Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: ja101 - 11.12.17 - klo:07:13
-
Miten kannattaisi urat tehdä, että niistä olisi jatkossakin hyötyä. Kyseessä mäntyvaltaiset kuviot, joihin myöhästynyttä ekaa harvennusta oltaisiin tekemässä. Taimikon hoitotyöt on aikoinaan jääneet enemmän ja vähemmän tekemättä. Oma ajatus oli, että olisi tehnyt nyt urat "oikeisiin" kohtiin ja keräillyt itse hakepuita tuolta ja sitten muutaman vuoden sisään ottanut koneen tekemään oikean harvennuksen. Millainen uraväli olisi sopiva ja kuinka leveäksi ura kannattaa tehdä, että tulevat harvennukset onnistuu siltä. Olisiko 20m uraväli sopiva 4-5m uralla? Vai käytetäänkö tälläisissä jotakin hakkuu-/haamu-uraa? Vai tulisiko uraväli olla tiheämpi, 15m?
-
20 metriä väliksi ja mahd. kapeat. Kone sitten myöhemmin leventää ja napsii uran varressa lihoneet puut pinoon.
-
mutta elä tee mutkia kuin vain ihan tarpeeliset. katellu kun pikkukoneella harvennettu ja sit ajokone kolhii pystypuut kun ei taitu joka mutkaan..
-
mutta elä tee mutkia kuin vain ihan tarpeeliset. katellu kun pikkukoneella harvennettu ja sit ajokone kolhii pystypuut kun ei taitu joka mutkaan..
Joo mahdollisimman suoraan aattelin. Osalla kuvioista on kyllä luonnostaan aukkopaikkoja esim. kalliota niin ajattelin näitä yrittää hyödyntää.
-
Mä olen katsellut rajanaapurilla tehtyä ensiharvennusta. urat on nätit ja suorat :) Keskileveys kait luokkaa 5-7m ja ajettu jollain ajo-opastimella. Rajallakin on sellainen metrin kaistale rajalla olevan tien ja ajouran välissä. Tosin se pala ei ole kait suorakaiteen muotoinen, koska se rajalinjan vieressä oleva pala on toisesta päästä toki varmaan jo 7m. Kävin siinä Metsä Groupin ostomiehen kanssa ja kysyin, että milläs mielellä ? Ei ollut heidän tekosiaan, sen tiesinkin, mutta meinas , että tästä vois viedä vaikka käräjille. Se metsä on pilattu, tosin ei syy tokikaan ole niissä urissa urissa vaan "siemenpuu" asentoisessa ensiharvennuksesta.
Ittellä olis ollut siinä vieressä ojitettua saman ikäistä tai ehkä vähän vanhempaa. Oja väli kait n. 30m ja omat kapeat aiemmat uran saran keskellä. Metsän G:n mies meinas, että tähänkin joutuu tekemään kaksi uraa / sarka. Siispä Stilhi käyntiin ja jumpalle :) Pieninä annoksina ihan mukavaa vaihtelua ...taitaa vaan lumi tulla ja pilata. No toivottavasti ei ne talvet tähän lopu.
-
20 metriä väliksi ja mahd. kapeat. Kone sitten myöhemmin leventää ja napsii uran varressa lihoneet puut pinoon.
Noin itse tehden, toki ojat määrittelee usein enemmä kuin tavoitteellinen ajouraväli, joutuu tekemään tiheämpäänkin :/ Ojattomia metsiä ei käytännössä ole, joten ojastot määrittelee urien paikat ja niitä kannattaa fundeerata jo kotona metsäsuunnitelmasta ja merkkailla etukäteen.
-
Mä olen katsellut rajanaapurilla tehtyä ensiharvennusta. urat on nätit ja suorat :) Keskileveys kait luokkaa 5-7m ja ajettu jollain ajo-opastimella. Rajallakin on sellainen metrin kaistale rajalla olevan tien ja ajouran välissä. Tosin se pala ei ole kait suorakaiteen muotoinen, koska se rajalinjan vieressä oleva pala on toisesta päästä toki varmaan jo 7m. Kävin siinä Metsä Groupin ostomiehen kanssa ja kysyin, että milläs mielellä ? Ei ollut heidän tekosiaan, sen tiesinkin, mutta meinas , että tästä vois viedä vaikka käräjille. Se metsä on pilattu, tosin ei syy tokikaan ole niissä urissa urissa vaan "siemenpuu" asentoisessa ensiharvennuksesta.
Ittellä olis ollut siinä vieressä ojitettua saman ikäistä tai ehkä vähän vanhempaa. Oja väli kait n. 30m ja omat kapeat aiemmat uran saran keskellä. Metsän G:n mies meinas, että tähänkin joutuu tekemään kaksi uraa / sarka. Siispä Stilhi käyntiin ja jumpalle :) Pieninä annoksina ihan mukavaa vaihtelua ...taitaa vaan lumi tulla ja pilata. No toivottavasti ei ne talvet tähän lopu.
Mistään mitään ymmärrä, mutta jumalattoman harvaksi ne metsät nykyään lyödään. Sitten kun tulee kuitenkin tuhoa myöhemmin niin mahtaako siellä päätehakkuussa olla paljonkin hakattavaa? Mutta kai se ongelma on siinä, että jotta sen hakkuun saa jotenkin kannattamaan niin tavaraa pitää tulla. Mitähän sitten hakataan, kun nämä on päätehakkuu iässä? Mulla taas on kyllä tavaraa tuolla kun on hoidot hieman rästissä...
Nyt täytyisi enää ratkaista kuin nuo hakepuut saisi tuolta pois. 20m uravälillä joutuu aika paljon kantamaan, kun ei ole mitään ylipitkää nosturia. Onko kukaan koskaan kokeillut konstia, jossa kävisi sahalla kaatamassa puut ajouran suuntaan ja sitten kuormaimella vetäisi puun lähemmäksi. Jos kourassa olisi vielä giljotiini veitsi, erikseen toimivana jotta pystyisi kuormaamaankin, niin sillä pätkisi ja mättäisi kasalle uran viereen tai suoraan kärryyn?
Noin itse tehden, toki ojat määrittelee usein enemmä kuin tavoitteellinen ajouraväli, joutuu tekemään tiheämpäänkin :/ Ojattomia metsiä ei käytännössä ole, joten ojastot määrittelee urien paikat ja niitä kannattaa fundeerata jo kotona metsäsuunnitelmasta ja merkkailla etukäteen.
No nämä ovat ojattomia tai pari laskuojaa on notkoissa ja muutamia kosteampia paikkoja tietysti, mutta muuten ei ojista kyllä ole haittaa..
-
Riippuu tietysti puiden koosta, mutta ei kait 20m uravälillä kasaaminen mikään ylipääsemätön ongelma ole. Kasoja vaan sopivin välimatkoin ja molemmin puolin uraa. Toki merkitystä jos ne hakepuut on karsimatta. En mä sellaista ainakaan osaisi kasata. Nehän on sellaisia räkkyjä. Ennen tullut hakattua oikeastaan vaan "rankaa" ehkä jotain 4-5 m pitkää, niin niihin nähden 3m kuitu pölli onkin yllättävän helppo käsiteltävä.
-
Mä olen katsellut rajanaapurilla tehtyä ensiharvennusta. urat on nätit ja suorat :) Keskileveys kait luokkaa 5-7m ja ajettu jollain ajo-opastimella. Rajallakin on sellainen metrin kaistale rajalla olevan tien ja ajouran välissä. Tosin se pala ei ole kait suorakaiteen muotoinen, koska se rajalinjan vieressä oleva pala on toisesta päästä toki varmaan jo 7m. Kävin siinä Metsä Groupin ostomiehen kanssa ja kysyin, että milläs mielellä ? Ei ollut heidän tekosiaan, sen tiesinkin, mutta meinas , että tästä vois viedä vaikka käräjille. Se metsä on pilattu, tosin ei syy tokikaan ole niissä urissa urissa vaan "siemenpuu" asentoisessa ensiharvennuksesta.
Ittellä olis ollut siinä vieressä ojitettua saman ikäistä tai ehkä vähän vanhempaa. Oja väli kait n. 30m ja omat kapeat aiemmat uran saran keskellä. Metsän G:n mies meinas, että tähänkin joutuu tekemään kaksi uraa / sarka. Siispä Stilhi käyntiin ja jumpalle :) Pieninä annoksina ihan mukavaa vaihtelua ...taitaa vaan lumi tulla ja pilata. No toivottavasti ei ne talvet tähän lopu.
Mistään mitään ymmärrä, mutta jumalattoman harvaksi ne metsät nykyään lyödään. Sitten kun tulee kuitenkin tuhoa myöhemmin niin mahtaako siellä päätehakkuussa olla paljonkin hakattavaa? Mutta kai se ongelma on siinä, että jotta sen hakkuun saa jotenkin kannattamaan niin tavaraa pitää tulla. Mitähän sitten hakataan, kun nämä on päätehakkuu iässä? Mulla taas on kyllä tavaraa tuolla kun on hoidot hieman rästissä...
Nyt täytyisi enää ratkaista kuin nuo hakepuut saisi tuolta pois. 20m uravälillä joutuu aika paljon kantamaan, kun ei ole mitään ylipitkää nosturia. Onko kukaan koskaan kokeillut konstia, jossa kävisi sahalla kaatamassa puut ajouran suuntaan ja sitten kuormaimella vetäisi puun lähemmäksi. Jos kourassa olisi vielä giljotiini veitsi, erikseen toimivana jotta pystyisi kuormaamaankin, niin sillä pätkisi ja mättäisi kasalle uran viereen tai suoraan kärryyn?
Noin itse tehden, toki ojat määrittelee usein enemmä kuin tavoitteellinen ajouraväli, joutuu tekemään tiheämpäänkin :/ Ojattomia metsiä ei käytännössä ole, joten ojastot määrittelee urien paikat ja niitä kannattaa fundeerata jo kotona metsäsuunnitelmasta ja merkkailla etukäteen.
No nämä ovat ojattomia tai pari laskuojaa on notkoissa ja muutamia kosteampia paikkoja tietysti, mutta muuten ei ojista kyllä ole haittaa..
hakepuuta vain jos teet niin kaatelet vaan uralle päin ja aina pöllin kohdilta vedät vähän yli puoleenväliin poikki niin kärsii vielä nosturilla vetää lähemmä ja sitte retkauttamalla poikki...
-
hakepuuta vain jos teet niin kaatelet vaan uralle päin ja aina pöllin kohdilta vedät vähän yli puoleenväliin poikki niin kärsii vielä nosturilla vetää lähemmä ja sitte retkauttamalla poikki...
Tota tuli tehtyä aikaisemmin mutta jotenkin oli vähän sellaista nysväämistä. Nosturissa ei ilmeisesti oikein riittänyt voima tai sitten todennäköisemmin en osannut tekniikkaa. Sen vuoksi aattelin kun tuo kourakin on aika loppu, että josko tollanen giljotiinilla homma toimisi. No täytyy odotella josko jollakin on kokemusta, että toimiiko.
Riippuu tietysti puiden koosta, mutta ei kait 20m uravälillä kasaaminen mikään ylipääsemätön ongelma ole. Kasoja vaan sopivin välimatkoin ja molemmin puolin uraa. Toki merkitystä jos ne hakepuut on karsimatta. En mä sellaista ainakaan osaisi kasata. Nehän on sellaisia räkkyjä. Ennen tullut hakattua oikeastaan vaan "rankaa" ehkä jotain 4-5 m pitkää, niin niihin nähden 3m kuitu pölli onkin yllättävän helppo käsiteltävä.
No tätäkin tuli kokeiltu ennenkuin aloin kokeilemaan tuota yllä olevaa tapaa. Näissä ylitiheästi kasvavissa männyissä nyt ei ole oksia paljon haittaamassa, ettei siinä sinänsä paljon ongelmia tule, mutta kovasti vain tuntui että liikaa rukkasen jälkiä tulee ja aikaa menee. Jotain helpompaa ja nopeampaa konstia tuohon etsin. Puut nyt ei niin isoja ole ettei niitä liikuttaa jaksaisi enemmän se on siinä kun kompuroi ja pahemmassa tapauksessa pohraa siellä lumessa, maastossa joka on aikoinaan aurattu kaikilla pehmeimmiltä kohdiltaan.
-
Tuo kulkeminen tosiaan on joskus haastavaa. Se kanervikko on korkeaa, kun ei ole lunta ja ja kun lunta on vähän sitä onkin tuollaises paikas jo paljon. Risuja , kivenkoloja ja oksia koko ajan kampittamassa jne. Sen huomasin muutamana räntä päivänä, että se kävely ura kasalle tuli "mahtavaksi" kun lumi linttaantui jo muutamalla askeleella. pakkaslumihan on kuin jauhoja polkisi, tosin pohja on vielä ihan sulaa, että saattaa se vähän kovettua sen takia. Normi vuonna polttopuut ja vähäiset harvennukset on tullut tehtyä sulan maan aikaan. Nyt oli tarkoitus teettää motolla, mutta jospa nyt vaan nysväis sen mitä nysvää ja seuraavana vuonna lisää. Voi olla,että tämän päivän sateet lopettaa mun harvennushommat ... harmi. Hyvää kuntoiluahan tuo olis ollut ... ens syksynä sitten taas on se aloittamisen vaiva.
-
elä heitä vielä kirvestä kaivoon. saattaa tuo lumi vielä laskea monta kertaa. ja alkaa jo olla hyvä kulkea kun ei joka tikku tartu jalkaan.
-
Alkoi kuitenkin tuon homman koneellistaminen kiinnostaa, voisi silloin saada tuon eläkeläisenkin osallistumaan, jos pääsee koppiin istumaan, itsellä kun ei tahdo aika riittää noiden omien oikeiden töiden ohella. Jos aatellaan, että tuo uraväli on 20m, jos näiden väliin tehdään yksi hakkuu ura niin millaisella nosturilla traktorinperässä tuosta selviää? Voiko laskea pelkästään, että 5m tulee tulee urien hakattavaa ja tähän kun nosturilla yltää niin onnistuu? Tietysti ne puut täytyy saada sen ajouran varteen tai ainakin niin lähelle, että sieltä sitten taas nosturilla yltää ne noukkimaan?
-
Voisiko sitä ajoa ajatella teettää pitempinosturisella koneella, jolloin itse vain sahaisi. Eihän parikymmentä metriä ole sahamiehelle pitkä matka uraväliksi, jos niitä pöllejä/riukuja ei tarttee hilata ihan uran viereen, jotakin pienintä maatilapilkkiä varten. Kymppimetrin nosturilla ylettää ihan eri tavalla, joten kantaminen/siirtely jää melko vähäiseksi.
-
Jos ei mitään muuta tekemistä löydy, niin sinne vaan metsään.
Mutta jos löytyy, niin oikea urakoitsija paikalle. Isäntälinjan koneilla ei tee mitään.
-
Voisiko sitä ajoa ajatella teettää pitempinosturisella koneella, jolloin itse vain sahaisi. Eihän parikymmentä metriä ole sahamiehelle pitkä matka uraväliksi, jos niitä pöllejä/riukuja ei tarttee hilata ihan uran viereen, jotakin pienintä maatilapilkkiä varten. Kymppimetrin nosturilla ylettää ihan eri tavalla, joten kantaminen/siirtely jää melko vähäiseksi.
Miksei ainut ongelma, ettei sellaista tähän tarpeeseen nyt juuri ole. Nuo ajokoneet ovat motojen perässä eivätkä meinaa pysyä nytkään mukana vauhdissa. Näitä maatilapilkkejä taas ei tuollaisia ole kellään.
Jos ei mitään muuta tekemistä löydy, niin sinne vaan metsään.
Mutta jos löytyy, niin oikea urakoitsija paikalle. Isäntälinjan koneilla ei tee mitään.
Oikein urakoitsijan laskeminen tuonne tuhoaa sen metsän lopullisesti on mun veikkaus. Eräs ei tosin ollut kovin innokas edes menemään kun kysyin suoraa mielipidettä. Metsä kun on ylitiheää ja jos se nyt hakataan nykyiseen asetukseen niin tuhoja tulee. Ekaksi pitäisi ottaa vähän ja sitten muutaman vuoden päästä lisää ja tässä vaiheessa meinasin, että sitten laskisi sen moton sinne. Nyt itse keräilisi ne enegiapuut ja sitten muutaman vuoden kuluttua sieltä tulisi jo kuitua ja pikkutukkia niin, että saisi motontaksaakin maksuun.
-
Tiheässä asennossa kasvanutta metsää en kyllä antaisi urakoitsijan kiroiltavaksi räntäsateiseksi maanantaiaamuksi jos kerran itse voi heruttaa sieltä vuosien mittaan tavaraa pois. Samalla lähtee kaikki kepit mitä tässäkin yksi jamppa repi kaatopäällä turpeineen edestä pois ja manasi "paskan paskan paskaa" työmaataan.
-
Tiheässä asennossa kasvanutta metsää en kyllä antaisi urakoitsijan kiroiltavaksi räntäsateiseksi maanantaiaamuksi jos kerran itse voi heruttaa sieltä vuosien mittaan tavaraa pois. Samalla lähtee kaikki kepit mitä tässäkin yksi jamppa repi kaatopäällä turpeineen edestä pois ja manasi "paskan paskan paskaa" työmaataan.
Näinhän mä meinasin. Aikaa ei itsellä vain turhia ole, kun täytyy noita varsinaisia töitäkin tehdä. Tykkään kyllä metsähommista muuten. Joku nopeampi systeemi tässä olisi haussa kuin moottorisaha ja kantaen uran varteen. Tulisihan tuolta jo nytkin varmasti sitä kuitua ja pikkutukkia, mutta ne vaativat sitten taas lisää laitteilta.
Joku tuossa mainitsi, että jos tekisi sahalla ja olisi pidempi nosturi millä voisi niput keräillä kauempanja urasta niin mites nämä vanhat ajokoneet? Hankkiiko itselle vain ongelmia sellaisen hommaamalla. Tuollaisen hinnalla kun ei saa uusia metsäkärryjä oikein minkäänlaisia. Näissä kuitenkin nosturit yleensä jo järeämpää luokkaa. Tuollaisessa on sekin etu, että jos iso remontti tulee eteen niin ei muuta kuin poikki ja traktorin perään kärry siitä. Kuormapäällä ei tiellä saa kaiketi ajaa, mutta miten tyhjänä? Vai vaatiiko lavettikuljetuksen? Näistä on varmaan jauhettu jo monta kertaa, täytyypi kaivella arkistoja.
-
Vinssi ja juontokoura on halpaa rangan ja pikkupuun korjuuseen eikä jää jälkiä..
200l muovitynnyristä saa halvan ja suhtkestävän pulkan vinssaukseen..
Nyt olis tarkoitus kerätä polttorankaa metsäautotieltä käsin niin voi laittaa Jontikan taakse vinssin ja etunostimeen juontokouran.. Metsän puolelle Jontulla ei ole asiaa sinne sitten Massikalla vinssaileen...
-
hui! joku ehottaa jopa tuollaista! kun ei vinssejä kohta enää saa kait ostaakaan? ite olen vinssiä käyttänny joka syksy, paitti tänä syksynä kun on ollu niiiiiin märkää. m,utta tuolla saa aika helposti uravälin kasvatettua jopa 50 metriin joka kyllä sit jo riittää seuraavaan hakkuseen.,
-
Ajokone pitää olla rekisterissä, jos meinaa luvallisesti tiellä ajaa. Liikennevakuutus on melko kallis verrattuna traktorin vastaavaan. Jonkinlaiset valotkin pitäisi olla. Omassa koneessa on irrotettavat takavalot tieajoa varten, joten ei tarttee pelätä, että hajoisivat metsäajossa. Vanha kone on vanha kone ja pientä laittoa väliin on. Välillä hiukan isompaakin. Muutaman motin takia ei kannata omaa konetta hankkia, ajotaksat on sen verran halpoja. Jos siis urakkamiehen vaan saa. Itellä tuo kone tekee enempi töitä maataloudessa, joten pelkkään puunajoon en sitä itsekään olisi hommannut. Kyseessä siis vuoden -90 Lokomo 910. Itsellä tuo metsätyö on harrastus ja harrastukset saa hiukan maksaa.
-
Siirto maksaa enemmän kuin työ. Sillähän eturiviläiset perustelevat sen kaivinkoneenkin ostoa 350 päiväksi tunkionsa vartijaksi.
-
Siirto maksaa enemmän kuin työ. Sillähän eturiviläiset perustelevat sen kaivinkoneenkin ostoa 350 päiväksi tunkionsa vartijaksi.
Ja lavetin, jolla kone siirretään kerran viidessä vuodessa etälohkolle. :)
-
Kaivinkoneen osto on vain tekosyy lavetin hankkimiselle. Siinä meinaan kertakaikkisen mukava vehje. Tämä olisi ollut kova sana jo 80-luvulla pienpaalien kulta-aikana. Viljakärryt yleisperävaununa on varsin last season lavetin jälkeen. Salaojaputkikieppejä menee se 28, 8 metriä pitkän pärehöylän siirto onnistui melko mukavasti, kaikenlaisen rakennustavaran, kaivonrenkaiden, lautojen, lankkujen siirto aivan omassa luokassaan. Viimeiseltään vein viiden tonnin farmarisäiliön Nikkaselle laitettavaksi. Oli mukava nostaa lavetin kyytiin ja helppo laittaa kiinni.
Tossa nyt jotain aluksi. Vain mielikuvitus on lavetin käytön rajana.
-
Ajokone pitää olla rekisterissä, jos meinaa luvallisesti tiellä ajaa. Liikennevakuutus on melko kallis verrattuna traktorin vastaavaan. Jonkinlaiset valotkin pitäisi olla. Omassa koneessa on irrotettavat takavalot tieajoa varten, joten ei tarttee pelätä, että hajoisivat metsäajossa. Vanha kone on vanha kone ja pientä laittoa väliin on. Välillä hiukan isompaakin. Muutaman motin takia ei kannata omaa konetta hankkia, ajotaksat on sen verran halpoja. Jos siis urakkamiehen vaan saa. Itellä tuo kone tekee enempi töitä maataloudessa, joten pelkkään puunajoon en sitä itsekään olisi hommannut. Kyseessä siis vuoden -90 Lokomo 910. Itsellä tuo metsätyö on harrastus ja harrastukset saa hiukan maksaa.
Vähän niinkuin puimurikin.
Jos puita on kyydissä, niin tankkiin tarttee kattoa pari kertaa.
-
Tiheässä asennossa kasvanutta metsää en kyllä antaisi urakoitsijan kiroiltavaksi räntäsateiseksi maanantaiaamuksi jos kerran itse voi heruttaa sieltä vuosien mittaan tavaraa pois. Samalla lähtee kaikki kepit mitä tässäkin yksi jamppa repi kaatopäällä turpeineen edestä pois ja manasi "paskan paskan paskaa" työmaataan.
Näinhän mä meinasin. Aikaa ei itsellä vain turhia ole, kun täytyy noita varsinaisia töitäkin tehdä. Tykkään kyllä metsähommista muuten. Joku nopeampi systeemi tässä olisi haussa kuin moottorisaha ja kantaen uran varteen. Tulisihan tuolta jo nytkin varmasti sitä kuitua ja pikkutukkia, mutta ne vaativat sitten taas lisää laitteilta.
Joku tuossa mainitsi, että jos tekisi sahalla ja olisi pidempi nosturi millä voisi niput keräillä kauempanja urasta niin mites nämä vanhat ajokoneet? Hankkiiko itselle vain ongelmia sellaisen hommaamalla. Tuollaisen hinnalla kun ei saa uusia metsäkärryjä oikein minkäänlaisia. Näissä kuitenkin nosturit yleensä jo järeämpää luokkaa. Tuollaisessa on sekin etu, että jos iso remontti tulee eteen niin ei muuta kuin poikki ja traktorin perään kärry siitä. Kuormapäällä ei tiellä saa kaiketi ajaa, mutta miten tyhjänä? Vai vaatiiko lavettikuljetuksen? Näistä on varmaan jauhettu jo monta kertaa, täytyypi kaivella arkistoja.
Täytyy vaan muistaa ottaa muutama ratas ja akseli irti, ettei maantienopeudessa sentään lentoon lähde koko voimansiirto.
-
Kaivinkoneen osto on vain tekosyy lavetin hankkimiselle. Siinä meinaan kertakaikkisen mukava vehje. Tämä olisi ollut kova sana jo 80-luvulla pienpaalien kulta-aikana. Viljakärryt yleisperävaununa on varsin last season lavetin jälkeen. Salaojaputkikieppejä menee se 28, 8 metriä pitkän pärehöylän siirto onnistui melko mukavasti, kaikenlaisen rakennustavaran, kaivonrenkaiden, lautojen, lankkujen siirto aivan omassa luokassaan. Viimeiseltään vein viiden tonnin farmarisäiliön Nikkaselle laitettavaksi. Oli mukava nostaa lavetin kyytiin ja helppo laittaa kiinni.
Tossa nyt jotain aluksi. Vain mielikuvitus on lavetin käytön rajana.
Niin no riippuu hieman veturin ja siirreltävien laitteiden koosta myös. Ja kun lavetin alla ei ole vetäviä pyöriä, niin saattaa siirtelyt tiettyihin kohteisiin jäädä tekemättä.
-
Mä en oikein enää lämpee tuolle vinssi touhulle luokkaa uraväli 50m. Toki ymmärrän jos joutuu jostain kalliolta vinssaamaan, mutta normi kasvatus mettäs ... Sinne kun tahtoo tulla asiaa muulloinkin kuin suunniteltujen hakkuiden aikaan. tarpeeksi pieneen mettään hakkaa suorat urat niin ei kirpaase edes puiden tuhlaus. Kasvaahan ne siinä uran vieres vielä paremmin kuin siellä keskemmällä. Ja vaikka uraväli oli pikkasen turhankin harva, niin siellä välihakkuu / tuulenkaato korjuus ne kaukaisemmat tyvit voi nypätä vaikka sidontaliinoja käyttäen sillä normi pilkillä. Tai voihan silloin pistää sen vinssin perään. Kuitupuu 3m pituudella ei ihan mahdotonta ole kasata ja oppiihan siinä pakostakin kaatamaan oikeaan suuntaan :)
-
Kaivinkoneen osto on vain tekosyy lavetin hankkimiselle. Siinä meinaan kertakaikkisen mukava vehje. Tämä olisi ollut kova sana jo 80-luvulla pienpaalien kulta-aikana. Viljakärryt yleisperävaununa on varsin last season lavetin jälkeen. Salaojaputkikieppejä menee se 28, 8 metriä pitkän pärehöylän siirto onnistui melko mukavasti, kaikenlaisen rakennustavaran, kaivonrenkaiden, lautojen, lankkujen siirto aivan omassa luokassaan. Viimeiseltään vein viiden tonnin farmarisäiliön Nikkaselle laitettavaksi. Oli mukava nostaa lavetin kyytiin ja helppo laittaa kiinni.
Tossa nyt jotain aluksi. Vain mielikuvitus on lavetin käytön rajana.
Niin no riippuu hieman veturin ja siirreltävien laitteiden koosta myös. Ja kun lavetin alla ei ole vetäviä pyöriä, niin saattaa siirtelyt tiettyihin kohteisiin jäädä tekemättä.
Mulla on omistusosuus puolikkaaseen cieftainin kaksi aseliseen lavettiin vaikka ei sillä kuljetettavia koneita normaalisti ole omistuksessa. Tosin kerran traktori ja kerran hinattava niittomurskain on ollut kyydissä "huoltoon" kuljetettaessa. Paaleja vartenhan mä siihen lähdin kimpaan, mutta ihan joka pellolle sillä ei ole asiaa ja liukkailla keleillä ajelen köykäisemmillä vehkeillä. Mutta mukava sillä on hakea jotain rauta salkoja, harjaterästä ....ja vaikka mitä kappale tavaraa, jonka voi sitoa. Tulee tasaisesti peräs eikä kylvä niitä harjateräksiäkään tien varteen :)