Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 30.12.17 - klo:19:25
-
Jospa ensikesänäkin sataa yhtä paljon ja on yhtä kylmää, kuin oli viimekesänä. Epätodennäköistä mutta mahdollista.
-
kait sitä pitää hieman virittää vaaria että kerkii pienillä poudilla puida kaikki ja keväällä aikasemmin pellolle kylvään. hitto, skara on jo pellossa.
-
Tämä asia on otettu huomioon.
100% näennäisviljelyn yksi lukemattomista hyvistä puolista on se, että sää riskiä ei enää ole.
-
Aivan sama. Ei kärsi ainakaan kuivuudesta.
Agrolaisten sivunimimerkkihän on "kaikki laarissa"
-
mutta kuin joutuu investoimaan lisäkaivoon? ei mahu kaikki vedet entiseen...........
-
On vain pakko lisätä lehmiä, että toimeen tullaan...jää liikaa aikaa tussaroida navetoilla.
-
Jospa ensikesänäkin sataa yhtä paljon ja on yhtä kylmää, kuin oli viimekesänä. Epätodennäköistä mutta mahdollista.
Ka näin se sääilmiöitä vuosikymmenet tutkinut ystäväni tuumasi, että juhannuksen edellä ei ole vedestä pulaa ainakaan täällä itäisellä ennustealueella. Ja aurinko kulkee matalalla radallaan, ei ole pitkiä poutia tiedossa ensi kesänäkään.
-
Jospa ensikesänäkin sataa yhtä paljon ja on yhtä kylmää, kuin oli viimekesänä. Epätodennäköistä mutta mahdollista.
Niillä mennään mitä saadaan.Turha murehtia etukäteen 8)
-
Jospa ensikesänäkin sataa yhtä paljon ja on yhtä kylmää, kuin oli viimekesänä. Epätodennäköistä mutta mahdollista.
Niillä mennään mitä saadaan.Turha murehtia etukäteen 8)
Eikä jälkikäteen kannata myöskään murehtia. Eipä nuo kelit ole omassa päätäntävallassa.
Toisaalta, niihinkin voi varautua...
-
Itku pitkästä ilosta "...nyt on satanut puoli vuotta, ei sateelle loppua näy.."
https://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM (https://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM)
-
Itku pitkästä ilosta "...nyt on satanut puoli vuotta, ei sateelle loppua näy.."
https://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM (https://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM)
Kylä viimoset puali vuatta on ollu yhtä matalapainetta.
-
mutta alkaako tammiskuulta net poutat? jostain olin muistavinanui että tammikuu tois pakkaset mutta kuin paljon ja kuin kauan onkii sit hämärässä.
-
Itku pitkästä ilosta "...nyt on satanut puoli vuotta, ei sateelle loppua näy.."
https://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM (https://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM)
Saa nähdä,ensi viikolle lupaa pakkasta ja aurinkoa,montako matalapainetta kumoaa tuon.
-
Itku pitkästä ilosta "...nyt on satanut puoli vuotta, ei sateelle loppua näy.."
https://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM (https://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM)
Saa nähdä,ensi viikolle lupaa pakkasta ja aurinkoa,montako matalapainetta kumoaa tuon.
Korkeapaine on tasan samassa paikkaa kuin kesälläkin. Viikon päässä. :) :) :)
-
viime syksystä tähän mennessä ollu aika hintsusti korkiaa painetta matalaa nyt senkin etestä. onneks on tuo joulu jo ohi niin saabi ilmatkii parantua. ja tässä kuussa löpöäkin tulla, toivottavasti!
-
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.
-
Täälläpäs ollaan persoja korkeapaineen perään. Siperiasta kun vyöryvät ja mittari nasahtaa kolmenkympin alapuolelle niin ääni kellossa muuttuu. Ja sitten onkin vuoden yläkorkeat lusittu, kesää kohden suihkuvirtaukset muuttuvat syöttäen matalapaineita ja kalseaa keliä Jäämereltä sekaan. :-\
-
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.
Kovasti sademäärät vaihtelevat 30 km matkallakin.
Vuosisademäärä viime vuonna ei päässyt ihan edes keskimääräiseen, 679 mm:iin, 2017 vuoden kertymä oli 660 mm. Koska 2016 kertymä oli vain 530 mm, oli pohjavesissä kovasti vajausta. Varsinkin syyspuoli 2016 vuodesta oli kuiva, ja jatkui 2017 kevään kuivuudella.
Omasta mielestäni "sateinen" 2012 oli 30 v ajalta toiseksi paras tekemään satoa, 2015 oli paras vuosi (alkuvuosipuoliskon sademäärä yli 300 mm) . 2017 vuonna kuiva huhti- sekä toukokuu veivät rukiilta parhaan terän, kesäkuu pelasti viime kesän syysvehnän, vaikka näytti jo kuolleelta, niin heräsi kummasti tekemään kasvua. Syysrapsista ei jokseenkaan herunut muuta kuin rikkakasvien monimuotoisuuden ilo. Heinäkuu kuivatti kevätrypsit pystyyn, mutta elokuu pelasti kevätrapsille edes jotakin kasvua. Onneksi rypsi oli mitätön kokeilu. Kevätrapsilla on sentään jonkinlainen juuri, joka imee vettä syvältä. Kevätrapsi pääsee jatkoon 2018.
(http://www.viistonninen.com/muut/Sateet_31122017A.jpg)
-SS-
-
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.
Kovasti sademäärät vaihtelevat 30 km matkallakin.
Vuosisademäärä viime vuonna ei päässyt ihan edes keskimääräiseen, 679 mm:iin, 2017 vuoden kertymä oli 660 mm. Koska 2016 kertymä oli vain 530 mm, oli pohjavesissä kovasti vajausta. Varsinkin syyspuoli 2016 vuodesta oli kuiva, ja jatkui 2017 kevään kuivuudella.
Omasta mielestäni "sateinen" 2012 oli 30 v ajalta toiseksi paras tekemään satoa, 2015 oli paras vuosi (alkuvuosipuoliskon sademäärä yli 300 mm) . 2017 vuonna kuiva huhti- sekä toukokuu veivät rukiilta parhaan terän, kesäkuu pelasti viime kesän syysvehnän, vaikka näytti jo kuolleelta, niin heräsi kummasti tekemään kasvua. Syysrapsista ei jokseenkaan herunut muuta kuin rikkakasvien monimuotoisuuden ilo. Heinäkuu kuivatti kevätrypsit pystyyn, mutta elokuu pelasti kevätrapsille edes jotakin kasvua. Onneksi rypsi oli mitätön kokeilu. Kevätrapsilla on sentään jonkinlainen juuri, joka imee vettä syvältä. Kevätrapsi pääsee jatkoon 2018.
(http://www.viistonninen.com/muut/Sateet_31122017A.jpg)
-SS-
2017 ei lämpösumma täyttynyt itkemälläkään mallasohralle. Alkukevät oli Heinäkuulle asti kuiva. ohra aina kellastui, niin silloin yöllä satoi sen verran että virkosi aina. Heinäkuulta sitten vettä tulikin marraskuulle asti ihan kiitettävästi jolloin sade muutui lumeksi.
-
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.
No ei se hyvä kyllä tänne kaakkoon osunut. Kevät oli aluksi märkä joka viivästytti pellolle pääsyä. No normaaliin aikaan sinne pellolle päästiin jos vertaa johonkin 90-lukuun, eli toukokuun puolenvälin jälkeen. No eihän tämäkään vielä mitään jos kesä olisi ollut normaali. Alkukesä oli sitten kuiva ja sitten loppukesästä siitä vedentulosta ei taas meinannut tulla loppu. Lämpö puuttui kokonaan samoin kuin aurinko. Kyllä vuodet 15 ja 16 molemmat olivat parempia. Mutta niinhän tämä vaihtelee alueittain. Itse valitsisin silti kuivan kesän jos valita saisi.
-
Vuotuinen sademäärä ei täällä Savossa juuri keskiarvosta kai poikennut. Se mikä oli ongelma, oli se että suurin osa sateesta tuli vuoden viimeisellä puolikkaalla. Ja samaan aikaan haihdunta 0, niin peli oli selvä.
-
Vuotuinen sademäärä ei täällä Savossa juuri keskiarvosta kai poikennut. Se mikä oli ongelma, oli se että suurin osa sateesta tuli vuoden viimeisellä puolikkaalla. Ja samaan aikaan haihdunta 0, niin peli oli selvä.
Ja lämpötilakin oli keskimääräistä korkeampi, mutta ne keskiarvoa korkeammat lämpötilat sattuivat vaan alku- ja loppuvuoteen eli kasvun kannalta hiukan huti meni.
Mutta jokohan ensi viikolla näkyisi aurinko vai onko se sammunut jo, kun ei ole näkynyt kuukausiin.
-
Viljelyhistoriani parhaat sadot viimevuosi tuotti, vaikka meinas lämpösumma jäädä vajaaksi täällä etelemmässä. Ja märkäähän se puidessa oli, puolet enemmän palo öljyä
-
Aurinko voi näyttäytyä, kunhan talvi tulee tännekin. Turussa on näkynyt eteläisemmässä Euroopassa tavallista misteliä puissa, useammassa paikassa.
Omalla pihalla angervot tekivät lehteä ja syreenien silmut ovat vihertävän turvonneet jo.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10004317.jpg)
-SS-
-
Mmmmm.... mukava eliö Suomeen tuo mistelikin. Oikein osuva.
"Misteli riistää isäntäänsä tehokkaasti. Vertailuissa loisen ja isännän välillä mistelin on todettu sisältävän 3-5 kertaa enemmän ravintoaineita kuten fosforia ja kaliumia. Liian tehokkaasti noita aarteita ei kuitenkaan voi hyödyntää, sillä isäntäpuun kuolema merkitsisi väistämätöntä tuhoa myös loiskasville."
http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074014639/Hyvien+ja+pahojen+voimien+loiskasvi
-
Mmmmm.... mukava eliö Suomeen tuo mistelikin. Oikein osuva.
"Misteli riistää isäntäänsä tehokkaasti. Vertailuissa loisen ja isännän välillä mistelin on todettu sisältävän 3-5 kertaa enemmän ravintoaineita kuten fosforia ja kaliumia. Liian tehokkaasti noita aarteita ei kuitenkaan voi hyödyntää, sillä isäntäpuun kuolema merkitsisi väistämätöntä tuhoa myös loiskasville."
http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074014639/Hyvien+ja+pahojen+voimien+loiskasvi
Joo se kirjoittaa myös Agronettiin , maasturinimimerkillä.
-SS-