Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peltola - 27.01.18 - klo:09:44
-
Hakelämmityksen perusta on riittävän hyvä hake. Itse pidän aina ylivuotista puuta, kutakuinkin karsittua nykyään giljotiinillä osin aisattua lähes ropsikokoista puuta. Peitän tänätalvena tehdyt esim. heinäkuussa pidemmän poudan päätteeksi ja annan olla toisenkin kesän peitettynä. Näin saan riittävän kuivan hakkeen ilman kuivuria.
Millä hakkurilla saatte toimivan hakkeen? Monellako oma hakkuri?
Normetin hydraulisyöttäinen laikkahakkuri ollut meillä porukkakäytössä, tekee hyvän hakkeen kun vastaterät torven lähdössäkin. Syksyllä poltin 40 m3 Jenssillä tehtyä latvarisuhaketta. Oli tullut urakoitsijalle uusi tiukka seula ja homma toimi hyvin. Myös Kotimaiset saa riittävän pientä jos maatilaseula ja terät kunnossa. Meillä hakevarasto 40 m3, joten haketan myös talvella, kun paremmin aikaakin.
Nämä koskee alle 100kW:n laitteita..
-
Tulevan vuoden haketarpeet tuli tehtyä kaivinkoneella ja kymppikouralla, reilun kokoista puuta puhtaaksi hakatulta pläntiltä ja aisasin huolella että kuivuu hyvin . Loppukesällä urakoitsijan mus-maxin hakkurin läpi kärryllä varastoon, kerralla haketetaan koko vuoden tarve. Hake erinomaista, on sitten karsittua tai karsimatonta puuta. Tällä hetkellä suunnitelmissa EHKÄ laakasiilotilaa lisää ja sinne kuivuri, viljalle välivarastoa ja hakettakin voisi kuivata. Saa ny nähdä. Vai ottaako käyttöön auringon, haketus alkukesästä ja asfalttipihalle (kun saisi sen asfaltin) mattoa hakkeesta ja siitä varastoon. Todennäköisesti tää olisi fiksuin ja tehokkain/halvin/paras tapa.
Niinjuu, oma hakkuri ollut vuodesta -81 ja on edelleenkin, hakki, tekee hyvää haketta karsitusta puusta mutta käsisyöttöinen. Ei vaan viitsi, saman ajan voi käyttää tuottavaankin hommaan. Teknisesti toki pelaa hienosti. Tuon voisi myydäkin, kun ei vain ole tarvetta, vielä muutama vuosi sitten tuli tehtyä tuoreempaa kesähaketta mutta sekin jäänyt.
-
Eikö urakoijat tee haketta niin edullisesti, että ei omaa eikä sen paremmin osaomistettua hakkuria kannata hankkia? Lisäksi urakoijan hakkurista menee läpi lähes mikä hyvänsä puu. Kun järjestää lähiseudun haketukset samoihin aikoihin, niin on hieman neuvotteluvaraa hinnoissa, urakoijan ei tarvitse montaa kertaa kylälle tulla. Yhden talon haketukset ei paljon aikaa vie, isännällä kiire saada riittävän nopeasti kärryjä torven alle.
-
Eikö urakoijat tee haketta niin edullisesti, että ei omaa eikä sen paremmin osaomistettua hakkuria kannata hankkia?
Meidän porukkahakkurilla tehdään noin tuhat mottia haketta vuodessa, suurin osa myyntiin, myös kuivurin kautta. Lisäksi saman verran urakoitsijat tekee eri puolilla pitäjiä risut myös myyntiin. Tilakohtainen juttu, mutta oma hakkurii mahdollistaa jatkuvat markkinat. Monet elää kädestä suuhun eikä urakoitsijaa niihin aina saa tai tulevat pahimmalla sateella. Hake on yksi kauppatavara.
-
Harvemmin tulee tehtyä rankaa varastoon kuivumaan. Alkukesästä kaadan koivua rasiin. Karsinta ja pätkintä kun lehti ruskettunut, mukavampi käsitellä keveitä runkoja käsipelissä. Haketus omalla 80-luvun käsisyöttöisellä Hakki laikkahakkurilla. Talvipolttoon hake menee vielä latokuivurin kautta. Eka satsi siirretään etukuormaajalla hallinpuolelle ja toinen sitten talven aikaan. Haketta menee vuodessa ehken 80-90 kuutiota.
Isotöistä, mutta toistaiseksi tämä systeemi toimii.
-
Täällä on nyt ja alkutalvi painittu märän hakkeen kanssa. Kyllähän se palaa, kun sen saa vain sinne pesään asti, mutta tuonne syöttösäiliöön se tahtoo jäädä.
Meillä ei tuohon varastoon mahdu kokovuoden hakkeet joten talvella on jouduttu hakettamaan toinen täyttö. Tämä on tuottanut ongelmia eli varasto täytyisi saada tarpeeksi suureksi jotta sinne mahtuisi ainakin se vuoden tarve. Puut ovat kyllä yli vuotisia mistä urakoitsija ja musmaxilla hakettanut. Aiemmin oli rankaa, mutta viimekerralla oli osa kokopuuta, näiden päällä oli kyllä katto, muuten ei ole katettu kasoja. Voisi kyllä olla tarpeellista jos vain keksisi jonkin hyvän systeemin kattamiseen. En sitten tiedä riittäisikö, jos ylivuotisia puita hakettaisi siinä juhannuksen tienoilla, tai siis niin kun olisi ollut se pidempi pouta, että saisi riittävän kuivan hakkeen ilman rankakasojen peittämistä.
-
Kuivausta ei kannata erikseen tehdä. Kunhan laittaa rankakasan aurinkoiselle ja tuuliselle paikalle riittävän korkealle maasta. Ittellä on vanhoja sähköpylväitä tätä varten. Talvella kaadettujen kasojen peittäminen, ei siis huputtaminen pitää tehdä viimeistään heinäkuun lopulla. Lähiseudulla on useampiakin urakoitsijoita joidenka tehokkaille koneille ainut onkelma on että ehtii tuoda tyhjää kärryä alle.
Ala-Talkkarin stokerissa on poltettu vuosien saatossa kaikkea mitä vain ruuvin läpi on saatu menemään. Kovemmilla pakkasilla joutuu toki öljyllä liukastamaan narisevaa syöttöruuvia.
Kasan peittäminen ja pressun pois ottaminen 3-4 metriä korkean kasan päältä on maailman *****maisimpia ja vaarallisimpia hommia. Tein puoliperän kapellipressusta peitteen halkaisemalla sen pituus suunnassa kahtia ja pulttaamalla kakkosvitoset pressun toiseen päähän. Mettäkärryn kuormaimella sen saa vietyä kasan yli ja samoin poistettua lämpimässä hytissä turvallisest istuen.
-
Jos on normaali vuosi, niin saadakseen mahdollisimman kuivaa haketta, jota ei tarvitse erikseen kuivata, niin eikö oikea aika hakettaa oleaika lähellä kesä-hienäkuun vaihdetta. Veden polttaminen ei kannta eikä myöskään koneellinen kuivatus ole järkevää, jos on ihan luonnon keinot saada kuivaa haketta. Märkä hake ja pakkanen on paha yhdistelmä, sitä eivät oikein siedä edes arinapolttoiset isot laitokset saatikka sitten nämä stokerit.
-
Asfalttikuivatus taitaa olla ainut tapa saada varmasti kuivaa haketta. Haketus sitten oikealla hakkurilla eikä millään kotitarveleluilla.
-
Asfalttikuivatus taitaa olla ainut tapa saada varmasti kuivaa haketta. Haketus sitten oikealla hakkurilla eikä millään kotitarveleluilla.
Juu. Mulla hakekasa aukean laidalla, noin 4km on peltoa vallitsevaan kesäiseen tuulten suuntaan ja minimissäänkin noin 2.5km eli ilma kyllä vaihtuu, ellei sitten tuule pohjoisesta ts. metsästä päin. Alla isot kivet, ja niiden päällä ristikolla isot haapatukit ts. ilma kiertää alta ja aurinkokin pääsee kuivattamaan aikaista aamua lukuunottamatta. Paljon parempaa kasan paikkaa ei voi olla, tai sitten Suomen suurin yhtenäinen tuulipuistoalue on ihan väärässä paikassa kasan takana alkavassa metsässä :D
Asfaltilla saisi kuivattua konevoimin vähäisen haketarpeen ja aika näppärästi, liika tuuli voi olla ainoa ongelma sateen lisäksi. Näitä voi tosin välttää, ja veikkaisin saatavan aika hyvän hyötysuhteen ja kuivaa sekä lahoamatonta haketta. Aiemmin ollut hake aina kaksi kesää kuivattua, nyt yhden kesän kuivattua eli viime kesän heikot olosuhteet. Silti mutulla hakkeen lämpöarvo parempi ku aiemmin kaksi kesää "lahotettu". Optimi haketusaika heti alkukesästä talvella kaadetuista puista, kuivaus pihalla mattona ja varastoon. Takuukuivaa ja hyvä lämpöarvo, säästää talvella haketta (jos sillä ny merkitystä) sekä ennenkaikkea ongelmatonta poltettavaa ku ei holvaa tms.
-
Urakoitsija hakettaa vanhan navetan vintille vuoden tarpeen (67 m3) ja siellä rakolattia kuivuri. Ei kuivu kasalla jos isompaa koivua ja varsinkaan haapa ei kuivu ikinä. Jotku pienet havupuuraipat voi kuivua kasalla. Lisäksi nuo peitteet ei pysy ikinä ellei peiton päällä ole tavaraa yhtä paljon kuin alla. Mä oon ollu liian innokas hakkaaja kun kolme vuotta vanhoja puita nytkin haketettu. Alkaa hapantua. Jatkossa pitäis yrittää niin, että sen mitä talvella kaataa, niin samana kesänä hakkeeksi. Tulee hyvälaatuinen ja lämpöarvoltaan paras hake. Ja kasojen *ittumaiset peittelyt saa silloin unohtaa.
-
Nelisenkymmentä vuotta tuli tehtyä omalla hakkurilla ja kuivauskärryillä kahden omakotitalon hakkeet jotka ämpäri/saavi-periaatteella tankattiin stokerisäiliöön.
Kärrykuivaus oli välttämätöntä jotta homepölykeuhko saaatiin torjuttua ja lämpöarvo nostettua.
Paras päätös ikinä oli siirtyä pelletinpolttoon.
-
Aika moni tuntuu peittävän niitä kasoja. Kysytään, että onko se oikeasti tarpeellista? Jos kasa on tehty tuuliseen paikkaan ja riittävän korkealle, niin onko riittävä? Jos talvella on ajettu kasalle ja juhannuksen tienoilla haketetaan? Se peittäminen vaan on niin perseestä, lisäksi vaarallista. Ja sitten millä sen peiton saa siellä päällä pysymään?
-
Paras päätös ikinä oli siirtyä pelletinpolttoon.
Varmaan hyvä päätös, moni ei laske työmäärää ja terveyshaittoja, joita hakkeesta tulee. Itsekin olen harkinnut, jos muuttasi klapilämmityksen pelletille, investointi ei olisi suuri ja lämmitystyö vähenisi olennaisesti.
-
Mun kasani menevät lämpölaitoksille, ja niitä silputaan lähinnä talviaikaan suoraan polttoon. Peittää pitää ellei halua tavaraa jossa on neljännes lunta ja toinen mokoma jäätä.
Loppu puolikas sitten läpimärkää puuta, ainakin viime syksyn jälkeen tilanne olisi tuollainen.
Viimeksi peitin isojen poikien systeemillä eli sain sen nosturilla siirreltävän paperirullatelineen lainaan. Pikkuisen hankalaa oli silläkin kun ei mun koneellani pysty ajamaan moisen taakan kanssa puomi 6-7 m sivulla,vaan piti laskea tassut maahan, siirtää aina nosturin sallima määrä rullaa eteenpäin, jättää siihen, siirtää konetta ja taas jatkaa. Täydehkö rulla ja järeä teline painavat kuitenkin useita satoja kiloja. Eihän se Ponssessa missään tunnu...
Miksei samaa ideaa voine soveltaa kotitarvekasaankin, kevyemmän telineenkin näpertää varmaan aika helpolla. Jos olisi ollut pari kaveria esim pitämässä alkuhäntää alussa paikallaan niin hommahan olisi ollut suorastaan helppo. Yksin se oli vähän kömpeöä.
Kyllä se peitto siellä pysyy kun pistelee vaan nosturilla isompia pöllejä tai risunippuja sopivin välein painoksi.
Käsipelissä olisi aika epätoivoista hommaa, joskus laitoin vanhoja aumamuoveja käsin ja se kehitti lähinnä akrobatiaa ja itsehillintää :-/
-
Aika moni tuntuu peittävän niitä kasoja. Kysytään, että onko se oikeasti tarpeellista? Jos kasa on tehty tuuliseen paikkaan ja riittävän korkealle, niin onko riittävä? Jos talvella on ajettu kasalle ja juhannuksen tienoilla haketetaan? Se peittäminen vaan on niin perseestä, lisäksi vaarallista. Ja sitten millä sen peiton saa siellä päällä pysymään?
Kyllä se rankakasan peittäminen on tarpeellista, jos ylivuotista/ useamman vuoden
Rangat kasalla.
Käyttänyt vanhoja lainapeitteen raskaspressuja ( huollettuna ja paikattuja )
Juuttaan painavia käsitellä, 680 g / m2 painoa,
Oikeastaan ainoa joka kestää , sidontanarut kohtuutiheässä ja vahvistettuja,
Eikä mene joka karahka läpi, jos törröllään pressun alla.
Vielä on pysynyt myrskyillä, muutaman perustuneen kiinnitysnarun joutuu uusimaan.
Toinen vaihtoehto on tämä suojapahvi.
-
Tässä on nyt paria viestiketjua tullut seurattua. Toinen tämä ja toinen Gilles ym. hakelämpökeskuksista.
Maalämpö tuntuu aina vain paremmalta ratkaisulta. Toki vaan pelkkä tuvan lämmitys kyseessä.
-
Tässä on nyt paria viestiketjua tullut seurattua. Toinen tämä ja toinen Gilles ym. hakelämpökeskuksista.
Maalämpö tuntuu aina vain paremmalta ratkaisulta. Toki vaan pelkkä tuvan lämmitys kyseessä.
Haketouhu lienee sitä mielekkäämpää mitä suurempi tehontarve on kyseessä. Moderniin OK-taloon ei kannata ajatusta uhrata.
Pari isoa vanhaa päärakennusta, kotieläinrakennus + korjaamo + kuivuri + lämmintä varastoa kuulostaa paljon paremmalta.
-
vähänkään isompia määriä niin tätä pinon päälle.. pystyy vaikka lyömään hakkeeksi samalla.
https://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Hakerankojen_peite_suojapaperi_ja_PVC_pressut_42598147.htm
-
Vähän samaa mieltä monen kanssa mutta peitän kasat ensimmäisen kevään kuivamisen jälkeen. Näin puu ei pökkiinny kun ei kastu uudelleen. Viime vuoden kosteus kasteli heinä-joulukuussa kasat aivan pilalle ellei niitä peitetty. Sama jatkuu nyt talvella kasat kastuvat kunnes maaliskuulla alkaa taas kuivaminen. Ylivuotisessa hakkeessa on myös se etu, että aina on puskuria ei ressi paina päälle.
Myös lämpöarvon kautta peitto tulee maksettua helposti myyntihakkeessa. Harva älyää ostaa hakkeensa kesäkuussa.
-
Tässä on nyt paria viestiketjua tullut seurattua. Toinen tämä ja toinen Gilles ym. hakelämpökeskuksista.
Maalämpö tuntuu aina vain paremmalta ratkaisulta. Toki vaan pelkkä tuvan lämmitys kyseessä.
Haketouhu lienee sitä mielekkäämpää mitä suurempi tehontarve on kyseessä. Moderniin OK-taloon ei kannata ajatusta uhrata.
Pari isoa vanhaa päärakennusta, kotieläinrakennus + korjaamo + kuivuri + lämmintä varastoa kuulostaa paljon paremmalta.
Menee noin. Eikä tämä ok-talo mikään moderni ole.
-
Nelisenkymmentä vuotta tuli tehtyä omalla hakkurilla ja kuivauskärryillä kahden omakotitalon hakkeet jotka ämpäri/saavi-periaatteella tankattiin stokerisäiliöön.
Kärrykuivaus oli välttämätöntä jotta homepölykeuhko saaatiin torjuttua ja lämpöarvo nostettua.
Paras päätös ikinä oli siirtyä pelletinpolttoon.
toimiiko täysin sama laitteisto pelletin kanssa? Miten stokerisäiliö täytetään pelletillä? Pelletin hinta on kohtuullinen, jos käyttö on pientä...omalla kohdalla arvio on luokka 1000€/vuosi eli noin 7 tn menisi pellettiä. Mitään muuta syytä pellettiin en keksi, paitsi vähentää omaa työtä....tonnilla ei juuri saisi yli 50h mennä askareisiin (haketus+kuivaus+täyttö). Etuna tässä olisi myös se, että mahdollisuus siirtyä takaisin hakkeeseen säilyy, jos pelletin hinta tai saatavuus muuttuu.
-
Aika moni tuntuu peittävän niitä kasoja. Kysytään, että onko se oikeasti tarpeellista? Jos kasa on tehty tuuliseen paikkaan ja riittävän korkealle, niin onko riittävä? Jos talvella on ajettu kasalle ja juhannuksen tienoilla haketetaan? Se peittäminen vaan on niin perseestä, lisäksi vaarallista. Ja sitten millä sen peiton saa siellä päällä pysymään?
Kyllä se rankakasan peittäminen on tarpeellista, jos ylivuotista/ useamman vuoden
Rangat kasalla.
Käyttänyt vanhoja lainapeitteen raskaspressuja ( huollettuna ja paikattuja )
Juuttaan painavia käsitellä, 680 g / m2 painoa,
Oikeastaan ainoa joka kestää , sidontanarut kohtuutiheässä ja vahvistettuja,
Eikä mene joka karahka läpi, jos törröllään pressun alla.
Vielä on pysynyt myrskyillä, muutaman perustuneen kiinnitysnarun joutuu uusimaan.
Toinen vaihtoehto on tämä suojapahvi.
Entä jos ne rangat eivät ole kuin sen kevään kasalla? Ehtivätkö kuivaa tarpeeksi, riippuu tietysti keväästä, mutta normaalina keväänä? Vai olisiko tarpeellista saada ylivuotista, näin olen ainakin jostakin ymmärtänyt? Äkkiseltään tuo tuollainen pahvi mitä peittämiseen myydään niin on aika kallista. Tietysti jos tällä saadaan ongelmat kadotettua niin auttaa, mutta hintaa alkaa tulemaan. Parempi olisi jotkin useamman kerran käytettävät pressut tai sitten ihan joku katos johon puut saisi ajettua.
-
Nelisenkymmentä vuotta tuli tehtyä omalla hakkurilla ja kuivauskärryillä kahden omakotitalon hakkeet jotka ämpäri/saavi-periaatteella tankattiin stokerisäiliöön.
Kärrykuivaus oli välttämätöntä jotta homepölykeuhko saaatiin torjuttua ja lämpöarvo nostettua.
Paras päätös ikinä oli siirtyä pelletinpolttoon.
toimiiko täysin sama laitteisto pelletin kanssa? Miten stokerisäiliö täytetään pelletillä? Pelletin hinta on kohtuullinen, jos käyttö on pientä...omalla kohdalla arvio on luokka 1000€/vuosi eli noin 7 tn menisi pellettiä. Mitään muuta syytä pellettiin en keksi, paitsi vähentää omaa työtä....tonnilla ei juuri saisi yli 50h mennä askareisiin (haketus+kuivaus+täyttö). Etuna tässä olisi myös se, että mahdollisuus siirtyä takaisin hakkeeseen säilyy, jos pelletin hinta tai saatavuus muuttuu.
Kyllä stokerillakin voi polttaa pellettiä, myös teollisuuslaatua - kotitalouspellettipoltin vaatii I-luokan pelletin. Ongelmana on vain saada syöttö tarpeeksi pienelle, ja sytyttäminen. Pelletti sammuu nopeasti, eli jaksokäyttö ei taida olla mahdollinen. Lisäksi polton hyötysuhde on todennäköisesti sen verran huonompi, että parintuhannen euron pellettipoltin tienaa itsensä melko nopeasti.
Pellettipoltin on tehokas, pieni, halpa, toimiva, tuottaa tosi vähän tuhkaa ja automaattinen. Polttorangat kannattaa myydä lämpöyrittäjille, hake sopii isommille laitoksille.
-
Tässä on nyt paria viestiketjua tullut seurattua. Toinen tämä ja toinen Gilles ym. hakelämpökeskuksista.
Maalämpö tuntuu aina vain paremmalta ratkaisulta. Toki vaan pelkkä tuvan lämmitys kyseessä.
Haketouhu lienee sitä mielekkäämpää mitä suurempi tehontarve on kyseessä. Moderniin OK-taloon ei kannata ajatusta uhrata.
Pari isoa vanhaa päärakennusta, kotieläinrakennus + korjaamo + kuivuri + lämmintä varastoa kuulostaa paljon paremmalta.
Niinkuin monessa muussakin jutussa, niin hakevehkeissä kustannukset saadaan helposti laskettua edulliseksi. Sillä voidaan lämmittää karjasuojaa, joka ei tarvitse lämmitystä, korjaamoa jossa säilytetään isännän harrastusautoa tai yhtä traktoria talvisuojassa, kuivuria joka on kaukana talouskeskuksesta, lämmintä varastoa jonka koko on 98% enemmän kuin todellinen tarve.
Kyllähän yksikkökustannus sitten jo näyttää hyvältä.
Kaikkein järkevintä olisi rakentaa yhteisiä lämpölaitoksia, ettei kaikilla ole sitä omaa kattilaa, kärryjä, kouria jne. Se on ihan pöljää.
-
En nyt valitettavasti muista tarkkaan sen 'pahvin' hintaa mutta jäi sellainen mielikuva että rullan omistaja veloitti siitä euron per metri verotonta. Rullassa oli yhden ison puufirman logot, voi olla suurostajan omakustannushinta / tukkuhinta. En osaa edes sanoa paljonko rullassa on tavaraa. Oma kasani oli jotain 35 m pitkä ja juuri sen taisi huomata että rulla oli hiukan ohuempi palauttaessani.
Vaikuttaisi kuitenkin että tuo Savenmaan hinta on kovempi.
Tuollaisille kasoille joita tullaan hakemaan helmikuun 17. päivä kello 22.12 se on aika näppärä, ei tarvitse yrittää pelastaa mitään ehjänä sieltä lumen ja jään alta. Ei myöskään haittaa mitään jos joku törröttävä tönkkö menee siitä läpi, reikä ei kuitenkaan ole silloin pussin pohjalla eikä vuoda paljoakaan. Käsittämättömän kestävää se kuitenkin tuntuu olevan, viimeksikään en tainnut saada siihen kuin yhden pienen reiän, kasan päällystää en mitenkään siistinyt ja se päällys tahtoo jäädä vähän sekaiseksi kun niin korkealle en enää näe, kasa lienee noin 4 m korkeaa. Mitä nyt tuolla matalatolppaisella nosturilla kohtuudella saa tehtyä.
Kasoille jotka itse varovasti käsittelee juhannuksena voi varmaan käyttää ei-kertakäyttöisiäkin vaihtoehtoja.
-
Hakkeen home tulee ottaa ihan tosissaan. Koko vuoden hakkeet kerralla tekevät ja käsin lapioivat ovat todellisessa vaarassa sairastua homepölykeuhkoon, koska altistus on jatkuvaa. Tämä oli ennen yksi syy talvihaketukseen, ettei hake ehtinyt homehtua pakkasella. Mutta aina jäi jämiä homehtumaankin. Kuivuriin kannattaa tehdä vuoden hakkeet keväällä, että kuivaus todella onnistuu.
Nyt neljä vuotta on kattilahuoneen ja hakevaraston välinen ovi muurattu umpeen ja nivelvarsipurkain ottaa hakkeen itsekseen. Näin homeongelmaa ei enää ole koskaan.
Aiemmin puhuin kolmesta vuodesta, Heizomat on toiminut nyt neljä vuotta, 35000h, itsestään ilman varaosia. Vain Gsm:n laturi on vaihdettu.
Eli hengityssuojain joka päivä, ja silti vaatteisiin jää hometta mukaan, jos käsin lappaa.
Ja tuosta askinkannenlaskelmasta saa kyllä suunnan, 2000e hakkeeseen, 8000 öljyyn ja 12000 sähköön vuodessa. Näin kolmen vuosisadan lähes 600 neliön lämmitysalalla. Pelkkä 100 neliöinen uusi kämppä ei hakevehkeitä tarvitse.
-
Varmasti moni hakesysteemin laittanut on ensimmäisen vuoden jälkeen vaihtanut takaisin halkokattilaan, kun on erehtynyt tekemään vuoden kasan kosteasta puusta.
Vajaa 40 vuotta hakkeella äherretty ja ainoat kuivat satsit on olleet ne kuivurin kautta kierrätetyt. Paksut pölkyt ei kasassa kuiva. Kuivaus ei näillä määrillä montaa kymppiä maksa jos rangat esikuivattu rasissa tai kasalla, muutamana päivänä jonkun tunnin pyörittää. Toki lisäksi vaiva ylimääräisestä siirtelystä. Ei sitä kuivuria tietenkään kannata rakentaa hakkeelle, mutta jos sattuu olemaan joutilaana.. Kaikkea ei tule kuivattua, mutta sitten haketaan max kuukauden tarpeet.
-
Varmasti moni hakesysteemin laittanut on ensimmäisen vuoden jälkeen vaihtanut takaisin halkokattilaan, kun on erehtynyt tekemään vuoden kasan kosteasta puusta.
Vajaa 40 vuotta hakkeella äherretty ja ainoat kuivat satsit on olleet ne kuivurin kautta kierrätetyt. Paksut pölkyt ei kasassa kuiva. Kuivaus ei näillä määrillä montaa kymppiä maksa jos rangat esikuivattu rasissa tai kasalla, muutamana päivänä jonkun tunnin pyörittää. Toki lisäksi vaiva ylimääräisestä siirtelystä. Ei sitä kuivuria tietenkään kannata rakentaa hakkeelle, mutta jos sattuu olemaan joutilaana.. Kaikkea ei tule kuivattua, mutta sitten haketaan max kuukauden tarpeet.
hakekuivurin teko-ohje oli joskus niin, että tasalattialle tehtiin laudasta ilmakanaalit, joihin puhallettiin ilmaa eli ei sen kuivurin teko ollut kummoinen juttu. Nythän kuivurin pohjan voi näppärästi tehdä syrjällään olevien pattinkien päälle reikälevystä, ellei vanhaa kylmäilmakuivuria löydy nurkista. Kuivuri on samalla varasto, joten tila katon alla täytyy kuitenkin olla. Pieniin hakesysteemeihin hake on aina kuivattava (oma mielipide), silloin on sama vaikka kaatotuoretta puuta hakettaa, pari päivää menee kuivauksessa enempi....oman kokemuksen mukaan lämpöarvossa saa takaisin, eikä ole koskaan hometta hakkeessa.
-
Jostakin luin, että suoraan hakkurilla kuivuriin puhallettuna tulisi sellainen ongelma, että tavara menee liian tiukkaan eikä ilma tulisi läpi? Entäs sitten sen hakekasan paksuus, jostakin luin, että 2,5-3m olisi maksimi? Entä millainen pohja, että kestää traktorilla tyhjentää? Tässä täytyy nyt ihan vakavissaan alkaa miettimään kuivurin tekoa sen verta on tämän märän hakkeen kanssa tullut tänä syksynä ja varsinkin talvella pelattua. Vaikka kuivaus maksaisi muutaman kympin tai satasen niin ongelmien poistuminen on jo sen väärti, eikä se tee vielä hakkeen käytöstä kannattamatonta. Itseä oikeastaan harmittaa ainoastaan, että tuli aikoinaan hommattua liian pieni hakekattila (150kw) kun olisi ollut reilusti isompi niin olisi tuolle viljakuivurillekkin saanut riittävästi lisälämpöä, ettei olisi paljon tarvinut öljyä polttaa. Kesäkäytön takia tuohon silloin päädyttiin. Mutta kesällä se lämmin vesi kannattaa tehdä jollain muulla kuin haketta käyttäen. Jos sopivasti tulisi joku isompi konttilaitos vastaan niin voisin, vaikka ostaa ja myydä tuon pienemmän pois.
-
Ala-Talkkarin stokerissa on poltettu vuosien saatossa kaikkea mitä vain ruuvin läpi on saatu menemään. Kovemmilla pakkasilla joutuu toki öljyllä liukastamaan narisevaa syöttöruuvia.
Onko narina ainut ongelma vai alkaako ruuvi pysähtelemäänkin? Meillä on nyt tehnyt sitä, että alkaa laukomaan lämpörelettä. En tiedä onko vikaa sähköissä vai meneekö tuo jonkin verran kostea hake niin tiukkaan, että ei jaksa pyörittää. Öljyä laittamalla pelaa kyllä huomattavasti paremmin.
Viimeisimmät hakepuut on tullut tehtyä kaivurilla ja kymppikouralla. Tyvipäästä tullut raapaistua pintaa rikki ennen katkaisemista ja latvus sitten erikseen. Näin siis männyllä ja lehtipuilla. Kuuset on tullut otettua kokonaan niissä kun on ollut sitä oksaa alhaalta asti. Viimeisimmät tuli kyllä keräiltyä alalta josta olisi tarkoitus tehdä peltoa niin tuli kaikki kerättyä oksineen päivineen, mutta metsässä voisi huoletta jättää ne oksat sinne mettään samoin kuin latvus ja ottaa vain sen "puun" siitä.
-
Itseä oikeastaan harmittaa ainoastaan, että tuli aikoinaan hommattua liian pieni hakekattila (150kw) kun olisi ollut reilusti isompi niin olisi tuolle viljakuivurillekkin saanut riittävästi lisälämpöä, ettei olisi paljon tarvinut öljyä polttaa. Kesäkäytön takia tuohon silloin päädyttiin. Mutta kesällä se lämmin vesi kannattaa tehdä jollain muulla kuin haketta käyttäen. Jos sopivasti tulisi joku isompi konttilaitos vastaan niin voisin, vaikka ostaa ja myydä tuon pienemmän pois.
Samoja ajatuksia, itsellä oli aikoinaan vielä kesäkäyttöäkin jossain määrin ts. navetan vaatimat pesuvedet aamuin illoin. Vanhaan pannuhuoneeseen ei isompaa pannua olisi sopinut, mutta iso varaaja kyllä. Vaikka 300kw:n stokeri ja iso varaaja, automaattisytyksellä tarpeen mukaan varaajan lataus ja kuivauskaudella saisi hakkeesta lisälämpöä kuivurille. Sopiva kontti kun sattuisi kohdalle, voisi miettiä lämmitystä uusiksi vaikka vanhassakaan muuta vikaa ole kuin liian tehoton kuivurin lisälämmöksi.
Pannuhuoneelta sisälle sen verran matkaa, että kanaalihäviöt jonkinlainen haitta. Sähköllä tuli yks kesä lämmitettyä ja näkyi liian komeasti sähkölaskussa. Sähkövaraaja pitäisi olla käyttöpaikan vieressä, ettei tule turhia häviöitä kuuman veden jatkuvasta kierrätyksestä. Ilman kierrätystä viive kuuman veden saamiseen hanasta aivan liian pitkä kymmenien metrien mittaisilla kanaaleilla.
-
Itseä oikeastaan harmittaa ainoastaan, että tuli aikoinaan hommattua liian pieni hakekattila (150kw) kun olisi ollut reilusti isompi niin olisi tuolle viljakuivurillekkin saanut riittävästi lisälämpöä, ettei olisi paljon tarvinut öljyä polttaa. Kesäkäytön takia tuohon silloin päädyttiin. Mutta kesällä se lämmin vesi kannattaa tehdä jollain muulla kuin haketta käyttäen. Jos sopivasti tulisi joku isompi konttilaitos vastaan niin voisin, vaikka ostaa ja myydä tuon pienemmän pois.
Samoja ajatuksia, itsellä oli aikoinaan vielä kesäkäyttöäkin jossain määrin ts. navetan vaatimat pesuvedet aamuin illoin. Vanhaan pannuhuoneeseen ei isompaa pannua olisi sopinut, mutta iso varaaja kyllä. Vaikka 300kw:n stokeri ja iso varaaja, automaattisytyksellä tarpeen mukaan varaajan lataus ja kuivauskaudella saisi hakkeesta lisälämpöä kuivurille. Sopiva kontti kun sattuisi kohdalle, voisi miettiä lämmitystä uusiksi vaikka vanhassakaan muuta vikaa ole kuin liian tehoton kuivurin lisälämmöksi.
Pannuhuoneelta sisälle sen verran matkaa, että kanaalihäviöt jonkinlainen haitta. Sähköllä tuli yks kesä lämmitettyä ja näkyi liian komeasti sähkölaskussa. Sähkövaraaja pitäisi olla käyttöpaikan vieressä, ettei tule turhia häviöitä kuuman veden jatkuvasta kierrätyksestä. Ilman kierrätystä viive kuuman veden saamiseen hanasta aivan liian pitkä kymmenien metrien mittaisilla kanaaleilla.
Joo no meillä varaajat käyttökohteissaan, joten sen puoleen häviötä ei tule. Meillä tuo laite kontissa joten periaatteessa helppo myydä ja vaihtaa isompi tilalle. Isoja konttilaitoksia ei vain ole oikein myynnissä. Satunnaisesti ollut irtopalasia jostakin purettuna, mutta aika vähän. Mietin jo pelkän ilmauunin hommaamista kuivurille, mutta sillä kun ei ole oikein muuta käyttöä kuivauskauden ulkopuolella.
-
Viimeisimmät hakepuut on tullut tehtyä kaivurilla ja kymppikouralla. Tyvipäästä tullut raapaistua pintaa rikki ennen katkaisemista ja latvus sitten erikseen. Näin siis männyllä ja lehtipuilla. Kuuset on tullut otettua kokonaan niissä kun on ollut sitä oksaa alhaalta asti. Viimeisimmät tuli kyllä keräiltyä alalta josta olisi tarkoitus tehdä peltoa niin tuli kaikki kerättyä oksineen päivineen, mutta metsässä voisi huoletta jättää ne oksat sinne mettään samoin kuin latvus ja ottaa vain sen "puun" siitä.
Näreestäkin lähtee oksat aika hyvin kymppikouralla. Kaivurilla on nopea vetäistä edestakas toiseen suuntaan toista reunaa painattaen. Yhdelle kantille voi oksat jäädäkin. Kuusi kuivaa kuivimmaksi ja puhdistaa kattilaa hakkeen seassa, siksi tykkään heittää vähän joukkoon jos on savotalla.
Mulla on vara valitä tyvipuuta tai latvarisua, siksi poltan automaatissa parempaa. Latvarisua poltin syksyllä hakkuriurakoitsijan alta 40 m3 ja sekin meni kahdella häiriöviestillä.
-
Viimeisimmät hakepuut on tullut tehtyä kaivurilla ja kymppikouralla. Tyvipäästä tullut raapaistua pintaa rikki ennen katkaisemista ja latvus sitten erikseen. Näin siis männyllä ja lehtipuilla. Kuuset on tullut otettua kokonaan niissä kun on ollut sitä oksaa alhaalta asti. Viimeisimmät tuli kyllä keräiltyä alalta josta olisi tarkoitus tehdä peltoa niin tuli kaikki kerättyä oksineen päivineen, mutta metsässä voisi huoletta jättää ne oksat sinne mettään samoin kuin latvus ja ottaa vain sen "puun" siitä.
Näreestäkin lähtee oksat aika hyvin kymppikouralla. Kaivurilla on nopea vetäistä edestakas toiseen suuntaan toista reunaa painattaen. Yhdelle kantille voi oksat jäädäkin. Kuusi kuivaa kuivimmaksi ja puhdistaa kattilaa hakkeen seassa, siksi tykkään heittää vähän joukkoon jos on savotalla.
Mulla on vara valitä tyvipuuta tai latvarisua, siksi poltan automaatissa parempaa. Latvarisua poltin syksyllä hakkuriurakoitsijan alta 40 m3 ja sekin meni kahdella häiriöviestillä.
Joo nopeeta oli kyllä, mutta eipä niitä oksia viittinyt tuonne tulevalle pellolle jättää, siksi kokonaisena pois. Nyt kun jossakin vaiheessa ehdin tuonne metsään niin jätän se latvuksen sinne mettään. Valtalajikkeena mänty niin ei ole paljon karsimista. En näe oikein järkeä alkaa niitä pieniä latvuksia ajamaan sieltä mettästä jääköön sinne.
-
paras päätös oli sammuttaa stokeri ja siirtyä sähköön. tupa syö ilman piippua 13000kwh ja navetta 85000kwh.tulee muuten aina suihkus kuuma vesi.
-
tulee muuten aina suihkus kuuma vesi.
Niin meilläkin, tullut jo neljä vuotta jatkuvasti, ei tunnin taukoa. Sen jälkeen kun talkkari lähti.
-
paras päätös oli sammuttaa stokeri ja siirtyä sähköön. tupa syö ilman piippua 13000kwh ja navetta 85000kwh.tulee muuten aina suihkus kuuma vesi.
sähkölasku on kuitenkin >10k€ ja ilmeisesti jo investoitu hakekalustoon? Silloin tuntuu jo ihmeelliseltä, miksei sitä käytä ja ota "ilmaista rahaa" pois vai oliko jo tiensä päässä tai vaatinut lisäinvestointeja?
Jos on työtä muuten riittämiin tai hommaa josta tienaa paremmin, niin silloin kannattaa rönsyjä karsia....puiden sijaan :)
-
paras päätös oli sammuttaa stokeri ja siirtyä sähköön. tupa syö ilman piippua 13000kwh ja navetta 85000kwh.tulee muuten aina suihkus kuuma vesi.
Ei se ongelma taida ollakkaan se, että suihkusta tuleva kuumavesi. Sen ihmisten käyttämä lämminvesi tai lämmin kämppä on pikkujuttu. Mutta sitten jos itse alkaisin lämmittämään noita kotieläinrakennuksia jollakin muulla esim. löpöllä niinkuin aiemmin tehtiin ja kuivurissa poltettaisiin löpöä pelkästään niin se käy kukkaron päälle. Mutta tapauskohtaisia juttuja. Itse en voi sanoa, että ongelmattomasti olisi mennyt. Silti kohtuu tyytyväinen olen. Vielä kun saisi tarpeeksi suuren varaston mihin mahtuisi vaikka parinkin vuoden hakkeet. Ja sen isomman kattilan, että löpö siirtyisi kuivauksessakin kokonaan varajärjestelmäksi. Ja ehkä hieman laadukkaamman tuotteen lämmön tuottoon kuin tuo täysi-ikäiseksi ehtinyt ala-talkkari. En edes viitsi ajatella mitä lysti maksaisi sähköllä nytkin sitä menee vielä pitkän matkaa yli 100000 kwh. Helppohan se kyllä on. Mutta tapauskohtaisia juttuja niinkuin sanoin. Samalla tulee metsiä ainakin jotenkin hoidettua, eikä puita tarvitse ilmaiseksi lahjoittaa eteenpäin. Vielä kun tuotakin puolta saa tehostettua, ettei aikaa kulu näin kauan kuin tähän asti on mennyt.
-
paras päätös oli sammuttaa stokeri ja siirtyä sähköön. tupa syö ilman piippua 13000kwh ja navetta 85000kwh.tulee muuten aina suihkus kuuma vesi.
Minkä kokoinen/ikäinen talo? Kohtuullisen kuuloinen sähkönkulutus äkkiseltään.
-
älväri tupa 6v niben poitoilmalämpö pumpulla,maitotila yks kersa viälä kotona 17v