Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kylmis - 02.02.18 - klo:18:13
-
Nyt ne taas alkaa. Hankkijan laadukkaat kasvuohjelmaillat. Kannattaa ilmoittautua, vielä kerkiää hyvin, esim. ensi viikon Tampereen tilaisuuteen. Jo pelkästään sapuskoiden takia kannattaa raahautua paikalle.
Puuhis ja maataistelija voisi myös ilmoittautua. Meinaa toi hensselöinti lähteä niin totaalisesti lapasesta, että olisi jotain muuta pohdittavaa kuin ainaiset mamuagendat.
-
Kaksi tärkeää kahvittelupäivää Salossa tiedossa:
Berner viljelijäilta Salo 6.2.2018 https://viljelijanberner.fi/ajankohtaista/vinkit-viljelysuunnitelmiin-helmikuun-viljelijailloista.html
Kannattava maatilayritys 2020-luvulla tilaisuus Salo 15.2.2018 https://www.lyyti.fi/reg/Kannattava_Maatilayritys_2020luvulla
Näitä on sähköpostiin tullut.
-SS-
-
pist ss jurtti mikä estää
-
pist ss jurtti mikä estää
Niin meillä oli jurttia jo ennen monosiementä.
Ei oikein ole osaamista, ei koneita, ei haroja, ei korjuukonetta, turboruiskua.
Kyllä moni täälläkin vielä muutamalla hehtaarilla koittaa, Jukolla tai jopa
Huhkilla nostavat. Kyllä tuo yhtymä kohta laittaa sen mitä
täältä Salon alueelta tarvitaan.
-SS-
-
Olen tullut siihen tulokseen, että parempi kuitenkin vain näennäisviljellä, eli minimipanosviljely, ei tautiaineita, ei kasvunsäädettä, lannoitus perustasolle, ei kalkituksia, ja sijoittaa rahat kasvunsääteiden ja tautiaineiden ja lisälannoituksen sijaan....niin nimenoman sijoittaa sen rahan vaikka pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoon, kuin korkean satotason tavoitteluun, saa paremman tuoton rahoilleen, kuin jos antaa ne panoskauppiaille, riskejä on toki kummssakin, mutta säät on kuotenkin suurempi epävarmuus kuin pörssin tuotto.
Toki HANKKIJAN Salopelto taas noissa tilaisuuksissa näyttää tutkimustuloksia, joissa on 150 kilolla typpeä NPK lannoitteena saatu parempi sato kuin 80 kilolla pelkkää typpeä ilman muita ravinteita, sehän on sitä tyypillistä Hankkijan ja Yaran todistelua, kuinka paljolla lannoittamisella saadaan hyvä korko rahalle, ja porukat nielee tämän kaltaisen paskan, ja ryntäävät pää märkänä kesällä lisälannoittamaan, kun ne kerta kasvuohjelmaasiantuntijat niin neuvoo.
-
Näissä kasvinsuojelupanoksissa on muutaman euron pienehköjä kuluja, jotka voivat ehkäistä tuhannen kilon vahingon:
Rapsissa kännät ja pahkahome
Kauralla kirvat ja punahome.
Rukiilla lako. Cerone ja Terpal ovat halpaa kuin maito kaupassa.
Syysvehnällä Septoria.
Kaikki nämä kannattaa pyrkiä ehkäisemään, niin jopa sadan kilon typestä saanee paremmin rahansa takaisin.
Sitten kun joku rupeaa kasitonnaria hakemaan, pitää olla tarkoin valittu esikasvim viherlannoitus, kananlantaa, 3-4 tauti-, pari ravinne- , kolme laonestoruiskutusta ainakin. Kaasua ja jarrua, ettei valmistu koskaan, ja sit jää puimatta. Että kyllä kasvinsuojelusta ja ravinteista löytynee jokin kompromissikin täydellisen näennäisviljelyn ja kajahtaneen huippusatoegobuustauksen välistä.
-SS-
-
Näissä kasvinsuojelupanoksissa on muutaman euron pienehköjä kuluja, jotka voivat ehkäistä tuhannen kilon vahingon:
Rapsissa kännät ja pahkahome
Kauralla kirvat ja punahome.
Rukiilla lako. Cerone ja Terpal ovat halpaa kuin maito kaupassa.
Syysvehnällä Septoria.
Kaikki nämä kannattaa pyrkiä ehkäisemään, niin jopa sadan kilon typestä saanee paremmin rahansa takaisin.
Sitten kun joku rupeaa kasitonnaria hakemaan, pitää olla tarkoin valittu esikasvim viherlannoitus, kananlantaa, 3-4 tauti-, pari ravinne- , kolme laonestoruiskutusta ainakin. Kaasua ja jarrua, ettei valmistu koskaan, ja sit jää puimatta. Että kyllä kasvinsuojelusta ja ravinteista löytynee jokin kompromissikin täydellisen näennäisviljelyn ja kajahtaneen huippusatoegobuustauksen välistä.
-SS-
Ei niillä pierunkuorilla kyllä karjanruokinnassa mitään tee. Ilman tautiainetta käy ohralla kyllä helposti niin, että hlp jää vaatimattomaksi. Kauppaliikkeiden isoissa siiloissa sitä huonoa tavaraa sitten sotketaan parempaan. Valssimyllyllä ajellessa pikkujyvät jäävät sitten kokonaisiksi ja menevät naudan ruuansulatuksen läpi lannan sekaan. Jos pikkujyvät haluaa rikki, niin isommista tulee jo sitten liian hienoa. Huonoa tavaraa ei kannattaisi siten sotkea paremman sekaan. En kasitonnaria tavoittele, enkä varmaan pääsisikään, mutta neljäkin tonnia kunnon tavaraa suojaviljalla on parempi kuin viisi tonnia huonoa tavaraa. Eli pienehköllä lisäpanostuksella voi sen laadun tosiaan pelastaa. Todellinen näennäisviljely on sitten taitolaji.
-
Luulisi pierunkuorien vähenevän... edes jossain.
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3821010/Hankkijan+Turun+tehtaalla+tehdaan+pian+kaurasta+energiaa
-
Saa nähdä minkälaisia ruiskutuspäätöksiä tulee tehtyä ensi kesänä. Näiden uusien monitahoisten ohrien tjp on sitä luokkaa, että jyväkoko olisi lähdössä aika mukavan oloinen. Niittaisiko taudit kuitenkin laadun alas, kai se riski lienee olemassa. Olen käsittänyt ja kattellut, että aika tautinen tapaus tämä monitahoinen on tähän asti ollut.
-
Olen tullut siihen tulokseen, että parempi kuitenkin vain näennäisviljellä, eli minimipanosviljely, ei tautiaineita, ei kasvunsäädettä, lannoitus perustasolle, ei kalkituksia, ja sijoittaa rahat kasvunsääteiden ja tautiaineiden ja lisälannoituksen sijaan....niin nimenoman sijoittaa sen rahan vaikka pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoon, kuin korkean satotason tavoitteluun, saa paremman tuoton rahoilleen, kuin jos antaa ne panoskauppiaille, riskejä on toki kummssakin, mutta säät on kuotenkin suurempi epävarmuus kuin pörssin tuotto.
Toki HANKKIJAN Salopelto taas noissa tilaisuuksissa näyttää tutkimustuloksia, joissa on 150 kilolla typpeä NPK lannoitteena saatu parempi sato kuin 80 kilolla pelkkää typpeä ilman muita ravinteita, sehän on sitä tyypillistä Hankkijan ja Yaran todistelua, kuinka paljolla lannoittamisella saadaan hyvä korko rahalle, ja porukat nielee tämän kaltaisen paskan, ja ryntäävät pää märkänä kesällä lisälannoittamaan, kun ne kerta kasvuohjelmaasiantuntijat niin neuvoo.
Säästäväisesti viljely on muuten ok valinta, mutta kalkin ja lannoituksen pitää kyllä tukea kasvinviljelyn edellytyksiä pitkässä juoksussa, ellet sitten ole jäämässä eläkkeelle 10 vuoden sisällä. Fosforitasojen painuessa aina vaan syvemmälle punaiselle, on toipuminen aika vaikean (ja kalliin) tien takana.
-
Borealin mainosnäytöksessä juuri nyt. Kovasti on satotykkejä kehitelty.
Kauralla kuulemma sivuversoissa enemmän toksiineja kuin pääversossa.
-SS-
-
Borealin mainosnäytöksessä juuri nyt. Kovasti on satotykkejä kehitelty.
Kauralla kuulemma sivuversoissa enemmän toksiineja kuin pääversossa.
-SS-
Moddus Evo on siis huono on valinta.
-
Borealin mainosnäytöksessä juuri nyt. Kovasti on satotykkejä kehitelty.
Kauralla kuulemma sivuversoissa enemmän toksiineja kuin pääversossa.
-SS-
Moddus Evo on siis huono on valinta.
Ilmankos meni suoraa polttoon kaurat... 😢😢😢
-
Borealin mainosnäytöksessä juuri nyt. Kovasti on satotykkejä kehitelty.
Kauralla kuulemma sivuversoissa enemmän toksiineja kuin pääversossa.
-SS-
Moddus Evo on siis huono on valinta.
Ilmankos meni suoraa polttoon kaurat... 😢😢😢
Joo, ei ollu ku sivuversoja.
🤣
-
Joo ajattelin tuota sivuversoasiaa ja evoa myös. Tiheä kylvö esitettiin avuksi, ja orastumisen varmistaminen pitäisi tehdä kuin rypsiä kylväisi. Eli jälkiversonta olisi kaikkein hankalin kun on eriaikaista kukkinista.
-SS-
-
Sucros piffaa huomenna kahvit Salossa Rummunlyöjänkadulla. Huhkit esille joka kuusen alta ja jurttia viljelemään !
Lohjallakin on tilaisuus.
-SS-
-
Joo ajattelin tuota sivuversoasiaa ja evoa myös. Tiheä kylvö esitettiin avuksi, ja orastumisen varmistaminen pitäisi tehdä kuin rypsiä kylväisi. Eli jälkiversonta olisi kaikkein hankalin kun on eriaikaista kukkinista.
-SS-
Kaura 8000-kiertue ja DONien mystiikka...
Tuossa tavoitteessa on yksi vika, kysyin jo "ammattilaisilta" samaa, eli miten saa pysymään pystyssä sen 8000kilosesta ylöspäin olevan kaurakasvuston?
Kun 7000-kilon peruskasvustokin lakoutuu jo melkosesti vaikka kuinka säätelee.
Ei 8000kilon ylitykset ole ongelma sinänsä mut sen kun joku kertoo että miten helvetissä se seinä saadaan olemaan kaatumatta puintiin asti? Pitääkö rakentaa katto lohkon päälle ettei sade raiskaa sitä?
-
Sucros piffaa huomenna kahvit Salossa Rummunlyöjänkadulla. Huhkit esille joka kuusen alta ja jurttia viljelemään !
Lohjallakin on tilaisuus.
-SS-
Asiaan liittyen mutta otsikon asiaan liittymättä, onko sokerisopparit kolme vuotisia?
-
Päivällä luomukurssilla ja illalla Hankkijan tilaisuudessa. Jälkimmäinen ehdottomasti kiinnostavampi. Ruoka oli taas todella mahtavaa. Luomussa saa sapuskatkin maksaa itse, hienoa.
Kaarlen on loistavuus vain vahvistui menneen kesän koeruuduilla.
Apulantaa pitäis käyttää julmetusti. Mallasohralla 148kg typpeä. Vehnällä 200 ja jotain. Edelleen kiinnostaisi nähdä se moddusohjelma, jolla nämä kasvustot saa pysymään pystyssä. Itellä oli trekkerillä 108kg ja kyykkäsi heti tosi pahasti. Kollega lopetti myös toisen vuoden jälkeen, kyllästyttyään lakoprosenttiin ja huonoihin lajitteisiin.
-
Päivällä luomukurssilla ja illalla Hankkijan tilaisuudessa. Jälkimmäinen ehdottomasti kiinnostavampi. Ruoka oli taas todella mahtavaa. Luomussa saa sapuskatkin maksaa itse, hienoa.
Kaarlen on loistavuus vain vahvistui menneen kesän koeruuduilla.
Apulantaa pitäis käyttää julmetusti. Mallasohralla 148kg typpeä. Vehnällä 200 ja jotain. Edelleen kiinnostaisi nähdä se moddusohjelma, jolla nämä kasvustot saa pysymään pystyssä. Itellä oli trekkerillä 108kg ja kyykkäsi heti tosi pahasti. Kollega lopetti myös toisen vuoden jälkeen, kyllästyttyään lakoprosenttiin ja huonoihin lajitteisiin.
Kaarle ja Elmeri ovat erittäin lujakortisia. Savimailla 6 tonnin satoon ei tarvita korrensäätöä. Ei koske multamaita eli Pohjanmaata. Elmeristäkään ei uskoisi, koska korsi on pitkänhuiskea. Mutta se on sitkeä, niin että puimurinterä vaan rytisee.
-SS-
-
Laitoin Verttiä tilaukseen, josko 840 vuorokauden lämpösumman ansiosta pääsisi elokuulla syysrapsia kylvämään. Ajatus siis on viljellä edes jotakin, kesannon sijaan. EFA - alaa on nyt riittämiin, ettei tarvitse sitäkään enää pumpata isommaksi.
-SS-
-
Päivällä luomukurssilla ja illalla Hankkijan tilaisuudessa. Jälkimmäinen ehdottomasti kiinnostavampi. Ruoka oli taas todella mahtavaa. Luomussa saa sapuskatkin maksaa itse, hienoa.
Kaarlen on loistavuus vain vahvistui menneen kesän koeruuduilla.
Apulantaa pitäis käyttää julmetusti. Mallasohralla 148kg typpeä. Vehnällä 200 ja jotain. Edelleen kiinnostaisi nähdä se moddusohjelma, jolla nämä kasvustot saa pysymään pystyssä. Itellä oli trekkerillä 108kg ja kyykkäsi heti tosi pahasti. Kollega lopetti myös toisen vuoden jälkeen, kyllästyttyään lakoprosenttiin ja huonoihin lajitteisiin.
Kaarle ja Elmeri ovat erittäin lujakortisia. Savimailla 6 tonnin satoon ei tarvita korrensäätöä. Ei koske multamaita eli Pohjanmaata. Elmeristäkään ei uskoisi, koska korsi on pitkänhuiskea. Mutta se on sitkeä, niin että puimurinterä vaan rytisee.
-SS-
Tuon Elmerin lujakortisuuden kirjoitan alle.Tämä voisi olle hyvä lajike vihannaksi myös. Sato nolla suurinpiirtein,ei joutunut,mätäni tähkään.
-
Päivällä luomukurssilla ja illalla Hankkijan tilaisuudessa. Jälkimmäinen ehdottomasti kiinnostavampi. Ruoka oli taas todella mahtavaa. Luomussa saa sapuskatkin maksaa itse, hienoa.
Kaarlen on loistavuus vain vahvistui menneen kesän koeruuduilla.
Apulantaa pitäis käyttää julmetusti. Mallasohralla 148kg typpeä. Vehnällä 200 ja jotain. Edelleen kiinnostaisi nähdä se moddusohjelma, jolla nämä kasvustot saa pysymään pystyssä. Itellä oli trekkerillä 108kg ja kyykkäsi heti tosi pahasti. Kollega lopetti myös toisen vuoden jälkeen, kyllästyttyään lakoprosenttiin ja huonoihin lajitteisiin.
Viime kevään ohralle meni 149kg/ha typpee 70ha ohra alalle, keskisato 6500kg ilman korrenvahvistusta. Hlp 73kg. Trekker pysyin pystyssä ihan hyvin, lako noin 15%. No tänä keväänä kylvöön toista vähän satosampaa mallasohraa.
Trekkerin lajitteissa ei ollu mitään valittamista, vaikka moni sanoo et on tippleen verrattuna pienempää.
Vaatii voimaa sinne maahan.
-
Päivällä luomukurssilla ja illalla Hankkijan tilaisuudessa. Jälkimmäinen ehdottomasti kiinnostavampi. Ruoka oli taas todella mahtavaa. Luomussa saa sapuskatkin maksaa itse, hienoa.
Kaarlen on loistavuus vain vahvistui menneen kesän koeruuduilla.
Apulantaa pitäis käyttää julmetusti. Mallasohralla 148kg typpeä. Vehnällä 200 ja jotain. Edelleen kiinnostaisi nähdä se moddusohjelma, jolla nämä kasvustot saa pysymään pystyssä. Itellä oli trekkerillä 108kg ja kyykkäsi heti tosi pahasti. Kollega lopetti myös toisen vuoden jälkeen, kyllästyttyään lakoprosenttiin ja huonoihin lajitteisiin.
Viime kevään ohralle meni 149kg/ha typpee 70ha ohra alalle, keskisato 6500kg ilman korrenvahvistusta. Hlp 73kg. Trekker pysyin pystyssä ihan hyvin, lako noin 15%. No tänä keväänä kylvöön toista vähän satosampaa mallasohraa.
Trekkerin lajitteissa ei ollu mitään valittamista, vaikka moni sanoo et on tippleen verrattuna pienempää.
Vaatii voimaa sinne maahan.
Haiskahtaa pohjanmaan touhuilta...
Täällä saviseudulla ei tuolla typpimäärällä saa kuin kuoria aikaan...
-
Päijät-Häme savimaat
-
Päivällä luomukurssilla ja illalla Hankkijan tilaisuudessa. Jälkimmäinen ehdottomasti kiinnostavampi. Ruoka oli taas todella mahtavaa. Luomussa saa sapuskatkin maksaa itse, hienoa.
Kaarlen on loistavuus vain vahvistui menneen kesän koeruuduilla.
Apulantaa pitäis käyttää julmetusti. Mallasohralla 148kg typpeä. Vehnällä 200 ja jotain. Edelleen kiinnostaisi nähdä se moddusohjelma, jolla nämä kasvustot saa pysymään pystyssä. Itellä oli trekkerillä 108kg ja kyykkäsi heti tosi pahasti. Kollega lopetti myös toisen vuoden jälkeen, kyllästyttyään lakoprosenttiin ja huonoihin lajitteisiin.
Viime kevään ohralle meni 149kg/ha typpee 70ha ohra alalle, keskisato 6500kg ilman korrenvahvistusta. Hlp 73kg. Trekker pysyin pystyssä ihan hyvin, lako noin 15%. No tänä keväänä kylvöön toista vähän satosampaa mallasohraa.
Trekkerin lajitteissa ei ollu mitään valittamista, vaikka moni sanoo et on tippleen verrattuna pienempää.
Vaatii voimaa sinne maahan.
Reilu 10ha laossa??
-
Laitoin Verttiä tilaukseen, josko 840 vuorokauden lämpösumman ansiosta pääsisi elokuulla syysrapsia kylvämään. Ajatus siis on viljellä edes jotakin, kesannon sijaan. EFA - alaa on nyt riittämiin, ettei tarvitse sitäkään enää pumpata isommaksi.
-SS-
Mielenkiintoista, että tuota lajiketta on vielä saatavana, pienemmiltä pakkaamoilta loppui jo ennen vuodenvaihdetta. Hankkijalla lienee suurimmat varastot.
Joo, askarruttaa Alvarin 86cm. Salopellon esityksissä Alvarin ja Kaarlen kasvuajat olivat jo tasoittuneet jonkun verran. Pitäisikö siirtyä suoraan Kaarleen, se on kyllä varma ja siihen täällä ollaan oltu tyytyväisiä. Elmeri on myös paljon viljelyssä. Ei ole kuulunut kehuja, eikä moitteita, saattaisi olla ok sekin, silti Kaarle. Tiedä sitten...
-
Laitoin Verttiä tilaukseen, josko 840 vuorokauden lämpösumman ansiosta pääsisi elokuulla syysrapsia kylvämään. Ajatus siis on viljellä edes jotakin, kesannon sijaan. EFA - alaa on nyt riittämiin, ettei tarvitse sitäkään enää pumpata isommaksi.
-SS-
Mielenkiintoista, että tuota lajiketta on vielä saatavana, pienemmiltä pakkaamoilta loppui jo ennen vuodenvaihdetta. Hankkijalla lienee suurimmat varastot.
Joo, askarruttaa Alvarin 86cm. Salopellon esityksissä Alvarin ja Kaarlen kasvuajat olivat jo tasoittuneet jonkun verran. Pitäisikö siirtyä suoraan Kaarleen, se on kyllä varma ja siihen täällä ollaan oltu tyytyväisiä. Elmeri on myös paljon viljelyssä. Ei ole kuulunut kehuja, eikä moitteita, saattaisi olla ok sekin, silti Kaarle. Tiedä sitten...
Joo omamyyjä voi olla luvannut optimistisesti, että saisi Verttiä. Havaitsin, että Kaarle/Elmeri on aivan hiukan myöhäinen hyvänä vuotena syysvehnälle; Puinti samoihin aikoihin kuin Zebra kevätvehnä. Jollei nyt sitten huhtikuun toisella viikolla saa kylvöön. Että siksi aikaista ohraa. Kaurankin kanssa voi olla, että kääntyy Meeriin. Meeriä olisi, Niklas on myös puutteenalaista, vaikka tilasin jo viime kesänä. Omamyyjä plarasi muistikirjaa, luuli varmaan muistavansa puheesta tilata. En moiti, itselläkin on miljoona asiaa mielessä, että jotakin lupasin.
-SS-
-SS-
-
Päivällä luomukurssilla ja illalla Hankkijan tilaisuudessa. Jälkimmäinen ehdottomasti kiinnostavampi. Ruoka oli taas todella mahtavaa. Luomussa saa sapuskatkin maksaa itse, hienoa.
Kaarlen on loistavuus vain vahvistui menneen kesän koeruuduilla.
Apulantaa pitäis käyttää julmetusti. Mallasohralla 148kg typpeä. Vehnällä 200 ja jotain. Edelleen kiinnostaisi nähdä se moddusohjelma, jolla nämä kasvustot saa pysymään pystyssä. Itellä oli trekkerillä 108kg ja kyykkäsi heti tosi pahasti. Kollega lopetti myös toisen vuoden jälkeen, kyllästyttyään lakoprosenttiin ja huonoihin lajitteisiin.
Viime kevään ohralle meni 149kg/ha typpee 70ha ohra alalle, keskisato 6500kg ilman korrenvahvistusta. Hlp 73kg. Trekker pysyin pystyssä ihan hyvin, lako noin 15%. No tänä keväänä kylvöön toista vähän satosampaa mallasohraa.
Trekkerin lajitteissa ei ollu mitään valittamista, vaikka moni sanoo et on tippleen verrattuna pienempää.
Vaatii voimaa sinne maahan.
Reilu 10ha laossa??
Suurin piirtein, joku 3-4ha maatavasten ja loppu puolesta välistä. Ja nekin kiitos myrskyjen syöksyvirtauksista. Joka repi samalla vanhasta navetasta katon ohimennen. Naapurin vehnäpellon silitti kokonaan
-
Olishan sille ohralle ollu hyvä korrenvahvistusta ajaa, mut siirtää puinteja reilulla viikolla. Et onneks jätin ajamatta
-
Päivällä luomukurssilla ja illalla Hankkijan tilaisuudessa. Jälkimmäinen ehdottomasti kiinnostavampi. Ruoka oli taas todella mahtavaa. Luomussa saa sapuskatkin maksaa itse, hienoa.
Kaarlen on loistavuus vain vahvistui menneen kesän koeruuduilla.
Apulantaa pitäis käyttää julmetusti. Mallasohralla 148kg typpeä. Vehnällä 200 ja jotain. Edelleen kiinnostaisi nähdä se moddusohjelma, jolla nämä kasvustot saa pysymään pystyssä. Itellä oli trekkerillä 108kg ja kyykkäsi heti tosi pahasti. Kollega lopetti myös toisen vuoden jälkeen, kyllästyttyään lakoprosenttiin ja huonoihin lajitteisiin.
Viime kevään ohralle meni 149kg/ha typpee 70ha ohra alalle, keskisato 6500kg ilman korrenvahvistusta. Hlp 73kg. Trekker pysyin pystyssä ihan hyvin, lako noin 15%. No tänä keväänä kylvöön toista vähän satosampaa mallasohraa.
Trekkerin lajitteissa ei ollu mitään valittamista, vaikka moni sanoo et on tippleen verrattuna pienempää.
Vaatii voimaa sinne maahan.
Reilu 10ha laossa??
Suurin piirtein, joku 3-4ha maatavasten ja loppu puolesta välistä. Ja nekin kiitos myrskyjen syöksyvirtauksista. Joka repi samalla vanhasta navetasta katon ohimennen. Naapurin vehnäpellon silitti kokonaan
No perkeles.
-
Päijät-Häme savimaat
Hyvin olet kyllä saanut kasvamaan. Taitaa silti olla aika multavat maat? Ja vedet varmaan pysyvät pois pelloilta? Vai onko taustalla jotain viherlannoitusta tai vastaavaa?
-
Päijät-Häme savimaat
Hyvin olet kyllä saanut kasvamaan. Taitaa silti olla aika multavat maat? Ja vedet varmaan pysyvät pois pelloilta? Vai onko taustalla jotain viherlannoitusta tai vastaavaa?
Taustalla on satotasojen agronet-kerroin, tonni lisää satoihin agronetissä.
-
No ei pakko ole uskoa, viime vuonna varmaan olis tullu "kylvä ja unohda kesäksi" periaatteellakin 4t/ha.
Mut maat erm ja rm. Ja vesi ei pelloilla seiso, sen verta pintoja ajansaatossa muotoiltu. Esikasvi papu>kaura>ohra, osassa rapsi.
Kyllähän siellä kesän aikana neljä kertaa tuli ruiskun kanssa ajeltua.
Ja viime kesänä tuli tilan parhaat sadot. Vuosi oli muuten huippu, paitsi sit syksyn sateet ja kylmyys.
-
No ei pakko ole uskoa, viime vuonna varmaan olis tullu "kylvä ja unohda kesäksi" periaatteellakin 4t/ha.
Mut maat erm ja rm. Ja vesi ei pelloilla seiso, sen verta pintoja ajansaatossa muotoiltu. Esikasvi papu>kaura>ohra, osassa rapsi.
Kyllähän siellä kesän aikana neljä kertaa tuli ruiskun kanssa ajeltua.
Ja viime kesänä tuli tilan parhaat sadot. Vuosi oli muuten huippu, paitsi sit syksyn sateet ja kylmyys.
Uskon tuon hyvin, 2012 ("märkyysvuotena") tuli yllätyssato Zebrasta, lähes 6 t, apulannattoman kylvön jälkeen.
Että olinkin silloin ravinnetasetoimenpiteeseen täysin täysin kypsynyt. Ei tarvinne sanoa, että
täysi ja tuplakuitti kasvuohjelmapanostus 2011 kuivempana kesänä jätti sadon alle puoleen tuosta.
-SS-