Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: MJKA - 05.01.18 - klo:14:47
-
Tänäisessä Maastullissa Ympäristökeskuksen Seppo Knuuttila tuskailee vesiensuojelun tehottomuutta. Silmiini pisti toteamus, että kevennetty muokkaus on itseasiassa lisännyt liukoisen fosforin päästöjä! Eiköhän tämän ole tavallinen farmari hoksannut jo ajat sitten, mutta näillä "asioita tuntevilla" tutkijoilla kesti taas näin kauan. Eli ovat fosforin käyttäytymisestä maaperässä ulkona kuin lumiukot. Taas kerran näitten viisaitten kehittämät toimenpiteet toimivat ihan toisinpäin kuin on ollut tarkoitus. Tuo eroosio on tietysti tosiasia jossain rinnepelloilla, mutta ainakaan täällä Pohjanmaan tasamaapelloilla se ei ole mikään ongelma, kynnettiin sitten tai ei. Noita jutun Knuuttilan esittämiä ratkaisumalleja en kyllä peltoviljelyn osalta ymmärtänyt, ainakaan ensilukemalta.
-
Tulevaisuustutkijat ovat saanet perinteiset tutkijat epätoivon partaalle . Mutta on todella pitkä askel että peltoviljely olisi siirretty halleihin ja vertikaaliviljelyyn . Ihminen yrittää voittaa luonnon ymmärtämättä kuitenkaan täysin luontoa ja maaperän biologiaa sekä bakteerien toimintaa kaikkien kasvien ja kasvun alustana ja monipuolisen ravinnon lähteenä . Ravinteiden kierrätys on osin utopiaa tautien ja lääkkeiden mahdollisen rikastumisen vaara kierrossa kasvaa . Maaperä itsessään tekee tätä vielä puolestamme . On jo tehnyt kaiketi ihmisen viljelyssä 10000 vuotta
Ajatus on kyllä jokseenkin naivi siinä mielessä että ruokahuolto teollistuu täysin ja kapenee raaka- aineidenkin osalta kun perinteinen maatalous kuivuu jokseenkin pois kun siihen ei enää panosteta. Toki kiinnostaa sijoittajia joille tulee yksi mshdollisuus rahastaa ja rikastua kun pyörää keksitään uudestaan
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219599
-
Eiköhän ole helpompaa korvata ihminen älykkäällä automaatiolla, niin ruokatuotantoa ei tarvitse entrata, kun ei sitä tarvita ensinkään.
-
Knuuttila on aivan selvästi Artsin kanssa kavereita. Sen verran outoja ideoita löytyy.
-
Olen pitkään epäillyt että kyseessä on asennevamma. Tavallisissa, ei tulvatilanteissa, kirjoitellaan valtavista pintavalumista. Kuitenkin toistellaan että muuttujia on paljon. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38401/SY_21_2007.pdf?s sivut 16-17) tostakin on tempastu tutkimukseen https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94354/AnnalesAII286Kirkkala.pdf?sequence=2&isAllowed=y että valumaa olisi 4 m3/ha/v. Kenen pellolta tommoiset määrät lähtee? En ole missään nähnyt P-mittauksia salaojien laskuputkista verrattuna hajapäästöihin. Siis nimenomaan asutuskeskuksien valumiin. Kyseinen SK talutetaan aina jokien tulviessa johonkin sillalle taivastelemaan.
-
Joo pistäkää mörhöpuimurit myyntiin kun pellot pitää pistää päällekkäin ja kasvihuoneen tämän herran mukaan. Tulee taas hytittömät ja matalat puimurit muotiin. Mahtuu enemmän kerroksia nääs 😂
-
Joo, mut kasvihuoneissa voidaan viljojen hehtaarisadot moninkertaistaa nykyisestä, kun voidaan olosuhteet optimoida tarkalleen halutuksi.
-
Joo, mut kasvihuoneissa voidaan viljojen hehtaarisadot moninkertaistaa nykyisestä, kun voidaan olosuhteet optimoida tarkalleen halutuksi.
Hehtaarin halliin moneen kerrokseen, monta satoa vuodessa, optimiolosuhteissa, huippusatoja, tehokkaalla vesi-ja ravinnetaloudella ilman vesistöpäästöjä. No vielä on hiukan matkaa tähän pisteeseen, eikä kaikki päästöt ole vesistöön liittyviä. Pitäähän ne hallit jollain tavalla rakentaa, lämmittää/jäähdyttää, valaista jne jne. Päästöjä voi tulla muille sektoreille, mutta pääasia, että vesistöt pelastuu.
-
Tuossa alla olevassa linkissä on maapallon viljelty pinta-ala ja jokainen voi laskea paljonko hallitilaa tarvittaisiin korvaamaan peltoviljelyä . Jos oletetaan että eläinproteiini korvattaisiin kokonaan ja kasvihuoneen satotasot 10 -20 kertaistuu kerrosviljelyn, useiden satojen ym johdosta ( hatusta vedetty arvio ) niin hallitilaa pitää tilaa olla vielä melkoisesti .
Lisäksi nyt ei huomioitu lainkaan sitä että naudat tai muut märehtijät käyttävät viljellyn alan ulkopuolella nurmia tai laitumia kaksinkertaisen alan viljeltyyn alaan nähden mikä tarkoittaa sitä että kasviproteinin viljelyä olisi lisättävä vaikka usein väitetään että viljely-alaa voidaan vähentää jos eläimille ei syötettäisi ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa . Voidaan toki vähentää mutta proteinin tuotantoa on lisättävä jollain konstilla No tuo osuus olisi lisättävä niihin kasvihuoneisiin sekä teolliseen solulihan kasvatukseen .
Aikamoinen teollinen rakennusprojekti on ihmiskunnalla edessä että päästään saasteettomuuteen jos kaikki halutaan korvata . En edes yritä arvioida energian tarvetta tai muun infran rakennustarvetta ..
Joo , jossain määrin tämä varmaan toteutuu , mutta tuskin Suomessa. Eiköhän se veden puute ole ongelma ihan muualla ja lisäksi suotuisammat lämpö-olosuhteet . Täällä kannattaa valmistautua lyömään pensselit santaan jos tukipolitiikalla halutaan ohjata tuotantoa halleihin .
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_vilj.html
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_vilj.html
-
Olen pitkään epäillyt että kyseessä on asennevamma. Tavallisissa, ei tulvatilanteissa, kirjoitellaan valtavista pintavalumista. Kuitenkin toistellaan että muuttujia on paljon. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38401/SY_21_2007.pdf?s sivut 16-17) tostakin on tempastu tutkimukseen https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94354/AnnalesAII286Kirkkala.pdf?sequence=2&isAllowed=y että valumaa olisi 4 m3/ha/v. Kenen pellolta tommoiset määrät lähtee? En ole missään nähnyt P-mittauksia salaojien laskuputkista verrattuna hajapäästöihin. Siis nimenomaan asutuskeskuksien valumiin. Kyseinen SK talutetaan aina jokien tulviessa johonkin sillalle taivastelemaan.
Mää oon aina sanonut että isoin osa tuosta valumasta tulee isojen valtaojien ja jokien pohjista. Ne kun syvenevät ja levenevät joka vuosi
-
Mää oon aina sanonut että isoin osa tuosta valumasta tulee isojen valtaojien ja jokien pohjista. Ne kun syvenevät ja levenevät joka vuosi
Kyllä meillä valtaojat tuppaavat hiljaa liettymään..
-
Mää oon aina sanonut että isoin osa tuosta valumasta tulee isojen valtaojien ja jokien pohjista. Ne kun syvenevät ja levenevät joka vuosi
Kyllä meillä valtaojat tuppaavat hiljaa liettymään..
Joo... mut tuleeko se liete ojien reunoilta. Ja sit tulvavedet vievät sen mereen. Etelän jokia ei ruoppailla kun ne syvenevät itsekseen
-
Taas tuli melkoinen maatalouden ravinnepäästö kirkkonummella:
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/594997-pumppuasema-vuoti-kaksi-paivaa-maastoon-jatevetta-vesilaitos-ei-huomannut-mitaan
-
Tänäisessä Maastullissa Ympäristökeskuksen Seppo Knuuttila tuskailee vesiensuojelun tehottomuutta. Silmiini pisti toteamus, että kevennetty muokkaus on itseasiassa lisännyt liukoisen fosforin päästöjä! Eiköhän tämän ole tavallinen farmari hoksannut jo ajat sitten, mutta näillä "asioita tuntevilla" tutkijoilla kesti taas näin kauan. Eli ovat fosforin käyttäytymisestä maaperässä ulkona kuin lumiukot. Taas kerran näitten viisaitten kehittämät toimenpiteet toimivat ihan toisinpäin kuin on ollut tarkoitus. Tuo eroosio on tietysti tosiasia jossain rinnepelloilla, mutta ainakaan täällä Pohjanmaan tasamaapelloilla se ei ole mikään ongelma, kynnettiin sitten tai ei. Noita jutun Knuuttilan esittämiä ratkaisumalleja en kyllä peltoviljelyn osalta ymmärtänyt, ainakaan ensilukemalta.
sillä on suuri ero, kynnetäänkö syksyllä vai keväällä. Aikaisin syksyllä kynnetty maa on puoli vuotta alttiina tälle eroosiolle ja siihen osuu vielä keskimääräisesti nämä vuoden märimmät ajat, syksyllä sataa paljon ja keväällä sulamisvedet huuhtoo. Ravinnevalumat on vain yksi kuormittava tekijä, paljonko tästä maan kääntämisestä aiheutuu muuta esim sitä kauhistuttavaa hiilen karkailua tai eloperäisen aineksen vähenemistä....joku joka ymmärtää enemmän asioista on näistä huolissaan.
Jossain vanhassa opuksessa tätä kynnön välttämättömyyttä perusteltiin kolmella asialla, jotka on nyt muulla tavalla jo ratkaistu, ettei sille enää ole näistä syistä johtuvaa pakkoa. Vastaava mysteeri on kerääjäkasvit, mitä ne kerää ellei kerääjäkasvien keräämistä edellytetä missään ehdoissa?
-
Olikos se koneviesti taikka km, jossa oli juttua näistä valumista.
Mulle jäi se käsitys että muokatusta tulee huomattavasti enemmän päästöjä.
-
Knuuttila on aivan selvästi Artsin kanssa kavereita. Sen verran outoja ideoita löytyy.
Eikös tällä ukolla ole pääsy kielletty Venäjälle tutkimaan vesistöjä?
-
Tuossa alla olevassa linkissä on maapallon viljelty pinta-ala ja jokainen voi laskea paljonko hallitilaa tarvittaisiin korvaamaan peltoviljelyä . Jos oletetaan että eläinproteiini korvattaisiin kokonaan ja kasvihuoneen satotasot 10 -20 kertaistuu kerrosviljelyn, useiden satojen ym johdosta ( hatusta vedetty arvio ) niin hallitilaa pitää tilaa olla vielä melkoisesti .
Lisäksi nyt ei huomioitu lainkaan sitä että naudat tai muut märehtijät käyttävät viljellyn alan ulkopuolella nurmia tai laitumia kaksinkertaisen alan viljeltyyn alaan nähden mikä tarkoittaa sitä että kasviproteinin viljelyä olisi lisättävä vaikka usein väitetään että viljely-alaa voidaan vähentää jos eläimille ei syötettäisi ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa . Voidaan toki vähentää mutta proteinin tuotantoa on lisättävä jollain konstilla No tuo osuus olisi lisättävä niihin kasvihuoneisiin sekä teolliseen solulihan kasvatukseen .
Aikamoinen teollinen rakennusprojekti on ihmiskunnalla edessä että päästään saasteettomuuteen jos kaikki halutaan korvata . En edes yritä arvioida energian tarvetta tai muun infran rakennustarvetta ..
Joo , jossain määrin tämä varmaan toteutuu , mutta tuskin Suomessa. Eiköhän se veden puute ole ongelma ihan muualla ja lisäksi suotuisammat lämpö-olosuhteet . Täällä kannattaa valmistautua lyömään pensselit santaan jos tukipolitiikalla halutaan ohjata tuotantoa halleihin .
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_vilj.html
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_vilj.html
nämä taulukot ovat hyvät ja osoittavat selvästi, että meidän viljelyala 21 770 km2 ei vaikuta kärpäsen paskan vertaa maapallon yli 15 milj km2 viljelyalaan, ei sadossa, ei ilmastonmuutoksessa, eikä missään muussakaan. Samoin tämä vedenkäyttö kasteluun...ei tarvitse öisin pyöriä syyllisyyden takia sängyssä, kun kasteltua alaa on 2,9% viljelyalasta. Pienen maan toki pitää näyttää esimerkkiä ja pitää kovaa meteliä.....
Eli pitää keskittyä vain kotipesän asioihin, sitten herääkin kysymys voiko tämä 7%, joka meillä on viljeltyä alaa, olla syypää näihin ongelmiin eli onko tämän 93%:n osuus puhdas nolla kun esim päästöjä vesistöihin lasketaan? Käsittääkseni tähän viljeltyyn alaan panostus on rahallisesti ja painostus muuten on aika kovaa?
-
Tänäisessä Maastullissa Ympäristökeskuksen Seppo Knuuttila tuskailee vesiensuojelun tehottomuutta. Silmiini pisti toteamus, että kevennetty muokkaus on itseasiassa lisännyt liukoisen fosforin päästöjä! Eiköhän tämän ole tavallinen farmari hoksannut jo ajat sitten, mutta näillä "asioita tuntevilla" tutkijoilla kesti taas näin kauan. Eli ovat fosforin käyttäytymisestä maaperässä ulkona kuin lumiukot. Taas kerran näitten viisaitten kehittämät toimenpiteet toimivat ihan toisinpäin kuin on ollut tarkoitus. Tuo eroosio on tietysti tosiasia jossain rinnepelloilla, mutta ainakaan täällä Pohjanmaan tasamaapelloilla se ei ole mikään ongelma, kynnettiin sitten tai ei. Noita jutun Knuuttilan esittämiä ratkaisumalleja en kyllä peltoviljelyn osalta ymmärtänyt, ainakaan ensilukemalta.
Joskus aikoinaan nämä asiantuntijat käskivät muuttamaan pellon auraussuunnan korkeuskäyrien suuntaiseksi.
-
Tänäisessä Maastullissa Ympäristökeskuksen Seppo Knuuttila tuskailee vesiensuojelun tehottomuutta. Silmiini pisti toteamus, että kevennetty muokkaus on itseasiassa lisännyt liukoisen fosforin päästöjä! Eiköhän tämän ole tavallinen farmari hoksannut jo ajat sitten, mutta näillä "asioita tuntevilla" tutkijoilla kesti taas näin kauan. Eli ovat fosforin käyttäytymisestä maaperässä ulkona kuin lumiukot. Taas kerran näitten viisaitten kehittämät toimenpiteet toimivat ihan toisinpäin kuin on ollut tarkoitus. Tuo eroosio on tietysti tosiasia jossain rinnepelloilla, mutta ainakaan täällä Pohjanmaan tasamaapelloilla se ei ole mikään ongelma, kynnettiin sitten tai ei. Noita jutun Knuuttilan esittämiä ratkaisumalleja en kyllä peltoviljelyn osalta ymmärtänyt, ainakaan ensilukemalta.
sillä on suuri ero, kynnetäänkö syksyllä vai keväällä. Aikaisin syksyllä kynnetty maa on puoli vuotta alttiina tälle eroosiolle ja siihen osuu vielä keskimääräisesti nämä vuoden märimmät ajat, syksyllä sataa paljon ja keväällä sulamisvedet huuhtoo. Ravinnevalumat on vain yksi kuormittava tekijä, paljonko tästä maan kääntämisestä aiheutuu muuta esim sitä kauhistuttavaa hiilen karkailua tai eloperäisen aineksen vähenemistä....joku joka ymmärtää enemmän asioista on näistä huolissaan.
Jossain vanhassa opuksessa tätä kynnön välttämättömyyttä perusteltiin kolmella asialla, jotka on nyt muulla tavalla jo ratkaistu, ettei sille enää ole näistä syistä johtuvaa pakkoa. Vastaava mysteeri on kerääjäkasvit, mitä ne kerää ellei kerääjäkasvien keräämistä edellytetä missään ehdoissa?
Tuota väitettä kynnetyn eroosiosta ja valumasta kyllä ihmettelen. Ainakin savimailla tilanne on se, että kynnettyyn maahan muodostuu huokostilavuutta, sadevesi painuu kynnöksen sisään ja jos vettä tulee enemmän niin vesi pysähtyy kyntöviilujen väleihin. Aniharvoin savimailta mitään vesiä ojiin valuu ainakaan täälläpäin. Onkohan sitten muilla maalajeilla tilanne toinen, sitä en osaa sanoa. Ja millä tavalla se kultivoitu sitten olisi kynnettyä parempi tässä suhteessa?
-
Suurimmat päästöt tulee kaupunkien ja kuntien huonoista ja tehottomista paskaveden puhdistamoista. Pieni sade on ni vuotavat yli ihan helkutisti on nähty. Joet puhdistamoiden alajuoksulla aivan rehevöityneet. Kaikki aina maatalouden syytä vaikka kaupunkilaiset itse syypäitä. Kynnetty maa on parempi valuman pysäyttäjä kun pelkkä sänki.
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Olet samassa tutkijoiden(kin) kanssa. Talvilevitystähän noilla säännöksiä koetetaan estää ja ongelma on, että tätä tilanteen mukaan toimimista ei pitävästi voi lainsäädäntöön kirjoittaa. Venkoilijat tuhoavat monen muun järjenkäytön.
Mutta nuo Knuutila mietteet ruuantuotannon tulevaisuudesta hän olisi oman uskottavuutensa vuoksi saanut jättää lausumasta. Sen tämä vahvistaa, että asiantuntijoita ei saisi koskaan päästää oman alansa politiikasta lopullisesti päättämään. Pätee tietysti myös viljelijöiden ja maatalouspolitiikkaan.
-
eikös se vanha lausunto tässäkin päde; kukaan ei ole niin viisas kuin ihminen, paitsi insinööri. yhden alan tietäjä joka ei osaa soveltaa tietoa muuhun.
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Olet samassa tutkijoiden(kin) kanssa. Talvilevitystähän noilla säännöksiä koetetaan estää ja ongelma on, että tätä tilanteen mukaan toimimista ei pitävästi voi lainsäädäntöön kirjoittaa. Venkoilijat tuhoavat monen muun järjenkäytön.
Mutta nuo Knuutila mietteet ruuantuotannon tulevaisuudesta hän olisi oman uskottavuutensa vuoksi saanut jättää lausumasta. Sen tämä vahvistaa, että asiantuntijoita ei saisi koskaan päästää oman alansa politiikasta lopullisesti päättämään. Pätee tietysti myös viljelijöiden ja maatalouspolitiikkaan.
Periaatteessa tuo olisi toteutettavissa sillä että lanta on mullattava syksy levityksessä eikä silloin tarvitaisi mitään päivämääriä. Multaa sitten vaikka kantoharalla kuhan multaa.
MTT tutkivat että ei karjatalous olekkaan niin paha saastuttaja kuin on luultu. Jopa viljanviljely alueilla on isommat ravinne päästöt kuin tizzinkoitto alueella. Tämä johtuu siitä pakolisesta nurmipeitteisyydestä minkä naudat vaatii. Eikä siitä makseta lisää liksaa, niin miksi pitäisi kasvitilallekkaan maksaa lisää liksaa että on lohko kasvipeitteisenä?
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Olet samassa tutkijoiden(kin) kanssa. Talvilevitystähän noilla säännöksiä koetetaan estää ja ongelma on, että tätä tilanteen mukaan toimimista ei pitävästi voi lainsäädäntöön kirjoittaa. Venkoilijat tuhoavat monen muun järjenkäytön.
Mutta nuo Knuutila mietteet ruuantuotannon tulevaisuudesta hän olisi oman uskottavuutensa vuoksi saanut jättää lausumasta. Sen tämä vahvistaa, että asiantuntijoita ei saisi koskaan päästää oman alansa politiikasta lopullisesti päättämään. Pätee tietysti myös viljelijöiden ja maatalouspolitiikkaan.
Periaatteessa tuo olisi toteutettavissa sillä että lanta on mullattava syksy levityksessä eikä silloin tarvitaisi mitään päivämääriä. Multaa sitten vaikka kantoharalla kuhan multaa.
MTT tutkivat että ei karjatalous olekkaan niin paha saastuttaja kuin on luultu. Jopa viljanviljely alueilla on isommat ravinne päästöt kuin tizzinkoitto alueella. Tämä johtuu siitä pakolisesta nurmipeitteisyydestä minkä naudat vaatii. Eikä siitä makseta lisää liksaa, niin miksi pitäisi kasvitilallekkaan maksaa lisää liksaa että on lohko kasvipeitteisenä?
Johtuisko tuo maksaminen siitä, että elukkatilalla se ei aiheuta ylimääräisiä toimenpiteitä tai pienempiä satoja kun taas viljatilalla olisi sekä muokkauksellisesti että sadollisesti järkevämpää muokata niitä peltoja syksyllä. Ja päättäjät kun ovat saaneet päähänsä että kasvipeitteisyys on hyvä niin jos ei pakoteta niin vapaaehtoisesti ainoa konsti on raha
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Olet samassa tutkijoiden(kin) kanssa. Talvilevitystähän noilla säännöksiä koetetaan estää ja ongelma on, että tätä tilanteen mukaan toimimista ei pitävästi voi lainsäädäntöön kirjoittaa. Venkoilijat tuhoavat monen muun järjenkäytön.
Mutta nuo Knuutila mietteet ruuantuotannon tulevaisuudesta hän olisi oman uskottavuutensa vuoksi saanut jättää lausumasta. Sen tämä vahvistaa, että asiantuntijoita ei saisi koskaan päästää oman alansa politiikasta lopullisesti päättämään. Pätee tietysti myös viljelijöiden ja maatalouspolitiikkaan.
Periaatteessa tuo olisi toteutettavissa sillä että lanta on mullattava syksy levityksessä eikä silloin tarvitaisi mitään päivämääriä. Multaa sitten vaikka kantoharalla kuhan multaa.
MTT tutkivat että ei karjatalous olekkaan niin paha saastuttaja kuin on luultu. Jopa viljanviljely alueilla on isommat ravinne päästöt kuin tizzinkoitto alueella. Tämä johtuu siitä pakolisesta nurmipeitteisyydestä minkä naudat vaatii. Eikä siitä makseta lisää liksaa, niin miksi pitäisi kasvitilallekkaan maksaa lisää liksaa että on lohko kasvipeitteisenä?
Johtuisko tuo maksaminen siitä, että elukkatilalla se ei aiheuta ylimääräisiä toimenpiteitä tai pienempiä satoja kun taas viljatilalla olisi sekä muokkauksellisesti että sadollisesti järkevämpää muokata niitä peltoja syksyllä. Ja päättäjät kun ovat saaneet päähänsä että kasvipeitteisyys on hyvä niin jos ei pakoteta niin vapaaehtoisesti ainoa konsti on raha
Eihän se aiheuta viljatilallakaan kuin muutaman kympin siemen laskun kylväessä. 3-5 vuotta heinallä ja ei mitään muokkaustöitä. Eli toiselle maksetaan siitä kun ei muokaa ja toiselle ei.
-
Hömppäheinät eivät kelpaa kasvipeitteisyys alaan, eivätkä saa kasvipeitteisyys korvausta.
muokkauksista...
Jos kynnät syksyllä, sitä pinta-alaa ei hyväksytä kasvipeitteiseksi,
mutta jos kynnät keväällä, niin se ala lasketaan kasvipeitteiseksi.
Molemmat kyntäjät tekivät saman työn, toiselle maksettiin, toiselle ei.
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Olet samassa tutkijoiden(kin) kanssa. Talvilevitystähän noilla säännöksiä koetetaan estää ja ongelma on, että tätä tilanteen mukaan toimimista ei pitävästi voi lainsäädäntöön kirjoittaa. Venkoilijat tuhoavat monen muun järjenkäytön.
Mutta nuo Knuutila mietteet ruuantuotannon tulevaisuudesta hän olisi oman uskottavuutensa vuoksi saanut jättää lausumasta. Sen tämä vahvistaa, että asiantuntijoita ei saisi koskaan päästää oman alansa politiikasta lopullisesti päättämään. Pätee tietysti myös viljelijöiden ja maatalouspolitiikkaan.
Kommentoin tuota ruuantuotannon tulevaisuus puolta ja totean että hyvin monet ovat vankasti sitä mieltä että peltoviljely voidaan korvata vertikaaliviljelyllä ja muilla tämän tyyppisillä teollisilla toimilla ja vastaavalla proteinien tuotannolla .
Minun mielestä pelkkä matematiikka tulee tässä vastaan vaikka itse tuotannolliset ratkaisut kyettäisiinkin löytämään . Ja pelkään pahoin että politiittiset ristiriidat tästä aiheesta tulevat vaarantamaan ruuantuotannon perustaa jo lähitulevsisuudessa
-
Kaikkea voi tehdä, jos löytyy maksaja.
-
Mikäs se SYKE oikein on? Eikös se -95 ollut tavallinen yhdistys? Ja vähitellen suotiin keskusviraston tehtäviä? Eihän ne kaikki Kuopion hygieenikot voineen työllistyä uuteen ministeriöön. Onkohan muutakin vilppiä?
-
Mikäs se SYKE oikein on? Eikös se -95 ollut tavallinen yhdistys? Ja vähitellen suotiin keskusviraston tehtäviä? Eihän ne kaikki Kuopion hygieenikot voineen työllistyä uuteen ministeriöön. Onkohan muutakin vilppiä?
www.syke.fi Ympäristöministeriön alainen asiantuntijavirasto.
-
Niinku ajatuspaja? Ilman virkamiesvastuuta?
Sentään hyvä että esim Arandan muutostöihin löytyi äkkiästi rahoja ja RMJ -eiku RMC töitä. Ja kun saatiin Merentutkimuslaitos lopetettua niin siihenkin hommaan löytyi lisää resursseja...eiku...siis päästään tutkimaan Suomenlahden sinileviä Tanskan salmeen.
-
Vaihtoehtoiset faktat syntyvät useimmiten täydellisestä asiantuntemattomuudesta...
-
Niinku ajatuspaja? Ilman virkamiesvastuuta?
Sentään hyvä että esim Arandan muutostöihin löytyi äkkiästi rahoja ja RMJ -eiku RMC töitä. Ja kun saatiin Merentutkimuslaitos lopetettua niin siihenkin hommaan löytyi lisää resursseja...eiku...siis päästään tutkimaan Suomenlahden sinileviä Tanskan salmeen.
Niinku MTT tai Metsäntutkimuslaitos, nykyisin Luke. Virkavastuu istuu aika huonosti tutkimustyöhön ainkin omasta mielestäni.
-
Niinku ajatuspaja? Ilman virkamiesvastuuta?
Sentään hyvä että esim Arandan muutostöihin löytyi äkkiästi rahoja ja RMJ -eiku RMC töitä. Ja kun saatiin Merentutkimuslaitos lopetettua niin siihenkin hommaan löytyi lisää resursseja...eiku...siis päästään tutkimaan Suomenlahden sinileviä Tanskan salmeen.
Niinku MTT tai Metsäntutkimuslaitos, nykyisin Luke. Virkavastuu istuu aika huonosti tutkimustyöhön ainkin omasta mielestäni.
Totalitäärisissä yhteiskunnissa tutkijat saavat niitä vastauksia joita politikot käskevät. Näin ei onneksi ole Suomessa 8)
-
Niinku ajatuspaja? Ilman virkamiesvastuuta?
Sentään hyvä että esim Arandan muutostöihin löytyi äkkiästi rahoja ja RMJ -eiku RMC töitä. Ja kun saatiin Merentutkimuslaitos lopetettua niin siihenkin hommaan löytyi lisää resursseja...eiku...siis päästään tutkimaan Suomenlahden sinileviä Tanskan salmeen.
Niinku MTT tai Metsäntutkimuslaitos, nykyisin Luke. Virkavastuu istuu aika huonosti tutkimustyöhön ainkin omasta mielestäni.
Totalitäärisissä yhteiskunnissa tutkijat saavat niitä vastauksia joita politikot käskevät. Näin ei onneksi ole Suomessa 8)
No kyllä tuo valitettavasti näyttää siltä ympäristömoinisteriössä ja jos saa eri tuloksen kuin ministeri haluaa, niin se tutkimus sivuutetaan kylmästi. Ainakin Ville Niinistö toimi näin.
-
Niinku ajatuspaja? Ilman virkamiesvastuuta?
Sentään hyvä että esim Arandan muutostöihin löytyi äkkiästi rahoja ja RMJ -eiku RMC töitä. Ja kun saatiin Merentutkimuslaitos lopetettua niin siihenkin hommaan löytyi lisää resursseja...eiku...siis päästään tutkimaan Suomenlahden sinileviä Tanskan salmeen.
Niinku MTT tai Metsäntutkimuslaitos, nykyisin Luke. Virkavastuu istuu aika huonosti tutkimustyöhön ainkin omasta mielestäni.
Totalitäärisissä yhteiskunnissa tutkijat saavat niitä vastauksia joita politikot käskevät. Näin ei onneksi ole Suomessa 8)
No kyllä tuo valitettavasti näyttää siltä ympäristömoinisteriössä ja jos saa eri tuloksen kuin ministeri haluaa, niin se tutkimus sivuutetaan kylmästi. Ainakin Ville Niinistö toimi näin.
Jos kerran tapaus on tiedossasi, sen voisi myös kertoa, eikä heittää ilmaan vihjailuja ?
-SS-
-
Niinku ajatuspaja? Ilman virkamiesvastuuta?
Sentään hyvä että esim Arandan muutostöihin löytyi äkkiästi rahoja ja RMJ -eiku RMC töitä. Ja kun saatiin Merentutkimuslaitos lopetettua niin siihenkin hommaan löytyi lisää resursseja...eiku...siis päästään tutkimaan Suomenlahden sinileviä Tanskan salmeen.
Niinku MTT tai Metsäntutkimuslaitos, nykyisin Luke. Virkavastuu istuu aika huonosti tutkimustyöhön ainkin omasta mielestäni.
Totalitäärisissä yhteiskunnissa tutkijat saavat niitä vastauksia joita politikot käskevät. Näin ei onneksi ole Suomessa 8)
No kyllä tuo valitettavasti näyttää siltä ympäristömoinisteriössä ja jos saa eri tuloksen kuin ministeri haluaa, niin se tutkimus sivuutetaan kylmästi. Ainakin Ville Niinistö toimi näin.
Jos kerran tapaus on tiedossasi, sen voisi myös kertoa, eikä heittää ilmaan vihjailuja ?
-SS-
No nykyistä tukijärjestelmää sorvatessa käytettiin ympäristöministeriössä josku 1980 luvulla tehtyä tutkimusta joka perustui pitkälti olettamuksiin. Samaan aikaan valmistui tutkimukseen ja kenttäkoe alueeseen perustuva tutkimus jossa oli mitattu valumien todeliset ravinne päästöt. Tätä tutkimusta ei edes noteerattu ympäristöministeriössä. Kyllä minusta olisi pitänyt tutustua ainakin tutkimukseen eikä käyttää valtaa omien ennakkoluuloisen politiikan tarkoitusperien ajamiseen.
-
Ehkä olet taas kerran lukenut vaillinaisesti eri tutkimusten tuloksia.
Esimerkiksi jos joku äkkiyksinkertainen lukisi vaikka Rehtijärvi-projektissa mitattuja ravinnepäästöjä. Siinä näkyy lause, että "suurin osa järven liukoisen fosforin kuormituksesta tulee muualta kuin viljellyiltä pelloilta." Jos tätä alkaisi julistamaan lukematta itse tulosta, niin tulisi melkoisesti viallinen lausunto siitä.
Koska sitten varsinaisissa tuloksissa todettiin hevos- ja lypsykarjatilojen jaloittelualueilta, rehuaumojen seudulta, tilakeskuksen ojastosta, siellä löytyi suuria pistekuormituksia.
Sitten on ainakin neljä tutkimusta, joissa on tutkittu valumia, eikä väittämääsi tulosta viljanviljelytilojen suurimmista fosfori- ja typpipäästöistä voitu näistä ainakaan todentaa: 0,03 mg/l metsä, 0,47 mg/l Suomen peltojen keskimääräinen, 5,9 mg/l lypsykarjatilojen keskimääräinen fosfaattipitoisuus. Typpipäästöjen osalta suhdeluvut melko samat.
Rekola 1993, Jansson 2000, Uusi-Kämppä 2002, 2003
-SS-
-
Niinku MTT tai Metsäntutkimuslaitos, nykyisin Luke. Virkavastuu istuu aika huonosti tutkimustyöhön ainkin omasta mielestäni.
Totalitäärisissä yhteiskunnissa tutkijat saavat niitä vastauksia joita politikot käskevät. Näin ei onneksi ole Suomessa 8)
No kyllä tuo valitettavasti näyttää siltä ympäristömoinisteriössä ja jos saa eri tuloksen kuin ministeri haluaa, niin se tutkimus sivuutetaan kylmästi. Ainakin Ville Niinistö toimi näin.
Jos kerran tapaus on tiedossasi, sen voisi myös kertoa, eikä heittää ilmaan vihjailuja ?
-SS-
No nykyistä tukijärjestelmää sorvatessa käytettiin ympäristöministeriössä josku 1980 luvulla tehtyä tutkimusta joka perustui pitkälti olettamuksiin. Samaan aikaan valmistui tutkimukseen ja kenttäkoe alueeseen perustuva tutkimus jossa oli mitattu valumien todeliset ravinne päästöt. Tätä tutkimusta ei edes noteerattu ympäristöministeriössä. Kyllä minusta olisi pitänyt tutustua ainakin tutkimukseen eikä käyttää valtaa omien ennakkoluuloisen politiikan tarkoitusperien ajamiseen.
ympäristötutkimus kärsii laajoja uskottavuusongelmia. Meillähän on luonnonsuojelujärjestöt, poliittiset puolueet, tutkimuslaitokset ja muutamassa vuosikymmenessä muodostunut hallinto....kaikki onnellisesti sekaisin ja samoilla ihmisillä miehitetty. Kaikkia tutkimuksia pitää ensin lukea takasivulta, kuka on tutkinut ja mihin lähteisiin on viitattu. Ympäristöhallinnon voima on noussut ihan omalle tasolleen, kaikki muistavat tämän Naturan, jolloin dokumentteja oli saatavilla vain ranskan kielellä, valitukset kaikui kuuroille korville, kireä aikataulu....kaikki vaan sen takia, ettei se olisi kestänyt tarkempaa tutkimusta.
Ilmastonmuutos, meillä ei taida kenelläkään olla yhtäkään konkreettista havaintoa tai kokemusta sen olemassa olosta. Sääilmiöt, sateet, myrskyt...aihetodisteita sanoisi juristi eli ollaan kyllä niin vietävissä sen suhteen mitä media, poliitikot ja tutkijat meille syöttää. Vain se tosiasia on selvä, että näyteämpäri kädessä ojassa kykkivä tutkija ei vie meidän kansantaloutta yhtään eteenpäin, että niidenkin määrää pitäisi jonkun vahtia.
-
Ehkä olet taas kerran lukenut vaillinaisesti eri tutkimusten tuloksia.
Esimerkiksi jos joku äkkiyksinkertainen lukisi vaikka Rehtijärvi-projektissa mitattuja ravinnepäästöjä. Siinä näkyy lause, että "suurin osa järven liukoisen fosforin kuormituksesta tulee muualta kuin viljellyiltä pelloilta." Jos tätä alkaisi julistamaan lukematta itse tulosta, niin tulisi melkoisesti viallinen lausunto siitä.
Koska sitten varsinaisissa tuloksissa todettiin hevos- ja lypsykarjatilojen jaloittelualueilta, rehuaumojen seudulta, tilakeskuksen ojastosta, siellä löytyi suuria pistekuormituksia.
Sitten on ainakin neljä tutkimusta, joissa on tutkittu valumia, eikä väittämääsi tulosta viljanviljelytilojen suurimmista fosfori- ja typpipäästöistä voitu näistä ainakaan todentaa: 0,03 mg/l metsä, 0,47 mg/l Suomen peltojen keskimääräinen, 5,9 mg/l lypsykarjatilojen keskimääräinen fosfaattipitoisuus. Typpipäästöjen osalta suhdeluvut melko samat.
Rekola 1993, Jansson 2000, Uusi-Kämppä 2002, 2003
-SS-
Nuo kaikki oli joko ennen vuosituhannen vaihdetta tai 2000 luvun taitteessa tehtyjä tutkimuksia. Pistettu Lipposen hallituksen aikaan vireille. Edelisen Hallituksen aikaan tehtiin uusin tutkimus joka ei tukenut näitä tutkimuksia ja Hallituksen ympäristöpolitiikkaa.
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Savimailla ravinnevalumien kurissapitämiseksi on tärkeintä estää maan tiivistyminen. Lannanlevitys kun pohjamaa on märkää on savelle pahinta myrkkyä. Kevätlevityksessä pohjamaa on märkää ja usein myös loppusyksynä. Muuten saven toimivuudelle on eduksi lisätä eloperäistä ainesta.
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Savimailla ravinnevalumien kurissapitämiseksi on tärkeintä estää maan tiivistyminen. Lannanlevitys kun pohjamaa on märkää on savelle pahinta myrkkyä. Kevätlevityksessä pohjamaa on märkää ja usein myös loppusyksynä. Muuten saven toimivuudelle on eduksi lisätä eloperäistä ainesta.
Ole hyvä ja laita linkki tutkimukseen, joka nimenomaan on mittamalla pystynyt kiistämään nuo aikaisemmat tutkimukset. On muistettava, että nykyään tutkimuksessa ei juurikaan mitata valumia enää vesistä, koska se on kallista ja aikaa viepää, vaan pintamaasta ja ojien pohjasedimenteistä.
-SS-
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Savimailla ravinnevalumien kurissapitämiseksi on tärkeintä estää maan tiivistyminen. Lannanlevitys kun pohjamaa on märkää on savelle pahinta myrkkyä. Kevätlevityksessä pohjamaa on märkää ja usein myös loppusyksynä. Muuten saven toimivuudelle on eduksi lisätä eloperäistä ainesta.
Samassa MTT tutkimuksessa todettiin että hehtaarille voitaisiin ajaa isompia lantamääriä syksyllä jos pelto kynnetään syvempään.
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Savimailla ravinnevalumien kurissapitämiseksi on tärkeintä estää maan tiivistyminen. Lannanlevitys kun pohjamaa on märkää on savelle pahinta myrkkyä. Kevätlevityksessä pohjamaa on märkää ja usein myös loppusyksynä. Muuten saven toimivuudelle on eduksi lisätä eloperäistä ainesta.
Ole hyvä ja laita linkki tutkimukseen, joka nimenomaan on mittamalla pystynyt kiistämään nuo aikaisemmat tutkimukset. On muistettava, että nykyään tutkimuksessa ei juurikaan mitata valumia enää vesistä, koska se on kallista ja aikaa viepää, vaan pintamaasta ja ojien pohjasedimenteistä.
-SS-
Nämä ovat maalaisjärjellä pääteltyjä ja taitaa EU kaatua ennenkuin asiasta saataisiin tutkimustuloksia.
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Savimailla ravinnevalumien kurissapitämiseksi on tärkeintä estää maan tiivistyminen. Lannanlevitys kun pohjamaa on märkää on savelle pahinta myrkkyä. Kevätlevityksessä pohjamaa on märkää ja usein myös loppusyksynä. Muuten saven toimivuudelle on eduksi lisätä eloperäistä ainesta.
Ole hyvä ja laita linkki tutkimukseen, joka nimenomaan on mittamalla pystynyt kiistämään nuo aikaisemmat tutkimukset. On muistettava, että nykyään tutkimuksessa ei juurikaan mitata valumia enää vesistä, koska se on kallista ja aikaa viepää, vaan pintamaasta ja ojien pohjasedimenteistä.
-SS-
Nämä ovat maalaisjärjellä pääteltyjä ja taitaa EU kaatua ennenkuin asiasta saataisiin tutkimustuloksia.
jos saadaankin, niin ne julistetaa väärin tehdyksi.
-
mikäs se olikaan vaatimus tervan hyödyistä? en muista mutta miusta pikkasen haetun makuinen syy..
-
Mä olen miettinyt /ihmetellyt sitä, että miksi se talven alle mullattava lanta pitää ajaa mahdollisimman aikaisin sinne peltoon, siiis ihan lainsäätäjänkin mielestä. Noin maalaisjärjellä ajateltuna olisi paras ajankohta juuri ennen talven tuloa. Itse ajellut nyt kahtena syksynä osan kuivalannasta mahdollisimman myöhään, menneenä syksynäkin luvallisella jatkoajalla. Loput sitten keväällä.
Savimailla ravinnevalumien kurissapitämiseksi on tärkeintä estää maan tiivistyminen. Lannanlevitys kun pohjamaa on märkää on savelle pahinta myrkkyä. Kevätlevityksessä pohjamaa on märkää ja usein myös loppusyksynä. Muuten saven toimivuudelle on eduksi lisätä eloperäistä ainesta.
Aitosavimaita ei itsellä ole, mutta samaa mieltä, että peltoja ei pidä tiivistää tai siis käytännössä minimoidaan tiivistyminen. Valvonnan (kyttäävän naapurin) kannalta tuollainen selkeä päivämäärä on hyvä ja helppo havainnoida.
-
Kartat peltolohkojen eroosioherkkyydestä on tekeillä, seuraavat suojakaistat sijoitetaan noiden mukaan. Korvaustakin voi varmaan saada, jos löysää rahaa sattuu joskus olemaan.
http://ely.maps.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=f41384e7064f433ebc65fcef19484de9 (http://ely.maps.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=f41384e7064f433ebc65fcef19484de9)
Loimaalla suurimmat korkeuserot näyttäisi tulevan epätasaisesta kynnöstä.
-
Kaikkien sopii katsella laserkeilausaineistoa omilta tiluksilta.
Erittäin hyvä aineisto.
Käytännön merkitystä? Niin no, muokkaukset ehkä. Metsissä sitävastoin paljonkin voi ohjailla vesiä.
-
Kartat peltolohkojen eroosioherkkyydestä on tekeillä, seuraavat suojakaistat sijoitetaan noiden mukaan. Korvaustakin voi varmaan saada, jos löysää rahaa sattuu joskus olemaan.
http://ely.maps.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=f41384e7064f433ebc65fcef19484de9 (http://ely.maps.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=f41384e7064f433ebc65fcef19484de9)
Loimaalla suurimmat korkeuserot näyttäisi tulevan epätasaisesta kynnöstä.
Tuskin tulevaisuudessa mitään korvauksia tulee enää. Tulee kylmät määräykset, mitä saa milläkin lohkolla tehdä tai ei saa.
Hallinto ottaa tekoälyn avuksi ja sen avustamana tehdään toimenpidemääräykset kullekkin lohkolle, automaattisesti. Tai ehkä byrokraatteja suorastaan korvataan tekoälyllä, joka pystyy yötä päivää suorittamaan laskelmia, joita nykyisin tekee kallispalkkaiset byrokraatit. Ja vielä paremmin kuin byrokraatit.
Tekoäly määrää viljelykierrot ja maanmuokkaustavat ja ajankohdat, lannoitukset, kasvinsuojelun ym. ja niitä on noudatettava, tämä siksi koska viljelijöihin ei enää luoteta. Ja mitään ympäristökorvauksia ei enää tarvita.
-
Humpuukia näyttäisi nuokin kartat olevan oman tilani kohdalla.
No saahan siinä joutomiehet aikansa paremmin kulumaan kun leikkivät leluilla.
-
kuinkahan paljon noihinkin on tuhlattu ruutia? ja hyöty oli???
-
Turhahan se on mitään karttoja tehdä, omat nurkat tuntee ja muualle ei niin tarvi mennä. Tuossa versiossa ei ole punaisella paikat, jonne tulvavesi nousee, kun ne on tasaisia kuitenkin.
-
Ladatkaa avoin laserkeilausaineisto mämmämläästä.
http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto
Ladatkaa hyvä tulkki tuolle vektoriaineistolle ja näkisitte vähän enemmän maitoauton perävaloja kauemmas. Tasaisella pöydällä ei vaihtelut ole suuria, mutta veden nouseminen keittiön ikkunaan joudutaan ehkä estämään tulva-aikoina.
Kun on enemmän korkeusvaihteluja, aineisto on ihan mielenkiintoinen.
-
Ladatkaa avoin laserkeilausaineisto mämmämläästä.
http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto
Ladatkaa hyvä tulkki tuolle vektoriaineistolle ja näkisitte vähän enemmän maitoauton perävaloja kauemmas. Tasaisella pöydällä ei vaihtelut ole suuria, mutta veden nouseminen keittiön ikkunaan joudutaan ehkä estämään tulva-aikoina.
Kun on enemmän korkeusvaihteluja, aineisto on ihan mielenkiintoinen.
On kyllä ihan kiinnostavaa aineistoa. 20cm korkeuskäyrien avulla voi hyvin jo katsella pellon korkoja sopivammiksi. 10 cm oli jo liian tarkkaa. Olen käyttänyt aineistoa pellon pinnan muotoilussa ja hieman myös muokkaussuuntien pohdiskelussa. Väsääminen googlen kartan päälle vaati jonkin verran aikaa ja konetehoa, mutta oli kiehtovaa. Ja taas saattoi oppia uutta. Youtubesta ohje: https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.youtube.com/watch%3Fv%3D_aIj1mmYiiY&ved=0ahUKEwja4cLR8e7YAhWJ_ywKHYreAlgQwqsBCIsBMA8&usg=AOvVaw2w0qDAr3EZdlMAjGZvmWiO
-
Taas tuli melkoinen maatalouden ravinnepäästö kirkkonummella:
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/594997-pumppuasema-vuoti-kaksi-paivaa-maastoon-jatevetta-vesilaitos-ei-huomannut-mitaan
Aijjaijai, nää on pahoja. Kyllä nyt siellä pitää taas kiristää maatalouden päästöjä kun tuollainen kuormitus on tullut.
-
Kartat peltolohkojen eroosioherkkyydestä on tekeillä, seuraavat suojakaistat sijoitetaan noiden mukaan. Korvaustakin voi varmaan saada, jos löysää rahaa sattuu joskus olemaan.
http://ely.maps.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=f41384e7064f433ebc65fcef19484de9 (http://ely.maps.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=f41384e7064f433ebc65fcef19484de9)
Loimaalla suurimmat korkeuserot näyttäisi tulevan epätasaisesta kynnöstä.
Tuskin tulevaisuudessa mitään korvauksia tulee enää. Tulee kylmät määräykset, mitä saa milläkin lohkolla tehdä tai ei saa.
Hallinto ottaa tekoälyn avuksi ja sen avustamana tehdään toimenpidemääräykset kullekkin lohkolle, automaattisesti. Tai ehkä byrokraatteja suorastaan korvataan tekoälyllä, joka pystyy yötä päivää suorittamaan laskelmia, joita nykyisin tekee kallispalkkaiset byrokraatit. Ja vielä paremmin kuin byrokraatit.
Tekoäly määrää viljelykierrot ja maanmuokkaustavat ja ajankohdat, lannoitukset, kasvinsuojelun ym. ja niitä on noudatettava, tämä siksi koska viljelijöihin ei enää luoteta. Ja mitään ympäristökorvauksia ei enää tarvita.
Ei ei ei, nythän sinä ihan hulluja haastat. Eihän se nyt hyvänen aika tarkoita että byrokraatteja ja virkamiehiä vähennettäisiin tai korvattaisiin. Tietenkin niin päin, että niitä pitää silloin palkata lisää - luonnollisesti vahtimaan ja valvomaan sitä tekoälyä. Ja jos kerran se tekoäly yötä päivää touhuaa noin, niin toki kahta - kolmea vuoroa pitäisi painaa virkamiehenkin. Niin ollen sitä enemmän taas tarvitaan väkeä.
Tämä voidaan sitten luonnollisesti ja loogisesti kustantaa EU maataloustukipotista, kun kerran maanviljelyn takia sellaista joudutaan tekemään niin tietenkin se siitä potista se raha. Tilatasolla se tosin tietäisi tulojen laskua entisestään, mutta eihän se ole kuin epäoleellinen sivuseikka.
Muutoin tuo kuulostaa kyllä ihan siltä mitä tämä tulevaisuudessa todennäköisesti tulee olemaan. Ja tietenkin siinä on vielä se, että kun viljelijänä omistat/hallinnoit sen pellon, niin vastaat sen tekoälyn tekemistä "päätöksistä" niin ollen jos se ohjeistaa ajamaan paskaa 30m3 joulukuussa per/ha, niin ajettava on tai sanktiot paukkuu, ja kun tarkastus tulee seuraavana kesänä, niin sinun vastuulla se homma ja taas paukkuu sanktiot koska on tehty sellainen rikos.
Pakko tehdä kuten sieltä määrätään, ja vastuussa kaikesta täysin.
-
Taas tuli melkoinen maatalouden ravinnepäästö kirkkonummella:
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/594997-pumppuasema-vuoti-kaksi-paivaa-maastoon-jatevetta-vesilaitos-ei-huomannut-mitaan
Aijjaijai, nää on pahoja. Kyllä nyt siellä pitää taas kiristää maatalouden päästöjä kun tuollainen kuormitus on tullut.
Joo Ainakin Kiskosta Saloon tuotava uusi painepakkoviemäri sisältää jonkinlaisen pumppuaseman aivan Perniönjoen penkalla. Niitä semmoisia isoja säiliöitä on upotettuna ojien penkoilla ja peltojen kulmissa, että joku häiriö, esimerkiksi sähköhäiriö, alkaa valuttaa tavaraa mahdollisesti paikallisten ihmisten kaivoihin tai pohjavesiin.
Näihinhän nyt pakotetaan liittymään, otetaan jopa kymmenentuhatta euroa maksua, ja sitten asukkaille jää vastuulle jätteen kerääminen omaan viemärikaivoon, jos pumppu ei pääsekään työntämään sitä eteenpäin. "Takaisku" joopa joo. Noin heikot takaiskut nehän päästävät mahdollisesti jonkun 50000 asukkaan sonnat jonkun kiinteistölle suoraan ? Ja tuo keruuviemäristö se ainakin kulkee vesiosuuskunnan putkien kanssa ristiin rastiin yhteen kietoutuneena.
Nokiaa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokian_vesikriisi) muistellessa. Ei tainnut olla Elopin syy.
-SS-
-
Miten ihmisen ulosteet voikaan olla noin hengenvaarallisia?
Koirat, joita on pian yhtä paljon kuin ihmisiä, paskantelee pitkin katujen varsia, ne ei saastuta.
Ja entäs sadat miljoonat luonnon eläimet, ruikkuaahan nekin mihin sattuu.
Ehkä nuo ihmisten tautijätökset ovat ihmiselle vaarallisempia kuin muiden lajien bakteerit.
-SS-
-
Vähän erilaisia laskelmia ja käytännön testituloksia.
https://farmerseggpress.blogspot.fi/2018/01/hiilinegatiivinen-laidunliha-pelastaa.html