Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 13.10.17 - klo:18:41
-
Välisuomen mediassa otetaan tiukasti kantaa hömppää vastaan, etunenässä Anne Kalmari, ministeri Leppä, Eestilä ja joku demari.
Peltotukien pitäisi olla vastikkeellisia ja peltojen aktiiviviljelyssä, sadonkorjuun poisto hiertää kuulemma jo Eu:n tasolla.
Olisiko tilanne nyt parempi jos olisi sadonkorjuu velvoite? Eikö ole parempi pitää liika pelto poissa liikatuotannosta edes nykyisellä käytännöllä.
Nykytilanne on teollisuuden ja kuluttajan etu kun kotimaisesta raaka-aineesta ei ole pulaa, mutta ei viljelijöiden etu.
-
Voimme tätä asiaa miettiä Hannoverissa viskipullon ääressä kesanto, lhp ja ympäristönurmi tuista nauttien.
-
Helsinginsanomissa kuulemma oli myös eilen artikkeli asiasta. Kylläpä nyt on hömppiksen vastustajia kellokkaissa. Ehkäpä muutaman laajentajan pitää sitten kyntää muutamasata hehtaaria tuota suojavyöhykettä ja LHP - nurmea, onpa ollutkin hiljaista kylätiellä, kun ei ole kärryrallia ollut.
Etua aikaisempaan nähden ehkä saisi sellainen viljelijä, jolta puuttuu ylimääräistä maata varattavaksi semmoisiin hömppäharrasteisiin.
-SS-
-
Täytyy sanoa, että ei näkynyt tänään sadonkorjuu velvoitteen poisto. Varmaan kymmeniä kärryjä puitiin pienellä alalla täyteen ohraa, vehnää, seosviljaa, syksyisen tihkusateen vallitessa. Oikeastaan paljon huonompaa puintipäivää ei ole vielä tänä syksynä käytetty puimiseen. Ehkä tämäkin oli hyvä ens viikolla ajateltuna.
-
Voimme tätä asiaa miettiä Hannoverissa viskipullon ääressä kesanto, lhp ja ympäristönurmi tuista nauttien.
On mukavaa että, sampomiehetkin pääsevät sivistymään tämmöisenä hankalana syksynä. 8)
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Miksi pakkokesannointi? Tai päättäjät kuitenkin varmistavat heppatytöilleen ilmaiset heinät täysillä tuilla.
Noottaa kööllää.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Miksi kotieläintilat pitäisi vapauttaa pakkokesannoinnista?
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Miksi kotieläintilat pitäisi vapauttaa pakkokesannoinnista?
koska termarilla on eläimiä ja naapurin kasvitila joutuu tällä ilmaisella pakkokesannolla vasaran alle ja siitä saa ittelle lisää peltoa. Eihän tähän mitään muuta järkevää perustetta ole.... :)
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Miksi kotieläintilat pitäisi vapauttaa pakkokesannoinnista?
koska termarilla on eläimiä ja naapurin kasvitila joutuu tällä ilmaisella pakkokesannolla vasaran alle ja siitä saa ittelle lisää peltoa. Eihän tähän mitään muuta järkevää perustetta ole.... :)
Näinhän se must menee ja pankin hallinnossa on tieto koko ajan missä mennään. Tää on tätä termiksen loputonta ahneutta.
-
Kyllä tälläisen kesän jäljiltä olen sitä mieltä, että hömppäheinä on homo, mutta sadonkorjuuvelvoitteen poisto on ihan jees.
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Ei se viljan hinta satamassa mihinkään nouse, viedään sitä kaksi tai neljä miljoonaa tonnia ? Jos kerran eläintilat kasvattavat omat rehunsa. Mutta CAP tuki tietenkin omista viljarehuista pois, koska eihän se omaan karjaan uppoava vilja tarvitse hinnanalennuskorvausta ?
-SS-
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Jos ongelma on rehuvilja, niin eihän se ylimäärä mihinkään katoa sillä idealla kuka viljaa viljelee.
Yhtälailla pellonrajoitustoimet pitäisi ulottaa myöskin kotieläintiloihin.
Eräälle oman kylän viljelijälle suosittelin lhp ja monimuotoisuuspeltoja maksimiin ja loput nurmelle mitä ei korjata, hän sai katetta pelloista noin 4X enemmän mitä vuokraamalla pois, itse asiassa tuotto oli yhtä hyvä kuin pelolla olisi viljellyt hyvän onnistuneen viljasadon, tällaisena syksynä ero on ollut vielä suurempi.
8)
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Ei se viljan hinta satamassa mihinkään nouse, viedään sitä kaksi tai neljä miljoonaa tonnia ? Jos kerran eläintilat kasvattavat omat rehunsa. Mutta CAP tuki tietenkin omista viljarehuista pois, koska eihän se omaan karjaan uppoava vilja tarvitse hinnanalennuskorvausta ?
-SS-
No kummalla on enemmän viljaa 100 hehtaarin viljatilalla vai 100 hehtaarin lypsytilalla jolla on 100 lypsylehmää?
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Onkose sadan euron rehuvilja jotenkin parempi bisnes karjatilalle kuin viljatilalle?
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Ja sekö sitten tuo enemmän rahaa jos myydään kalliimpaa rehuviljaa 20-25% vähemmän kuin sitä 100€ rehuviljaa? Toki kustannukset vähän laskevat, mutta ne kenellä satotaso on kunnossa jää nuolemaan näppejään tällä systeemillä. Entäs jos tiputettaisi elukkatiloilta koko hehtaarituki pois niiltä hehtaareilta jotka ei mene omaan käyttöön vaan myyntiin? Vähenisi se myyntiviljan määrä sitäkin kautta.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Ajat siis muille tuotantoon rajoituksia, jotka eivät koske kotieläintiloja.
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Ei se viljan hinta satamassa mihinkään nouse, viedään sitä kaksi tai neljä miljoonaa tonnia ? Jos kerran eläintilat kasvattavat omat rehunsa. Mutta CAP tuki tietenkin omista viljarehuista pois, koska eihän se omaan karjaan uppoava vilja tarvitse hinnanalennuskorvausta ?
-SS-
No kummalla on enemmän viljaa 100 hehtaarin viljatilalla vai 100 hehtaarin lypsytilalla jolla on 100 lypsylehmää?
Minulla vähän vaille 100 ha viljatila ja 40 ha viljaa. N. 20 ha erikoiskasveja, n.20 ha "hömppää" ja n.20 ha heinää jota naapurin t-koottajat ja hevostallit korjaa pystyyn ja laiduntaa. Tulo tulee erikoiskasveista, hömpästä, heinän tuista ja "taksinajosta".
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Toinen puhuu seipäästä ja toinen aidasta. Mitä eroa on hömppäheinällä, säilörehunurmella, ohralla. Tällä hetkellä ei sadonkorjuuvelvoitetta.
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Sää oot tyhmä kun kirkonrotta.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Ajat siis muille tuotantoon rajoituksia, jotka eivät koske kotieläintiloja.
Lypsyukon kanssa samaa mieltä,ei onneksi tarvitse tälläisenä syksynä puida mädäntyneitä viljoja.Tuet pois niiltä lohkoilta kaikilta tiloilta jotka eivät tiettyjä lohkoja aio viljellä koskaan,tämä on vain turhaa tukemista.Tuet sitten jaettaisiin kaikille tiloille markkinatlouden mukaan eli jos se hömppä on kannattavmpaa niin sitten sitä.
-
Kaikille pelloille sama ha tuki. Ja jokainen tekee sitten päätöksen mitä pellolla tekee. Jos joku on innokas höppäheinän kasvattaja niin kuin esim. minä niin se sallittakoon. Jos joku on laajentanut maitotilansa korkeiden vuokrien ja lyhyiden vuokrasopimusten varaan niin hän tekee oman ratkaisun mutta tuki pitää olla sama myös tälle tilalle. Jos jollakin on hyvin omaa peltoa muutama sonni omavarainen ruokinta niin tällekin tilalle sama tuki. Kaikkein järjettömintä homma on rakentaa parin miljoonan navetta, liikevaihtoa 500 000€ ja vuokrata peltoa 500 €ha vuoden sopimuksilla ja sitten nurista kun joku viljelee hömppäheinää eikä vuokraa peltoa ulospäin.
Tilanne on aivan sama jos rakentaisi sellutehtaan Saharaan ja alkaisi sitten vasta miettimään mistä saisi puuta.
Omistamisessa on se hyvä homma että voi tehdä mitä haluaa. Sama se on asuntovuokramarkkinoilla. Joku asuu vuokralla ja jollakin voi olla monta omistuskämpää ja vuokraa niitä niille joka niitä tarvitsee mutta saa olla vuokraamattakin.
-
Idea on siinä että myyntiviljan määrää vähennetään reilusti. Ei se luo ylituotantoa jos karjatila ite kasvattaa rehunsa. Tietysti jos parempi hinta ei kelpaa, niin ei sitten. Kait se on sorjonnen mielestä 100€ rehuvilja hyvä bisnes.
Ja sekö sitten tuo enemmän rahaa jos myydään kalliimpaa rehuviljaa 20-25% vähemmän kuin sitä 100€ rehuviljaa? Toki kustannukset vähän laskevat, mutta ne kenellä satotaso on kunnossa jää nuolemaan näppejään tällä systeemillä. Entäs jos tiputettaisi elukkatiloilta koko hehtaarituki pois niiltä hehtaareilta jotka ei mene omaan käyttöön vaan myyntiin? Vähenisi se myyntiviljan määrä sitäkin kautta.
No niinhän minä kirjoitin. "kotieläintilojen ei tarvitsisi kesanoida jos käytetään omalle karjalle rehut". Samalla voitaisiin vaikka jakaa sen 20% tuki niille pelloille millä on viljaa tai nurmea. Täällä moni itkee kotieläintilan korkeampaa peltotukea, mutta unohtaa että kotieläintilalla on suurimaksi osaksi nurmea paitsi sikaloilla.
-
Homma ois paljon yksinkertaisempaakin kun 20-25% pellosta olisi "tuettomalla" pakko kesannolla ja lopuille tulisi se korkeampi tuki. Ei tarvitsisi laskea minkä verran pitää olla mitäkin efa, riista, suojavyöhykettä ynm. maanparannuskasvia että jää eniten viivan alle. Homanhan voisi laskea jopa niin että sen jälkeen saisi lyödä vaikka 50% asti kesanoksi ja tuki olisi sama kuin sillä 75-80%.
-
Terminaattori turhaan sä yrität. Täällä halutaan nostaa hömppätukia ajattelematta seurauksia. Eihän siinä jokainen saa tehdä niinkuin mahdollista on, mutta kyllä päättäjillä pitäisi olla sen verta järkeä, että lopettaisivat tuon hölmöilyn.
Ja ylituotanto on katsojasta kiinni. Jollakin eläintenpitäjällä ei välttämättä koskaan ole ylituotantoa vaan aina vajausta. Ja joku tulee nyt sitten sanomaan, että pitääkö niitä eläimiä olla niin paljon niin ikävä kyllä se on nykyään sellaista, että jos sen leivän meinaa tästä maataloudesta saada pöytään niin niitä eläimiä on oltava paljon ja silloin tarvitaan rehua ja lannalevitysalaa ja niihin tarvitaan peltoa...
-
Terminaattori turhaan sä yrität. Täällä halutaan nostaa hömppätukia ajattelematta seurauksia. Eihän siinä jokainen saa tehdä niinkuin mahdollista on, mutta kyllä päättäjillä pitäisi olla sen verta järkeä, että lopettaisivat tuon hölmöilyn.
Ja ylituotanto on katsojasta kiinni. Jollakin eläintenpitäjällä ei välttämättä koskaan ole ylituotantoa vaan aina vajausta. Ja joku tulee nyt sitten sanomaan, että pitääkö niitä eläimiä olla niin paljon niin ikävä kyllä se on nykyään sellaista, että jos sen leivän meinaa tästä maataloudesta saada pöytään niin niitä eläimiä on oltava paljon ja silloin tarvitaan rehua ja lannalevitysalaa ja niihin tarvitaan peltoa...
Täähän.tästä.teleekin hölmöä. Joku 25% monimuotoisuus peltoja ja säätösäilistä. Sitten viljalla otetaan täysin teoreetisestikkin alilannoitettuna 8000kg hehtaarisatoja ja nostellaan sitten keinotekoisesti satotasoja ylöspäin. Jaympärustö kiittää.
-
Terminaattori turhaan sä yrität. Täällä halutaan nostaa hömppätukia ajattelematta seurauksia. Eihän siinä jokainen saa tehdä niinkuin mahdollista on, mutta kyllä päättäjillä pitäisi olla sen verta järkeä, että lopettaisivat tuon hölmöilyn.
Ja ylituotanto on katsojasta kiinni. Jollakin eläintenpitäjällä ei välttämättä koskaan ole ylituotantoa vaan aina vajausta. Ja joku tulee nyt sitten sanomaan, että pitääkö niitä eläimiä olla niin paljon niin ikävä kyllä se on nykyään sellaista, että jos sen leivän meinaa tästä maataloudesta saada pöytään niin niitä eläimiä on oltava paljon ja silloin tarvitaan rehua ja lannalevitysalaa ja niihin tarvitaan peltoa...
Täähän.tästä.teleekin hölmöä. Joku 25% monimuotoisuus peltoja ja säätösäilistä. Sitten viljalla otetaan täysin teoreetisestikkin alilannoitettuna 8000kg hehtaarisatoja ja nostellaan sitten keinotekoisesti satotasoja ylöspäin. Jaympärustö kiittää.
Toisilla on tuota manakementtiä...
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
-
Nyt ainaki kyrsii sen verran et ens kesänä tulee kyl enemmän tätä ns hömppää......
-
Nyt ainaki kyrsii sen verran et ens kesänä tulee kyl enemmän tätä ns hömppää......
Sama täällä, heinikot kannattaa murskata maahan.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Eikös noita hömppiä perusteltu huoltovarmuuteen , just sen takia, että pelto pystytään ottamaan viljelyyn. Pidetään siis pelto viljelyyn sopivana. Entäpä jos maksettais vaikka 10v hömpät kerralla ja männyntaimet. Huoltovarmuus kärsii, mutta olisko järkeä ? osa raivaa, mutta mitä siitä ? :) Varmat hömpät jäis pois, ääsh .... ne on vuokramaita :)
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Eikös noita hömppiä perusteltu huoltovarmuuteen , just sen takia, että pelto pystytään ottamaan viljelyyn. Pidetään siis pelto viljelyyn sopivana. Entäpä jos maksettais vaikka 10v hömpät kerralla ja männyntaimet. Huoltovarmuus kärsii, mutta olisko järkeä ? osa raivaa, mutta mitä siitä ? :) Varmat hömpät jäis pois, ääsh .... ne on vuokramaita :)
Se on yllättävän kova homma ottaa se hömppä pelto viljelyyn mikä on heitteellä ollut sen 10-20 vuotta. Kuolee kansa nälkään ennen kuin hömpästä saadaan leipävehnää tai myllyohraa/kauraa.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Eikös noita hömppiä perusteltu huoltovarmuuteen , just sen takia, että pelto pystytään ottamaan viljelyyn. Pidetään siis pelto viljelyyn sopivana. Entäpä jos maksettais vaikka 10v hömpät kerralla ja männyntaimet. Huoltovarmuus kärsii, mutta olisko järkeä ? osa raivaa, mutta mitä siitä ? :) Varmat hömpät jäis pois, ääsh .... ne on vuokramaita :)
Hömppäheinät on ituhippien vaatimus ympäristön suojelemiseksi. Sitten siitä tulikin
raha-automaatti ja etenkin isojen tilojen talouden tukijalka. Esim. mmp on ns. normaalivuonnakin
taloudellisesti parempi kuin mikään vilja. Noottaa kööllää.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Niillä pönkitetään viljelijöiden omaa taloutta, kuka niitä ymmärtää käyttää.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Eikös noita hömppiä perusteltu huoltovarmuuteen , just sen takia, että pelto pystytään ottamaan viljelyyn. Pidetään siis pelto viljelyyn sopivana. Entäpä jos maksettais vaikka 10v hömpät kerralla ja männyntaimet. Huoltovarmuus kärsii, mutta olisko järkeä ? osa raivaa, mutta mitä siitä ? :) Varmat hömpät jäis pois, ääsh .... ne on vuokramaita :)
Hömppäheinät on ituhippien vaatimus ympäristön suojelemiseksi. Sitten siitä tulikin
raha-automaatti ja etenkin isojen tilojen talouden tukijalka. Esim. mmp on ns. normaalivuonnakin
taloudellisesti parempi kuin mikään vilja. Noottaa kööllää.
Oikein, ympäristön suojelusta tuleekin maksaa. Se että, ympäristö korvaukset tietyissä tapauksissa ovat hyvät, johtuu ainoastaan pellon myyntituotteiden alhaisesta hinnasta.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Eikös noita hömppiä perusteltu huoltovarmuuteen , just sen takia, että pelto pystytään ottamaan viljelyyn. Pidetään siis pelto viljelyyn sopivana. Entäpä jos maksettais vaikka 10v hömpät kerralla ja männyntaimet. Huoltovarmuus kärsii, mutta olisko järkeä ? osa raivaa, mutta mitä siitä ? :) Varmat hömpät jäis pois, ääsh .... ne on vuokramaita :)
Se on yllättävän kova homma ottaa se hömppä pelto viljelyyn mikä on heitteellä ollut sen 10-20 vuotta. Kuolee kansa nälkään ennen kuin hömpästä saadaan leipävehnää tai myllyohraa/kauraa.
Suomalaiset ovat jo niin pulskaa väkeä että, painoindeksi on ihan hyvä sitten kun peltoa tarvitaan, jos sitä ylipäätään tarvitaan lisää.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Eikös noita hömppiä perusteltu huoltovarmuuteen , just sen takia, että pelto pystytään ottamaan viljelyyn. Pidetään siis pelto viljelyyn sopivana. Entäpä jos maksettais vaikka 10v hömpät kerralla ja männyntaimet. Huoltovarmuus kärsii, mutta olisko järkeä ? osa raivaa, mutta mitä siitä ? :) Varmat hömpät jäis pois, ääsh .... ne on vuokramaita :)
Se on yllättävän kova homma ottaa se hömppä pelto viljelyyn mikä on heitteellä ollut sen 10-20 vuotta. Kuolee kansa nälkään ennen kuin hömpästä saadaan leipävehnää tai myllyohraa/kauraa.
Kokemuksella voin sanoa, 25 vuotisesta ikihömppänurmimitäikinälienikään kahden vuoden jälkeen ihan ok peltoa, töitä joutuu kyllä tekemäön sen eteen.
Sinäänsä kyllä jännä, nykyisistä höpöhöpöistä ei saa mielestäsi peltoa enää 10-20 vuoden päästä mutta kuitenkin haluat pakkokesannoida 20-25% pinta-alasta....
-
Se on yllättävän kova homma ottaa se hömppä pelto viljelyyn mikä on heitteellä ollut sen 10-20 vuotta. Kuolee kansa nälkään ennen kuin hömpästä saadaan leipävehnää tai myllyohraa/kauraa.
Eihän niitä nyt ole heitteille saanut jättää.. Ihan hyvä tuollaisesta tuli kynti ja laittoi rapsia. Rapsin seasta sai vielä hyvin loput heinät pois kun ei syksyllä tullut vedettyä roundupilla.
-
Me ikääntyneet viljelijät voimme hyödyntää hömppäheinien tuilla tukien optimointia, luin Maastullin nettisivuilta että ikääntyneet viljelijät ovat siirtyneet eri tukimuotosiin heinien viljelyyn, itselläni tuki on optimoitu siten, että mulla on 25% viljoja , 20% lhp nurmia, 5% suojavyöhykkeitä , 15% korjattavia heiniä ( hevosmies tutut korjaa) ja 35% viherlannoitusnurmia, tällä systeemillä tukee tulee keskimäärin 500 euroa/ ha, ei ollut tänä vuonna sadonkorjuuongelmia, sillä vähäiset viljat oli puitu jo syyskuun puolivälissä ja puintikosteus 18-20% ja pärjäilee mainiosti , sillä velat on maksettu jo aikaa sitten ja saan huolista vapaana viettää vuoden lopulla 60v.synttäreitä.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Eikös noita hömppiä perusteltu huoltovarmuuteen , just sen takia, että pelto pystytään ottamaan viljelyyn. Pidetään siis pelto viljelyyn sopivana. Entäpä jos maksettais vaikka 10v hömpät kerralla ja männyntaimet. Huoltovarmuus kärsii, mutta olisko järkeä ? osa raivaa, mutta mitä siitä ? :) Varmat hömpät jäis pois, ääsh .... ne on vuokramaita :)
Se on yllättävän kova homma ottaa se hömppä pelto viljelyyn mikä on heitteellä ollut sen 10-20 vuotta. Kuolee kansa nälkään ennen kuin hömpästä saadaan leipävehnää tai myllyohraa/kauraa.
Kokemuksella voin sanoa, 25 vuotisesta ikihömppänurmimitäikinälienikään kahden vuoden jälkeen ihan ok peltoa, töitä joutuu kyllä tekemäön sen eteen.
Sinäänsä kyllä jännä, nykyisistä höpöhöpöistä ei saa mielestäsi peltoa enää 10-20 vuoden päästä mutta kuitenkin haluat pakkokesannoida 20-25% pinta-alasta....
Eri asia. Taisin kirjoittaa että kesannon pitää kiertää. Maks. 3 vuotta.
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/10/13/toivottavasti-sadonkorjuu-ajoittuu-marras-joulukuun-vaihteeseen-rehumaissi
-SS-
-
Eri asia. Taisin kirjoittaa että kesannon pitää kiertää. Maks. 3 vuotta.
No eikö tuota sitten lähes kaikki tee jos ylipäätään on oikeasti viljelykelpoinen lohko. Jokirannat yms. on sitten eri asia. Ylipäätään voisi olla tyytyväinen ettei vesistöjen suojelun vuoksi ole kielletty lannoittamista, maan muokkaamista ja typensitomiseen kykenevien kasvien viljelyä/kasvatusta lähes puolen kilometrin etäisyydellä joista sekä meren- ja järvenrannoista ilman minkään sortin korvausta. Tuollaistakin on jo ennen eu-aikaa muistaakseni suunniteltu ihan kartalle asti.
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
Taitais sun kahukaurat jäädä myymättä siinä vaiheessa ja monen muunkin laadukkaat rehuviljat......... Lähtis meinaan monesta talosta märehtijät tuossa vaiheessa ja tämä viljanviljelyn aitta nimeltään Suomi pursuaisi hetken aikaa vallan julmetusti rehuviljaa
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
Taitais sun kahukaurat jäädä myymättä siinä vaiheessa ja monen muunkin laadukkaat rehuviljat......... Lähtis meinaan monesta talosta märehtijät tuossa vaiheessa ja tämä viljanviljelyn aitta nimeltään Suomi pursuaisi hetken aikaa vallan julmetusti rehuviljaa
Ne on ainoat vastikeeliset tuet.
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
Taitais sun kahukaurat jäädä myymättä siinä vaiheessa ja monen muunkin laadukkaat rehuviljat......... Lähtis meinaan monesta talosta märehtijät tuossa vaiheessa ja tämä viljanviljelyn aitta nimeltään Suomi pursuaisi hetken aikaa vallan julmetusti rehuviljaa
Onhan tämä nurmien CAP silläkin tavalla arka asia, että se nähtävästi tuli täysimääräisenä mukaan vasta silloin kun tämä tukioikeusreformi tehtiin. Koska vasta viljoilla oli siirrytty täysimääräisesti markkinahintoihin, muilla aloilla oli ongelmana se, että tuotehinnat eivät olleet vielä ihan kokonaan muun maailman hintatasossa.
Tuen irrottaminen tuotannosta paransi sellaisten pellonkäyttömuotojen kannattavuutta, jotka eivät saaneet yhtä paljon hinnanalennuskorvausta kuin viljat, eli säilörehunurmen ja kesannon, ja toi CAP tuen sellaisille pellonkäyttömuodoille, jota eivät aikaisemmin saaneet sitä ollenkaan, eli muu nurmiala ja muut kasvit.
Kansallista osuuttahan tuo vaati lisättäväksi, tuo nurmien mukaantulo CAP-kompensaatioon.
Niin kuin on jo aikoja sitten todennettu, ei sillä vientihintojen osalta ole mitään merkitystä, miten iso osa karjatiloista, tai tiloista yleensäkään, alkaa rahaviljaa viljellä, nytkin jo karjatilat myyvät hyvään hintaan omansa leiväksi, ja sitten pyrkivät kiristämään lähialueilta edullisesti rehua karjakoppiinsa.
Siinä vaiheessa olennaista on, miten edullisesti pystyy kuljettamaan viljansa laivaukseen.
-SS-
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
Taitais sun kahukaurat jäädä myymättä siinä vaiheessa ja monen muunkin laadukkaat rehuviljat......... Lähtis meinaan monesta talosta märehtijät tuossa vaiheessa ja tämä viljanviljelyn aitta nimeltään Suomi pursuaisi hetken aikaa vallan julmetusti rehuviljaa
Onhan tämä nurmien CAP silläkin tavalla arka asia, että se nähtävästi tuli täysimääräisenä mukaan vasta silloin kun tämä tukioikeusreformi tehtiin. Koska vasta viljoilla oli siirrytty täysimääräisesti markkinahintoihin, muilla aloilla oli ongelmana se, että tuotehinnat eivät olleet vielä ihan kokonaan muun maailman hintatasossa.
Tuen irrottaminen tuotannosta paransi sellaisten pellonkäyttömuotojen kannattavuutta, jotka eivät saaneet yhtä paljon hinnanalennuskorvausta kuin viljat, eli säilörehunurmen ja kesannon, ja toi CAP tuen sellaisille pellonkäyttömuodoille, jota eivät aikaisemmin saaneet sitä ollenkaan, eli muu nurmiala ja muut kasvit.
Kansallista osuuttahan tuo vaati lisättäväksi, tuo nurmien mukaantulo CAP-kompensaatioon.
Niin kuin on jo aikoja sitten todennettu, ei sillä vientihintojen osalta ole mitään merkitystä, miten iso osa karjatiloista, tai tiloista yleensäkään, alkaa rahaviljaa viljellä, nytkin jo karjatilat myyvät hyvään hintaan omansa leiväksi, ja sitten pyrkivät kiristämään lähialueilta edullisesti rehua karjakoppiinsa.
Siinä vaiheessa olennaista on, miten edullisesti pystyy kuljettamaan viljansa laivaukseen.
-SS-
Okei tuli selväksi. Jatketaan entisellään. Toi m i nun systeemihän olisi juuri poistanut karjatilat leipämarkinoilta, mutta kun ei kelpaa, niin ei kelpaa.
-
Kuis t2 kehtaat tollasta väittää.
Miten kasvitilojen 20-25 % PAKKOKESANNOINTI ilman tukia eli käytännössä 20-25 % tukien leikkaus poistaa karjatilat leipäviljamarkkinoilta ?
Yrität vaan löytää rahoituksen raivioittesi tukeen.
-
Kuis t2 kehtaat tollasta väittää.
Miten kasvitilojen 20-25 % PAKKOKESANNOINTI ilman tukia eli käytännössä 20-25 % tukien leikkaus poistaa karjatilat leipäviljamarkkinoilta ?
Yrität vaan löytää rahoituksen raivioittesi tukeen.
No jos karjatilan vapauttaminen kesantovelvoitteesta edelyttää oman viljan käyttämistä omalle karjalle.
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
Taitais sun kahukaurat jäädä myymättä siinä vaiheessa ja monen muunkin laadukkaat rehuviljat......... Lähtis meinaan monesta talosta märehtijät tuossa vaiheessa ja tämä viljanviljelyn aitta nimeltään Suomi pursuaisi hetken aikaa vallan julmetusti rehuviljaa
Onhan tämä nurmien CAP silläkin tavalla arka asia, että se nähtävästi tuli täysimääräisenä mukaan vasta silloin kun tämä tukioikeusreformi tehtiin. Koska vasta viljoilla oli siirrytty täysimääräisesti markkinahintoihin, muilla aloilla oli ongelmana se, että tuotehinnat eivät olleet vielä ihan kokonaan muun maailman hintatasossa.
Tuen irrottaminen tuotannosta paransi sellaisten pellonkäyttömuotojen kannattavuutta, jotka eivät saaneet yhtä paljon hinnanalennuskorvausta kuin viljat, eli säilörehunurmen ja kesannon, ja toi CAP tuen sellaisille pellonkäyttömuodoille, jota eivät aikaisemmin saaneet sitä ollenkaan, eli muu nurmiala ja muut kasvit.
Kansallista osuuttahan tuo vaati lisättäväksi, tuo nurmien mukaantulo CAP-kompensaatioon.
Niin kuin on jo aikoja sitten todennettu, ei sillä vientihintojen osalta ole mitään merkitystä, miten iso osa karjatiloista, tai tiloista yleensäkään, alkaa rahaviljaa viljellä, nytkin jo karjatilat myyvät hyvään hintaan omansa leiväksi, ja sitten pyrkivät kiristämään lähialueilta edullisesti rehua karjakoppiinsa.
Siinä vaiheessa olennaista on, miten edullisesti pystyy kuljettamaan viljansa laivaukseen.
-SS-
Tuo on kyllä "ongelma" aika useassa paikassa, täällä kylän sikafarmari myi omat ohrat maltaana eteenpäin ja soittaa koko kylän läpi halvan rehun tarpeessa. Meinas mennä vissiin pullakahvit väärään kurkkuun kun sanoin että sen mitä avena tuossa samalla etäisyydellä maksaa + rahti ja puntarikulut puoliksi - kuutiokaupalla on kuulemma ennen ostanut ja aina ollut kärryssä x määrä tonneja.
Jotenkin vaan olisi mielestäni hieman reilumpaa jos kotieläintilat saisi tuottaa viljaa vaan omiin tarpeisiin - rauhoittaisi viljamarkkinoita hieman ja kasvitiloille se viljakauppa on se mistä sitä lisärahaa saadaan niin olisi jollain tavalla reilua ettei siihen sotkeuduttaisi eläinpuolelta. Samalla rauhoittuisi peltomarkkinatkin kun ei elukkatilat olisi ensimmäisenä huutamassa sitä 500€/ha vuokratarjousta tai 14000€/ha ostohintaa kun pitäisi kokoajan olla realistisessa suhteessa rehuntuotto ja eläinmäärä. Sitä paskanlevitysalaa kyllä löytyy nykypäivänä vaikka kuinka ja paljon jos kaikki ei omalle tontille sovi.
-
peltotuet pois kotieläintiloilta
-
peltotuet pois kotieläintiloilta
Kerralla sitten kaikilta. Ensin raivioille täydet tuet.
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
Taitais sun kahukaurat jäädä myymättä siinä vaiheessa ja monen muunkin laadukkaat rehuviljat......... Lähtis meinaan monesta talosta märehtijät tuossa vaiheessa ja tämä viljanviljelyn aitta nimeltään Suomi pursuaisi hetken aikaa vallan julmetusti rehuviljaa
Onhan tämä nurmien CAP silläkin tavalla arka asia, että se nähtävästi tuli täysimääräisenä mukaan vasta silloin kun tämä tukioikeusreformi tehtiin. Koska vasta viljoilla oli siirrytty täysimääräisesti markkinahintoihin, muilla aloilla oli ongelmana se, että tuotehinnat eivät olleet vielä ihan kokonaan muun maailman hintatasossa.
Tuen irrottaminen tuotannosta paransi sellaisten pellonkäyttömuotojen kannattavuutta, jotka eivät saaneet yhtä paljon hinnanalennuskorvausta kuin viljat, eli säilörehunurmen ja kesannon, ja toi CAP tuen sellaisille pellonkäyttömuodoille, jota eivät aikaisemmin saaneet sitä ollenkaan, eli muu nurmiala ja muut kasvit.
Kansallista osuuttahan tuo vaati lisättäväksi, tuo nurmien mukaantulo CAP-kompensaatioon.
Niin kuin on jo aikoja sitten todennettu, ei sillä vientihintojen osalta ole mitään merkitystä, miten iso osa karjatiloista, tai tiloista yleensäkään, alkaa rahaviljaa viljellä, nytkin jo karjatilat myyvät hyvään hintaan omansa leiväksi, ja sitten pyrkivät kiristämään lähialueilta edullisesti rehua karjakoppiinsa.
Siinä vaiheessa olennaista on, miten edullisesti pystyy kuljettamaan viljansa laivaukseen.
-SS-
Tuo on kyllä "ongelma" aika useassa paikassa, täällä kylän sikafarmari myi omat ohrat maltaana eteenpäin ja soittaa koko kylän läpi halvan rehun tarpeessa. Meinas mennä vissiin pullakahvit väärään kurkkuun kun sanoin että sen mitä avena tuossa samalla etäisyydellä maksaa + rahti ja puntarikulut puoliksi - kuutiokaupalla on kuulemma ennen ostanut ja aina ollut kärryssä x määrä tonneja.
Jotenkin vaan olisi mielestäni hieman reilumpaa jos kotieläintilat saisi tuottaa viljaa vaan omiin tarpeisiin - rauhoittaisi viljamarkkinoita hieman ja kasvitiloille se viljakauppa on se mistä sitä lisärahaa saadaan niin olisi jollain tavalla reilua ettei siihen sotkeuduttaisi eläinpuolelta. Samalla rauhoittuisi peltomarkkinatkin kun ei elukkatilat olisi ensimmäisenä huutamassa sitä 500€/ha vuokratarjousta tai 14000€/ha ostohintaa kun pitäisi kokoajan olla realistisessa suhteessa rehuntuotto ja eläinmäärä. Sitä paskanlevitysalaa kyllä löytyy nykypäivänä vaikka kuinka ja paljon jos kaikki ei omalle tontille sovi.
Tätähän mä oon yrittänyt tolkkuttaa! 20-25% ksvinviljelytilojen pelloista tuettomalle pakko kesannolle. Karjatilat sitten vapautettaisiin kesannointi velvotteesta jos kaikki menee omalle karjalle tai omaan käyttöön. Kun kaikki viljanviljeliät puhuvat aina win-win tilanteesta, niin raivioille voitaisiin harkita tukioikeuksia.
-
raiviot mitään tukia tartte, Suomessa on peltoa liikaa ja pellonraivaajat on maatalouden syöpä....
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
Taitais sun kahukaurat jäädä myymättä siinä vaiheessa ja monen muunkin laadukkaat rehuviljat......... Lähtis meinaan monesta talosta märehtijät tuossa vaiheessa ja tämä viljanviljelyn aitta nimeltään Suomi pursuaisi hetken aikaa vallan julmetusti rehuviljaa
Onhan tämä nurmien CAP silläkin tavalla arka asia, että se nähtävästi tuli täysimääräisenä mukaan vasta silloin kun tämä tukioikeusreformi tehtiin. Koska vasta viljoilla oli siirrytty täysimääräisesti markkinahintoihin, muilla aloilla oli ongelmana se, että tuotehinnat eivät olleet vielä ihan kokonaan muun maailman hintatasossa.
Tuen irrottaminen tuotannosta paransi sellaisten pellonkäyttömuotojen kannattavuutta, jotka eivät saaneet yhtä paljon hinnanalennuskorvausta kuin viljat, eli säilörehunurmen ja kesannon, ja toi CAP tuen sellaisille pellonkäyttömuodoille, jota eivät aikaisemmin saaneet sitä ollenkaan, eli muu nurmiala ja muut kasvit.
Kansallista osuuttahan tuo vaati lisättäväksi, tuo nurmien mukaantulo CAP-kompensaatioon.
Niin kuin on jo aikoja sitten todennettu, ei sillä vientihintojen osalta ole mitään merkitystä, miten iso osa karjatiloista, tai tiloista yleensäkään, alkaa rahaviljaa viljellä, nytkin jo karjatilat myyvät hyvään hintaan omansa leiväksi, ja sitten pyrkivät kiristämään lähialueilta edullisesti rehua karjakoppiinsa.
Siinä vaiheessa olennaista on, miten edullisesti pystyy kuljettamaan viljansa laivaukseen.
-SS-
Tuo on kyllä "ongelma" aika useassa paikassa, täällä kylän sikafarmari myi omat ohrat maltaana eteenpäin ja soittaa koko kylän läpi halvan rehun tarpeessa. Meinas mennä vissiin pullakahvit väärään kurkkuun kun sanoin että sen mitä avena tuossa samalla etäisyydellä maksaa + rahti ja puntarikulut puoliksi - kuutiokaupalla on kuulemma ennen ostanut ja aina ollut kärryssä x määrä tonneja.
Jotenkin vaan olisi mielestäni hieman reilumpaa jos kotieläintilat saisi tuottaa viljaa vaan omiin tarpeisiin - rauhoittaisi viljamarkkinoita hieman ja kasvitiloille se viljakauppa on se mistä sitä lisärahaa saadaan niin olisi jollain tavalla reilua ettei siihen sotkeuduttaisi eläinpuolelta. Samalla rauhoittuisi peltomarkkinatkin kun ei elukkatilat olisi ensimmäisenä huutamassa sitä 500€/ha vuokratarjousta tai 14000€/ha ostohintaa kun pitäisi kokoajan olla realistisessa suhteessa rehuntuotto ja eläinmäärä. Sitä paskanlevitysalaa kyllä löytyy nykypäivänä vaikka kuinka ja paljon jos kaikki ei omalle tontille sovi.
Tätähän mä oon yrittänyt tolkkuttaa! 20-25% ksvinviljelytilojen pelloista tuettomalle pakko kesannolle. Karjatilat sitten vapautettaisiin kesannointi velvotteesta jos kaikki menee omalle karjalle tai omaan käyttöön. Kun kaikki viljanviljeliät puhuvat aina win-win tilanteesta, niin raivioille voitaisiin harkita tukioikeuksia.
Ei siihen mitään pakkokesantoja tarvitse liittää, ei se paranna kenenkään taloutta kun se viljan hinta ei kuitenkaan siitä nouse oleellisesti - Nytkin se jo nähdään, varsin hyvin tiedetään että viljaa tulee jäämään peltoon ja niillä mitä saadaan pois voi laatu heitellä paljonkin saman kasvulohkonkin sisällä...eipä paljoa näy hinnoissa...lehdissä vaan julistetaan ettei mitään hätää, tuodaan puuttuva osa.
Ja muutenkin tuo tuettoman pakkokesannon väläyttely ei pelaa yhdenkään maajussin pussiin, turha kuvitella että se jaettaisiin muille hehtaareille vaan se todennäköisesti poistuisi ja mikä kerran poistuu tukipotista ei sinne näillä näkymin ole ikinä tulossa takaisin.
-
Niin mitä hinnanalennuskorvausta nurmille tarvitse edes laittaa. On huomattava, että nurmille alettiin maksaa vehnän tasoista CAP-tukea, keinotekoisena perusteena, ettei täällä kasvateta maissia. Ehdottomasti nurmet voisi irrottaa tuista, kun tuntuu, että märehtijätalous on hiukan ylikuumentunut muutenkin; hinnanalennusta kompensoidaan kahta kautta jo ennestäänkin, eläintuilla, sekä LHK eläinkorotuksella. Nurmien täydet tuet olivat niinkö kolmas kultakolikko kirstuun.
Taitais sun kahukaurat jäädä myymättä siinä vaiheessa ja monen muunkin laadukkaat rehuviljat......... Lähtis meinaan monesta talosta märehtijät tuossa vaiheessa ja tämä viljanviljelyn aitta nimeltään Suomi pursuaisi hetken aikaa vallan julmetusti rehuviljaa
Onhan tämä nurmien CAP silläkin tavalla arka asia, että se nähtävästi tuli täysimääräisenä mukaan vasta silloin kun tämä tukioikeusreformi tehtiin. Koska vasta viljoilla oli siirrytty täysimääräisesti markkinahintoihin, muilla aloilla oli ongelmana se, että tuotehinnat eivät olleet vielä ihan kokonaan muun maailman hintatasossa.
Tuen irrottaminen tuotannosta paransi sellaisten pellonkäyttömuotojen kannattavuutta, jotka eivät saaneet yhtä paljon hinnanalennuskorvausta kuin viljat, eli säilörehunurmen ja kesannon, ja toi CAP tuen sellaisille pellonkäyttömuodoille, jota eivät aikaisemmin saaneet sitä ollenkaan, eli muu nurmiala ja muut kasvit.
Kansallista osuuttahan tuo vaati lisättäväksi, tuo nurmien mukaantulo CAP-kompensaatioon.
Niin kuin on jo aikoja sitten todennettu, ei sillä vientihintojen osalta ole mitään merkitystä, miten iso osa karjatiloista, tai tiloista yleensäkään, alkaa rahaviljaa viljellä, nytkin jo karjatilat myyvät hyvään hintaan omansa leiväksi, ja sitten pyrkivät kiristämään lähialueilta edullisesti rehua karjakoppiinsa.
Siinä vaiheessa olennaista on, miten edullisesti pystyy kuljettamaan viljansa laivaukseen.
-SS-
Tuo on kyllä "ongelma" aika useassa paikassa, täällä kylän sikafarmari myi omat ohrat maltaana eteenpäin ja soittaa koko kylän läpi halvan rehun tarpeessa. Meinas mennä vissiin pullakahvit väärään kurkkuun kun sanoin että sen mitä avena tuossa samalla etäisyydellä maksaa + rahti ja puntarikulut puoliksi - kuutiokaupalla on kuulemma ennen ostanut ja aina ollut kärryssä x määrä tonneja.
Jotenkin vaan olisi mielestäni hieman reilumpaa jos kotieläintilat saisi tuottaa viljaa vaan omiin tarpeisiin - rauhoittaisi viljamarkkinoita hieman ja kasvitiloille se viljakauppa on se mistä sitä lisärahaa saadaan niin olisi jollain tavalla reilua ettei siihen sotkeuduttaisi eläinpuolelta. Samalla rauhoittuisi peltomarkkinatkin kun ei elukkatilat olisi ensimmäisenä huutamassa sitä 500€/ha vuokratarjousta tai 14000€/ha ostohintaa kun pitäisi kokoajan olla realistisessa suhteessa rehuntuotto ja eläinmäärä. Sitä paskanlevitysalaa kyllä löytyy nykypäivänä vaikka kuinka ja paljon jos kaikki ei omalle tontille sovi.
Tätähän mä oon yrittänyt tolkkuttaa! 20-25% ksvinviljelytilojen pelloista tuettomalle pakko kesannolle. Karjatilat sitten vapautettaisiin kesannointi velvotteesta jos kaikki menee omalle karjalle tai omaan käyttöön. Kun kaikki viljanviljeliät puhuvat aina win-win tilanteesta, niin raivioille voitaisiin harkita tukioikeuksia.
Ei siihen mitään pakkokesantoja tarvitse liittää, ei se paranna kenenkään taloutta kun se viljan hinta ei kuitenkaan siitä nouse oleellisesti - Nytkin se jo nähdään, varsin hyvin tiedetään että viljaa tulee jäämään peltoon ja niillä mitä saadaan pois voi laatu heitellä paljonkin saman kasvulohkonkin sisällä...eipä paljoa näy hinnoissa...lehdissä vaan julistetaan ettei mitään hätää, tuodaan puuttuva osa.
Ja muutenkin tuo tuettoman pakkokesannon väläyttely ei pelaa yhdenkään maajussin pussiin, turha kuvitella että se jaettaisiin muille hehtaareille vaan se todennäköisesti poistuisi ja mikä kerran poistuu tukipotista ei sinne näillä näkymin ole ikinä tulossa takaisin.
No sekin on mahdolists. Leikaus tarve on maatalousbudjettiin n.20-25%. Tuettomalla pakkokesannoinilla se hoituisi itsestään.
-
Tätähän mä oon yrittänyt tolkkuttaa! 20-25% ksvinviljelytilojen pelloista tuettomalle pakko kesannolle. Karjatilat sitten vapautettaisiin kesannointi velvotteesta jos kaikki menee omalle karjalle tai omaan käyttöön. Kun kaikki viljanviljeliät puhuvat aina win-win tilanteesta, niin raivioille voitaisiin harkita tukioikeuksia.
Karjatilat voisi vaikka metsittää kaikki pellot ja keskittyisivät vain siihen tissinkoittoon ja tunkion kasvattamiseen. Viljelyhommat olisi parempi antaa pelkästään viljelijöiden hoitaa, ja eläintilat voi sitten ostaa meiltä laadukkaat rehuviljat ja ne paskat me voimme ottaa sitten pelloillemme pientä korvausta vastaan.
-
Tätähän mä oon yrittänyt tolkkuttaa! 20-25% ksvinviljelytilojen pelloista tuettomalle pakko kesannolle. Karjatilat sitten vapautettaisiin kesannointi velvotteesta jos kaikki menee omalle karjalle tai omaan käyttöön. Kun kaikki viljanviljeliät puhuvat aina win-win tilanteesta, niin raivioille voitaisiin harkita tukioikeuksia.
Karjatilat voisi vaikka metsittää kaikki pellot ja keskittyisivät vain siihen tissinkoittoon ja tunkion kasvattamiseen. Viljelyhommat olisi parempi antaa pelkästään viljelijöiden hoitaa, ja eläintilat voi sitten ostaa meiltä laadukkaat rehuviljat ja ne paskat me voimme ottaa sitten pelloillemme pientä korvausta vastaan.
Eli mä alan kannattaa tukien täydelistä poistoa.
-
raiviot mitään tukia tartte, Suomessa on peltoa liikaa ja pellonraivaajat on maatalouden syöpä....
Suomessa on peltoa liian vähän ja väärässä paikassa.
-
Tuo on kyllä "ongelma" aika useassa paikassa, täällä kylän sikafarmari myi omat ohrat maltaana eteenpäin ja soittaa koko kylän läpi halvan rehun tarpeessa. Meinas mennä vissiin pullakahvit väärään kurkkuun kun sanoin että sen mitä avena tuossa samalla etäisyydellä maksaa + rahti ja puntarikulut puoliksi - kuutiokaupalla on kuulemma ennen ostanut ja aina ollut kärryssä x määrä tonneja.
Jotenkin vaan olisi mielestäni hieman reilumpaa jos kotieläintilat saisi tuottaa viljaa vaan omiin tarpeisiin - rauhoittaisi viljamarkkinoita hieman ja kasvitiloille se viljakauppa on se mistä sitä lisärahaa saadaan niin olisi jollain tavalla reilua ettei siihen sotkeuduttaisi eläinpuolelta. Samalla rauhoittuisi peltomarkkinatkin kun ei elukkatilat olisi ensimmäisenä huutamassa sitä 500€/ha vuokratarjousta tai 14000€/ha ostohintaa kun pitäisi kokoajan olla realistisessa suhteessa rehuntuotto ja eläinmäärä. Sitä paskanlevitysalaa kyllä löytyy nykypäivänä vaikka kuinka ja paljon jos kaikki ei omalle tontille sovi.
Kyllä koko elinkeinon etu on, että tavara menee aina parhaiten tuottavaan käyttöön. Eihän sitä tukkipuutakaan kannata hakkeeksi laittaa. Jos sikafarmari saa tuotettua lisäarvotuotetta pelloillaan, niin ilman muuta se pitää siihen lisäarvoon käyttää. Siitähän syntyy vain kysyntää rehuviljalle ja siten nostaa senkin hintaa. Win-Win tilanne parhaimmillaan.
Puntareita kannattaisi viljelijöidenkin hankkia. Näin ei tarvitsisi kaikkea avenan kautta kierrättää.
-
Tätähän mä oon yrittänyt tolkkuttaa! 20-25% ksvinviljelytilojen pelloista tuettomalle pakko kesannolle. Karjatilat sitten vapautettaisiin kesannointi velvotteesta jos kaikki menee omalle karjalle tai omaan käyttöön. Kun kaikki viljanviljeliät puhuvat aina win-win tilanteesta, niin raivioille voitaisiin harkita tukioikeuksia.
Ihanko vakavalla naamalla ehdotat muille tukileikkausta ja itsellesi tukien korotusta?
Ja sitten ihmettelet että tiettyä tuottajaryhmää pidetään ahneena? :D :D :D :D :D
-
Tuo on kyllä "ongelma" aika useassa paikassa, täällä kylän sikafarmari myi omat ohrat maltaana eteenpäin ja soittaa koko kylän läpi halvan rehun tarpeessa. Meinas mennä vissiin pullakahvit väärään kurkkuun kun sanoin että sen mitä avena tuossa samalla etäisyydellä maksaa + rahti ja puntarikulut puoliksi - kuutiokaupalla on kuulemma ennen ostanut ja aina ollut kärryssä x määrä tonneja.
Jotenkin vaan olisi mielestäni hieman reilumpaa jos kotieläintilat saisi tuottaa viljaa vaan omiin tarpeisiin - rauhoittaisi viljamarkkinoita hieman ja kasvitiloille se viljakauppa on se mistä sitä lisärahaa saadaan niin olisi jollain tavalla reilua ettei siihen sotkeuduttaisi eläinpuolelta. Samalla rauhoittuisi peltomarkkinatkin kun ei elukkatilat olisi ensimmäisenä huutamassa sitä 500€/ha vuokratarjousta tai 14000€/ha ostohintaa kun pitäisi kokoajan olla realistisessa suhteessa rehuntuotto ja eläinmäärä. Sitä paskanlevitysalaa kyllä löytyy nykypäivänä vaikka kuinka ja paljon jos kaikki ei omalle tontille sovi.
Kyllä koko elinkeinon etu on, että tavara menee aina parhaiten tuottavaan käyttöön. Eihän sitä tukkipuutakaan kannata hakkeeksi laittaa. Jos sikafarmari saa tuotettua lisäarvotuotetta pelloillaan, niin ilman muuta se pitää siihen lisäarvoon käyttää. Siitähän syntyy vain kysyntää rehuviljalle ja siten nostaa senkin hintaa. Win-Win tilanne parhaimmillaan.
Puntareita kannattaisi viljelijöidenkin hankkia. Näin ei tarvitsisi kaikkea avenan kautta kierrättää.
Niinkauan kuin eläintilan statuksella saa korkeamman tuen myyntiviljalle on asetelma väärin. Eikä se nosta sen viljaheppulin maltaan hintaa jos sitä tulee enemmän markkinoille, eli se mahdollinen rehun hinnannousu ei siinä kohtaa paljoa lämmitä.
Kummallinen ajatus vain tuntuu olevan eläintiloilla sen rehun suoraan ostoon, pitäisi saada halvemmalla kuin esimekiksi sinne avenalle kippaamalla saisi ja härskeimmät vielä koittavat vähentää kokonaan oman rahtinsa siitä hinnasta jos itse hakevat.
-
Tätähän mä oon yrittänyt tolkkuttaa! 20-25% ksvinviljelytilojen pelloista tuettomalle pakko kesannolle. Karjatilat sitten vapautettaisiin kesannointi velvotteesta jos kaikki menee omalle karjalle tai omaan käyttöön. Kun kaikki viljanviljeliät puhuvat aina win-win tilanteesta, niin raivioille voitaisiin harkita tukioikeuksia.
Ihanko vakavalla naamalla ehdotat muille tukileikkausta ja itsellesi tukien korotusta?
Ja sitten ihmettelet että tiettyä tuottajaryhmää pidetään ahneena? :D :D :D :D :D
Ihan vakavalla naamalla. Niinhän sorjonnekin ehdottaa.
-
Tuo on kyllä "ongelma" aika useassa paikassa, täällä kylän sikafarmari myi omat ohrat maltaana eteenpäin ja soittaa koko kylän läpi halvan rehun tarpeessa. Meinas mennä vissiin pullakahvit väärään kurkkuun kun sanoin että sen mitä avena tuossa samalla etäisyydellä maksaa + rahti ja puntarikulut puoliksi - kuutiokaupalla on kuulemma ennen ostanut ja aina ollut kärryssä x määrä tonneja.
Jotenkin vaan olisi mielestäni hieman reilumpaa jos kotieläintilat saisi tuottaa viljaa vaan omiin tarpeisiin - rauhoittaisi viljamarkkinoita hieman ja kasvitiloille se viljakauppa on se mistä sitä lisärahaa saadaan niin olisi jollain tavalla reilua ettei siihen sotkeuduttaisi eläinpuolelta. Samalla rauhoittuisi peltomarkkinatkin kun ei elukkatilat olisi ensimmäisenä huutamassa sitä 500€/ha vuokratarjousta tai 14000€/ha ostohintaa kun pitäisi kokoajan olla realistisessa suhteessa rehuntuotto ja eläinmäärä. Sitä paskanlevitysalaa kyllä löytyy nykypäivänä vaikka kuinka ja paljon jos kaikki ei omalle tontille sovi.
Kyllä koko elinkeinon etu on, että tavara menee aina parhaiten tuottavaan käyttöön. Eihän sitä tukkipuutakaan kannata hakkeeksi laittaa. Jos sikafarmari saa tuotettua lisäarvotuotetta pelloillaan, niin ilman muuta se pitää siihen lisäarvoon käyttää. Siitähän syntyy vain kysyntää rehuviljalle ja siten nostaa senkin hintaa. Win-Win tilanne parhaimmillaan.
Puntareita kannattaisi viljelijöidenkin hankkia. Näin ei tarvitsisi kaikkea avenan kautta kierrättää.
Niinkauan kuin eläintilan statuksella saa korkeamman tuen myyntiviljalle on asetelma väärin. Eikä se nosta sen viljaheppulin maltaan hintaa jos sitä tulee enemmän markkinoille, eli se mahdollinen rehun hinnannousu ei siinä kohtaa paljoa lämmitä.
Kummallinen ajatus vain tuntuu olevan eläintiloilla sen rehun suoraan ostoon, pitäisi saada halvemmalla kuin esimekiksi sinne avenalle kippaamalla saisi ja härskeimmät vielä koittavat vähentää kokonaan oman rahtinsa siitä hinnasta jos itse hakevat.
Tuet eivät vaikuta kannattavimman käyttöpaikan valintaan. Sen määrittää yksinomaan tilahinta. Jos saat paremman tilahinnan avenalta, niin sinne vain. Tuet aiheuttavat vain kateutta.
-
Harkitkaany oikeesti kuka maksaa vielä mtk:n jäsenmaksua. Tähän tukivääristymään on syy etujärjestössä ja t2:n tyypsissä ahneissa paskoissa.
-
Tuo on kyllä "ongelma" aika useassa paikassa, täällä kylän sikafarmari myi omat ohrat maltaana eteenpäin ja soittaa koko kylän läpi halvan rehun tarpeessa. Meinas mennä vissiin pullakahvit väärään kurkkuun kun sanoin että sen mitä avena tuossa samalla etäisyydellä maksaa + rahti ja puntarikulut puoliksi - kuutiokaupalla on kuulemma ennen ostanut ja aina ollut kärryssä x määrä tonneja.
Jotenkin vaan olisi mielestäni hieman reilumpaa jos kotieläintilat saisi tuottaa viljaa vaan omiin tarpeisiin - rauhoittaisi viljamarkkinoita hieman ja kasvitiloille se viljakauppa on se mistä sitä lisärahaa saadaan niin olisi jollain tavalla reilua ettei siihen sotkeuduttaisi eläinpuolelta. Samalla rauhoittuisi peltomarkkinatkin kun ei elukkatilat olisi ensimmäisenä huutamassa sitä 500€/ha vuokratarjousta tai 14000€/ha ostohintaa kun pitäisi kokoajan olla realistisessa suhteessa rehuntuotto ja eläinmäärä. Sitä paskanlevitysalaa kyllä löytyy nykypäivänä vaikka kuinka ja paljon jos kaikki ei omalle tontille sovi.
Kyllä koko elinkeinon etu on, että tavara menee aina parhaiten tuottavaan käyttöön. Eihän sitä tukkipuutakaan kannata hakkeeksi laittaa. Jos sikafarmari saa tuotettua lisäarvotuotetta pelloillaan, niin ilman muuta se pitää siihen lisäarvoon käyttää. Siitähän syntyy vain kysyntää rehuviljalle ja siten nostaa senkin hintaa. Win-Win tilanne parhaimmillaan.
Puntareita kannattaisi viljelijöidenkin hankkia. Näin ei tarvitsisi kaikkea avenan kautta kierrättää.
Niinkauan kuin eläintilan statuksella saa korkeamman tuen myyntiviljalle on asetelma väärin. Eikä se nosta sen viljaheppulin maltaan hintaa jos sitä tulee enemmän markkinoille, eli se mahdollinen rehun hinnannousu ei siinä kohtaa paljoa lämmitä.
Kummallinen ajatus vain tuntuu olevan eläintiloilla sen rehun suoraan ostoon, pitäisi saada halvemmalla kuin esimekiksi sinne avenalle kippaamalla saisi ja härskeimmät vielä koittavat vähentää kokonaan oman rahtinsa siitä hinnasta jos itse hakevat.
Tuet eivät vaikuta kannattavimman käyttöpaikan valintaan. Sen määrittää yksinomaan tilahinta. Jos saat paremman tilahinnan avenalta, niin sinne vain. Tuet aiheuttavat vain kateutta.
Ei vaikuta käyttöpaikkaan, mutta niihin peltomarkkinoihin vaikuttaa - eläintilat kun kovin mielellään näkyvät hukkaavan sen suuremman tuen sinne pellon hintaan, joka sitten taas vaikuttaa sinne viljamarkkinoihin kun eläintiloilla on peltoa enemmän kuin rehutarvetta itsellään. Muutenkin ihan mielenkiintoisena seikkana pidän miksi sikatila ylipäätään kasvattaa mallaslajiketta, siitä kun ei saa valkuaista eikä kiloja siihen malliin kuin rehuksi tarkoitetusta ohrasta? Tietty voihan sen maltaaksi kelpaamattoman (tai kelpaavankin) syöttää possuille, mutta hyötysuhde on ihan eri kuin rehulajikkeella.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Sillehän me emme voi mitään, mitä joku kenellekin perustelee. Syöntitukea on CAP ja muita tukia maksetaan sitten muilla perusteilla, vaikkapa ympäristöarvojen, luonnon monimuotoisuuden tai maiseman tukemisen perusteella. Yksi tukemisen peruste on toki myös huoltovarmuus ja hömppäheinäpellot edistävät huoltovarmuutta pitämällä peltoja reservissä. Toki tämä reservi on varsin pieni ja usein tuottokyvyltään heikko, mutta mikäänhän ei estä laittamasta myös parhaita lohkoja riista- tai saneerauskasveille. Näin pellon tuotantokyky säilyy ja saattaa suorastaan parantua, mitä se ei tee, jos se metsitetään.
Kaiken kaikkiaan nämä tuet on aivan tarpeettomasti mystifioitu juttu. Maatalousyrittäjä myy työpanostaan julkiselle sektorille ja paljonko sillä kannattaa päätään vaivata, onko se, mitä julkinen sektori ostaa, järkevää tai hyödyllistä.
Julkinen sektori ostaa yrittäjiltä monenlaisia palveluita vanhusten hoidosta tienvarsien niittoon, riistapeltojen ylläpidosta ruoan tuottamiseen. Jonkun mielestä eutanasia ja pusikoituminen olisivat järkevämpi tapa kuin hoiva ja niitto, mutta niin kauan kuin hoivasta ja niitosta maksetaan, turha siitä yrittäjää on syyllistää, että hän vastaa kysyntään. Viljelijäkin voisi alkaa vihdoin ajatella olevansa yrittäjä. Ja viljelijän voisi alkaa ajatella olevan yrittäjä. Tukisanankin voisi korvata vaikka palvelumaksulla.
-
20 %:n tueton pakkokesannointi vaikuttaa samalla tavalla kuin tilakoon pienentäminen 20 %:lla. Suomen maatalouden ongelma olikin vissiin just liian iso tilakoko.
-
20 %:n tueton pakkokesannointi vaikuttaa samalla tavalla kuin tilakoon pienentäminen 20 %:lla. Suomen maatalouden ongelma olikin vissiin just liian iso tilakoko.
Minkälainen äläkkä siitä nousisi jos oisin esitänyt 20-25% pakko metsitystä omaan laskuun.
Eikä tuossa pakko kesannoinissa mitään pienennetä. Näiltä hömpiltä otetaan vain tuki pois ja niistä tehdään kiertäviä.
-
Jep , kaikki -95 jälkeen raivatut uudet "pellot" pakotettaisiin metsittämään omalla kustannuksella. Tai ne tilat jotka omistaa kyseistä peltoa niin vastaava ala tukikelpoista peltoa istutetaan niin raivio saa sit tuen. Suomen ongelma on just meidän liian hyvä tukitaso kotieläintaloudessa joka on kuumentanut tilanteen.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Sillehän me emme voi mitään, mitä joku kenellekin perustelee. Syöntitukea on CAP ja muita tukia maksetaan sitten muilla perusteilla, vaikkapa ympäristöarvojen, luonnon monimuotoisuuden tai maiseman tukemisen perusteella. Yksi tukemisen peruste on toki myös huoltovarmuus ja hömppäheinäpellot edistävät huoltovarmuutta pitämällä peltoja reservissä. Toki tämä reservi on varsin pieni ja usein tuottokyvyltään heikko, mutta mikäänhän ei estä laittamasta myös parhaita lohkoja riista- tai saneerauskasveille. Näin pellon tuotantokyky säilyy ja saattaa suorastaan parantua, mitä se ei tee, jos se metsitetään.
Kaiken kaikkiaan nämä tuet on aivan tarpeettomasti mystifioitu juttu. Maatalousyrittäjä myy työpanostaan julkiselle sektorille ja paljonko sillä kannattaa päätään vaivata, onko se, mitä julkinen sektori ostaa, järkevää tai hyödyllistä.
Julkinen sektori ostaa yrittäjiltä monenlaisia palveluita vanhusten hoidosta tienvarsien niittoon, riistapeltojen ylläpidosta ruoan tuottamiseen. Jonkun mielestä eutanasia ja pusikoituminen olisivat järkevämpi tapa kuin hoiva ja niitto, mutta niin kauan kuin hoivasta ja niitosta maksetaan, turha siitä yrittäjää on syyllistää, että hän vastaa kysyntään. Viljelijäkin voisi alkaa vihdoin ajatella olevansa yrittäjä. Ja viljelijän voisi alkaa ajatella olevan yrittäjä. Tukisanankin voisi korvata vaikka palvelumaksulla.
Hyvin muotoiltu.
Yhteiskunta haluaa elintarpiden hintojen olevan alhaalla, tämä lienee ylisesti hyväksytty näkökulma.
Viljelijöiden kannalta tuhoisimpia ovat olleet investoitituet, niillä yhteiskunta on taannut kuuliaisen joukon joka jatkaa tuotantoa, eikä ole suhdanneherkkää porukkaa.
-
Jep , kaikki -95 jälkeen raivatut uudet "pellot" pakotettaisiin metsittämään omalla kustannuksella. Tai ne tilat jotka omistaa kyseistä peltoa niin vastaava ala tukikelpoista peltoa istutetaan niin raivio saa sit tuen. Suomen ongelma on just meidän liian hyvä tukitaso kotieläintaloudessa joka on kuumentanut tilanteen.
Kyllä se peltopuoli on kultalusikka suussa syntynyt.
-
Kuluttajille päin maataloustukia perustellaan syöntitukena, elintarvikkeiden hinnat pysyy alempina, lisäksi huoltovarmuudella, no mitenkäs hömppätuet alentaa ruuan hintaa ja miten ne parantaa huoltovarmuutta?
Sillehän me emme voi mitään, mitä joku kenellekin perustelee. Syöntitukea on CAP ja muita tukia maksetaan sitten muilla perusteilla, vaikkapa ympäristöarvojen, luonnon monimuotoisuuden tai maiseman tukemisen perusteella. Yksi tukemisen peruste on toki myös huoltovarmuus ja hömppäheinäpellot edistävät huoltovarmuutta pitämällä peltoja reservissä. Toki tämä reservi on varsin pieni ja usein tuottokyvyltään heikko, mutta mikäänhän ei estä laittamasta myös parhaita lohkoja riista- tai saneerauskasveille. Näin pellon tuotantokyky säilyy ja saattaa suorastaan parantua, mitä se ei tee, jos se metsitetään.
Kaiken kaikkiaan nämä tuet on aivan tarpeettomasti mystifioitu juttu. Maatalousyrittäjä myy työpanostaan julkiselle sektorille ja paljonko sillä kannattaa päätään vaivata, onko se, mitä julkinen sektori ostaa, järkevää tai hyödyllistä.
Julkinen sektori ostaa yrittäjiltä monenlaisia palveluita vanhusten hoidosta tienvarsien niittoon, riistapeltojen ylläpidosta ruoan tuottamiseen. Jonkun mielestä eutanasia ja pusikoituminen olisivat järkevämpi tapa kuin hoiva ja niitto, mutta niin kauan kuin hoivasta ja niitosta maksetaan, turha siitä yrittäjää on syyllistää, että hän vastaa kysyntään. Viljelijäkin voisi alkaa vihdoin ajatella olevansa yrittäjä. Ja viljelijän voisi alkaa ajatella olevan yrittäjä. Tukisanankin voisi korvata vaikka palvelumaksulla.
Hyvin muotoiltu.
Yhteiskunta haluaa elintarpiden hintojen olevan alhaalla, tämä lienee ylisesti hyväksytty näkökulma.
Viljelijöiden kannalta tuhoisimpia ovat olleet investoitituet, niillä yhteiskunta on taannut kuuliaisen joukon joka jatkaa tuotantoa, eikä ole suhdanneherkkää porukkaa.
Investointi tuilla taataan töitä maatalouden ulkopuolelle. Samalla viljeliä betonoidaan 10 vuodeksi pa....skaan ja saveen.
-
Jep , kaikki -95 jälkeen raivatut uudet "pellot" pakotettaisiin metsittämään omalla kustannuksella. Tai ne tilat jotka omistaa kyseistä peltoa niin vastaava ala tukikelpoista peltoa istutetaan niin raivio saa sit tuen. Suomen ongelma on just meidän liian hyvä tukitaso kotieläintaloudessa joka on kuumentanut tilanteen.
Kyllä se peltopuoli on kultalusikka suussa syntynyt.
Kyllä, ja niin sen kuuluukin olla. Kotieläintalous peltoviljelyn jatkumo.
-
pitäkää lusikkanne, meikä pakkaa huomenna auton ja koirat. edessä 3 viikkoa Lapin erämaita ja pakastimen täyttöä.
-
Hyvin muotoiltu.
Yhteiskunta haluaa elintarpiden hintojen olevan alhaalla, tämä lienee ylisesti hyväksytty näkökulma.
Viljelijöiden kannalta tuhoisimpia ovat olleet investoitituet, niillä yhteiskunta on taannut kuuliaisen joukon joka jatkaa tuotantoa, eikä ole suhdanneherkkää porukkaa.
Investointi tuilla taataan töitä maatalouden ulkopuolelle. Samalla viljeliä betonoidaan 10 vuodeksi pa....skaan ja saveen.
sen lisäksi investointituilla voidaan ohjata tuotannon jakaantumista eri tuotantosuuntien välillä, tuotannon alueellista siirtymää, sekä vaikutetaan markkinoiden toimintaan. Ainoa tukimuoto, missä "kannettu vesi pysyy kaivossa" Toisaalta kaikki tuki myönnetään hakemuksesta eli betonointia pa...skaan ja saveen haetaan oma-aloitteisesti :) Kenen sitten on syy?
-
Hyvin muotoiltu.
Yhteiskunta haluaa elintarpiden hintojen olevan alhaalla, tämä lienee ylisesti hyväksytty näkökulma.
Viljelijöiden kannalta tuhoisimpia ovat olleet investoitituet, niillä yhteiskunta on taannut kuuliaisen joukon joka jatkaa tuotantoa, eikä ole suhdanneherkkää porukkaa.
Investointi tuilla taataan töitä maatalouden ulkopuolelle. Samalla viljeliä betonoidaan 10 vuodeksi pa....skaan ja saveen.
sen lisäksi investointituilla voidaan ohjata tuotannon jakaantumista eri tuotantosuuntien välillä, tuotannon alueellista siirtymää, sekä vaikutetaan markkinoiden toimintaan. Ainoa tukimuoto, missä "kannettu vesi pysyy kaivossa" Toisaalta kaikki tuki myönnetään hakemuksesta eli betonointia pa...skaan ja saveen haetaan oma-aloitteisesti :) Kenen sitten on syy?
No voisi siinä.betonoinnissa olla helpotuksis. Esim. Ympissä ja muisss on 5 vuoden sitoutuminen turhaa. Paitsi luomusssa.
-
pitäkää lusikkanne, meikä pakkaa huomenna auton ja koirat. edessä 3 viikkoa Lapin erämaita ja pakastimen täyttöä.
Tuossa se nähdään kuinka kannattaavaa viljanviljely on.
-
pitäkää lusikkanne, meikä pakkaa huomenna auton ja koirat. edessä 3 viikkoa Lapin erämaita ja pakastimen täyttöä.
Tuossa se nähdään kuinka kannattaavaa viljanviljely on.
Iisalmi edessä. Sanos muuta, ensimmäiset vapaapäivät sitten Vapun eikä vapaata nytkään ole turvaamassa yhteiskunnan maksamat lomttajat. Kynnöt alkaa sit 8.11
-
Kyllä täällä ainakin peltojen ostajat ja vuokraajat ovat joko luomutiloja tai sivutoimiviljelijöitä ei siinä eläintilojen korkeammat tuet auta kun voi sen luomutuen tai koko viljelystä saatavan tulon pumpata takaisin sinne osto ja vuokramarkkinoille. Kannatan kyllä sitä, että eläintilojen tuki ei maksettaisi peltojen kautta saataisiin tämä jatkuva valitus loppumaan.
Se että jossakin eläintila haalii niitä peltoja vaikka laskennallisesti niitä olisi riittävästi niin ainakin meillä on satovaihtelua vuosien mukaan ja sen vuoksi reserviä on oltava. Samoin kuin monesti sitä lannanlevitys alaa on oltava enemmän kuin rehualaa. Tälläisenä märkänä syksynä ei lannanlevityssopparit paljon auta, kun isäntä toisensa jälkeen soittelee ettei sitten tänä syksynä tarvitse mennä sotkemaan meidän peltoja. Eli aina kun se pelto on oman näpin alla niin parempi.
Omalla kohdalla sinänsä hyvä tilanne, että rehuala ja lannanlevitysala riittää kyllä laskennallisesti ja näin ollen voi tehdä niinkuin haluaa. Rehua on osteltu silti jonkin verran, koska sitä mainitsemaani vaihtelua on vuosien varrella ollut. Nyt ovat kyllä varastot taas aika pullollaan.
Mitä rehun hinnoitteluun tulee niin eikö oikea hinta ole se mikä on sille myyjälle paras? Ja ostaja on siihen tyytyväinen? Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
-
Kyllä täällä ainakin peltojen ostajat ja vuokraajat ovat joko luomutiloja tai sivutoimiviljelijöitä ei siinä eläintilojen korkeammat tuet auta kun voi sen luomutuen tai koko viljelystä saatavan tulon pumpata takaisin sinne osto ja vuokramarkkinoille. Kannatan kyllä sitä, että eläintilojen tuki ei maksettaisi peltojen kautta saataisiin tämä jatkuva valitus loppumaan.
Se että jossakin eläintila haalii niitä peltoja vaikka laskennallisesti niitä olisi riittävästi niin ainakin meillä on satovaihtelua vuosien mukaan ja sen vuoksi reserviä on oltava. Samoin kuin monesti sitä lannanlevitys alaa on oltava enemmän kuin rehualaa. Tälläisenä märkänä syksynä ei lannanlevityssopparit paljon auta, kun isäntä toisensa jälkeen soittelee ettei sitten tänä syksynä tarvitse mennä sotkemaan meidän peltoja. Eli aina kun se pelto on oman näpin alla niin parempi.
Omalla kohdalla sinänsä hyvä tilanne, että rehuala ja lannanlevitysala riittää kyllä laskennallisesti ja näin ollen voi tehdä niinkuin haluaa. Rehua on osteltu silti jonkin verran, koska sitä mainitsemaani vaihtelua on vuosien varrella ollut. Nyt ovat kyllä varastot taas aika pullollaan.
Mitä rehun hinnoitteluun tulee niin eikö oikea hinta ole se mikä on sille myyjälle paras? Ja ostaja on siihen tyytyväinen? Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Onko Win Win jotenkin pois suljettu ?
-
Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Ostaja ja myyjä sopivat hinnasta. Jos sopuun ei päästä niin kaupat jäävät tekemättä ja myyjällä on oikeutensa valita ostaja eikä siinä pitäisi olla kenelläkään mitään mussuttamista. Oikeasti yhteiskykyisten kanssa on mukava tehdä yhteistyötä ja viljakauppaa, yhteistyökyvyttömistä kannattaa pysyä mahdollisimman hyvin erossa.
Semmoinen suuri ero noissa ostajissa on, että Avena varmasti maksaa silloin kun sovitaan ja jos laadukasta viljaa niin maksaa mukisematta myös lisät, esim. kaurassa jyväkoosta.
Ja noista sivutoimisista tms.... Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Jos on niin uskomattoman tyhmä, että rahoittaa palkkatyöllään maataloutta ja ihan vaan viljelmisen riemusta haluaa maksaa ylivuokraa niin minä ainakin hänelle sen riemun suon. Peltoviljelyä voi pitää myös osana koneurakointia. Silloin voi olla mahdollista maksaa kannattavasti korkeampaa vuokraa kuin ns. päätoiminen.
-
Kyllä täällä ainakin peltojen ostajat ja vuokraajat ovat joko luomutiloja tai sivutoimiviljelijöitä ei siinä eläintilojen korkeammat tuet auta kun voi sen luomutuen tai koko viljelystä saatavan tulon pumpata takaisin sinne osto ja vuokramarkkinoille. Kannatan kyllä sitä, että eläintilojen tuki ei maksettaisi peltojen kautta saataisiin tämä jatkuva valitus loppumaan.
Se että jossakin eläintila haalii niitä peltoja vaikka laskennallisesti niitä olisi riittävästi niin ainakin meillä on satovaihtelua vuosien mukaan ja sen vuoksi reserviä on oltava. Samoin kuin monesti sitä lannanlevitys alaa on oltava enemmän kuin rehualaa. Tälläisenä märkänä syksynä ei lannanlevityssopparit paljon auta, kun isäntä toisensa jälkeen soittelee ettei sitten tänä syksynä tarvitse mennä sotkemaan meidän peltoja. Eli aina kun se pelto on oman näpin alla niin parempi.
Omalla kohdalla sinänsä hyvä tilanne, että rehuala ja lannanlevitysala riittää kyllä laskennallisesti ja näin ollen voi tehdä niinkuin haluaa. Rehua on osteltu silti jonkin verran, koska sitä mainitsemaani vaihtelua on vuosien varrella ollut. Nyt ovat kyllä varastot taas aika pullollaan.
Mitä rehun hinnoitteluun tulee niin eikö oikea hinta ole se mikä on sille myyjälle paras? Ja ostaja on siihen tyytyväinen? Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Se 130€/tn rehuvilja on vielä halpaa sille joka ostaa siihen hintaan suoraan tilalta kun vaihtoehtona on ostaa se sama vilja vaikkapa hankkijan kautta kierrätettynä jossa myyntihinta ulospäin on varmaankin 140-160€/tn siihen 130€/tn sisäänostetulla tavaralla. Eli tuossa olisi se winwin tilanne, mutta nähtävästi eläinporukka on sitä mieltä ettei se viljanviljelijä saa vahingossakaan hyötyä siitä tilojen välisestä kaupasta senttiäkään.
-
Kyllä täällä ainakin peltojen ostajat ja vuokraajat ovat joko luomutiloja tai sivutoimiviljelijöitä ei siinä eläintilojen korkeammat tuet auta kun voi sen luomutuen tai koko viljelystä saatavan tulon pumpata takaisin sinne osto ja vuokramarkkinoille. Kannatan kyllä sitä, että eläintilojen tuki ei maksettaisi peltojen kautta saataisiin tämä jatkuva valitus loppumaan.
Se että jossakin eläintila haalii niitä peltoja vaikka laskennallisesti niitä olisi riittävästi niin ainakin meillä on satovaihtelua vuosien mukaan ja sen vuoksi reserviä on oltava. Samoin kuin monesti sitä lannanlevitys alaa on oltava enemmän kuin rehualaa. Tälläisenä märkänä syksynä ei lannanlevityssopparit paljon auta, kun isäntä toisensa jälkeen soittelee ettei sitten tänä syksynä tarvitse mennä sotkemaan meidän peltoja. Eli aina kun se pelto on oman näpin alla niin parempi.
Omalla kohdalla sinänsä hyvä tilanne, että rehuala ja lannanlevitysala riittää kyllä laskennallisesti ja näin ollen voi tehdä niinkuin haluaa. Rehua on osteltu silti jonkin verran, koska sitä mainitsemaani vaihtelua on vuosien varrella ollut. Nyt ovat kyllä varastot taas aika pullollaan.
Mitä rehun hinnoitteluun tulee niin eikö oikea hinta ole se mikä on sille myyjälle paras? Ja ostaja on siihen tyytyväinen? Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Se 130€/tn rehuvilja on vielä halpaa sille joka ostaa siihen hintaan suoraan tilalta kun vaihtoehtona on ostaa se sama vilja vaikkapa hankkijan kautta kierrätettynä jossa myyntihinta ulospäin on varmaankin 140-160€/tn siihen 130€/tn sisäänostetulla tavaralla. Eli tuossa olisi se winwin tilanne, mutta nähtävästi eläinporukka on sitä mieltä ettei se viljanviljelijä saa vahingossakaan hyötyä siitä tilojen välisestä kaupasta senttiäkään.
Joskus kyselin viljaa suoraan. Eräskin oli töissä rehufirman agenttina. Hinta oli kovempi kuin työnantajan myymä vilja. Arvaa kumalta tuli?
-
Sellainenkin on muistettava että teollisuudesta saa rahansa varmasti..
-
Sellainenkin on muistettava että teollisuudesta saa rahansa varmasti..
Ei voi olla mahdoton vaatimus maksaa ennakkoon.
-
Kyllä täällä ainakin peltojen ostajat ja vuokraajat ovat joko luomutiloja tai sivutoimiviljelijöitä ei siinä eläintilojen korkeammat tuet auta kun voi sen luomutuen tai koko viljelystä saatavan tulon pumpata takaisin sinne osto ja vuokramarkkinoille. Kannatan kyllä sitä, että eläintilojen tuki ei maksettaisi peltojen kautta saataisiin tämä jatkuva valitus loppumaan.
Se että jossakin eläintila haalii niitä peltoja vaikka laskennallisesti niitä olisi riittävästi niin ainakin meillä on satovaihtelua vuosien mukaan ja sen vuoksi reserviä on oltava. Samoin kuin monesti sitä lannanlevitys alaa on oltava enemmän kuin rehualaa. Tälläisenä märkänä syksynä ei lannanlevityssopparit paljon auta, kun isäntä toisensa jälkeen soittelee ettei sitten tänä syksynä tarvitse mennä sotkemaan meidän peltoja. Eli aina kun se pelto on oman näpin alla niin parempi.
Omalla kohdalla sinänsä hyvä tilanne, että rehuala ja lannanlevitysala riittää kyllä laskennallisesti ja näin ollen voi tehdä niinkuin haluaa. Rehua on osteltu silti jonkin verran, koska sitä mainitsemaani vaihtelua on vuosien varrella ollut. Nyt ovat kyllä varastot taas aika pullollaan.
Mitä rehun hinnoitteluun tulee niin eikö oikea hinta ole se mikä on sille myyjälle paras? Ja ostaja on siihen tyytyväinen? Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Se 130€/tn rehuvilja on vielä halpaa sille joka ostaa siihen hintaan suoraan tilalta kun vaihtoehtona on ostaa se sama vilja vaikkapa hankkijan kautta kierrätettynä jossa myyntihinta ulospäin on varmaankin 140-160€/tn siihen 130€/tn sisäänostetulla tavaralla. Eli tuossa olisi se winwin tilanne, mutta nähtävästi eläinporukka on sitä mieltä ettei se viljanviljelijä saa vahingossakaan hyötyä siitä tilojen välisestä kaupasta senttiäkään.
Joskus kyselin viljaa suoraan. Eräskin oli töissä rehufirman agenttina. Hinta oli kovempi kuin työnantajan myymä vilja. Arvaa kumalta tuli?
No se on taas sitten jo myyjän tyhmyyttä jos koittaa ryöstää ostajan, tuskin jyvääkään saa kaupaksi tuolla tavalla.
-
Kyllä täällä ainakin peltojen ostajat ja vuokraajat ovat joko luomutiloja tai sivutoimiviljelijöitä ei siinä eläintilojen korkeammat tuet auta kun voi sen luomutuen tai koko viljelystä saatavan tulon pumpata takaisin sinne osto ja vuokramarkkinoille. Kannatan kyllä sitä, että eläintilojen tuki ei maksettaisi peltojen kautta saataisiin tämä jatkuva valitus loppumaan.
Se että jossakin eläintila haalii niitä peltoja vaikka laskennallisesti niitä olisi riittävästi niin ainakin meillä on satovaihtelua vuosien mukaan ja sen vuoksi reserviä on oltava. Samoin kuin monesti sitä lannanlevitys alaa on oltava enemmän kuin rehualaa. Tälläisenä märkänä syksynä ei lannanlevityssopparit paljon auta, kun isäntä toisensa jälkeen soittelee ettei sitten tänä syksynä tarvitse mennä sotkemaan meidän peltoja. Eli aina kun se pelto on oman näpin alla niin parempi.
Omalla kohdalla sinänsä hyvä tilanne, että rehuala ja lannanlevitysala riittää kyllä laskennallisesti ja näin ollen voi tehdä niinkuin haluaa. Rehua on osteltu silti jonkin verran, koska sitä mainitsemaani vaihtelua on vuosien varrella ollut. Nyt ovat kyllä varastot taas aika pullollaan.
Mitä rehun hinnoitteluun tulee niin eikö oikea hinta ole se mikä on sille myyjälle paras? Ja ostaja on siihen tyytyväinen? Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Se 130€/tn rehuvilja on vielä halpaa sille joka ostaa siihen hintaan suoraan tilalta kun vaihtoehtona on ostaa se sama vilja vaikkapa hankkijan kautta kierrätettynä jossa myyntihinta ulospäin on varmaankin 140-160€/tn siihen 130€/tn sisäänostetulla tavaralla. Eli tuossa olisi se winwin tilanne, mutta nähtävästi eläinporukka on sitä mieltä ettei se viljanviljelijä saa vahingossakaan hyötyä siitä tilojen välisestä kaupasta senttiäkään.
Joskus kyselin viljaa suoraan. Eräskin oli töissä rehufirman agenttina. Hinta oli kovempi kuin työnantajan myymä vilja. Arvaa kumalta tuli?
No se on taas sitten jo myyjän tyhmyyttä jos koittaa ryöstää ostajan, tuskin jyvääkään saa kaupaksi tuolla tavalla.
Tai sitten hinnoittelulla karsitaan epämieluisat asiakkaat pois. Näinhän jotkut urakoitsijatkin tekee, hankalista asiakkaista pääsee eroon kun nostaa hintaa.
-
Kyllä täällä ainakin peltojen ostajat ja vuokraajat ovat joko luomutiloja tai sivutoimiviljelijöitä ei siinä eläintilojen korkeammat tuet auta kun voi sen luomutuen tai koko viljelystä saatavan tulon pumpata takaisin sinne osto ja vuokramarkkinoille. Kannatan kyllä sitä, että eläintilojen tuki ei maksettaisi peltojen kautta saataisiin tämä jatkuva valitus loppumaan.
Se että jossakin eläintila haalii niitä peltoja vaikka laskennallisesti niitä olisi riittävästi niin ainakin meillä on satovaihtelua vuosien mukaan ja sen vuoksi reserviä on oltava. Samoin kuin monesti sitä lannanlevitys alaa on oltava enemmän kuin rehualaa. Tälläisenä märkänä syksynä ei lannanlevityssopparit paljon auta, kun isäntä toisensa jälkeen soittelee ettei sitten tänä syksynä tarvitse mennä sotkemaan meidän peltoja. Eli aina kun se pelto on oman näpin alla niin parempi.
Omalla kohdalla sinänsä hyvä tilanne, että rehuala ja lannanlevitysala riittää kyllä laskennallisesti ja näin ollen voi tehdä niinkuin haluaa. Rehua on osteltu silti jonkin verran, koska sitä mainitsemaani vaihtelua on vuosien varrella ollut. Nyt ovat kyllä varastot taas aika pullollaan.
Mitä rehun hinnoitteluun tulee niin eikö oikea hinta ole se mikä on sille myyjälle paras? Ja ostaja on siihen tyytyväinen? Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Se 130€/tn rehuvilja on vielä halpaa sille joka ostaa siihen hintaan suoraan tilalta kun vaihtoehtona on ostaa se sama vilja vaikkapa hankkijan kautta kierrätettynä jossa myyntihinta ulospäin on varmaankin 140-160€/tn siihen 130€/tn sisäänostetulla tavaralla. Eli tuossa olisi se winwin tilanne, mutta nähtävästi eläinporukka on sitä mieltä ettei se viljanviljelijä saa vahingossakaan hyötyä siitä tilojen välisestä kaupasta senttiäkään.
Joskus kyselin viljaa suoraan. Eräskin oli töissä rehufirman agenttina. Hinta oli kovempi kuin työnantajan myymä vilja. Arvaa kumalta tuli?
No se on taas sitten jo myyjän tyhmyyttä jos koittaa ryöstää ostajan, tuskin jyvääkään saa kaupaksi tuolla tavalla.
Tai sitten hinnoittelulla karsitaan epämieluisat asiakkaat pois. Näinhän jotkut urakoitsijatkin tekee, hankalista asiakkaista pääsee eroon kun nostaa hintaa.
Ja tietysti yleensä tuo työnantajan kanssa kilpailu on kielletty...
-
Kyllä täällä ainakin peltojen ostajat ja vuokraajat ovat joko luomutiloja tai sivutoimiviljelijöitä ei siinä eläintilojen korkeammat tuet auta kun voi sen luomutuen tai koko viljelystä saatavan tulon pumpata takaisin sinne osto ja vuokramarkkinoille. Kannatan kyllä sitä, että eläintilojen tuki ei maksettaisi peltojen kautta saataisiin tämä jatkuva valitus loppumaan.
Se että jossakin eläintila haalii niitä peltoja vaikka laskennallisesti niitä olisi riittävästi niin ainakin meillä on satovaihtelua vuosien mukaan ja sen vuoksi reserviä on oltava. Samoin kuin monesti sitä lannanlevitys alaa on oltava enemmän kuin rehualaa. Tälläisenä märkänä syksynä ei lannanlevityssopparit paljon auta, kun isäntä toisensa jälkeen soittelee ettei sitten tänä syksynä tarvitse mennä sotkemaan meidän peltoja. Eli aina kun se pelto on oman näpin alla niin parempi.
Omalla kohdalla sinänsä hyvä tilanne, että rehuala ja lannanlevitysala riittää kyllä laskennallisesti ja näin ollen voi tehdä niinkuin haluaa. Rehua on osteltu silti jonkin verran, koska sitä mainitsemaani vaihtelua on vuosien varrella ollut. Nyt ovat kyllä varastot taas aika pullollaan.
Mitä rehun hinnoitteluun tulee niin eikö oikea hinta ole se mikä on sille myyjälle paras? Ja ostaja on siihen tyytyväinen? Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Se 130€/tn rehuvilja on vielä halpaa sille joka ostaa siihen hintaan suoraan tilalta kun vaihtoehtona on ostaa se sama vilja vaikkapa hankkijan kautta kierrätettynä jossa myyntihinta ulospäin on varmaankin 140-160€/tn siihen 130€/tn sisäänostetulla tavaralla. Eli tuossa olisi se winwin tilanne, mutta nähtävästi eläinporukka on sitä mieltä ettei se viljanviljelijä saa vahingossakaan hyötyä siitä tilojen välisestä kaupasta senttiäkään.
Joskus kyselin viljaa suoraan. Eräskin oli töissä rehufirman agenttina. Hinta oli kovempi kuin työnantajan myymä vilja. Arvaa kumalta tuli?
No se on taas sitten jo myyjän tyhmyyttä jos koittaa ryöstää ostajan, tuskin jyvääkään saa kaupaksi tuolla tavalla.
Tai sitten hinnoittelulla karsitaan epämieluisat asiakkaat pois. Näinhän jotkut urakoitsijatkin tekee, hankalista asiakkaista pääsee eroon kun nostaa hintaa.
Niin tai se on se kuuluisa WIn-WIN tilanne.
-
Eivätkös nytkin luonnonhoitopellot ja muut ei-viljelyt olleetkin yhteiskunnalle paras ja edullisin viljelymuoto ? Vähiten kriisitukia tarvitsee ?
-SS-
-
Onko Win Win jotenkin pois suljettu ?
Ei, niinhän se yleensäkin pitäisi mennä.
Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Ostaja ja myyjä sopivat hinnasta. Jos sopuun ei päästä niin kaupat jäävät tekemättä ja myyjällä on oikeutensa valita ostaja eikä siinä pitäisi olla kenelläkään mitään mussuttamista. Oikeasti yhteiskykyisten kanssa on mukava tehdä yhteistyötä ja viljakauppaa, yhteistyökyvyttömistä kannattaa pysyä mahdollisimman hyvin erossa.
Semmoinen suuri ero noissa ostajissa on, että Avena varmasti maksaa silloin kun sovitaan ja jos laadukasta viljaa niin maksaa mukisematta myös lisät, esim. kaurassa jyväkoosta.
Ja noista sivutoimisista tms.... Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Jos on niin uskomattoman tyhmä, että rahoittaa palkkatyöllään maataloutta ja ihan vaan viljelmisen riemusta haluaa maksaa ylivuokraa niin minä ainakin hänelle sen riemun suon. Peltoviljelyä voi pitää myös osana koneurakointia. Silloin voi olla mahdollista maksaa kannattavasti korkeampaa vuokraa kuin ns. päätoiminen.
Totta ne jotka kykynevät yhteistyöhön niin niiden kanssa sitä voi tehdä muiden kanssa se kannattaa jättää väliin. Eiköhän se rahaliikennekkin hoidu jos halutaan. Tietysti jos epäilyttää ettei rahoja saa niin kannattaa jättää väliin. En usko, että esim. omilla yhteistyökumppanilla on valittamista rahaliikenteen hoidosta. Samantien oon maksanu kun on so***** ja tutuille oon maksanu etukäteenkin jos on ollut tarvetta.
Jos kerran ollaan sitä mieltä, että jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, mikä on tietenkin oikein niin eipä pitäisi sitten olla valittamista, jos joku eläintila haalii pellot ja kasvattelee niillä leipävehnää ja mallasohraa korkeammilla tuilla. Asiat ovat ihan verrattavissa keskenään. Ei se tee eroa tuleeko se raha korkeammista tuista tai maatalouden ulkopuolelta.
Se 130€/tn rehuvilja on vielä halpaa sille joka ostaa siihen hintaan suoraan tilalta kun vaihtoehtona on ostaa se sama vilja vaikkapa hankkijan kautta kierrätettynä jossa myyntihinta ulospäin on varmaankin 140-160€/tn siihen 130€/tn sisäänostetulla tavaralla. Eli tuossa olisi se winwin tilanne, mutta nähtävästi eläinporukka on sitä mieltä ettei se viljanviljelijä saa vahingossakaan hyötyä siitä tilojen välisestä kaupasta senttiäkään.
Eikö se voittoa kaikki mikä menee yli tuon 120e? Vai meinaatko, että täällä eläinpuolella on varaa maksella ylimääräisiä viljasta? Eikö hyöty yleensä tulisi olla molemmin puolista? Eikö se ole silloin oikein kun molemmat ovat tyytyväisiä siihen hintaan. Yleensä jos myyjä on rahdannut ja/tai varastoinnut pidempään sitä niin aina on extraa maksettu, mutta kyllä jotku 20-30e/tn yli markkinahinnan olevat viljat jää ostamatta.
Eivätkös nytkin luonnonhoitopellot ja muut ei-viljelyt olleetkin yhteiskunnalle paras ja edullisin viljelymuoto ? Vähiten kriisitukia tarvitsee ?
-SS-
Joo varmasti hetkellisesti. Meinaat ettei noi hömpän viljelijät ole lisää kriisitukia vaatimassa? Itse en tarvitse kriisitukea. Riskit kuuluvat yrittämiseen ja jokaisen olisi syytä tiedostaa ne. On eri asia jos sovitusta ei pidetä kiinni eli tukiehtoja vaikka muutetaan kesken sitoumuksen, kuin se, että ei oteta tosiasioita huomioon.
-
On eri asia vaatia kriisitukea ja saada sitä. Eipä myel vakuutuksen
viivästyskoron lasku vaikuta mihinkään. "Ei täysipäisenä"- en myöskään
tarvitse kriisiapua. Mmp:tä olisi pitänyt laittaa max määrä, eikä mamoilla.
Ensivuonna sitten tukien optimointi, aivan kuin isoillakin tiloilla. Noottaa kööllää
-
Onko Win Win jotenkin pois suljettu ?
Ei, niinhän se yleensäkin pitäisi mennä.
Eli jos avena maksaa vaikka 130e/tn ja rahtiin menisi kymppi ja jos eläinten pitäjä hakee itse kuorman niin eikö oikea hinta olisi silloin 120e/tn jolloin raha on sama jonka myyjä saa? Myyjä voi sitten valita mihin myy. Vai pitääkö teidän mielestä sen eläintilan maksaa se 130 että on tilanne tasan?
Ostaja ja myyjä sopivat hinnasta. Jos sopuun ei päästä niin kaupat jäävät tekemättä ja myyjällä on oikeutensa valita ostaja eikä siinä pitäisi olla kenelläkään mitään mussuttamista. Oikeasti yhteiskykyisten kanssa on mukava tehdä yhteistyötä ja viljakauppaa, yhteistyökyvyttömistä kannattaa pysyä mahdollisimman hyvin erossa.
Semmoinen suuri ero noissa ostajissa on, että Avena varmasti maksaa silloin kun sovitaan ja jos laadukasta viljaa niin maksaa mukisematta myös lisät, esim. kaurassa jyväkoosta.
Ja noista sivutoimisista tms.... Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Jos on niin uskomattoman tyhmä, että rahoittaa palkkatyöllään maataloutta ja ihan vaan viljelmisen riemusta haluaa maksaa ylivuokraa niin minä ainakin hänelle sen riemun suon. Peltoviljelyä voi pitää myös osana koneurakointia. Silloin voi olla mahdollista maksaa kannattavasti korkeampaa vuokraa kuin ns. päätoiminen.
Totta ne jotka kykynevät yhteistyöhön niin niiden kanssa sitä voi tehdä muiden kanssa se kannattaa jättää väliin. Eiköhän se rahaliikennekkin hoidu jos halutaan. Tietysti jos epäilyttää ettei rahoja saa niin kannattaa jättää väliin. En usko, että esim. omilla yhteistyökumppanilla on valittamista rahaliikenteen hoidosta. Samantien oon maksanu kun on so***** ja tutuille oon maksanu etukäteenkin jos on ollut tarvetta.
Jos kerran ollaan sitä mieltä, että jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, mikä on tietenkin oikein niin eipä pitäisi sitten olla valittamista, jos joku eläintila haalii pellot ja kasvattelee niillä leipävehnää ja mallasohraa korkeammilla tuilla. Asiat ovat ihan verrattavissa keskenään. Ei se tee eroa tuleeko se raha korkeammista tuista tai maatalouden ulkopuolelta.
Se 130€/tn rehuvilja on vielä halpaa sille joka ostaa siihen hintaan suoraan tilalta kun vaihtoehtona on ostaa se sama vilja vaikkapa hankkijan kautta kierrätettynä jossa myyntihinta ulospäin on varmaankin 140-160€/tn siihen 130€/tn sisäänostetulla tavaralla. Eli tuossa olisi se winwin tilanne, mutta nähtävästi eläinporukka on sitä mieltä ettei se viljanviljelijä saa vahingossakaan hyötyä siitä tilojen välisestä kaupasta senttiäkään.
Eikö se voittoa kaikki mikä menee yli tuon 120e? Vai meinaatko, että täällä eläinpuolella on varaa maksella ylimääräisiä viljasta? Eikö hyöty yleensä tulisi olla molemmin puolista? Eikö se ole silloin oikein kun molemmat ovat tyytyväisiä siihen hintaan. Yleensä jos myyjä on rahdannut ja/tai varastoinnut pidempään sitä niin aina on extraa maksettu, mutta kyllä jotku 20-30e/tn yli markkinahinnan olevat viljat jää ostamatta.
Eivätkös nytkin luonnonhoitopellot ja muut ei-viljelyt olleetkin yhteiskunnalle paras ja edullisin viljelymuoto ? Vähiten kriisitukia tarvitsee ?
-SS-
Joo varmasti hetkellisesti. Meinaat ettei noi hömpän viljelijät ole lisää kriisitukia vaatimassa? Itse en tarvitse kriisitukea. Riskit kuuluvat yrittämiseen ja jokaisen olisi syytä tiedostaa ne. On eri asia jos sovitusta ei pidetä kiinni eli tukiehtoja vaikka muutetaan kesken sitoumuksen, kuin se, että ei oteta tosiasioita huomioon.
Niin sitä juuri tarkoitin, se 130€/tn ostajan itse hakemana on se molemminpuolinen hyöty, eikö? Viljanviljelijä saa paremman hinnan kuin keskusliikkeelle myydessä ja eläintenkaavattaja saa halvempaa rehua kuin sieltä keskusliikkeeltä ostettuna. Joskus olen tarjonnut kyselijöille rehuohraa samaan hintaan kuin saisi 5km päähän avenalle kaadettuna, rahti ja puntari kulut puoliksi...ei ole kelvannut ostajalle. Ja tosiaan meiltä ei lähde kuutiokaupalla jyviä myyntiin, puntarille matkaa n.7 km ja maksaa 10€/punnitus.
-
"Jos kerran ollaan sitä mieltä, että jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, mikä on tietenkin oikein niin eipä pitäisi sitten olla valittamista, jos joku eläintila haalii pellot ja kasvattelee niillä leipävehnää ja mallasohraa korkeammilla tuilla. Asiat ovat ihan verrattavissa keskenään. Ei se tee eroa tuleeko se raha korkeammista tuista tai maatalouden ulkopuolelta."
"Eikö se voittoa kaikki mikä menee yli tuon 120e? Vai meinaatko, että täällä eläinpuolella on varaa maksella ylimääräisiä viljasta? Eikö hyöty yleensä tulisi olla molemmin puolista? "
Selvishän tuokin, ja101 on kotieläintuottaja.
-
"Jos kerran ollaan sitä mieltä, että jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, mikä on tietenkin oikein niin eipä pitäisi sitten olla valittamista, jos joku eläintila haalii pellot ja kasvattelee niillä leipävehnää ja mallasohraa korkeammilla tuilla. Asiat ovat ihan verrattavissa keskenään. Ei se tee eroa tuleeko se raha korkeammista tuista tai maatalouden ulkopuolelta."
"Eikö se voittoa kaikki mikä menee yli tuon 120e? Vai meinaatko, että täällä eläinpuolella on varaa maksella ylimääräisiä viljasta? Eikö hyöty yleensä tulisi olla molemmin puolista? "
Selvishän tuokin, ja101 on kotieläintuottaja.
Pitää muistaa että sikaukot on meitä muita pykälän verran parempia ihmisiä...
-
Niin sitä juuri tarkoitin, se 130€/tn ostajan itse hakemana on se molemminpuolinen hyöty, eikö? Viljanviljelijä saa paremman hinnan kuin keskusliikkeelle myydessä ja eläintenkaavattaja saa halvempaa rehua kuin sieltä keskusliikkeeltä ostettuna. Joskus olen tarjonnut kyselijöille rehuohraa samaan hintaan kuin saisi 5km päähän avenalle kaadettuna, rahti ja puntari kulut puoliksi...ei ole kelvannut ostajalle. Ja tosiaan meiltä ei lähde kuutiokaupalla jyviä myyntiin, puntarille matkaa n.7 km ja maksaa 10€/punnitus.
Musta tossa oikea hinta olisi jossakin 125e paikkeilla tai melkein alle tuon jos ostaja kerran hakee tavaran. Hyvä sulle jos saat kalliimmalla myytyä sen jonnekkin itse ostan halvemmalla jostakin jos tarvetta on. Tässä näkee just sen, että se vilja myydään sinne liikkeelle siihen 130 miinus rahti mutta ei yli 120 sille toiselle farmarille vaan sen pitäisi maksaa vähintään se 130 ja hakea jyvät vielä. Ja varmaan punnittaakin omaan piikkiin.
Selvishän tuokin, ja101 on kotieläintuottaja.
Oliko tämä vielä epäselvää. Aika avoimesti täällä on tullut kirjoiteltua siitä, että eläimiä on.
Pitää muistaa että sikaukot on meitä muita pykälän verran parempia ihmisiä...
Ai niinkuin mitenkä? Yleensä täällä saa kuulla kadehtimista, kun on hienot ja uudet koneet. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, tuetkin korkeampia. Rengit ja lomittajat tekee työt, kun isäntä kiertää kyliä ostamassa ja vuokraamassa lisää peltoa ylikalliilla hinnalla. Todellisuus on kaukana. Jos sikahomma on joskus ollut hyvää hommaa, niin ei se sitä enää kyllä ole. Jos ei noita tukia olisi niin en kyllä viitsisi näillä hinnoilla haista päivästä toiseen paskalta. Olisi joidenkin ihan hyvä tulla tänne nykypäivään eikä muistella jotain iänikuisen vanhoja aikoja.
-
Niin sitä juuri tarkoitin, se 130€/tn ostajan itse hakemana on se molemminpuolinen hyöty, eikö? Viljanviljelijä saa paremman hinnan kuin keskusliikkeelle myydessä ja eläintenkaavattaja saa halvempaa rehua kuin sieltä keskusliikkeeltä ostettuna. Joskus olen tarjonnut kyselijöille rehuohraa samaan hintaan kuin saisi 5km päähän avenalle kaadettuna, rahti ja puntari kulut puoliksi...ei ole kelvannut ostajalle. Ja tosiaan meiltä ei lähde kuutiokaupalla jyviä myyntiin, puntarille matkaa n.7 km ja maksaa 10€/punnitus.
Musta tossa oikea hinta olisi jossakin 125e paikkeilla tai melkein alle tuon jos ostaja kerran hakee tavaran. Hyvä sulle jos saat kalliimmalla myytyä sen jonnekkin itse ostan halvemmalla jostakin jos tarvetta on. Tässä näkee just sen, että se vilja myydään sinne liikkeelle siihen 130 miinus rahti mutta ei yli 120 sille toiselle farmarille vaan sen pitäisi maksaa vähintään se 130 ja hakea jyvät vielä. Ja varmaan punnittaakin omaan piikkiin.
Selvishän tuokin, ja101 on kotieläintuottaja.
Oliko tämä vielä epäselvää. Aika avoimesti täällä on tullut kirjoiteltua siitä, että eläimiä on.
Pitää muistaa että sikaukot on meitä muita pykälän verran parempia ihmisiä...
Ai niinkuin mitenkä? Yleensä täällä saa kuulla kadehtimista, kun on hienot ja uudet koneet. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, tuetkin korkeampia. Rengit ja lomittajat tekee työt, kun isäntä kiertää kyliä ostamassa ja vuokraamassa lisää peltoa ylikalliilla hinnalla. Todellisuus on kaukana. Jos sikahomma on joskus ollut hyvää hommaa, niin ei se sitä enää kyllä ole. Jos ei noita tukia olisi niin en kyllä viitsisi näillä hinnoilla haista päivästä toiseen paskalta. Olisi joidenkin ihan hyvä tulla tänne nykypäivään eikä muistella jotain iänikuisen vanhoja aikoja.
Niin eli se molemminpuolinen hyöty ei ole näköjään mahdollinen asia, mieluummin näköjään eläintenkasvattaja ostaa rehunsa keskusliikkeeltä siihen 140€/tn(tai enemmänkin)+rahti kuin maksaa viljanviljelijälle 130€/tn+rahti...sinäänsä jännä että jostain näkökulmasta on puntit olevinaan tasan kun toinen saa max. 5€/tn hyödyn ja toinen vähintään 15€/tn.
-
Eläinkasvattajat myyvät omat leipäviljansa ja erikoiskasvinsa markkinoille; saavathan he 10 euroa tonnilta muutenkin parempaa hintaa, öljykasveista kaksikymppiä.
Viljanviljelijä sitten myy rehut sinne eläinkoppiin hiukan alle viljaliikkeen tarjoaman, perusteena, että viljaliike ottaa välityspalkkion. Eikös tämä ole hyvää bisnestä.
Olisikohan mahdollista, että LHK eläinkorotus maksettaisiinkin viljan käyttökohteen mukaan. Silloin alkaisi rehua näkyä eläinkoppienkin seutuvilla.
-SS-
-
No näkihän tuo missä se älinä alkoi kun ehdotti 20-25% tuetonta pakkokesannointia jos tila harrastaa viljan myyntiä. Ongelma tais olla siinä että jos KOTIELÄINTILA käyttää viljan rehuksi omalle karjalleen, niin silloin pakkokesanoinista olisi vapautettu.
-
No näkihän tuo missä se älinä alkoi kun ehdotti 20-25% tuetonta pakkokesannointia jos tila harrastaa viljan myyntiä. Ongelma tais olla siinä että jos KOTIELÄINTILA käyttää viljan rehuksi omalle karjalleen, niin silloin pakkokesanoinista olisi vapautettu.
Sama ehto samalle toiminnalle. Jos viljatilan rehut menevät kotieläintilalle näiden omalle karjalle, miksi ei voisi olla vapautettu samalla perusteella kesannointipakosta ? Siksikö, että eläintilan peltoviljelyä pitäisi siinäkin asiassa tukea enemmän ? Miksi ?
-SS-
-
No näkihän tuo missä se älinä alkoi kun ehdotti 20-25% tuetonta pakkokesannointia jos tila harrastaa viljan myyntiä. Ongelma tais olla siinä että jos KOTIELÄINTILA käyttää viljan rehuksi omalle karjalleen, niin silloin pakkokesanoinista olisi vapautettu.
Yhtähyvin voisi myöntää vapautuksen viljatilalle jos sillä 20-25% pakkokesanto alalla viljellään vientiviljaa mikä ei jää kotimaan markkinoille.
-
Eli win-win tilanne olisi kotieläintilalta kaikki pois ja ne sitten siirrettäisiin kasvitilalle?
-
Musta tossa oikea hinta olisi jossakin 125e paikkeilla tai melkein alle tuon jos ostaja kerran hakee tavaran. Hyvä sulle jos saat kalliimmalla myytyä sen jonnekkin itse ostan halvemmalla jostakin jos tarvetta on. Tässä näkee just sen, että se vilja myydään sinne liikkeelle siihen 130 miinus rahti mutta ei yli 120 sille toiselle farmarille vaan sen pitäisi maksaa vähintään se 130 ja hakea jyvät vielä. Ja varmaan punnittaakin omaan piikkiin.
Ootkos kysynyt, mitä sulle rehuvilja tulisi ulkomailta ostettuna maksamaan? Ala ostamaan sieltä!
Kotimaan viljanhinnassa on joka ainoassa tonnissa itämerivähennys viljanviljelijän piikkiin, niissäkin jotka jää kotimaan eläintiloille ruuaksi tai kotimaan teollisuuden käyttöön. Vain pieni osa menee vientiin. Silti joka tonni on kolmisenkymmpiä alle maailmanmarkkinahinnan.
-
Vähän kaukana otsikosta mutta..
Olisi oikein erottaa tukimielessä pelto kotieläintaloudesta. Perusteluna se että, kotieläintalous on pellon tuotteiden jalostamista.
Eihän pelto tarvitse eläimiä viljelyyn, eikä navetta peltoja, jos saa rehut jostain ja lannat johonkin.
On täysin käsittämätöntä että, kotieläintuotanto tarvitsee ylipäätään tukea koska eläimet saavat jo kerran tuettua rehua.
Itse nautin kotieläin tilan statuksesta, muuta eihän se estä laaja-alaista ajattelua.
-
Vähän kaukana otsikosta mutta..
Olisi oikein erottaa tukimielessä pelto kotieläintaloudesta. Perusteluna se että, kotieläintalous on pellon tuotteiden jalostamista.
Eihän pelto tarvitse eläimiä viljelyyn, eikä navetta peltoja, jos saa rehut jostain ja lannat johonkin.
On täysin käsittämätöntä että, kotieläintuotanto tarvitsee ylipäätään tukea koska eläimet saavat jo kerran tuettua rehua.
Itse nautin kotieläin tilan statuksesta, muuta eihän se estä laaja-alaista ajattelua.
No tää on vähän tilakohtainen juttu, mutta tehokkaalla karjatilalla peltotuet on liikevaihdosta 10%!
-
Musta tossa oikea hinta olisi jossakin 125e paikkeilla tai melkein alle tuon jos ostaja kerran hakee tavaran. Hyvä sulle jos saat kalliimmalla myytyä sen jonnekkin itse ostan halvemmalla jostakin jos tarvetta on. Tässä näkee just sen, että se vilja myydään sinne liikkeelle siihen 130 miinus rahti mutta ei yli 120 sille toiselle farmarille vaan sen pitäisi maksaa vähintään se 130 ja hakea jyvät vielä. Ja varmaan punnittaakin omaan piikkiin.
Ootkos kysynyt, mitä sulle rehuvilja tulisi ulkomailta ostettuna maksamaan? Ala ostamaan sieltä!
Kotimaan viljanhinnassa on joka ainoassa tonnissa itämerivähennys viljanviljelijän piikkiin, niissäkin jotka jää kotimaan eläintiloille ruuaksi tai kotimaan teollisuuden käyttöön. Vain pieni osa menee vientiin. Silti joka tonni on kolmisenkymmpiä alle maailmanmarkkinahinnan.
Tossahan se ongelma on. Tulee herkästi täysrehu halvemmaksi kuin ostaa viljaa. Jauhattaa se ja ostaa siihen rypsit, kivenäiset, vitamiinit ja hivenaineet.
-
Vähän kaukana otsikosta mutta..
Olisi oikein erottaa tukimielessä pelto kotieläintaloudesta. Perusteluna se että, kotieläintalous on pellon tuotteiden jalostamista.
Eihän pelto tarvitse eläimiä viljelyyn, eikä navetta peltoja, jos saa rehut jostain ja lannat johonkin.
On täysin käsittämätöntä että, kotieläintuotanto tarvitsee ylipäätään tukea koska eläimet saavat jo kerran tuettua rehua.
Itse nautin kotieläin tilan statuksesta, muuta eihän se estä laaja-alaista ajattelua.
No tää on vähän tilakohtainen juttu, mutta tehokkaalla karjatilalla peltotuet on liikevaihdosta 10%!
Tuosta voi päätellä että, tuki kotieläintaloudelle on turhaa.
-
Vähän kaukana otsikosta mutta..
Olisi oikein erottaa tukimielessä pelto kotieläintaloudesta. Perusteluna se että, kotieläintalous on pellon tuotteiden jalostamista.
Eihän pelto tarvitse eläimiä viljelyyn, eikä navetta peltoja, jos saa rehut jostain ja lannat johonkin.
On täysin käsittämätöntä että, kotieläintuotanto tarvitsee ylipäätään tukea koska eläimet saavat jo kerran tuettua rehua.
Itse nautin kotieläin tilan statuksesta, muuta eihän se estä laaja-alaista ajattelua.
No tää on vähän tilakohtainen juttu, mutta tehokkaalla karjatilalla peltotuet on liikevaihdosta 10%!
-
Vähän kaukana otsikosta mutta..
Olisi oikein erottaa tukimielessä pelto kotieläintaloudesta. Perusteluna se että, kotieläintalous on pellon tuotteiden jalostamista.
Eihän pelto tarvitse eläimiä viljelyyn, eikä navetta peltoja, jos saa rehut jostain ja lannat johonkin.
On täysin käsittämätöntä että, kotieläintuotanto tarvitsee ylipäätään tukea koska eläimet saavat jo kerran tuettua rehua.
Itse nautin kotieläin tilan statuksesta, muuta eihän se estä laaja-alaista ajattelua.
No tää on vähän tilakohtainen juttu, mutta tehokkaalla karjatilalla peltotuet on liikevaihdosta 10%!
liikevaihdosta 10% ja liikevoitosta 110% :)
-
No näkihän tuo missä se älinä alkoi kun ehdotti 20-25% tuetonta pakkokesannointia jos tila harrastaa viljan myyntiä. Ongelma tais olla siinä että jos KOTIELÄINTILA käyttää viljan rehuksi omalle karjalleen, niin silloin pakkokesanoinista olisi vapautettu.
On t2:lla pokkaa. Ehdottaa kasvinviljelytilalle 25 % tukileikkausta jos tila tuottaa viljaa myyntiin. Miksiköhän se kasvitila yleensä tuottaa viljaa ?
Eli win-win tilanne olisi kotieläintilalta kaikki pois ja ne sitten siirrettäisiin kasvitilalle?
Eli jos kasvitilalta ei leikata tukia niin kotieläintilalta ne jotenkin siirtyisivät kasvitilalle ????? Kyl sulla taitaa olla pönttö aika pahoin sekasin.
-
No näkihän tuo missä se älinä alkoi kun ehdotti 20-25% tuetonta pakkokesannointia jos tila harrastaa viljan myyntiä. Ongelma tais olla siinä että jos KOTIELÄINTILA käyttää viljan rehuksi omalle karjalleen, niin silloin pakkokesanoinista olisi vapautettu.
On t2:lla pokkaa. Ehdottaa kasvinviljelytilalle 25 % tukileikkausta jos tila tuottaa viljaa myyntiin. Miksiköhän se kasvitila yleensä tuottaa viljaa ?
Eli win-win tilanne olisi kotieläintilalta kaikki pois ja ne sitten siirrettäisiin kasvitilalle?
Eli jos kasvitilalta ei leikata tukia niin kotieläintilalta ne jotenkin siirtyisivät kasvitilalle ????? Kyl sulla taitaa olla pönttö aika pahoin sekasin.
Taisin ehdottaa myös niille kotieläintiloille jotka tuottaa viljaa myyntiin.
-
Niin eli se molemminpuolinen hyöty ei ole näköjään mahdollinen asia, mieluummin näköjään eläintenkasvattaja ostaa rehunsa keskusliikkeeltä siihen 140€/tn(tai enemmänkin)+rahti kuin maksaa viljanviljelijälle 130€/tn+rahti...sinäänsä jännä että jostain näkökulmasta on puntit olevinaan tasan kun toinen saa max. 5€/tn hyödyn ja toinen vähintään 15€/tn.
Hommahan menee niin, että kysyntä määrää hinnan. Ja ei kai kukaan eläinten kasvattaja osta rehuviljojaan keskusliikkeiden kautta. Jos ostaa niin näillä hintatasoilla on äkkiä entinen eläinten kasvattaja. Ihan mielelläänhän täällä maksettaisiin siitä rehusta vaikka sille naapurin viljelijälle enemmän, mutta varaa ei vain ole. Kulut on vedettävä niin alas kuin mahdollista. Bisnestä tää vaan on. Turha kai tästäkään asiasta on enempää vääntää. Yrittäkää kaikessa rauhassa tällä lokiikalla myydä rehuviljaa voi olla, että saatte sen myydä sitten sinne keskusliikkeelle hyvään hintaan..
Vähän kaukana otsikosta mutta..
Olisi oikein erottaa tukimielessä pelto kotieläintaloudesta. Perusteluna se että, kotieläintalous on pellon tuotteiden jalostamista.
Eihän pelto tarvitse eläimiä viljelyyn, eikä navetta peltoja, jos saa rehut jostain ja lannat johonkin.
On täysin käsittämätöntä että, kotieläintuotanto tarvitsee ylipäätään tukea koska eläimet saavat jo kerran tuettua rehua.
Itse nautin kotieläin tilan statuksesta, muuta eihän se estä laaja-alaista ajattelua.
En nyt ole varma ymmärsinkö oikein, mutta meinaat siis sitä, että eläimet eivät saisi minkäänlaisia tukia ainoastaan peltoa tuettaisiin samalla kiinteällä summalla oli se sitten missä käytössä tai kenen tahansa? Ihan suotavaa ajattelua mutta sitten täytyisi lopputuotteen hintaan saada korotus. Samallahan voitaisiin pellotkin jättää pois tuesta ja lopputuotteen hintaan korotus?
Ei eläintenpito peltoa tarvi, mutta yleensä siitä on ainoastaan hyötyä. Varmistaa rehun saatavuuden samoin kuin lannanlevitys alan. Mitä omavaraisempi eläintila on pellon suhteen sen parempi mun mielestä. Tasaa riskejä kummasti.
No tää on vähän tilakohtainen juttu, mutta tehokkaalla karjatilalla peltotuet on liikevaihdosta 10%!
On todellakin tilakohtainen juttu. Eikös toi nyt riipu aika paljon siitä paljon sitä peltoa on suhteessa eläimiin. Ja nauttivatko pellot millaisia tukia (raiviot) ja millaisilla tuilla eläimet on. Tätä asiaa nyt ei kyllä kannattaisi mitenkään yleistää. Totta on se, että liikevaihdosta voi peltotuet olla mitättömät, mutta ainakin itselle ne on hyvin tarpeelliset. Ja tämä johtuu ihan siitä vääristymästä että peltoja viljellään ja eläimiä pidetään ainoastaan sen vuoksi, että tuet tulee eikä sen vuoksi, että siitä hommasta jotain jäisi käteen. Tai jää siitä mutta ei kai kukaan voi väittää, että sillä kunnolla eläisi?
-
Ristus tuota tissinkoittajien ruikutusta ja ahneutta.
-
Niin eli se molemminpuolinen hyöty ei ole näköjään mahdollinen asia, mieluummin näköjään eläintenkasvattaja ostaa rehunsa keskusliikkeeltä siihen 140€/tn(tai enemmänkin)+rahti kuin maksaa viljanviljelijälle 130€/tn+rahti...sinäänsä jännä että jostain näkökulmasta on puntit olevinaan tasan kun toinen saa max. 5€/tn hyödyn ja toinen vähintään 15€/tn.
Hommahan menee niin, että kysyntä määrää hinnan. Ja ei kai kukaan eläinten kasvattaja osta rehuviljojaan keskusliikkeiden kautta. Jos ostaa niin näillä hintatasoilla on äkkiä entinen eläinten kasvattaja. Ihan mielelläänhän täällä maksettaisiin siitä rehusta vaikka sille naapurin viljelijälle enemmän, mutta varaa ei vain ole. Kulut on vedettävä niin alas kuin mahdollista. Bisnestä tää vaan on. Turha kai tästäkään asiasta on enempää vääntää. Yrittäkää kaikessa rauhassa tällä lokiikalla myydä rehuviljaa voi olla, että saatte sen myydä sitten sinne keskusliikkeelle hyvään hintaan..
Vähän kaukana otsikosta mutta..
Olisi oikein erottaa tukimielessä pelto kotieläintaloudesta. Perusteluna se että, kotieläintalous on pellon tuotteiden jalostamista.
Eihän pelto tarvitse eläimiä viljelyyn, eikä navetta peltoja, jos saa rehut jostain ja lannat johonkin.
On täysin käsittämätöntä että, kotieläintuotanto tarvitsee ylipäätään tukea koska eläimet saavat jo kerran tuettua rehua.
Itse nautin kotieläin tilan statuksesta, muuta eihän se estä laaja-alaista ajattelua.
En nyt ole varma ymmärsinkö oikein, mutta meinaat siis sitä, että eläimet eivät saisi minkäänlaisia tukia ainoastaan peltoa tuettaisiin samalla kiinteällä summalla oli se sitten missä käytössä tai kenen tahansa? Ihan suotavaa ajattelua mutta sitten täytyisi lopputuotteen hintaan saada korotus. Samallahan voitaisiin pellotkin jättää pois tuesta ja lopputuotteen hintaan korotus?
Ei eläintenpito peltoa tarvi, mutta yleensä siitä on ainoastaan hyötyä. Varmistaa rehun saatavuuden samoin kuin lannanlevitys alan. Mitä omavaraisempi eläintila on pellon suhteen sen parempi mun mielestä. Tasaa riskejä kummasti.
No tää on vähän tilakohtainen juttu, mutta tehokkaalla karjatilalla peltotuet on liikevaihdosta 10%!
On todellakin tilakohtainen juttu. Eikös toi nyt riipu aika paljon siitä paljon sitä peltoa on suhteessa eläimiin. Ja nauttivatko pellot millaisia tukia (raiviot) ja millaisilla tuilla eläimet on. Tätä asiaa nyt ei kyllä kannattaisi mitenkään yleistää. Totta on se, että liikevaihdosta voi peltotuet olla mitättömät, mutta ainakin itselle ne on hyvin tarpeelliset. Ja tämä johtuu ihan siitä vääristymästä että peltoja viljellään ja eläimiä pidetään ainoastaan sen vuoksi, että tuet tulee eikä sen vuoksi, että siitä hommasta jotain jäisi käteen. Tai jää siitä mutta ei kai kukaan voi väittää, että sillä kunnolla eläisi?
Kyllä niitäkin on, tiedän yhden mullifarmarin kun osti paikallisen hankkijan varastosta 200tn rehuohraa, tuskin sai ihan 130€/tn hinnalla. Eikä ollut muuten ensimmäinen vuosi kun näin käy, ostaa toki myös viljelijöiltä suoraan sillä hintaa mitä avena maksaa+ puolet puntarikulusta ja puolet autoilijan rahdista. Ja mikä tärkeintä maksu tulee viikonsisällä toimituksesta jos ei muuta ole so***** ja muistaa maksaa nekin jotka sovitaan vaikkapa vuodenvaihteen yli meneväksi.
Itse olen sitämieltä että siitä on bisnes melkoisen kaukana jos täyspitkästä kuormasta viljanviljelijä voi netota muutamasta kympistä reiluun sataseen lisää ja kaikki ei edes pysty ottamaan 40tn kerralla vastaan.
Tuohon tukihommaan en sano muuta kuin sen että ehkä se eläintenkasvatus pitäisi rinnastaa siihen jos viljatilalla kunnostetaan omasta sadosta myyntisiementä, jauhetaan viljasta jauhoja tms.
-
Niin eli se molemminpuolinen hyöty ei ole näköjään mahdollinen asia, mieluummin näköjään eläintenkasvattaja ostaa rehunsa keskusliikkeeltä siihen 140€/tn(tai enemmänkin)+rahti kuin maksaa viljanviljelijälle 130€/tn+rahti...sinäänsä jännä että jostain näkökulmasta on puntit olevinaan tasan kun toinen saa max. 5€/tn hyödyn ja toinen vähintään 15€/tn.
Hommahan menee niin, että kysyntä määrää hinnan. Ja ei kai kukaan eläinten kasvattaja osta rehuviljojaan keskusliikkeiden kautta. Jos ostaa niin näillä hintatasoilla on äkkiä entinen eläinten kasvattaja. Ihan mielelläänhän täällä maksettaisiin siitä rehusta vaikka sille naapurin viljelijälle enemmän, mutta varaa ei vain ole. Kulut on vedettävä niin alas kuin mahdollista. Bisnestä tää vaan on. Turha kai tästäkään asiasta on enempää vääntää. Yrittäkää kaikessa rauhassa tällä lokiikalla myydä rehuviljaa voi olla, että saatte sen myydä sitten sinne keskusliikkeelle hyvään hintaan..
Vähän kaukana otsikosta mutta..
Olisi oikein erottaa tukimielessä pelto kotieläintaloudesta. Perusteluna se että, kotieläintalous on pellon tuotteiden jalostamista.
Eihän pelto tarvitse eläimiä viljelyyn, eikä navetta peltoja, jos saa rehut jostain ja lannat johonkin.
On täysin käsittämätöntä että, kotieläintuotanto tarvitsee ylipäätään tukea koska eläimet saavat jo kerran tuettua rehua.
Itse nautin kotieläin tilan statuksesta, muuta eihän se estä laaja-alaista ajattelua.
En nyt ole varma ymmärsinkö oikein, mutta meinaat siis sitä, että eläimet eivät saisi minkäänlaisia tukia ainoastaan peltoa tuettaisiin samalla kiinteällä summalla oli se sitten missä käytössä tai kenen tahansa? Ihan suotavaa ajattelua mutta sitten täytyisi lopputuotteen hintaan saada korotus. Samallahan voitaisiin pellotkin jättää pois tuesta ja lopputuotteen hintaan korotus?
Ei eläintenpito peltoa tarvi, mutta yleensä siitä on ainoastaan hyötyä. Varmistaa rehun saatavuuden samoin kuin lannanlevitys alan. Mitä omavaraisempi eläintila on pellon suhteen sen parempi mun mielestä. Tasaa riskejä kummasti.
No tää on vähän tilakohtainen juttu, mutta tehokkaalla karjatilalla peltotuet on liikevaihdosta 10%!
On todellakin tilakohtainen juttu. Eikös toi nyt riipu aika paljon siitä paljon sitä peltoa on suhteessa eläimiin. Ja nauttivatko pellot millaisia tukia (raiviot) ja millaisilla tuilla eläimet on. Tätä asiaa nyt ei kyllä kannattaisi mitenkään yleistää. Totta on se, että liikevaihdosta voi peltotuet olla mitättömät, mutta ainakin itselle ne on hyvin tarpeelliset. Ja tämä johtuu ihan siitä vääristymästä että peltoja viljellään ja eläimiä pidetään ainoastaan sen vuoksi, että tuet tulee eikä sen vuoksi, että siitä hommasta jotain jäisi käteen. Tai jää siitä mutta ei kai kukaan voi väittää, että sillä kunnolla eläisi?
Tarpeelisuutta tuo ei kiistä, mutta ilmoittaa sen suuruusluokan peltotukien osalta. Eli kannattaa miettiä tekeekö sen 50 hehtaarin raivion navetan nurkalle, vai vuokraako/ostaako 50kpl hehtaarin plänttejä ympäri kyliä tukien takia.
-
Tarpeelisuutta tuo ei kiistä, mutta ilmoittaa sen suuruusluokan peltotukien osalta. Eli kannattaa miettiä tekeekö sen 50 hehtaarin raivion navetan nurkalle, vai vuokraako/ostaako 50kpl hehtaarin plänttejä ympäri kyliä tukien takia.
Tässä taitaa olla nyt niin paljon eroja ettei meidän kannata tätä pahemmin vertailla, eikä asiaa kannattaisi yleistää. Jos tuollainen raivaus olisi mahdollista niin eipä tuota itsekkään tarvitsi miettiä varsinkaan jos vaihtoehtona on hehtaarin läntit pitkin maakuntaa. Tällä seudulla vaan lähestulkoon kaikki raivattava on raivattu ainakaan tuollaisia 50ha paloja ei ole yhden omistajan alla, että onnistuisi raivaaminen. Ja peltolohkot ovat yleensä hieman isompia kuin noita hehtaarin paloja pitkin maakuntaa.
-
Tarpeelisuutta tuo ei kiistä, mutta ilmoittaa sen suuruusluokan peltotukien osalta. Eli kannattaa miettiä tekeekö sen 50 hehtaarin raivion navetan nurkalle, vai vuokraako/ostaako 50kpl hehtaarin plänttejä ympäri kyliä tukien takia.
Tässä taitaa olla nyt niin paljon eroja ettei meidän kannata tätä pahemmin vertailla, eikä asiaa kannattaisi yleistää. Jos tuollainen raivaus olisi mahdollista niin eipä tuota itsekkään tarvitsi miettiä varsinkaan jos vaihtoehtona on hehtaarin läntit pitkin maakuntaa. Tällä seudulla vaan lähestulkoon kaikki raivattava on raivattu ainakaan tuollaisia 50ha paloja ei ole yhden omistajan alla, että onnistuisi raivaaminen. Ja peltolohkot ovat yleensä hieman isompia kuin noita hehtaarin paloja pitkin maakuntaa.
Valtion politiikka estää järkevän rakenne kehityksen.
-
Suomessa nyt ei voi väittää, etttei rakennekehitystä olisi tapahtunut.
-SS-
-
Valtion politiikka estää järkevän rakenne kehityksen.
Totta. Pidetään koko suomi asuttuna ja maataloutta pitää voida harjoittaa ympäri maata. En edelleenkään ymmärrä mitä järkeä on siinä, että hyvillä viljelyalueilla pellot kasvavat hömppää ja niitä metsitetään kun toisaalla sinne mäensyrjän kivikkoon raivataan uutta peltoa.
Suomessa nyt ei voi väittää, etttei rakennekehitystä olisi tapahtunut.
-SS-
Ei mutta meneekö kehitys oikeaan suuntaan? Nyt kehityksen suunta on sivutoimiviljelyyn, kun päätoimisena ei saa riittävää toimeentuloa. Kehitystä pitäisi ajaa voimakkaammin päätoimiseen viljelyyn ja sille soveltuvilla alueilla.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Jos viljanviljelijällä on omistuksessa vaikka sata hehtaaria peltoa ja tila on täysin velaton, niin komeasti pärjää pankolla loppuajan.
Mutta aika harva kehittyvä tila on velaton. Ja näillä maan hinnoilla, työtä on tehtävä tilan ulkopuolellakin.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
Kuka on pakkolunastamisesta puhunut? Minusta koko pakkolunastus ei kuulu markkinatalouteen.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
Kuka on pakkolunastamisesta puhunut? Minusta koko pakkolunastus ei kuulu markkinatalouteen.
Kuuluuko maidontuotannossa mikään markkinatalouteen ??
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
Kuka on pakkolunastamisesta puhunut? Minusta koko pakkolunastus ei kuulu markkinatalouteen.
Ei kai siinä muuta kun vaan lataat euroja pöytään. Niin kauan että alkaa markkinat toimia.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
Kuka on pakkolunastamisesta puhunut? Minusta koko pakkolunastus ei kuulu markkinatalouteen.
Kuuluuko maidontuotannossa mikään markkinatalouteen ??
Kuuluu. Kaikki!
-
>Kuuluu. Kaikki!
Mielestäni ei taas kuulu yhtään mikään
-
Vaikka isoillakin tiloilla on hömppäheinää, niin kuin SS on mainostanut, niin kyllä hömppätuet rakennemuutosta hidastaa, koska pienten sivutoimiviljatilojen viljely on helppoa, laittamalla osa hömpälle viljelykalusto ei kulu, eikä näin ollen tule tarvetta koneinvestoinneille, ja vanhalla kalustolla voidaan viljellä maailman tappiin asti.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Mm. se hyöty, että pystyy tekemään kaikki viljelystyöt täysin optimaaliseen aikaan vain sääolosuhteiden rajoitteissa. Näin ollen työt tulee tehdyksi rennosti, mukavasti, virkeänä, turvallisesti, tarkkaan suunnitellusti, rauhallisesti - ja kaiken kaikkiaan niin, että on mahdollista saada paras mahdollinen tulos ja tuotos.
Aika kuluu niinä pakollisten peltoviljelytöiden ulkopuolelle jäävinä 8-9 kuukautena mm. leppoisasti lomaillen pitkillä ulkomaanmatkoilla, rakennuksia, koneita, peltoja ja teitä kunnostaen/ rakentaen, metsänhoitotöitä tehden, perheen kanssa harrastaen ja oleskellen. Lisäksi on vielä mahdollista rauhassa ja harkiten säädellä sijoitustuotteita optimaalisesti tuottaviksi. Pitkästymisen mahdollisuutta ei ole.
-
>Kuuluu. Kaikki!
Mielestäni ei taas kuulu yhtään mikään
Markkinatalous ei ole synonyymi polkuhintaan myymiselle. Vaikka viljaukkelipoloisista moni niin kuvitteleekin. :-X
-
Vaikka isoillakin tiloilla on hömppäheinää, niin kuin SS on mainostanut, niin kyllä hömppätuet rakennemuutosta hidastaa, koska pienten sivutoimiviljatilojen viljely on helppoa, laittamalla osa hömpälle viljelykalusto ei kulu, eikä näin ollen tule tarvetta koneinvestoinneille, ja vanhalla kalustolla voidaan viljellä maailman tappiin asti.
Tätähän tässä on yritetty selittää. Ja jos iso tila pistää osan pelloistaan hömpälle niin voi voi silti vain kaikki hömppätuet pois. Tehköön se isotila muutoksia. Hömppätuet antavat kaiken maailman tilkuille saman arvon kuin kunnollisillekkin pelloille. Ja ei kai ole tarkoitus, että joku ISOTILA voi vain vuokrailla ja ostella lisää peltoa pistäen ne hömpälle jonka jälkeen pääsee pullistelemaan KM:n suurin tila palstalla. Tälläiset kaikenlaiset tukiautomaatit tulisi poistaa.
-
Vaikka isoillakin tiloilla on hömppäheinää, niin kuin SS on mainostanut, niin kyllä hömppätuet rakennemuutosta hidastaa, koska pienten sivutoimiviljatilojen viljely on helppoa, laittamalla osa hömpälle viljelykalusto ei kulu, eikä näin ollen tule tarvetta koneinvestoinneille, ja vanhalla kalustolla voidaan viljellä maailman tappiin asti.
Tätähän tässä on yritetty selittää. Ja jos iso tila pistää osan pelloistaan hömpälle niin voi voi silti vain kaikki hömppätuet pois. Tehköön se isotila muutoksia. Hömppätuet antavat kaiken maailman tilkuille saman arvon kuin kunnollisillekkin pelloille. Ja ei kai ole tarkoitus, että joku ISOTILA voi vain vuokrailla ja ostella lisää peltoa pistäen ne hömpälle jonka jälkeen pääsee pullistelemaan KM:n suurin tila palstalla. Tälläiset kaikenlaiset tukiautomaatit tulisi poistaa.
Sosialistille ei tahdo markkinatalous upota kuin kiväärillä.
-
>Kuuluu. Kaikki!
Mielestäni ei taas kuulu yhtään mikään
No minkäs sille mahtaa jos kaikki ei osaa bisnestä tehdä että sais kunnon hinnan tuotteelle?
-
Vaikka isoillakin tiloilla on hömppäheinää, niin kuin SS on mainostanut, niin kyllä hömppätuet rakennemuutosta hidastaa, koska pienten sivutoimiviljatilojen viljely on helppoa, laittamalla osa hömpälle viljelykalusto ei kulu, eikä näin ollen tule tarvetta koneinvestoinneille, ja vanhalla kalustolla voidaan viljellä maailman tappiin asti.
Jos 30 hehtaarin viljatila laittaa maksimimäärän luonnonhoitopeltoa, suojavyöhykettä, saneerauskasvia ja mitä niitä onkaan, niin totta - ei paljoa kalusto kulu eikä tule uusimistarvetta.
Mutta ei se kalusto kyllä paljoa enempää kulu, vaikka joka hehtaari puskisi kuuden tonnin rehuviljasatoja. Jos traktoriin tulee 200 tuntia vuodessa, sillä ajaa 25 vuotta, ennen kuin tulee ehkä joku raidentangon pää uusittavaksi ja 50 vuotta ennen kuin alkaa moottorista tai voimansiirrosta löytyä mitään käytössä kulunutta. Ikä aiheuttaa tiivisteiden ja letkujen hapertumista ja korroosiota, mutta pikemminkin sitä enemmän, mitä vähemmällä käytöllä kone on.
En kyllä itse ainakaan tiedä, mitä minä siitä kärsin, että joku toinen viljelee pelloillaan riista-, maisema-, saneeraus, suojavyöhyke- tai madonruokintakasveja. Paljoa enempää en tosin kärsi siitäkään, jos hän viljelee ohraa, kuminaa, hevosen heinää tai sokerijuurikasta. On näissä omissakin hommissa miettimistä, niin ei jaksa liikaa päätään vaivata muiden valinnoilla.
Mutta yllättävän moni jaksaa. Tuet halutaan pois pieniltä tiloilta, sivutoimisilta viljelijöiltä, eläkeläisiltä, luomuviljelijöiltä, karjatilallisilta, siemenpakkaajilta, c-tukialueelta, vasenkätisiltä, ruotsinkielisiltä, sivareilta, homoilta ja Perussuomalaisten kannattajilta. Ja samalla voitaisiin kieltää suorakylvö, glyfosaatti, venäläiset lannoitteet, moottorikelkkailu, metsästys, ulkomaan matkat, Björn Wahlroos, äijäjooga ja pitkät aluhousut - koska itse en käytä.
-
Vaikka isoillakin tiloilla on hömppäheinää, niin kuin SS on mainostanut, niin kyllä hömppätuet rakennemuutosta hidastaa, koska pienten sivutoimiviljatilojen viljely on helppoa, laittamalla osa hömpälle viljelykalusto ei kulu, eikä näin ollen tule tarvetta koneinvestoinneille, ja vanhalla kalustolla voidaan viljellä maailman tappiin asti.
Jos 30 hehtaarin viljatila laittaa maksimimäärän luonnonhoitopeltoa, suojavyöhykettä, saneerauskasvia ja mitä niitä onkaan, niin totta - ei paljoa kalusto kulu eikä tule uusimistarvetta.
Mutta ei se kalusto kyllä paljoa enempää kulu, vaikka joka hehtaari puskisi kuuden tonnin rehuviljasatoja. Jos traktoriin tulee 200 tuntia vuodessa, sillä ajaa 25 vuotta, ennen kuin tulee ehkä joku raidentangon pää uusittavaksi ja 50 vuotta ennen kuin alkaa moottorista tai voimansiirrosta löytyä mitään käytössä kulunutta. Ikä aiheuttaa tiivisteiden ja letkujen hapertumista ja korroosiota, mutta pikemminkin sitä enemmän, mitä vähemmällä käytöllä kone on.
En kyllä itse ainakaan tiedä, mitä minä siitä kärsin, että joku toinen viljelee pelloillaan riista-, maisema-, saneeraus, suojavyöhyke- tai madonruokintakasveja. Paljoa enempää en tosin kärsi siitäkään, jos hän viljelee ohraa, kuminaa, hevosen heinää tai sokerijuurikasta. On näissä omissakin hommissa miettimistä, niin ei jaksa liikaa päätään vaivata muiden valinnoilla.
Mutta yllättävän moni jaksaa. Tuet halutaan pois pieniltä tiloilta, sivutoimisilta viljelijöiltä, eläkeläisiltä, luomuviljelijöiltä, karjatilallisilta, siemenpakkaajilta, c-tukialueelta, vasenkätisiltä, ruotsinkielisiltä, sivareilta, homoilta ja Perussuomalaisten kannattajilta. Ja samalla voitaisiin kieltää suorakylvö, glyfosaatti, venäläiset lannoitteet, moottorikelkkailu, metsästys, ulkomaan matkat, Björn Wahlroos, äijäjooga ja pitkät aluhousut - koska itse en käytä.
Tykkäisin jos tämä olis fasepookki 😁
-
hyvää ja asiallista tekstiä jösseltä,thumps up
jokainen taplaa tyylillään
-
No vuodenvaihteen jälkeen kait tiedetään mikä on seuraava 5 vuotis kausi ja miten rahat jaetaan. Tosiasia on että 20% pitäs budjettia maatalouden osalta leikata JOS kotimaista rahoitusta ei löydy. En jaksa oikein uskoa että valtion kirstusta löytyisi joku 200 miljoonaa yks kaks lisää maatalouteen.
-
No vuodenvaihteen jälkeen kait tiedetään mikä on seuraava 5 vuotis kausi ja miten rahat jaetaan. Tosiasia on että 20% pitäs budjettia maatalouden osalta leikata JOS kotimaista rahoitusta ei löydy. En jaksa oikein uskoa että valtion kirstusta löytyisi joku 200 miljoonaa yks kaks lisää maatalouteen.
No täälläkin osa maajusseista ruoskii omaa ammattia ja ammattikuntaa. Hyvin on saaneet kaikenmaailman ekonomistit, veljet vasemmalta oikealle sekä somekirjoittelijat saamaan nostatettua syyllisyydentunnon maanviljelijöille nauttimistamme maataloustuista, niin että tätä porukkaa mielistelläkseen halutaan tukitasoja laskea.
-
No vuodenvaihteen jälkeen kait tiedetään mikä on seuraava 5 vuotis kausi ja miten rahat jaetaan. Tosiasia on että 20% pitäs budjettia maatalouden osalta leikata JOS kotimaista rahoitusta ei löydy. En jaksa oikein uskoa että valtion kirstusta löytyisi joku 200 miljoonaa yks kaks lisää maatalouteen.
Tuskin tiedetään. Eiköhän tätä ohjelmakautta jatketa taas pari vuotta ja syödään seuraavan ohjelmakauden rahoja.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
Kuka on pakkolunastamisesta puhunut? Minusta koko pakkolunastus ei kuulu markkinatalouteen.
Kuuluuko maidontuotannossa mikään markkinatalouteen ??
Kuuluu. Kaikki!
Väärin. Ei mikään!
-
mikä suomessa oikein on ?
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
Kuka on pakkolunastamisesta puhunut? Minusta koko pakkolunastus ei kuulu markkinatalouteen.
Kuuluuko maidontuotannossa mikään markkinatalouteen ??
Kuuluu. Kaikki!
Väärin. Ei mikään!
Minkäs sille mahtaa jos maidontuottajat on niin fiksuja että omistavat jalostavan teolisuuden. Eli kuuluu kaikki markkinatalouteen.
-
Vaikka isoillakin tiloilla on hömppäheinää, niin kuin SS on mainostanut, niin kyllä hömppätuet rakennemuutosta hidastaa, koska pienten sivutoimiviljatilojen viljely on helppoa, laittamalla osa hömpälle viljelykalusto ei kulu, eikä näin ollen tule tarvetta koneinvestoinneille, ja vanhalla kalustolla voidaan viljellä maailman tappiin asti.
Jos 30 hehtaarin viljatila laittaa maksimimäärän luonnonhoitopeltoa, suojavyöhykettä, saneerauskasvia ja mitä niitä onkaan, niin totta - ei paljoa kalusto kulu eikä tule uusimistarvetta.
Mutta ei se kalusto kyllä paljoa enempää kulu, vaikka joka hehtaari puskisi kuuden tonnin rehuviljasatoja. Jos traktoriin tulee 200 tuntia vuodessa, sillä ajaa 25 vuotta, ennen kuin tulee ehkä joku raidentangon pää uusittavaksi ja 50 vuotta ennen kuin alkaa moottorista tai voimansiirrosta löytyä mitään käytössä kulunutta. Ikä aiheuttaa tiivisteiden ja letkujen hapertumista ja korroosiota, mutta pikemminkin sitä enemmän, mitä vähemmällä käytöllä kone on.
En kyllä itse ainakaan tiedä, mitä minä siitä kärsin, että joku toinen viljelee pelloillaan riista-, maisema-, saneeraus, suojavyöhyke- tai madonruokintakasveja. Paljoa enempää en tosin kärsi siitäkään, jos hän viljelee ohraa, kuminaa, hevosen heinää tai sokerijuurikasta. On näissä omissakin hommissa miettimistä, niin ei jaksa liikaa päätään vaivata muiden valinnoilla.
Mutta yllättävän moni jaksaa. Tuet halutaan pois pieniltä tiloilta, sivutoimisilta viljelijöiltä, eläkeläisiltä, luomuviljelijöiltä, karjatilallisilta, siemenpakkaajilta, c-tukialueelta, vasenkätisiltä, ruotsinkielisiltä, sivareilta, homoilta ja Perussuomalaisten kannattajilta. Ja samalla voitaisiin kieltää suorakylvö, glyfosaatti, venäläiset lannoitteet, moottorikelkkailu, metsästys, ulkomaan matkat, Björn Wahlroos, äijäjooga ja pitkät aluhousut - koska itse en käytä.
Tykkäisin jos tämä olis fasepookki 😁
Joo🙂
Jösse laittoi hyvää tekstiä.
-
No vuodenvaihteen jälkeen kait tiedetään mikä on seuraava 5 vuotis kausi ja miten rahat jaetaan. Tosiasia on että 20% pitäs budjettia maatalouden osalta leikata JOS kotimaista rahoitusta ei löydy. En jaksa oikein uskoa että valtion kirstusta löytyisi joku 200 miljoonaa yks kaks lisää maatalouteen.
No täälläkin osa maajusseista ruoskii omaa ammattia ja ammattikuntaa. Hyvin on saaneet kaikenmaailman ekonomistit, veljet vasemmalta oikealle sekä somekirjoittelijat saamaan nostatettua syyllisyydentunnon maanviljelijöille nauttimistamme maataloustuista, niin että tätä porukkaa mielistelläkseen halutaan tukitasoja laskea.
Hyvä kirjoitus tämäkin!
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
Kuka on pakkolunastamisesta puhunut? Minusta koko pakkolunastus ei kuulu markkinatalouteen.
Kuuluuko maidontuotannossa mikään markkinatalouteen ??
Kuuluu. Kaikki!
Väärin. Ei mikään!
Minkäs sille mahtaa jos maidontuottajat on niin fiksuja että omistavat jalostavan teolisuuden. Eli kuuluu kaikki markkinatalouteen.
Jep, niin toimi markkinatalous, Arla syöttää armeijan vaikka Suomessa euroopan tuetuin maidontuotanto.
-
Mitä hyötyä on päätoimisuudesta viljanviljelyssä? Kuinka saa aikansa kulumaan rospuuttoaikana? Sen takia moni hakee elämäänsä jotain muutakin sisältö tilan ulkopuolelta. Missäpä se aika mukavammin kuluisi, kuin työn merkeissä. Siitä tulee vielä rahaakin.
Ei siitä muuta hyötyä ole, kuin sitten voi kuvitella olevansa eturiviläinen.
Mutta onkos eturiviläiset sitä miettineet, kun haluavat peltojen hinnan alas, niin heidän omaisuutensa arvo romahtaa. Ja toisaalta jos pellon arvo romahtaa, niin en minä noita länttejäni ainakaan myy, vaan ostan peltoauton tai pari. Siinä sitten rällätään eturiviläisten kiusana 😂
Äläpäs luule. Noita tilanteita varten lobataan parhaillaankin "rakennemuutosmaan hävittämisen kieltolakia" , aivan kuin omapäisille harsintametsänomistajillekin aikanaan laitettiin metsät hakkuukieltoon, ja kohta lunastettiin pois. Eli varopa vaan, jos uhkaat metsittää mieluummin kuin maanottajille antaisit, niin kohta on salkkumiehet naulaamassa oveen takavarikointilappua. Tämä ei olisi näennäisporvarilliselle maanhankintaelinkeinolle mikään ongelma.
-SS-
Suomessa on pari asiaa mihin markkinatalous ei saa vaikuttaa. Palkat, pellon hinta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ja tuet.
Eli oman tilasi laajentaminen väkipakolla naapureilta pakkolunastamalla olisi oman mielesi mukaista markkinataloutta ?
-SS-
Kuka on pakkolunastamisesta puhunut? Minusta koko pakkolunastus ei kuulu markkinatalouteen.
Kuuluuko maidontuotannossa mikään markkinatalouteen ??
Kuuluu. Kaikki!
Väärin. Ei mikään!
Minkäs sille mahtaa jos maidontuottajat on niin fiksuja että omistavat jalostavan teolisuuden. Eli kuuluu kaikki markkinatalouteen.
Jep, niin toimi markkinatalous, Arla syöttää armeijan vaikka Suomessa euroopan tuetuin maidontuotanto.
No minkäs sille mahtaa jos Suomessa on Euroopan kommunistisimmat virkamiehet.
-
Jonkun päivän maas.tullissa taisi olla jo ennakkotietoja tulevasta, joten "hömpät ja viherryttäminen" jatkuu ja voi olla, että jopa lisääntyvät, sen verran on koppakuoriaiset ja muut ötökät vähentyneet.
Jössen kanssa samoilla linjoilla. Jokaisen kannattaa hyödyntää tuet oman tilan kannalta optimisti. Ei kai tässä enää kukaan oikeasti kanna huolta kansakunnan ruokahuollosta. Oma toimeentulo kai se on yritystoiminnan peruslähtökohta.
-
niinpä tuo taitaa mennä. on se kiva kun ei tartrte rexssata onko kansalla leipää . tuissareiota ei kuitenkaan löyty kuten 1917 joten saamma nukkua ruususen unta.
-
Nykysysteemi luultavasti jatkuu ja hyvä niin. Lhp pelloille tukialan voisi nostaa 50 prosenttiin.
-
Nykysysteemi luultavasti jatkuu ja hyvä niin. Lhp pelloille tukialan voisi nostaa 50 prosenttiin.
Tätä mäkin toivon. Velkaa olisi seuraavalla tukikaudella sen verran vähän, että voisi puolittaa lehmämäärän ja alkaa hömppäilemään. Kyllä anttiX:ää v.ituttais entistä enempi tämä emopelleily.
-
Joo USA:ssa on vehnä semmoinen kasvi, ettei kuulemma sillä sielläkään pysty hankkimaan elantoa. Kaksoissatovuonna sitä käytetään viljelykiertokasvina soijapavun kanssa, josta voi jo jäädäkin jotain. Alimmillaan vehnä on ollut noin 70 dollaria tonni, tällä hetkellä noin 140 dollaria tonni. Että ei 150 euroa täällä ole vielä edes alhainen hinta.
Ja peltoa jos on joku perus 10000 eekkeriä on se jo 4000 ha. Että senkin kokoiset perheviljelmät ahistaa viljamaissa, niin miten sitten Suomessa joku 200 ha luulee olevansa maailmanmarkkinoiden herra.
Et on se hömppä Suomessa kyllä ehkä järkiratkaisu, nimenomaan isommilla aloilla. Pientilalla nyt on ihan sama, yrittääkö kukkoilla parinhehtaarin kasitonnarilla tai yhtään millään, tappiolle se menee silti aina.
-SS-
-
Maatalousekonomistien ennakointeja tulevista EU-tukiratkaisuista kun
lueskelee, niin niiden mukaan julkishyödykkeistä tukia tullaan jatkossakin maksamaan, eli käytännössä hömppäheinätuet tulee muodossa tai toisessa jatkumaan. Tätä perustellaan tukien oikeutuksella kuluttajien mielissä. Tuntuu vaan oudolta, onko tutkittu että eurooppalaiset kuluttajat haluavat tukirahojen vastineeksi nimenomaan hömppäheiniä ym.
-
Nykysysteemi luultavasti jatkuu ja hyvä niin. Lhp pelloille tukialan voisi nostaa 50 prosenttiin.
Tätä mäkin toivon. Velkaa olisi seuraavalla tukikaudella sen verran vähän, että voisi puolittaa lehmämäärän ja alkaa hömppäilemään. Kyllä anttiX:ää v.ituttais entistä enempi tämä emopelleily.
Ennenhän oli läpärien,vln ja kesantojen yhteismäärä mahdolista nostaa 50%. tais VEETIN mieli hallitus tuhota tämän systeemin.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Ja raivioille täydet tuet. Rahoitus vaikka pakkokesannoilta säästyneistä tuista.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Ja raivioille täydet tuet. Rahoitus vaikka pakkokesannoilta säästyneistä tuista.
No jos niillä reivioilla tuotetaan omalle karjalle rehua. Äkkiä tuntuisi ettei nyt älyttömästi kannata raivata jos pamahtaa 25% pakko kesanointi päälle myynti rehusta. Jos aatellaan että sulla 200 lehmää, niille 200 hehtaaria peltoa. Viljelet myynti ohraa 10 hehtaaria. Sulle pamahtaa 25% pakkokesannointi ilman tukia. Eli 10 hehtaarin takia joudut kesanoimaan 50 hehtaaria. Eli sinulla voi olla omassa rehuntuotannossa alaa 140 hehtaaria silloin. Kannataako taas tuottaa yli tuon 200 lehmän karjan rehuntarpeen varastoon joka vuosi lisää.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Ja raivioille täydet tuet. Rahoitus vaikka pakkokesannoilta säästyneistä tuista.
Hmm... raivioitahan alettaisiin tehdä hillittömästi, jos ne saisivat tuet, joita ensin vähennetään pakkokesannoimalla ? Jo "vanhaan hyvään aikaan" raiviot aiheuttivat markkinahäiriöitä aivan riittämiin, jolloin tuli raivauskiellot.
Oletettavasti on jonkin näköinen läppä tuo ehdotus..
-SS-
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Ja raivioille täydet tuet. Rahoitus vaikka pakkokesannoilta säästyneistä tuista.
Hmm... raivioitahan alettaisiin tehdä hillittömästi, jos ne saisivat tuet, joita ensin vähennetään pakkokesannoimalla ? Jo "vanhaan hyvään aikaan" raiviot aiheuttivat markkinahäiriöitä aivan riittämiin, jolloin tuli raivauskiellot.
Oletettavasti on jonkin näköinen läppä tuo ehdotus..
-SS-
Mähän selitin sen tuossa ylhäällä. Varsinkin jos pykäliä tulkitaan samalla pikkumaisuudella kuin nykyään, niin ei mitään ongelmaa synny.
-
Kovat on suunnitelmat. Vaikka EU-sopimuksessa nimenomaan pellot otettiin tukien piiriin, eikä mettät. Ei tarvitse mitään monimutkaisia kesantoehtoja tehdä. 100000 ha lisääntyi tukihehtaarit silloin kauden alkuaikana, sitten jäivät loput jonoon, kun havaittiin raivauksen tukia inflatoiva vaikutus.
-SS-
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Ja raivioille täydet tuet. Rahoitus vaikka pakkokesannoilta säästyneistä tuista.
No jos niillä reivioilla tuotetaan omalle karjalle rehua. Äkkiä tuntuisi ettei nyt älyttömästi kannata raivata jos pamahtaa 25% pakko kesanointi päälle myynti rehusta. Jos aatellaan että sulla 200 lehmää, niille 200 hehtaaria peltoa. Viljelet myynti ohraa 10 hehtaaria. Sulle pamahtaa 25% pakkokesannointi ilman tukia. Eli 10 hehtaarin takia joudut kesanoimaan 50 hehtaaria. Eli sinulla voi olla omassa rehuntuotannossa alaa 140 hehtaaria silloin. Kannataako taas tuottaa yli tuon 200 lehmän karjan rehuntarpeen varastoon joka vuosi lisää.
Tarkoittaako t2 sopivan peltomäärän per lehmä olevan 1 ha/ 1 lä ?
Jos raiviolle saisi täydet tuet karjan rehustuskäytöön niin tällöinhän rehut kannattaisi tuottaa mahdollisimman laajaperäisesti ---- eli kerätä paljon niitä himoittuja peltotukihehtaareita.
Millainen karjankasvattaja viljelee 200 ha pelloillaan 10 ha myyntiviljaa ja samalla hommaa 50 ha:n pakkokesannoinnin ilman tukia ?
Onkos t2 sun ideoissa jotain kehittämisen varaa ?
-
SS olettaa ihan oikein.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Ja raivioille täydet tuet. Rahoitus vaikka pakkokesannoilta säästyneistä tuista.
No jos niillä reivioilla tuotetaan omalle karjalle rehua. Äkkiä tuntuisi ettei nyt älyttömästi kannata raivata jos pamahtaa 25% pakko kesanointi päälle myynti rehusta. Jos aatellaan että sulla 200 lehmää, niille 200 hehtaaria peltoa. Viljelet myynti ohraa 10 hehtaaria. Sulle pamahtaa 25% pakkokesannointi ilman tukia. Eli 10 hehtaarin takia joudut kesanoimaan 50 hehtaaria. Eli sinulla voi olla omassa rehuntuotannossa alaa 140 hehtaaria silloin. Kannataako taas tuottaa yli tuon 200 lehmän karjan rehuntarpeen varastoon joka vuosi lisää.
Tarkoittaako t2 sopivan peltomäärän per lehmä olevan 1 ha/ 1 lä ?
Jos raiviolle saisi täydet tuet karjan rehustuskäytöön niin tällöinhän rehut kannattaisi tuottaa mahdollisimman laajaperäisesti ---- eli kerätä paljon niitä himoittuja peltotukihehtaareita.
Millainen karjankasvattaja viljelee 200 ha pelloillaan 10 ha myyntiviljaa ja samalla hommaa 50 ha:n pakkokesannoinnin ilman tukia ?
Onkos t2 sun ideoissa jotain kehittämisen varaa ?
Taitaa olla viljumies periaate nyt pojilla päällä.
Tuo 200 hehtaaria oli heitto. Ei kenenkään kannata pitää turhaa rehualaa huvin vuoksi. Varsinkaan jos pienestä myyntirehun määrästä pamahtaa tuetonta pakko kesantoa. Oikeastaan jopa se vähentää byrogratiaa kun kaikki hömpät poistuisi samalla ja vain viljellylle alalle maksetaan tukia. Tietysti jossain muodossa sadonkorjuu velvoite pitäisi tuoda takaisin kun tuki pelloille tulisi viljely kasvien mukaan.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Ja raivioille täydet tuet. Rahoitus vaikka pakkokesannoilta säästyneistä tuista.
No jos niillä reivioilla tuotetaan omalle karjalle rehua. Äkkiä tuntuisi ettei nyt älyttömästi kannata raivata jos pamahtaa 25% pakko kesanointi päälle myynti rehusta. Jos aatellaan että sulla 200 lehmää, niille 200 hehtaaria peltoa. Viljelet myynti ohraa 10 hehtaaria. Sulle pamahtaa 25% pakkokesannointi ilman tukia. Eli 10 hehtaarin takia joudut kesanoimaan 50 hehtaaria. Eli sinulla voi olla omassa rehuntuotannossa alaa 140 hehtaaria silloin. Kannataako taas tuottaa yli tuon 200 lehmän karjan rehuntarpeen varastoon joka vuosi lisää.
Tarkoittaako t2 sopivan peltomäärän per lehmä olevan 1 ha/ 1 lä ?
Jos raiviolle saisi täydet tuet karjan rehustuskäytöön niin tällöinhän rehut kannattaisi tuottaa mahdollisimman laajaperäisesti ---- eli kerätä paljon niitä himoittuja peltotukihehtaareita.
Millainen karjankasvattaja viljelee 200 ha pelloillaan 10 ha myyntiviljaa ja samalla hommaa 50 ha:n pakkokesannoinnin ilman tukia ?
Onkos t2 sun ideoissa jotain kehittämisen varaa ?
Taitaa olla viljumies periaate nyt pojilla päällä.
Tuo 200 hehtaaria oli heitto. Ei kenenkään kannata pitää turhaa rehualaa huvin vuoksi. Varsinkaan jos pienestä myyntirehun määrästä pamahtaa tuetonta pakko kesantoa. Oikeastaan jopa se vähentää byrogratiaa kun kaikki hömpät poistuisi samalla ja vain viljellylle alalle maksetaan tukia. Tietysti jossain muodossa sadonkorjuu velvoite pitäisi tuoda takaisin kun tuki pelloille tulisi viljely kasvien mukaan.
Hummani hei, hummani hei, huputiti hummani hei...
🐴🐎
-
200 ha heitto vaan, joopajoo.
Vähennettäiskö byrogratiaaa vaikka siten , että kotieläintiloille olisi tukihaussa viljojen kohdalla valittavana; vilja omaksirehuksi/myyntiin.
Mitenkä hommaa valvottaisiin ? Samalla tavoin kuin kerääjäkasvitoimenpidettä ensimmäisenä vuonna ????
Olisiko sitten tasapuolista vastaava valinta viljanviljelijälle esim; vilja suoraan kotieläintilalle rehuksi/kauppaan ??? Ja ensimmäisellä valinnalla viljajussi vapautuisi 25 % tukileikkurista ????
-
Ja raivioille täydet tuet. Rahoitus vaikka pakkokesannoilta säästyneistä tuista.
No jos niillä reivioilla tuotetaan omalle karjalle rehua. Äkkiä tuntuisi ettei nyt älyttömästi kannata raivata jos pamahtaa 25% pakko kesanointi päälle myynti rehusta. Jos aatellaan että sulla 200 lehmää, niille 200 hehtaaria peltoa. Viljelet myynti ohraa 10 hehtaaria. Sulle pamahtaa 25% pakkokesannointi ilman tukia. Eli 10 hehtaarin takia joudut kesanoimaan 50 hehtaaria. Eli sinulla voi olla omassa rehuntuotannossa alaa 140 hehtaaria silloin. Kannataako taas tuottaa yli tuon 200 lehmän karjan rehuntarpeen varastoon joka vuosi lisää.
Tarkoittaako t2 sopivan peltomäärän per lehmä olevan 1 ha/ 1 lä ?
Jos raiviolle saisi täydet tuet karjan rehustuskäytöön niin tällöinhän rehut kannattaisi tuottaa mahdollisimman laajaperäisesti ---- eli kerätä paljon niitä himoittuja peltotukihehtaareita.
Millainen karjankasvattaja viljelee 200 ha pelloillaan 10 ha myyntiviljaa ja samalla hommaa 50 ha:n pakkokesannoinnin ilman tukia ?
Onkos t2 sun ideoissa jotain kehittämisen varaa ?
Taitaa olla viljumies periaate nyt pojilla päällä.
Tuo 200 hehtaaria oli heitto. Ei kenenkään kannata pitää turhaa rehualaa huvin vuoksi. Varsinkaan jos pienestä myyntirehun määrästä pamahtaa tuetonta pakko kesantoa. Oikeastaan jopa se vähentää byrogratiaa kun kaikki hömpät poistuisi samalla ja vain viljellylle alalle maksetaan tukia. Tietysti jossain muodossa sadonkorjuu velvoite pitäisi tuoda takaisin kun tuki pelloille tulisi viljely kasvien mukaan.
eli sun ehdotus olisi noin kiteytettynä, että kasvitilan tukia leikataan 25% ja vähintään sama määrä lisätään eläintilojen tukiin, alueellisesti etelästä kesannoidaan pakolla 25% alasta ja pohjoiseen raivataan vähintään sama määrä lisää? Tulee mieleen tämä hölmöläisten peiton jatkaminen.... toisesta päästä leikataan ja leikattu suikale lisätään toiseen....nauroitko aikoinaan tälle sadulle??
Epäilen kyllä, ettei tämä ehkä menisikään ihan noin. Moni iso kasvitila alkaa miettimään laittaako karjaa vai pakkokesannoi vuosittain sata hehtaaria? Tässä vaihtoehdossa ollaan sen raivaamisen verran etumatkalla eli pelto olis jo olemassa ja paksukarvaiset sonnit ei paljon tuulensuojakatosta enempää kaipaa.
-
Epäilen kyllä tuota, että veronmaksajat ymmärtävät tukien maksamista hömppäheinille....
Joku porukka joiden ajatusmaailma on muutenkin vinoutunut voi asian ymmärtää mutta valtaosa ei. Tuki hömppäheinille ei millään tavalla saa ruuan hintaa alaspäin vaan päinvastoin.
-
Mihinkäs suuntaan TUOTTAMATTOMALLE maidolle maksettu tuki vie ruoan hintaa? Pitäisikö näitä tuen nostajia syyllistää?
-
Epäilen kyllä tuota, että veronmaksajat ymmärtävät tukien maksamista hömppäheinille....
Joku porukka joiden ajatusmaailma on muutenkin vinoutunut voi asian ymmärtää mutta valtaosa ei. Tuki hömppäheinille ei millään tavalla saa ruuan hintaa alaspäin vaan päinvastoin.
Epäilen tuota vähän minäkin, mutta ympäristön suojelulla näköjään pystytään perustelemaan montaa asiaa.
Sinäänsä ruuan hinnan ei tarvitse tulla alaspäin, jatkuvasti halvennuspaineessa oleva ruoka aiheuttaa alenevan arvostuksen itse ruokaan ja sen tuottajiin. Ilman montaa muuta asiaa kyllä pärjätään mutta ilman ravintoa ei.
-
Kuten esitin, niin kaikki hömppätuet pois. Myös VLN:nältä ja 20-25% pakkokesannointi ilma ntukia tilalle. Kotieläintilat jotka käyttää peltonsa tuotteet omille elukoille voidaan tuosta kesannointi velvoitteesta vapauttaa.
Tästä alkaisi melkoinen byrokratia esim. broiskutilloilla.
Tarvittais taas kaivaa myyntikuitteja ja selvittää paljonko on mennyt lintujen suihin.
Ei kiitos.
-
No kuulema komissio on ehdottanut 60k€/tila korkeintaan EU-TUKEA!
-
Hyvä kun sais senkin...
-
Epäilen kyllä tuota, että veronmaksajat ymmärtävät tukien maksamista hömppäheinille....
Joku porukka joiden ajatusmaailma on muutenkin vinoutunut voi asian ymmärtää mutta valtaosa ei. Tuki hömppäheinille ei millään tavalla saa ruuan hintaa alaspäin vaan päinvastoin.
Kyllä nuo tuntuvat ymmärtävän sen että pelto pidetään viljelykunnossa hoidettuna sen tilanteen varalle että jos ruuasta tulee täälläkin joskus oikeasti puute. Ymmärtävät myös sen että jokaista kivistä vaikean mallista nurkkausta tai märkää notkoa ei kannata tässä tilanteessa isoin konein näillä viljanhinnoilla viljellä mutta "kesantopalkkiolla" ja niittämällä valmis pelto kestää kunnossa toisenlaisien aikojen varalle.
En ole tosiaankaan kuullut yhdenkään ei viljelijän veronmaksajan purnaavan "hömppäheiniä". Ainoat asiasta purnaajat ovat semmoiset viljelijät jotka haluaisivat pakkolunastaa naapurin pellot itselleen vaikka naapurin "vääränlaiseen viljelyyn" vedoten.
P.S Vuokraisäntienkin kanssa hömpällä pärjää kun pitää joka isännän pelloista osan viljalla ja muistaa käyttää niittokonetta säännöllisesti.
-
Epäilen kyllä tuota, että veronmaksajat ymmärtävät tukien maksamista hömppäheinille....
Joku porukka joiden ajatusmaailma on muutenkin vinoutunut voi asian ymmärtää mutta valtaosa ei. Tuki hömppäheinille ei millään tavalla saa ruuan hintaa alaspäin vaan päinvastoin.
Kyllä nuo tuntuvat ymmärtävän sen että pelto pidetään viljelykunnossa hoidettuna sen tilanteen varalle että jos ruuasta tulee täälläkin joskus oikeasti puute. Ymmärtävät myös sen että jokaista kivistä vaikean mallista nurkkausta tai märkää notkoa ei kannata tässä tilanteessa isoin konein näillä viljanhinnoilla viljellä mutta "kesantopalkkiolla" ja niittämällä valmis pelto kestää kunnossa toisenlaisien aikojen varalle.
En ole tosiaankaan kuullut yhdenkään ei viljelijän veronmaksajan purnaavan "hömppäheiniä". Ainoat asiasta purnaajat ovat semmoiset viljelijät jotka haluaisivat pakkolunastaa naapurin pellot itselleen vaikka naapurin "vääränlaiseen viljelyyn" vedoten.
P.S Vuokraisäntienkin kanssa hömpällä pärjää kun pitää joka isännän pelloista osan viljalla ja muistaa käyttää niittokonetta säännöllisesti.
maataloustuissa purnataan kahta asiaa.... niiden määrää ja tehottomuutta.
Viimeksi kun hankalaa satovuotta valiteltiin, niin siihen tarttui heti nimekkäitä ja julkisuudesta tunnettuja henkilöitä. Kun mikään ei tunnu riittävän... vertailu muiden elinkeinon harjoittajien vaikeuksiin ilman mitään yhteiskunnan väliintuloa luonnollisesti harmittaa.
Monet täällä iloitsee melkein vastikkeettomista tuista, niiden tulemisesta ja jopa entisestään laajentamisesta.... voip olla että joskus joku oikeasti laittaa nämä uusiin puihin, tähän kansalliseen avokätisyyteen voi tulla äkkiäkin muutoksia?
-
Epäilen kyllä tuota, että veronmaksajat ymmärtävät tukien maksamista hömppäheinille....
Joku porukka joiden ajatusmaailma on muutenkin vinoutunut voi asian ymmärtää mutta valtaosa ei. Tuki hömppäheinille ei millään tavalla saa ruuan hintaa alaspäin vaan päinvastoin.
Kyllä nuo tuntuvat ymmärtävän sen että pelto pidetään viljelykunnossa hoidettuna sen tilanteen varalle että jos ruuasta tulee täälläkin joskus oikeasti puute. Ymmärtävät myös sen että jokaista kivistä vaikean mallista nurkkausta tai märkää notkoa ei kannata tässä tilanteessa isoin konein näillä viljanhinnoilla viljellä mutta "kesantopalkkiolla" ja niittämällä valmis pelto kestää kunnossa toisenlaisien aikojen varalle.
En ole tosiaankaan kuullut yhdenkään ei viljelijän veronmaksajan purnaavan "hömppäheiniä". Ainoat asiasta purnaajat ovat semmoiset viljelijät jotka haluaisivat pakkolunastaa naapurin pellot itselleen vaikka naapurin "vääränlaiseen viljelyyn" vedoten.
P.S Vuokraisäntienkin kanssa hömpällä pärjää kun pitää joka isännän pelloista osan viljalla ja muistaa käyttää niittokonetta säännöllisesti.
maataloustuissa purnataan kahta asiaa.... niiden määrää ja tehottomuutta.
Viimeksi kun hankalaa satovuotta valiteltiin, niin siihen tarttui heti nimekkäitä ja julkisuudesta tunnettuja henkilöitä. Kun mikään ei tunnu riittävän... vertailu muiden elinkeinon harjoittajien vaikeuksiin ilman mitään yhteiskunnan väliintuloa luonnollisesti harmittaa.
Monet täällä iloitsee melkein vastikkeettomista tuista, niiden tulemisesta ja jopa entisestään laajentamisesta.... voip olla että joskus joku oikeasti laittaa nämä uusiin puihin, tähän kansalliseen avokätisyyteen voi tulla äkkiäkin muutoksia?
Ja tuleekin. Heti ensi vaalien jälkeen...
-
No kuulema komissio on ehdottanut 60k€/tila korkeintaan EU-TUKEA!
Ni sitten yhtiöt silpovat suurtilansa pienemmiksi konserniyrityksiksi ?
-SS-
-
Mihinkäs suuntaan TUOTTAMATTOMALLE maidolle maksettu tuki vie ruoan hintaa? Pitäisikö näitä tuen nostajia syyllistää?
En minä ainakaan syyllistäisi, vaan järjestelmää minä syyllistän joka tuon mahdollistaa.
Epäilen tuota vähän minäkin, mutta ympäristön suojelulla näköjään pystytään perustelemaan montaa asiaa.
Sinäänsä ruuan hinnan ei tarvitse tulla alaspäin, jatkuvasti halvennuspaineessa oleva ruoka aiheuttaa alenevan arvostuksen itse ruokaan ja sen tuottajiin. Ilman montaa muuta asiaa kyllä pärjätään mutta ilman ravintoa ei.
Juu se on se, kun tuo vihreä siipi saa lisää ääntään kuuluviin. En ole ympäristönsuojelua vastaan, mutta palveleeko se suojavyöheke ympäristöä, joita sai 2015 perustaa kunhan lohko vain osuu joltain kulmaltaan valtaojaan tai vesistöön ympäristöä? Samalla kun toisaalla riittää se 3m suojakaista? Olisiko ollut parempi kuitenkin rajata tuo jotenkin niin olisi selvitty pienemmällä rahalla?
Kyllä nuo tuntuvat ymmärtävän sen että pelto pidetään viljelykunnossa hoidettuna sen tilanteen varalle että jos ruuasta tulee täälläkin joskus oikeasti puute. Ymmärtävät myös sen että jokaista kivistä vaikean mallista nurkkausta tai märkää notkoa ei kannata tässä tilanteessa isoin konein näillä viljanhinnoilla viljellä mutta "kesantopalkkiolla" ja niittämällä valmis pelto kestää kunnossa toisenlaisien aikojen varalle.
En ole tosiaankaan kuullut yhdenkään ei viljelijän veronmaksajan purnaavan "hömppäheiniä". Ainoat asiasta purnaajat ovat semmoiset viljelijät jotka haluaisivat pakkolunastaa naapurin pellot itselleen vaikka naapurin "vääränlaiseen viljelyyn" vedoten.
P.S Vuokraisäntienkin kanssa hömpällä pärjää kun pitää joka isännän pelloista osan viljalla ja muistaa käyttää niittokonetta säännöllisesti.
Ai mä olen kyllä kuullut ihan päinvastaisia kommentteja. Ja voitko oikeasti väittää, että monia vuosia rikkaa kasvava hömppäpelto on tuosta vain otettavissa käyttöön? Ei ainakaan kunnon myrkytysoperaatiota. Ja niittämällä varmaan saa juu hommaa jotenkin pidettyä hallinnassa, mutta kovin harvoin tuntuu niittokoneet liikkuvan hyvä jos kerran vuodessa tai pakon edessä kun tarkastaja on tulossa käymään. Uskotko tuohon paskaan itsekkään mitä suustasi suollat?
maataloustuissa purnataan kahta asiaa.... niiden määrää ja tehottomuutta.
Viimeksi kun hankalaa satovuotta valiteltiin, niin siihen tarttui heti nimekkäitä ja julkisuudesta tunnettuja henkilöitä. Kun mikään ei tunnu riittävän... vertailu muiden elinkeinon harjoittajien vaikeuksiin ilman mitään yhteiskunnan väliintuloa luonnollisesti harmittaa.
Monet täällä iloitsee melkein vastikkeettomista tuista, niiden tulemisesta ja jopa entisestään laajentamisesta.... voip olla että joskus joku oikeasti laittaa nämä uusiin puihin, tähän kansalliseen avokätisyyteen voi tulla äkkiäkin muutoksia?
Eivätköhän nuo ihan aiheesta purnaa? Itse olen sitä mieltä, että kyllä niissä joku vastillisuus pitää olla. Yllättävän pitkään on saatu näitä tukia tekemättömästä työstä. Se, että asia muuttuisi ensi vaalikautena niin epäilen. Jos vihreät pääsevät vallankahvaan niin kaiken maailman ympäristönsuojelu hullutukset tulevat lisääntymään ja karjatalous ahdistetaan vielä enemmän nurkkaansa. Ja edelleen en ole ympäristönsuojelua vastaan, mutta sille pitää olla kunnon perusteet ja järkevyys ei se, että virkamiehestä tuntuu tee oikeutusta.
-
No kuulema komissio on ehdottanut 60k€/tila korkeintaan EU-TUKEA!
Ni sitten yhtiöt silpovat suurtilansa pienemmiksi konserniyrityksiksi ?
-SS-
Koskee kait komission ehdotus sitten näitäkin suuria maataloustuensaajia.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76417.msg1379653#msg1379653
-
Mihinkäs suuntaan TUOTTAMATTOMALLE maidolle maksettu tuki vie ruoan hintaa? Pitäisikö näitä tuen nostajia syyllistää?
Guarterille näkyy syyllinen löytyvän aina maidosta.Ilmeisesti lihalle pitäisi siirtää tuo maidon tuki.No ei tuo lihanhintaa nostaisi vaan tuon verran enemmän lihatalot kauppa kusisi lihantuottajan kintuille.
-
No kuulema komissio on ehdottanut 60k€/tila korkeintaan EU-TUKEA!
Ni sitten yhtiöt silpovat suurtilansa pienemmiksi konserniyrityksiksi ?
-SS-
Kyllä tuohon maatalouden kohdalla keinot keksitään. Peltopuolella ehkä helpoin pilkkoa pieniksi, mutta kokeileppas tehdä 10 navettaa.
-
Mihinkäs suuntaan TUOTTAMATTOMALLE maidolle maksettu tuki vie ruoan hintaa? Pitäisikö näitä tuen nostajia syyllistää?
Guarterille näkyy syyllinen löytyvän aina maidosta.Ilmeisesti lihalle pitäisi siirtää tuo maidon tuki.No ei tuo lihanhintaa nostaisi vaan tuon verran enemmän lihatalot kauppa kusisi lihantuottajan kintuille.
Emolehmä lypsää vuodessa n. 3000 kg EKM, niin sille kyl pitäisi saada maitotuki.
Saisiko sen silleen, että laittaisi emot omaan yhtiöön ja vasikat omaan. Sitten myisi sen maidon tinkimaitona 0 snt/litra emosta vasikalle?
-
No kuulema komissio on ehdottanut 60k€/tila korkeintaan EU-TUKEA!
Ni sitten yhtiöt silpovat suurtilansa pienemmiksi konserniyrityksiksi ?
-SS-
Kyllä tuohon maatalouden kohdalla keinot keksitään. Peltopuolella ehkä helpoin pilkkoa pieniksi, mutta kokeileppas tehdä 10 navettaa.
Helpompihan se on navettaan tehdä väliseiniä, ei tarvitse maanmittausinsinööreitäkään palkata paikalle.
-
No kuulema komissio on ehdottanut 60k€/tila korkeintaan EU-TUKEA!
Ni sitten yhtiöt silpovat suurtilansa pienemmiksi konserniyrityksiksi ?
-SS-
Kyllä tuohon maatalouden kohdalla keinot keksitään. Peltopuolella ehkä helpoin pilkkoa pieniksi, mutta kokeileppas tehdä 10 navettaa.
Näyttää ainakin teidän kulman mullikeisarilta onnistuvan, rakentaa vaan uuden hallin peltoaukean toiselle laidalle. :) :) :)
-
Mihinkäs suuntaan TUOTTAMATTOMALLE maidolle maksettu tuki vie ruoan hintaa? Pitäisikö näitä tuen nostajia syyllistää?
Guarterille näkyy syyllinen löytyvän aina maidosta.Ilmeisesti lihalle pitäisi siirtää tuo maidon tuki.No ei tuo lihanhintaa nostaisi vaan tuon verran enemmän lihatalot kauppa kusisi lihantuottajan kintuille.
Emolehmä lypsää vuodessa n. 3000 kg EKM, niin sille kyl pitäisi saada maitotuki.
Saisiko sen silleen, että laittaisi emot omaan yhtiöön ja vasikat omaan. Sitten myisi sen maidon tinkimaitona 0 snt/litra emosta vasikalle?
Viet ne emolehmät Vittisiin ja ilmoitat lypsylehmiksi, sillähän se hoituu. ;D
-
Emolehmät ovat karjatalouden "hömpät".
-
En ole yhtään kertaa kuullut, että parikaan kertaa poikinutta holstikka lehmää olisi kukaan ottanut lihapalautuksena takaisin. :D :D Miksi? Jos lihalaatuarvo on sama kuin liharotuisella lehmällä, maidontuottajan mielestä.
Saa maidontuottajatkin jalostaa "höppäheinää" lihaksi ja maidoksi, olee hyvä vaan ;D
-
Mihinkäs suuntaan TUOTTAMATTOMALLE maidolle maksettu tuki vie ruoan hintaa? Pitäisikö näitä tuen nostajia syyllistää?
Guarterille näkyy syyllinen löytyvän aina maidosta.Ilmeisesti lihalle pitäisi siirtää tuo maidon tuki.No ei tuo lihanhintaa nostaisi vaan tuon verran enemmän lihatalot kauppa kusisi lihantuottajan kintuille.
Elä höpöjä kirjoita, ainakaan yritä laittaa "sanoja suuhuni".
-
Vaikka isoillakin tiloilla on hömppäheinää, niin kuin SS on mainostanut, niin kyllä hömppätuet rakennemuutosta hidastaa, koska pienten sivutoimiviljatilojen viljely on helppoa, laittamalla osa hömpälle viljelykalusto ei kulu, eikä näin ollen tule tarvetta koneinvestoinneille, ja vanhalla kalustolla voidaan viljellä maailman tappiin asti.
Jos 30 hehtaarin viljatila laittaa maksimimäärän luonnonhoitopeltoa, suojavyöhykettä, saneerauskasvia ja mitä niitä onkaan, niin totta - ei paljoa kalusto kulu eikä tule uusimistarvetta.
Mutta ei se kalusto kyllä paljoa enempää kulu, vaikka joka hehtaari puskisi kuuden tonnin rehuviljasatoja. Jos traktoriin tulee 200 tuntia vuodessa, sillä ajaa 25 vuotta, ennen kuin tulee ehkä joku raidentangon pää uusittavaksi ja 50 vuotta ennen kuin alkaa moottorista tai voimansiirrosta löytyä mitään käytössä kulunutta. Ikä aiheuttaa tiivisteiden ja letkujen hapertumista ja korroosiota, mutta pikemminkin sitä enemmän, mitä vähemmällä käytöllä kone on.
En kyllä itse ainakaan tiedä, mitä minä siitä kärsin, että joku toinen viljelee pelloillaan riista-, maisema-, saneeraus, suojavyöhyke- tai madonruokintakasveja. Paljoa enempää en tosin kärsi siitäkään, jos hän viljelee ohraa, kuminaa, hevosen heinää tai sokerijuurikasta. On näissä omissakin hommissa miettimistä, niin ei jaksa liikaa päätään vaivata muiden valinnoilla.
Mutta yllättävän moni jaksaa. Tuet halutaan pois pieniltä tiloilta, sivutoimisilta viljelijöiltä, eläkeläisiltä, luomuviljelijöiltä, karjatilallisilta, siemenpakkaajilta, c-tukialueelta, vasenkätisiltä, ruotsinkielisiltä, sivareilta, homoilta ja Perussuomalaisten kannattajilta. Ja samalla voitaisiin kieltää suorakylvö, glyfosaatti, venäläiset lannoitteet, moottorikelkkailu, metsästys, ulkomaan matkat, Björn Wahlroos, äijäjooga ja pitkät aluhousut - koska itse en käytä.
Rakennemuutostarve jatkuu Suuressa Maailmassa. Liian pieniä ovat vieläkin.
1 eekkeri on noin 0,4 hehtaaria.
80000 eekkeriä soijaa ja maissia, 150 miljoonan konkurssi käynnissä.
Farming giant sued for $150M in unpaid bills (https://www.youtube.com/watch?v=3yH6i0UTaHo)
McMartin tilalla 40000 eekkeriä ei riittänyt kannattavaan toimintaan
AgweekTV: McMartin bankruptcy update (https://www.youtube.com/watch?v=NbjIhgctZI8)
-SS-
-
Oli näköjään maissin hinta halpuutettu viidessä vuodessa alle puoleen. Vanha viisaus: iso mies kaatuu korkeammalta ja pitää kaatuessaan kovempaa kolinaa.
-
Eiks ameriikkalaiset saa mitään ylävaltakriisitukea kuten täällä jos utopistisen pähkähullut investoinnit menee päin persettä?
Pitäähän sitä nyt tyhmyys antaa yhdelle laskutaidottamalle sukupolvelle anteeksi yhteiskunnan tuella kuten Suomessa.
Ja että halpuutettu? Onks ameriikassa S-rosvo ja länsmänni eiku mikä se Koomatalouden tunkion jämä on? Tuliko Euroopasta pieni tippa maissia laivalla ja hintaa poljettiin?