Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Yrjö-Einari - 06.02.18 - klo:16:55
-
Metsävähennyksessä näyttääkin olevan minimivähennys (1500) jonka alle menevää metsävähennyspohjaa ei voi enää vähentää . . Elikkä viimeinen 1499 eur pohjasta jääkin vähentämättä . Meitä on huijattu .
-
Metsävähennyksessä näyttääkin olevan minimivähennys (1500) jonka alle menevää metsävähennyspohjaa ei voi enää vähentää . . Elikkä viimeinen 1499 eur pohjasta jääkin vähentämättä . Meitä on huijattu .
Eikös se ole niin, että pitää olla sen puukaupan isompi kuin tuo 1500e että saa vähennys hommiin ryhtyä... Vai..
-
Kertavähennyksen pitää olla vähintään 1500€. Eli kaupan vähintään 2500€. Kannattaa siis passata vähennyksen käyttöä niin, että viimeinen erä on vähintään tuo 1500.
-
Kertavähennyksen pitää olla vähintään 1500€. Eli kaupan vähintään 2500€. Kannattaa siis passata vähennyksen käyttöä niin, että viimeinen erä on vähintään tuo 1500.
Nyt se on jäljestä, aina ei huomaa kaikkea kun olisi pitänyt 10 v sitten ottaa tuo seikka huomioon . Oliko minimivähennys tuolloin sama ?
Taisin myydä tuolloin palstan toisesta päästä päätehakkuuna jotain 600 mottia mäntymetsää .
-
Yhdistää kaksi omistamaansa tilaa yhdeksi, niin voi tuon alle 1500€ käyttää.
-
mutta kannattaako se?
-
Yhdistää kaksi omistamaansa tilaa yhdeksi, niin voi tuon alle 1500€ käyttää.
Eikö metsävähennykset ole jo vuosia laskettu eri tiloilta yhteen?
-
Yhdistää kaksi omistamaansa tilaa yhdeksi, niin voi tuon alle 1500€ käyttää.
Eikö metsävähennykset ole jo vuosia laskettu eri tiloilta yhteen?
Niin minustakin.
Ite kans havahduin että miksi en käyttänyt toissa vuonna metsävähennystä, kun oli vielä riittävästi puunmyyntituloja. Nyt lähes kaikki metsät on taimikoita, niin siihen 2500 euroon saa ettiä puita ihan tosissaan.. :-[ Muutosilmoituksen voisi tietysti yrittää tehdä.. :-\
-
Yhdistää kaksi omistamaansa tilaa yhdeksi, niin voi tuon alle 1500€ käyttää.
Eikö metsävähennykset ole jo vuosia laskettu eri tiloilta yhteen?
Kyllä näin on, eli mihinkään tilojen yhdistämiseen tämän vuoksi ei ole tarvetta.
-
Yhdistää kaksi omistamaansa tilaa yhdeksi, niin voi tuon alle 1500€ käyttää.
Eikö metsävähennykset ole jo vuosia laskettu eri tiloilta yhteen?
Kyllä näin on, eli mihinkään tilojen yhdistämiseen tämän vuoksi ei ole tarvetta.
Ei auta meikäläistä vaikka laskisi yhteen kaikki jämät kun ne ei riitä 1500 euroon . Vero ohjeen mukaan tilat pitää yhdistää ennenkuin voi laskea tilojen vähennyspohjat yhteen
-
Yhdistää kaksi omistamaansa tilaa yhdeksi, niin voi tuon alle 1500€ käyttää.
Eikö metsävähennykset ole jo vuosia laskettu eri tiloilta yhteen?
Kyllä näin on, eli mihinkään tilojen yhdistämiseen tämän vuoksi ei ole tarvetta.
Ei auta meikäläistä vaikka laskisi yhteen kaikki jämät kun ne ei riitä 1500 euroon . Vero ohjeen mukaan tilat pitää yhdistää ennenkuin voi laskea tilojen vähennyspohjat yhteen
Ei auta viime vuoden veroilmoituksen jättämiseen mutta seuraaviin voi helpottaa kun ostaa lisää metsää.
Tämä 1500 euron raja on ollut jo aika pitkään. Ja se on lukenut metsävero-ohjeissa, joka on lähetetty jokaiselle metsänomistajalle verolomakkeen kanssa.
-
>Vero ohjeen mukaan tilat pitää yhdistää ennenkuin voi laskea tilojen vähennyspohjat yhteen
Sulla on väärät ohjeet vaihda parempiin
-
Taas kerran pitää muistuttaa metsävähennyksen luonteesta. Metsävähennyksen nimikin on siis harhauttava. Sen pitäisi olla vaikka "metsäverovaraus". Sillä pitkäaikainen varaus se on! Jos metsätila, josta on kertynyt metsävähennystä, joskus myydään, lisätään KAIKILTA tiloilta kertynyttä metsävähennystä myyntivoittoon pinta-alan suhteessa. Siis jos kaikki metsät myydään, lisätään kaikki käytetty metsävähennys kauppahinnan päälle myyntivoiton verotuksessa. Poikkeuksena sukupolvenvaihdos muistaakseni suoraan alenevalle sukupolvelle. Siinäkin tapauksessa jos jälkeläinen myy tilan, hänen kauppahintaansa lisätään käytetty metsävähennys. Muistaakseni myös yhtiöittämistilanteessa. Metsävähennys ei siis ole mikään vähennys, vaan sillä siirretään verotus hamaan tulevaisuuteen.
-
>Vero ohjeen mukaan tilat pitää yhdistää ennenkuin voi laskea tilojen vähennyspohjat yhteen
Sulla on väärät ohjeet vaihda parempiin
Joo niin oli ,luin vanhat verohallinnon ohjeet . Mutta mun tapauksessa loput pohjasta jää vähentämättä.
-
>Vero ohjeen mukaan tilat pitää yhdistää ennenkuin voi laskea tilojen vähennyspohjat yhteen
Sulla on väärät ohjeet vaihda parempiin
Joo niin oli ,luin vanhat verohallinnon ohjeet . Mutta mun tapauksessa loput pohjasta jää vähentämättä.
Pakotettu ostamaan lisää mettää :)
-
Taas kerran pitää muistuttaa metsävähennyksen luonteesta. Metsävähennyksen nimikin on siis harhauttava. Sen pitäisi olla vaikka "metsäverovaraus". Sillä pitkäaikainen varaus se on! Jos metsätila, josta on kertynyt metsävähennystä, joskus myydään, lisätään KAIKILTA tiloilta kertynyttä metsävähennystä myyntivoittoon pinta-alan suhteessa. Siis jos kaikki metsät myydään, lisätään kaikki käytetty metsävähennys kauppahinnan päälle myyntivoiton verotuksessa. Poikkeuksena sukupolvenvaihdos muistaakseni suoraan alenevalle sukupolvelle. Siinäkin tapauksessa jos jälkeläinen myy tilan, hänen kauppahintaansa lisätään käytetty metsävähennys. Muistaakseni myös yhtiöittämistilanteessa. Metsävähennys ei siis ole mikään vähennys, vaan sillä siirretään verotus hamaan tulevaisuuteen.
No kerran tuollaista juttua mäkin terassilla kuulin. Silloin en oikein ymmärtänyt mikä oli homman juju. No nyt oli joko selkeästi esitety tai omakin vastaanotto paremmassa hapessa, joten asia selkis. Mutta tuohan on ihan *erseestä. Ei voi oikein muuta sanoa. Taitaa monelle mersuun tilansa vaihtaneelle tulla vähän yllätyksenä :(
-
Taas kerran pitää muistuttaa metsävähennyksen luonteesta. Metsävähennyksen nimikin on siis harhauttava. Sen pitäisi olla vaikka "metsäverovaraus". Sillä pitkäaikainen varaus se on! Jos metsätila, josta on kertynyt metsävähennystä, joskus myydään, lisätään KAIKILTA tiloilta kertynyttä metsävähennystä myyntivoittoon pinta-alan suhteessa. Siis jos kaikki metsät myydään, lisätään kaikki käytetty metsävähennys kauppahinnan päälle myyntivoiton verotuksessa. Poikkeuksena sukupolvenvaihdos muistaakseni suoraan alenevalle sukupolvelle. Siinäkin tapauksessa jos jälkeläinen myy tilan, hänen kauppahintaansa lisätään käytetty metsävähennys. Muistaakseni myös yhtiöittämistilanteessa. Metsävähennys ei siis ole mikään vähennys, vaan sillä siirretään verotus hamaan tulevaisuuteen.
No kerran tuollaista juttua mäkin terassilla kuulin. Silloin en oikein ymmärtänyt mikä oli homman juju. No nyt oli joko selkeästi esitety tai omakin vastaanotto paremmassa hapessa, joten asia selkis. Mutta tuohan on ihan *erseestä. Ei voi oikein muuta sanoa. Taitaa monelle mersuun tilansa vaihtaneelle tulla vähän yllätyksenä :(
metsävähennyksen luonteeseen liittyy myös tämä kompensaatio, kun kaupassa kiinteistön arvosta suuri(n) osa on irtainta omaisuutta eli puuta. Jos ostaa päätehakkuuta odottavan palstan, niin siinähän kauppahinnasta alle 1000€ tyypillisesti pohjan arvo, mutta puuta voi olla arvoltaan yli 20-kertainen määrä. Jos koko hakkuutulosta menisi vero, niin silloin kiinteistön arvosta maksettaisiin jo veroa, vaikkei sitä olisi edes myyty. Myytäessä palsta arvotettaisiin metsäpohjan hintaan ja myyjälle syntyisi luovutustappiota, jota myyjä ei mahdollisesti pystyisi vähentämään mistään.
Sukupolvenvaihdoskaupat ovat oma lukunsa, mutta muuten tämä metsävähennys poistaa metsän kasvun kaksinkertaisen verotuksen (luovutusvoitto, puun myyntitulo) lyhyellä tähtäimellä omistuksen vaihtuessa.
-
>Vero ohjeen mukaan tilat pitää yhdistää ennenkuin voi laskea tilojen vähennyspohjat yhteen
Sulla on väärät ohjeet vaihda parempiin
Joo niin oli ,luin vanhat verohallinnon ohjeet . Mutta mun tapauksessa loput pohjasta jää vähentämättä.
Pakotettu ostamaan lisää mettää :)
Tämä lienee yksi metsävähennyksen taka-ajatuksista. Tilakoon kasvattaminen ja puukaupan aktivointi.
-
ja toimii hyin.
-
Sainpa veljeni kanssa puoliksi lahjoituksena hieman metsää ja metsävähennystä ei siirtynyt mukana. Ala oli sen verta pieni ettei edes metsälahjavähennystä muodostunut.
Tein pieniä laskutoimituksia ja totesin järjestelmässä olevan jonkin sortin porsaanreikä. Oletetaan puolikkaan arvoksi 100k€(lahjoitusarvo). Vuoden omistuksen jälkeen myyn oman puolikkaani veljelleni 100k€ ja hän sitten myy minulle minun puolikkaani 100k€. Tuostahan menee varainsiirtovero 4% eli 4000€/nuppi. Pääomaveroa ei mene, koska luovutusvoittoa ei synny ja omistusaika on ollut riittävän pitkä.
Tässä kohtaa on siis syntynyt käytettävää metsävähennystä molemmille 62,4k€ (60%x100k€+4k€). 30% pääomaverotulokannalla tuo tekisi 18720€ veroetua eli käytännössä kun huomio tuon maksetun varainsiirtoveron niin vähemmän maksettavia veroja 14720€ per nuppi.
Kyseessä sukutila jota ei ole tarkoitus koskaan myydä pois.
Onko tuo laskelmani ihan pielessä ja mihin tuollainen kikkailu kaatuu?
-
Sainpa veljeni kanssa puoliksi lahjoituksena hieman metsää ja metsävähennystä ei siirtynyt mukana. Ala oli sen verta pieni ettei edes metsälahjavähennystä muodostunut.
Tein pieniä laskutoimituksia ja totesin järjestelmässä olevan jonkin sortin porsaanreikä. Oletetaan puolikkaan arvoksi 100k€(lahjoitusarvo). Vuoden omistuksen jälkeen myyn oman puolikkaani veljelleni 100k€ ja hän sitten myy minulle minun puolikkaani 100k€. Tuostahan menee varainsiirtovero 4% eli 4000€/nuppi. Pääomaveroa ei mene, koska luovutusvoittoa ei synny ja omistusaika on ollut riittävän pitkä.
Tässä kohtaa on siis syntynyt käytettävää metsävähennystä molemmille 62,4k€ (60%x100k€+4k€). 30% pääomaverotulokannalla tuo tekisi 18720€ veroetua eli käytännössä kun huomio tuon maksetun varainsiirtoveron niin vähemmän maksettavia veroja 14720€ per nuppi.
Kyseessä sukutila jota ei ole tarkoitus koskaan myydä pois.
Onko tuo laskelmani ihan pielessä ja mihin tuollainen kikkailu kaatuu?
Nopeasti ajatellen luovutusvoittoa syntyy 100ke ja siitä verot jos hankintahinta 0e eikä muita muutoksia ole tapahtunut.
-
Verottaja myös todennäköisesti tulkitsisi toimet veronkierroksi. Itsekin mainitset "porsaanreiän", jonka käyttö voidaan sellaiseksi tulkita.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Veronkierto
-
Sainpa veljeni kanssa puoliksi lahjoituksena hieman metsää ja metsävähennystä ei siirtynyt mukana. Ala oli sen verta pieni ettei edes metsälahjavähennystä muodostunut.
Tein pieniä laskutoimituksia ja totesin järjestelmässä olevan jonkin sortin porsaanreikä. Oletetaan puolikkaan arvoksi 100k€(lahjoitusarvo). Vuoden omistuksen jälkeen myyn oman puolikkaani veljelleni 100k€ ja hän sitten myy minulle minun puolikkaani 100k€. Tuostahan menee varainsiirtovero 4% eli 4000€/nuppi. Pääomaveroa ei mene, koska luovutusvoittoa ei synny ja omistusaika on ollut riittävän pitkä.
Tässä kohtaa on siis syntynyt käytettävää metsävähennystä molemmille 62,4k€ (60%x100k€+4k€). 30% pääomaverotulokannalla tuo tekisi 18720€ veroetua eli käytännössä kun huomio tuon maksetun varainsiirtoveron niin vähemmän maksettavia veroja 14720€ per nuppi.
Kyseessä sukutila jota ei ole tarkoitus koskaan myydä pois.
Onko tuo laskelmani ihan pielessä ja mihin tuollainen kikkailu kaatuu?
Onko tuossa ajattelussa jotain oikein. En mä näistä mitään tiedä, mutta jos metsä lahja on 100k€ arvoinen ja siitä maksettu asteikon mukainen lahjavero. niin eikö metsävähennystä voi tehdä siitä arvosta, jollaiseksi verottaja sen arvostaa , siis 100k€ arvoiseksi? No tuo ajatelma myydä se 100k:n arvosta ilman luovutusvoittoa kait on ihan verottajan mukaisesti oikein. Tuosta omakohtaista kokemusta. Ostin peltoa kuolinpesältä. Siis perillisiltä niin vainajan perunkirjaa tehdessä pelto arvostettiin saman hintaiseksi, kuin perillisten ja minun välinen kaupan hinta oli. Periliset siis maksoivat perintöveron, mutta ei luovutusvoittoveroa, koska sitä ei muodostunut. Jopa alle 5 vuotta aiemmin kuolleen toisen vanhemman perunkirjaan tehtiin muutos ja pellon arvo nostettiin sinnekin takautuvasti.
-
Sainpa veljeni kanssa puoliksi lahjoituksena hieman metsää ja metsävähennystä ei siirtynyt mukana. Ala oli sen verta pieni ettei edes metsälahjavähennystä muodostunut.
Tein pieniä laskutoimituksia ja totesin järjestelmässä olevan jonkin sortin porsaanreikä. Oletetaan puolikkaan arvoksi 100k€(lahjoitusarvo). Vuoden omistuksen jälkeen myyn oman puolikkaani veljelleni 100k€ ja hän sitten myy minulle minun puolikkaani 100k€. Tuostahan menee varainsiirtovero 4% eli 4000€/nuppi. Pääomaveroa ei mene, koska luovutusvoittoa ei synny ja omistusaika on ollut riittävän pitkä.
Tässä kohtaa on siis syntynyt käytettävää metsävähennystä molemmille 62,4k€ (60%x100k€+4k€). 30% pääomaverotulokannalla tuo tekisi 18720€ veroetua eli käytännössä kun huomio tuon maksetun varainsiirtoveron niin vähemmän maksettavia veroja 14720€ per nuppi.
Kyseessä sukutila jota ei ole tarkoitus koskaan myydä pois.
Onko tuo laskelmani ihan pielessä ja mihin tuollainen kikkailu kaatuu?
Onko tuossa ajattelussa jotain oikein. En mä näistä mitään tiedä, mutta jos metsä lahja on 100k€ arvoinen ja siitä maksettu asteikon mukainen lahjavero. niin eikö metsävähennystä voi tehdä siitä arvosta, jollaiseksi verottaja sen arvostaa , siis 100k€ arvoiseksi? No tuo ajatelma myydä se 100k:n arvosta ilman luovutusvoittoa kait on ihan verottajan mukaisesti oikein. Tuosta omakohtaista kokemusta. Ostin peltoa kuolinpesältä. Siis perillisiltä niin vainajan perunkirjaa tehdessä pelto arvostettiin saman hintaiseksi, kuin perillisten ja minun välinen kaupan hinta oli. Periliset siis maksoivat perintöveron, mutta ei luovutusvoittoveroa, koska sitä ei muodostunut. Jopa alle 5 vuotta aiemmin kuolleen toisen vanhemman perunkirjaan tehtiin muutos ja pellon arvo nostettiin sinnekin takautuvasti.
Ei voi. Ainoastaan vastikkeelisista luovutuksista(kaupoista), ja vähennyspohja muodostuu maksetusta hinnasta.
Aloittajan tilanteessa molemmat joutuu maksamaan luovutusvoittoveron, eli kikkailu ei onnistu.