Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 24.02.18 - klo:02:39
-
Venäjällä viljan vienti kasvaa, Suomeenkin virtaa pian halpaa viljaa...kotieläintaloutemme on järjettömällä tukipolitiikalla siirretty tundralle, jopa Pohjois-Lappiin, etelästä ajettu alas järjettömällä tukipolitiikalla...."ajakaa taksia".
Tuskinpa veronmaksajat kovin pitkään sietävät nykyistä verorahojen tuhlausta: pohjoisen maidolle maksetaan enemmän kansallista tukea kuin mitä maidon markkina-arvo on.
"""""
Turun Sanomat;
AJAKAA TAKSIAKotimaa 31.1.2005
********************************
TS/Harri Kavén
Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta
(HARRI KAVÉN)
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.
Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
Julkaistu 31.1.2005 3:00:18 """"
-
Ensi töikseen uusi maatalousministeri Leppä antoi pohjoisen maidontuottajille uutta "kriisirahaa" entisten runsaitten tukien lisäksi, etelän tuottajille ei mitään.
-
Miljoonainvestointi, iloinen suomalainen veronmaksaja kustantaa:
https://www.lapinkansa.fi/lappi/tallainen-on-keminmaan-ensimmainen-robottinavetta-katso-video-15706366/
...etelässä naulataan ovia kiinni kun ei kannata.
-
Tän vois laittaa hauskoihin videoihin: Jalostus on edennyt pitkälle, että lantakone asennetaan vain varmuuden vuoksi - tuolla lehmät ei pasko ollenkaan. https://youtu.be/JoN_G7k-g5M
-
Venäjällä viljan vienti kasvaa, Suomeenkin virtaa pian halpaa viljaa...kotieläintaloutemme on järjettömällä tukipolitiikalla siirretty tundralle, jopa Pohjois-Lappiin, etelästä ajettu alas järjettömällä tukipolitiikalla...."ajakaa taksia".
Tuskinpa veronmaksajat kovin pitkään sietävät nykyistä verorahojen tuhlausta: pohjoisen maidolle maksetaan enemmän kansallista tukea kuin mitä maidon markkina-arvo on.
"""""
Turun Sanomat;
AJAKAA TAKSIAKotimaa 31.1.2005
********************************
TS/Harri Kavén
Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta
(HARRI KAVÉN)
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.
Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
Julkaistu 31.1.2005 3:00:18 """"
Mites se olisi kasvinviljelyä auttanut jos etelässä olisi karjataloutta? Lyhyempi matka vain Pietarista tuoda viljaa. Nyt sentään tulee sille Iivanalle ajoaika Suomessa umpeen kun on Uralin takaa lähtenyt.
-
Kuka laito merkille maask.u.l.l.i.n Viro lehdessä.
Miten maidontuotanto on tehostunut Suomeen verrattuna ja menossa pian ohi.
Mitä luulette, Venäjällä käyvän.
Veikkaan että ihan samoin.
Molemmat naapurit menevät maitotaloudessa oikealta ja vasemmalta ohi.
Ja meillä kepuloinen maatalouspolitiikka, ollut vain tehottomuuden tehostamista, maatalouden siirtoa tundran taakse, ei saatana.
-
Kuka laito merkille maask.u.l.l.i.n Viro lehdessä.
Miten maidontuotanto on tehostunut Suomeen verrattuna ja menossa pian ohi.
Mitä luulette, Venäjällä käyvän.
Veikkaan että ihan samoin.
Molemmat naapurit menevät maitotaloudessa oikealta ja vasemmalta ohi.
Ja meillä kepuloinen maatalouspolitiikka, ollut vain tehottomuuden tehostamista, maatalouden siirtoa tundran taakse, ei saatana.
Vaikka maksetaan Etelässä HÖMPPÄ LEHMÄ palkioita?
-
Miljoonainvestointi, iloinen suomalainen veronmaksaja kustantaa:
https://www.lapinkansa.fi/lappi/tallainen-on-keminmaan-ensimmainen-robottinavetta-katso-video-15706366/
...etelässä naulataan ovia kiinni kun ei kannata.
Eemelin mielestä tuo on tehottomuuden tehostamista. Eikös juuri päinvastoin? Etelässä naulataan ovia kiinni, kun huomataan, ettei hömppälehmäpalkkio olekaan hyvä tukimuotojuttu.
-
70 v. on Veeti ja samaa tuubaa tulee.
-
Juttu linkattu täsmälleen samanlaisena saman kirjoittajan toimesta yli 100 kertaa – missä on enkeli 1
-
Satuitko Veeti lukemaan Ilkan mielipidekirjoituksen kommentteja?
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-suomen-maataloutta-odottaa-mittava-taloudellinen-kriisi-1.2546359#.Wo24veCnyZk.facebook
Kommenttiosiossa joku Markku Kesola kirjoittaa hauskasti maatalouden siirtyvän Lappiin, koska Lapin alueella rakennetaan joka vuosi keskimäärin peräti 5 robottinavettaa. Lapin maakunnan pinta-alahan on suurempi kuin Itävallan tai Portugalin.
Viiden uuden robottinavetan rakennustahdilla kestäisi tuhannen robonavetan rakentaminen 200 vuotta ja kai joku niistä aiemmistakin on siinä ajassa jo ehtinyt lopettaa tuotantotoimintansa.
Kannattaa Veeti tosiaan lukea se Markku Kesolan kirjoitus, jos et ole sitä vielä lukenut. Itseäni se huvitti kovin.😀😁😁
-
Kannattaa Veeti tosiaan lukea se Markku Kesolan kirjoitus, jos et ole sitä vielä lukenut. Itseäni se huvitti kovin.😀😁😁
Veeti tietää lukemattakin, millainen paskanjauhaja Kesola on, vai mitä?
-
Kuka laito merkille maask.u.l.l.i.n Viro lehdessä.
Miten maidontuotanto on tehostunut Suomeen verrattuna ja menossa pian ohi.
Mitä luulette, Venäjällä käyvän.
Veikkaan että ihan samoin.
Molemmat naapurit menevät maitotaloudessa oikealta ja vasemmalta ohi.
Ja meillä kepuloinen maatalouspolitiikka, ollut vain tehottomuuden tehostamista, maatalouden siirtoa tundran taakse, ei saatana.
Vaikka maksetaan Etelässä HÖMPPÄ LEHMÄ palkioita?
On lehmä palkkio . Etelässä ei makseta litrakohtaista tukea .
-
Satuitko Veeti lukemaan Ilkan mielipidekirjoituksen kommentteja?
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-suomen-maataloutta-odottaa-mittava-taloudellinen-kriisi-1.2546359#.Wo24veCnyZk.facebook
Kommenttiosiossa joku Markku Kesola kirjoittaa hauskasti maatalouden siirtyvän Lappiin, koska Lapin alueella rakennetaan joka vuosi keskimäärin peräti 5 robottinavettaa. Lapin maakunnan pinta-alahan on suurempi kuin Itävallan tai Portugalin.
Viiden uuden robottinavetan rakennustahdilla kestäisi tuhannen robonavetan rakentaminen 200 vuotta ja kai joku niistä aiemmistakin on siinä ajassa jo ehtinyt lopettaa tuotantotoimintansa.
Kannattaa Veeti tosiaan lukea se Markku Kesolan kirjoitus, jos et ole sitä vielä lukenut. Itseäni se huvitti kovin.😀😁😁
Minusta oudointa on tuo Koskisen kommentti.
"On se velhoa, että EU:n menon perusteena oli, että viljelijöiden tulotaso turvataan. Mutta kuinkas on käynyt."
Kuulen ensimmäistä kertaa, että viljelijöiden tulotaso piti muka turvata. Viljelijöiden tulotaso putosi reilusti.
Heinän kasvatus ei ole viljelyä. Tissinkoitto ei ole viljelyä.
Usein vaikeuksia ja kriisejä aiheuttaa perhesiteet. Kun aina mennään naimisiin naapurin tai naapurin lapion tai laskiämpärin kanssa, syntyy rasitteita joiden esiintymistiheys on erityisen runsas moommalassa.
-
Ensi töikseen uusi maatalousministeri Leppä antoi pohjoisen maidontuottajille uutta "kriisirahaa" entisten runsaitten tukien lisäksi, etelän tuottajille ei mitään.
Kriisirahan suhteen olet oikeassa mutta selitä yli 600€ ha vuokrata .
-
Ensi töikseen uusi maatalousministeri Leppä antoi pohjoisen maidontuottajille uutta "kriisirahaa" entisten runsaitten tukien lisäksi, etelän tuottajille ei mitään.
Kriisirahan suhteen olet oikeassa mutta selitä yli 600€ ha vuokrata .
No nuo 200€ vuokrat, jota kuulemma tarjoavat, kannattaa jättää omaan arvoonsa. Metsittämällä pellot saa saman tuoton. Tietysti tili tulee vähän myöhemmin. Mutta hyää jaksaa odottaa.
-
Ensi töikseen uusi maatalousministeri Leppä antoi pohjoisen maidontuottajille uutta "kriisirahaa" entisten runsaitten tukien lisäksi, etelän tuottajille ei mitään.
Kriisirahan suhteen olet oikeassa mutta selitä yli 600€ ha vuokrata .
Ei se ole vaikeaa: on vain vara maksaa, kiitos korkeiden hehtaaritukien, joiden ehtona ei ole tuotanto.. Järkeähän siinä ei tietenkään ole, ellei asiaa näe vuokranantajan silmin.
-
Ensi töikseen uusi maatalousministeri Leppä antoi pohjoisen maidontuottajille uutta "kriisirahaa" entisten runsaitten tukien lisäksi, etelän tuottajille ei mitään.
Kriisirahan suhteen olet oikeassa mutta selitä yli 600€ ha vuokrata .
Ei se ole vaikeaa: on vain vara maksaa, kiitos korkeiden hehtaaritukien, joiden ehtona ei ole tuotanto.. Järkeähän siinä ei tietenkään ole, ellei asiaa näe vuokranantajan silmin.
Ha/tuki ei riitä vuokrien maksamiseen . Yli 6000 kg /ha sadot kyllä .
-
Miljoonainvestointi, iloinen suomalainen veronmaksaja kustantaa:
https://www.lapinkansa.fi/lappi/tallainen-on-keminmaan-ensimmainen-robottinavetta-katso-video-15706366/
...etelässä naulataan ovia kiinni kun ei kannata.
Eemelin mielestä tuo on tehottomuuden tehostamista. Eikös juuri päinvastoin? Etelässä naulataan ovia kiinni, kun huomataan, ettei hömppälehmäpalkkio olekaan hyvä tukimuotojuttu.
Kaksi