät sähköaidat. Hyvät sähköaidat lähinnä petojen vuoksi, ei niinkään sen vuoski, että eläimet karkaisivat vaan tarkoitus pitää hukat aidan ulkopuolella. Karjankuljetuskärry on plussaa, sillä on kätevä viedä eläimiä teurastamolle ja kuskata eläimiä kauempana oleville kesälaitumille.
Korostan vielä, että tämäkin rotu vaatii hoitoa ja sitoutumista. Highland-kasvattajalla on aivan sama vuodenkierto kuin muillakin emoroduilla. Askareet tehdään pihaton sijaan taivasalla! Joka päivä! Poikimiskauden stressi, peltohommat ja sadonkorjuu, vasikoiden vieroitukset jne jne. Ulkokasvatus asettaa omat haasteensa. Hoitajalla olisi mukavammat oltavat pihatossa/navetassa kuin ulkona -30 asteen pakkasessa tai marraskuun kaatosateessa. Poikimisajankohta ei voi olla niin aikainen kuin pihattoeläimillä. Ei talvipakkasiin voi antaa vasikan syntyä.
-
Miten tavalliset lypsyrotujen sonnit tai semmoiset melko liharotuiset, kasvattavatko niitä pihatoissa sisällä, esimerkiksi vanhassa sisältä riisutussa lypsypihatossa, rehua ja kuiviketta varmaan kuluisi vähemmän ja lantakin olisi tiiviimpäää tavaraa ? Tarvitsee varmaan olla yli 200 kpl kuitenkin ?
Kovilla pakkasilla varmaan menee siihen perusaineenvaihduntaan hiukan lisärehua, jollei ole mitään tuulensuojaa.
-SS-
-
Kokeilen onneani, jos täälläkään kukaan kehtaa raha-asioista puhua. Laskelmia teen, olkoonkin vaikka sitten harrastukseksi tai turhan takia, mutta joka tapauksessa. Olisin siis kiinnostunut kuulemaan, miten paljon rahaa kuluu investointeihin jos laittaa ylämaalaisia.
Aitaukset varmaan isoin kulu? Katos ei mikään valtava investointi varmaan ole.
Paljonko hiehot/sonnit maksaa nykyään?
Mitenkä paljon nämä elukat tarvii rehua?
Mitä kustantaa suuret pyöröpaalit heinää/olkea?
Mitä säännöllisiä muita kuluja tulee ruokinnan lisäksi?
Kuinka usein sorkkia hoidetaan ja mitä maksaa?
Paljonko yhdestä elukasta saa lihoista rahaa?
Miten paljon on teuraskulut?
Mitkä teurastamot ottaa vastaan ylämaan karjaa?
Sorkkien hoito haikulla maksaa ja paljon .
-
Eli mitään järkeä tuossa ei kerta kaikkiaan ole jossei tukikelpoista peltoa ole saatavilla järkevään hintaan.
Sitten se ikuisuus kysymys ... kuinka tukekelpoinen pelto muuttaa karjan kannattavuutta? Tilan kannattavuuteen sillä on vaikutusta mutta ei siihen tuottaako sitten elukat tuloa vai tappiota. Tuki kelpoista peltoakin enemmän laskelmat saadaan näyttämään positiivisemmalta, kun rehun hinta vaihdetaan niihin ylivuotisiin pellon reuna palleroihin. Esim hintaan 10eur/paali. Rikkinäiset ja homeiset ehkä ilmaiseksi sinne paskaan poljettavaksi "kuivikkeiksi".
Varmaan tapauskohtaisia juttuja. Itteäkin jollain lailla kiinnostaa. Pistäis lysylehmät pois ja alkais näennäisviljelijäksi haikkuja pitämällä. Vai saako paremman tulon kumminkin näennäisviljelemällä, ilman niitä haikkuja. Ittellä ei mitään kiinnostusta teurastukseen / suoramyyntiin / matkailu nähtävyydeksi kasvattamiseen jne . Näihin normaaleihin haikkutilojen tulo pyydyksiin.
No ei varsinaisesti karjan kannattavuus parane, mutta jos laskentaesimerkkitilalla olisi 50 hehtaaria tuellista peltoa vuokralla 200 euron vuokrahinnalla ja sen tuuppaa kotieläinstatuksena luomuun niin tukea jää vuokran jälkeen vielä 35keur ja sitten ne ostorehupaalit jää pois. Toki sinne pellolle meneekin euroja, mutta silloin tuosta jäisi yhden ihmisen palkka.
Niin kiinnostaa kyllä itseäkin, mutta Higland Cattle rotuna ei pätkääkään.
-
Haikuista saa parhaiten suoramyyntinä . Liha on kuulemma hyvää ja siitä maksetaan hyvin .
-
Haikuista saa parhaiten suoramyyntinä . Liha on kuulemma hyvää ja siitä maksetaan hyvin .
Jos on vain ostajia.
-
Haikun parempaa rehunkäyttökykyä ei ole ikinä todistettu millään tavalla. Eikä sitä, että se pystyisi elämään tai kasvamaan huonommalla rehulla kuin joku muu rotu.
Kaikki naudat saa kasvamaan sen 300 grammaa nettoa jos niille ei anna oikein mitään. Ja ne pysyvät hengissä. Ja se liha on rasvatonta ja maistuu riistalle..
-
Haikuista saa parhaiten suoramyyntinä . Liha on kuulemma hyvää ja siitä maksetaan hyvin .
Jos on vain ostajia.
Jep . Niitä kyllä on .
-
Haikun parempaa rehunkäyttökykyä ei ole ikinä todistettu millään tavalla. Eikä sitä, että se pystyisi elämään tai kasvamaan huonommalla rehulla kuin joku muu rotu.
Kaikki naudat saa kasvamaan sen 300 grammaa nettoa jos niille ei anna oikein mitään. Ja ne pysyvät hengissä. Ja se liha on rasvatonta ja maistuu riistalle..
Jos syöttäisi haikulle pajunköyttä niin voisiko maistua jänikselle.
-
Asiaa ja tuotanto sivusta seuranneena sanon että hiklandereiden kasvatus on hyvää hommaa niin kauan kun on niitä uusia aloittelijoita jotka ostavat elikoita .Muutoin pitää olla kyllä erittäin hyvätuloiset pääammatit että voi noitten pitkäsarvien kulut kattaa ja ehkä omankin leipänsä päälle saada muuta kuin ne teurasjätteet.Sitä mukaa kun pitkäsarvien lihan tarjonta lisääntyy sen lihan hintakin lähestyy normaalia naudanlihan hintaa.Kaiken lisäksi se ylämaankarjan liha ei edes ole hyvää.Simmental ja hereford mausa päihittää tuon hikisen kitukasvusen kutturan lihan mennen tullen ja vielä röyhtäsyssäkin.Susista puheenollen. sinne higland tarhaan on susien turha mennä tulee äkkilähtö varmasti hukalle.ellei hengeenlähtö.
-
Laita ennemmin poroja, ei tarvi rakennuksia, eikä tarvihe paskaa ajella. Peltotuet muuttuu verovappaiksi ja muutennii verotus on olematonta. Ja itestään kuolleista elikoesta saa 1,5-5 kertasen korvauksen valtiolta
-
Haikuista saa parhaiten suoramyyntinä . Liha on kuulemma hyvää ja siitä maksetaan hyvin .
Jos on vain ostajia.
Jep . Niitä kyllä on .
Helsinki, Tampere, Turku ok..ja p..skat siitä enempää makseta kuin muistakaan
-
Haikuista saa parhaiten suoramyyntinä . Liha on kuulemma hyvää ja siitä maksetaan hyvin .
Jos on vain ostajia.
Jep . Niitä kyllä on .
Helsinki, Tampere, Turku ok..ja p..skat siitä enempää makseta kuin muistakaan
Jep . Hinnat kyllä vaihtelee.
-
Haikuista saa parhaiten suoramyyntinä . Liha on kuulemma hyvää ja siitä maksetaan hyvin .
Jos on vain ostajia.
Jep . Niitä kyllä on .
Arvopalat viedään käsistä. Ihan kuten muillakin liharoduilla, joissa niitä arvopaloja on tuplamäärä.
Omiin käsiin jää sitten se loppu jota voi tarjota kavereille loputtomissa grillibileissään.
-
Asiaa ja tuotanto sivusta seuranneena sanon että hiklandereiden kasvatus on hyvää hommaa niin kauan kun on niitä uusia aloittelijoita jotka ostavat elikoita .Muutoin pitää olla kyllä erittäin hyvätuloiset pääammatit että voi noitten pitkäsarvien kulut kattaa ja ehkä omankin leipänsä päälle saada muuta kuin ne teurasjätteet.Sitä mukaa kun pitkäsarvien lihan tarjonta lisääntyy sen lihan hintakin lähestyy normaalia naudanlihan hintaa.Kaiken lisäksi se ylämaankarjan liha ei edes ole hyvää.Simmental ja hereford mausa päihittää tuon hikisen kitukasvusen kutturan lihan mennen tullen ja vielä röyhtäsyssäkin.Susista puheenollen. sinne higland tarhaan on susien turha mennä tulee äkkilähtö varmasti hukalle.ellei hengeenlähtö.
Niin kauan kuin homma toimii tukirahoilla näitä tulee lisää. Tukirahat otetaan sitten sieltä mistä saadaan eli vakavastiotettavan lihantuotannon tukipotista. Tehokkaamman tuotannon rahaa siirretään tehottomaan? Ja sitten lihat tuodaan ulkoa..
-
Eli mitään järkeä tuossa ei kerta kaikkiaan ole jossei tukikelpoista peltoa ole saatavilla järkevään hintaan.
Sitten se ikuisuus kysymys ... kuinka tukekelpoinen pelto muuttaa karjan kannattavuutta? Tilan kannattavuuteen sillä on vaikutusta mutta ei siihen tuottaako sitten elukat tuloa vai tappiota. Tuki kelpoista peltoakin enemmän laskelmat saadaan näyttämään positiivisemmalta, kun rehun hinta vaihdetaan niihin ylivuotisiin pellon reuna palleroihin. Esim hintaan 10eur/paali. Rikkinäiset ja homeiset ehkä ilmaiseksi sinne paskaan poljettavaksi "kuivikkeiksi".
Varmaan tapauskohtaisia juttuja. Itteäkin jollain lailla kiinnostaa. Pistäis lysylehmät pois ja alkais näennäisviljelijäksi haikkuja pitämällä. Vai saako paremman tulon kumminkin näennäisviljelemällä, ilman niitä haikkuja. Ittellä ei mitään kiinnostusta teurastukseen / suoramyyntiin / matkailu nähtävyydeksi kasvattamiseen jne . Näihin normaaleihin haikkutilojen tulo pyydyksiin.
No ei varsinaisesti karjan kannattavuus parane, mutta jos laskentaesimerkkitilalla olisi 50 hehtaaria tuellista peltoa vuokralla 200 euron vuokrahinnalla ja sen tuuppaa kotieläinstatuksena luomuun niin tukea jää vuokran jälkeen vielä 35keur ja sitten ne ostorehupaalit jää pois. Toki sinne pellolle meneekin euroja, mutta silloin tuosta jäisi yhden ihmisen palkka.
Niin kiinnostaa kyllä itseäkin, mutta Higland Cattle rotuna ei pätkääkään.
No luomun tuomia eroavaisuuksia en osannut ajatella, kun ajatus ei mun päähän kait ikinä iskostu. Mutta normi (näennäis) viljelyyn elukat ei nykyään kotieläin statuksellaan mitään lottovoittajaa tee. Joten sadonkorjuu velvoitteen poistuminen poisti kyllä haikku haaveetkin. Mutta tuli nyt vaan jostain mieleen :)
-
Asiaa ja tuotanto sivusta seuranneena sanon että hiklandereiden kasvatus on hyvää hommaa niin kauan kun on niitä uusia aloittelijoita jotka ostavat elikoita .Muutoin pitää olla kyllä erittäin hyvätuloiset pääammatit että voi noitten pitkäsarvien kulut kattaa ja ehkä omankin leipänsä päälle saada muuta kuin ne teurasjätteet.Sitä mukaa kun pitkäsarvien lihan tarjonta lisääntyy sen lihan hintakin lähestyy normaalia naudanlihan hintaa.Kaiken lisäksi se ylämaankarjan liha ei edes ole hyvää.Simmental ja hereford mausa päihittää tuon hikisen kitukasvusen kutturan lihan mennen tullen ja vielä röyhtäsyssäkin.Susista puheenollen. sinne higland tarhaan on susien turha mennä tulee äkkilähtö varmasti hukalle.ellei hengeenlähtö.
Niin kauan kuin homma toimii tukirahoilla näitä tulee lisää. Tukirahat otetaan sitten sieltä mistä saadaan eli vakavastiotettavan lihantuotannon tukipotista. Tehokkaamman tuotannon rahaa siirretään tehottomaan? Ja sitten lihat tuodaan ulkoa..
Sekin on totta . Paremmat tuottajahinnat auttais paljon asiaa. Haikut kyllä pärjää vaatimattomilla laitumilla . LIHAKSI MYYTÄVÄT PAREMMILLA SAPUSKOILLA .
-
Koko maa pian turvoksissa hailanteja. Pääsee saitin kateelliset vaihtamaan Valio-bulkkimaitonsa bulkkilihaan.
-
tuossa olen kattellu tuota hiklanttikasvatusta, isot laidunalat pitää olla ettei laidunnuksesta tule ongelmia.Viimme kesän/syksyn keleillä melkoisia kurakoita jäljellä missä ei sitten kasva mikään.Joku määrä pitäs olla kohtuus hehtaarille elukkaa ettei ala eroosiosta tulemaan ongelmaa.Metsälaidunkaan ei pitkään ole metsälaidun kun puun juuret vaurioituu ylilaidunnuksesta ja puusto kuivuu pystyyn.
-
Asiaa ja tuotanto sivusta seuranneena sanon että hiklandereiden kasvatus on hyvää hommaa niin kauan kun on niitä uusia aloittelijoita jotka ostavat elikoita .Muutoin pitää olla kyllä erittäin hyvätuloiset pääammatit että voi noitten pitkäsarvien kulut kattaa ja ehkä omankin leipänsä päälle saada muuta kuin ne teurasjätteet.Sitä mukaa kun pitkäsarvien lihan tarjonta lisääntyy sen lihan hintakin lähestyy normaalia naudanlihan hintaa.Kaiken lisäksi se ylämaankarjan liha ei edes ole hyvää.Simmental ja hereford mausa päihittää tuon hikisen kitukasvusen kutturan lihan mennen tullen ja vielä röyhtäsyssäkin.Susista puheenollen. sinne higland tarhaan on susien turha mennä tulee äkkilähtö varmasti hukalle.ellei hengeenlähtö.
Niin kauan kuin homma toimii tukirahoilla näitä tulee lisää. Tukirahat otetaan sitten sieltä mistä saadaan eli vakavastiotettavan lihantuotannon tukipotista. Tehokkaamman tuotannon rahaa siirretään tehottomaan? Ja sitten lihat tuodaan ulkoa..
Ei koske pelkästään näiden karvakasojen kasvatusta. Samahan se on sikapuolella. Pienellä määrällä 0,35ey/ha sikoja saat etelässä sikatuen, jos olet sattunut kymmenen vuotta sitten pitämään sikoja eli on viitemäärä olemassa. Taitaa tuohon kelvata mitkä tahansa eläimet. Lisäksi tulee se lhk korotus. Eli näennäisesti eläimiä pitämällä saa pelloille korotetun tuen.
Ja hömpälle maksetaan korkeampaa tukea kuin sille tuotannossa olevalle pellolle. En edelleenkään ymmärrä mitä järkeä tässä on. Tuotantoa ei muka voida tukea. Ketä palvelee hömppäheinä peltojen tukeminen? Nostattavat peltojen arvoa turhaan.
-
Asiaa ja tuotanto sivusta seuranneena sanon että hiklandereiden kasvatus on hyvää hommaa niin kauan kun on niitä uusia aloittelijoita jotka ostavat elikoita .Muutoin pitää olla kyllä erittäin hyvätuloiset pääammatit että voi noitten pitkäsarvien kulut kattaa ja ehkä omankin leipänsä päälle saada muuta kuin ne teurasjätteet.Sitä mukaa kun pitkäsarvien lihan tarjonta lisääntyy sen lihan hintakin lähestyy normaalia naudanlihan hintaa.Kaiken lisäksi se ylämaankarjan liha ei edes ole hyvää.Simmental ja hereford mausa päihittää tuon hikisen kitukasvusen kutturan lihan mennen tullen ja vielä röyhtäsyssäkin.Susista puheenollen. sinne higland tarhaan on susien turha mennä tulee äkkilähtö varmasti hukalle.ellei hengeenlähtö.
Niin kauan kuin homma toimii tukirahoilla näitä tulee lisää. Tukirahat otetaan sitten sieltä mistä saadaan eli vakavastiotettavan lihantuotannon tukipotista. Tehokkaamman tuotannon rahaa siirretään tehottomaan? Ja sitten lihat tuodaan ulkoa..
Ei koske pelkästään näiden karvakasojen kasvatusta. Samahan se on sikapuolella. Pienellä määrällä 0,35ey/ha sikoja saat etelässä sikatuen, jos olet sattunut kymmenen vuotta sitten pitämään sikoja eli on viitemäärä olemassa. Taitaa tuohon kelvata mitkä tahansa eläimet. Lisäksi tulee se lhk korotus. Eli näennäisesti eläimiä pitämällä saa pelloille korotetun tuen.
Ja hömpälle maksetaan korkeampaa tukea kuin sille tuotannossa olevalle pellolle. En edelleenkään ymmärrä mitä järkeä tässä on. Tuotantoa ei muka voida tukea. Ketä palvelee hömppäheinä peltojen tukeminen? Nostattavat peltojen arvoa turhaan.
Luonnonhoitopelto ei laajalti viljeltynä kokonaistuissa välttämättä ylitä tuotantonurmea tai muuta kasvinviljelyä, koska kasvipeitteisyys ei kerry eikä tule maksuun, samoin ei saa RTK toimenpiteestä maksua, 20% osuus alkaa pudottamaan LHK:ta ( AB kohdentamisalue, 5% muualla) . Eli 120 korvaus hupenee muutamaan euroon, ja luonnonhaittakorvauksen nipistäminen pudottaa alle. Viherlannoitus on jo heikompi, riistat ja tämmöiset vaativat jo "viljelyä"
Se, mihin "hömpässä" viitannet, on kai tämä tuottoisa suojavyöhyketoimenpide, ja siitä on turha oikeastaan jankata, koska ne suojavyöhykkeet olivat ja menivät ensimmäisenä vuonna ja jatkosopimuksissa, suojavyöhyke ei enää ole suurelle enemmistölle viljelijöitä enää käytännössä valittavissa oleva vaihtoehto.
Vilja kerääjäkasvilla ja vilja lietesijoittamisella ym. , tuottavat vastaavat ja paremmatkin tuet, lisäksi jos mukana on valkuaiskasvilisä tai ruispalkkio.
-SS-
-
Asiaa ja tuotanto sivusta seuranneena sanon että hiklandereiden kasvatus on hyvää hommaa niin kauan kun on niitä uusia aloittelijoita jotka ostavat elikoita .Muutoin pitää olla kyllä erittäin hyvätuloiset pääammatit että voi noitten pitkäsarvien kulut kattaa ja ehkä omankin leipänsä päälle saada muuta kuin ne teurasjätteet.Sitä mukaa kun pitkäsarvien lihan tarjonta lisääntyy sen lihan hintakin lähestyy normaalia naudanlihan hintaa.Kaiken lisäksi se ylämaankarjan liha ei edes ole hyvää.Simmental ja hereford mausa päihittää tuon hikisen kitukasvusen kutturan lihan mennen tullen ja vielä röyhtäsyssäkin.Susista puheenollen. sinne higland tarhaan on susien turha mennä tulee äkkilähtö varmasti hukalle.ellei hengeenlähtö.
Niin kauan kuin homma toimii tukirahoilla näitä tulee lisää. Tukirahat otetaan sitten sieltä mistä saadaan eli vakavastiotettavan lihantuotannon tukipotista. Tehokkaamman tuotannon rahaa siirretään tehottomaan? Ja sitten lihat tuodaan ulkoa..
Ei koske pelkästään näiden karvakasojen kasvatusta. Samahan se on sikapuolella. Pienellä määrällä 0,35ey/ha sikoja saat etelässä sikatuen, jos olet sattunut kymmenen vuotta sitten pitämään sikoja eli on viitemäärä olemassa. Taitaa tuohon kelvata mitkä tahansa eläimet. Lisäksi tulee se lhk korotus. Eli näennäisesti eläimiä pitämällä saa pelloille korotetun tuen.
Ja hömpälle maksetaan korkeampaa tukea kuin sille tuotannossa olevalle pellolle. En edelleenkään ymmärrä mitä järkeä tässä on. Tuotantoa ei muka voida tukea. Ketä palvelee hömppäheinä peltojen tukeminen? Nostattavat peltojen arvoa turhaan.
Luonnonhoitopelto ei laajalti viljeltynä kokonaistuissa välttämättä ylitä tuotantonurmea tai muuta kasvinviljelyä, koska kasvipeitteisyys ei kerry eikä tule maksuun, samoin ei saa RTK toimenpiteestä maksua, 20% osuus alkaa pudottamaan LHK:ta ( AB kohdentamisalue, 5% muualla) . Eli 120 korvaus hupenee muutamaan euroon, ja luonnonhaittakorvauksen nipistäminen pudottaa alle. Viherlannoitus on jo heikompi, riistat ja tämmöiset vaativat jo "viljelyä"
Se, mihin "hömpässä" viitannet, on kai tämä tuottoisa suojavyöhyketoimenpide, ja siitä on turha oikeastaan jankata, koska ne suojavyöhykkeet olivat ja menivät ensimmäisenä vuonna ja jatkosopimuksissa, suojavyöhyke ei enää ole suurelle enemmistölle viljelijöitä enää käytännössä valittavissa oleva vaihtoehto.
Vilja kerääjäkasvilla ja vilja lietesijoittamisella ym. , tuottavat vastaavat ja paremmatkin tuet, lisäksi jos mukana on valkuaiskasvilisä tai ruispalkkio.
-SS-
Tuolla että pidät vaikka rehunurmea ilman sadonkorjuuuvelvoittetta tarkoituksena ettei sieltä ikinä korjata mitään on kyllä minusta ihan hyvää toimintaa. Lasken tämän hömppäpelloksi.
-
Tuolla että pidät vaikka rehunurmea ilman sadonkorjuuuvelvoittetta tarkoituksena ettei sieltä ikinä korjata mitään on kyllä minusta ihan hyvää toimintaa. Lasken tämän hömppäpelloksi.
Luomussa latausnurmet ovat tuotantonurmien kirjoilla. Koska taisi olla tukimielessä parempi. Tuomitset siis luomunkin hömpäksi, vaikka olet itsekin siirtymässä siihen.
-SS-
-
Tuolla että pidät vaikka rehunurmea ilman sadonkorjuuuvelvoittetta tarkoituksena ettei sieltä ikinä korjata mitään on kyllä minusta ihan hyvää toimintaa. Lasken tämän hömppäpelloksi.
Luomussa latausnurmet ovat tuotantonurmien kirjoilla. Koska taisi olla tukimielessä parempi. Tuomitset siis luomunkin hömpäksi, vaikka olet itsekin siirtymässä siihen.
-SS-
Ero on myös siinä että rehunurmea saa lannoittaa kuin taas latausnurmea ei. Yleensä LUOMUSSA "latausnurmella" tuotetaan rehua karjalle/luomukarjalle.
-
Tuolla että pidät vaikka rehunurmea ilman sadonkorjuuuvelvoittetta tarkoituksena ettei sieltä ikinä korjata mitään on kyllä minusta ihan hyvää toimintaa. Lasken tämän hömppäpelloksi.
Luomussa latausnurmet ovat tuotantonurmien kirjoilla. Koska taisi olla tukimielessä parempi. Tuomitset siis luomunkin hömpäksi, vaikka olet itsekin siirtymässä siihen.
-SS-
Ero on myös siinä että rehunurmea saa lannoittaa kuin taas latausnurmea ei. Yleensä LUOMUSSA "latausnurmella" tuotetaan rehua karjalle/luomukarjalle.
Eikö kuitenkin ole rajoituksia, kuinka paljon latauksesta saa ryöstää ravinteita, koska lataus ja lepovuoro kuulunee kategorisesti luomun viljelykiertoon. Jos tällaisia "pakkolepovuoroja" ei vaadita, sittenpä lähestyy kovastikin 50-60-luvun karjatilojen tavanomaisen viljelyn luonnetta tuo.
-SS-
-
Tuolla että pidät vaikka rehunurmea ilman sadonkorjuuuvelvoittetta tarkoituksena ettei sieltä ikinä korjata mitään on kyllä minusta ihan hyvää toimintaa. Lasken tämän hömppäpelloksi.
Luomussa latausnurmet ovat tuotantonurmien kirjoilla. Koska taisi olla tukimielessä parempi. Tuomitset siis luomunkin hömpäksi, vaikka olet itsekin siirtymässä siihen.
-SS-
Ero on myös siinä että rehunurmea saa lannoittaa kuin taas latausnurmea ei. Yleensä LUOMUSSA "latausnurmella" tuotetaan rehua karjalle/luomukarjalle.
Eikö kuitenkin ole rajoituksia, kuinka paljon latauksesta saa ryöstää ravinteita, koska lataus ja lepovuoro kuulunee kategorisesti luomun viljelykiertoon. Jos tällaisia "pakkolepovuoroja" ei vaadita, sittenpä lähestyy kovastikin 50-60-luvun karjatilojen tavanomaisen viljelyn luonnetta tuo.
-SS-
Puolet pitää kierrossa olla lataavia kasveja. Viljaa ja öljykasvia saa olla korkeintaan kahtena vuotena peräkkäin. sitten pitää olla lataavia kasveja. Esim. hernettä. Missään ei sanota että satoa ei saisi kerätä pois.
-
Asiaa ja tuotanto sivusta seuranneena sanon että hiklandereiden kasvatus on hyvää hommaa niin kauan kun on niitä uusia aloittelijoita jotka ostavat elikoita .Muutoin pitää olla kyllä erittäin hyvätuloiset pääammatit että voi noitten pitkäsarvien kulut kattaa ja ehkä omankin leipänsä päälle saada muuta kuin ne teurasjätteet.Sitä mukaa kun pitkäsarvien lihan tarjonta lisääntyy sen lihan hintakin lähestyy normaalia naudanlihan hintaa.Kaiken lisäksi se ylämaankarjan liha ei edes ole hyvää.Simmental ja hereford mausa päihittää tuon hikisen kitukasvusen kutturan lihan mennen tullen ja vielä röyhtäsyssäkin.Susista puheenollen. sinne higland tarhaan on susien turha mennä tulee äkkilähtö varmasti hukalle.ellei hengeenlähtö.
Niin kauan kuin homma toimii tukirahoilla näitä tulee lisää. Tukirahat otetaan sitten sieltä mistä saadaan eli vakavastiotettavan lihantuotannon tukipotista. Tehokkaamman tuotannon rahaa siirretään tehottomaan? Ja sitten lihat tuodaan ulkoa..
Ei koske pelkästään näiden karvakasojen kasvatusta. Samahan se on sikapuolella. Pienellä määrällä 0,35ey/ha sikoja saat etelässä sikatuen, jos olet sattunut kymmenen vuotta sitten pitämään sikoja eli on viitemäärä olemassa. Taitaa tuohon kelvata mitkä tahansa eläimet. Lisäksi tulee se lhk korotus. Eli näennäisesti eläimiä pitämällä saa pelloille korotetun tuen.
Ja hömpälle maksetaan korkeampaa tukea kuin sille tuotannossa olevalle pellolle. En edelleenkään ymmärrä mitä järkeä tässä on. Tuotantoa ei muka voida tukea. Ketä palvelee hömppäheinä peltojen tukeminen? Nostattavat peltojen arvoa turhaan.
Luonnonhoitopelto ei laajalti viljeltynä kokonaistuissa välttämättä ylitä tuotantonurmea tai muuta kasvinviljelyä, koska kasvipeitteisyys ei kerry eikä tule maksuun, samoin ei saa RTK toimenpiteestä maksua, 20% osuus alkaa pudottamaan LHK:ta ( AB kohdentamisalue, 5% muualla) . Eli 120 korvaus hupenee muutamaan euroon, ja luonnonhaittakorvauksen nipistäminen pudottaa alle. Viherlannoitus on jo heikompi, riistat ja tämmöiset vaativat jo "viljelyä"
Se, mihin "hömpässä" viitannet, on kai tämä tuottoisa suojavyöhyketoimenpide, ja siitä on turha oikeastaan jankata, koska ne suojavyöhykkeet olivat ja menivät ensimmäisenä vuonna ja jatkosopimuksissa, suojavyöhyke ei enää ole suurelle enemmistölle viljelijöitä enää käytännössä valittavissa oleva vaihtoehto.
Vilja kerääjäkasvilla ja vilja lietesijoittamisella ym. , tuottavat vastaavat ja paremmatkin tuet, lisäksi jos mukana on valkuaiskasvilisä tai ruispalkkio.
-SS-
Nurmitilalla ei makseta kasvipeitteisyydestä eikä myöskään kerääjäkasveista.Joskin typerää lisätä vijantuotantoa tälläkin tavalla.
-
Asiaa ja tuotanto sivusta seuranneena sanon että hiklandereiden kasvatus on hyvää hommaa niin kauan kun on niitä uusia aloittelijoita jotka ostavat elikoita .Muutoin pitää olla kyllä erittäin hyvätuloiset pääammatit että voi noitten pitkäsarvien kulut kattaa ja ehkä omankin leipänsä päälle saada muuta kuin ne teurasjätteet.Sitä mukaa kun pitkäsarvien lihan tarjonta lisääntyy sen lihan hintakin lähestyy normaalia naudanlihan hintaa.Kaiken lisäksi se ylämaankarjan liha ei edes ole hyvää.Simmental ja hereford mausa päihittää tuon hikisen kitukasvusen kutturan lihan mennen tullen ja vielä röyhtäsyssäkin.Susista puheenollen. sinne higland tarhaan on susien turha mennä tulee äkkilähtö varmasti hukalle.ellei hengeenlähtö.
Niin kauan kuin homma toimii tukirahoilla näitä tulee lisää. Tukirahat otetaan sitten sieltä mistä saadaan eli vakavastiotettavan lihantuotannon tukipotista. Tehokkaamman tuotannon rahaa siirretään tehottomaan? Ja sitten lihat tuodaan ulkoa..
Ei koske pelkästään näiden karvakasojen kasvatusta. Samahan se on sikapuolella. Pienellä määrällä 0,35ey/ha sikoja saat etelässä sikatuen, jos olet sattunut kymmenen vuotta sitten pitämään sikoja eli on viitemäärä olemassa. Taitaa tuohon kelvata mitkä tahansa eläimet. Lisäksi tulee se lhk korotus. Eli näennäisesti eläimiä pitämällä saa pelloille korotetun tuen.
Ja hömpälle maksetaan korkeampaa tukea kuin sille tuotannossa olevalle pellolle. En edelleenkään ymmärrä mitä järkeä tässä on. Tuotantoa ei muka voida tukea. Ketä palvelee hömppäheinä peltojen tukeminen? Nostattavat peltojen arvoa turhaan.
Luonnonhoitopelto ei laajalti viljeltynä kokonaistuissa välttämättä ylitä tuotantonurmea tai muuta kasvinviljelyä, koska kasvipeitteisyys ei kerry eikä tule maksuun, samoin ei saa RTK toimenpiteestä maksua, 20% osuus alkaa pudottamaan LHK:ta ( AB kohdentamisalue, 5% muualla) . Eli 120 korvaus hupenee muutamaan euroon, ja luonnonhaittakorvauksen nipistäminen pudottaa alle. Viherlannoitus on jo heikompi, riistat ja tämmöiset vaativat jo "viljelyä"
Se, mihin "hömpässä" viitannet, on kai tämä tuottoisa suojavyöhyketoimenpide, ja siitä on turha oikeastaan jankata, koska ne suojavyöhykkeet olivat ja menivät ensimmäisenä vuonna ja jatkosopimuksissa, suojavyöhyke ei enää ole suurelle enemmistölle viljelijöitä enää käytännössä valittavissa oleva vaihtoehto.
Vilja kerääjäkasvilla ja vilja lietesijoittamisella ym. , tuottavat vastaavat ja paremmatkin tuet, lisäksi jos mukana on valkuaiskasvilisä tai ruispalkkio.
-SS-
Nurmitilalla ei makseta kasvipeitteisyydestä eikä myöskään kerääjäkasveista.Joskin typerää lisätä vijantuotantoa tälläkin tavalla.
Suomessa maksetaan siitä että saat aikaan päästöjä. Kuten jurtin viljely. Sitten vain maanparannuskasvia kasvamaan. samaan aikaan nurmelle et saa huonoimmat tuet vaikka on pienimmät päästöt.
-
Nurmitilalla ei makseta kasvipeitteisyydestä eikä myöskään kerääjäkasveista.Joskin typerää lisätä vijantuotantoa tälläkin tavalla.
Pudota ihmeessä alle 75% nurmen osuus, niin aletaan maksaa. Saatte kuitenkin viherryttämistuen, vaikka on yksipuolinen viljelymuoto ! Kokotilan 100% sivutuotteens jyvää tuottavalla heinäkasvilla, kuten rukiilla, eipä tulisikaan viherryttämistukea sitten taas ! Että on nurmella myös helpotus.
Sitten, kerääjäkasvihan ei ole nurmiviljelyn viljelyteknologiaa vaan muun viljelyn lisätoimenpide, määritelmällisesti. Eihän mikään estä laittamasta paria peräkkäistä vuotta viljaa, saadakseen kerääjäkasvikorvauksen.
-SS-
-
Laita ennemmin poroja, ei tarvi rakennuksia, eikä tarvihe paskaa ajella. Peltotuet muuttuu verovappaiksi ja muutennii verotus on olematonta. Ja itestään kuolleista elikoesta saa 1,5-5 kertasen korvauksen valtiolta
heinolla pikku lapsus/unohus...evästä ei tartte saparocowboylla olla omia ku 2-3 kuukauveksi. loput varastettaan viljelijöiltä. ??? ::)
-
Tuolla että pidät vaikka rehunurmea ilman sadonkorjuuuvelvoittetta tarkoituksena ettei sieltä ikinä korjata mitään on kyllä minusta ihan hyvää toimintaa. Lasken tämän hömppäpelloksi.
Luomussa latausnurmet ovat tuotantonurmien kirjoilla. Koska taisi olla tukimielessä parempi. Tuomitset siis luomunkin hömpäksi, vaikka olet itsekin siirtymässä siihen.
-SS-
Ainoastaan luomun latausnurmen ;)
Luomussa tuo nurmi sentään kiertää lohkolta toiselle viljelykiertovaatimusten sanelemana. Tavanomaisilta jusseilta ei tälläisiä toimia ole näkynyt...