Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: seegeri - 04.02.18 - klo:11:03
-
Suunnitelmissa 14*35 halli. Toiseen päähän verstastila, loppu kylmää tilaa. Puurunkoa ajatellut omasta puusta. Onko joku hiljakkoin rakenntanut kyseistä ja mitä kannattaa ottaa huomioon suunnittelussa. Sisäkorkeudeksi 5m. Runko 6" pituus 4,5m puuta ja niitä vissiin pitää pari lyödä yhteen nykymääräyksillä. Oliskohan järkevää nostaa sokkelia harkoilla jos vähentäisi runkoon tarvittavaa puu määrää. Kannataako omasta puusta edes tehdä, tulisko valmis teräskaari halvemmaksi.
-
Ei kannata tehdä omasta puusta. Tietenkin jos on aikaa eikä keksi parempaa tekemistä, niin ehkä silloin voi harkita.
-
Conexx? En ole laskenut, mutta kaikki on sanoneet, ettei omasta puusta kannata alkaa tehdä. Itsellä olisi kans tarvetta just tuollaiselle hallille.
-
http://www.kaarirakenne.fi/tuoteinfo/ onko kellään kokemusta tollasista halleista? Ite kun tekis vaikka valuharkoista sokkelin niin ite halli olis aika äkkiä valmis
-
No moton ajattelin kaato hommiin ottaa, itse ajaa tukit. Sahuri paikalle. Meneekö moton palkkaan ja sahuriin sit niin pal et ei kannata. Viimeksi kun sahautin tavaraa tuli päivässä kyl komia pino eikä se pal maksanu. Hullulta tuntuis kaupasta ostaa, mut pitää viel miettiä.
-
Jos on omaa puuta valmiina taapelissa, niin mikäs siinä. Muussa tapauksessa ei kannata omasta puusta.
Sokkeli hyvin harvoin liian korkea. Todennäköisesti ei koskaan. Liian matala sitäkin useimmin.
Sisäkorkeus minimissään tuo 5m.
Jos oviluiskia on tilaa tehdä, niin lattia kanssa sopivan korkealle.
Remonttipuolelle lattialämmitys ja tarpeeksi paksu lattia, jotta nykyaikaiset 400 tn painavat peltokoneet pysyvät pinnalla. Oviaukko / aukot tarpeeksi leveiksi ja korkeiksi, jotta sen toplainin voi mukavasti ajaa remonttiin.
Sitten vielä yks kova juttu. Nostaa voi mitä vaan, melkein mihin vaan. Vaikka kuuhun asti. Vaikka kuuhun nostaminen on vaikeaa, vielä vaikeampaa on estää sitä tapahtumasta. Tai siis ei vaikeaa ollenkaan.
Jos saat jotain maahan kiinni niin lujasti, ettei sitä voi nostaa pekka niskakaan, niin siitä voi olla hyötyä. Esim. oikaista jotain, vääntää jotain, hajoittaa jotain. Eli jos saat hallin lattiaan jotain kiinni niin lujaan vaikka hitsaamalla, että koko halli ja sen perustukset nousevat ilmaan, on sulla hyvä ankkurointipiste. Loput tästä voi kuvitella itse.
-
No moton ajattelin kaato hommiin ottaa, itse ajaa tukit. Sahuri paikalle. Meneekö moton palkkaan ja sahuriin sit niin pal et ei kannata. Viimeksi kun sahautin tavaraa tuli päivässä kyl komia pino eikä se pal maksanu. Hullulta tuntuis kaupasta ostaa, mut pitää viel miettiä.
Siitä samasta puusta saisi jotain myydessäkkin.
Tosiaan vähintään 5m leveä ja korkea ovi. Meillä on hallissa keskellä sellainen nosturi joka nostaa pari tonnia nokaltakin, se on ainakin ihan kätevä myös.
-
Conexx? En ole laskenut, mutta kaikki on sanoneet, ettei omasta puusta kannata alkaa tehdä. Itsellä olisi kans tarvetta just tuollaiselle hallille.
Tuo C:llä alkava käyttää aika laihaa sinkitystä. Navettakäytössä lattianrajassa tulee ruoste läpi alta 2 vuoden. Suojavalut on tehtävä heti kättelyssä.
-
Työläs tehdä puurunkoinen tuolla koolla, jos pitkästä tavarasta
Paikan päällä tekee, ja perinteisillä kattoristikoilla, jäykistyksiin kuluu paljon
puutavaraa.
Liimapuukehillä? , tai teräskehillä, ( tuhti) helpompi vaihtoehto, Tän kun lämpöeristää
Peltivilla elementeillä, melko nopeata touhua, ja sisäkorkeus keskellä
Riittävä. Päätyyn kun tekee ovet lämpöisen hallin osuudelle, melko vapaasti
Voi mitoittaa oven koon.
-
Mun mielestä kannattaa tehdä omasta puusta (paitsi kattotuolit) jos hakee investointitukea. Vink vink. Konehalliin saa 20% ja tuotevarastoon 30% tukea joten kannattaa olla tarkkana mitä hakemukseen kirjoittaa. Ja peltihallia ei tueta.
-
No moton ajattelin kaato hommiin ottaa, itse ajaa tukit. Sahuri paikalle. Meneekö moton palkkaan ja sahuriin sit niin pal et ei kannata. Viimeksi kun sahautin tavaraa tuli päivässä kyl komia pino eikä se pal maksanu. Hullulta tuntuis kaupasta ostaa, mut pitää viel miettiä.
Puolet puista menee pintoihin ja puruihin ja lopuistakin jonkinmoinen osa on epäkuranttia sekä jotain lajia tulee liikaa ja toista puuttuu. Ite kyllä rakensin omista puista, lähinnä siksi että sain myrskytuhopuille jotain arvoa sen kautta. Ja ennestään oli jo puolet tarpeesta varastossa kun naapurin kenttäsirkkelillä lähes joka kevät on sahattu kuorma tuulenkaatoja.
-
Juu toi tiedossa, tuotevarasto tulee. Tuota vähän ihmettelen kun runkoon ehdotettiin 6" ja kaksi yhteen tolpaksi, luulis yhdenkin kantavan.
-
No moton ajattelin kaato hommiin ottaa, itse ajaa tukit. Sahuri paikalle. Meneekö moton palkkaan ja sahuriin sit niin pal et ei kannata. Viimeksi kun sahautin tavaraa tuli päivässä kyl komia pino eikä se pal maksanu. Hullulta tuntuis kaupasta ostaa, mut pitää viel miettiä.
Puolet puista menee pintoihin ja puruihin ja lopuistakin jonkinmoinen osa on epäkuranttia sekä jotain lajia tulee liikaa ja toista puuttuu. Ite kyllä rakensin omista puista, lähinnä siksi että sain myrskytuhopuille jotain arvoa sen kautta. Ja ennestään oli jo puolet tarpeesta varastossa kun naapurin kenttäsirkkelillä lähes joka kevät on sahattu kuorma tuulenkaatoja.
Mitkä osat rakennuksessa voi nykyään tehdä luokittelemattomasta puutavarasta ?
-
itselle voi tehdä kaikki, mun tietääkseni
-
ite tein rungon 2"x 6" lankuista 900 jaolla ja oven pielet tein 6"x 6" pölkyistä. Ei oo niin nuukaa vaikka joskus joku vähän raapaisee :) Oviaukkoja on neljä pitkällä sivulla, leveys on 5m. ja niissä on liimapalkit päällä. Noista omista puistahan saa myös tuet. Ja tosiaan mulla kanssa suurin osa tuulenkaatoja, ja sitten voi vähän valkata jos tarvitsee oikein tiukkasyistä olla. Itelle kun tekee.
-
itselle voi tehdä kaikki, mun tietääkseni
Joo, periaatteessa kaikki. Riippuu vähän rakennusviranomaisestakin. ja kattotuoleja ei kannata ite väsätä.
-
Koska eevertti rakentelit ja mikä on leveys ja pituus. Riittikö tolpaksi yksi lankku vai pitikö laittaa kaksi lankkua yhteen. Muistaakseni 900 jakoa mullekin ehdotettiin.
-
Viime keväänä aloitin. ens kesänä ehkä valmis. Halli on 9m x 27m toinen pitkäsivu ovilla ja pulpettikatto. (ei oo lumia oven eessä)
Rungossa 2x6 900 jaolla ja oven nurkkiin oli piirretty kaksi 2x6:sta vierekkäin mutta laitoin 6x6 tolpat ku aattelin et on kivemmat. Kattotuolit ja Palkit ovien päällä ostopuuna ja muuten omista.
-
Ok. Pitää viel miettiä mitenkä teen.
-
Hait ilmeisesti investointiavustusta. Käytitkö proagriaa kuviin tai tuen hakuun tarvittaviin muihin papereihin esim. likviin.
-
itselle voi tehdä kaikki, mun tietääkseni
Joo. Avainsanoina; omasta metsästä.
-
Varmaankin on edullista myydä puut, maksaa niistä saaduista tuloista verot ja ostaa sitte valmista tavaraa ja maksaa sit se alvi.Teräsrunkoista , nii sitte eri juttu.Puiden sahaus ei kunnon kenttäsahurilla ole kallista ja voi jopa olla laadukkaampaa tavaraa.Ja kun on piirustukset valmiina siinä vaiheessa kun aletaan metsästä ottamaan tukit pätkitään sopiville mitoille.Näin olen tehnyt useamman rakennuksen kanssa.Kattotuoliti on sitten paras ostaa valmiina, kestää varmasti ja on nopea asentaa.
-
Jos ei ole mitään muuta tekemistä, niin omasta puusta voi tehdä mitä vaan. Puiden oma ajaminen on harrastusta siinä missä muukin harrastus. Ja jos sahaukseen on saatavilla ilmaista työvoimaa, niin sen parempi. Ja jos on tuulikaatoja, niin pois ne kannattaa ajaa. Sahaa tai sitten hakettaa.
-
Tällainen työn alla, omasta puusta runko ja ruoteet seinään ja kattoon, lautaa ja 2x2" ostettua puutavaraa, 12x20m kokonaan lämmin koppi konehuoltokäyttöön kun valmis. Tolppa 5,1m ja sisäkorkeus tulee 5,5m. Runko on 6x2" mutta oli hilkulla ettei pitänyt tehdä 7x2" runkoa jo tällä leveydellä ja tolppakorkeudella. Onneksi oli puut valmiiksi sahattuna niin saatiin sopimaan näinkin normeihin, oma puu kun luokitetaan heikompaan kantavuuteen kuin lajiteltu puutavara.
http://samtai.mbnet.fi/Konehalli.htm (http://samtai.mbnet.fi/Konehalli.htm)
-
Mulla proagria teki talouslaskelmat ja puoltuttu piirsi kuvat. Kuvat kannattaa piirtää silleen suurpiirteisesti että just kelpaa kunnalle niin voi sit vähä itekin soveltaa. Anturaa ei vissiin enää sais tehä tollasella muotilla missä puut menee anturan ali. Tein tosin itekin mutta vähän huomautusta tuli ;) Toiseen päätyyn tein 100 neliön laatan jonka varuiks jo eristin. Ja sähköt vedetään sitte lopputarkastuksen jälkeen :)
-
Tällainen työn alla, omasta puusta runko ja ruoteet seinään ja kattoon, lautaa ja 2x2" ostettua puutavaraa, 12x20m kokonaan lämmin koppi konehuoltokäyttöön kun valmis. Tolppa 5,1m ja sisäkorkeus tulee 5,5m. Runko on 6x2" mutta oli hilkulla ettei pitänyt tehdä 7x2" runkoa jo tällä leveydellä ja tolppakorkeudella. Onneksi oli puut valmiiksi sahattuna niin saatiin sopimaan näinkin normeihin, oma puu kun luokitetaan heikompaan kantavuuteen kuin lajiteltu puutavara.
http://samtai.mbnet.fi/Konehalli.htm (http://samtai.mbnet.fi/Konehalli.htm)
Tosi hyviä kuvia ja monta. Mites naapurin Komatsu? Onko pelannut hyvin?
-
Juu toi tiedossa, tuotevarasto tulee.
Tuotevarasto vissiin tarkoittaa sitä, että sinne tulee säkkejä tai laatikoita pinottuna päällekkäin. Jos viisi metriä riittää mukavan kuormailuun etukuormaajalla tai trukilla ilman että sen ylimmäisen kanssa pitää jatkuvasti varoa kattoa niin sitten korkeus on ehkä riittävä. Mutta koneille vajaa metri lisää korkeutta helpottaisi kummasti elämää jos katon alla huoltaa niitä. Verstaan puolella lisää korkeutta saattaa kaivata viimeistään siinä vaiheessa kun siellä tekee jotain noin neljä metriä korkealle koneelle tai vähän matalammasta pitäisi jotain saada nostettua ylöspäin.
Se etu metallirunkoisissa ainakin on verrattuna pitkästä puutavarasta tehtyihin, että ne ovat useimmiten keskeltä korkeita.
-
Suunnittelu ainakin on syytä aloittaa paljon etukäteen. Mielellään kerää niinpaljon
varauksia, että saa kokonaan kerralla kuitattua nollille. Ottaisin puutavaran omasta
metsästä. Tuulenkaadot, raakkipöllit sekä tasapaksuja välipöllejä määrämittaan. Riippuu
kyllä siitäkin, onko aikaa sahailla ja sitten verotettavan tulon määrästä. Myynti puusta
kun menee aina vähintään 30 pinnaa veroa. Rahaa taas säästyy kun ei tarvitse ostaa
puutavaraa.
-
Kyllä oman puutavaran käyttö tuollaisen hallin rakentamisessa on monesti perusteltua. Riippuu niin paljon siitä mitä ehtii ja osaa tehdä itse. Jos kaikki teetetään vieraalla
työvoimalla jolle pitää maksaa vielä palkaakin niin sitten kannattaa varmaankin käyttää valmista pakettia.
Mutta jos pystyy itse tekemään tai löytyy ns. halpatyövoimaa niin pitäisin oman metsän puiden käyttöä ihan perusteltuna. Joku ulkovuoripaneeli kannatta kyllä laskea saako
sen valmiina tavarana edullisemmin.
Jos itse alkaisin tuon korkuista hallia tehdä niin tekisin sen ehdottomasti elementti rakentamisena. Seinä elementit maassa kasattuna esim. 5-10 metriä pitkinä palasina miten rakennuksen mittoihin sopivasti käy. Hallin kattoristikot esim. suoraan kivijalan päälle kasattuna päädyt ja räystäät valmiiksi tehtynä sekä pellit valmiiksi katolle.
Sopiviin kohtiin katkokset esim. 10-12m välein sitten nosturiautolla kattopalat sivuun ja seinäelementit pystyyn, sen jälkeen kattopalat päälle .
Tämä rakentamis tyyli säästää tuon kokoisen rakennuksen teossa pirusti aikaa kun ei tarvitse tehdä mitään telineitä rakennuksen ympärille.
Tuon korkuinen/kokoinen halli vaatii myös hyvän tuuli jäykistyksen runkoon ja kattorakenteisiin siinä ei kannata nuukailla ettei tee korttitaloa....
Tuo seinäkorkeus ei ole yhtään liikaa jos korjaamon puolelle on tarkoitus laittaa jonkinlaista nosturi systeemiä.
Kivijalkaa esim. muottiharkolla 40 cm ja siihen päälle 5 m seinäelementti. Harvoin niistä rakennuksista liian korkeita tulee...
-
Omasta tavarasta tehdessä kannattaa miettiä tosi tarkkaan tarvittavan puutavaran mitat ja määrät. Mikään ei keljuta enempää kuin pätkiä polttopuiksi jotain 1-2 metrin hukkapätkiä, kun mitat ei ole sattuneet kohdalleen. Tuo on kuitenkin sellaista tavaraa johon tulee itsetehtynä aika monta kintaanjälkeä. Toki myös käytettävän levytavaran mitat kannattaa selvittää tarkkaan ja sovitella piirustuksiin mitat silleen ettei tarvi ainakaan seinien ja katon levytyksissä suotta patkiä levyjä.
Ja varaukset käsienpesualtaan viemärille, vesi- ja sähköliittymille sunmuille mitä vaan ajatella saattaa. Sitten kun lattia on valmis (ja se kannattaa tehdä jo ennen rungon pystytystä) on turha enää haaveilla pienellä vaivalla lisäävänsä lattiaan mitään LVI varustuksia.
Ulkovuoria jos ostaa, niin minusta pohjamaalattu paneeli on hintansa väärti. Säästää aikaa sekä vaivaa ja maalausta voi lykätä seuraavaan suveen asti. En kyllä itse ehkä tekis tuollaisen hallin seinää muusta kuin pellistä jos se nyt ei ole ihan "silmän alla".
-
Rakennuksia ei vissiin saa poistaa kerralla. Sitä vsrausten purkua vaan mietin.
-
Rakennuksia ei vissiin saa poistaa kerralla. Sitä vsrausten purkua vaan mietin.
Poistona saa poistaa kerralla, kun jäännösarvo menee alle tonnin. Varauksia saa purkaa vaikka rakennuksen koko arvon.
-
Tuulenkaadot, raakkipöllit sekä tasapaksuja välipöllejä määrämittaan. Riippuu
kyllä siitäkin, onko aikaa sahailla ja sitten verotettavan tulon määrästä. Myynti puusta
kun menee aina vähintään 30 pinnaa veroa. Rahaa taas säästyy kun ei tarvitse ostaa
puutavaraa.
Raakit ovat kyllä semmoisia ettei niitä itsellekään kannattaisi jättää sahattavaksi ellei tarvitse jotain sekundatavaraa tai oikein lyhyitä pätkiä. Ostopuutavara on vähennyskelpoisia menoja ja pituuden voisi valita sopivaksi. Ja usein laatukin on ostotavarassa keskimäärin parempaa kuin omassa. Eikä sahuri ilmainen ole. Mutta kukin tyylillään. Tuskin kovin paljoa todellisuudessa voittaa tai häviää tekee kummin päin vain.
-
Suunnittelet silleen, että jos jatkossa tulee tarvetta lisätä lämmintätilaa niin on mahdollista helposti, eli valmiudet tähän. Ja ovia ei ole koskaan liikaa, tän asian vuoksi kone/tuotevarastoa, jos tuollaista joskus tulee tyhjältä pöydältä alettua tekemään niin teen pulpettikattoisena en liian syvänä tarpeeksi vain pituutta ja ovea koko etuseinä täyteen. Mikään ei vituta niin kuin menee ensin puolipäivää, että saa tarvittavan tavaran esille. Silloin ei merkitystä jos varastoidaan vain muutamaa eri tavaraa, mutta jos konevarastoksi tai rojuvarastoksi niin silloin.
-
Ilman muuta kannattaa tehdä omasta puutavarasta jos se on kannattavaa. Itse olen myynyt joka vuosi nipun hankintatukkia eteenpäin ilman, että tulisi mieleenkään sahuuttaa niistä lautoja. Takavuosina täällä kierteli kenttäsirkkeli melkein joka kevät, nyt menee parikin kevättä, ettei näy. 2011 myrskyn jälkeen kaikki, paitsi me, sahasivat myrskypuita laudoiksi. Kukaan ei ollut tyytyväinen kahdesta syystä. Maksoi paljon ja laatutoleranssit ei olleet oikein kohdallaan. Itse arvostan sitä, ettei tarvitse tehdä taapelointia, eikä uudelleen siirtelyä puimalatoon. Kaupasta saa rahaa vastaan mitallistettua puutavaraa tarpeen mukaan. En ole pitänyt hintaa isona rasitteena, kun laatu on parempaa kuin kenttäsirkkelin jäljiltä. Kokonaisuutena vaikea asia laskea. Oman puun mahdolliset säästöt hukkuu kyllä äkkiä siihen ylimääräiseen työhön ja ajanhukkaan. Itse ainakin pidän sitä taapelointia ihan järkyttävän tylsänä hommana.
-
Se on kyl ihan hanurista, taapelointi.
-
Suunnittelet silleen, että jos jatkossa tulee tarvetta lisätä lämmintätilaa niin on mahdollista helposti, eli valmiudet tähän. Ja ovia ei ole koskaan liikaa, tän asian vuoksi kone/tuotevarastoa, jos tuollaista joskus tulee tyhjältä pöydältä alettua tekemään niin teen pulpettikattoisena en liian syvänä tarpeeksi vain pituutta ja ovea koko etuseinä täyteen. Mikään ei vituta niin kuin menee ensin puolipäivää, että saa tarvittavan tavaran esille. Silloin ei merkitystä jos varastoidaan vain muutamaa eri tavaraa, mutta jos konevarastoksi tai rojuvarastoksi niin silloin.
Samoilla linjoilla. Koneitten varastoimiseen ehdottomasti pulpettikatos. Maksimissaan 2 konetta peräkkäin. Mun mielestäni tilankäyttö tuolloin kaikkein tehokkainta, eikä joku värkki ole poskettomasti jumissa siellä taaimmaisena. Nykyinen systeemini konehallissa on sellainen, että puoli hallia on tyhjennettävä, kun lataa apulannat perälle talteen. Sitten keväällä ne on saatava esille ja siemensäkit on tilapäisesti varastoitava johonkin. Taas on hallia tyhjennettävä, että saa homman toimimaan. Se on eriasia jos pitää tehdä lämmintä tilaa tai muuten tiivis rakennus, silloin halli paikallaan. Käyttötarpeet ratkaisee.
-
Se on kyl ihan hanurista, taapelointi.
Menee vielä jotenkin, mutta sen "pohjan" teko on hanurista... Ja sitten kun on sattunut sahuri joka ei osaa muuta sahata kuin 4 tuuma lautaa niin kärrykuormastakin sitä tulee ihan vitusti...
-
btw, miten muuten ootte ratkonut pienempien erien taapeloinnin pohjanteon? ite keksin laittaa vanhat sähköpylvään pätkät ojan päälle muutama vuosi sitten ja sitten sen päälle olen sit tehny muutamien vuosien aikana sahatut puutavarat taapeliin, helppo laittaa kun on kantavan tien varrella ja joutava paikka kuivata. ja on aika hyvin kestäny suorassa muutaman vuoden.
-
Se on kyl ihan hanurista, taapelointi.
Menee vielä jotenkin, mutta sen "pohjan" teko on hanurista... Ja sitten kun on sattunut sahuri joka ei osaa muuta sahata kuin 4 tuuma lautaa niin kärrykuormastakin sitä tulee ihan vitusti...
2 vastakkain, sydänpuolet ulospäin kyllä kuivaa eikä normaalikesänä ota väriä. On se toki hommana pitkäpiimäistä, mut niinhän se rakentaminenkin on.
Pulpettimallinen varastokatos löytyy ja olen tykännyt nopeassa varastoinnissa. Esim jos kärriä vaihtaa, niin samalla vaivalla peruuttaa yhden katokseen ja ottaa toisen perään kuin ulkoa. Ja ei nuo työkoneet ulkona ole mitään komistuksia. Ja ei näin talvella varsinkaan viitsisi jostain lumesta kaivaa työvälineitä.
-
Se on kyl ihan hanurista, taapelointi.
Niin on. Olenkin laittanut puutavarat sirkkelin pöydältä suoraan etukuormaajalla nosteltaviin rimanippuihin.
-
Se on kyl ihan hanurista, taapelointi.
Niin on. Olenkin laittanut puutavarat sirkkelin pöydältä suoraan etukuormaajalla nosteltaviin rimanippuihin.
Taapelitkin kun tekee vielä etukuormaajalla siirrettävän kokoiseksi, helppo siirellä sitten suoraan käyttöpaikan äärellä.
-
Se on kyl ihan hanurista, taapelointi.
Niin on. Olenkin laittanut puutavarat sirkkelin pöydältä suoraan etukuormaajalla nosteltaviin rimanippuihin.
Taapelitkin kun tekee vielä etukuormaajalla siirrettävän kokoiseksi, helppo siirellä sitten suoraan käyttöpaikan äärellä.
Oikein hyvin jos tekee, niin sille taapelille pitäisi ensin tehdä varasto. Järkyttävää hommaa ensin sahan viereen taapeloida, sitten purkaa ja taapeloida tarvitaessa uudestaan. Taapeli pitäisi olla sitten trukkilavan päällä että saa näppärästi siirettyä työmaalle. Eli hallissa pitäisi olla suht leveät ovet että ulos pääsee nipun kanssa.
-
Mulla oli joskus pitkä kuorma-auton akselilla varustettu 'lavetti' jonka päälle pienet taapelit tehtiin. Sen sai sitten ottaa kärrynä perään ja viedä minne lystäsi.
Silloin kun sahattiin paljon 2" tuppeen mäntyä ja koivua niin trukkihaarukat sahan pöydän viereen ja siihen pudoteltiin sopiva taakka. Sitten vaan vietiin pois tieltä hangen päälle ja myöhemmin nosteltiin haarukoiilla tai kouralla taapeliin. Eihän noita olisi tämmöinen pikkumies saanut käsivoimin yhtään minnekään... 5 metrinen isosta koivusta oleva viipale painaa rajusti..
Tuppeensahatut pystyi kouralla purkamaan taapelista poiskin ilman hanskanjälkiä, mutta seuraavaan varastoon joutui sitten jo vähän käsinkin äheltämään. Puusepänhommia siis puuhailtiin.
Taapeleiden alustana oli aina ontelolaattoja, ei painunut kuraan, ei ollut nurkka alhaalla, ja oli reilusti maasta korkealla. Eikä lähtenyt taapeli roudan sulaessa kävelemään.
-
Se on kyl ihan hanurista, taapelointi.
Menee vielä jotenkin, mutta sen "pohjan" teko on hanurista... Ja sitten kun on sattunut sahuri joka ei osaa muuta sahata kuin 4 tuuma lautaa niin kärrykuormastakin sitä tulee ihan vitusti...
Nuo metsajussin ontelolaatat vois olla hyviä. Pohja pitää olla suora ja liikkumaton.
Runko-ja muu raskas tavara taaplataan kantilleen harvaan taapeliin ja kuukauden päästä
uuteen taapeliin lappeelleen. Siltikin osa menee kieroksi, mikä pitää huomioida määrässä.
Voi tietysti ostaa runkotavaran ja sahata vain lautaa ja ruoteita. Noottaa kööllää
-
Ilman muuta kannattaa tehdä omasta puutavarasta jos se on kannattavaa. Itse olen myynyt joka vuosi nipun hankintatukkia eteenpäin ilman, että tulisi mieleenkään sahuuttaa niistä lautoja. Takavuosina täällä kierteli kenttäsirkkeli melkein joka kevät, nyt menee parikin kevättä, ettei näy. 2011 myrskyn jälkeen kaikki, paitsi me, sahasivat myrskypuita laudoiksi. Kukaan ei ollut tyytyväinen kahdesta syystä. Maksoi paljon ja laatutoleranssit ei olleet oikein kohdallaan. Itse arvostan sitä, ettei tarvitse tehdä taapelointia, eikä uudelleen siirtelyä puimalatoon. Kaupasta saa rahaa vastaan mitallistettua puutavaraa tarpeen mukaan. En ole pitänyt hintaa isona rasitteena, kun laatu on parempaa kuin kenttäsirkkelin jäljiltä. Kokonaisuutena vaikea asia laskea. Oman puun mahdolliset säästöt hukkuu kyllä äkkiä siihen ylimääräiseen työhön ja ajanhukkaan. Itse ainakin pidän sitä taapelointia ihan järkyttävän tylsänä hommana.
Jos oikeasti laskee kaikki työtunnit, niin ei omasta tavarasta tehden kovin kummoista tiliä tehdä. Jos joskus varastotilaa pitää tehdä, niin teräskehät (+juoksut ostopuusta) olis houkuttelevin vaihtoehto. Nopea ja yksinkertainen kasata, jos ja kun joutuu palkkatyövoimalla teettämään.
-
Jos on tuettu investointi niin omista puista ja omista töistä saa palkkaa :). Ei paljoa mut saa kuitenkin.
-
Jos on tuettu investointi niin omista puista ja omista töistä saa palkkaa :). Ei paljoa mut saa kuitenkin.
Eikös sen saa sisällytettyä niihin rakennuskustannuksiin, jonka mukaan tuki maksetaan. Tai niihin ennen rakentamista hyväksyttäviin kustannuksiin.
En tiiä, tuet on homo.
-
Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän ;D Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.
-
Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän ;D Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.
Se taas riippuu siitä onko se äes joku 70-luvun romukuormasta pelastettu tekele vai uusin 8-metrinen 30 000 euroa maksava.
Ensin mainitun arvo eikä käyttöarvokaan ei taida paljoa heilahtaa, jälkimmäisen kanssa miettisin kyllä uudelleen.
-
Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän ;D Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.
Se taas riippuu siitä onko se äes joku 70-luvun romukuormasta pelastettu tekele vai uusin 8-metrinen 30 000 euroa maksava.
Ensin mainitun arvo eikä käyttöarvokaan ei taida paljoa heilahtaa, jälkimmäisen kanssa miettisin kyllä uudelleen.
No mulla on tommone äes konehallissa, joka tuli tilakaupoissa vähän niinkuin kaupanpäällisinä, mutta että pistää oikeaa rahaa sen talvisäilytykseen? Kuitenkin sylinterit on sen herkintä, ja on mulla metsäkoneet ja kaivuritkin ulkona.
-
Tällainen työn alla, omasta puusta runko ja ruoteet seinään ja kattoon, lautaa ja 2x2" ostettua puutavaraa, 12x20m kokonaan lämmin koppi konehuoltokäyttöön kun valmis. Tolppa 5,1m ja sisäkorkeus tulee 5,5m. Runko on 6x2" mutta oli hilkulla ettei pitänyt tehdä 7x2" runkoa jo tällä leveydellä ja tolppakorkeudella. Onneksi oli puut valmiiksi sahattuna niin saatiin sopimaan näinkin normeihin, oma puu kun luokitetaan heikompaan kantavuuteen kuin lajiteltu puutavara.
http://samtai.mbnet.fi/Konehalli.htm (http://samtai.mbnet.fi/Konehalli.htm)
Tosi hyviä kuvia ja monta. Mites naapurin Komatsu? Onko pelannut hyvin?
Komatsuhan pelaa hyvin ja oli todella tarpeen työmaalla, jatkupuomilla mainio nosturi, sillä saatiin ulottuvuuden puolesta nostettua peltiniputkin katolle vaikka tiukalla olikin korkeuden kanssa jo siinä.
-
Eiköhän se ole parei että ette ala ite mitään tekeen, taito kun puuttuu lyötte ekana kirveellä jalkaan ja sitte sirkkelillä peukku poikki, senjälkeen vielä naulaimella polveen.Antaa sen rakennelman tehdä niiden jotka osaa.
edullisin on se oma puutavara ja oma työ mutt kun nää teinit ei enää osaa.Netiss se rakentaminen ei onnistu.Haistakaa huilu.
-
Sulla varmaan sattunu noi kaikki, ku noin hyvin osasit kuvailla miten sulla työmaalla käy. Joten haista ite vaan
-
Juu, ihan siksi tuon kirjoittelin kun täällä tuo yleinen mielipide on ollut että mitään ei "kannata" itse tehdä.Ne on näiden "peukalo keskellä kämmentä" tyyppien kommentteja.Jos tuossa aiemmin satuit lukemaan näkemykseni oman puutavaran käytöstä ja omatoimisesta rakentamisesta, niin vedä munas kurttuun.Ikään en ole ostanut puutavaraa valmiina, sahuutettu on paikalla ja mielestäni se on edullisin vaihtoehto.Mutta märkäkorvathan ei osaa nykysin rakentaa, se on tullut nähtyä.
-
Niiiin, ei kai sitä missään oo mitään järkee ja eikai sitä nyt kannata mitään tehä :-\
Mutta jos nyt kuitenkin jotain yrittäis ku ei töllöstäkään tuu muuta kun noita viidakonsinkkuäiditrannalla juttuja.
-
seekeri alias lukkorengas ny vaan pohtii, tekee piirustukset,ottaa stilhin kouraan ja alkaa sieltä metiköstä sahaileen sopivan mittaisia pöllejä .Siitä se lähtee ja nyt alkaa olla jo kohta se pikkanen kiiruskin sen puutavaran kaatoon.Keväämmällä ne sinistyy ja tulee pelkkää paskaa.
-
Niiiin, ei kai sitä missään oo mitään järkee ja eikai sitä nyt kannata mitään tehä :-\
Mutta jos nyt kuitenkin jotain yrittäis ku ei töllöstäkään tuu muuta kun noita viidakonsinkkuäiditrannalla juttuja.
juu ja kun rahaa on niin ostaapi sen hallin valmiina se on nykyaikaa.
-
Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän ;D Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.
Se taas riippuu siitä onko se äes joku 70-luvun romukuormasta pelastettu tekele vai uusin 8-metrinen 30 000 euroa maksava.
Ensin mainitun arvo eikä käyttöarvokaan ei taida paljoa heilahtaa, jälkimmäisen kanssa miettisin kyllä uudelleen.
Just ne vanhat kunnossaolevat laitteet sen katonalustilan vaatii toimiakseen.
Isoilla tiloilla ei tarvita kuin lämmin autotalli maasturimersuille. Koneet voi olla
ulkona, eikä niitä tarvitse puhdistaa tai huoltaa, kun ne vaihdetaan uusiin 3-4
vuoden välein. Noottaa kööllää.
-
Jaa'a tuos pohdiskelin mitä koneita on taivasalla, ei mitään.Perälevy tuossa on kun vaihtuu vuoron perään linko ja perälevy traktorin perään.Kaikille muille on katonalus.Lannoitteet likimain 100000 kiloa jäänee ulos. mutta niille on kyllä pressut ja alus lavat valmiina.
-
Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän ;D Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.
Se taas riippuu siitä onko se äes joku 70-luvun romukuormasta pelastettu tekele vai uusin 8-metrinen 30 000 euroa maksava.
Ensin mainitun arvo eikä käyttöarvokaan ei taida paljoa heilahtaa, jälkimmäisen kanssa miettisin kyllä uudelleen.
Just ne vanhat kunnossaolevat laitteet sen katonalustilan vaatii toimiakseen.
Isoilla tiloilla ei tarvita kuin lämmin autotalli maasturimersuille. Koneet voi olla
ulkona, eikä niitä tarvitse puhdistaa tai huoltaa, kun ne vaihdetaan uusiin 3-4
vuoden välein. Noottaa kööllää.
No joo, ei joku sepäntekemä perälevy tai talikko miksikään mene vaikka muutaman vuoden viettääkin Pohjolan tallissa. Yhtä huono se on kuin uutenakin. Eikä paksun raudan koneet mene kuin ikävän näköisiksi, 60-luvun kantokoukku säilyy hyvin ulkonakin.
Mutta jos pellonlaidasta löytyy puimuri, kylvökones, noukkari tai vaikka paalaaja niin niille ei voi pitkää ikää ennustaa. Eikä isännän laskutaitoa voi kehua.
Traktorit nyt periaatteessa pitäisi olla säänkestäviä. Ulkonahan ne työtkin niillä tehdään, ja metsä- ja maansiirtokoneet ovat koko elämänsä ulkona elleivät satu olemaan huoltohallissa :-(
Käytännössä traktorikin kannattaa katon alla pitää, vaikka nyt ei mikään lämmin tila olisikaan.
-
Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän ;D Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.
Se taas riippuu siitä onko se äes joku 70-luvun romukuormasta pelastettu tekele vai uusin 8-metrinen 30 000 euroa maksava.
Ensin mainitun arvo eikä käyttöarvokaan ei taida paljoa heilahtaa, jälkimmäisen kanssa miettisin kyllä uudelleen.
Just ne vanhat kunnossaolevat laitteet sen katonalustilan vaatii toimiakseen.
Isoilla tiloilla ei tarvita kuin lämmin autotalli maasturimersuille. Koneet voi olla
ulkona, eikä niitä tarvitse puhdistaa tai huoltaa, kun ne vaihdetaan uusiin 3-4
vuoden välein. Noottaa kööllää.
No joo, ei joku sepäntekemä perälevy tai talikko miksikään mene vaikka muutaman vuoden viettääkin Pohjolan tallissa. Yhtä huono se on kuin uutenakin. Eikä paksun raudan koneet mene kuin ikävän näköisiksi, 60-luvun kantokoukku säilyy hyvin ulkonakin.
Mutta jos pellonlaidasta löytyy puimuri, kylvökones, noukkari tai vaikka paalaaja niin niille ei voi pitkää ikää ennustaa. Eikä isännän laskutaitoa voi kehua.
Traktorit nyt periaatteessa pitäisi olla säänkestäviä. Ulkonahan ne työtkin niillä tehdään, ja metsä- ja maansiirtokoneet ovat koko elämänsä ulkona elleivät satu olemaan huoltohallissa :-(
Käytännössä traktorikin kannattaa katon alla pitää, vaikka nyt ei mikään lämmin tila olisikaan.
Moottorilla liikkuvat vehkeet on siitä hyvä pitää ulkona ja etäällä seinistä, että palaessaan eivät polta muuta.
-
Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän ;D Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.
Se taas riippuu siitä onko se äes joku 70-luvun romukuormasta pelastettu tekele vai uusin 8-metrinen 30 000 euroa maksava.
Ensin mainitun arvo eikä käyttöarvokaan ei taida paljoa heilahtaa, jälkimmäisen kanssa miettisin kyllä uudelleen.
Just ne vanhat kunnossaolevat laitteet sen katonalustilan vaatii toimiakseen.
Isoilla tiloilla ei tarvita kuin lämmin autotalli maasturimersuille. Koneet voi olla
ulkona, eikä niitä tarvitse puhdistaa tai huoltaa, kun ne vaihdetaan uusiin 3-4
vuoden välein. Noottaa kööllää.
No joo, ei joku sepäntekemä perälevy tai talikko miksikään mene vaikka muutaman vuoden viettääkin Pohjolan tallissa. Yhtä huono se on kuin uutenakin. Eikä paksun raudan koneet mene kuin ikävän näköisiksi, 60-luvun kantokoukku säilyy hyvin ulkonakin.
Mutta jos pellonlaidasta löytyy puimuri, kylvökones, noukkari tai vaikka paalaaja niin niille ei voi pitkää ikää ennustaa. Eikä isännän laskutaitoa voi kehua.
Traktorit nyt periaatteessa pitäisi olla säänkestäviä. Ulkonahan ne työtkin niillä tehdään, ja metsä- ja maansiirtokoneet ovat koko elämänsä ulkona elleivät satu olemaan huoltohallissa :-(
Käytännössä traktorikin kannattaa katon alla pitää, vaikka nyt ei mikään lämmin tila olisikaan.
Moottorilla liikkuvat vehkeet on siitä hyvä pitää ulkona ja etäällä seinistä, että palaessaan eivät polta muuta.
Onko päävirtakatkaisin täysin tuntematon käsite? :o Traktorin kun pitää vielä siellä lämpimällä puolen niin ei tarvi edes lohkolämmitintä käyttää, niin mikään ei sitä voi sytyttää.
-
Jo katos missä on hieman seinää, estää autoakin huurustumasta. Sama traktorin kanssa, ei viittis talvella kiipeillä huuruja ikkunoista skrapaamassa ja lumia siivoilemassa. Auto tallissa suurempi paloriski kuin työkoneet, johtuen juuri pääkytkimestä tai siis sen puuttumisesta.
-
Eihän niitä koneita sais taivasalla säilyttääkään kun niistä voi valua luontoon ties mitä mähnää ;)
-
Kukaan noista pellisistä kaarihalleista tehny pajaa ittelleen?
Semmosenki sais lämpimäks vaikka jollain airhotin puukiukaalla sillonko on tarvis jotain remppaa pakkasella väkertää.
-
Tuommoinen kaarihalli tarttis vaan mahdollisesti olla niin turkasen iso(korkea), että sais ne sivutkin hyödynnettyä järkevästi ?
Muuten kyl varmaan toimiva päällirakenteena, eristys urtsikalla ruiskuttamalla ? Eristämättömässä hallissa kondensio-ongelmat olis varmasti riesana.
Tuommoinen kaarihalli tai kattorakenne toimis ehkä paremmin korkean sokkelin päällä, mut tuleekohan siihen liikaa sivukuormaa kun 'seinä' jatkuu siitä kaarevana ?
-
Tuommoinen kaarihalli tarttis vaan mahdollisesti olla niin turkasen iso(korkea), että sais ne sivutkin hyödynnettyä järkevästi ?
Muuten kyl varmaan toimiva päällirakenteena, eristys urtsikalla ruiskuttamalla ? Eristämättömässä hallissa kondensio-ongelmat olis varmasti riesana.
Tuommoinen kaarihalli tai kattorakenne toimis ehkä paremmin korkean sokkelin päällä, mut tuleekohan siihen liikaa sivukuormaa kun 'seinä' jatkuu siitä kaarevana ?
Luulis siinä kestävän vaikka laakasiiloelementit. Joku parimetrinen elementti ni jo tulee sisäkorkeutta halliin
-
13x30 halli tehtiin 2004 runko 6x6 parrusta 120 jaolla tyytyväisiä on ratkaisuun oltu
-
Tuommoinen kaarihalli tarttis vaan mahdollisesti olla niin turkasen iso(korkea), että sais ne sivutkin hyödynnettyä järkevästi ?
Muuten kyl varmaan toimiva päällirakenteena, eristys urtsikalla ruiskuttamalla ? Eristämättömässä hallissa kondensio-ongelmat olis varmasti riesana.
Tuommoinen kaarihalli tai kattorakenne toimis ehkä paremmin korkean sokkelin päällä, mut tuleekohan siihen liikaa sivukuormaa kun 'seinä' jatkuu siitä kaarevana ?
Onhan tuohon sivutuentaan kuvassa totisesti kiinnitettykin huomiota jottei "koivet levähdä".
Kaarihallipihatossa riittää ilmatilaa... "Kahdessa päivässä kate oli paikallaan" http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.213067
Ne lumetkin onnistuu siirtämään korkealta seinustalta paremmin syrjemmälle... ettei käy kuten Metsamanilla jotta koko talvi pitää päivystää ja tolskata eikä sittenkään tiedä puhkooko pressuhallin kyljen ensiksi Foorti, Taavetti vaiko lumi.
Ja sisätilakin on ihan varmasti harjaa ja vieriä myöten hyvin hyödynnettävissä. "Kaarihallin sisäkorkeus on korkeimmillaan kymmenen metriä ja seinänvarren minimikorkeuskin on yli kolme metriä."
-
Meneekö noissa kaarihalleissa se seinänvieri sitten niin matalaksi? Eihän tuossa paljoa korkeutta vaadita, että saa varastohyllyjä ja työpöytää sinne vierustoille. Jostakin vain luin, että tulee sillekkin hintaa, jos kun se eristetään. Onko kukaan sitten kysynyt paljon neliölle jää hintaa eristettynä? Nopeastihan tuollainen tulee pystyyn ja eipä isännän tarvitse itse osallistua kuin pohjan tekoon jos haluaa...
-
... ettei käy kuten Metsamanilla jotta koko talvi pitää päivystää ja tolskata eikä sittenkään tiedä puhkooko pressuhallin kyljen ensiksi Foorti, Taavetti vaiko lumi.
Kesällä tuli huutokaupat.comista ostettua sellainen 4,5*9 kevyt pressuhalli. Surkealta se tuntui jo kasattaessa, mutta työllistävä vaikutus sillä on näin talvella. Pikkasenkin tuloo lunta niin pressun päällä sellaiset lehmän mahat. Suojakelillä olen käynyt ne pudottelemas. Onneksi suojaa vain polttopuita. Autoa ei tuon alle kyllä voisi edes ajatella.
-
Tuommoinen kaarihalli tarttis vaan mahdollisesti olla niin turkasen iso(korkea), että sais ne sivutkin hyödynnettyä järkevästi ?
Muuten kyl varmaan toimiva päällirakenteena, eristys urtsikalla ruiskuttamalla ? Eristämättömässä hallissa kondensio-ongelmat olis varmasti riesana.
Tuommoinen kaarihalli tai kattorakenne toimis ehkä paremmin korkean sokkelin päällä, mut tuleekohan siihen liikaa sivukuormaa kun 'seinä' jatkuu siitä kaarevana ?
Juu pystyyhän sitä sillä netonillla tms korottaan helposti.
Mutta pakkoko se tappuri tms on sinne seinän vieruun ängetä.
Kondensio joo kaiketi esiintyy muissaki pelli rakenteissa.
Kävin tuossa taannoin moisessa kääntymässä. Rakennus siis noin 30~40v vanha eristämätön. Molemmissa päädyissä sääfettävä ilma luukku systeemi ja pieni puhallin myös toisessa päässä.
Joku isohko halko lämmitin sielä oli. Ja kyllä se päivän aikana lämpes ihan hyvin 15 paksen puolelta pplussalle.
Eikä paljoo enempää sovi ollakkaan ku hitsataan paljo. Niin tulee kuuma.
Tämä siis esimerkiks kustannus tehokkaana ratkasuna.
Oli muuten sepeli pohja puoliks toinenpää asfalttia
-
Mielikuvat kaarihalleista joistain tvh.n 70 lukulaisista tekeleistä. Toimiihan se kun on riittävän iso, mutta hieman ehkä ahdistaa niissä ikkunoiden puute. Niihin kun ei saa ihan niin helposti tehtyä ikkunoita kuin suoraseinäiseen pellihalliin. Monet monttöörit sanoo että ei luonnonvalosta ole kuin haittaa korjaushallissa, mut paljon tulee ainakin itse tehtyä kesäaikaan hommia verstaassa luonnonvalon varassa.
Toisekseen olen huomannut hyväksi sellaisen ratkaisun että korjaus/huoltotila on oma hallinsa, ja varastot, sosiaalitilat ynnämuut on seinän takana eri tiloissa. Työtiloissa kun on likaa, pölyä, savua ym. niin pysyy materiaalit siistimpänä ja työtilan siivous helpottuu kun se on mahdollisimman tyhjä. Toki saahan kaarihalliinkin seinänvarteen tehtyä varastot ynnämuut, ei siinä mithään.
Asfaltti muuten varmaan ihan käypä lattiaksi, mut se ei taida telakoneella jyristelystä oikein tykätä?
-
Kummi mattoo tuolla betoni laatteellaki käytetään ku telakonetta sisälle ajetaan.