Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: jusu - 09.12.17 - klo:11:13
-
minkälaasia ratkaasuja käytös?
karsina vai parsi?
vino vai kestokuivike?
miten parren pituus toimii
palioko lukkoparsia?
hyvät ja huonot puolet?
mitä tekisit toisin?
mitä olisit jättäny tekemäti?
mitä jäi tekemäti?
ilmanvaihto?
onko erillinen rati vai vanhas kii?
miten hoituu ruokinta?
vesi?
ryhmäkoko?
-
Meillä kylmäpihatto, vinopohjakarsinoilla, ei lukkoparsia. Toiminnan kannalta käytetään hyppysonnia ja sen kaveria. Muuten toimii kyllä, mutta pohjat saisivat olla vieläkin enemmän vinossa, sonta ei valu riittävän hyvin, vaan tahtoo ajan oloon muuttua kestokuivikkeeksi. Elukoitten siirroilla saadaan aina sontaan vauhtia, eli nuoremmat elukat pois ja sonni hiehoineen tilanne, yleensä lähtee liikkeelle ja jos ei tuokaan auta niin tyhjennetään koneellisesti. Ruokinnassa litistettä jakohärpäkkeellä ja rehua paalista. Vesi tulee lämmitettävien kuppien kautta. Aika helppohoitoinen, kun kuivituskin koneellistettu, joten siirrot työllistää ja nuo jämähtäneet karsinanpohjat. Ryhmäkoot vaihtelevat 10-24, eli karsinoissa on montaa eri koko variaatiota, kulloisenkin tilanteen mukaan. Vanhassa kiinni, joten elukoitten kuljettelu sujuu näppärästi vain aitoja kääntelemällä. Sonniakin voi sitten käyttää huonosti tiinehtyvillä lehmillä ja jos kiima on "epäselvä".
-
Mä kanniskelen käsittelyhäkillä eläimiä navetasta toiseen, jos ei ole kymmeniä kerralla siirrettävänä. Siitossonni on ainoa, johon häkin kanssa ei etukuormaimen voimat piisaa, mutta niitä nyt ei tarttee onneksi siirrellä rakennusten välillä. Matka rakennusten välillä n. 100-200 m.
-
Ite lähtisin siitä, että viimeistään kantavat hiehot on parressa, ovat sitten valmiita pihattoon.
Ruokinta riippuu onko sulla ape ja missä olomuodossa rehu säilötään. Mahdollisimman paljon ulkoilutilaa ja paalihäkit.
-
Mä tekisin nuorkarja pihaton lypsynavetan viereen ja välikäytävä siihen mistä eläimet siirtää sinne. Tai no nuorkarja ja nuorkarja. Ummessa olijat, hiehot, tuntuvat, vasikat hoidettavat sinne. yksi robo lypsämään ja juotto näillä erottelu maidoilla. Ei olisi edes teoriassa mahdolista että joku sotkee hoidetut tankkiin.
-
Ite lähtisin siitä, että viimeistään kantavat hiehot on parressa, ovat sitten valmiita pihattoon.
Ruokinta riippuu onko sulla ape ja missä olomuodossa rehu säilötään. Mahdollisimman paljon ulkoilutilaa ja paalihäkit.
Ehk:ta jos hakee,kannattaa tämän ohjeen takia lukea hakuohjeet,vaikka hyvältä kuulostaakin.
-
Ei meillä ole ollut noihin parsien käytössä hiehoilla, vaikka tulevatkin vapaalta makuualueelta, tuonne lypsettävien sekaan. Joku vanha kanttura sen käytävämakaamisen aina keksii.
-
noo mites nuo muut asiat?
miten parren pituus toimii?
mikä vinokuivikealueen pituus?
hyvät ja huonot puolet?
mitä tekisit toisin?
mitä olisit jättäny tekemäti?
mitä jäi tekemäti?
ilmanvaihto?
miten hoituu ruokinta? vietkö lypsäviltä jääneet hiehoolle vai omat kaikille? siivoatko ruokintapöytää/kaukaloa?
vesiastiat? mikä hyvä mikä huono?
ryhmäkoko?
kalusteet ruokinta aidat väliaidat hyvät ja huonot puolet ja minkä merkin?
-
Kestokuivikelattia samaan korkoon lantakäytävän kanssa, niin on helppo käyttää rakennusta muuhunkin ilman mitään ylimääräisiä purkuhommia. Vaakaputkiaita väliaidoiksi. Ruokintaesteenä niskaputki vaatii tasakorkuisen porukan, mutta on yksikertainen. Toisena vaihtoehtona lukkoaita, jolloin eläinten kytkeminen helppoa ja tottuvat jo hiehona kiinnioloon. Toisaalta saa pöydän suljettua siivouksen ajaksi, jos haluaa.
Ainakin karkearehuruokinta koneellisesti, jos suinkin mahdollista. Apevaunua ei tosin kannata hankkia, ellei sitä jo ole.
Mahdollisimman edullinen ja yksinkertainen huomioiden kuitenkin tuo eläintenkäsittelyn helppous. Hieho ei tuota kuin paskaa, mutta voi tarvita sen siemennyksen tai muun kiinniottoa vaativan toimenpiteen.
-
jos parsiversio niin mikä kaltevuus toimii?
pituus?
onko mattomerkiis susia?
entäs parsikalusteis?
-
Mitähän kustantaisi lämpöeristetty tuhti tai vastaava halli, siihen 3 riviin makuuparret ja ruokintapöytä. Lantakone hinkaamaan lattiaa puhtaaksi?
-
Mitä olen tässä hiukan emohiehoille laskeskellut majantekokustannuksia, niin seinät ja katto ei ole se rahasyöppö, vaan lattia (+pohjatyö) ja lantala. En tosin meinannut mitään lämmintä rakentaakaan.
-
Mitä olen tässä hiukan emohiehoille laskeskellut majantekokustannuksia, niin seinät ja katto ei ole se rahasyöppö, vaan lattia (+pohjatyö) ja lantala. En tosin meinannut mitään lämmintä rakentaakaan.
Betoni on kallista ja eristeet? Minkälaista seinä kattorakennelmaa laskeskelit?
-
juu lantala on kallis teki sen kuinka vain..
täältä loppu betoniasemaki niin tuskin se halaventunu on..
-
Kattamatonta kuivalantalaa eivät muuten ympäristöviranomaiset saa enää antaa rakentaa
-
Mitä olen tässä hiukan emohiehoille laskeskellut majantekokustannuksia, niin seinät ja katto ei ole se rahasyöppö, vaan lattia (+pohjatyö) ja lantala. En tosin meinannut mitään lämmintä rakentaakaan.
Betoni on kallista ja eristeet? Minkälaista seinä kattorakennelmaa laskeskelit?
Päässälaskuharjoituksena välillä miettinyt noita valmiita kolmiseinäisiä konekatoksia. En tosin ole selvittänyt niiden rakenteiden lujuuksia, jos kestopatjan laittaa, että minkälaisia sivuttaisvoimia kestävät. Jotenkin vaan tykästynyt noihin avoimiin systeemeihin, vaikka tämä talvi on ollut huono sellaisen kannalta. Katoksen eteen avonainen tarha (tietty betonilattialla) ja sen eteen jonkilainen ruokintapöytä/katos -tyyppinen ratkaisu.
Pitänee vissiin vähän vakavammin eli exceliin alkaa laittaa lukuja, ja katsoa, saako sitä millään ilveellä järkevän hintaiseksi ja ylipäätänsä kannattavaksi. Alkaa nuo vanhat hiehojen tilat tulla elinkaarensa päähän, joten jokin ratkaisu hiehoille pitäisi kehitellä. Onpa se sitten rakennus tai jokin muu. Lantalatilavuuden kannalta pitää vielä miettiä, mikä eläinmäärä olisi järkevä, ettei tartteis uutta lantalaa tehdä, varsinkaan jos sen joutuu kattamaan, kuten Maakalle totesi.
-
Mitä olen tässä hiukan emohiehoille laskeskellut majantekokustannuksia, niin seinät ja katto ei ole se rahasyöppö, vaan lattia (+pohjatyö) ja lantala. En tosin meinannut mitään lämmintä rakentaakaan.
Betoni on kallista ja eristeet? Minkälaista seinä kattorakennelmaa laskeskelit?
Päässälaskuharjoituksena välillä miettinyt noita valmiita kolmiseinäisiä konekatoksia. En tosin ole selvittänyt niiden rakenteiden lujuuksia, jos kestopatjan laittaa, että minkälaisia sivuttaisvoimia kestävät. Jotenkin vaan tykästynyt noihin avoimiin systeemeihin, vaikka tämä talvi on ollut huono sellaisen kannalta. Katoksen eteen avonainen tarha (tietty betonilattialla) ja sen eteen jonkilainen ruokintapöytä/katos -tyyppinen ratkaisu.
Pitänee vissiin vähän vakavammin eli exceliin alkaa laittaa lukuja, ja katsoa, saako sitä millään ilveellä järkevän hintaiseksi ja ylipäätänsä kannattavaksi. Alkaa nuo vanhat hiehojen tilat tulla elinkaarensa päähän, joten jokin ratkaisu hiehoille pitäisi kehitellä. Onpa se sitten rakennus tai jokin muu. Lantalatilavuuden kannalta pitää vielä miettiä, mikä eläinmäärä olisi järkevä, ettei tartteis uutta lantalaa tehdä, varsinkaan jos sen joutuu kattamaan, kuten Maakalle totesi.
Uusimmassa pellervossa oli juttua tuosta emolehmätilasta jossa oli noita katoksia rakennettu. Ne oli tehty tyylillä terästolpat pystyyn, liimapuupalkit kantamaan ja itsekantavaa peltiä päälle. Jutussa oli mainitta, että ekat kasvattamot olisi omasta puusta tehty ja oliko jopa ristikkotuoleilla, mutta jälkimmäisissä oli tuolla tyylillä. Varmaan ainakin nopeammat ollut noin rakentaa, mutta miten mahtanut sitten hinta olla. Yksinkertaisia nuo ainakin olivat.
-
Ite ainaki teen (jos teen joskus) parsilla on tuo ainaanen pahanojen kans veivaaminen niin surkiaa..