Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: 6475 - 19.02.18 - klo:18:12
-
Minkälaisia emolehmätiloja agronettiläisillä on? Kuinka paljon peltoa emoa kohti? Luomu? Kasvatetaanko vasikat itse teuraaksi vai välitykseen? Minkä mallinen navetta on emoilla ja saako tarpeeksi olkea kuivikkeeksi vai ostetaanko kuivikkeet ?
-
Variaatioita emolehmä tuotannosta on ihan yhtä paljon kuin kasvattajiakin. Ehdoton edellytys homman mielkkyydelle on ainakin emojen ja vasikoiden laiduntaminen. Meillä on tällä hetkellä 70 emoa jotka poiki nyt keväällä ja lisäksi kesän astutuksiin 60 hiehoa, jotka myydään syksyllä kantavina pois. Sonnivasikat myydään vieroituksen jälkeen pois sekä huonoimmat lehmävasikat joista siis ei ole ainesta uusiksi emoiksi ja tilalle ostetaan noin 40 vieroitettua lehmävasikkaa. Rotuina hereford ja angnus. Huonoimmat emot astutetaan charolaisella. Ei olla luomussa. Olkea käytetään pelkästään kuivikkeena ja hyvin ollaan saatu oljet korjattua, itselle ja vähän muillekin. Laidunta on 45 peltolaidunta ja lisäksi 15 hehtaaria luonnonlaitumia.
-
Poikivia vuoden aikana n. 110-120 rotuna limppari. Ei-luomu. Pellosta suurin osa nurmella ja kaikki eläimet laiduntaa. Sonnit välitykseen (myös joitakin lehmävasikoita) ja osa lehmävasikoista emoiksi ja osa lihan suoramyyntiin. Kuivikkeena olki, helpi ja turve. Turve kuivittaa ja olki sekä helpi tekevät kestopatjan. Jaloittelutarhat eli kaikki ulkoilevat myös talvella, tosin yhdestä vanhasta lypsylehmänavetasta ohjatusti. Kolmiseinäkatoksia tuota yhtä rakennusta lukuunottamatta. Peltoa n. 1,15 ha per emo. Kuivike tulee muiden pelloilta pääsääntöisesti.
-
Minkä verran peltoa emo ja vasikka tarvitsee laidunnukseen ja rehuntuotantoon luomussa? Tiedän, että riippuu ihan siitä kuinka saa heinät kasvamaan, mutta kai joku nyrkkisääntö on?
-
Poikivia vuoden aikana n. 110-120 rotuna limppari. Ei-luomu. Pellosta suurin osa nurmella ja kaikki eläimet laiduntaa. Sonnit välitykseen (myös joitakin lehmävasikoita) ja osa lehmävasikoista emoiksi ja osa lihan suoramyyntiin. Kuivikkeena olki, helpi ja turve. Turve kuivittaa ja olki sekä helpi tekevät kestopatjan. Jaloittelutarhat eli kaikki ulkoilevat myös talvella, tosin yhdestä vanhasta lypsylehmänavetasta ohjatusti. Kolmiseinäkatoksia tuota yhtä rakennusta lukuunottamatta. Peltoa n. 1,15 ha per emo. Kuivike tulee muiden pelloilta pääsääntöisesti.
Tuolla saa hyvän katteen.
-
Poikivia vuoden aikana n. 110-120 rotuna limppari. Ei-luomu. Pellosta suurin osa nurmella ja kaikki eläimet laiduntaa. Sonnit välitykseen (myös joitakin lehmävasikoita) ja osa lehmävasikoista emoiksi ja osa lihan suoramyyntiin. Kuivikkeena olki, helpi ja turve. Turve kuivittaa ja olki sekä helpi tekevät kestopatjan. Jaloittelutarhat eli kaikki ulkoilevat myös talvella, tosin yhdestä vanhasta lypsylehmänavetasta ohjatusti. Kolmiseinäkatoksia tuota yhtä rakennusta lukuunottamatta. Peltoa n. 1,15 ha per emo. Kuivike tulee muiden pelloilta pääsääntöisesti.
Tuolla saa hyvän katteen.
No en nyt tiedä, olisko ihan niinkään. Mahdollisuuksia olisi kyllä, mutta omalla kohdalla on hiukan noita epäedullisia asioita, jotka nakertavat reikää rahasäkkiin eri puolelle, joten tiukassa on rikastuminen. Täytyy koittaa keksiä vielä jotain.
-
Minkälaisia emolehmätiloja agronettiläisillä on? Kuinka paljon peltoa emoa kohti? Luomu? Kasvatetaanko vasikat itse teuraaksi vai välitykseen? Minkä mallinen navetta on emoilla ja saako tarpeeksi olkea kuivikkeeksi vai ostetaanko kuivikkeet ?
n.40 demoa etupäässä agnus,muuan limousin...luojan kiitos ei enempää...
85 ha. ei luomu. sonnit ja muuan lehmänen välitykseen,riippuu miten kävyt keikkaa.
helevetin kylymä pihatto.(riippuu toki keleistä). olokea ei tundralta irronnu tänä vuonna,hömppää paalattiin,ja naapureilta varastettiin loput...
niin ja täällä tundralla 2ha.*per emo,koska täällä pitää elättää myös siipikarja(porot)... :-*
-
Poikivia vuoden aikana n. 110-120 rotuna limppari. Ei-luomu. Pellosta suurin osa nurmella ja kaikki eläimet laiduntaa. Sonnit välitykseen (myös joitakin lehmävasikoita) ja osa lehmävasikoista emoiksi ja osa lihan suoramyyntiin. Kuivikkeena olki, helpi ja turve. Turve kuivittaa ja olki sekä helpi tekevät kestopatjan. Jaloittelutarhat eli kaikki ulkoilevat myös talvella, tosin yhdestä vanhasta lypsylehmänavetasta ohjatusti. Kolmiseinäkatoksia tuota yhtä rakennusta lukuunottamatta. Peltoa n. 1,15 ha per emo. Kuivike tulee muiden pelloilta pääsääntöisesti.
Tuolla saa hyvän katteen.
No en nyt tiedä, olisko ihan niinkään. Mahdollisuuksia olisi kyllä, mutta omalla kohdalla on hiukan noita epäedullisia asioita, jotka nakertavat reikää rahasäkkiin eri puolelle, joten tiukassa on rikastuminen. Täytyy koittaa keksiä vielä jotain.
Onko rahasäkin nakertajat siinä itse toiminnassa/maataloudesta johtuvia, vaiko tyyliin pramea rouva jolla on pankinjohtan vaimon tyyppiset kulut/yksityistalous?
Ei tarvitse lukuja laittaa, mutta noin muutoin niin antaako tuollainen kohtuullisen tulon? Yhdelle vai kahdelle? Onko työmäärältään mimmoinen? Nimittäin onhan näitä tullut tuumailtua kaikenlaisia. Aikoinaan meilläkin elukoita ollut, eikä se minusta niin kauas ole karannut etteikö siihen vielä ois paluuta, jos jollain tavalla järkevää tuloa siitä sais työhön nähden -kuten tässä kaikessa pitäs olla..
No nyt sattuneesta syystä tää viljanilveily alkaa olla aika loppuunkaluttua hommaa, ja on joskus käynyt visioissa joku vähän tuon suuntainen.
Eli, peltoa ois n.170 käytössä, hetken päästä rapiat 200. Ja jossain vaiheessa reippaasti yli 250, jos tätä touhua kannattaa 10v päästä ja jälkeen jatkaa...
Sellanen päälle 60ha aukea ois laidunnukseen mahdollinen, sen reunoille/nurkkiin sais "toimipisteen" helpolla, on kohtuu hyvää maastoa vaikka mille. Ja mikä tärkeintä, omaa, ilman naapureita. Tuollainen hiukan erikoistunut joku liha, luomu, olisko ideaa? Ei ehken noin paljoa päitä, olisko 5-60 vaikkapa. En oo kovin tarkkoja mitään vielä laskenut, kunhan joskus mielessä pyöritellyt, pitäähän vähän kenkää olla oven välissä joka suuntaan ja visioita..
Mut olisko asiaa tuntevilla kommentteja? Kuvittelen, että tuolla tavalla vois saada kohtuullisella työmäärällä vielä lisää tästä irti. Ja kyllä, hömppiä ja riistapeltoja sekä suojavyöhykkeitä on käytössä, hyvät sitten viljelyssä. Et kyl tää on aika "maksimoitu" nyt.
Se on täysin eri asia, miten järkevää tälläinen on, mutta systeemi on tää minkäs teet.. don't hate the player, hate the game.
-
Minkälaisia emolehmätiloja agronettiläisillä on? Kuinka paljon peltoa emoa kohti? Luomu? Kasvatetaanko vasikat itse teuraaksi vai välitykseen? Minkä mallinen navetta on emoilla ja saako tarpeeksi olkea kuivikkeeksi vai ostetaanko kuivikkeet ?
n.40 demoa etupäässä agnus,muuan limousin...luojan kiitos ei enempää...
85 ha. ei luomu. sonnit ja muuan lehmänen välitykseen,riippuu miten kävyt keikkaa.
helevetin kylymä pihatto.(riippuu toki keleistä). olokea ei tundralta irronnu tänä vuonna,hömppää paalattiin,ja naapureilta varastettiin loput...
niin ja täällä tundralla 2ha.*per emo,koska täällä pitää elättää myös siipikarja(porot)... :-*
Elääkö/eläiskö tällä hommalla pelkästään vai onko paljon muutaki hommaa sivussa? Vähän saman kokoluokan suunnitelmaa olis lypsävien tilalle.
-
Minkälaisia emolehmätiloja agronettiläisillä on? Kuinka paljon peltoa emoa kohti? Luomu? Kasvatetaanko vasikat itse teuraaksi vai välitykseen? Minkä mallinen navetta on emoilla ja saako tarpeeksi olkea kuivikkeeksi vai ostetaanko kuivikkeet ?
n.40 demoa etupäässä agnus,muuan limousin...luojan kiitos ei enempää...
85 ha. ei luomu. sonnit ja muuan lehmänen välitykseen,riippuu miten kävyt keikkaa.
helevetin kylymä pihatto.(riippuu toki keleistä). olokea ei tundralta irronnu tänä vuonna,hömppää paalattiin,ja naapureilta varastettiin loput...
niin ja täällä tundralla 2ha.*per emo,koska täällä pitää elättää myös siipikarja(porot)... :-*
Elääkö/eläiskö tällä hommalla pelkästään vai onko paljon muutaki hommaa sivussa? Vähän saman kokoluokan suunnitelmaa olis lypsävien tilalle.
kyllähän se melekosta selviytymis taistelua olis tuolla määrällä pelekästään.
urakointia lisänä. lemmikkejähän nuo etupäässä ovat... :D
-
Poikivia vuoden aikana n. 110-120 rotuna limppari. Ei-luomu. Pellosta suurin osa nurmella ja kaikki eläimet laiduntaa. Sonnit välitykseen (myös joitakin lehmävasikoita) ja osa lehmävasikoista emoiksi ja osa lihan suoramyyntiin. Kuivikkeena olki, helpi ja turve. Turve kuivittaa ja olki sekä helpi tekevät kestopatjan. Jaloittelutarhat eli kaikki ulkoilevat myös talvella, tosin yhdestä vanhasta lypsylehmänavetasta ohjatusti. Kolmiseinäkatoksia tuota yhtä rakennusta lukuunottamatta. Peltoa n. 1,15 ha per emo. Kuivike tulee muiden pelloilta pääsääntöisesti.
Tuolla saa hyvän katteen.
No en nyt tiedä, olisko ihan niinkään. Mahdollisuuksia olisi kyllä, mutta omalla kohdalla on hiukan noita epäedullisia asioita, jotka nakertavat reikää rahasäkkiin eri puolelle, joten tiukassa on rikastuminen. Täytyy koittaa keksiä vielä jotain.
Onko rahasäkin nakertajat siinä itse toiminnassa/maataloudesta johtuvia, vaiko tyyliin pramea rouva jolla on pankinjohtan vaimon tyyppiset kulut/yksityistalous?
Ei tarvitse lukuja laittaa, mutta noin muutoin niin antaako tuollainen kohtuullisen tulon? Yhdelle vai kahdelle? Onko työmäärältään mimmoinen? Nimittäin onhan näitä tullut tuumailtua kaikenlaisia. Aikoinaan meilläkin elukoita ollut, eikä se minusta niin kauas ole karannut etteikö siihen vielä ois paluuta, jos jollain tavalla järkevää tuloa siitä sais työhön nähden -kuten tässä kaikessa pitäs olla..
No nyt sattuneesta syystä tää viljanilveily alkaa olla aika loppuunkaluttua hommaa, ja on joskus käynyt visioissa joku vähän tuon suuntainen.
Omalla kohdalla tilan sisäinen liikenneasema on varmaan yksi osatekijä, toinen lienee iso vuokrapellon määrä, ei tosin välttämättä pilaa laskennallisesti kannattavuutta, mutta jos vertaisi edellisten sukupolvien hankkimaan omaan peltoon, niin rahavirta ulospäin olisi eri. Ehkä hiukan väärän kokoinen systeemi. Yksi ei ihan pärjää, mutta kahdelle ei tule palkkaa. Mutta katellaan, josko järkeviä ratkaisuja löytyisi.
Yksityispuolen menot pitää sovittaa firman tuloksen mukaan eli kohtuu maltilla mennään sillä sektorilla. Ei tarttee murehtia thaimaan matkojen hiilijäljestä, mutta ei nälässäkään tarttee olla.