Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 03.03.18 - klo:09:09
-
Millaisia kustannuksia per hehtaari syntyy? Itse tuossa laskeskelin, että kyllähän se 50-60 euroa taas menee jos jotain laontorjuntaa ja tautiainetta käyttää. Halvimmillaan pelkällä rikkatorjunnalla kympin luokkaa ja laajatehoisemmalla aineella 15 euron paikkeilla. Miten muilla?
-
Eiköhän sitä mene ihan samat summat itselläkin. Riippuu ihan siitä kuinka paljon panostaa. Joillekin ei tule laitettua kuin rikkakasvien torjuntaa ja toisille lohkoille menee sitten melkein kaikki mahdollinen.
-
Rikka-aineet on yleensä halpoja ja päästään jollain 15e alv 0 kustannuksella. Tautiaineissa on kattona 30e, poikkeus öljykasveista, kun niille nyt menee kaikenlaista mömmöä, mutta en ole niitä niin paljon jaksanut enää laskeskella, kun öljykasvien viljely on tuottanut vuosien saatossa niin isot tappiot, että ei niitä rahoja tule koskaan saamaan takaisin. Niinpä viljelyä jatketaan puhtaasti periaatteellisista syistä, kuvitellen, että maan parannusvaikutus yms. ilmastonsuojelulliset näkökohdat kuittaavat taloudellisen tappion.
-
Ohralle; rikat, hivenet, tautiaineet, hukkakaura, punahomeet= 119e alv0/ ha
-
Ohralle; rikat, hivenet, tautiaineet, hukkakaura, punahomeet= 119e alv0/ ha
Ihanan kallista, eikö?
Näinhän tuo menee, herkästi menee se reilu viisikymppiä jos vähänkään laajempaa ainekirjoa on menossa. Voisiko tiedustella mitä aineita käytät?
-
Laskeskelin tossa vähän ainekustannuksia. Comet 0,3+librax 0,5 27€. Pelkkä prosaro 0,5 20€. Elatus plus zenit 0,4+0,4 22€. Elatus era 0,6 27€. Propulse FX 0,4+0,4 25€. Comet+librax kestää lehtijutun mukaan parhaiten pienempiä annoksia ite ajan sitä mutten aina 0,3+0,5.
Medax max 0,3 12€, moddus 0,2 10€, CCC 0,7 2€, terpal 0,5 6,5€. Trimaxxissa en näe järkee. Laihennettua moddusta, samalla rahaa saa medaxin. Evosta ei tietoo. Cerone melko edullinen kans vahvistaa kakkoskäsittelyä. Ite vedän korrenkasvun alkuun ruis ja ohra medax max. Kaura ja vehnät CCC.
-
Laskeskelin tossa vähän ainekustannuksia. Comet 0,3+librax 0,5 27€. Pelkkä prosaro 0,5 20€. Elatus plus zenit 0,4+0,4 22€. Elatus era 0,6 27€. Propulsen lisään ku kaivan jostain. Comet+librax kestää lehtijutun mukaan parhaiten pienempiä annoksia ite ajan sitä mutten aina 0,3+0,5.
Medax max 0,3 12€, moddus 0,2 10€, CCC 0,7 2€, terpal 0,5 6,5€. Trimaxxissa en näe järkee. Laihennettua moddusta, samalla rahaa saa medaxin. Evosta ei tietoo. Cerone melko edullinen kans vahvistaa kakkoskäsittelyä. Ite vedän korrenkasvun alkuun ruis ja ohra medax max. Kaura ja vehnät CCC.
Mulle näyttää hankkijan webbikauppa propulse fx:n kohdalla 458e ja risat paketin arvoksi. Evoa sama paikka 410 ja risat. Nämä siis verollisia hintoja. Mistä olet päätynyt ccc:n kohdalla 0,7 annokseen? Kaurat eivät taida olla menossa elintarvikkeeksi? Itsellä olisi ja ccc:tä varastossa ja kevätvehnille voisi ainakin laittaa. Ja ceronea on sitten myöhäisempään käsittelyyn. Tautiaineita ei vielä ole, eikä ohran (kauran) alkuvaiheen laonestäjää, jos sitten ovat tarpeellisia.. Rikka-aineita on tooleria ja broadwaytä. MCPA:ta ehkä vielä toolerin kaveriksi..
-
Ohralle; rikat, hivenet, tautiaineet, hukkakaura, punahomeet= 119e alv0/ ha
Ihanan kallista, eikö?
Näinhän tuo menee, herkästi menee se reilu viisikymppiä jos vähänkään laajempaa ainekirjoa on menossa. Voisiko tiedustella mitä aineita käytät?
Listaa: Arianes, folicur xpert, axial, gramitrel, mantrac pro, zintrac, elatus era, proline xpert
-
En nyt ihan tarkkaan oo laskenu mutta jos koko setin laskun jakaa viljeltävillä hehtaareilla niin kyllä se lähempänä satasta on kun viittäkymppiä. Ihan kaikki hankitut aineet nyt ei välttämättä mee mutta kuitenkin.
-
Premium Classic+Starane 333 on kyllä erittäin laajatehoinen yhdistelmä, vielä jos ohdake ja valvatto riesana, niin srkaan litra mcpa:ta, niin todella tehokas.
-
Laskeskelin tossa vähän ainekustannuksia. Comet 0,3+librax 0,5 27€. Pelkkä prosaro 0,5 20€. Elatus plus zenit 0,4+0,4 22€. Elatus era 0,6 27€. Propulsen lisään ku kaivan jostain. Comet+librax kestää lehtijutun mukaan parhaiten pienempiä annoksia ite ajan sitä mutten aina 0,3+0,5.
Medax max 0,3 12€, moddus 0,2 10€, CCC 0,7 2€, terpal 0,5 6,5€. Trimaxxissa en näe järkee. Laihennettua moddusta, samalla rahaa saa medaxin. Evosta ei tietoo. Cerone melko edullinen kans vahvistaa kakkoskäsittelyä. Ite vedän korrenkasvun alkuun ruis ja ohra medax max. Kaura ja vehnät CCC.
Mulle näyttää hankkijan webbikauppa propulse fx:n kohdalla 458e ja risat paketin arvoksi. Evoa sama paikka 410 ja risat. Nämä siis verollisia hintoja. Mistä olet päätynyt ccc:n kohdalla 0,7 annokseen? Kaurat eivät taida olla menossa elintarvikkeeksi? Itsellä olisi ja ccc:tä varastossa ja kevätvehnille voisi ainakin laittaa. Ja ceronea on sitten myöhäisempään käsittelyyn. Tautiaineita ei vielä ole, eikä ohran (kauran) alkuvaiheen laonestäjää, jos sitten ovat tarpeellisia.. Rikka-aineita on tooleria ja broadwaytä. MCPA:ta ehkä vielä toolerin kaveriksi..
Joo lisäsin propulsen hehtaarikustannuksen myös. Elifor on rapsille 31€ jos sitä käyttää 0,7, lienee paras. 2001 meni Katri kaura huonoksi kun käytin litran CCC:tä. Sen jälkeen olen ollut sen kanssa varovainen. Jos on kova musta kaura niin moddusta sitten korrenkasvun puolivälissä. Kanoille menee juu ei elintarvikkeeksi.
-
Laskeskelin tossa vähän ainekustannuksia. Comet 0,3+librax 0,5 27€. Pelkkä prosaro 0,5 20€. Elatus plus zenit 0,4+0,4 22€. Elatus era 0,6 27€. Propulsen lisään ku kaivan jostain. Comet+librax kestää lehtijutun mukaan parhaiten pienempiä annoksia ite ajan sitä mutten aina 0,3+0,5.
Medax max 0,3 12€, moddus 0,2 10€, CCC 0,7 2€, terpal 0,5 6,5€. Trimaxxissa en näe järkee. Laihennettua moddusta, samalla rahaa saa medaxin. Evosta ei tietoo. Cerone melko edullinen kans vahvistaa kakkoskäsittelyä. Ite vedän korrenkasvun alkuun ruis ja ohra medax max. Kaura ja vehnät CCC.
Mulle näyttää hankkijan webbikauppa propulse fx:n kohdalla 458e ja risat paketin arvoksi. Evoa sama paikka 410 ja risat. Nämä siis verollisia hintoja. Mistä olet päätynyt ccc:n kohdalla 0,7 annokseen? Kaurat eivät taida olla menossa elintarvikkeeksi? Itsellä olisi ja ccc:tä varastossa ja kevätvehnille voisi ainakin laittaa. Ja ceronea on sitten myöhäisempään käsittelyyn. Tautiaineita ei vielä ole, eikä ohran (kauran) alkuvaiheen laonestäjää, jos sitten ovat tarpeellisia.. Rikka-aineita on tooleria ja broadwaytä. MCPA:ta ehkä vielä toolerin kaveriksi..
Joo lisäsin propulsen hehtaarikustannuksen myös. Elifor on rapsille 31€ jos sitä käyttää 0,7, lienee paras. 2001 meni Katri kaura huonoksi kun käytin litran CCC:tä. Sen jälkeen olen ollut sen kanssa varovainen. Jos on kova musta kaura niin moddusta sitten korrenkasvun puolivälissä. Kanoille menee juu ei elintarvikkeeksi.
Mutta olet siis käyttänyt ccc:tä kevätvehnillekkin? Voisi vain tyhjennellä varaston tuosta, jos tulee tuohon luomuun siirryttyä niin jäisi mahdollisimman vähän aineita hävitettäväksi. Cerone on ja aika monta pönttöä, että täytyy varmaan lannoittaa reilusti ja toivoa suotuisaa kesää, että voi cerone varastonkin ajaa pois tai ainakin pienemmäksi.
Onko missään ollut juttua näistä uusista SDHI tautiaineista, että kuinka pitkän suojan antavat. Suunnittelin vain, että olisiko kyseisillä aineilla mahdollisuus päästä yhden ruiskutuksen taktiikkaan? Vai onko edelleen tehtävä kaksi reissua. Rikat ja mahdollinen jaettu tautikäsittely ja kasvunsäädettä ekalla kierroksella ja toisella sitten lisää tautiainetta tai koko tautiaine annos ja lisää kasvunsäädettä?
-
Pitäiskö omalle työllekin laskea jokin arvo? Tuntikaupalla kun kesän aikana pyörii pellolla ja ruiskun täytöt, puhdistukset jne mukaan...ja jos senkin ajan tekisi vaikka jotain aliurakointia vaikka 30 eur/ tunti + alv...
Kyllä tulee viljanviljely hintoihinsa...
-
Pitäiskö omalle työllekin laskea jokin arvo? Tuntikaupalla kun kesän aikana pyörii pellolla ja ruiskun täytöt, puhdistukset jne mukaan...ja jos senkin ajan tekisi vaikka jotain aliurakointia vaikka 30 eur/ tunti + alv...
Kyllä tulee viljanviljely hintoihinsa...
Tottakai. Jokainen saa laskea siihen minkä hinnan haluaa, mutta aattelin tässä vain pelkästään ainekustannuksia. Itse ei ole tullut paljon käytettyä erilaisia aineita. Toisinsanoen rikat on torjuttu, mutta muuten ei ole pahemmin aineita käytetty, silloin tällöin aina jotain, mutta ei mitenkään säännöllisesti.
Itseä alkoi vain hirvittämään kun laskeskelin noita aine kuluja, jos siis ajaa rikat, taudit ja kasvunsääteen. Tähän kun lisää vielä glyfon ja peittauksen niin summa on lähempänä satasta kuin viittäkymppiä. Tietysti kaikkea ei mene kaikille joten keskihinnaksi päättelin tuon 50 euroa. Tässä on ihan kiva ero verrattuna siihen budjettiviljelyyn, jossa vain torjutaan rikat.
Kaiken taustalla on tietenkin tuo ajatus luomuun siirtymisestä. Eli yritän laskeskella mitä lisäpanostus maksaa ja millainen sadonlisä sillä olisi saatavissa. Hommaan sisältyy silti aina isompi riski mitä enemmän panostetaan, jos kesä meneekin perseelleen niinkuin esim. viime syksynä kävi. Olen edelleen sitä mieltä, että jos olisi pelkkä kasvitila niin luomu olisi ainut vaihtoehto näillä hintasuhteilla. Eläintilana ja nimenomaan sikatilana asia ei olekkaan ihan niin yksinkertainen. Tälläisessä tilanteessa missä oma vilja menee 100% eläinten kautta niin, jos ostoviljan määrää saadaan edelleen tiputettua tai eläinten määrää pienennettyä niin taloudellisesti päästään hyvin lähelle samaan. Tässäkin sille omalle viljalle maksetaan käyvä hinta eli sen mitä siitä saisi tilahintana. Se on itsensä pettämistä, jos laskee jollakin alennetulla hinnalla.
-
Ei siinä luomuun siirtymisessä raha ratkaise ,vaan viljeliän omat aatokset , se kun on sillälailla, että viisaamat on
laskeneet minkä verran tukipottia mikäkin kasvilaji ja tuotantomuoto vaatii ,aina kuitenkin lopputulos on sama viljeliälle.
Tai olihan suojavyöhykepotti jonkinlainen virhe hallinnolta ,tosin siihen varatut rahat loppuki heti kättelyssä.
-
En nyt ihan tarkkaan oo laskenu mutta jos koko setin laskun jakaa viljeltävillä hehtaareilla niin kyllä se lähempänä satasta on kun viittäkymppiä. Ihan kaikki hankitut aineet nyt ei välttämättä mee mutta kuitenkin.
Kyllä se noin taitaa olla, viiskymppiä ei riitä ku kauralle ja ehkä rypsille/rapsille Cleravoa käyttäen ja helppona ötökkäkesänä. Jos tautiainetta, kokonaishinta samaa luokkaa ku ohralla/vehnällä.
Lähinnä laadukas tautiaine sekä korrensäätö tuo hintaa, mutta ne pakollisia, jos haluaa laatua monitahoiseen ohraan ja säästää kuivauskuluissa (ei lakoa lainkaan, tai hyvin vähän) sekä tarkoitus saada kiloja. Kivennäismailla säästää, mutta multamailla ilman tautitorjuntaa sekä laontorjuntaa yhtä tyhjän kanssa viljellä ohraa. Toisaalta hyvä tautitorjunta ja laontorjunta, satovaste on kova juuri noilla toimenpiteillä mikäli pellot muuten kasvukunnossa.
Tänä vuonna jäi multamailla lakopaikat puimatta kokonaan, ehtivät itää puoliraakana. Kuitenkin isolta alalta omasta mielestä tosi hyvä sato, vaikka nuo lakopaikat jäi puimatta. Ilman kasvisuojelua lakoa huimasti, sato heikko. Suuri osa meni tuoreena litistettäväksi, hinta ok. tälle syksylle. Sanoisin että pelkästään viime vuonna kasvinsuojeluun panostamalla sai rahat takaisin useammalta vuodelta eli kestää tulla plusmiinus nollavuosiakin ja tilanne plussalla.
Yhtäkaikki ihan sama mitä peltoon syytää panoksia, kunhan saa enemmän takaisin eli viivan alle jäävä ratkaisee.
Koko EU-ajalta parhaan tuloksen olisi saanut ehdottomasti jättämällä kaikki ojitukset, muotoilut, kalkitukset, hivenien levitykset tekemättä,panostamatta koneisiin/rakennuksiin. Minimipanoksilla kylvänyt vain pakollisen alan, kesantoja/"maanparannusta"/hömppiä maksimit ja myynyt sadon pystyyn. Tämä keinovalikoima olisi tuottanut parhaan taloudellisen tuloksen omassa omistuksessa olevilla mailla. Vuokramaita tuolla viljelytavalla ei saa pidettyä, eikä lisää saa, ellei pelloista muutenkin ylitarjontaa. Silloin alue oletettavasti sellainen ettei pelloista saa hyvää satoa vaikka mitä tekisi, joten hömppäviljely ainoa järkevä tapa viljellä karjattomana.
-
Pitäiskö omalle työllekin laskea jokin arvo? Tuntikaupalla kun kesän aikana pyörii pellolla ja ruiskun täytöt, puhdistukset jne mukaan...ja jos senkin ajan tekisi vaikka jotain aliurakointia vaikka 30 eur/ tunti + alv...
Kyllä tulee viljanviljely hintoihinsa...
Mitähän tohonkin taas pitäs sanoo. Ilmeisesti et viljele kuin rehuviljaa nolla panoksella, mut kukin tyylillään.
Uudet vilja lajikkeet ei vaan anna, tai sanotaanko näin että antaa satovastetta kunnon lannotuksella ja tautiaineita ajamalla kesän aikana.
Tästä on vänjätty iät ajat, ja varmaan hamaan tulevaisuuteenkin.
Itsellä kun kaikki vilja menee myyntiin, niin en tuota rehuviljaa. Paitsi silloin kun menee niin pieleen että ei kelpaa kuin rehuna.
Ja pavut tietysti rehuna.
-
Pitäiskö omalle työllekin laskea jokin arvo? Tuntikaupalla kun kesän aikana pyörii pellolla ja ruiskun täytöt, puhdistukset jne mukaan...ja jos senkin ajan tekisi vaikka jotain aliurakointia vaikka 30 eur/ tunti + alv...
Kyllä tulee viljanviljely hintoihinsa...
Mitähän tohonkin taas pitäs sanoo. Ilmeisesti et viljele kuin rehuviljaa nolla panoksella, mut kukin tyylillään.
Uudet vilja lajikkeet ei vaan anna, tai sanotaanko näin että antaa satovastetta kunnon lannotuksella ja tautiaineita ajamalla kesän aikana.
Tästä on vänjätty iät ajat, ja varmaan hamaan tulevaisuuteenkin.
Itsellä kun kaikki vilja menee myyntiin, niin en tuota rehuviljaa. Paitsi silloin kun menee niin pieleen että ei kelpaa kuin rehuna.
Ja pavut tietysti rehuna.
Ja jos rehuviljan käyttää itse, niin sen pitää olla laadultaan hyvää (painavaa). Ja mahdolliset suojaviljat pystyjä, eli pönkkää pitää (yleensä) olla.
-
Pitäiskö omalle työllekin laskea jokin arvo? Tuntikaupalla kun kesän aikana pyörii pellolla ja ruiskun täytöt, puhdistukset jne mukaan...ja jos senkin ajan tekisi vaikka jotain aliurakointia vaikka 30 eur/ tunti + alv...
Kyllä tulee viljanviljely hintoihinsa...
Mitähän tohonkin taas pitäs sanoo. Ilmeisesti et viljele kuin rehuviljaa nolla panoksella, mut kukin tyylillään.
Uudet vilja lajikkeet ei vaan anna, tai sanotaanko näin että antaa satovastetta kunnon lannotuksella ja tautiaineita ajamalla kesän aikana.
Tästä on vänjätty iät ajat, ja varmaan hamaan tulevaisuuteenkin.
Itsellä kun kaikki vilja menee myyntiin, niin en tuota rehuviljaa. Paitsi silloin kun menee niin pieleen että ei kelpaa kuin rehuna.
Ja pavut tietysti rehuna.
Ja jos rehuviljan käyttää itse, niin sen pitää olla laadultaan hyvää (painavaa). Ja mahdolliset suojaviljat pystyjä, eli pönkkää pitää (yleensä) olla.
Asiahan on just näin. Aikaisemmin tuli käytettyä puitavaa suojaviljaa nurmien uudistuksessa, mutta viime kesänä uusin kaikki kokoviljasäiliksenä. Ei ne eläimet tuota millään kaurankuorilla. Tärkkelys=energia.
-
En nyt ihan tarkkaan oo laskenu mutta jos koko setin laskun jakaa viljeltävillä hehtaareilla niin kyllä se lähempänä satasta on kun viittäkymppiä. Ihan kaikki hankitut aineet nyt ei välttämättä mee mutta kuitenkin.
Kyllä se noin taitaa olla, viiskymppiä ei riitä ku kauralle ja ehkä rypsille/rapsille Cleravoa käyttäen ja helppona ötökkäkesänä. Jos tautiainetta, kokonaishinta samaa luokkaa ku ohralla/vehnällä.
Lähinnä laadukas tautiaine sekä korrensäätö tuo hintaa, mutta ne pakollisia, jos haluaa laatua monitahoiseen ohraan ja säästää kuivauskuluissa (ei lakoa lainkaan, tai hyvin vähän) sekä tarkoitus saada kiloja. Kivennäismailla säästää, mutta multamailla ilman tautitorjuntaa sekä laontorjuntaa yhtä tyhjän kanssa viljellä ohraa. Toisaalta hyvä tautitorjunta ja laontorjunta, satovaste on kova juuri noilla toimenpiteillä mikäli pellot muuten kasvukunnossa.
Tänä vuonna jäi multamailla lakopaikat puimatta kokonaan, ehtivät itää puoliraakana. Kuitenkin isolta alalta omasta mielestä tosi hyvä sato, vaikka nuo lakopaikat jäi puimatta. Ilman kasvisuojelua lakoa huimasti, sato heikko. Suuri osa meni tuoreena litistettäväksi, hinta ok. tälle syksylle. Sanoisin että pelkästään viime vuonna kasvinsuojeluun panostamalla sai rahat takaisin useammalta vuodelta eli kestää tulla plusmiinus nollavuosiakin ja tilanne plussalla.
Yhtäkaikki ihan sama mitä peltoon syytää panoksia, kunhan saa enemmän takaisin eli viivan alle jäävä ratkaisee.
Koko EU-ajalta parhaan tuloksen olisi saanut ehdottomasti jättämällä kaikki ojitukset, muotoilut, kalkitukset, hivenien levitykset tekemättä,panostamatta koneisiin/rakennuksiin. Minimipanoksilla kylvänyt vain pakollisen alan, kesantoja/"maanparannusta"/hömppiä maksimit ja myynyt sadon pystyyn. Tämä keinovalikoima olisi tuottanut parhaan taloudellisen tuloksen omassa omistuksessa olevilla mailla. Vuokramaita tuolla viljelytavalla ei saa pidettyä, eikä lisää saa, ellei pelloista muutenkin ylitarjontaa. Silloin alue oletettavasti sellainen ettei pelloista saa hyvää satoa vaikka mitä tekisi, joten hömppäviljely ainoa järkevä tapa viljellä karjattomana.
Herravarjele, jos joutuu vilä hukkiksenkin myrkyttämään kaikkien muiden myrkkyjen ja douppinkien lisäksi...hehtaarikustannus kun alkaa hipoa aineiden osalta 150 euroa ...
-
Pitäiskö omalle työllekin laskea jokin arvo? Tuntikaupalla kun kesän aikana pyörii pellolla ja ruiskun täytöt, puhdistukset jne mukaan...ja jos senkin ajan tekisi vaikka jotain aliurakointia vaikka 30 eur/ tunti + alv...
Kyllä tulee viljanviljely hintoihinsa...
Mitähän tohonkin taas pitäs sanoo. Ilmeisesti et viljele kuin rehuviljaa nolla panoksella, mut kukin tyylillään.
Uudet vilja lajikkeet ei vaan anna, tai sanotaanko näin että antaa satovastetta kunnon lannotuksella ja tautiaineita ajamalla kesän aikana.
Tästä on vänjätty iät ajat, ja varmaan hamaan tulevaisuuteenkin.
Itsellä kun kaikki vilja menee myyntiin, niin en tuota rehuviljaa. Paitsi silloin kun menee niin pieleen että ei kelpaa kuin rehuna.
Ja pavut tietysti rehuna.
Joo, pääasiassa rehuviljaa viime vuosina tullut viljeltyä. Kasvukaudesta riippuen sitten rikkaruiskutuksen lisänä jotain, jos tarve on. Lohkokohtaisesti... mm. ei ole tarvinnut oikeestaan koskaan kolmivuotisenheinän jälkeen tehdä tautiaineruiskutusta, vuoroviljely on hyvin katkaissut tautipaineen...toki siemenen olen peitannut aina. Monena vuonna olen korrenvahvistajankin ruiskuttanut vain turvemaille. Olen panostanut enemmänkin kalkituksiin, kukin taaplaa tyylillään. Ihan OK satoja on näinkin tullut.
En rakasta tätä viljanviljelyä niin paljoa, ettenkö laskisi, mikä MINULLE on kannattavinta. Muista töistä tulee sikäli mukavasti tiliä, että Ojalan laskuopin mukaan perheemme talous voi paremmin, kun keskityn viljanviljelyn sijasta muuhun yritystoimintaan (propelleihin, sanoisi SamiJami monilla nimimerkeillään) ja kun ei kuluta koko kesää kiertämällä ympyrää pellolla pruutta perässä, pääsee perhe muuallekin kuin halpismatkalle vain kerran vuodessa. ja on ne lasten lahjapaketitkin vähän isompia siellä kuusen alla, ja monilukuisempia.
Päätoimiset viljanviljelijät ovat tietty erikseen ja eri logiikalla maataloudessa mukana, onnea vaan heille valitsemallaan tiellä.
-
Pitäiskö omalle työllekin laskea jokin arvo? Tuntikaupalla kun kesän aikana pyörii pellolla ja ruiskun täytöt, puhdistukset jne mukaan...ja jos senkin ajan tekisi vaikka jotain aliurakointia vaikka 30 eur/ tunti + alv...
Kyllä tulee viljanviljely hintoihinsa...
Jonkun se ruiskutus kuitenkin tarvitsee tehdä, vähintään ne rikat torjua jos ei luomussa ole. Ei taida 30€/tunti vielä maksaa sitä rahtimiestä ruuttaamaan. Omalla alalla on yöunien arvo 16€, eli siis 2€/tunti yölisä niin on ehdottomasti kannattavampaa olla siitä yöstä puolet ruiskuttamassa ja normisti päivätöissä kuin vääntää 10-06 pajalla töitä ja nukkua päivä perään.
Itse ajelen perus rikka-aineet, kasvunsääteenä medax maxia, tautiaineita tarpeen mukaan. Kyllä siitä ilman tautiaineita tulee helposti se 60€/ha vaikka kuinka koittaa kilpailuttaa. Viimevuodelta jäi paketti acantoproxia ja se kait täytyy tänävuonna ajella pois kun käyttölupa loppuu. Kauralle pitäis ehkä koittaa kukinnan aikaan ajella jotain testimielessä jos olis vaikutusta homeisiin. Hukkisaineet on melkeimpä vakiot, kiitos edellisten viljelijöiden joita ei napostellut kauheasti ravata niitten muutamien yksilöiden perässä.
-
En nyt ihan tarkkaan oo laskenu mutta jos koko setin laskun jakaa viljeltävillä hehtaareilla niin kyllä se lähempänä satasta on kun viittäkymppiä. Ihan kaikki hankitut aineet nyt ei välttämättä mee mutta kuitenkin.
Kyllä se noin taitaa olla, viiskymppiä ei riitä ku kauralle ja ehkä rypsille/rapsille Cleravoa käyttäen ja helppona ötökkäkesänä. Jos tautiainetta, kokonaishinta samaa luokkaa ku ohralla/vehnällä.
Lähinnä laadukas tautiaine sekä korrensäätö tuo hintaa, mutta ne pakollisia, jos haluaa laatua monitahoiseen ohraan ja säästää kuivauskuluissa (ei lakoa lainkaan, tai hyvin vähän) sekä tarkoitus saada kiloja. Kivennäismailla säästää, mutta multamailla ilman tautitorjuntaa sekä laontorjuntaa yhtä tyhjän kanssa viljellä ohraa. Toisaalta hyvä tautitorjunta ja laontorjunta, satovaste on kova juuri noilla toimenpiteillä mikäli pellot muuten kasvukunnossa.
Tänä vuonna jäi multamailla lakopaikat puimatta kokonaan, ehtivät itää puoliraakana. Kuitenkin isolta alalta omasta mielestä tosi hyvä sato, vaikka nuo lakopaikat jäi puimatta. Ilman kasvisuojelua lakoa huimasti, sato heikko. Suuri osa meni tuoreena litistettäväksi, hinta ok. tälle syksylle. Sanoisin että pelkästään viime vuonna kasvinsuojeluun panostamalla sai rahat takaisin useammalta vuodelta eli kestää tulla plusmiinus nollavuosiakin ja tilanne plussalla.
Yhtäkaikki ihan sama mitä peltoon syytää panoksia, kunhan saa enemmän takaisin eli viivan alle jäävä ratkaisee.
Koko EU-ajalta parhaan tuloksen olisi saanut ehdottomasti jättämällä kaikki ojitukset, muotoilut, kalkitukset, hivenien levitykset tekemättä,panostamatta koneisiin/rakennuksiin. Minimipanoksilla kylvänyt vain pakollisen alan, kesantoja/"maanparannusta"/hömppiä maksimit ja myynyt sadon pystyyn. Tämä keinovalikoima olisi tuottanut parhaan taloudellisen tuloksen omassa omistuksessa olevilla mailla. Vuokramaita tuolla viljelytavalla ei saa pidettyä, eikä lisää saa, ellei pelloista muutenkin ylitarjontaa. Silloin alue oletettavasti sellainen ettei pelloista saa hyvää satoa vaikka mitä tekisi, joten hömppäviljely ainoa järkevä tapa viljellä karjattomana.
Herravarjele, jos joutuu vilä hukkiksenkin myrkyttämään kaikkien muiden myrkkyjen ja douppinkien lisäksi...hehtaarikustannus kun alkaa hipoa aineiden osalta 150 euroa ...
ainekustannusta/ha tässä on käsittääkseni laskeskeltu? Jos lisää urakoitsijan hinnan päälle voidaan puhua noista summista.
Tarkastin omasta viime vuoden kirjanpidosta kohdan kasvinsuojelu (= peittausaineet, rikkakasvit ml hukkis, taudit, glyfot) ainekustannuksen niin 59€/ha viljalle....kasvinsuojelun kannalta aika normaali vuosi oli kyseessä, eikö?
-
Normaali vuosi, mitä nyt vähän kylmempää oli. Syksy sit erikseen
-
Ei siinä luomuun siirtymisessä raha ratkaise ,vaan viljeliän omat aatokset , se kun on sillälailla, että viisaamat on
laskeneet minkä verran tukipottia mikäkin kasvilaji ja tuotantomuoto vaatii ,aina kuitenkin lopputulos on sama viljeliälle.
Tai olihan suojavyöhykepotti jonkinlainen virhe hallinnolta ,tosin siihen varatut rahat loppuki heti kättelyssä.
No olet kyllä asiassa jäljillä. Oikeastaan olen nyt laskenut hommaa aika varovasti, eli myyntiviljan määrä ja hinta maltillinen ja ostorehuviljan korkeampi. Tällä päästään vielä aavistus plussalle, mutta tuossa pitäisi olla mahdollisuus korkeampaankin tuottoon, jos satotaso ja/tai hinta ovat korkeampia. Hinta on nyt ainakin korkeampi.
-
Oletteko laskeneet paljon tuollaisen 100 euron panostuksen on tuotava lisää jyviä, että maksaa itsensä takaisin. Kuivauskulujen luulisi ainakin nousevan, kun kuivattava määrä lisääntyy? Tietysti tauti ja laontorjunta varmistavat laatua joka näkyy ainakin vähän hinnassa. Ja paljon hinnassa, jos ei laadullisesti kelpaa kuin polttoon.
Itse ei ole ihan kovin tarkaan tullut laskettua, mutta näyttäisi mulla sitten vielä olevan "varaa" kasvattaa kuluja, kun 50 tuntuu toisille pieneltä. Itsellä mennyt glyfoa suunnilleen 60% alasta eli sängellä olevat, kustannus jotain kympin luokkaa. Kauraa olen sitten viljellyt pelkällä rikkatorjunnalla ja 2016 tuli ajettua ötököitäkin, mutta silloinkin kustannus jäi 15-20 euron paikkeille. Vehnillä ja ohrilla on sitten vaihtelevasti käytetty tautiaineita ja kasvunsääteitä. Monitahoiset ohrat on tullut ruiskutettua tautiaineella, mutta viime vuonna ajoin minimiannoksen joka ei tainut olla kuitenkaan riittävä. Hukkista on välillä joutunut torjumaan ihan hukkis aineella ja se kyllä nostaa hehtaarikustannusta. Yleensä olen yrittänyt käyttää broadwaytä. On kuitenkin kevätvehnällä kustanustehokas ratkaisu. En silti saa 100 menemään. Tai saahan sen jos laittaa tautiainetta useempaan kertaan ja suuria annoksia.
-
Oletteko laskeneet paljon tuollaisen 100 euron panostuksen on tuotava lisää jyviä, että maksaa itsensä takaisin. Kuivauskulujen luulisi ainakin nousevan, kun kuivattava määrä lisääntyy? Tietysti tauti ja laontorjunta varmistavat laatua joka näkyy ainakin vähän hinnassa. Ja paljon hinnassa, jos ei laadullisesti kelpaa kuin polttoon.
Itse ei ole ihan kovin tarkaan tullut laskettua, mutta näyttäisi mulla sitten vielä olevan "varaa" kasvattaa kuluja, kun 50 tuntuu toisille pieneltä. Itsellä mennyt glyfoa suunnilleen 60% alasta eli sängellä olevat, kustannus jotain kympin luokkaa. Kauraa olen sitten viljellyt pelkällä rikkatorjunnalla ja 2016 tuli ajettua ötököitäkin, mutta silloinkin kustannus jäi 15-20 euron paikkeille. Vehnillä ja ohrilla on sitten vaihtelevasti käytetty tautiaineita ja kasvunsääteitä. Monitahoiset ohrat on tullut ruiskutettua tautiaineella, mutta viime vuonna ajoin minimiannoksen joka ei tainut olla kuitenkaan riittävä. Hukkista on välillä joutunut torjumaan ihan hukkis aineella ja se kyllä nostaa hehtaarikustannusta. Yleensä olen yrittänyt käyttää broadwaytä. On kuitenkin kevätvehnällä kustanustehokas ratkaisu. En silti saa 100 menemään. Tai saahan sen jos laittaa tautiainetta useempaan kertaan ja suuria annoksia.
Laontorjunta ainakin viime syksyn kaltaisissa olosuhteissa maksaa itse itsensä takaisin, pystykasvusto kuivahtaa melko mukavasti puintikuntoon ja kuivausaika vähenee. Medaxilla oli viime vuonna ha kustannus 13€ luokkaa ja ajoissa käytettynä pitäisi vahvistaa juuristoa joten ravinteiden ja vedenkin pitäisi tulla paremmin hyötykäyttöön - vedestä tosin ei ollut pulaa viimevuonna muutenkaan. Viimevuonna oli medax käytössä ensimmäisen kerran, verrattuna viereiseen cycocellillä käsitellyllä lohkolla satoero oli n. 500kg/ha medaxin hyväksi avanti kauralla. Lohkoilla oli muuten samat panokset, ainoa ero oli kasvunsääde.
-
En minäkään ajaisi kesän aikana mitään aineita, jos sieltä tulisi muutenkin painavaa laatutavaraa paljon.
Hyvänä vuonna aineet maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Punahomeaineet on vaan sellainen kallis "vakuutus" maksu.
2015 yhdeltä naapurilta lähti 200t kauraa polttoon, pelkällä rikkaturjunnalla oli menny. Siitä ei sit tullu kun 2014 syksyn muokkaukset, 2015 kevään äestykset, kylvöt, siemenet, lannat, puinnit, kuivaukset ja rahdit polttoon kuluiksi.
-
Viimevuonna oli medax käytössä ensimmäisen kerran, verrattuna viereiseen cycocellillä käsitellyllä lohkolla satoero oli n. 500kg/ha medaxin hyväksi avanti kauralla. Lohkoilla oli muuten samat panokset, ainoa ero oli kasvunsääde.
Aivan. Se, mitä et tuossa muistanut tehdä, oli nollaruudun sadon mittaaminen. Klormekvattikloridi oman kokemuksen mukaan aiheuttaa herkästi pientä vioitusta kauralle (Ryhti-kauran kanssa tuli aivan riittävästi harjoiteltua, vanhempi väki tietää sen lajikkeen lakoherkkyyden, on vanhanajan rukiin mittaista) , varsinkin jos alkukesään sattuu jokin kasvin stressiä aiheuttava tilanne.
Korrensääteet lienevät ohrille parhaimman vasteen tuovia, vehnällä on ristiriitaisempaa tilastoa olemassa. Joka tapauksessa korrensääteiden aktiivinen käyttö vaatii myös tarkennettua lannoitusta, ettei ravinnepuutosta pääse esiintymään.
-SS-
-
65-75€/ha alv0 sis. peittaus, rikat, hukat, tauti ja sääde.
-
0 -100 €/ha tapauksesta riippuen. Kuminan perustamisvuonna tuntuu, ettei mikään riitä. Joku siisti siemennurmilohko taas ei tarvitse mitään kasvinsuojelua.
Viljalla n. 50 €/ha on aika lailla normisetti. Rikkatorjunnassa päästään vielä aika halvalla, mutta siitä eteenpäin sitten maksaa. Hiukan vakuutuksen luontoisesti noita tulee tehtyä. Jos hyvää satoa tunkee tulemaan niin tämä pyritään turvaamaan. Riittävä määrä, iso jyväkoko, hyvä itävyys, ei punaista syksyllä, lakoontumaton kasvusto tavoitteina. Aina onnistu, mutta pääsääntöisesti kyllä, viime vuonnakin.
-
0 -100 €/ha tapauksesta riippuen. Kuminan perustamisvuonna tuntuu, ettei mikään riitä. Joku siisti siemennurmilohko taas ei tarvitse mitään kasvinsuojelua.
Viljalla n. 50 €/ha on aika lailla normisetti. Rikkatorjunnassa päästään vielä aika halvalla, mutta siitä eteenpäin sitten maksaa. Hiukan vakuutuksen luontoisesti noita tulee tehtyä. Jos hyvää satoa tunkee tulemaan niin tämä pyritään turvaamaan. Riittävä määrä, iso jyväkoko, hyvä itävyys, ei punaista syksyllä, lakoontumaton kasvusto tavoitteina. Aina onnistu, mutta pääsääntöisesti kyllä, viime vuonnakin.
oikeampi vertailu pitäisi tehdä satoon eli €/tn tai vieläkin oikeampi olisi verrata sadon arvoon €/ha ja siitäkin oikeampi olisi siihen nettoarvoon, josta kuivauksen ja rahdin osuus on poistettu. Näin tulisi lasketuksi jokaisen toimenpiteen (aine+työ) todellinen hyöty....muutenhan tässä suuret kulut/ha näyttävät auttamattomasti menevän kankkulan kaivoon, eikä anna laadusta mitään boonusta
-
0 -100 €/ha tapauksesta riippuen. Kuminan perustamisvuonna tuntuu, ettei mikään riitä. Joku siisti siemennurmilohko taas ei tarvitse mitään kasvinsuojelua.
Viljalla n. 50 €/ha on aika lailla normisetti. Rikkatorjunnassa päästään vielä aika halvalla, mutta siitä eteenpäin sitten maksaa. Hiukan vakuutuksen luontoisesti noita tulee tehtyä. Jos hyvää satoa tunkee tulemaan niin tämä pyritään turvaamaan. Riittävä määrä, iso jyväkoko, hyvä itävyys, ei punaista syksyllä, lakoontumaton kasvusto tavoitteina. Aina onnistu, mutta pääsääntöisesti kyllä, viime vuonnakin.
oikeampi vertailu pitäisi tehdä satoon eli €/tn tai vieläkin oikeampi olisi verrata sadon arvoon €/ha ja siitäkin oikeampi olisi siihen nettoarvoon, josta kuivauksen ja rahdin osuus on poistettu. Näin tulisi lasketuksi jokaisen toimenpiteen (aine+työ) todellinen hyöty....muutenhan tässä suuret kulut/ha näyttävät auttamattomasti menevän kankkulan kaivoon, eikä anna laadusta mitään boonusta
Siis se on vain näin, että tautiaineet ja kasvunsääteet antavat kunnolla lisätuottoa tehokkaan eläinyksikön työkaluna. Lannoitustasot ovat käytännössä nitraattidirektiivin yläpuolella, lako ja rehevyyden tuoma tautipaine on todellinen ongelma. Tuoresäilöntä ja omaan käyttöön kuivaaminen ovat yksinkertaisempia, 16% säilyy jo talven yli jäähdytettynä jäähdytys-dankorneissa. Rahtia ei tule, kuivauskulu alhaisempi, lannoituskulu titenkin lähes nolla. Siinä ollaan 7 tonnin sadossa jo kohta viisikymppiä tonnilta hintaetumatkalla, verrattuna liittaantuneessa savikossa kärvistelevään viljanviljelijään.. Satasen erikoisainekulu jakautuu 7 tonnin sadolla 15 euron tonnihinnalle. Eli vielä jääkin tuottoa, jos aineilla päkistetään se lisätonni.
Vuosikymment mineraalilannoitteilla viljelty kevätvehnäpelto joo tykkää sekä tauti- että laontorjunnasta, jos sato ei suorastaan pienenee, koska ravinteista on jatkuvaa puutetta, niin ainakin valkuainen putoaa kahdestatoista kymmeneen. Ja se sitten tuplaakin jo tautiainekustannukset, laatuvähennyksien takia.
-SS-
-
Routa tappaa kasvitaudit, kertoo maaseudun tulevaisuudessa asiantuntija. No hyvä, sitten ei tarvi tautiaineita ostaa, säästyy nekin rahat.
-
Niin oli edellisenäkin vuonna hyvä routa. Mut ei käyny mielessäkään jättää aineita hyllyyn
-
Routa tappas kasvitaudit, kertoo maaseudun tulevaisuudessa asiantuntija. No hyvä, sitten ei tarvi tautiaineita ostaa, säästyy nekin rahat.
Tjaaa... pitäkin vilkaista tuota juttua. En yhtään epäile, että pitkäaikainen tosipakkanen lisitisi mikrobejakin. Mutta tämmöinen pikainen pikkupakkanen tuskin vaikukttaa paljoakaan jo valmiiksi lepotilassa oleviin taudinaiheuttajiin.
-
Kesällähän sen näkee. Ne tautiaineethan laitetaan vain havaintojen perusteella ;)
-
Kesällähän sen näkee. Ne tautiaineethan laitetaan vain havaintojen perusteella ;)
Joidenkin tautien torjunta on jo myöhäistä siinä vaiheessa, kun se havainto on tehty.