Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: 4viljanpuuro - 06.11.17 - klo:21:00
-
Notta kyllä tuli stoppi meikäläisen k-kauppa ostoille. Jää ketjulta se 1000€ saamatta minkä olen sinne vuosittain kantanut. Tulosvaroitusta pukkaa pian Ruotsin pojille...
Liittykää ViljaTavastia osuuskuntaan ja myykää sen kautta. ViljaTavastia ei ole yksinään Hämeen alueen viljelijöiden tarpeisiin perustettu osuuskunta. Osuuskuntaan voi ja saa liittyä mistäpäin Suomea tahansa.
https://www.viljatavastia.fi/ (https://www.viljatavastia.fi/) https://www.facebook.com/ViljaTavastia/ (https://www.facebook.com/ViljaTavastia/)
"Tänä aamuna lastattiin eka kuorma Harbinger ohraa Latvian suuntaan ja maanantaina jatketaan kuuden auton verran." 5.8.2017
"ViljaTavastian ensimmäinen suora viljan vientikauppa on toteutunut. Kuvassa sopimuksen ensimmäinen kuorma lähdössä kohti Tarttoa" 18.7.2017
"ViljaTavastian toiminta kehittyy hyvää vauhtia. Ensimmäisen kevään ja kesän aikana jäsenten viljaa on välitetty noin 8 miljoonaa kiloa. Jäseniä on tällä hetkellä jo lähes 300. Jäsenetuja on rakennettu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusin jäsenetu on Nesteen kanssa neuvoteltu polttoöljy- ja dieselsopimus, jonka uskomme olevan hyvin kilpailukykyinen. Tästä kerromme jäsenille lisätietoa piakkoin, pysy kuulolla!" Jäsentiedote 3.7.2017
"Tänään on historiallinen päivä ViljaTavastialle. 21.9.2016 perustetun viljaosuuskunnan eteen tehdyt toimet ovat konkretisoituneet ensimmäiseen lastattuun viljaerään. Neuvottelut HKScanin kanssa johtivat yhteistyön aloittamiseen pikavauhtia. Vilja kulkee nyt kohti pohjoista ilman välikäsiä. " 12.12.2016
"ViljaTavastian syksy on jatkunut aktiivisen toiminnan merkeissä. Jäseniä on tällä hetkellä yli 190. Jäsenkyselyn perusteella tilojen keskipinta-ala satokasvien osalta on 125 ha, joka tarkoittaa jo lähes 24 000 hehtaarin kokonaisalaa. Tämä on antanut meille hyvän selkänojan neuvotteluissa viljanostajien kanssa. Neuvotteluja on käyty viimeisen viikon aikana jo päivittäin sekä kotimaan käyttökohteista että viennistä." Jäsentiedote 23.11.2016
Viljaosuuskunta perustetaan 21.9.2016.
-
12 k€ taisi mennä viime vuonna,mutta nyt näyttää ettei taida jatkossa mennä.
Sitä saa mitä tilaa
-
12 k€ taisi mennä viime vuonna,mutta nyt näyttää ettei taida jatkossa mennä.
Sitä saa mitä tilaa
Tullaan näkemään, ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä. Päinvastoin, siitä kärsivät nämä yksityisyrittäjä-Lantmannen kauppiaat, he joutuu vähentämään väkeä, kun ei kauppa käy, ja tulee ehkä konkursseja. Mutta viljan hinnat ei kuitenkaan nouse.
Mutta kuviohan on jo tuttu. Luetaan joku tämän tyyppinen uutinen, toinen esimerkki että armeija ostaa maidot Arlalta, niin tulee tunnekuohu, että taas maajussia sorsitaan, sitten tulee kiukku, sitä seuraa tunnekuohuinen nettikirjoitus että nyt perkele boikotoidaan.
-
ja kolmen kuun päästä huomataan että ei mitään paskankaan hyötyä. nyt se perkule maksaa pienempää hintaa kuin tuo entinen. kulut miinusta!
-
Notta kyllä tuli stoppi meikäläisen k-kauppa ostoille. Jää ketjulta se 1000€ saamatta minkä olen sinne vuosittain kantanut. Tulosvaroitusta pukkaa pian Ruotsin pojille...
Liittykää ViljaTavastia osuuskuntaan ja myykää sen kautta. ViljaTavastia ei ole yksinään Hämeen alueen viljelijöiden tarpeisiin perustettu osuuskunta. Osuuskuntaan voi ja saa liittyä mistäpäin Suomea tahansa.
https://www.viljatavastia.fi/ (https://www.viljatavastia.fi/) https://www.facebook.com/ViljaTavastia/ (https://www.facebook.com/ViljaTavastia/)
"Tänä aamuna lastattiin eka kuorma Harbinger ohraa Latvian suuntaan ja maanantaina jatketaan kuuden auton verran." 5.8.2017
"ViljaTavastian ensimmäinen suora viljan vientikauppa on toteutunut. Kuvassa sopimuksen ensimmäinen kuorma lähdössä kohti Tarttoa" 18.7.2017
"ViljaTavastian toiminta kehittyy hyvää vauhtia. Ensimmäisen kevään ja kesän aikana jäsenten viljaa on välitetty noin 8 miljoonaa kiloa. Jäseniä on tällä hetkellä jo lähes 300. Jäsenetuja on rakennettu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusin jäsenetu on Nesteen kanssa neuvoteltu polttoöljy- ja dieselsopimus, jonka uskomme olevan hyvin kilpailukykyinen. Tästä kerromme jäsenille lisätietoa piakkoin, pysy kuulolla!" Jäsentiedote 3.7.2017
"Tänään on historiallinen päivä ViljaTavastialle. 21.9.2016 perustetun viljaosuuskunnan eteen tehdyt toimet ovat konkretisoituneet ensimmäiseen lastattuun viljaerään. Neuvottelut HKScanin kanssa johtivat yhteistyön aloittamiseen pikavauhtia. Vilja kulkee nyt kohti pohjoista ilman välikäsiä. " 12.12.2016
"ViljaTavastian syksy on jatkunut aktiivisen toiminnan merkeissä. Jäseniä on tällä hetkellä yli 190. Jäsenkyselyn perusteella tilojen keskipinta-ala satokasvien osalta on 125 ha, joka tarkoittaa jo lähes 24 000 hehtaarin kokonaisalaa. Tämä on antanut meille hyvän selkänojan neuvotteluissa viljanostajien kanssa. Neuvotteluja on käyty viimeisen viikon aikana jo päivittäin sekä kotimaan käyttökohteista että viennistä." Jäsentiedote 23.11.2016
Viljaosuuskunta perustetaan 21.9.2016.
Mitäs sitten kun Latvian pojat jättää laivalastillisen viljaa tilittämättä?
-
> ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä
Ei tämä kohdallani ole mikään hetken reaktio.Kintaalla on muutenkin ollut asiointi tuolla.Ei ole minun tehtäväni huolestua läntmäni yrittäjän pärjäämisistä jos parametrit on semmoiset,että itseltäni pyritään viemään kaikki mitä lähtee.
DLA kun tuli sohlaamaan uutisoitiin kovasti,että tulee laajemmat markkinat,mahdollisuus parempiin hintoihin.Argiraha-miehiltä voi nyt kysellä hyvinkö on hinnat nousseet?
-
>Mitäs sitten kun Latvian pojat jättää laivalastillisen viljaa tilittämättä
Remburssi on sulle ilmeisesti aivan vieras käsite
-
Mitäs sitten kun Latvian pojat jättää laivalastillisen viljaa tilittämättä?
Moottoripyöräsedät matkatavaroineen on sulle ilmeisesti aivan vieras käsite.
-
Mitäs sitten kun Latvian pojat jättää laivalastillisen viljaa tilittämättä?
Moottoripyöräsedät matkatavaroineen on sulle ilmeisesti aivan vieras käsite.
Kaikenlaista kamalaa on tullut nähtyä, luettua ja kuultua :-\
-
> ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä
Ei tämä kohdallani ole mikään hetken reaktio.Kintaalla on muutenkin ollut asiointi tuolla.Ei ole minun tehtäväni huolestua läntmäni yrittäjän pärjäämisistä jos parametrit on semmoiset,että itseltäni pyritään viemään kaikki mitä lähtee.
DLA kun tuli sohlaamaan uutisoitiin kovasti,että tulee laajemmat markkinat,mahdollisuus parempiin hintoihin.Argiraha-miehiltä voi nyt kysellä hyvinkö on hinnat nousseet?
Viljelijän berner kun tuli kuvioihin, niin odotukset oli korkealla, mutta pettymykseksi sekin on osoittautunut, samanlaiset "kartellihinnat"sillä on niin kuin muillakin tuotantopanoksissa. Ja myyntimiehiä pirustikentällä ja lisää on palkattu. Tai eihän ne enää nykyään mitään myyntimiehiä ole, vaan hienosti asiakkuuspäälliköitä tai asiantuntijamyyjiä. Ja mitähän nekin tekevät pitkinä talvikuukausina, kun kukaan ei torjunta-aineita ostele?
-
Viljelijän berner kun tuli kuvioihin, niin odotukset oli korkealla, mutta pettymykseksi sekin on osoittautunut, samanlaiset "kartellihinnat"sillä on niin kuin muillakin tuotantopanoksissa. Ja myyntimiehiä pirustikentällä ja lisää on palkattu. Tai eihän ne enää nykyään mitään myyntimiehiä ole, vaan hienosti asiakkuuspäälliköitä tai asiantuntijamyyjiä. Ja mitähän nekin tekevät pitkinä talvikuukausina, kun kukaan ei torjunta-aineita ostele?
Olen parit tarjoukset pyytänyt Berneriltä mutta ei ole tullut vastauksia. Eikä tuolla ole ketään myyjääkään mihin ottaa yhteyttä, pelkkiä suuria päälliköitä.
Mutta ViljaTavastian lähettämä auto on tullut 2 kertaa tilalle hakemaan tavaraa ja tarjouksia tulee sähköpostiin mukavalla tahdilla. 2018 mennään taas melkein pelkällä ohralla joten saa autoja täyteen enemmän.
-
> ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä
Ei tämä kohdallani ole mikään hetken reaktio.Kintaalla on muutenkin ollut asiointi tuolla.Ei ole minun tehtäväni huolestua läntmäni yrittäjän pärjäämisistä jos parametrit on semmoiset,että itseltäni pyritään viemään kaikki mitä lähtee.
DLA kun tuli sohlaamaan uutisoitiin kovasti,että tulee laajemmat markkinat,mahdollisuus parempiin hintoihin.Argiraha-miehiltä voi nyt kysellä hyvinkö on hinnat nousseet?
Viljelijän berner kun tuli kuvioihin, niin odotukset oli korkealla, mutta pettymykseksi sekin on osoittautunut, samanlaiset "kartellihinnat"sillä on niin kuin muillakin tuotantopanoksissa. Ja myyntimiehiä pirustikentällä ja lisää on palkattu. Tai eihän ne enää nykyään mitään myyntimiehiä ole, vaan hienosti asiakkuuspäälliköitä tai asiantuntijamyyjiä. Ja mitähän nekin tekevät pitkinä talvikuukausina, kun kukaan ei torjunta-aineita ostele?
Ehkä nuo samat kartellihinnat kertoo sen, että siellä ei vaan yksinkertaisesti ole katetta. Tuotantopanokset on niin kilpailtu, että en usko katetuoton olevan kovin korkea yhdelläkään firmalla.
-
>ei vaan yksinkertaisesti ole katetta.
Entä missä se on viljelijän kate?
-
> ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä
Ei tämä kohdallani ole mikään hetken reaktio.Kintaalla on muutenkin ollut asiointi tuolla.Ei ole minun tehtäväni huolestua läntmäni yrittäjän pärjäämisistä jos parametrit on semmoiset,että itseltäni pyritään viemään kaikki mitä lähtee.
DLA kun tuli sohlaamaan uutisoitiin kovasti,että tulee laajemmat markkinat,mahdollisuus parempiin hintoihin.Argiraha-miehiltä voi nyt kysellä hyvinkö on hinnat nousseet?
Viljelijän berner kun tuli kuvioihin, niin odotukset oli korkealla, mutta pettymykseksi sekin on osoittautunut, samanlaiset "kartellihinnat"sillä on niin kuin muillakin tuotantopanoksissa. Ja myyntimiehiä pirustikentällä ja lisää on palkattu. Tai eihän ne enää nykyään mitään myyntimiehiä ole, vaan hienosti asiakkuuspäälliköitä tai asiantuntijamyyjiä. Ja mitähän nekin tekevät pitkinä talvikuukausina, kun kukaan ei torjunta-aineita ostele?
Paneskelee?
-
Ehkä nuo samat kartellihinnat kertoo sen, että siellä ei vaan yksinkertaisesti ole katetta. Tuotantopanokset on niin kilpailtu, että en usko katetuoton olevan kovin korkea yhdelläkään firmalla.
Eiköhän kartellilla lähinnä yritetä varmistaa, että myyjäpuolella kaikilla on katetta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartelli
-SS-
-
Ehkä nuo samat kartellihinnat kertoo sen, että siellä ei vaan yksinkertaisesti ole katetta. Tuotantopanokset on niin kilpailtu, että en usko katetuoton olevan kovin korkea yhdelläkään firmalla.
Eiköhän kartellilla lähinnä yritetä varmistaa, että myyjäpuolella kaikilla on katetta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartelli
-SS-
Käytin tuota kartellia vaan ihan sillä kun nämä muut tuntuvat siitä tykkäävän sanana.
Kartelli saattoi olla totta silloin kun K ja S olivat ne ainoat isot toimijat, mutta nykyään on jo niin monta kansainvälistä toimijaa ja yrittäjää, etten jaksa uskoa keskinäiseen konsensukseen.
-
Kyllä näillä rehunvääntäjillä on sen verran yhteisiä saunailtoja, että hinnoista sovitaan. Sitten jos jotain raaka-ainetta jalostetaankin eri juttuihin, niin puhelinsoitto tulee, missä ehdotetaan hintakonsensusta.
Näin on tapahtunut ja tulee edelleen tapahtumaan.
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
-
> ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä
Ei tämä kohdallani ole mikään hetken reaktio.Kintaalla on muutenkin ollut asiointi tuolla.Ei ole minun tehtäväni huolestua läntmäni yrittäjän pärjäämisistä jos parametrit on semmoiset,että itseltäni pyritään viemään kaikki mitä lähtee.
DLA kun tuli sohlaamaan uutisoitiin kovasti,että tulee laajemmat markkinat,mahdollisuus parempiin hintoihin.Argiraha-miehiltä voi nyt kysellä hyvinkö on hinnat nousseet?
Viljelijän berner kun tuli kuvioihin, niin odotukset oli korkealla, mutta pettymykseksi sekin on osoittautunut, samanlaiset "kartellihinnat"sillä on niin kuin muillakin tuotantopanoksissa. Ja myyntimiehiä pirustikentällä ja lisää on palkattu. Tai eihän ne enää nykyään mitään myyntimiehiä ole, vaan hienosti asiakkuuspäälliköitä tai asiantuntijamyyjiä. Ja mitähän nekin tekevät pitkinä talvikuukausina, kun kukaan ei torjunta-aineita ostele?
Ehkä nuo samat kartellihinnat kertoo sen, että siellä ei vaan yksinkertaisesti ole katetta. Tuotantopanokset on niin kilpailtu, että en usko katetuoton olevan kovin korkea yhdelläkään firmalla.
Olet kyllä surullisen väärässä. Toivottavasti kaikki eivät ole yhtä hyvä uskoisia. Ei hinnoista välttämättä tarvitse erikseen edes sopia. Riittää kun on so***** tai vaikkapa totuttu siihen että yksi määrää ja muut seuraa. Esimerkkinä toimii loistavasti lannoitekauppa.
Kyllä katetta on, kaikki otetaan mitä saadaan. Se on maan tapa, joka jatkuu kunnes viimeinen sammuttaa valot. Kilpailu täällä ei ole millään lailla aitoa.
-
Onhan noita muitakin keskusliikkeistä riippumattomia ostajia, esim. http://www.intergreen.fi/ ja lähinnä Pirkanmaan lähiseudulla toimiva www.vilja-jaakkola.fi. Hinnoissa pärjäävät hyvinkin keskusliikkeille, kun organisaatio on kevyt, ei ole herroja elätettävänä.
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
-
> ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä
Ei tämä kohdallani ole mikään hetken reaktio.Kintaalla on muutenkin ollut asiointi tuolla.Ei ole minun tehtäväni huolestua läntmäni yrittäjän pärjäämisistä jos parametrit on semmoiset,että itseltäni pyritään viemään kaikki mitä lähtee.
DLA kun tuli sohlaamaan uutisoitiin kovasti,että tulee laajemmat markkinat,mahdollisuus parempiin hintoihin.Argiraha-miehiltä voi nyt kysellä hyvinkö on hinnat nousseet?
Viljelijän berner kun tuli kuvioihin, niin odotukset oli korkealla, mutta pettymykseksi sekin on osoittautunut, samanlaiset "kartellihinnat"sillä on niin kuin muillakin tuotantopanoksissa. Ja myyntimiehiä pirustikentällä ja lisää on palkattu. Tai eihän ne enää nykyään mitään myyntimiehiä ole, vaan hienosti asiakkuuspäälliköitä tai asiantuntijamyyjiä. Ja mitähän nekin tekevät pitkinä talvikuukausina, kun kukaan ei torjunta-aineita ostele?
Ehkä nuo samat kartellihinnat kertoo sen, että siellä ei vaan yksinkertaisesti ole katetta. Tuotantopanokset on niin kilpailtu, että en usko katetuoton olevan kovin korkea yhdelläkään firmalla.
Olet kyllä surullisen väärässä. Toivottavasti kaikki eivät ole yhtä hyvä uskoisia. Ei hinnoista välttämättä tarvitse erikseen edes sopia. Riittää kun on so***** tai vaikkapa totuttu siihen että yksi määrää ja muut seuraa. Esimerkkinä toimii loistavasti lannoitekauppa.
Kyllä katetta on, kaikki otetaan mitä saadaan. Se on maan tapa, joka jatkuu kunnes viimeinen sammuttaa valot. Kilpailu täällä ei ole millään lailla aitoa.
Maajussi nyt on aina ollut, ja tulee olemaan se riistetty, jonka ainoa tuki ja turva on mtk.
Ainahan voit tilata ulkomailta jos siellä ei vaikka olis näitä kusipäitä jotka tavoittelee voittoa yritystoiminnallaan. On siellä aina ainakin alvin verran halvempaa.
-
> ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä
Ei tämä kohdallani ole mikään hetken reaktio.Kintaalla on muutenkin ollut asiointi tuolla.Ei ole minun tehtäväni huolestua läntmäni yrittäjän pärjäämisistä jos parametrit on semmoiset,että itseltäni pyritään viemään kaikki mitä lähtee.
DLA kun tuli sohlaamaan uutisoitiin kovasti,että tulee laajemmat markkinat,mahdollisuus parempiin hintoihin.Argiraha-miehiltä voi nyt kysellä hyvinkö on hinnat nousseet?
Viljelijän berner kun tuli kuvioihin, niin odotukset oli korkealla, mutta pettymykseksi sekin on osoittautunut, samanlaiset "kartellihinnat"sillä on niin kuin muillakin tuotantopanoksissa. Ja myyntimiehiä pirustikentällä ja lisää on palkattu. Tai eihän ne enää nykyään mitään myyntimiehiä ole, vaan hienosti asiakkuuspäälliköitä tai asiantuntijamyyjiä. Ja mitähän nekin tekevät pitkinä talvikuukausina, kun kukaan ei torjunta-aineita ostele?
Ehkä nuo samat kartellihinnat kertoo sen, että siellä ei vaan yksinkertaisesti ole katetta. Tuotantopanokset on niin kilpailtu, että en usko katetuoton olevan kovin korkea yhdelläkään firmalla.
Olet kyllä surullisen väärässä. Toivottavasti kaikki eivät ole yhtä hyvä uskoisia. Ei hinnoista välttämättä tarvitse erikseen edes sopia. Riittää kun on so***** tai vaikkapa totuttu siihen että yksi määrää ja muut seuraa. Esimerkkinä toimii loistavasti lannoitekauppa.
Kyllä katetta on, kaikki otetaan mitä saadaan. Se on maan tapa, joka jatkuu kunnes viimeinen sammuttaa valot. Kilpailu täällä ei ole millään lailla aitoa.
Maajussi nyt on aina ollut, ja tulee olemaan se riistetty, jonka ainoa tuki ja turva on mtk.
Ainahan voit tilata ulkomailta jos siellä ei vaikka olis näitä kusipäitä jotka tavoittelee voittoa yritystoiminnallaan. On siellä aina ainakin alvin verran halvempaa.
Jos ei paremmin tiedä, niin ei sille mitään mahda.
-
Tiedote 8.11.2017 21:00
ViljaTavastiassa suomalaisten viljelijöiden omistama viljakauppaan erikoistunut viljan välittäjä, jonka jäsenistö on ammattiylpeitä, erittäin valveutunutta ja hyvin omien viljaeriensä arvon tuntevia. Jäsenille on ollut jatkuvasti tarjota eri viljaeristä vallitsevaa markkinahintaa parempaa hintaa, mutta kaupankäynti on silti ollut hyvin nihkeää. VT:n jäsenillä on tällä hetkelläkin tarjota ostajille kaikkia viljalaatuja hyvästä elintarvikelaadusta hyvälaatuiseen rehuviljaan. Jäseniltämme saama viesti on ollut kuitenkin hyvin selkeä, NYKYINEN HINTATASO EI TYYDYTÄ! Viimeisimpänä suomalaisen viljelijän nöyryyttämisenä on loppuviikosta Suomeen saapumassa laivalasti rehuviljaa. Tämän erän todellisia tarkoitusperiä tämän hetken markkinoilla voimme jokainen viljelijä mielessämme pohtia. ViljaTavastia tulee jatkamaan aktiivista viljamarkkinointia, niin kotimaahan kuin vientiin, mutta vain koko jäsenistöään tyydyttävällä hintatasolla. Tähän pääsemällä tarvitaan viljelijöiden yhteistyötä, jotta kannattavuus koko maatalouden tuotantoketjussa säilyy.
-
Jos ei paremmin tiedä, niin ei sille mitään mahda.
Kerro sinä sitten kun ilmeisesti ainakin luulet tietäväsi?
Ei esimerkiksi Yaran tehtävä ole tuottaa mahdollisimman paljon viljelijälle, vaan osakkeenomistajille.
-
Tiedote 8.11.2017 21:00
ViljaTavastiassa suomalaisten viljelijöiden omistama viljakauppaan erikoistunut viljan välittäjä, jonka jäsenistö on ammattiylpeitä, erittäin valveutunutta ja hyvin omien viljaeriensä arvon tuntevia. Jäsenille on ollut jatkuvasti tarjota eri viljaeristä vallitsevaa markkinahintaa parempaa hintaa, mutta kaupankäynti on silti ollut hyvin nihkeää. VT:n jäsenillä on tällä hetkelläkin tarjota ostajille kaikkia viljalaatuja hyvästä elintarvikelaadusta hyvälaatuiseen rehuviljaan. Jäseniltämme saama viesti on ollut kuitenkin hyvin selkeä, NYKYINEN HINTATASO EI TYYDYTÄ! Viimeisimpänä suomalaisen viljelijän nöyryyttämisenä on loppuviikosta Suomeen saapumassa laivalasti rehuviljaa. Tämän erän todellisia tarkoitusperiä tämän hetken markkinoilla voimme jokainen viljelijä mielessämme pohtia. ViljaTavastia tulee jatkamaan aktiivista viljamarkkinointia, niin kotimaahan kuin vientiin, mutta vain koko jäsenistöään tyydyttävällä hintatasolla. Tähän pääsemällä tarvitaan viljelijöiden yhteistyötä, jotta kannattavuus koko maatalouden tuotantoketjussa säilyy.
Eikö tuosta tiedotteesta kuulu läpi melkoinen turhautuminen. Entäs jos joku joutuu tyhjentämään siilonsa tilantarpeen takia, onko osuuskunnalla vuokrattuja siiloja jossakin. Kulutkin taitaa juosta koko ajan, onhan analyysikustannukset ja sen semmoiset pyöriteltävä jossakin.
Onhan tuo hienoa, että on tuommoinen osuuskunta, mutta osuuskunnan jäsenten keskimääräinen vilja-ala kuulostaa jo sen verran isolta, ettei se ihan traktorinkuormallisia pientuottajia koske. Vaikuttaako osakkaan "tärkeys" mitenkään jonotuslistojen etenemiseen tms.
Koska ostaja maksaa rahdin, eikös syrjäseudun viljelelijä ole vähän riski osuuskunnalle, että lähialueilla olevat ison erän myyjät tavallaan hyvää hyvyyttään ottavat kaukosiipeilijöitä remmiin mukaan ? Koska ei ole viljan kuljetustukea olemassa nin kuin sokerijuurikaalla ja maidolla.
-SS-
-
ainoa tuki ja turva on mtk.
Jopas vitsin murjasit.
-
Tiedote 8.11.2017 21:00
ViljaTavastiassa suomalaisten viljelijöiden omistama viljakauppaan erikoistunut viljan välittäjä, jonka jäsenistö on ammattiylpeitä, erittäin valveutunutta ja hyvin omien viljaeriensä arvon tuntevia. Jäsenille on ollut jatkuvasti tarjota eri viljaeristä vallitsevaa markkinahintaa parempaa hintaa, mutta kaupankäynti on silti ollut hyvin nihkeää. VT:n jäsenillä on tällä hetkelläkin tarjota ostajille kaikkia viljalaatuja hyvästä elintarvikelaadusta hyvälaatuiseen rehuviljaan. Jäseniltämme saama viesti on ollut kuitenkin hyvin selkeä, NYKYINEN HINTATASO EI TYYDYTÄ! Viimeisimpänä suomalaisen viljelijän nöyryyttämisenä on loppuviikosta Suomeen saapumassa laivalasti rehuviljaa. Tämän erän todellisia tarkoitusperiä tämän hetken markkinoilla voimme jokainen viljelijä mielessämme pohtia. ViljaTavastia tulee jatkamaan aktiivista viljamarkkinointia, niin kotimaahan kuin vientiin, mutta vain koko jäsenistöään tyydyttävällä hintatasolla. Tähän pääsemällä tarvitaan viljelijöiden yhteistyötä, jotta kannattavuus koko maatalouden tuotantoketjussa säilyy.
Eikö tuosta tiedotteesta kuulu läpi melkoinen turhautuminen. Entäs jos joku joutuu tyhjentämään siilonsa tilantarpeen takia, onko osuuskunnalla vuokrattuja siiloja jossakin. Kulutkin taitaa juosta koko ajan, onhan analyysikustannukset ja sen semmoiset pyöriteltävä jossakin.
Onhan tuo hienoa, että on tuommoinen osuuskunta, mutta osuuskunnan jäsenten keskimääräinen vilja-ala kuulostaa jo sen verran isolta, ettei se ihan traktorinkuormallisia pientuottajia koske. Vaikuttaako osakkaan "tärkeys" mitenkään jonotuslistojen etenemiseen tms.
Koska ostaja maksaa rahdin, eikös syrjäseudun viljelelijä ole vähän riski osuuskunnalle, että lähialueilla olevat ison erän myyjät tavallaan hyvää hyvyyttään ottavat kaukosiipeilijöitä remmiin mukaan ? Koska ei ole viljan kuljetustukea olemassa nin kuin sokerijuurikaalla ja maidolla.
-SS-
Osuuskunnalla ei ole riskiä, kun kauppa tehdään suoraan ostajan kanssa. Osuuskunnan keskimääräinen pelto pinta-alalle on aika suuri, koska alussa mukaan lähti paljon isoja tiloja. Nyt mukaan on tullut paljon pienempiäkin. Osuuskunta kohtelee kaikenkokoisia tiloja samoilla ehdoilla, tietysti rajoittava tekijä on se että myyntierä on rekka, mutta se voidaan koota nuppi+ perävaunu periaatteella
Seepra
-
Mikä ihmeen pakko sitä viljaa on tuottaa kun hinta ei tyydytä? Kun isosta lompsasta jokseenki avokätisesti tarjotaan avustusta vaihtoehtoselle pellonkäytölle?
-
Tiedote 8.11.2017 21:00
ViljaTavastiassa suomalaisten viljelijöiden omistama viljakauppaan erikoistunut viljan välittäjä, jonka jäsenistö on ammattiylpeitä, erittäin valveutunutta ja hyvin omien viljaeriensä arvon tuntevia. Jäsenille on ollut jatkuvasti tarjota eri viljaeristä vallitsevaa markkinahintaa parempaa hintaa, mutta kaupankäynti on silti ollut hyvin nihkeää. VT:n jäsenillä on tällä hetkelläkin tarjota ostajille kaikkia viljalaatuja hyvästä elintarvikelaadusta hyvälaatuiseen rehuviljaan. Jäseniltämme saama viesti on ollut kuitenkin hyvin selkeä, NYKYINEN HINTATASO EI TYYDYTÄ! Viimeisimpänä suomalaisen viljelijän nöyryyttämisenä on loppuviikosta Suomeen saapumassa laivalasti rehuviljaa. Tämän erän todellisia tarkoitusperiä tämän hetken markkinoilla voimme jokainen viljelijä mielessämme pohtia. ViljaTavastia tulee jatkamaan aktiivista viljamarkkinointia, niin kotimaahan kuin vientiin, mutta vain koko jäsenistöään tyydyttävällä hintatasolla. Tähän pääsemällä tarvitaan viljelijöiden yhteistyötä, jotta kannattavuus koko maatalouden tuotantoketjussa säilyy.
Eikö tuosta tiedotteesta kuulu läpi melkoinen turhautuminen. Entäs jos joku joutuu tyhjentämään siilonsa tilantarpeen takia, onko osuuskunnalla vuokrattuja siiloja jossakin. Kulutkin taitaa juosta koko ajan, onhan analyysikustannukset ja sen semmoiset pyöriteltävä jossakin.
Onhan tuo hienoa, että on tuommoinen osuuskunta, mutta osuuskunnan jäsenten keskimääräinen vilja-ala kuulostaa jo sen verran isolta, ettei se ihan traktorinkuormallisia pientuottajia koske. Vaikuttaako osakkaan "tärkeys" mitenkään jonotuslistojen etenemiseen tms.
Koska ostaja maksaa rahdin, eikös syrjäseudun viljelelijä ole vähän riski osuuskunnalle, että lähialueilla olevat ison erän myyjät tavallaan hyvää hyvyyttään ottavat kaukosiipeilijöitä remmiin mukaan ? Koska ei ole viljan kuljetustukea olemassa nin kuin sokerijuurikaalla ja maidolla.
-SS-
Osuuskunnalla ei ole riskiä, kun kauppa tehdään suoraan ostajan kanssa. Osuuskunnan keskimääräinen pelto pinta-alalle on aika suuri, koska alussa mukaan lähti paljon isoja tiloja. Nyt mukaan on tullut paljon pienempiäkin. Osuuskunta kohtelee kaikenkokoisia tiloja samoilla ehdoilla, tietysti rajoittava tekijä on se että myyntierä on rekka, mutta se voidaan koota nuppi+ perävaunu periaatteella
Seepra
Tässä nyt tullaankin jo siihen kohtaan mikä kiinnostaisi varmaan monia pientiloja. Jos tilalta tulee rekka tai kaksi, niin eikö toi 300-euron jäsenmaksu ole aika iso, saako tuolle rahalle oikeasti vastinetta tuollaisilla viljamäärillä? Onko mitään hehtaareihin suhteutettua jäsenmaksua mietitty?
Nämä kaikki tälläset osuuskunnat on kyllä tervetulleita nuotten isojen Hangkkian ja Lantamannen ylimielisyyttä vastaan.
-
Tässä viljasetissä jalostava teollisuus on vasta myyjä.Viljelijät ovat.. mitä nyt lienevät
-
"Tässä nyt tullaankin jo siihen kohtaan mikä kiinnostaisi varmaan monia pientiloja. Jos tilalta tulee rekka tai kaksi, niin eikö toi 300-euron jäsenmaksu ole aika iso, saako tuolle rahalle oikeasti vastinetta tuollaisilla viljamäärillä? Onko mitään hehtaareihin suhteutettua jäsenmaksua mietitty?"
No siis tuo 300€ on vain osuusmaksu jonka saa takaisin jos eroaa osuuskunnasta. Varmaan tuo summa on mietitty sellaiseksi että kaikki ovat sitten tosissaan mukana. Se 100€ liittymismaksu millä pääsee mukaan menee kuluihin joita tulee esim uusien jäsenten liittyessä.
-
Eli osuuskunta välittää sen kuorman, mutta ei osallistu mitenkään riskien ottoon. Okei. Antaako osuuskunnan viljanmyyjä ostajalle, esimerkiksi jollekin rehutehtaalle tarjouksen niin, että ilmoittaa sen tarjotun hinnan, ja sitten esimerkiksi arvioi ehdolla olevan lähtöpaikan rahdin siihen päälle. Ostaja saattaa närkästyä, jos nimenomaan hänelle tarjotaan vain kaukana olevia eriä, jotka tulevat kalliimmaksi kuin lähellä olevat erät. En osaa oikein mieltää, miten kaukana ja hankalan tien takana olevia kuormia pystytään mitenkään järkevästi saamaan kaupaksi parhaalla hinnalla, vaikka olisi hyväkin kauppias siinä välittäjänä.
Vai kiristetäänkö lähellä olevien kuormien saatavuutta kaukana sijaitsevien erien lähtöä jouduttamaan. Meijereillä taitaa olla niin, että kaukana olevat navetat saavat maitokuormasta saman hinnan samalla rahdilla eikö.
Tämänhetkinen viljanvälittäjä kerää pienempiä kuormia keskitettyyn viljavaastoon, josta kuulemma lähtee normaalia suurempia viljarekkoja kaukana sijaitsevaan käyttöpaikkaan. Siinä oman rahdin osuus tuntui kohtuulliselta, kun kysyin viljanrahtaajalta. Isommalla traktorikalustolla olisi kannattava muutaman päivän ajan ajella itsekin sinne.
Eikö tehokkaan osuuskunnan voisi olla järkevää järjestää jonkinnäköinen välivarastointi ? Tekeekö osuuskunta tilavarastointisopimuksia ?
-SS-
-
Eli osuuskunta välittää sen kuorman, mutta ei osallistu mitenkään riskien ottoon. Okei. Antaako osuuskunnan viljanmyyjä ostajalle, esimerkiksi jollekin rehutehtaalle tarjouksen niin, että ilmoittaa sen tarjotun hinnan, ja sitten esimerkiksi arvioi ehdolla olevan lähtöpaikan rahdin siihen päälle. Ostaja saattaa närkästyä, jos nimenomaan hänelle tarjotaan vain kaukana olevia eriä, jotka tulevat kalliimmaksi kuin lähellä olevat erät. En osaa oikein mieltää, miten kaukana ja hankalan tien takana olevia kuormia pystytään mitenkään järkevästi saamaan kaupaksi parhaalla hinnalla, vaikka olisi hyväkin kauppias siinä välittäjänä.
Vai kiristetäänkö lähellä olevien kuormien saatavuutta kaukana sijaitsevien erien lähtöä jouduttamaan. Meijereillä taitaa olla niin, että kaukana olevat navetat saavat maitokuormasta saman hinnan samalla rahdilla eikö.
Tämänhetkinen viljanvälittäjä kerää pienempiä kuormia keskitettyyn viljavaastoon, josta kuulemma lähtee normaalia suurempia viljarekkoja kaukana sijaitsevaan käyttöpaikkaan. Siinä oman rahdin osuus tuntui kohtuulliselta, kun kysyin viljanrahtaajalta. Isommalla traktorikalustolla olisi kannattava muutaman päivän ajan ajella itsekin sinne.
Eikö tehokkaan osuuskunnan voisi olla järkevää järjestää jonkinnäköinen välivarastointi ? Tekeekö osuuskunta tilavarastointisopimuksia ?
-SS-
Se taitaa olla vähän sillain, että katotaan missä mikäkin hinta on milläkin hetkellä ja kabotaasirekka tulee ja hakee puoli-ilmaiseksi. Jos vaikka Vatserilla on pulaa kotimaisesta rukiista, niin se joutuu maksamaan siitä sen mukaan, kuinka kova on pula.
Silloin ei katota käyrää markkinahinnasta, vaan käytännössä hinta menisi markkinatalouden mukaisesti. Jos ostaja saa jostain halvemmalla kotimaista ruista, niin silloin se saa. Jos joku haluaa tuoda rehuviljaa ulkomailta kalliimmalla hinnalla, niin suotakoon se sille. Ei sellaista kukaan kauaa voi tehdä.
Ja jos hinta alkaa ulkomailla nousta sen dumppauksen vuoksi, niin myy sitten sen viljan sinne ulkomaille.
Turha sitä on pohjalaisten porata, jos ei kirkonkylällä ole ostajaa kahuille.
-
Onko näillä ulkomaalaisilla kabotaasikuljetuksilla viljalavoja ?
Näyttäisi lähinnä olevan semmoisia matalalaitaisia puoliperävaunuja
missä on lautahäkkyrä ja presu päällä, niikö pumppukärryllä
lastattavaa tavaraa varten sillalta käsin tuupataan. Semmoisella
ei paljon viljaa kuljetella.
-SS-
-
Onko näillä ulkomaalaisilla kabotaasikuljetuksilla viljalavoja ?
Näyttäisi lähinnä olevan semmoisia matalalaitaisia puoliperävaunuja
missä on lautahäkkyrä ja presu päällä, niikö pumppukärryllä
lastattavaa tavaraa varten sillalta käsin tuupataan. Semmoisella
ei paljon viljaa kuljetella.
-SS-
Tarttee alkaa säkittään.
-
Toinen vaihtoehto varmaankin olisi täyttää kontteja niiden jalkojen päälle, niin puolan mies tulee ja pakittaa sen konttialustan alle ja kuskaa viljakuorman konteissa ?
-SS-
-
> ettei tuollaisesta kiukutteluboikotoinnista ole paskaakaan hyötyä
Ei tämä kohdallani ole mikään hetken reaktio.Kintaalla on muutenkin ollut asiointi tuolla.Ei ole minun tehtäväni huolestua läntmäni yrittäjän pärjäämisistä jos parametrit on semmoiset,että itseltäni pyritään viemään kaikki mitä lähtee.
DLA kun tuli sohlaamaan uutisoitiin kovasti,että tulee laajemmat markkinat,mahdollisuus parempiin hintoihin.Argiraha-miehiltä voi nyt kysellä hyvinkö on hinnat nousseet?
Viljelijän berner kun tuli kuvioihin, niin odotukset oli korkealla, mutta pettymykseksi sekin on osoittautunut, samanlaiset "kartellihinnat"sillä on niin kuin muillakin tuotantopanoksissa. Ja myyntimiehiä pirustikentällä ja lisää on palkattu. Tai eihän ne enää nykyään mitään myyntimiehiä ole, vaan hienosti asiakkuuspäälliköitä tai asiantuntijamyyjiä. Ja mitähän nekin tekevät pitkinä talvikuukausina, kun kukaan ei torjunta-aineita ostele?
Ehkä nuo samat kartellihinnat kertoo sen, että siellä ei vaan yksinkertaisesti ole katetta. Tuotantopanokset on niin kilpailtu, että en usko katetuoton olevan kovin korkea yhdelläkään firmalla.
Tohon en usko! K-maatalous luopui Raision rehun muunisyä silloin kun Raisio ilmoitti että hinta on kaupalle ja maidontuottajalle heillä sama.
-
"Tässä nyt tullaankin jo siihen kohtaan mikä kiinnostaisi varmaan monia pientiloja. Jos tilalta tulee rekka tai kaksi, niin eikö toi 300-euron jäsenmaksu ole aika iso, saako tuolle rahalle oikeasti vastinetta tuollaisilla viljamäärillä? Onko mitään hehtaareihin suhteutettua jäsenmaksua mietitty?"
No siis tuo 300€ on vain osuusmaksu jonka saa takaisin jos eroaa osuuskunnasta. Varmaan tuo summa on mietitty sellaiseksi että kaikki ovat sitten tosissaan mukana. Se 100€ liittymismaksu millä pääsee mukaan menee kuluihin joita tulee esim uusien jäsenten liittyessä.
Mä voisin alkaa hoitaa uusien jäsenten kirjaamista. Satanen muutaman minuutin näpyttelystä.
Noottaa, rahaan tulloo ei voi estää.
-
Tohon en usko! K-maatalous luopui Raision rehun muunisyä silloin kun Raisio ilmoitti että hinta on kaupalle ja maidontuottajalle heillä sama.
Kerro miksi K-kauppiaat olisi jatkaneet myyntiä? Ihan oikeastikko maatalouskauppojen pitäisi myydä nollakatteella tuotteensa?
K-ketjussa kauppias saa muuten kenkää jos ei 16% tuotto toteudu.
-
Jos ei paremmin tiedä, niin ei sille mitään mahda.
Kerro sinä sitten kun ilmeisesti ainakin luulet tietäväsi?
Ei esimerkiksi Yaran tehtävä ole tuottaa mahdollisimman paljon viljelijälle, vaan osakkeenomistajille.
Haastaisit joskus enemmän itseäsi.
Kyse on kaiken kaikkiaan siitä, että panokset, koneet ja varaosat ovat meille kalliimpia kuin muille. Sama kääntäen myytävissä tuotteissa, pois lukien maito.
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.
Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.
Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.
Tai toisinpäin, osuusmaksu kiinteä ja jäsenmaksu hehtaariperusteinen.
-
Turhaa mitään boonuksia jakaa.
Hehtaareja on jokaisella niin paljon, kun on saanut tai hommannut. Jotkut joutuvat ostamaan ne kuitenkin kovalla rahalla.
Kaikki boonukset vain markkinoiden järjestämiseen. Viljan myyntiin ja mahdollisiin yhteishankintoihin. Ei mitään turhaa paskaa.
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.
Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.
Kylläpä se vaan Metsäliiton osuusmaksu on nimenomaan hehtaariperusteinen, mikäpä muukaan se voisi olla.
-
Semmoinen systeemi olisikin hyvä, että saisi jälkitiliä vaikkei olisi käynyt yhtää kauppaa firman kautta. Tulisi tuottoa muiden tekemästä työstä. Mielestäni tuollainen myytyihin tonneihin sidottu jälkitili on hyvinkin asiallinen käytäntö. Saa palkkiota siitä tehdystä kaupasta. Luulisi kannusteen olevan kohdallaan. Muutenhan tämä keskustelu vaikuttaa taas siltä, että monen kohdalla helpoin ratkaisu on edelleen maatalouskaupan kautta asiointi. Ns. uudet kuviot tuntuvat liian vaikeilta.
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.
Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.
Kylläpä se vaan Metsäliiton osuusmaksu on nimenomaan hehtaariperusteinen, mikäpä muukaan se voisi olla.
Hmmm... Näköjään siellä on lunastettava hehtaareita vastaava määrä osuuksia kyllä. Sikäli oma ymmärrykseni näyttäisi olevan virheellinen. Olisiko kysymys osuuskuntalain muutoksesta jokunen vuosi sitten, en tiedä.
Siltikin tuo jälkitili- tyyppinen ratkaisu on oikeudenmukainen. Ne jotka myyvät osuuskunnan kautta, saavat jälkitiliä. Ne, jotka eivät myy joko lainkaan tai ohi osuuskunnan, eivät sitä saa. Osuuspääoman korkona nekin, jotka eivät ole viljakaupassa hyötyneet osuuskunnassa, saisivat muiden myynnistä tuottoa.
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.
Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.
Kylläpä se vaan Metsäliiton osuusmaksu on nimenomaan hehtaariperusteinen, mikäpä muukaan se voisi olla.
Hmmm... Näköjään siellä on lunastettava hehtaareita vastaava määrä osuuksia kyllä. Sikäli oma ymmärrykseni näyttäisi olevan virheellinen. Olisiko kysymys osuuskuntalain muutoksesta jokunen vuosi sitten, en tiedä.
Siltikin tuo jälkitili- tyyppinen ratkaisu on oikeudenmukainen. Ne jotka myyvät osuuskunnan kautta, saavat jälkitiliä. Ne, jotka eivät myy joko lainkaan tai ohi osuuskunnan, eivät sitä saa. Osuuspääoman korkona nekin, jotka eivät ole viljakaupassa hyötyneet osuuskunnassa, saisivat muiden myynnistä tuottoa.
Periaatteena on ihan oikein tuo jälkitilitys myytyjen tonnien mukaan kunhan myös osuuskunnan jäsenmaksuperiaatteet noudattaisivat samaa kaavaa. Pienempien tilojen on melko turha lähteä mukaan kun saatava hyöty on melko pieni.
-
En nyt kyllä ymmärrä miten pienen tilan saama hyöty on pieni. Laitetaan esimerkki, tila myy 40 tonnia viljaa ja saa 8 euroa paremman hinnan kuin omamyyjältä ja vielä mahdollisesti 4 euroa jälkitiliä per tonni. Eli 40*12= 480 euroa, yhden vuoden myynnillä tulee kuitattua osuus ja liittymismaksu ja jää vielä rahaa muutamaan kauppareissun. Mitä Hankkijalta olisit saanut, lippiksen ja suuria tarinoita kahvipöydässä. Viljelijät poraa kulmakunnan kahviloissa ettei homma kannata ja sitten ei kuitenkaan olla valmiita tekemään mitään sen eteen että saataisiin tuloja nostettua. Aika monessa torpassa olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä onko mahdollista tehdä jotain muuta kun itkeä kuinka huonosti menee
Seepra
-
Olisiko hintaero samanlainen jos osuuskunta alkaisi nousta pääasialliseksi toimijaksi Suomessa. Muilla aloilla "markkinahäirikön" toiminta tyypillisesti asettuu ajan myötä samoihin uriin, kuin ennen valtausta oli tilanne. Miten lie tämmöisen osuuskunnan.
Varmaan kyseisellä osuuskunnalla on mahdollisuuksia tulla koko Suomen toimijaksi. Voisihan sinne jäsenmaksun pyrkiä maksamaan ihan kannatuksen vuoksi. Varmaan aloituspaikkakunnan lähiympäristön viljelijät tuntevat toisensa ja välittäjän, ja systeemit, rahdit ja kuljetusliikkeet paremmin, ja itse jää vähän niin kuin ulkopuoliseksi sivustaseuraajaksi. Voi jäädä viljakuorma lastaamatta, jos perävaunu on jo 20 m pitkä ja pitkällä aisalla, ei sata tarttua oves
Mitens tämä Scandiavian Grain Company ? Eikö se ollutkaan 100% ratkaisu viljamarkkinoihin ?
-SS-
-
Olisiko hintaero samanlainen jos osuuskunta alkaisi nousta pääasialliseksi toimijaksi Suomessa. Muilla aloilla "markkinahäirikön" toiminta tyypillisesti asettuu ajan myötä samoihin uriin, kuin ennen valtausta oli tilanne. Miten lie tämmöisen osuuskunnan.
Mitä ongelmaa? Kun vanhat ketjut on nyt onnistuttu myymään ulkomaille, niin uusi kotimainen voi kasvaa niiden tilalle. Sitten myydään se ja tulee taas uusia.
-
En nyt kyllä ymmärrä miten pienen tilan saama hyöty on pieni. Laitetaan esimerkki, tila myy 40 tonnia viljaa ja saa 8 euroa paremman hinnan kuin omamyyjältä ja vielä mahdollisesti 4 euroa jälkitiliä per tonni. Eli 40*12= 480 euroa, yhden vuoden myynnillä tulee kuitattua osuus ja liittymismaksu ja jää vielä rahaa muutamaan kauppareissun. Mitä Hankkijalta olisit saanut, lippiksen ja suuria tarinoita kahvipöydässä. Viljelijät poraa kulmakunnan kahviloissa ettei homma kannata ja sitten ei kuitenkaan olla valmiita tekemään mitään sen eteen että saataisiin tuloja nostettua. Aika monessa torpassa olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä onko mahdollista tehdä jotain muuta kun itkeä kuinka huonosti menee
Seepra
Tuolla yhdellä osuusmaksullako saa ainaisjäsenyyden?
-
En nyt kyllä ymmärrä miten pienen tilan saama hyöty on pieni. Laitetaan esimerkki, tila myy 40 tonnia viljaa ja saa 8 euroa paremman hinnan kuin omamyyjältä ja vielä mahdollisesti 4 euroa jälkitiliä per tonni. Eli 40*12= 480 euroa, yhden vuoden myynnillä tulee kuitattua osuus ja liittymismaksu ja jää vielä rahaa muutamaan kauppareissun. Mitä Hankkijalta olisit saanut, lippiksen ja suuria tarinoita kahvipöydässä. Viljelijät poraa kulmakunnan kahviloissa ettei homma kannata ja sitten ei kuitenkaan olla valmiita tekemään mitään sen eteen että saataisiin tuloja nostettua. Aika monessa torpassa olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä onko mahdollista tehdä jotain muuta kun itkeä kuinka huonosti menee
Seepra
Tuolla yhdellä osuusmaksullako saa ainaisjäsenyyden?
Osuusmaksu + liittymismaksu aikaisempien viestien mukaan 300+100. Osuusmaksun saa pois, jos eroaa (ja osuuspääomaa ei ole syöty toimintaan). Liittymismaksua ei saa takaisin. Osuuskunnan jäsenyyttä haetaan ja hallitus tai muu säännöissä määrätty instanssi hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Ja voi myös erottaa tarvittaessa. Näin yleensäkn osuuskunnat toimivat. Itse en kuulu Viljatavastiaan, mutta muutamaan muuhun osuuskuntaan kylläkin.
-
Päivän ostotarjous:
Ostotarjous myllykevätvehnä toimitettuna (jätän nyt mainitsematta ostajan) 177€/tn +- laatu.
Alla olevista vastaanottovaatimuksista poiketen valkuainen min 13%
Toimitukset voivat alkaa heti.
-
Kuulostaa, että hakee viljelysopimuksia Manu kevätvehnälle syksyksi 2018. Kuivempana kesänä pääsee 16-17 % valkuaiseen.
-SS'-
-
Tuohan meikälle passaisi. Ei lisälannoituksia ym. Ei tuota vissiin saa. Joku vanha laji?
-
Tuohan meikälle passaisi. Ei lisälannoituksia ym. Ei tuota vissiin saa. Joku vanha laji?
Saa, ainakin luomualalla Manu II on viljelyssä, korkean valkuaispitoisuuden ja hyvien
sakolukuominaisuuksien takia. Manu on kuitenkin vielä TOS-maksun alainen, ei siis
edes mikään vanha lajike, eli vuodelta 1994.
Meillä sitä viljeltiin jonkin verran, EU:n tulon aikoihin, no, leipävehnän ja
rehuvehnän hintaero sittemmin laski niin pieneksi, että laiskisti omaakin
ajattelua, ja tilalle tuli satoisampia lajikkeita, Manussa oli kyllä niin
korkeat valkuaiset, että ei kehtaa edes mainita.
Että 400 sakoista, 85 kg painavaa, 17% kevätvehnää kovasti MUKA halutaan,
mutta kun todellisuudessa sellainen huippulaatu on maksimissaan 15 euroa
kalliimpaa kuin 120 sakoinen kasitonnari -Amaretto, niin eipä juuri puolentoista
tonnin laatusatoa viitsi edes keväällä vaivautua kylvämään.
Kun naapureidenkin takia pitää pikkupalstaltakin ainakin kolme kertaa kuorma tuoda,
ei onnistu Manulla.
-SS-
-
On tämäkin taas ongelmallista.
Mikäs peijooni nyt närästää?
Eiks Suomessa ole riittävästi viljan ostajia, niitä isoja meinaan?
-
On tämäkin taas ongelmallista.
Mikäs peijooni nyt närästää?
Eiks Suomessa ole riittävästi viljan ostajia, niitä isoja meinaan?
No jos tämä kyseinen osuuskunta saa huhun mukaan houkutelluiksi
viljan käyttäjät makselemaan rahdin, se on jo iso hintaero jollekin
kaurankahulle, kun pitäisi hakelava olla, että saa täydet painot.
Sitten seuraava etappi on, että tämä ossuuskunta saisi houkutelluksi
viljan ostajat hoitelemaan kuivauksetkin itse, niin johan rupeisi
viljanviljely kannattamaan; voisi myyrä vettä 150 euroa tonni.
Tai jotain.
-SS
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.
Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.
Tottakai osuusmaksu voi perustua mihin osuuskunta sen haluaa perustaa. Meijereillä osuusmaksu perustuu vuotuiseen oletettuun maitomäärään ja jäsenkunnassa on kaikenlaisia yhtiömuotoja.
-
On tämäkin taas ongelmallista.
Mikäs peijooni nyt närästää?
Eiks Suomessa ole riittävästi viljan ostajia, niitä isoja meinaan?
No jos tämä kyseinen osuuskunta saa huhun mukaan houkutelluiksi
viljan käyttäjät makselemaan rahdin, se on jo iso hintaero jollekin
kaurankahulle, kun pitäisi hakelava olla, että saa täydet painot.
Sitten seuraava etappi on, että tämä ossuuskunta saisi houkutelluksi
viljan ostajat hoitelemaan kuivauksetkin itse, niin johan rupeisi
viljanviljely kannattamaan; voisi myyrä vettä 150 euroa tonni.
Tai jotain.
-SS
Sanos muuta.
😂
-
Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?
Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.
Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.
Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.
Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.
Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.
Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.
Heräsi kysymys, missä analysoit sen tarjolle laittamasi viljajerän, vai onko toiminta samanlaista kuin näillä keskusliikkeilä, että viet tai postitat näytepussin. Vai riittääkö oma ilmoitus tai jonkin pikamittarivalkuaisen tulos. Miten DON arvot, ne ovat tuurissa sitten ? Viljavan analyysihintoja katsoin, Viljavalla on se perus valkuainen , hl paino, kosteus, sakoluku, noin 50 euroa. Mutta DON arvot tarkkaan menee toinen viisikymppiä päälle. Eli 40 tonnin erälle jopa 3 euroa tonnilta analyysikulua. PIentoimittajalle tuollakin on merkitystä, iso toimija myy sitten 10 autollista samalla näytteellä.
Toisaalta, nämä isot viljaliikkeet kyllä varmaan jonkin aikaa tuota näyte- ja laatutietorallia tekevät muidenkin välittäjien puolesta, kun ei kerro myyvänsä muualle ?
-SS-
-
//Heräsi kysymys, missä analysoit sen tarjolle laittamasi viljaerän?
ViljaTavastia on neuvotellut yhteistyösopimuksen Västankvarnin koetilan kanssa viljanäytteiden analysoinnista. Sopimus tarjoaa X % alennuksen jo kilpailukykyisistä koetilan hinnoista. Alennus koskee vain ViljaTavastian jäsenen sadon analysointia. Koetilan käytössä on ajanmukainen laitteisto jo analyysitulokset vastaavat kaikkien viljanostajien vaatimuksia. Melko lähellä lopullista maksua tuo hinnasto...
https://www.nsl.fi/koetoiminta/vilja-analyysit/?lang=fi (https://www.nsl.fi/koetoiminta/vilja-analyysit/?lang=fi)
-
//Heräsi kysymys, missä analysoit sen tarjolle laittamasi viljaerän?
ViljaTavastia on neuvotellut yhteistyösopimuksen Västankvarnin koetilan kanssa viljanäytteiden analysoinnista. Sopimus tarjoaa X % alennuksen jo kilpailukykyisistä koetilan hinnoista. Alennus koskee vain ViljaTavastian jäsenen sadon analysointia. Koetilan käytössä on ajanmukainen laitteisto jo analyysitulokset vastaavat kaikkien viljanostajien vaatimuksia. Melko lähellä lopullista maksua tuo hinnasto...
https://www.nsl.fi/koetoiminta/vilja-analyysit/?lang=fi (https://www.nsl.fi/koetoiminta/vilja-analyysit/?lang=fi)
Lienee mukana NIT viljaverkossa ja on mukana Eviran kalibrointiohjelmassa. Tai sitten jos on jokin akkreditointi. Eli sitten toimituksen yhteydessä tehtävät laatumittaukset vielä voivat muuttaa so*****a viljan hintaa ? Vai ostaako joku viljaa pelkästään ennakkonäytteen perusteella hinnoiteltuna ? Tämä kiinnostaa siksi, että näissä keskusliikkeessä ennakkonäyte yleensä vain mahdollistaa sen toimituksen, silti ei ole mitään luvattu hinnasta, muuta kuin aprikoidaan, että joo kyllä siitä ne ja ne lisät voi saada.
Olisihan tuo iso juttu, jos viljakauppa siirtyisi kokonaan pois keskusliikkeiltä ja Avenalta ym. Voiko näin tapahtua, ja miten pienerät yhdistelläänn.
-SS-
-
Ostotarjous ohra 140 €/tn tilahinta, ei laatukorjausta.
-Hlp min. 64 kg
-Kosteus max 14%
-Ostoalue koko Suomi
-Vain täydet rekat ( poikkeustapaukset nuppi/perävaunu )
-Maksuaika 14 vrk
-Tarjous voimassa 24.11.2017 klo 18:00 asti tai kunnes erä täynnä.
Ja selvyyden vuoksi tilahintainen ostotarjous tarkoitaa sitä että hinta erälle on lastattuna tilalla ajoneuvoon. Ostaja huolehtii rahdin järjestelyistä ja kustannuksista
-
Ostotarjous ohra 140 €/tn tilahinta, ei laatukorjausta.
-Hlp min. 64 kg
-Kosteus max 14%
-Ostoalue koko Suomi
-Vain täydet rekat ( poikkeustapaukset nuppi/perävaunu )
-Maksuaika 14 vrk
-Tarjous voimassa 24.11.2017 klo 18:00 asti tai kunnes erä täynnä.
Ja selvyyden vuoksi tilahintainen ostotarjous tarkoitaa sitä että hinta erälle on lastattuna tilalla ajoneuvoon. Ostaja huolehtii rahdin järjestelyistä ja kustannuksista
Piru kun ei oo nuan huanolaatusta yhtään ;)
-
Tuo Viljatavastian tarjous ei ole enää ainoa lajissaan.
-SS-
-
Tuo Viljatavastian tarjous ei ole enää ainoa lajissaan.
-SS-
Ja hyvä niin.
-
Tuo Viljatavastian tarjous ei ole enää ainoa lajissaan.
-SS-
Viljaliikkeetkin jo tarjoaa enempi.
Sitä se kilpailu teettää, joutuu korottamaan tarjouksiaan...
-
Ostotarjous rehuohra
hlp min 64 kg 140 €/tn tilahinta
hlp min 60 kg 125 €/tn tilahinta
Maksuaika 14 vrk
Vain täydet rekat, eri tyyppisiä ja kokoisia autoja saatavilla
Ostoalue koko Suomi
Nouto alkaen 12/2017
-
Ostotarjous rehuohra
hlp min 64 kg 140 €/tn tilahinta
hlp min 60 kg 125 €/tn tilahinta
Maksuaika 14 vrk
Vain täydet rekat, eri tyyppisiä ja kokoisia autoja saatavilla
Ostoalue koko Suomi
Nouto alkaen 12/2017
Ei oikein uutta tuossa. Täälläpä tullaan sopivan lähellä kaupunkia vaikka sitten nupilla ja viedään välivarastoon, josta lähtee jokin jättikokoinen maantiejuna sitten pohjoiseen. Aika harva maatila pystyy tämmäsellä kurakelillä järjestämään asfalttislikseillä tulevan 34 m pitkän ekorekan kivasti ympäri siinä.
Mutta varmaankin osuuskunnan ydinalueilla hyvä ostaja. Periferian asukin kohtalo on sama, oli osuuskunta tahi keskusliike. Artisti maksaa.
-SS-
-
Ostotarjous rehuohra
hlp min 64 kg 140 €/tn tilahinta
hlp min 60 kg 125 €/tn tilahinta
Maksuaika 14 vrk
Vain täydet rekat, eri tyyppisiä ja kokoisia autoja saatavilla
Ostoalue koko Suomi
Nouto alkaen 12/2017
Mites tuossa tuo lastausaika menee? Täyspokalle 3h? Ja ylimenevästä ajasta rokotetaan reippaasti? Vanhalla kuivurilla saa nuppikuorman noin tunnissa valuteltua kyytiin, täyspitkään joutuu siilonkin vaihtamaan kahdesti.
-
https://www.farmit.net/blog/2017/12/04/uudistetaanko-viljakauppaa
Viljatori on voittoa tuottamaton yhtiö, jonka omistaa Suomen Viljakauppapaikka Oy. Yhtiön omistajina ovat seitsemän kääpiötä ja Valio, lisäksi operaattori FPI Partners.
Huomautus: kuten artikkelista lukemalla voidaan havaita, lainaus ei ollut sanasta sanaan samassa muodossa kuin uutisessa. En voinut vastustaa kiusausta maustaa vähän. Onhan Valio muihin nähden jättiläinen. Tai Lumikki. Tai.
-SS-
-
https://www.farmit.net/blog/2017/12/04/uudistetaanko-viljakauppaa
Viljatori on voittoa tuottamaton yhtiö, jonka omistaa Suomen Viljakauppapaikka Oy. Yhtiön omistajina ovat seitsemän kääpiötä ja Valio, lisäksi operaattori FPI Partners.
Huomautus: kuten artikkelista lukemalla voidaan havaita, lainaus ei ollut sanasta sanaan samassa muodossa kuin uutisessa. En voinut vastustaa kiusausta maustaa vähän. Onhan Valio muihin nähden jättiläinen. Tai Lumikki. Tai.
-SS-
😂😂😂😂😂😂
-
Rehukaura 127 €/tn tilahinta. Hinnat kiinteä. Hlp min. 55 kg/hl. Kosteus max 14%.
Rehuohra 133 €/tn tilahinta. Hinnat kiinteä. Hlp min. 64 kg/hl. Kosteus max 14%
Rehuvehnä 133 €/tn tilahinta. Hlp min. 76 kg/hl. Kosteus max 14%. Toimitus kesä-heinäkuu 2018.
Maksuaika 14 vrk, täydet rekat, tarjous voimassa toistaiseksi.
2017 tilikaudella viljaa osuuskunnan kautta välittäneille jäsenille maksettiin jälkitiliä 1
euro/välitetty viljatonni. Jälkitiliä on tarkoitus maksaa myös jatkossa. Tällöin hintavertailuja
tehdessä on syytä muistaa, että ViljaTavastian ilmoittamaa hintaa seuraa vielä jälkitili,
jonka suuruus päätetään vuosittain.
-
Rehukaura 127 €/tn tilahinta. Hinnat kiinteä. Hlp min. 55 kg/hl. Kosteus max 14%.
Rehuohra 133 €/tn tilahinta. Hinnat kiinteä. Hlp min. 64 kg/hl. Kosteus max 14%
Rehuvehnä 133 €/tn tilahinta. Hlp min. 76 kg/hl. Kosteus max 14%. Toimitus kesä-heinäkuu 2018.
Maksuaika 14 vrk, täydet rekat, tarjous voimassa toistaiseksi.
2017 tilikaudella viljaa osuuskunnan kautta välittäneille jäsenille maksettiin jälkitiliä 1
euro/välitetty viljatonni. Jälkitiliä on tarkoitus maksaa myös jatkossa. Tällöin hintavertailuja
tehdessä on syytä muistaa, että ViljaTavastian ilmoittamaa hintaa seuraa vielä jälkitili,
jonka suuruus päätetään vuosittain.
Itelle jäi kaurasta avenan kautta tarvasjoelle toimitettuna 125,5€/tn, eikä yhtäkään analyysia tarvinnut maksaa omasta pussista - jos en nyt paljoa väärin muista testattiin 6 tai 7 näytettä.
-
Mitä näitä nyt seuraa niin ei tuo tavastiankaan hinta juuri parempi ole ku muilla.. ehkä jopa huonompikin jos asuu rahdillisesti lähellä jotain kohdetta..
-
Mitä näitä nyt seuraa niin ei tuo tavastiankaan hinta juuri parempi ole ku muilla.. ehkä jopa huonompikin jos asuu rahdillisesti lähellä jotain kohdetta..
Njotta, olishan se parempi että homma olisi meidän jauholakkien käsissä kun kravattiväkeä ei kiinnosta viljan hinta.
Ostotarjous rehuohra 140 €/tn +- laatu (hlp)
Ostotarjous ruis 172€/tn tilahinta +- laatu
Myllylaatuisen vehnän(syys/ja kevät) 173 €/tn perushinta tilahintana +- laatu.
-
Aikaa on kulunut Viljatavastian osalta jo muutamia vuosia, ja tuntuu voivan hyvin. Keskikoko yksittäisen tilan vilja-alalla näkyy olevan 125 ha. Onko tämä moduuli jotenkin minimikokoinen.
Siis osuuskunnan jäseneksi nähtävästi haetaan erillisellä hakemuksella, ja pääsykoe taitaa olla kuin metsästysseuraan konsanaan.
Kuka takaa viljan maksun, onko luotettava Tavastian löytämän ostajan maksuvalmiuteen, vai onko jotakin pankkitakauksia siinä mukana. Yksi täysperävaunu sinne tai tänne top sadan tiloilla, mutta pientilalla ei tule hyvä mieli jos jää rahat saamatta.
-SS-
-
Kovin surullista, että aina reipas 4viljanpuurokin on jäähtynyt jo kolme vuotta sitten kanavalta pois. :'(
Minne katoavat kaikki hienot kirjoittajat. :'(
-
Kuka takaa viljan maksun, onko luotettava Tavastian löytämän ostajan maksuvalmiuteen, vai onko jotakin pankkitakauksia siinä mukana. Yksi täysperävaunu sinne tai tänne top sadan tiloilla, mutta pientilalla ei tule hyvä mieli jos jää rahat saamatta.
-SS-
En pysty esittämään prosenttilukuja, mutta merkittävä osa kaupoista tehdään tahojen kuten A-Rehu, Fazer jne. kanssa. Kauppaa tehdään kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka viljaa ostavat ja pystyvät kiinnostavan hinnan maksamaan. Pakettiin kuuluu monesti ns. tilahinta eli kuljetus on Viljatavastian kilpailluttama. Tästä ominaisuudesta tykkää tai sitten ei. Lisämausteensa tuo nuo pienet ostajat joissa on kotieläintiloja ja mitä lienee. Moni pienostaja taitaa olla itsekin jäsen, joten kauppa on jäsentenvälistä. Kauppaa tehdessä ostajan voi selvittää ja jos tuntuu epäillyttävältä, niin jättää myymättä. Monesti tarjouskierroksilla on myös ostoehto, että vain tämän alueen sisältä ostetaan tämä erä. En ole satavarma siirtyykö raha ostajalta suoraan myyjälle vai kiertääkö Viljatavastian kautta. Tiedossa ei ole luottotappioita mihinkään suuntaan, mutta yleensä tällaiset tietysti vaietaan. Puhelu Tavastian ostomiehille varmaan selventää eniten asioita.
-
Osuuskunnan säännöissä jäseniä implisiittisesti kielletään levittämästä huhuja esimerkiksi ongelmista.
Sehän siinä onkin loppukäyttäjillä, että mitä helpommin vilja heille menee kaupaksi, sitä ohuempi saattaa olla maksuvara tai -kyky yleensäkin, monella yksityisellä viljankäyttäjällä on esimerkiksi 20 k€ väkirehupiikki, mutta samaan rehupiikkiin eivät isot viljanvälittäjät suostu normiviljoja ottamaan välittäjän takaukselle. Näytteet ja viljarehulaskelmat mielellään kyllö tekevät.
Etumaksut, pankkitakaukset, vekselit, niitä jos ehdottaa, niin tammipöydän ääressä istuva isäntä näyttää ovea sanomatta mitään. On se sen verran törkeä epäluottamuslause ehdottaakin sellaista.
Eli sen verran paikkansa on oppinut tässä ns. suorakaupan kokeilussa, että hattu pois päästä viljaa tarjotessa, ja katse kengänkärkiin.
Siihen on tyytyminen, mitä annetaan.
-SS-
-
Osuuskunnan säännöissä jäseniä implisiittisesti kielletään levittämästä huhuja esimerkiksi ongelmista.
Sehän siinä onkin loppukäyttäjillä, että mitä helpommin vilja heille menee kaupaksi, sitä ohuempi saattaa olla maksuvara tai -kyky yleensäkin, monella yksityisellä viljankäyttäjällä on esimerkiksi 20 k€ väkirehupiikki, mutta samaan rehupiikkiin eivät isot viljanvälittäjät suostu normiviljoja ottamaan välittäjän takaukselle. Näytteet ja viljarehulaskelmat mielellään kyllö tekevät.
Etumaksut, pankkitakaukset, vekselit, niitä jos ehdottaa, niin tammipöydän ääressä istuva isäntä näyttää ovea sanomatta mitään. On se sen verran törkeä epäluottamuslause ehdottaakin sellaista.
Eli sen verran paikkansa on oppinut tässä ns. suorakaupan kokeilussa, että hattu pois päästä viljaa tarjotessa, ja katse kengänkärkiin.
Siihen on tyytyminen, mitä annetaan.
-SS-
Huonoa tuuria sulla. Itsellä on ollut tapana maksaa etukäteen tarvittaessa. Ei sen myyjän tarvii siinä pankkina toimia.
-
Tämän viljatavastian idea on perjaatteessa hyvä. Ainoa todella suuri ongelma tässä on, ettei tästä saa sellaista hyötyä jota maatalouden osuuskunta toiminnasta karjatiloilla saa. Käytännössä tälläinen systeemi pitäisi olla viljelijöillä, jonka avulla saa nostettua nettovarallisuutta ja saada verotuksellista hyötyä. Viljatavastian osuus on taas aivan merkityksettön pienuutensa takia verotuksellisesti, joten koko homman juju on hieman kyseenalainen. Itse lähtisin mukaan heti jos osuuden arvo olisi enemmän ja tätä kautta saisi myyntejä ohjattua pääomatuloksi, niin en oikein ymmärrä mikä pointti tälläisessä osuuskunnassa on joka ei toimi samalla perjaatteella kuin karjatilojen osuuskunnat.
-
Tämän viljatavastian idea on perjaatteessa hyvä. Ainoa todella suuri ongelma tässä on, ettei tästä saa sellaista hyötyä jota maatalouden osuuskunta toiminnasta karjatiloilla saa. Käytännössä tälläinen systeemi pitäisi olla viljelijöillä, jonka avulla saa nostettua nettovarallisuutta ja saada verotuksellista hyötyä. Viljatavastian osuus on taas aivan merkityksettön pienuutensa takia verotuksellisesti, joten koko homman juju on hieman kyseenalainen. Itse lähtisin mukaan heti jos osuuden arvo olisi enemmän ja tätä kautta saisi myyntejä ohjattua pääomatuloksi, niin en oikein ymmärrä mikä pointti tälläisessä osuuskunnassa on joka ei toimi samalla perjaatteella kuin karjatilojen osuuskunnat.
Osuuskunnan ideahan on että kaikilta pitää ostaa samalla hinnalla jne. Kuten nyt valio kaiketi toimii. Tällä konstillahan kurjuus jakautuu kaikille. ;D Tuo verotuksellinen hyöty on ihan ok, mutta samaan tulokseen ja parempaankin pääsee siirtymällä oy pohjaiseen maatalouden harjoittamiseen. Osuuskunnissa on aina se riskikin, että menevät nurin.
Tälläisiä viljavälitysyhtiöitä on ollut ennenkin idea noissa kai ollut se, että saadaan pienet erät koottua yhteen ja myytyä näin ne eteenpäin paremmalla hinnalla. Ostajat ovat näitä sitten hajoittaneet niin, että tarjoavat korkeaa pistehintaa muutamille niin hommat ovat kaatuneet siihen. En yhtään ihmettelisi vaikka tässäkin kävisi lopulta niin.
-
Millä tavalla vanhat maatalousosuusliikkeet sitten varmistivat viljatilitykset ?
Tietenkin koko on olennainen asia, lisäksi julkiset yhtiöt voi tarkistaa myös luottotietorekistereistä. Eihän tuota itse asiassa voi olla varma, että keltään Suomessa toimivalta yhtiöltä varmasti saa rahatilityksiä ajallaan. Luonnollisesti alalla kokopäiväinen toimija saa eri yhdistysten tapahtumien narikkakeskusteluissa tiedon jo etukäteen.
Onhan esimerkiksi rakennusalalla yksi toimiva reaaliaikainen tietotoimisto LVI- tukun kahviautomaatti.
-SS-
-
Olisi helppo tehdä viljaosuuskunta, jolla olisi verotuksellinen tarkoitus. Vilja myydään -10% osuuskunnalle ja erotus palautetaan myyjälle osuustuottoina. Toiminta perustuisi enemmän Metsä Gruop kaltaiseen malliin.
Toki oy on oikeasti aika hyväkin vaihtoehto monelle, mutta kun maailmasta ei ikinä tiedä. SDP jos pääsee valtaan, niin oy pohjaiset on helisemässä.
-
Osuuskunnan säännöissä jäseniä implisiittisesti kielletään levittämästä huhuja esimerkiksi ongelmista.
Sehän siinä onkin loppukäyttäjillä, että mitä helpommin vilja heille menee kaupaksi, sitä ohuempi saattaa olla maksuvara tai -kyky yleensäkin, monella yksityisellä viljankäyttäjällä on esimerkiksi 20 k€ väkirehupiikki, mutta samaan rehupiikkiin eivät isot viljanvälittäjät suostu normiviljoja ottamaan välittäjän takaukselle. Näytteet ja viljarehulaskelmat mielellään kyllö tekevät.
Etumaksut, pankkitakaukset, vekselit, niitä jos ehdottaa, niin tammipöydän ääressä istuva isäntä näyttää ovea sanomatta mitään. On se sen verran törkeä epäluottamuslause ehdottaakin sellaista.
Eli sen verran paikkansa on oppinut tässä ns. suorakaupan kokeilussa, että hattu pois päästä viljaa tarjotessa, ja katse kengänkärkiin.
Siihen on tyytyminen, mitä annetaan.
-SS-
Huonoa tuuria sulla. Itsellä on ollut tapana maksaa etukäteen tarvittaessa. Ei sen myyjän tarvii siinä pankkina toimia.
Näitäkin tapauksia on ollut, kun tilojen välisessä kaupassa myyjän toiveesta (ja ostajan suostumuksesta) on tilitystä siirretty melkein vuodella eteenpäin ja sitten on ostaja vaatinut hyvitystä siitä, kun onkin viljan hinta laskenut kaupanteon jälkeen.
-
Osuuskunnan säännöissä jäseniä implisiittisesti kielletään levittämästä huhuja esimerkiksi ongelmista.
Sehän siinä onkin loppukäyttäjillä, että mitä helpommin vilja heille menee kaupaksi, sitä ohuempi saattaa olla maksuvara tai -kyky yleensäkin, monella yksityisellä viljankäyttäjällä on esimerkiksi 20 k€ väkirehupiikki, mutta samaan rehupiikkiin eivät isot viljanvälittäjät suostu normiviljoja ottamaan välittäjän takaukselle. Näytteet ja viljarehulaskelmat mielellään kyllö tekevät.
Etumaksut, pankkitakaukset, vekselit, niitä jos ehdottaa, niin tammipöydän ääressä istuva isäntä näyttää ovea sanomatta mitään. On se sen verran törkeä epäluottamuslause ehdottaakin sellaista.
Eli sen verran paikkansa on oppinut tässä ns. suorakaupan kokeilussa, että hattu pois päästä viljaa tarjotessa, ja katse kengänkärkiin.
Siihen on tyytyminen, mitä annetaan.
-SS-
Huonoa tuuria sulla. Itsellä on ollut tapana maksaa etukäteen tarvittaessa. Ei sen myyjän tarvii siinä pankkina toimia.
Näitäkin tapauksia on ollut, kun tilojen välisessä kaupassa myyjän toiveesta (ja ostajan suostumuksesta) on tilitystä siirretty melkein vuodella eteenpäin ja sitten on ostaja vaatinut hyvitystä siitä, kun onkin viljan hinta laskenut kaupanteon jälkeen.
Sanos se, mutta niihän lannoitekaupassakin viljelijän etua muistetaan, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.
-SS-
-
>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.
Missäs niin sanotaan?
-
>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.
Missäs niin sanotaan?
Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.
-SS-
-
>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.
Missäs niin sanotaan?
Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.
-SS-
Lähes kaikki ketkä viime vuonna kalliilla ostanut on todennäköisesti pyytänyt laskun 22 vuoden puolelle verotus syistä. Eli noita kauppoja jossa hintoja korvataan on todella vähän.
-
>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.
Missäs niin sanotaan?
Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.
-SS-
ilmankos viljan hinnat laskee.....
-
>Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.
Kyllä minä tuon olen lukenut,mutta en ole keneltäkään osakkalta kuullut realitettia asiasta.K-kaupan vaimikäsenyton myyjäoletettu epäili vahvasti asiaa,kun Yara ei kaiketi myy suoraan Viljatavastialle noita apulantoja.
Paskälehti MTkään ei ole asiasta mitään maininnut millään tapaa ja taatusti asian tietävät.
-
>Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.
Kyllä minä tuon olen lukenut,mutta en ole keneltäkään osakkalta kuullut realitettia asiasta.K-kaupan vaimikäsenyton myyjäoletettu epäili vahvasti asiaa,kun Yara ei kaiketi myy suoraan Viljatavastialle noita apulantoja.
Paskälehti MTkään ei ole asiasta mitään maininnut millään tapaa ja taatusti asian tietävät.
Jo ei muutenkaan kosketa itseä, kun en ole saanut aikaiseksi ostella. Vanhoja on jäljellä vähän, muutama haalistunut säkki on peritty velan maksuksi, ja jos puolet alasta menee auringonkukalle ja apilalle, mitä sitä apulantaa edes ostamaan. Tämä kesä on tukikesä, seuraavaksi kesäksi saisi sitten jo kalustoa ja kuivuria petrattua, että uskaltaa jotakin viljelläkin. Ehkä laitan kokeeksi monimuodon ja maanparannuksen perään ruista koko alalle, jos pelto ei ole syysvehnälle sovelias.. Saa hävitetyksi taas pienen kuormallisen ruista. Ja on ne pellotkin vihreinä nätimpiä talvella.
Rukiin käyttö vain talvikauden ravinteiden sitojana, keväällä nurin, on yleismaailmallinen tapa. Leipärukiin viljelyn pitäisi siirtyä kuminan tapaan vain sopimusviljelyksi. Silloin ei myllyteollisuudella edes tulisi mieleen käyttää käteiskauppaviljeljöitä narrina.
-SS-
-
>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.
Missäs niin sanotaan?
Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.
-SS-
Siellähän lukee hyvin selvästi ajanjakso miltä hyvitetään ja minkä hinnaston mukaisesti, kuten myös se että hyvitys tulee suoraan Yaralta eikä lannoitteita välittäviltä tahoilta.
-
>Siellähän lukee hyvin selvästi ajanjakso miltä hyvitetään ja minkä hinnaston mukaisesti, kuten myös se että hyvitys tulee suoraan Yaralta eikä lannoitteita välittäviltä tahoilta.
Miksei asiasta uutisoida missään muualla?
-
>Siellähän lukee hyvin selvästi ajanjakso miltä hyvitetään ja minkä hinnaston mukaisesti, kuten myös se että hyvitys tulee suoraan Yaralta eikä lannoitteita välittäviltä tahoilta.
Miksei asiasta uutisoida missään muualla?
Maaseudun tulevaisuudessa oli alkuvuodesta juttua että Yara tyrmää huhut.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1ba80cb4-08e4-447d-a6ef-4bb94ba31e48 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1ba80cb4-08e4-447d-a6ef-4bb94ba31e48)
-
>Maaseudun tulevaisuudessa oli alkuvuodesta juttua
Tämä tuli aiemmin kuin tuo Tavastian juttu
-
Aikaa on kulunut Viljatavastian osalta jo muutamia vuosia, ja tuntuu voivan hyvin. Keskikoko yksittäisen tilan vilja-alalla näkyy olevan 125 ha. Onko tämä moduuli jotenkin minimikokoinen.
Siis osuuskunnan jäseneksi nähtävästi haetaan erillisellä hakemuksella, ja pääsykoe taitaa olla kuin metsästysseuraan konsanaan.
Kuka takaa viljan maksun, onko luotettava Tavastian löytämän ostajan maksuvalmiuteen, vai onko jotakin pankkitakauksia siinä mukana. Yksi täysperävaunu sinne tai tänne top sadan tiloilla, mutta pientilalla ei tule hyvä mieli jos jää rahat saamatta.
-SS-
Edelleen toimii, ei ollut tähdenlento. Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin. Pikainen huomio, kun mainittiin, että "ViljaTavastia ei ole yksinään Hämeen alueen viljelijöiden tarpeisiin perustettu osuuskunta. Osuuskuntaan voi ja saa liittyä mistäpäin Suomea tahansa." Niin kyllä se nähtävästi se silti on pääasiassa Hämeen ja pohjoisemman alueen toimija. Tai linjan Rauma-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola pohjoispuoli.
Mutta kannatan siis kovasti.
-SS-
-
Aikaa on kulunut Viljatavastian osalta jo muutamia vuosia, ja tuntuu voivan hyvin. Keskikoko yksittäisen tilan vilja-alalla näkyy olevan 125 ha. Onko tämä moduuli jotenkin minimikokoinen.
Siis osuuskunnan jäseneksi nähtävästi haetaan erillisellä hakemuksella, ja pääsykoe taitaa olla kuin metsästysseuraan konsanaan.
Kuka takaa viljan maksun, onko luotettava Tavastian löytämän ostajan maksuvalmiuteen, vai onko jotakin pankkitakauksia siinä mukana. Yksi täysperävaunu sinne tai tänne top sadan tiloilla, mutta pientilalla ei tule hyvä mieli jos jää rahat saamatta.
-SS-
Edelleen toimii, ei ollut tähdenlento. Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin. Pikainen huomio, kun mainittiin, että "ViljaTavastia ei ole yksinään Hämeen alueen viljelijöiden tarpeisiin perustettu osuuskunta. Osuuskuntaan voi ja saa liittyä mistäpäin Suomea tahansa." Niin kyllä se nähtävästi se silti on pääasiassa Hämeen ja pohjoisemman alueen toimija. Tai linjan Rauma-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola pohjoispuoli.
Mutta kannatan siis kovasti.
-SS-
Whaaaat? ;D Mitä oikein luin? :o
Nyt onkin mielenkiintoinen tempaus. Ei siinä mitään, tervetuloa kerhoon. :D
-
Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin.
-SS-
Whaaaat? ;D Mitä oikein luin? :o
Nyt onkin mielenkiintoinen tempaus. Ei siinä mitään, tervetuloa kerhoon. :D
Niin, käsitin, että lähinnä kannatusjäseneksikin voi liittyä, ei tarvitse ylittää jotakin tiettyä volyymia.
En päässyt sinne osuuskunnan kokoukseen, oli kyllä mieliteko, mutta navettatöiltä en kerinnyt. Sen verran nettisivuilla näkyvää strategiaa katsoin, että suunnittelussa on vielä edistää toimintaa.
Viljatavastian toiminta vaikuttaa tehokkaalta, hallituksessa on 500+ hehtaarin julkkisviljelijöitä, hyviä satoja, ja varmaan jo valmiiksi näkemystä viljan markkinoinnista. Esimerkkinä varastojen aktiivinen kehittäminen Orimattilan Viljasiilot Oy. (https://maatilanpellervo.fi/2022/11/17/varastoilla-joustoa-myynteihin/).
Tulevaisuuden suunnitelmia on nettisivulla julkistettu (https://www.viljatavastia.fi/jaseneksi/):
*Vientimahdollisuuksien aktiivinen seuranta ja niihin reagointi
*Yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittäminen ja vakauttaminen
*Viljelysopimusmallien kehittäminen viljamarkkinoille
*Viljakaupan logistiikan ja toimintamallien kehittäminen
*Lisätään välitettävää viljanvälitysmäärää tn/jäsenhehtaari
*Puintikauden aikaisen vastaanoton tehostaminen
Olen ollut havaitsevinani, että mitään erityisiä 1-2 - vuoden viljelysopimuksia ei osuuskunta toistaiseksi tee. Samoin puintituoreen tai puintikauden tilantarve-pikamyyntien toteuttamiseen ei ole ollut aktiivista palvelua. Samoin tuo viljan välitysmäärän osuuden lisääminen jäsenille viestittää tuota "koko rekka" - kauppayksikön ongelmaa muille kuin suurtuottajille.
500 + ha:n tilalla jakojäännökset (sato/48 t) jäännös kahdella viljalajilla voi olla käytännössä 5-80 t. , eli alle 4%. 50 ha:n tilalla jakojäännökset esim. kahden viljalajin kierrolla voi olla samat 5-80 t, eli 40% koko sadosta.
Esimerkiksi Hankkija tekee noita termiinikauppoja puolikkaalla futuurikauppamäärällä, eli 25 tonnia viljelijää kohden. Eli jokin 5 ha jotakin erikoisvehnää menisi, ilman että tarvitsee varmistella toista 5 ha siihen.
Tuo viljakaupan logistiikka myös on koko kentällä melkoisen hajallaan. Esimerkiksi Hankkijan ostaman tuote-erän käsittely Viljavan varastolla oli juurikin niin kömpelöä kuin etukäteen aavistin: Ensin kauppaat näytepussin kanssa sitä viljaasi Hankkijan miehelle. Sitten soitat Moveren sinänsä tosi mukavalle ja pirteälle logistiikkapäällikölle, joka siis hoitaa koko Lounaisen alueen Hankkijan viljelijäkippaukset. Moveren edustaja soittaa antamiesi tietojen perusteella Viljavalta kippausajan, ja tieto tulee sitten puhelimella sinulle takaisin päin . Ajat määräpäivänä traktorilla viljavaraston pihaan, parkkeeraat sopivasti pois väylältä, pyrit löytämään huomioasusteisista käveleskeliijöistä jonkun, joka voi käynnistää näytteenottokärsän. Revit koppuraksi kovettunutta raskaspressua pois kärryn päältä sillä aikaa, ei ole köyhällä moottoripressua ei. Sitten herää kysymys, missä on viljapassi ? No Moverella. Luvattiin minun sähköpostiini, mutta tarkistin siinä, että ei ollut tullut vielä. Soitan kärryn puomilla seisten taas Moverelle, että voisisisikko lähettää jonkun sähköpostipassin tänne Viljavalle. No, Moveren mielestä ei tarvinnut , jos he ovat tilanneet kipin, niin sen pitäisi riittää. Mutta sitten tarvitsikin, ja vaihtoivat sähköposteja. Sitten sinut ajatetaan toisaalle, pois väylältä odottamaan. Sitten vaan ihmiset häviävät jonnekin, toimiston ovet ovat suljetut, eli odotat siinä ulkona. Vartin päästä tulee ilmoitus "kakkoselle", huomiohaalari hiihtää elevaattorikoppiin ja itse alat toimia oman järkesi mukaan. Ovi numero kaksi.
Sitten kipattuasi siirryt taas pois väylältä ja mietit, mistä punnituskuitin saa, jäinkin sitten juttelemaan yhden salolaisen isännän kanssa, joka vahvisti valitsemani kevätvehnälajikkeen pärjänneen kohtuullisesti, hänellä oli oma kymppipyörä nuppi, jolla toi viljansa, ehkä semmoinen pitää hankkia itsekin, koska 10 tonnia on vähimmäiskippaus, kauralla pitäisi olla 200 hl traktorinkärry vähintään. Turinatuokion jälkeen tulikin taas huomiotakki, ja sain punnituskuitin, ja havaitsin, että puolet pikkukuormastani oli jäänyt näyteämpäriin, viljaputkien rakoihin, elevaattorin pohjakappaleeseen ja kippauskuilun pohjakuljettimen koloihin.
Sillä 10 t minimikippauksella on syynsä.
Mutta on melko hidassoutuista tämä perinteinenkin viljavarastohomma täällä hitaan lounaissuomalaisen kansanluonteen alueella.
-SS-
-
Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin.
-SS-
Whaaaat? ;D Mitä oikein luin? :o
Nyt onkin mielenkiintoinen tempaus. Ei siinä mitään, tervetuloa kerhoon. :D
Niin, käsitin, että lähinnä kannatusjäseneksikin voi liittyä, ei tarvitse ylittää jotakin tiettyä volyymia.
En päässyt sinne osuuskunnan kokoukseen, oli kyllä mieliteko, mutta navettatöiltä en kerinnyt. Sen verran nettisivuilla näkyvää strategiaa katsoin, että suunnittelussa on vielä edistää toimintaa.
Viljatavastian toiminta vaikuttaa tehokkaalta, hallituksessa on 500+ hehtaarin julkkisviljelijöitä, hyviä satoja, ja varmaan jo valmiiksi näkemystä viljan markkinoinnista. Esimerkkinä varastojen aktiivinen kehittäminen Orimattilan Viljasiilot Oy. (https://maatilanpellervo.fi/2022/11/17/varastoilla-joustoa-myynteihin/).
Tulevaisuuden suunnitelmia on nettisivulla julkistettu (https://www.viljatavastia.fi/jaseneksi/):
*Vientimahdollisuuksien aktiivinen seuranta ja niihin reagointi
*Yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittäminen ja vakauttaminen
*Viljelysopimusmallien kehittäminen viljamarkkinoille
*Viljakaupan logistiikan ja toimintamallien kehittäminen
*Lisätään välitettävää viljanvälitysmäärää tn/jäsenhehtaari
*Puintikauden aikaisen vastaanoton tehostaminen
Olen ollut havaitsevinani, että mitään erityisiä 1-2 - vuoden viljelysopimuksia ei osuuskunta toistaiseksi tee. Samoin puintituoreen tai puintikauden tilantarve-pikamyyntien toteuttamiseen ei ole ollut aktiivista palvelua. Samoin tuo viljan välitysmäärän osuuden lisääminen jäsenille viestittää tuota "koko rekka" - kauppayksikön ongelmaa muille kuin suurtuottajille.
500 + ha:n tilalla jakojäännökset (sato/48 t) jäännös kahdella viljalajilla voi olla käytännössä 5-80 t. , eli alle 4%. 50 ha:n tilalla jakojäännökset esim. kahden viljalajin kierrolla voi olla samat 5-80 t, eli 40% koko sadosta.
Esimerkiksi Hankkija tekee noita termiinikauppoja puolikkaalla futuurikauppamäärällä, eli 25 tonnia viljelijää kohden. Eli jokin 5 ha jotakin erikoisvehnää menisi, ilman että tarvitsee varmistella toista 5 ha siihen.
Tuo viljakaupan logistiikka myös on koko kentällä melkoisen hajallaan. Esimerkiksi Hankkijan ostaman tuote-erän käsittely Viljavan varastolla oli juurikin niin kömpelöä kuin etukäteen aavistin: Ensin kauppaat näytepussin kanssa sitä viljaasi Hankkijan miehelle. Sitten soitat Moveren sinänsä tosi mukavalle ja pirteälle logistiikkapäällikölle, joka siis hoitaa koko Lounaisen alueen Hankkijan viljelijäkippaukset. Moveren edustaja soittaa antamiesi tietojen perusteella Viljavalta kippausajan, ja tieto tulee sitten puhelimella sinulle takaisin päin . Ajat määräpäivänä traktorilla viljavaraston pihaan, parkkeeraat sopivasti pois väylältä, pyrit löytämään huomioasusteisista käveleskeliijöistä jonkun, joka voi käynnistää näytteenottokärsän. Revit koppuraksi kovettunutta raskaspressua pois kärryn päältä sillä aikaa, ei ole köyhällä moottoripressua ei. Sitten herää kysymys, missä on viljapassi ? No Moverella. Luvattiin minun sähköpostiini, mutta tarkistin siinä, että ei ollut tullut vielä. Soitan kärryn puomilla seisten taas Moverelle, että voisisisikko lähettää jonkun sähköpostipassin tänne Viljavalle. No, Moveren mielestä ei tarvinnut , jos he ovat tilanneet kipin, niin sen pitäisi riittää. Mutta sitten tarvitsikin, ja vaihtoivat sähköposteja. Sitten sinut ajatetaan toisaalle, pois väylältä odottamaan. Sitten vaan ihmiset häviävät jonnekin, toimiston ovet ovat suljetut, eli odotat siinä ulkona. Vartin päästä tulee ilmoitus "kakkoselle", huomiohaalari hiihtää elevaattorikoppiin ja itse alat toimia oman järkesi mukaan. Ovi numero kaksi.
Sitten kipattuasi siirryt taas pois väylältä ja mietit, mistä punnituskuitin saa, jäinkin sitten juttelemaan yhden salolaisen isännän kanssa, joka vahvisti valitsemani kevätvehnälajikkeen pärjänneen kohtuullisesti, hänellä oli oma kymppipyörä nuppi, jolla toi viljansa, ehkä semmoinen pitää hankkia itsekin, koska 10 tonnia on vähimmäiskippaus, kauralla pitäisi olla 200 hl traktorinkärry vähintään. Turinatuokion jälkeen tulikin taas huomiotakki, ja sain punnituskuitin, ja havaitsin, että puolet pikkukuormastani oli jäänyt näyteämpäriin, viljaputkien rakoihin, elevaattorin pohjakappaleeseen ja kippauskuilun pohjakuljettimen koloihin.
Sillä 10 t minimikippauksella on syynsä.
Mutta on melko hidassoutuista tämä perinteinenkin viljavarastohomma täällä hitaan lounaissuomalaisen kansanluonteen alueella.
-SS-
-SS- sä olet väärällä alalla, sinun pitäisi olla kirjailija, niin värikästä on välillä tarinointi.
-
Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin.
-SS-
Whaaaat? ;D Mitä oikein luin? :o
Nyt onkin mielenkiintoinen tempaus. Ei siinä mitään, tervetuloa kerhoon. :D
Niin, käsitin, että lähinnä kannatusjäseneksikin voi liittyä, ei tarvitse ylittää jotakin tiettyä volyymia.
En päässyt sinne osuuskunnan kokoukseen, oli kyllä mieliteko, mutta navettatöiltä en kerinnyt. Sen verran nettisivuilla näkyvää strategiaa katsoin, että suunnittelussa on vielä edistää toimintaa.
Viljatavastian toiminta vaikuttaa tehokkaalta, hallituksessa on 500+ hehtaarin julkkisviljelijöitä, hyviä satoja, ja varmaan jo valmiiksi näkemystä viljan markkinoinnista. Esimerkkinä varastojen aktiivinen kehittäminen Orimattilan Viljasiilot Oy. (https://maatilanpellervo.fi/2022/11/17/varastoilla-joustoa-myynteihin/).
Tulevaisuuden suunnitelmia on nettisivulla julkistettu (https://www.viljatavastia.fi/jaseneksi/):
*Vientimahdollisuuksien aktiivinen seuranta ja niihin reagointi
*Yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittäminen ja vakauttaminen
*Viljelysopimusmallien kehittäminen viljamarkkinoille
*Viljakaupan logistiikan ja toimintamallien kehittäminen
*Lisätään välitettävää viljanvälitysmäärää tn/jäsenhehtaari
*Puintikauden aikaisen vastaanoton tehostaminen
Olen ollut havaitsevinani, että mitään erityisiä 1-2 - vuoden viljelysopimuksia ei osuuskunta toistaiseksi tee. Samoin puintituoreen tai puintikauden tilantarve-pikamyyntien toteuttamiseen ei ole ollut aktiivista palvelua. Samoin tuo viljan välitysmäärän osuuden lisääminen jäsenille viestittää tuota "koko rekka" - kauppayksikön ongelmaa muille kuin suurtuottajille.
500 + ha:n tilalla jakojäännökset (sato/48 t) jäännös kahdella viljalajilla voi olla käytännössä 5-80 t. , eli alle 4%. 50 ha:n tilalla jakojäännökset esim. kahden viljalajin kierrolla voi olla samat 5-80 t, eli 40% koko sadosta.
Esimerkiksi Hankkija tekee noita termiinikauppoja puolikkaalla futuurikauppamäärällä, eli 25 tonnia viljelijää kohden. Eli jokin 5 ha jotakin erikoisvehnää menisi, ilman että tarvitsee varmistella toista 5 ha siihen.
Tuo viljakaupan logistiikka myös on koko kentällä melkoisen hajallaan. Esimerkiksi Hankkijan ostaman tuote-erän käsittely Viljavan varastolla oli juurikin niin kömpelöä kuin etukäteen aavistin: Ensin kauppaat näytepussin kanssa sitä viljaasi Hankkijan miehelle. Sitten soitat Moveren sinänsä tosi mukavalle ja pirteälle logistiikkapäällikölle, joka siis hoitaa koko Lounaisen alueen Hankkijan viljelijäkippaukset. Moveren edustaja soittaa antamiesi tietojen perusteella Viljavalta kippausajan, ja tieto tulee sitten puhelimella sinulle takaisin päin . Ajat määräpäivänä traktorilla viljavaraston pihaan, parkkeeraat sopivasti pois väylältä, pyrit löytämään huomioasusteisista käveleskeliijöistä jonkun, joka voi käynnistää näytteenottokärsän. Revit koppuraksi kovettunutta raskaspressua pois kärryn päältä sillä aikaa, ei ole köyhällä moottoripressua ei. Sitten herää kysymys, missä on viljapassi ? No Moverella. Luvattiin minun sähköpostiini, mutta tarkistin siinä, että ei ollut tullut vielä. Soitan kärryn puomilla seisten taas Moverelle, että voisisisikko lähettää jonkun sähköpostipassin tänne Viljavalle. No, Moveren mielestä ei tarvinnut , jos he ovat tilanneet kipin, niin sen pitäisi riittää. Mutta sitten tarvitsikin, ja vaihtoivat sähköposteja. Sitten sinut ajatetaan toisaalle, pois väylältä odottamaan. Sitten vaan ihmiset häviävät jonnekin, toimiston ovet ovat suljetut, eli odotat siinä ulkona. Vartin päästä tulee ilmoitus "kakkoselle", huomiohaalari hiihtää elevaattorikoppiin ja itse alat toimia oman järkesi mukaan. Ovi numero kaksi.
Sitten kipattuasi siirryt taas pois väylältä ja mietit, mistä punnituskuitin saa, jäinkin sitten juttelemaan yhden salolaisen isännän kanssa, joka vahvisti valitsemani kevätvehnälajikkeen pärjänneen kohtuullisesti, hänellä oli oma kymppipyörä nuppi, jolla toi viljansa, ehkä semmoinen pitää hankkia itsekin, koska 10 tonnia on vähimmäiskippaus, kauralla pitäisi olla 200 hl traktorinkärry vähintään. Turinatuokion jälkeen tulikin taas huomiotakki, ja sain punnituskuitin, ja havaitsin, että puolet pikkukuormastani oli jäänyt näyteämpäriin, viljaputkien rakoihin, elevaattorin pohjakappaleeseen ja kippauskuilun pohjakuljettimen koloihin.
Sillä 10 t minimikippauksella on syynsä.
Mutta on melko hidassoutuista tämä perinteinenkin viljavarastohomma täällä hitaan lounaissuomalaisen kansanluonteen alueella.
-SS-
-SS- sä olet väärällä alalla, sinun pitäisi olla kirjailija, niin värikästä on välillä tarinointi.
Juu. Viljely ja sadon myynti ainakin tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa....vaikka värikynää olisikin joukossa.
-
Juu. Viljely ja sadon myynti ainakin tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa....vaikka värikynää olisikin joukossa.
No onhan tuo viljakauppa jotenkin äärimmäisen epämääräistä, vaihdellen Suomessa maakunnasta toiseen. Parhaimmillaan keskeisessä asemassa ovat kuorma-autoilijareiskat, jotka tietävät jokaisen viljaa käyttävän teollisuuslaitoksen päivittäiset tarpeet ja varastotilat, kansainväliset viljamarkkinat ja parhaat hintatarjoukset. Saattaa ollakin niin, että kuskille vaan soittaa keväällä, missä koneet, siemenet ja viljankorjuulaitteet ovat, ja tämä reiska sitten kylvää ja korjaa sadon, kuivatuttaa sen ja sitten markkinoi ja kuljettaa oikeaan paikkaan.
Toki sellainen palvelu olisi hyvä, voisi vaan manageerata saatuja viljatilityksiä sitten ja haaveilla Mercedes-Benzin uuden vuosimalliston varustepaketteja.
Mutta hassuttelu sikseen: viljakauppa mainostaa hienoja professionaalisia viljamarkkinamääritelmiä, mutta todellisuus on erityisen kaukana tavoitteista. Hankkija näyttää olevan ainoa, joka edes on yrittänyt kuvata viljakauppansa prosessia viljelijältä kohteeseen:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Vilja_prosessi_hankkija.jpg)
Viljelijän osuus viljelysopimuksen, kauppasopimuksen ja ennakkonäytteen osalta on melko selvä. Onhan tuota jo puoli vuosisataa osannut tehdä. Sitten nuo vastaanoton yhteydessä tapahtuvat toiminnot, analysoinnit ja tilitykset, ne toimivat viljaliikkeillä ja varmaan pohjoisen rehutehtaillakin. Sen ei tarvitse kiinnostaa viljelijää. Rahat ja tilityslappu ilmestyvät joskus sitten.
Mutta tuo keskimmäinen osa, allokointi ja kuljetustilaus, allokoinnissa ei ole mainittu, kuka tämän tekee, Hankkijan viljakauppias vai Hankkijan toimittaman viljan vastaanottaja vai kumpikin jotenkin yhdessä. Onko tämä "allokointi" - vaihe juuri se toimi, jossa viljakauppias toimistopöytänsä ääressä vaan katsoo poispäin kaukaisuuteen, kun tarjoaa viljaa, eli "ei ole allokoitavissa sun viljat nyt". Mutta jos tilaa nyt sitten oletetaan olevan viljaerälle, nämä kaksi, kauppias ja siilonhoitaja, ovat päässeet asiasta yhteisymmärrykseen, tulee soppaa hämmentämään kolmas toimija, Movere, joka päättää, milloin lastataan ja milloin kipataan. Sitten neljäs toimija, autoilija, pyrkii saamaan kuljetuslogistiikan viljelijän tietoon, heille se nyt on helppoa, kun ratteilevat tuolla kipukoukku korvaan kiinni kasvaneena.
Tuo viljapassi olisi entiselle byrokraatille oikein helppo, mutta eipä sitä tunnut saavan täytettäväkseen silloin kun pystyisi täyttämään. Lomakkeen täyttöjärjestystä - kauppias - kuljettaja - viljelijä ei ole kuvattu, ja homman digitalisointi lienee vielä täysin kesken. Monet kuorma-autoilijat kun täällä sydänmailla eivät osaa edes verkkolaskua vielä kirjoittaa ! Että olisi kabiinissa nettitietokoneet ja tulostimet ja skannerit, ja kuskilla taidot kuin kirjanpitotoimiston vanhemmalla kamreerilla. Se, että toimittaa viljapassiin vaadittavat tiedot viljakauppiaalle etukäteen, ne eivät nähtävästi siirry. Viljapassissa tulisi kuitenkin olla tunnistettava sarjanumero, jonka joku muu kuin viljelijää päättää. Lastatessa on joskus muutakin hommaa. Kylmiksen vanha kommentti viljapassista voitaisiin tulkita Agronetin kaikkionnistuu-kirjoittajien mielestä, että "on se viljan myynti kauhean vaikeaa" tai ehkä sitten se on vain ihan järkevän ihmisen huomio asioiden sotkemisesta oikein virkamiestyönä:
Viljapassi on VYR:n aivopierutyöryhmän hengen tuotos ja hyvä esimerkki siitä, kun jotain hommaa pitää virkansa puolesta kehittää. Tulee tällaisia näennäisesti hyviä ideoita, joista ei kuitenkaan ole käytännössä juurikaan hyötyä. Lisätyötä lähinnä viljelijälle ja automiehelle. Jälkimmäiselle oikeastaan kaikkein eniten, koska ystävällinen kuski täyttelee monen talon plakaatit isännän puolesta, koska on saanut ohjeet, että ota siitä ja siitä siilosta, en kerkiä itse paikalle (olen nukkumassa).
Homma toimii just siihen hetkeen asti kun kuorma saa kippausluvan isoon siiloon. Sen jälkeen on kymmenien (satojen?) isäntien jyvät siististi yhdessä nipussa. Vaikea uskoa, että kun viljalaiva lähtee Naantalin satamasta, niin mukana lähtee kontillinen viljapasseja. Niitäkö sitten saudit tutkii keitaalla, että paskapaperiako ne sieltä lähetti kehitysapuna, eikö ole pehmeämpää materiaalia saatavana.
Aika minimaalisesti olen noita täytellyt, en usko, että meikäläisen siilonumerointi kiinnostaa ketään vaikka kuormasta löytyisi pari kiloa rotanpaskaa. Ei sillä siilonumerolla kukaan tee yhtään mitään. Jne. jne.
Näin. Edellisessä tapauskuvauksessa en siis ollut saanut SMS-viestiä Viljavalta, jonka antamaan linkkiin menemällä olisin voinut täyttää viljaerästä e-passiin juuri ne tiedot, jotka sitten siellä näytteenottopaikalla olisivat olleet tarpeen. Samoin kuljetusvälineen tiedot olisin voinut kuljettajana kirjata, että olen harjannut Tuhtin pohjan. Ehkä Movere ei ollut tehnyt Viljavan antaman ohjeen mukaisesti: Viljavan ajanvarauksen Asiakasohje 2021-10-27 "Suora osto viljelijältä" (https://www.suomenviljava.fi/content/uploads/2021/10/2021-10-27_AJANVARAUKSEN-ASIAKASOHJE-SUORA-OSTO-VILJELIJALTA.pdf) - tai sitten Viljava ei ollut niitä SMS-viestejä lähettänyt. Epassiin ei Movere voi täyttää kuljettajan ja viljelijän tietoja heidän puolestaan, Movere täyttää ne kuskin ja viljelijän kännykkänumerot.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Epassi_viljava.jpg)
Kuva: Viljavan epassi-linkki tekstiviestinä
Tietenkin voi ajatella, onko SMS-viestissä oleva http:// - linkki kovin ammattimainen ratkaisu, siis tietoturvamielessä. Toinen asia, mikä jää vielä tarkastelematta, että tukevammilla maatalousalueilla, kuten Pohjanmaalla, lienee sellainen käytäntö, että tärkeä isäntä saa ängetä Viljavan pihalle ja kipata kysymättä kuoppaan ja huikkaa takaisin tilalle lähtiessään huomiotakkimiehelle, että pidä hyvänäs, menee Hankkijan/Lantmännenin ym varastoon.
-SS-
-
Onhan se juu.
Hankkijan kanssa ei ole tullut tehtyä viljakauppaa pariin kolmeen vuoteen eikä koskaan ole Movere vienyt yhtään jyvää,se kun on kallis rahti näillä. Hankkijan kanssa kun on operoitu niin oon soittanut Sjoelle ja siitä on hierottu kaupat,välillä ajettu myllylle Jalasjärvelle tai rehutehtaalle Sjoelle. Rekkayrittäjä hoitanu kippiajan,viljapassi spostilla valmiiksi myyjälle.
A-rehulta tulee isännälle viljapassi spostiin johon on rekkakuski sopinut kippiajan vastaanottajan kanssa,Anoralla taisi mennä samalla lailla.
Alavuden Öljynpuristamon kanssa sovitaan sellainen aika joka sopii vastaanottajalle ja kuljetusliikkeelle.Isäntä toimii näiden toimijoiden aikataulujen mukaan kun kerran voi olla pois päätoimesta silloin kun haluaa.. Ennakkonäytteet toki toimitettu etukäteen eikä ole tullut harrastettu mitään sopimusviljelyä kenenkään kanssa:Silti on kaikki tullut aina myytyä mitä on halunnut ja jos joku lavan loppu jää viljaa niin kilometrin päässä olevalle sikatilalle on nekin mennyt sopuhintaan.Simppeliä hommaa.
-
Joo tuommoinen 400(?) km tekee suuren eron kulttuurissa. Siellä soitellaan eri paikkoihin, jotka kaikki ottavat vastaan mutkattomasti viljoja, ja tingataan vain parasta hintaa, täällä soitellaan eri paikkoihin, josko joku suostuisi ottamaan viljaa. Määräkokoisen viljelysopimuksen pyytely ja rukoilu on alettava vuotta aikaisemmin, siinä mahdollistuu ainakin viljan menekki. Tuntuu kuitenkin, että korkeahintaiset sopimukset menevät todella nopeasti, menee siinä aikansa miettiä, onko riittävästi alaa, viljavuuksia, siementä, sopivaa lannoitetta ja etenkin sopivaa säätä tarjolla seuraavana kesänä.
-SS-
-
En pilkkuakaan muuttaisi tuosta, mitä olen 10 vuotta sitten kirjoittanut. Asiat ei ole siitä kummemmaksi tulleet.
-
^
Noinhan se periaatteessa menee,ainakin isommilla toimijoilla. Tuos rypsipuolella toimii tuo alkuperän jäljitys ainakin omissa kuvioissa.
Mutta Suomi on pikku herrojen luvattu maa,pitää keksiä kaikenlaista puuhastelua mutta siitäkin voi tehdä lähes sujuvaa.
-
Niin eihän tuossa loputtomassa jäljityksessä ole mitään iloa, jos bulkkiviljan lähtömaa on joku satama. Se olisikin hienoa, jos leivän alkuperä voitaisiin kohdistaa jollekin tilalle tai jopa peltolohkolle. Kun se vilja sekoaa jo kotimaan teollisuuden logistiikassakin, niin ei sitä voi vaatia koko maailmalta.
Kansalaisiin imeytynyt digivillitys kosketusnäyttöjen myötä aiheutti innovaatioiden tulvan, josta ei vieläkään olla päästy eroon.
-
Tulostettava viljapassi löytyy nyt Viljatavastian sivuillakin.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että keskusliikkeet ovat viekoitelleet viljelijöitä viljelysopimuksiin jo kesästä alkaen, etenkin ruis ja erikoisviljat ovat jo täynnä, Hankkija kiirehtii kaikkea viljaa sisältävien loppusopimusten lukkoon lyömistä jo tämän kuukauden aikana.
Suuret viljakauppiaat nähtävästi pyrkivät ensi syksyn ja talven käteiskaupan näivettämiseen tällä sopimusviljelyttämisen työnnöllä, Viljatavastia Osuuskunta varmasti reagoi tähän ilmiöön omalla sopimusjärjestelmällä.
Mitään viljan hintoja tukevaa suurta kansainvälistä ilmiötä ei ole näköpiirissä. Kotimaan markkina pysyy ruuhkaisena; taannoisen 400 euron kuplamarkkinan laimentuminen siiloissa ottaa aikansa.
-SS-
-
Jotenkn sulla SS on nää hommat vaikemapia kuin kaikllla muilla kuten tuolla muualla jo mainittiin.
Mahdatko saada yölläkään nukuttua,kun mietit kaikkia joutavuuksia?
-
Jotenkn sulla SS on nää hommat vaikemapia kuin kaikllla muilla kuten tuolla muualla jo mainittiin.
Mahdatko saada yölläkään nukuttua,kun mietit kaikkia joutavuuksia?
Eihän hän saakaan, kun viestiä pukkaa tännekin aina keskellä yötä. No, ei vaiskaan, kyllähän monessa hänen jutussaan jotain perääkin on. Eihän sellaisen viljelijän mitään tarvitse miettiä, joka tietää, että aina tulee 100% kiinnityksistä täyteen, nurkat on suunniteltu 2020-luvun kalustolle ja kauppaliikkeen edustaja sattuu olemaan se paras kaveri.
-
Jotenkn sulla SS on nää hommat vaikemapia kuin kaikllla muilla kuten tuolla muualla jo mainittiin.
Mahdatko saada yölläkään nukuttua,kun mietit kaikkia joutavuuksia?
Eihän hän saakaan, kun viestiä pukkaa tännekin aina keskellä yötä. No, ei vaiskaan, kyllähän monessa hänen jutussaan jotain perääkin on. Eihän sellaisen viljelijän mitään tarvitse miettiä, joka tietää, että aina tulee 100% kiinnityksistä täyteen, nurkat on suunniteltu 2020-luvun kalustolle ja kauppaliikkeen edustaja sattuu olemaan se paras kaveri.
SS on kaiketi sitä toista päätä? Häntä ei päästetä edes maatalouskauppoihin sisälle eikä puheluihin tai sähköposteihin vastata. Kuivuri on hevosaikakaudelta jolloin minkään suuremman yhdistelmän lastaus ei onnistu. Sadotkin vaihtelevat vuodesta toiseen.
Meillä "keskimääräisillä" on siis helpompaa kun SS hoitaa kurjuuspuolen. Meilläkin sadot vaihtelee. Jos vanhaa varastoa niin yli 50% voi kiinnittää muuten ei. Pääsemme maatalousliikkeisiin sisään, puheluihin ja sähköposteihin vastataan yleensä vaikka emme myyjien parhaita kavereita olekkaan. Nykykalusto aiheuttaa päänvaivaa kun matalia ja ahtaita lastauspaikkoja mutta pikku muutoksilla, säveltämisellä, pelaamisella ja tuttujen autoilijoiden käyttämisellä tulee kuormat tehtyä kohtuu ripeästi. Voi sitä lapiota joutua välillä lavalla heiluttamaan mutta aina on kuorma saatu.
Villiviljakin haetaan ja siitä saa rahaakin sen mikä on se päivän hinta kun kauppa tehdään. Joskus voi olla tilanne, että jos ei täyttä rekka kuormaa ole niin joutuu sen itse viemään vastaanottoon mutta tämä on harvinaista. Joku ostaja jos nyt ei ota jotain lajia vastaan niin joku toinen ottaa. Näin päälajeissa, marginaali lajeissa voi olla välillä hankaluutta saada tavaraa menemään. ::)
-
> aina tulee 100% kiinnityksistä täyteen, nurkat on suunniteltu 2020-luvun kalustolle ja kauppaliikkeen edustaja sattuu olemaan se paras kaveri.
Ei yhtään osumaa täällä :-\
-
Yöllä on hyvä kirjoitella, kun on yövuorotyö.
Meillä ei tällä hetkellä tarvitse lapioida, kun vilja tulee pystysuoraan ylhäältä keskelle lavaa. Elevaattorilastaus kuitenkin on hidas, 80- luvun tekniikkaa. Ensi kesänä on jonkinnäköinen projekti ajatuksissa, saada 50 % lisää lastausnopeutta.
Lisäksi kuivurin ympäri on tarkoitus tehdä loiva 20 m leveä väylä, jossa puukenkämiehetkin pääsevät ajamaan, tarvitsematta mennä ovenpieliä nuollen kuivaamon läpi. Pitää mittailla tarkkaan, riittääkö putken kaltevuus sinne ulkopuolelle, sitten pitää jokin pätkä vaakaruuvia järjestää.
Toisaalta, siinä tulee sitten ulkoilmassa lastaamisen haitta. Mutta näkyy niitä siiloruuveja olevan eturiviläisilläkin, siinä ne taivasalla lastaavat, eivätkä kaikki ruuvit ylety ihan keskellekään.
-SS-
-
Viljatavastialla oli tapahtuma tänäänkin. Oitissa, Transfarmin toimipaikassa. Näyttää siltä, että hamppumarkkina on tässä liikkeellä. Erikoisviljelyllä on työntöä viljankasvatuksen ohi monella rintamalla, nähtävästi myös Tavastialla.
Miten tavanomainen viljakauppa kehittyy tässä muutoksessa, jääkö taka-alalle, se jää nähtäväksi.
-SS-
-
Tuo 16.3 päivä Oitissa on TransFarmin ja myös Viljatavastian järkkäämä päivä. Hieno tapahtuma. En mä oikein usko, että VT nyt kovin hampun välittäjäksi alkaa. Olisiko tuo perinne alkanut ihan alunperin muutama vuosi sitten TransFarmin järjestämänä. Sinänsä olisi kaikkien kasvinviljelijöiden etu ainakin, että löydettäisiin kasvinvuorotusta hyödyntäen muita kasveja viljelyyn. myös maanparannuskasvit ym,
-
Hamppu olisi kiva mutta kun ei oikein ole. Siis meikäläiselle.
- ei oikein kasva savikolla
- tarvitsee kai käytännössä gluteenivapaan korjuuketjun. Puimuri - kuivuri - varasto.
Menee siis käytännössä urakoitsijalle ja siinä kannattavuus hupenee vähän liikaa.
-
Hamppu olisi kiva mutta kun ei oikein ole. Siis meikäläiselle.
- ei oikein kasva savikolla
- tarvitsee kai käytännössä gluteenivapaan korjuuketjun. Puimuri - kuivuri - varasto.
Menee siis käytännössä urakoitsijalle ja siinä kannattavuus hupenee vähän liikaa.
Urakoitsijan puimurihan se on tosi gluteenivapaa.. ;D
-
Uudet (axial flow) puimurit puivat hyvin hamppua, nopeaiskuinen terä ja koteloitu voimansiirto pohjassa. Vanhan puimurin kohlimet ja pienikehäinen puintikela voivat olla kiusoja, jos kietomissuojat eivät ole tarkasti säädetyt.
Rumpupuimuriurakoitsijasta en tiedä, onko meillä kylillä sellaista. Ehkä mieluummin ottavat asiakkaiden pellot suoraan viljelyyn kuin lähtevät alihankkijaksi ?
-SS-
-
Urakoitsijan puimurihan se on tosi gluteenivapaa.. ;D
On se silloin kun urakoitsija ajaa loppusyksystä pelkästään hamppupeltoja. Alaa on näillä nurkilla jo sen verran että pelkkä hamppu taitaa pitää pienessä kiireessä kun kohteetkin ovat maakunnassa hajallaan. Kyseessä siis nimenomaan mm. hampun korjuuseen ja kuivaukseen keskittynyt sopimusurakoitsija.
Oli muuten komea JD, S770i kun kävin hampun puintia ihmettelemässä. Siinä oli tämmöiselle mäkitupalaiselle ihailemista.
-
Tuo 16.3 päivä Oitissa on TransFarmin ja myös Viljatavastian järkkäämä päivä. Hieno tapahtuma. En mä oikein usko, että VT nyt kovin hampun välittäjäksi alkaa. Olisiko tuo perinne alkanut ihan alunperin muutama vuosi sitten TransFarmin järjestämänä. Sinänsä olisi kaikkien kasvinviljelijöiden etu ainakin, että löydettäisiin kasvinvuorotusta hyödyntäen muita kasveja viljelyyn. myös maanparannuskasvit ym,
Joo, näinpäin se menee, vähitellen tuonne Transfarmin tapahtumaan on tullut mukaan muitakin alaan kytkeytyviä toimijoita esittelemän omaa toimintaansa, ei tässä ole kyse mistään sellaisesta että VT olisi lähdössä hampun välitystoimintaan. Oikeastaan tuollaisten pienen volyymin täysin sopimustuotantoon perustuvien erikoiskasvien ideologiaan muutenkin sopii paremmin suora yhteys viljelijän ja viljelyttäjän välillä ilman ylimäääräistä välikättä.
-
Ihan kiva tilaisuus sopivaan vuodenaikaan. Väkeä on yleensä hyvin liikkeellä. Viljatavastialla alkaa olla jäseniä jo sen verran, että ihan omasta porukasta kertyy massaa tapahtumiin vaikka tänä vuonna tapahtumasta mainostettiin MT:tä myöten.
-
Urakoitsijan puimurihan se on tosi gluteenivapaa.. ;D
On se silloin kun urakoitsija ajaa loppusyksystä pelkästään hamppupeltoja. Alaa on näillä nurkilla jo sen verran että pelkkä hamppu taitaa pitää pienessä kiireessä kun kohteetkin ovat maakunnassa hajallaan. Kyseessä siis nimenomaan mm. hampun korjuuseen ja kuivaukseen keskittynyt sopimusurakoitsija.
Oli muuten komea JD, S770i kun kävin hampun puintia ihmettelemässä. Siinä oli tämmöiselle mäkitupalaiselle ihailemista.
Täytyy lähteä rumpukaupoille, 6 m rumpu tarvitaan noille isommille puimakoneille, 1250 renkailla jontikka on 5 m leveä, kumiteloilla 4,5 m, maantienpitäjän asettamat rummut on vähän knaftit. Varmaankin syyskuun lopulla tehtävät puinnit tarvitsevat kovapohjaisia ja hyvin ojitettuja peltolohkoja. S770 painaa tyhjänä noin 20 tonnia. Vaikkakin hamppu lienee melko syväjuurinen kasvi.
Onko hamppu kuivuudenkestävä ? Esimerkiksi herneellä löytyi yksi heikko kohta meillä, kuivuuden kesto. Suojana oleva kaurakin kestää kuivuutta paremmin.
-SS-