Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peukalo - 09.02.18 - klo:18:46
-
Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.
Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.
-
Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.
Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.
Uteliaisuuttani kysyn, että paljonkos sulle tulisi vuodessa suorakylvettävää?
-
Täällä kymenlaaksossa on moni suorakylväjä luopunut sänkeen kylvämisestä. Tuo "lautasäessuorakylvö" on koettu voimakkaasti tiivistäväksi. Moni on ostanut isot aurat ja nyt kyntää+tasaa+rapidilla jyvät maahan. Sadot parantunu suorakylvöstä, tai melkein kaksinkertaistunut.
-
Täällä kymenlaaksossa on moni suorakylväjä luopunut sänkeen kylvämisestä. Tuo "lautasäessuorakylvö" on koettu voimakkaasti tiivistäväksi. Moni on ostanut isot aurat ja nyt kyntää+tasaa+rapidilla jyvät maahan. Sadot parantunu suorakylvöstä, tai melkein kaksinkertaistunut.
Miten sitten tuo Loimaan suorakylvökoe voi näyttää tulokset aivan toisin päin ? Vai onko siellä todella käsi kynnökseen kylväjä ollut ?
-SS-
-
Savea on monenlaista
-
No enpä tiedä mutta tuohon ovat päätyneet. Ite en oo suorakylvöä kokeillut. Siitä on pitänyt huolen naapurin suorakylväjä näennäiviljelyllään.
Olen kyllä uneksinut tuollaisesta VM:stä seuraavaksi koneeksi, mutta en varmaan kokonaan muokkauksesta luovu mutta tarvittaessa voisi sitten suorakylvää. Esim. Syysviljat.
-
Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.
Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.
No joo mää ostin 3metrisen WM härvelin piensiemen laitteella.
Noin 800ha ajettu. Vähä laakeri remppaa vaati ja pikkusen maalia. 20tonnia+ alvi
-
Mitenkä et novacombilla saa suorakylvettyä mutta VM:llä saat?
-
Mitenkä et novacombilla saa suorakylvettyä mutta VM:llä saat?
Hyvä kysymys - olisin sitä mielipuolta että jos ei Novalla onnistu niin tuskin muillakaan. Poikkeuksena ehkä jotkut raiviot jotka on vielä täynnä kiveä, puuta ja muuta. Ja sielläkin kylvö onnistuu yhtälailla mutta koneen kestävyydestä en uskalla tuollaisessa sanoa mitään.
Suorakylvössä ojituksen toimivuus, isännän ammattitaito ja maan rakenne ovat merkittäviä tekijöitä. Jos kohteessa ei tahdo onnistua perinteisillä menetelmillä niin ei suorakylvökään silloin ihmeisiin kykene.
-
No enpä tiedä mutta tuohon ovat päätyneet. Ite en oo suorakylvöä kokeillut. Siitä on pitänyt huolen naapurin suorakylväjä näennäiviljelyllään.
Olen kyllä uneksinut tuollaisesta VM:stä seuraavaksi koneeksi, mutta en varmaan kokonaan muokkauksesta luovu mutta tarvittaessa voisi sitten suorakylvää. Esim. Syysviljat.
Minä olen kokeillut suorakylvöä täällä Kymenlaakossa. Ja todennut, että suorakylvö on todellakin maalajikysymys. Me kylvimme kaikki suoraan reilut kymmenen vuotta. Luomuun siirryttyä piti sitten alkaa muokkaamaan enemmän. Täytyy todeta, ettei suorakylvö sitten sopinutkaan näille maalajeille. HeS on luontaisesti kuorettuvaa. Jos maan multavuus ei ole todella hyvä, se kuorettuu. Kyllä suorakylvöllä hyviä satoja sai, kunhan kaikki olosuhteet osuivat kohdalleen. Jos kuitenkin vettä tuli liian vähän tai liian paljon, se näkyi heti heikentyneenä satona.
Kun aloin luomun myötä perehtymään maan kasvukuntoon, havaitsin maan olevan yllättävän kovaa. N. 10 cm pinnasta oli kuohkeaa ja hyvin multavaa. Mutta sen alapuolella maa oli tosi kovaa ja heikosti läpäisevää. Viljelykierron ja syvemmän muokkauksen myötä tilanne on nyt kohentunut nopeasti.
Kasvien juuret olivat lähinnä tuossa 10 cm kerroksessa. Jos vettä tuli paljon alkoi kasvusto helposti kellastua, koska vesitilaa oli kovin vähän. Toisaalta kuivina keväinä juuret jäivät emmäkseen lyhyiksi, kun eivät päässeet syvemmälle. Matoja kyllä oli ja käytäviä syvemmälle, mutta juuria tuon pintakerroksen alla oli kovin vähän. Suorakylvö ainakin omani kaltaisilla mailla vaatii voimakkaan viljelykierron johon sisältyy runsaasti syväjuurisia kasveja. En ole varma, olisiko nurmi välttämätön, mutta ainakin tällä hetkellä olisin sitä mieltä. Jankkurointi ainakin kuuluisi asiaan, jos jatkaisin kemiallisella suorakylvölinjalla edelleen.
Kylvökoneista vielä. VM urakoitsija kylvi meillä. Onnistui ihan hyvin. Nova Combiin ja Great Plainsiin, sekä Simultaankin tutustuin. Kaikki olisivat toimineet omilla mailla hyvin. Mikään kylvökone ei olisi pystynyt juurikaan toistaan parempaan jälkeen. Kannattaa perehtyä maan rakenteeseen huolella ja oppimaan omille pelloilleen parhaat viljelymenetelmät. Kaikille maille eivät sovi samat menetelmät, eivätkä kaikille savillekaan. Itse olen touhunnut samoilla mailla jo 1970- luvun alusta saakka, ja vasta nyt olen alkanut oppia maasta sen muita kuin ravinteista johtuvia ominaisuuksia.
-
Vaikea laji on suorakylvö, jos maat eivät ole sille sopivia. Täälläkin pitkäaikaisin suorakylvön veteraani luovutti viime kesän jälkeen ja hommasi kultivaattorin. Kuulemma muutaman vuoden välein vedetään sillä. Tämmöisiä selityksiä on kuultu kaikilta muiltakin ja siitä se homma lähtee pikku hiljaa liukenemaan kohti perinteistä touhua.
Menetelmää ei voi suoralta kädeltä tuomita. Sitä pitää vaan kokeilla omilla pelloilla muutama vuosi ja katsoa mitenkä toimii.
-
Tämänpäivän maataloudessa suomessa ei kannata mihinkään toimintaan, menetelmään, ostajaan tai myyjään itseään hirttää kiinni.
-
Tämänpäivän maataloudessa suomessa ei kannata mihinkään toimintaan, menetelmään, ostajaan tai myyjään itseään hirttää kiinni.
Siksi kannattaakin valita mm. kylvökone joka käy perinteisestä suorakylvöön ja kaikkeen siltä väliltä.
-
Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.
Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.
Uteliaisuuttani kysyn, että paljonkos sulle tulisi vuodessa suorakylvettävää?
Ei sitä kauheasti olisi, jotain 30ha.. loput perinteisesti
nykyinen kone H3000 Jukotin
-
Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.
Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.
Uteliaisuuttani kysyn, että paljonkos sulle tulisi vuodessa suorakylvettävää?
Ei sitä kauheasti olisi, jotain 30ha.. loput perinteisesti
nykyinen kone H3000 Jukotin
30 hehtaaria...kannattaako ostaa omaa noin pienelle alalle , vrt. urakoitsijan tilaaminen?
-
Jossain tutkimuksessa Suomessa oli todettu, että viidentoistakin vuoden jälkeen suorakylvöpellossa oli kyntöjankko olemassa. Kyntöjankko ei välttämättä korjaannu ilman mekaanista apua.
Koneistoviestin suorakylvökoe on eri asia, kuin käytäntö. Käytännössä tilakoon kasvun ja lohkoetäisyyksien vuoksi, kylvöolosuhteet eivät ole aina optimaaliset juuri sille maalajille ja kun on olemassa varjopaikkoja yms. metsänreunoja, tilanne elää kokoajan.
Tänään on hyvä kylvöpäivä, huomenna ei. Tänään sitten painetaan satasella siementä vakoon, mutta kun kaikki lohkot eivät olekaan kylvökunnossa. Saattaa syntyä väkisin kylvöä.
Mutta kyllä mielestäni suurin syy on huono viljelykierto. Nurmikiertoa, syysviljaa... nykyhinnoilla kannattaa kaikki tukijackpotit käyttää maan kasvukunnon parantamiseen. Vesitalous pitää nyt normaalistikin olla kunnossa.
Jos poravasaralla pitää kylvää, niin maassa on vika.
-
Edellä varmaan olennaisin. Erityisesti pitää varoa liian märkään maahan (ja liian syvään) suorakylvämistä. Ja koskematon, puintijätepeitteinen maa ei ekana kuivu ellei sitä jollain kuivattele.
Jos mahdollista niin kannattaa puida mahdollisimman pitkään sänkeen; sänki ei haittaa kylvöä vaan jouduttaa lumen sulamista ja maan lämpenemistä.
Huonosti silputtu, runsas pehkumatto tiukasti maan pinnalla taas toimii juuri päinvastoin.
-
Ei oo urakoitsijaa näillä main. Tuollaisen lautastinttarin ajattelin hommata https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/hoeing-plough/bnnpdl.html
https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/hoeing-plough/boifln.html
https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/hoeing-plough/bocggc.html
-
Kuvasta päätellen ei kannata sekaantua. Ostaa ennemmin jonku hyvästi sisäänajetun käytetyn tunnetun merkin.
-
Kuvasta päätellen ei kannata sekaantua. Ostaa ennemmin jonku hyvästi sisäänajetun käytetyn tunnetun merkin.
Hm, olis tarkoitus pulttaa tuollainen hinausrunkoon , hajonneen nostolaitetempottimen tilalle.. Rahti olis ilmainen kotiin kun kaverit tulee kylään, lisää kuivurinosia hakemaan suomesta.
-
Jossain tutkimuksessa Suomessa oli todettu, että viidentoistakin vuoden jälkeen suorakylvöpellossa oli kyntöjankko olemassa. Kyntöjankko ei välttämättä korjaannu ilman mekaanista apua.
Koneistoviestin suorakylvökoe on eri asia,
Joo, usemman kerran kirjoittanut lohkosta joka oli kesanto 15v eli kyntämättä, ja sitten suorakylvöä useita vuosia. Ei kasvanut kovin hyvin, mutta ei suorastaan surkeasti. Usemman cm multaa saven päällä. Kun kynsin, ei ollut minkäänlaista kyntöanturaa. Kokkareista näki kyllä pohjamaan ja muokkauskerroksen raja, eli entinen kyntöpohja, mutta se oli yhtä kovaa tai murea pinnasta alas. Silloin vuonna 89 tai 90 se on kynnetty ehkä fiskarsilla. Överum joka ei tee muutenkaan sileetä kyntö pohjaa repi kauheieesti kun ei ollut selvää anturaa.
Kun rukiille kyntänyt, kauran jälkeen on ehkä murein pohja viljan sänkeistä
Väitän että saa maat kuntoon oikeilla lannoteilla ja kasveilla vuorovijellen. Ja just joku ohra aina ja vähän märkään ja vain joku n27 ilman kalkkia niin ei se vaan voi toimia oli kylvötapa tai kone mikä tahansa.
-
Hm. Luin jostain että kalkki myös vaikuttaa maan ravinteiden luovutuskykyyn. Olikohan se pellervo.
-
Edellä varmaan olennaisin. Erityisesti pitää varoa liian märkään maahan (ja liian syvään) suorakylvämistä. Ja koskematon, puintijätepeitteinen maa ei ekana kuivu ellei sitä jollain kuivattele.
Jos mahdollista niin kannattaa puida mahdollisimman pitkään sänkeen; sänki ei haittaa kylvöä vaan jouduttaa lumen sulamista ja maan lämpenemistä.
Huonosti silputtu, runsas pehkumatto tiukasti maan pinnalla taas toimii juuri päinvastoin.
Kyllä, olen huomannut saman ilmiön.
-
https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/cultivators/nhmee.html
Oikein Horo tuotteita kuten kuvissa lukee. ;) Pitää sanoa että hinnat on kilpailukykyisiä, uusia koneita, ei täältä saa noita edes käytettynä tuohon hintaan..
-
Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.
Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.
Jos aikoo ihan oikeasti suorakylvöön siirtyä, niin ei kai se lautasmuokkaimen ostoa edellytä? Suorakylvö kun tarkoittaa kylvämistä suoraan sänkeen. Se on sitten toinen juttu, että jos ei maat kuivu ikinä suorakylvökuntoon tai tulee muuta tarvetta saada multa näkyviin, niin sitä voi sitten raapia erilaisilla kevyt- ja raskasmuokkareilla, mutta se ei sitten ole enää suorakylvöä.
-
Automaattiohjauksella pystyy kylvämään suoraan, jos käsivaralta mutkittelee.
-
Hm. Luin jostain että kalkki myös vaikuttaa maan ravinteiden luovutuskykyyn. Olikohan se pellervo.
Kerro lisää.
-
Joo taas nousi esiin omissa touhuissa tuo suorakylvöhomma, mutta kun ei oikein kohtuuhintaista ole tullut vastaan.. jopa 2,5 metrinen VM maksoi hunajata. Sellainenkin kelpaisi.
Jollain novacombilla menee tuo kevyesti äestetty sänki, mutta.. Pitäisi se lautasmuokkain ostaa. Savimaita suurin osa. Kevyet multamaat kyntämällä jne pitkän kaavan mukaan.
Jos aikoo ihan oikeasti suorakylvöön siirtyä, niin ei kai se lautasmuokkaimen ostoa edellytä? Suorakylvö kun tarkoittaa kylvämistä suoraan sänkeen. Se on sitten toinen juttu, että jos ei maat kuivu ikinä suorakylvökuntoon tai tulee muuta tarvetta saada multa näkyviin, niin sitä voi sitten raapia erilaisilla kevyt- ja raskasmuokkareilla, mutta se ei sitten ole enää suorakylvöä.
Niinhän se ajatus oli noita pahnapaikkoja vähän sotkea.. olkoon puoliväärinkylvöä sitten..
-
Hm. Luin jostain että kalkki myös vaikuttaa maan ravinteiden luovutuskykyyn. Olikohan se pellervo.
Kerro lisää.
Eikös se niin ole että PHn nosto edesauttaa ravinteiden liukenemista paremmin kasville käyttökelpoiseen muotoon. Senhän huomaa että paremmalla pellolla ei tarvi niin paljon ravinteita saman sadon saamiseksi kuin huonommalla. Oikein happamaan peltoon vedin kokeeksi yhden kylvökoneen leveyden tuplamäärällä lannoitetta, eipä juuri kummoisemmin auttanut ohrasatoon. Päinvastoin ränsistyi aikaisemmin.
-
Yksi vaihtoehto on myös hyvä olkiäes - syksyllä. Siis pahnaongelmaan... ei ravinnejuttuihin.
-
Yksi vaihtoehto on myös hyvä olkiäes - syksyllä. Siis pahnaongelmaan... ei ravinnejuttuihin.
Nuokin maksaa ihan tajuttoman paljon.. Isojen isäntien vehkeitä
-
Yksi vaihtoehto on myös hyvä olkiäes - syksyllä. Siis pahnaongelmaan... ei ravinnejuttuihin.
Nuokin maksaa ihan tajuttoman paljon.. Isojen isäntien vehkeitä
Menisi porukkapelinäkin. Vaan eikö niitä ole tuolla Etelä-Suomen suunnalla tarjolla?
Ei nyt olisi mahdoton tehdä vaikka itse johonkin vanhaan äkeenrunkoon tms jos vaan löytäisi sopivia piikkejä...
No tämä nyt oli vaan ehdotus... mutta jos sillä pärjäisi niin aika paljon kevyempi ja nopeampi vaihtoehto kuin muokkarit.
-
Onhan noita. Mitään en mainitusta vekottimesta tiedä mutta 9 m levyiselle ei tuo hinta nyt ihan kamala ole. Jos sillä siis tekee jotakin...
No niin, tuo ei taida ollakaan olkiäes mutta rakenteeltaan ja hintatasoltaan varmaan vastaava. Katsoin ensin vaan kuvaa ja näytti kaukaa katsoen olkiäkeeltä :-/
https://www.traktorpool.fi/details/Olkiaees/Klimza-Hackstriegel-9m-Unkrautstriegel-Wiesenstriegel-Aktivator/3806952/
-
https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tillage-equipment/cultivators/nhmee.html
Oikein Horo tuotteita kuten kuvissa lukee. ;) Pitää sanoa että hinnat on kilpailukykyisiä, uusia koneita, ei täältä saa noita edes käytettynä tuohon hintaan..
Tuo NÄYTTÄÄ melkein asialliselta mutta yksi kuva voi valehdella enemmän kuin...
Painoahan noille nostolaiteversioina kertyy sen verran että ihan pikkukoneella ei viedä. Onko nuo nyt sitten reilusta tonnista vajaaseen kolmeen, riippuu jyrästä jne. Oikein koville maille lienee selkeästi liian vähän painoa, vajaa tonni metrille on joskus ollut lautasmuokkarin painosuositus. Jos tarkoitus on vain sekoittaa sänkeä ja pintamultaa niin kyllä se siihen riittää.
-
Olen joskus levittänyt syksyllä olkia normaalilla pyörä-äkeellä pinnasta raapien. Kun olkeen saa vähän tarttumaan multaa se alkaa hajoamaan.
-
Olen joskus levittänyt syksyllä olkia normaalilla pyörä-äkeellä pinnasta raapien. Kun olkeen saa vähän tarttumaan multaa se alkaa hajoamaan.
Näin syntyy myös ravinteita .
-
Olen joskus levittänyt syksyllä olkia normaalilla pyörä-äkeellä pinnasta raapien. Kun olkeen saa vähän tarttumaan multaa se alkaa hajoamaan.
Näin syntyy myös ravinteita .
Toivottavasti tiedät, että tuo ei ole mahdollista.
-
Olen joskus levittänyt syksyllä olkia normaalilla pyörä-äkeellä pinnasta raapien. Kun olkeen saa vähän tarttumaan multaa se alkaa hajoamaan.
Näin syntyy myös ravinteita .
Toivottavasti tiedät, että tuo ei ole mahdollista.
Lahoamisen seurauksena syntyy hiiltä ja muitakin ravinteita .
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Komposti
-
Olen joskus levittänyt syksyllä olkia normaalilla pyörä-äkeellä pinnasta raapien. Kun olkeen saa vähän tarttumaan multaa se alkaa hajoamaan.
Näin syntyy myös ravinteita .
Toivottavasti tiedät, että tuo ei ole mahdollista.
Lahoamisen seurauksena syntyy hiiltä ja muitakin ravinteita .
Toivottavasti nyt ihan oikeasti tiedät ja tajuat, että ravinteiden syntyminen maassa ei ole mahdollista lyhyellä aikavälillä.
-
Olen joskus levittänyt syksyllä olkia normaalilla pyörä-äkeellä pinnasta raapien. Kun olkeen saa vähän tarttumaan multaa se alkaa hajoamaan.
Näin syntyy myös ravinteita .
Toivottavasti tiedät, että tuo ei ole mahdollista.
Lahoamisen seurauksena syntyy hiiltä ja muitakin ravinteita .
Toivottavasti nyt ihan oikeasti tiedät ja tajuat, että ravinteiden syntyminen maassa ei ole mahdollista lyhyellä aikavälillä.
http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/abc/katevil.html.
Yks tuttu siirty suorakylvöön , syksyllä kuivanpaskan tai lietteen multaa olkien kanssa sekaisin . Sadot parantuneet maat parempaan kuntoon tulleet. Märkinä syksyinä hankala .
-
Menee vähän Artsin aihealueeseen, mutta alkuaineita ei ihan äkeellä tai vasaralla luoda. Vaaditaan vähän energiaa.
Mutta eiköhän tämä mene suorakylvökoneen ulkopuolelle.
-
Eihän niitä uusia luoda mutta esim kasvinjätteisiin sitoutuneita ravinteita voidaan palauttaa takaisin käyttökelpoiseen muotoon. Sama pätee moneen maahan sitoutuneeseen aineeseen, sopivissa oloissa ne ovat kasvien hyödynnettävissä, sopimattomissa olosuhteissa eivät. Esimerkkinä vaikkapa fosforin liukoisuus suhteessa maan happamuuteen.
-
Eihän niitä uusia luoda mutta esim kasvinjätteisiin sitoutuneita ravinteita voidaan palauttaa takaisin käyttökelpoiseen muotoon. Sama pätee moneen maahan sitoutuneeseen aineeseen, sopivissa oloissa ne ovat kasvien hyödynnettävissä, sopimattomissa olosuhteissa eivät. Esimerkkinä vaikkapa fosforin liukoisuus suhteessa maan happamuuteen.
Jep .
Uutta ravinnetta kasveille kyllä tulee pintakompostoinnissa .
-
Eihän niitä uusia luoda mutta esim kasvinjätteisiin sitoutuneita ravinteita voidaan palauttaa takaisin käyttökelpoiseen muotoon. Sama pätee moneen maahan sitoutuneeseen aineeseen, sopivissa oloissa ne ovat kasvien hyödynnettävissä, sopimattomissa olosuhteissa eivät. Esimerkkinä vaikkapa fosforin liukoisuus suhteessa maan happamuuteen.
Ai jaaa
-
No niin, eikun pahnaäestä ja lautasmuokkaajaa kehiin. Siitä se suorakylvön vesittyminen lähtee liikkeelle. Itse myös sillä linjalla, että jos suorakylvetään, niin kylvetään sitten suoraan. Jos siellä aletaan erilaisilla koneilla kiertelemään ennen kylvöä, jos jonkinlaisella verukkeella, niin sitten ollaan jo lähellä perinteistä. Rapidi diskeillä on tietysti armahdettu menetelmä, koska menee samalla ajokerralla.
-
Ei ehkä pitäisi olla liian absoluuttinen kylvötavan näkemyksessä.
Näillä viljan hinnoilla saattaa olla monelle tärkeämpää se, että ajokertoja on se yksi. Oli siinä perässä sitten kuinka monta talikkoa ja vispilää ennen kylvöä.
Kyllähän varmaan tuollainen Semeato on sieltä vähemmän muokkaavasta päästä, jos sitä maan pinnan rikkoutumista pelkää.
Haastavat tekijät Suomessa ovat kevät ja talvi. Keväällä ei pääse tarpeeksi aikaisin suoraan kylvämään ja syyskasvit eivät aina kestä talvea.
-
Ei ehkä pitäisi olla liian absoluuttinen kylvötavan näkemyksessä.
Näillä viljan hinnoilla saattaa olla monelle tärkeämpää se, että ajokertoja on se yksi. Oli siinä perässä sitten kuinka monta talikkoa ja vispilää ennen kylvöä.
Kyllähän varmaan tuollainen Semeato on sieltä vähemmän muokkaavasta päästä, jos sitä maan pinnan rikkoutumista pelkää.
Haastavat tekijät Suomessa ovat kevät ja talvi. Keväällä ei pääse tarpeeksi aikaisin suoraan kylvämään ja syyskasvit eivät aina kestä talvea.
ei taida kannattaa hirttäytyä omaan tai mainosmiesten markkinoimaan ideologiseen viljelytapaan.....kai suorakylväjäkin voi äestellä, jos siltä tuntuu. Kynnön palaamista takaisin ihmettelen ihan muista syistä, miksi monilla on kaikki kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön koneet, mutta valitaan aurat ja vietetään syksy kuraisella pellolla.
Puhtaan suorakylvön ongelmat ovat kaikkien tiedossa (olkikate ja hidas lämpeneminen, myöhästynyt kylvö, kasvitautien leviäminen, pinnan tiiveys, vaihtelevat kosteusolot...) joten miksei niitä torjuisi jollain kevyellä äestyksellä ennen kylvöä.
-
Ei ehkä pitäisi olla liian absoluuttinen kylvötavan näkemyksessä.
Näillä viljan hinnoilla saattaa olla monelle tärkeämpää se, että ajokertoja on se yksi. Oli siinä perässä sitten kuinka monta talikkoa ja vispilää ennen kylvöä.
Kyllähän varmaan tuollainen Semeato on sieltä vähemmän muokkaavasta päästä, jos sitä maan pinnan rikkoutumista pelkää.
Haastavat tekijät Suomessa ovat kevät ja talvi. Keväällä ei pääse tarpeeksi aikaisin suoraan kylvämään ja syyskasvit eivät aina kestä talvea.
ei taida kannattaa hirttäytyä omaan tai mainosmiesten markkinoimaan ideologiseen viljelytapaan.....kai suorakylväjäkin voi äestellä, jos siltä tuntuu. Kynnön palaamista takaisin ihmettelen ihan muista syistä, miksi monilla on kaikki kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön koneet, mutta valitaan aurat ja vietetään syksy kuraisella pellolla.
Puhtaan suorakylvön ongelmat ovat kaikkien tiedossa (olkikate ja hidas lämpeneminen, myöhästynyt kylvö, kasvitautien leviäminen, pinnan tiiveys, vaihtelevat kosteusolot...) joten miksei niitä torjuisi jollain kevyellä äestyksellä ennen kylvöä.
Ja lisäksi se, että jatkuvassa suorakylvössä tai matalassa kevytmuokkauksessa fosforia rikastuu pintamaahan, joten ainakin esim. 5 vuoden välein olisi hyvä kyntäen sekoittaa sitä maata vähän ja kyntö myös poistaa suorakylvö- ja kevytmuokkauskerroksen alle tulleen tiivistymän.
Ja saksalaiset Horch-tehtaan miehet väittää, että kun pelkästään suorakylvetään ja minimimuokataan, niin siinä pintakerroksessa on runsaasti ja jatkuvasti sitä eri maatumisvaiheissa olevaa kasvinjätettä, jonka hajottaminen sitoo typpeä, niin he suosittelee syväkultivointia, joku 25 cm syväkultivointi on heidän suositus, niin ei se kasvinjäte jää siihen pintaan ravinteita itseensä sitomaan.
-
ei taida kannattaa hirttäytyä omaan tai mainosmiesten markkinoimaan ideologiseen viljelytapaan.....kai suorakylväjäkin voi äestellä, jos siltä tuntuu. Kynnön palaamista takaisin ihmettelen ihan muista syistä, miksi monilla on kaikki kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön koneet, mutta valitaan aurat ja vietetään syksy kuraisella pellolla.
Puhtaan suorakylvön ongelmat ovat kaikkien tiedossa (olkikate ja hidas lämpeneminen, myöhästynyt kylvö, kasvitautien leviäminen, pinnan tiiveys, vaihtelevat kosteusolot...) joten miksei niitä torjuisi jollain kevyellä äestyksellä ennen kylvöä.
Aivan kaikkia noita ongelmia ei taida pystyä hieman ennen kylvöä tehdyllä kevyellä äestyksellä poistamaan. Liian märkää maata ei kannata äkeelläkään tonkia, ja kasvitauteihinkaan ei muutaman sentin syvyinen pintamaan ja pahnan sekoitus suuresti pure. Tautiongelma on syksyllä tehdyissä kevytmuokkauksissakin vaikka ovat astetta rankempia toimenpiteitä.
-
ei taida kannattaa hirttäytyä omaan tai mainosmiesten markkinoimaan ideologiseen viljelytapaan.....kai suorakylväjäkin voi äestellä, jos siltä tuntuu. Kynnön palaamista takaisin ihmettelen ihan muista syistä, miksi monilla on kaikki kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön koneet, mutta valitaan aurat ja vietetään syksy kuraisella pellolla.
Puhtaan suorakylvön ongelmat ovat kaikkien tiedossa (olkikate ja hidas lämpeneminen, myöhästynyt kylvö, kasvitautien leviäminen, pinnan tiiveys, vaihtelevat kosteusolot...) joten miksei niitä torjuisi jollain kevyellä äestyksellä ennen kylvöä.
Aivan kaikkia noita ongelmia ei taida pystyä hieman ennen kylvöä tehdyllä kevyellä äestyksellä poistamaan. Liian märkää maata ei kannata äkeelläkään tonkia, ja kasvitauteihinkaan ei muutaman sentin syvyinen pintamaan ja pahnan sekoitus suuresti pure. Tautiongelma on syksyllä tehdyissä kevytmuokkauksissakin vaikka ovat astetta rankempia toimenpiteitä.
jos viljasta on silputtu jyväsadon (+5 tn) kanssa saman verran olkea pellon pintaan, niin maa kuivaa ja lämpiää hitaasti. Vaikka saisi ajallaan kylvettyä, niin pari viikkoa vierähtää helposti ennen kuin kylmässä maassa siemenelle tapahtuu mitään. Kylvövannas painaa oljen siementen alle, jolloin melkein jokainen jyvä on kosketuksessa olkeen. Jos pellolla on selvästi märempiä paikkoja esim metsän reunat tai päisteet, niin niitä voi kuivattaa helpoiten äestämällä ne jo syksyllä, keväällä märkyyteen ei voi paljon vaikuttaa, paitsi rikkomalla sen tiiviin pintakerroksen.
Jos käsittelemättömässä kaikki olki on pinnassa, niin luulisin määrän ainakin puolittuvan hyvällä äkeellä. Joskus katsellut lautasmuokkaimen jälkeä ja aika mustalta se yhden ajokerran jälkeen näyttää. Itsellä ei sellaista ole, vaan vanhalla hankmolla yritän pärjäillä. Suorakylvöä tai kevennettyä muokkausta tullut harrastettua jo pari vuosikymmentä....vaihtelevalla menestyksellä. Nyt suora sänkikylvöala on minimoitu ja jotain aina tehdään ennen kylvöä.
-
Suorakylvö on välttämätön menetelmä pitämään kuivan alueen maaperä paikallaan tuulissa. Satotasot ovat pienempiä kuin kostean ilmanalan pelloilla, puidaan 10 prosenttisena suoraan siiloon, jo rumpupuimurin sisukset pelkästään muuttavat vähäisen oljen jauhoksi.
Lisäksi maissi on suorakylvömaissa yleisempi; riviväli on harva, ja kylvöyksiköitten edessä on pahnaharavat, jotka keräävät karkeat maissinvarren palat sivuun rivistä.
Vehnän ja rukiin suorakylvössä, silloin kun olkimäärä on tonneja, niin kuin Uudessa Seelannissa, ensimmäinen toimenpide on varustaa puimuri tehosilppurilla, joka muuttaa oljet pölymäiseksi. Tästä on ollut sateisemmilla alueilla sellaisia kokemuksia, että tämmöiset jauhoksi silputut pahnat lentävät tuulen ja rankkasateiden mukana ojiin, vesistöihjin ja alaville paikoille. Tämä on aiheuttanut ojien ja rumpujen tukkeutumisia. Kylvön myöhästyminen on ongelmana ollut. Siksi käyttävät "vertical tilling" - kiekkovarusteita, sekä "strip tilling" - äestystä syksyisin. Että saavat olkea painetuksi hiukan sisään multaan ja mätänemisen alkuun, mutta maata ei paljon sekoiteta, tai muokataan vain raitoina. Maaperä on hiukan tummempi kuin puhtaassa pahnasilpussa, ja lämpiää nopeammin.
Tämä vertical drilling ja strip tilling on nyt nosteessa, ehdottoman no-till ideologian jälkeen, täällä ehkä suorakylväjät pysyttäytyvät matojen tekemän muokkauksen takana, ja odottavat savien muuttuvan kukkamullaksi, kunhan maata ei muokata millään tavalla.
-SS-
-
Niin ei ne kylvimen edessä kulkevat härpättimet auta maan kuivumiseen kylvökuntoon. Vertikaalikiekolla voisi syksyllä tehdä pienen ilmastuksen ja samalla pahnoja ja ruumenia paremmin levälleen ja maakontaktiin, niin tällä voisi ostaa keväälle muutaman päivän aikaistuksen ilman lautasmuokkaimen muokkausanturaa.
-
Tuosta tuli mieleen juttu Rapidin aisasta ja niistä etu-disceistä.
Isäntä sanoi myyjälle että se aisa on aivan liian lyhyt.
Myyjä vähän ihmetteli mutta kysyi sitten että kuinka pitkä sen sitten pitäisi olla?
Päivän pituinen, sanoi isäntä.
-
Tuosta tuli mieleen juttu Rapidin aisasta ja niistä etu-disceistä.
Isäntä sanoi myyjälle että se aisa on aivan liian lyhyt.
Myyjä vähän ihmetteli mutta kysyi sitten että kuinka pitkä sen sitten pitäisi olla?
Päivän pituinen, sanoi isäntä.
Ensin kuusi kierrosta pellon ympäri ja sitten edestakaisin on diskettimiehen ohje.
-
Ajatus tuossa oli kai se että saisi olla vuorokausi väliä siitä kun diskit muokkaa siihen kun kylvetään. Jos siis vähän yrittää kuivatella.
-
Mulla ainaki on suorakylvössä mielessä ajokertojen/ajan säästö päällimmäisenä. Vaikka sitte vähä starmixserillä joskus pahnoja sekottaski. Käy silti nopeesti versus kyntö 2~3äestystä kylvö ja jyräys.
Toki jotain tulee kynnettyäkkin varmaan jatkossakin.
On vaan niin tiukalla tuo aika kesäaikaan nykyään että pakko jotain oli keksiä.
Satoo nyt eiole aikoihintullu merkittävästi.
Ni siihen ei sillai vaikutusta varmaan rafikaalisti ilmene.
-
Mulla ainaki on suorakylvössä mielessä ajokertojen/ajan säästö päällimmäisenä. Vaikka sitte vähä starmixserillä joskus pahnoja sekottaski. Käy silti nopeesti versus kyntö 2~3äestystä kylvö ja jyräys.
Toki jotain tulee kynnettyäkkin varmaan jatkossakin.
On vaan niin tiukalla tuo aika kesäaikaan nykyään että pakko jotain oli keksiä.
Satoo nyt eiole aikoihintullu merkittävästi.
Ni siihen ei sillai vaikutusta varmaan rafikaalisti ilmene.
Tätä ei moni ymmärrä. Ne jyrää siellä pellolla menemään monta kertaa keväällä ja syksyllä lisää. Silti jos ne saa sitä satoa vaikka tonnin enemmän niin kattaako se kulut. Mun laskutaidolla ei. Jos ollaan tavanomaisia viljelijöitä niin minusta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kulujen karsiminen ja se tarkoittaa silloin työn vähentämistä. Lisäksi kuivina keväinä niinkuin nyt pari on taas osunut tänne kaakkoon niin kyllä tuolla suorakylvöllä on saatu selvää etua kun kosteutta ei ole hävitetty. Märkinä vuosina menee sitten taas toisinpäin. Sen vuoksi itse tullut pidettyä se 80% kasvipeitteisyys joka antaa kuitenkin 40% kevytmuokata (kultivoida) syksyllä. Onpa sitten tasaamassa vaihtelua.
-
Joo ilmoihin ei voi vaikuttaa olisekylvötapa mikätahansa.
Lisää pelivaraahanse suorakylvö antaa. Maat ei kuivu niinherkästi liikaa. Josvaikka sattuu oleen kiirettä muistöis kylvöjen aikaan.
Ja tuo satotason vaikutus olis kunkin hyvä laskee ilman optimistin laseja siittä mitä siittä vilja tonnista jää viivanalle.
Kun minulle ainakin kertyy kuluja huomattavasti kynnöstä ja useasta äestys kerrasta. Ja sitte vielä se aikamenekki.
Ja korjaus hommia on sitte vaan yhdessä koneessa.
Saati aurat äkeet kylvökone jase jyräki.
Eli suuri saa olla ero että minuntapauksessa tuotto merkittävästi huononee.
Kun eisieltä ole 3.5~5tn kummempia satoja tullu.
Eli tulee vähempi tappioo vähemmällä työllä👍
-
Mulla ainaki on suorakylvössä mielessä ajokertojen/ajan säästö päällimmäisenä. Vaikka sitte vähä starmixserillä joskus pahnoja sekottaski. Käy silti nopeesti versus kyntö 2~3äestystä kylvö ja jyräys.
Toki jotain tulee kynnettyäkkin varmaan jatkossakin.
On vaan niin tiukalla tuo aika kesäaikaan nykyään että pakko jotain oli keksiä.
Satoo nyt eiole aikoihintullu merkittävästi.
Ni siihen ei sillai vaikutusta varmaan rafikaalisti ilmene.
Samat täällä. Ainakin rehuviljapuoli on niin surkuhupaa puuhaa että ei sanotuksi saa.
Mulla suorakylvön satomäärät eivät ole merkittävästi eronneet perinteisen tavan sadoista, hajontaa on ollut ehkä enemmän.
Tonninkaan satoerolla (hinnasta vielä pois kuivaus ja rahdit) mä en hehtaaria kynnä ja äestä pariin kertaan, ylläpitäen koko alalle riittävää ajantasasista muokkauskalustoa kuluineen.
Vanhoilla pärjää kun kynnettävä ala pysyy pienimuotoisena, kynnän ainoastaan kun se tuntuu välttämättömältä.
Sitten tuohon karkeaan laskelmaan voi vielä ynnätä maksimi kasvipeitteisyyden antaman lisätuoton.
En ole mikään suorakylvöpuristi enkä ideologisti, vaan pyrin toimimaan tilanteen ja olosuhteiden mukaan. Suorakylvö on kuitenkin toiminut valtaosalla pinta-alastani ihan ok vaikka muutaman kerran on lähdetty ihan kokeilulinjalle, periaatteella 'pioneerihommaa, katsotaan kuinka tässä käy'. Esimerkkinä vaikka kuminan suorakylvö lopetettavaan ruokohelpeen.
-
Tjaa-a joku mainitsi että käyttäisi urakoitsijaa. Onko niitä urakkakylväjiä Lahden eteläpuolella? Tietääkö joku. Siis EI SUOMENlahden eteläpuolella ;D
-
Tjaa-a joku mainitsi että käyttäisi urakoitsijaa. Onko niitä urakkakylväjiä Lahden eteläpuolella? Tietääkö joku. Siis EI SUOMENlahden eteläpuolella ;D
Lahdesta itään ja kaakkoon on jokunen urakoitsija. Tuonne moottoritien tuntumaan saattaisi ainakin yksi tuntemani vielä lähteä.
-
Kaikki on vuodesta, kerta rysäyksellä, 2013 menny suoraan Semeatolla maahan. Kertaakaan en ole katunut. Fanaatikko en ole, mutta taitaa mun osalta maatalous loppua ennen suorakylvöä, jos valitsemaan joutuu. Sadot pyöriny pitkälti samoissa määrissä kuin koko paletin systeemillä. Kovat sateet tietty, varsinkin ohralla, saa karua jälkeä aikaan. Mutta kuorettumia ei ole toisaalta enää tarvinnut pelätä. Hehtaareja sen verran vähän, että oman koneen hankkimista tuskin kukaan ekonomisti olis suositellut. Toisaalta, eipä taida kukaan järkevä excelin pyörittäjä pystyä maatalouden aloittamistakaan puoltamaan. Työmäärää vähentää radikaalisti, polttoainettakin säästyy huomattavasti. En epäile, etteikö kovalla pyörimisellä ja hinkkaamisella olisi mahdollista saada jokunen roponen enemmän viivan alle, tapaus kohtaista että kannattaako sitten oikeasti. Eli jos suorakylvö kiinnostaa, ja maat on siihen sopivahkoja, go ahead.
-
Mites suorakylväjät on ennakoinut tulevaa glyosaattikieltoa? Oman käsitykseni mukaan glyfo on kuitenkin hyvin olennainen osa suorakylvöä.
-
Mites suorakylväjät on ennakoinut tulevaa glyosaattikieltoa? Oman käsitykseni mukaan glyfo on kuitenkin hyvin olennainen osa suorakylvöä.
Sillä että vanhat aurat ja äes löytyy vielä liiterin periltä :=)
Tuosta kiellosta tai sen tulemisesta nyt ei kukaan osaa sanoa mitään varmaa, mihinkään suuntaan.
Ja ehkä korvaava ainekin siihen mennessä löydetään.
-
Mites suorakylväjät on ennakoinut tulevaa glyosaattikieltoa? Oman käsitykseni mukaan glyfo on kuitenkin hyvin olennainen osa suorakylvöä.
Sillä että vanhat aurat ja äes löytyy vielä liiterin periltä :=)
Tuosta kiellosta tai sen tulemisesta nyt ei kukaan osaa sanoa mitään varmaa, mihinkään suuntaan.
Ja ehkä korvaava ainekin siihen mennessä löydetään.
Onko se glyfo nytkään pakollinen, eikö voi ihan tavan rikkaaineita käyttää? Porukat ajelee ruiskuillaan pitkin kesää jos jotakin mömmöä peltoon, niin eikö siinä samalla vois vähän vetästä rikka-ainetta joukkoon.
-
kasvinvuorottelulla löytyy nytkin glyfoa korvaavia aineita suorakylvöönkin !ei kielto suorakylvössäkään mikään katastrofi olisi!!
-
Mites suorakylväjät on ennakoinut tulevaa glyosaattikieltoa? Oman käsitykseni mukaan glyfo on kuitenkin hyvin olennainen osa suorakylvöä.
Sillä että vanhat aurat ja äes löytyy vielä liiterin periltä :=)
Tuosta kiellosta tai sen tulemisesta nyt ei kukaan osaa sanoa mitään varmaa, mihinkään suuntaan.
Ja ehkä korvaava ainekin siihen mennessä löydetään.
Onko se glyfo nytkään pakollinen, eikö voi ihan tavan rikkaaineita käyttää? Porukat ajelee ruiskuillaan pitkin kesää jos jotakin mömmöä peltoon, niin eikö siinä samalla vois vähän vetästä rikka-ainetta joukkoon.
Lähinnä ne on ne heinät ja juola jotka saattavat tulla ongelmaksi. Ja niille ei oikein ole perus-viljanviljelyssä tehoavia aineita. Erikoisemmilla kasveilla toki onnistuu, mutta aineiden hintakin sitten nousee.
Kyllä juolavehnäisen heinäpellon suorakylvö ohralle olisi aikamoinen haaste ilman glyfosaattia. Mutta niinhän se on perinteisessäkin viljelyssä, ei se juola kyntämällä häviä.
-
Mites suorakylväjät on ennakoinut tulevaa glyosaattikieltoa? Oman käsitykseni mukaan glyfo on kuitenkin hyvin olennainen osa suorakylvöä.
Eiköhän siellä ole korvaava aine odottamassa vähintään kolminkertaiseen hintaan..
Jos kielto tulee eikä korvaavaa ainetta tule tai hinta on väärä niin kyllähän tuo varmaan lisää sitä syysmuokkausta ja näin ollen ympäristöhyödyt voivat olla vähän niin ja näin...