Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: vms1 - 06.12.17 - klo:09:42
-
Sanokaas viisaammat kun normaali peltotyöskentely on pääasiassa tyyliin että kierreetään koneen leveydestä riippuen yleensä 3-6 kierrosta eli noin 36 metrin kaista pellon ympäri ja sitten touhutaan loppu sen pitkän sivun mukaisesti niin miksi porukka kyntäessä pyrkii mahdollisimman kapeaan päisteeseen. Eikö siinäkin voisi soveltaa että kyntäisi keskustan ja sen jälkeen kiertelisi sitä päistettä usean kierroksen.
Ja koska skänsä kohta herää niin tähän ei kannata yhdistää päistetietä koska siinä on sitten eri ajatusmaailmasta kyse ja silloin päiste on hyvin lyhyt.
-
Saako päistetielle jotain tukea?
-
pitääkse päistetiekin lopussa kyntää ?
-
Sanokaas viisaammat kun normaali peltotyöskentely on pääasiassa tyyliin että kierreetään koneen leveydestä riippuen yleensä 3-6 kierrosta eli noin 36 metrin kaista pellon ympäri ja sitten touhutaan loppu sen pitkän sivun mukaisesti niin miksi porukka kyntäessä pyrkii mahdollisimman kapeaan päisteeseen. Eikö siinäkin voisi soveltaa että kyntäisi keskustan ja sen jälkeen kiertelisi sitä päistettä usean kierroksen.
Itse ainakin pidän päisteen sen levyisenä että sen merkkaamiseen ei tarvita muuta kuin silmillä seurata ojan lähestymistä. Mittailuun en normaalisti viitsi ryhtyä ja GPS-ajo-opaskoiraa en omista.
Leveämmän päisteen jättäminen vaatisi ainakin jomman kumman.
-
Mahtaisko sellaiselle "linjausurakoitsijalle" olla kysyntää.
Eli johonkin mönkijään tai nelivetoautoon hyvä sateliittipaikannussysteemi ja perään joku laite joka piirtää peltoon viivan. Hyvällä tietokonesoftalla etsittäisiin optimaalinen ratkaisu vaikka nyt näihin ongelmiin ja sit tuolla "ajokoneella" käytäisiin piirtämässä ne viivat.
Muutaman sata hehtaaria voisi käydä päivässä sit merkkaamassa?
Tolla vois käydä piirtämässä aloitusmerkit vaikka keskelle nevaa, jos softalle syötettäisiin tiedot vaikkapa auran leveydestä yms.
-
Sanokaas viisaammat kun normaali peltotyöskentely on pääasiassa tyyliin että kierreetään koneen leveydestä riippuen yleensä 3-6 kierrosta eli noin 36 metrin kaista pellon ympäri ja sitten touhutaan loppu sen pitkän sivun mukaisesti niin miksi porukka kyntäessä pyrkii mahdollisimman kapeaan päisteeseen. Eikö siinäkin voisi soveltaa että kyntäisi keskustan ja sen jälkeen kiertelisi sitä päistettä usean kierroksen.
Ja koska skänsä kohta herää niin tähän ei kannata yhdistää päistetietä koska siinä on sitten eri ajatusmaailmasta kyse ja silloin päiste on hyvin lyhyt.
Kaikkee tyhjänpäivästä sinäkin mietit.
Millai vaan vaikeemmaksi saa tehtyä ni niin kannattaa tehdä.
Voi helvetin perkele.... 😂😂😂😂😂😂😂😂😑😑😑
-
Mahtaisko sellaiselle "linjausurakoitsijalle" olla kysyntää.
Eli johonkin mönkijään tai nelivetoautoon hyvä sateliittipaikannussysteemi ja perään joku laite joka piirtää peltoon viivan. Hyvällä tietokonesoftalla etsittäisiin optimaalinen ratkaisu vaikka nyt näihin ongelmiin ja sit tuolla "ajokoneella" käytäisiin piirtämässä ne viivat.
Muutaman sata hehtaaria voisi käydä päivässä sit merkkaamassa?
Tolla vois käydä piirtämässä aloitusmerkit vaikka keskelle nevaa, jos softalle syötettäisiin tiedot vaikkapa auran leveydestä yms.
Näin se Suomi on täynnä uusia innovaatioita rahan tekoon. Saa nähdä toteuttaako tuon Posti vai Proagria;)
-
Silloin kun minä kynnin(olen jo eläkkeellä), niin tein takimmasella auralla merkkivaon, joka oli varmaankin 6-8 metrin päässä päätyojasta. Sitten kun kynnin, niin vaolle lähtiessä etummainen aura laskeutui juuri tuon merkkivaon kohdalla ja kun pääsin toiseen päähän vakoa, niin nostin aurat kun viimeinen aura oli meskkivaon kohdalla. Merkkivako kannttaa pistää melko kauaksi päätyojasta, ihanne , että ei joudu lainkaan vekslaamaan päisteellä vaan sujuva käännös päisteellä ilman peruuttamista. Sen jälkeen on helppo kyntää päisteet ja ne ovat huomattavasti siistemmän näköiset ja kyynös on varmasti päätyojan suuntainen. Sitäkin näkee, että vedetään päisteellä lähes pyörät jaan, ennenkuin nostetaan aurat, on sekin jonkinlaista sohlaamista ja järjenkäytön vähyyttä
-
Joskus kauan sitten salaojaurakoitsija neuvoi tekemään erilevyisen
Heinämaita joskus kyntävät täälläkinpäin. Noottaa semmoosta
-
Eli johonkin mönkijään tai nelivetoautoon hyvä sateliittipaikannussysteemi ja perään joku laite joka piirtää peltoon viivan. Hyvällä tietokonesoftalla etsittäisiin optimaalinen ratkaisu vaikka nyt näihin ongelmiin ja sit tuolla "ajokoneella" käytäisiin piirtämässä ne viivat.
Eikö SKN ole kopterissa merkkausvaahto, jolla vetää linjaa, niin ainakin käsitin toisesta topiikista? Ite en osaa kyntää, mutta kylväessä teen mahdollisimman kapean päisteen, jolloin nostoja tulee vähemmän. Uudemmalla kalustolla vissiin vaikeampi saada pakki päälle niin ei voi vekslata.
Mutta kun ajoreittejä muutenkin optimoidaan ohjelmien avulla, niin kyllä toimivilla peltoliikenteen ohjelmillakin selvä markkinarako olisi.
-
Mahtaisko sellaiselle "linjausurakoitsijalle" olla kysyntää.
Eli johonkin mönkijään tai nelivetoautoon hyvä sateliittipaikannussysteemi ja perään joku laite joka piirtää peltoon viivan. Hyvällä tietokonesoftalla etsittäisiin optimaalinen ratkaisu vaikka nyt näihin ongelmiin ja sit tuolla "ajokoneella" käytäisiin piirtämässä ne viivat.
Muutaman sata hehtaaria voisi käydä päivässä sit merkkaamassa?
Tolla vois käydä piirtämässä aloitusmerkit vaikka keskelle nevaa, jos softalle syötettäisiin tiedot vaikkapa auran leveydestä yms.
Näin se Suomi on täynnä uusia innovaatioita rahan tekoon. Saa nähdä toteuttaako tuon Posti vai Proagria;)
Täsmäviljelysoftat on jo olemassa, eli kai tää olis mahdollista.
Mut tekee ketä huvittaa 😂😂
-
Sanokaas viisaammat kun normaali peltotyöskentely on pääasiassa tyyliin että kierreetään koneen leveydestä riippuen yleensä 3-6 kierrosta eli noin 36 metrin kaista pellon ympäri ja sitten touhutaan loppu sen pitkän sivun mukaisesti niin miksi porukka kyntäessä pyrkii mahdollisimman kapeaan päisteeseen. Eikö siinäkin voisi soveltaa että kyntäisi keskustan ja sen jälkeen kiertelisi sitä päistettä usean kierroksen.
Ja koska skänsä kohta herää niin tähän ei kannata yhdistää päistetietä koska siinä on sitten eri ajatusmaailmasta kyse ja silloin päiste on hyvin lyhyt.
Kynnä pelkkiä päisteitä, se on helpointa niin.
-
Juu en vaan oikein aina tajuu että kynnössä tehdään poikkeus. Luulisi olevan mielekkäämpää että se kynnön epätasaisuus olisi siinä samassa kohtaa missä kaikki muutkin työvaiheet risteää. Nythän pahimmillaan onnistutaan tekemään vesiura keskelle päistettä missä sitten hierotaan ympäri keväällä kylvökoneella ja syksyllä puimureilla ja nurmella sitten ne kolme kierrosta kaikilla koneilla.
-
Sanokaas viisaammat kun normaali peltotyöskentely on pääasiassa tyyliin että kierreetään koneen leveydestä riippuen yleensä 3-6 kierrosta eli noin 36 metrin kaista pellon ympäri ja sitten touhutaan loppu sen pitkän sivun mukaisesti niin miksi porukka kyntäessä pyrkii mahdollisimman kapeaan päisteeseen. Eikö siinäkin voisi soveltaa että kyntäisi keskustan ja sen jälkeen kiertelisi sitä päistettä usean kierroksen.
Ja koska skänsä kohta herää niin tähän ei kannata yhdistää päistetietä koska siinä on sitten eri ajatusmaailmasta kyse ja silloin päiste on hyvin lyhyt.
Kynnä pelkkiä päisteitä, se on helpointa niin.
Kuviokyntö kunniaan. :) :) :)
-
Sanokaas viisaammat kun normaali peltotyöskentely on pääasiassa tyyliin että kierreetään koneen leveydestä riippuen yleensä 3-6 kierrosta eli noin 36 metrin kaista pellon ympäri ja sitten touhutaan loppu sen pitkän sivun mukaisesti niin miksi porukka kyntäessä pyrkii mahdollisimman kapeaan päisteeseen. Eikö siinäkin voisi soveltaa että kyntäisi keskustan ja sen jälkeen kiertelisi sitä päistettä usean kierroksen.
Ja koska skänsä kohta herää niin tähän ei kannata yhdistää päistetietä koska siinä on sitten eri ajatusmaailmasta kyse ja silloin päiste on hyvin lyhyt.
Kynnä pelkkiä päisteitä, se on helpointa niin.
Kuviokyntö kunniaan. :) :) :)
Ei välttämättä. Mun mielestä pitäisi olla ihan iisiä vetää päistemerkki viimeisen kylvökierroksen tietämille ja sitten kynniskellä se keskusta pois. Lopulta kyntäisi sitten ulkosyrjä kiertäen tai edestakaisin riippuen millaiset vältit on perässä.
-
Juu en vaan oikein aina tajuu että kynnössä tehdään poikkeus. Luulisi olevan mielekkäämpää että se kynnön epätasaisuus olisi siinä samassa kohtaa missä kaikki muutkin työvaiheet risteää. Nythän pahimmillaan onnistutaan tekemään vesiura keskelle päistettä missä sitten hierotaan ympäri keväällä kylvökoneella ja syksyllä puimureilla ja nurmella sitten ne kolme kierrosta kaikilla koneilla.
Eikai kynnöstä mitään epätasaisuuksia jää seuraavalle kasvukaudelle....?
Jos kyntömies kaipaa 36m:n päistettä, niin miksipä ei. Itse olen kääntänyt pienemmässäkin.
Mikä estää päistetiellä kääntymisen, eikö se juuri sitä varten ole?
-
Mä olen tuolla antiikkisella 1594 casella ja agrolux 4x16 paluilla ajanut ojanreunaan asti, sitten peruutuskäännös samalla kääntäen aurat ja taas eteenpäin vain. Eli 2 kertaa painan kytkintä vain. Tai melkein ojanreunaan asti vauhdissa ylös aurat. Ja sitte päisteessä pitempi peruutuslenkki ja aurat ympäri. Eteenpäin taas pyörät vaolle ja aurat alas. 2x kytkintä painan jälleen.
Moni jolla uudempi ns pullakäsitraktori ne vatkaa suunnanvaihtajaa eestaas ahtaassa päisteessä, sellaista oon nähny. Siinähän nuo vetolevyt vissiin kuluu. Maa oikein tärähtelee kun kytkimet paukahtelee päälle pois.
-
Juu uudemmissa on pakka mikä ottaa kiinni kun käytetään kytkintä.
Kysehän ei ole pääasiassa aiitä kuinka pieneessä pääsee ympäri vaan enemmänkin siitä että mihin malliin päisteen jättää tulevia töitä ajatellen. Sekin on selvä että siihen kohtaan mistä ppäistekynnön aloittaa tulee aina epätasaisuuksia. Minimissä päisteen aloitus tai lopetusvako mutta usein sitten muutakin epätasaisuutta. Nämä olisi mielestäni järkevää pitää poissa päistealueelta.
-
Minimissä päisteen aloitus tai lopetusvako mutta usein sitten muutakin epätasaisuutta. Nämä olisi mielestäni järkevää pitää poissa päistealueelta.
Ei tuo mikään ongelma ole... tai ei pitäisi olla ainakaan useimpina syksyinä. Aloituksesta harvoin tulee mitään suurta vallia jos maa vähänkin murenee ja viitsiin säätää auroja. Vaon kohdalle tulee lähes aina pieni ja leveä tai yksi kapea mutta syvempi painanne tekipä mitä hyvänsä. Se on sitten eri asia onko noista todellista haittaa. Lopetus tai aloituskohdasta ei koskaan saa täysin tasaista vaikka maa jäisi sopivalla kyntönopeudella täysin tasaiseksi. Se on sitten eri asia jos maa ja kasvinjämät eivät mene nätisti aurojen läpi.
Jos epätasaisuutta pelkää niin yksi hyvä vaihtoehto on ettei kynnä vaan vaikkapa kultivoi niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa suurista epätasaisuuksista ja päisteen levyskin saa olla mitä vaan. Jos välttämättä haluaa tai on pakko kyntää ja haluaa hienostella niin hyvällä kelillä aika monella maalajilla päisteen rajasta saa tasaisemman jos viitsii nähdä vaivaa ja ajaa vaikkapa hankmolla kertaalleen aurojen nosto- ja laskupaikat. Sen voisi napata vaikka pullakäsitraktorin etunostolaitteisiin jos semmoinen on eikä niissä (vielä) ole etuauraa eikä luonne anna myöden tulla välillä toisella koneella tasoittelemaan päisteen aloitus- tai lopetuskohtaa.
-
Kyllä minä ennemmin suunnitelisin sitä päistetietä/tieravien putkitusta pellon kohdalta. Hiekkaa pintaan ja kyntö tien laitaan asti. Kuivaa peltokin paremmin kun ei ole mitään suojakaistaa estämässä veden menoa ojaan.
-
Minimissä päisteen aloitus tai lopetusvako mutta usein sitten muutakin epätasaisuutta. Nämä olisi mielestäni järkevää pitää poissa päistealueelta.
Ei tuo mikään ongelma ole... tai ei pitäisi olla ainakaan useimpina syksyinä. Aloituksesta harvoin tulee mitään suurta vallia jos maa vähänkin murenee ja viitsiin säätää auroja. Vaon kohdalle tulee lähes aina pieni ja leveä tai yksi kapea mutta syvempi painanne tekipä mitä hyvänsä. Se on sitten eri asia onko noista todellista haittaa. Lopetus tai aloituskohdasta ei koskaan saa täysin tasaista vaikka maa jäisi sopivalla kyntönopeudella täysin tasaiseksi. Se on sitten eri asia jos maa ja kasvinjämät eivät mene nätisti aurojen läpi.
Jos epätasaisuutta pelkää niin yksi hyvä vaihtoehto on ettei kynnä vaan vaikkapa kultivoi niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa suurista epätasaisuuksista ja päisteen levyskin saa olla mitä vaan. Jos välttämättä haluaa tai on pakko kyntää ja haluaa hienostella niin hyvällä kelillä aika monella maalajilla päisteen rajasta saa tasaisemman jos viitsii nähdä vaivaa ja ajaa vaikkapa hankmolla kertaalleen aurojen nosto- ja laskupaikat. Sen voisi napata vaikka pullakäsitraktorin etunostolaitteisiin jos semmoinen on eikä niissä (vielä) ole etuauraa eikä luonne anna myöden tulla välillä toisella koneella tasoittelemaan päisteen aloitus- tai lopetuskohtaa.
Mä olen joskus lumikauhalla tasoittanut kynnön lopetuksen varsinkin jos päisteen kyntö alkaa kynnöksestä päin. Mielestäni ensimmäinen veto tulee näin paremmaksi.
-
Usein mulla jää kapea päiste, en viitsi sitä kyntää ollenkaan kun pyörät kumminkin sotkee sen. Äkeellä kuitenki hieroo sen keväällä kuntoon. Olen joskus jättänyt niin leveän pisteen että vaan kääntyy takaisinpäin pysähtymättä.
Mielestäni kyllä riittävän tarkkaan saa päistekylvön sängestä katsottuna aloituksen päisteessä.
-
Kyllä minä ennemmin suunnitelisin sitä päistetietä/tieravien putkitusta pellon kohdalta. Hiekkaa pintaan ja kyntö tien laitaan asti. Kuivaa peltokin paremmin kun ei ole mitään suojakaistaa estämässä veden menoa ojaan.
Meillä on muutamia tuollaisia lohkoja ja aika monta sarkapeltoa missä on kovempi "päistetie". Ihan käteviä sillain, mutta tie tahtoo sotkeutua aika pahasti, joten ei oikein sovellu yleisten teiden varsille. Eihän kukaan tietenkään pakota ajamaan tielle asti, mutta helposti se vaan sinne karkaa.
Näistä päisteiden kyntämisistä puhuttiin vasta jossain toisessa ketjussa. Ite tykkään jättää aika leveeksi, vähintään siten että Y-käännös luonnistuu helposti.
-
Ruiskutusurien mukaisesti vetelee päisteeseen matalan merkkivaon, jossa nostaa ja laskee aurat. Näin jää 10-12 m päiste, riippuu kumpaa jälkeä seuraa. Jos on vuorossa kyntää vako pellonpuolelle olen kyntänyt sen samantien kiinni. Ajan päistekynnössä ylimääräisen laistan matallaan ja käännän hieman auroja ja säädän ensimmäisen viilun kapeaksi. Ensimmäinen terä menee lähes normaalisyvyyteen ja takimmainen ei ota juuri mitään.
-
meillä kun on tuota pinnan muotoolua vielä kumminki jäljellä ja rehunurmia kierrossa, sanelee pinta ja rehukoneet päisteen pituuren, oli lohkokoko mikä tahansa, jopa kuviokyntöä (keskelle yleensä, poislukien harvat harjukohorat) tarvittaessa käytetään.. ikiviljalohkoolla sitten vain pinta määrää
mutta pääsääntöisesti päisteet on 15-18m, kunnossa olevilla lohkoolla porrastusta eli ei joka vuosi/kyntökerta samaan kohtahan, takasiivellä matalia merkkiä silimämäärääsesti hytistä kiintopiste ojaan
viljalohkoolla vaon tulles pellon puolelle voi vaon teherä matalaksi, nurmella ei taharo onnistua matala vako maalajista riippuen pääsääntöösesti mätästää
muutenki kyntösyvyyttä vaihrellaan vuorovuosin
-
Ite en ole enää tehnyt mitään merkkauksia auroilla mistä aloittaa tai nostaa aurat ylös. Turhaa vaan pomputtaa jousittamatonta traktoria. Päisteeseen sen verran mittaa että 4-pyttyinen traktori kääntyy ilman kikkailuja, eli jarrulla avustamista tai peruuttamista. Ja sarka-aurat siis kyseessä joten ei tarvi pyörähtää heti samaa reittiä takaisin. Päisteelle jää leveyttä 12-15 metriä, mikä käy hyvin yksiin kaiken muunkin kaluston kanssa. Kylvökoneen kanssa sopivan mittainen päiste ja käy myös rehunkorjuukalustolle. Sama millainen muokkauskalusto niin aina kun joutuu ajaa poikittain muokkaus suuntiin nähden pomputus on ihan tosi asia.
-
Kannattaskos viiltää ranteet auki ja vetää alahuuli pään yli?? On se vaikeeta....
😂😂😂😂😂😂
-
Minimissä päisteen aloitus tai lopetusvako mutta usein sitten muutakin epätasaisuutta. Nämä olisi mielestäni järkevää pitää poissa päistealueelta.
Ei tuo mikään ongelma ole... tai ei pitäisi olla ainakaan useimpina syksyinä. Aloituksesta harvoin tulee mitään suurta vallia jos maa vähänkin murenee ja viitsiin säätää auroja. Vaon kohdalle tulee lähes aina pieni ja leveä tai yksi kapea mutta syvempi painanne tekipä mitä hyvänsä. Se on sitten eri asia onko noista todellista haittaa. Lopetus tai aloituskohdasta ei koskaan saa täysin tasaista vaikka maa jäisi sopivalla kyntönopeudella täysin tasaiseksi. Se on sitten eri asia jos maa ja kasvinjämät eivät mene nätisti aurojen läpi.
Jos epätasaisuutta pelkää niin yksi hyvä vaihtoehto on ettei kynnä vaan vaikkapa SUORAKYLVÄÄ, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa suurista epätasaisuuksista ja päisteen levyskin saa olla mitä vaan. Jos välttämättä haluaa tai on pakko kyntää ja haluaa hienostella niin hyvällä kelillä aika monella maalajilla päisteen rajasta saa tasaisemman jos viitsii nähdä vaivaa ja ajaa vaikkapa hankmolla kertaalleen aurojen nosto- ja laskupaikat. Sen voisi napata vaikka pullakäsitraktorin etunostolaitteisiin jos semmoinen on eikä niissä (vielä) ole etuauraa eikä luonne anna myöden tulla välillä toisella koneella tasoittelemaan päisteen aloitus- tai lopetuskohtaa.
-
Välttäää ne prkl päisteet ensmäiseks tulee tasalevu ei mulla muuta n y
-
Jaa mut jos tarttis vako reunaan hmm millais se leveys sit laser
-
Voi herranjestas kun tästäkin asiasta on saatu vaikeaa. Itsestä päisteiden kyntäminen on kaikista tylsin osuus siinä pellon kynnössä. Itse en mitään tolkuttomia päisteitä jätä vaan pyrin mahdollisimman kapeaan. Tämä tietysti riippuu pellon muodostakin ja koosta. Ei tähänkään asiaan ole vain yhtä totuutta mutta ei tämä asia minusta nyt sentään niin vaikea ole että sitä tarvitsisi kamalasti ihmetellä.
-
mutta entäpä jos sitä hetken ihmettelisi ja kokeiliskin hieman toisin, saattais yllättyä.
-
Kannattaa mutenkin kyntää koko pelto valtaojien ja viemärien suuntaisesti, sivurinteeseen. Sillä tavalla saa pidättymään varsinkin syksylle yllättävän paljon paremmin vesiä sinne peltoon, edistämään kasvua.
-SS-
-
Kannattaa mutenkin kyntää koko pelto valtaojien ja viemärien suuntaisesti, sivurinteeseen. Sillä tavalla saa pidättymään varsinkin syksylle yllättävän paljon paremmin vesiä sinne peltoon, edistämään kasvua.
-SS-
Kolmena kesänä putkeen on tullut liikaa vettä... Ei tarvi yhtään lisää.