Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Last Man Standing - 08.10.17 - klo:22:56
-
Savon taivasta peittävä pilvimassa ei näytä väistyvän eikä sää kuivuvan. Vaikka eletään jo lokakuuta, viljojen puinti on yhä pahasti kesken, ja sateiden lakoonnuttama vilja itää tähkissä.
ProAgrian tuoreen kasvutilannekatsauksen mukaan sadon kypsymisen aika päättyy näinä päivinä. Se, mikä ei ole ehtinyt valmistua, jää keskenkasvuiseksi ja menetetään.
Paras tilanne on runsas vuosi sitten kylvetyillä syysviljoilla. Savossa rukiista jää kuitenkin puolet korjaamatta, eikä kuivattu satokaan kelpaa kaikilta osin leipäviljaksi. Myös syysvehnän laatu on painunut Pohjois-Savossa huonoksi.
Poikkeuksellisen kylmän toukokuun vuoksi kevätviljojen kylvö viivästyi ja kasvu lähti hitaasti liikkeelle. MTK Pohjois-Savo arvioi (SS 3.10.), että maakunnan ohrista olisi puitu vasta neljännes. Sadon määrä ja laatu yltävät hädin tuskin välttäviksi, ja osa jää varmuudella peltoon, kun maa ei kanna koneita.
Kaurasta jää todennäköisesti Pohjois-Savossa korjaamatta noin kolmannes. Kevätvehnän kohtalo näyttää samalta, sillä sen puinti on vasta alussa.
Leipä ei maailmasta lopu, vaikka Savon viljasato hiipuisi olemattomaksi. Suomen kannalta kysymys on kuitenkin vakavasta asiasta, jonka vaikutukset ulottuvat paljon yksittäisiä maatiloja kauemmaksi.
MTK Pohjois-Savon mukaan huonon viljasadon aiheuttama lisärahoitustarve maakunnan tiloille on nyt vähintään 25 miljoonaa euroa. Koko maassa puhutaan arviolta 200 miljoonan euron menetyksistä.
Luvut konkretisoituvat yksittäisillä tiloilla, joiden pitäisi maksaa viljatuloilla polttoaine- ja lannoitelaskut, työntekijöiden palkat ja lainojen korot. Ellei rahaa tule, edessä on katastrofi.
Kotieläintaloudessa surkea viljasato näkyy rehulaskujen kohoamisena. Se syventää entisestään maito- ja lihatilojen ahdinkoa. Vaikeuksien kasaantuessa osa viljelijöistä päätyy varmuudella lopettamaan tuotantonsa.
Vanha satovahinkojen korvausjärjestelmä, jossa valtio tasoitti rahalla viljelijöiden menetyksiä, ei ole enää voimassa. Myöskään pankit eivät ole halukkaita tulemaan apuun, sillä niiden on vaikea nähdä, että tilojen asema helpottuisi jatkossa.
Terveen yritystalouden kannalta kokonaisuus on kaikkea muuta kuin kunnossa. Maataloudelta puuttuu riskivara. Alkutuotannon kannattavuus on ajettu Suomessa niin alas, etteivät yritykset kestä kunnolla edes yhtä sadekesää.
Syy katovuoden tuomaan kriisin ei ole pohjimmiltaan poikkeuksellisissa luonnon olosuhteissa vaan pitkäjänteisessä maatalouspolitiikassa. Tuottajahinnat ovat yksinkertaisesti liian alhaalla, jotta Suomessa voitaisiin luottaa kotimaisen elintarviketuotannon jatkuvuuteen.
Ellei maataloudelle löydy apua, on hyväksyttävä ajatus tuotannon ja samalla ruokaomavaraisuutemme katoamisesta. Viljelijät tekevät työnsä, mutta vastuu kokonaisuudesta on valtiolla.
http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Katovuosi-paljastaa-surkean-riskivaran/1050729
-
Alkutuotannon kannattavuus on ajettu Suomessa niin alas, etteivät yritykset kestä kunnolla edes yhtä sadekesää.
http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Katovuosi-paljastaa-surkean-riskivaran/1050729
Njoo... Mut paikoitellen tää on jo ainakin kolmas p***a vuosi. Kyl täs on varantoja syöty jo jonkin aikaa, onneks niit on ollu. Tai epäonneks, riippuu tarkasteluvinkkelistä. Jos niitä ei olis ollu, ehkä täs olis tullu irtauduttua koko touhusta, sekin vois olla järkevää -ainakin puhtaasti business mielessä.
-
Korppikotkat ovat jo haistaneet lämpimän veren tuoksun ja lähteneet liikkeelle saalistamaan, eli toisin sanoen, viljaspekulantit varastoivat rehuviljaansa ja odottavat että epätoivoiset kotieläintilalliset maksavat muutamien kuukausien päästä huippuhintoja rehuviljoista, mutta milläs maksavat, kun rahattomia ovat jo ennestään.
-
>epätoivoiset kotieläintilalliset maksavat muutamien kuukausien päästä huippuhintoja rehuviljoista, mutta milläs maksavat, kun rahattomia ovat jo ennestään.
Vaihtoehdot taitaa olla vähissä.Elukkatiloja on hyysätty vuosikausia alihinnoitelulla viljanhinnalla,kuten myös lihanjalostajia alihintaisella raaka-aineella.
Nyt kun kurat alkaa valumaan puntista siellä ja täällä,on peiliin katsomisen paikka monella suunnalla.
-
Miten voi jollakin surkealla siilollisella spekuloida. Kyllä nuo rehutehtaat ja sen sellaiset suurkauppiaat ovat siinä liikkeellä. Pienviljelijän pitää yrittää viedä ulkomaanviennin siivellä mitä vietävissä on, saa edes maailmanmarkkinahinnan miinus itämerivähennys. Jos se tuontivilja on niin halpaa, kuin sen väitetään olevan, eihän karjataloudella ole hädän päivää. Ei pienviljelijä pysty yksin ottamaan asiakseen kannatella karjatalouden kannattavuutta, koska karjatalous ottaa talkoo-osuudensa jo tukien eläinkorotuksina.
-SS-
-
Ja esimerkiksi Lähitapiolan satovakuutus laaja turvataso olisi ollut tässä syksyn ongelmassa mukana, paniikki on melkoinen katokorvausten loppumisesta.
Laaja Turvataso:
"Poikkeuksellisen sateen tai tulvan
aiheuttama kasvuston katetuoton
menetys (vastuuaika 1.4. - 31.10.)"
-SS-
-
Kyllä siellä semmoiset rätinkit on tehty että moni ilman jää
"
SATOVAKUUTUS
Satovakuutus
Satovakuutuksella voit vakuuttaa Suomessa sijaitse
via viljelmiä, joilla kasvatat tavanomaisia viljelykasveja.
Vakuutettavissa olevat kasvit on lueteltu liitteessä.
Voit valita kolmesta eri turvatasosta itsellesi sopivan.
Turvatasot ja niiden sisältämät turvat on kuvattu alla.
Laajassa turvatasossa vakuutuksesta korvataan poik
keuk sellisen sateen tai tulvan aiheuttama kasvuston
katetuoton menetys valitun satotason mukaisesti.
Poikkeuksellisella sateella tarkoitetaan vähintään 30
millimetrin sadetta tunnissa tai 75 millimetriä vuoro
kaudessa. Poikkeuksellisella tulvalla tarkoitetaan rank
kasadetulvaa, jossa poikkeuksellisen voimakas sade
aiheuttaa veden tulvimisen maanpinnalla taikka vesis
tötulvaa, jonka poikkeuksellinen sade, lumen sulami
nen taikka jää tai hyydepato aiheuttaa joessa, järvessä,
ojassa tai purossa"
-
Okei, kyllähän lokakuussa voi 100-200 mm ihan useanakin vuonna 50 v aikana tulla. Ei sille oikein mitään voi, mutta jos viljan hintaa pidetään liian alhaisena, sitä se sitten on myös tappiomielessä, eikö.
Luomuviljelijät menettävät todella paljon, jos se sato jää puimatta, koska pilaantuneen sadon arvo on paljon korkeampi.
-SS-
-
Kyllä siellä semmoiset rätinkit on tehty että moni ilman jää
"
SATOVAKUUTUS
Satovakuutus
Satovakuutuksella voit vakuuttaa Suomessa sijaitse
via viljelmiä, joilla kasvatat tavanomaisia viljelykasveja.
Vakuutettavissa olevat kasvit on lueteltu liitteessä.
Voit valita kolmesta eri turvatasosta itsellesi sopivan.
Turvatasot ja niiden sisältämät turvat on kuvattu alla.
Laajassa turvatasossa vakuutuksesta korvataan poik
keuk sellisen sateen tai tulvan aiheuttama kasvuston
katetuoton menetys valitun satotason mukaisesti.
Poikkeuksellisella sateella tarkoitetaan vähintään 30
millimetrin sadetta tunnissa tai 75 millimetriä vuoro
kaudessa. Poikkeuksellisella tulvalla tarkoitetaan rank
kasadetulvaa, jossa poikkeuksellisen voimakas sade
aiheuttaa veden tulvimisen maanpinnalla taikka vesis
tötulvaa, jonka poikkeuksellinen sade, lumen sulami
nen taikka jää tai hyydepato aiheuttaa joessa, järvessä,
ojassa tai purossa"
Äsken teeveessä Leppä rupatteli vähän siihen malliin, että taitaa tuo katovakuutus tulla vielä pakolliseksi kaikille viljelijöille. Nuolla vakuutusehdoilla ei taida vielä missäänpäin suomea korvauskynnys ylittyä. Tuollaisia rankkasateita ei ole ollut varmaan sataan vuoteen koko suomessa, kun ihan paikallisesti.
-
Pelatkaa ennemmin ne vakuutusrahat kansainvälisille vedonlyöntiyhtiöille. Palautusprosentti on paljon isompi;)
-
Vai että pakollinen vakuutus... tunkekoot perseeseensä vakuutuslaput, ennemmin vaikka annan kissoille satasista tehdyn mytyn kynsittäväksi. Kappaleista vielä saa jotain takaisin kun vie pankkiin ihmeteltäviksi, vakuutuksista ei mitään.
-
Vai että pakollinen vakuutus... tunkekoot perseeseensä vakuutuslaput, ennemmin vaikka annan kissoille satasista tehdyn mytyn kynsittäväksi. Kappaleista vielä saa jotain takaisin kun vie pankkiin ihmeteltäviksi, vakuutuksista ei mitään.
No onhan maatilavakuutuskin sillee pakollinen että pankit ei anna lainaa ellei sitä ole. Varmaan ainakin pankit alkaa jo peräämään katovakuutuksia, ennen kuin antavat uuteen punavanteiseen lainaa.
-
Amerikoissa satovakuutuksen sponsorointi on lähes ainoa kasvinviljelyyn laitettava maataloustukimuoto. Sikäläinen laajin satovakuutus, "Multiple Peril Crop Insurance (MPCI)" korvaa esimerkiksi hintahäiriöistä alkaen "katetappiota". Liittovaltio valvoo hinnoittelua, määrittelee ehtoja ja sponsoroi vakuutusmaksuja.
-SS-
-
Korppikotkat ovat jo haistaneet lämpimän veren tuoksun ja lähteneet liikkeelle saalistamaan, eli toisin sanoen, viljaspekulantit varastoivat rehuviljaansa ja odottavat että epätoivoiset kotieläintilalliset maksavat muutamien kuukausien päästä huippuhintoja rehuviljoista, mutta milläs maksavat, kun rahattomia ovat jo ennestään.
Ei elukkatiloilla näkynyt mitään suurempia solidaarisuuspuuskia silloin kun viljan hinta huiteli alle satasessa, hivenen myhäiltiin ja koitettiin tingata vielä hinnasta pois että "sai" käydä kaatamassa rehuviljaa siiloon - joten miten voi odottaa muunlaista käytöstä kun tilanne on toisinpäin? Ne ketkä kävivät reilua kauppaa silloin kun tilanne oli toisinpäin varmasti saavat reilua kauppaa myös tälläisenä vuonna .
-
Kyllä siellä semmoiset rätinkit on tehty että moni ilman jää
"
SATOVAKUUTUS
Satovakuutus
Satovakuutuksella voit vakuuttaa Suomessa sijaitse
via viljelmiä, joilla kasvatat tavanomaisia viljelykasveja.
Vakuutettavissa olevat kasvit on lueteltu liitteessä.
Voit valita kolmesta eri turvatasosta itsellesi sopivan.
Turvatasot ja niiden sisältämät turvat on kuvattu alla.
Laajassa turvatasossa vakuutuksesta korvataan poik
keuk sellisen sateen tai tulvan aiheuttama kasvuston
katetuoton menetys valitun satotason mukaisesti.
Poikkeuksellisella sateella tarkoitetaan vähintään 30
millimetrin sadetta tunnissa tai 75 millimetriä vuoro
kaudessa. Poikkeuksellisella tulvalla tarkoitetaan rank
kasadetulvaa, jossa poikkeuksellisen voimakas sade
aiheuttaa veden tulvimisen maanpinnalla taikka vesis
tötulvaa, jonka poikkeuksellinen sade, lumen sulami
nen taikka jää tai hyydepato aiheuttaa joessa, järvessä,
ojassa tai purossa"
Äsken teeveessä Leppä rupatteli vähän siihen malliin, että taitaa tuo katovakuutus tulla vielä pakolliseksi kaikille viljelijöille. Nuolla vakuutusehdoilla ei taida vielä missäänpäin suomea korvauskynnys ylittyä. Tuollaisia rankkasateita ei ole ollut varmaan sataan vuoteen koko suomessa, kun ihan paikallisesti.
Lyhyt on Köntyksen muisti. Elokuulla 14-15 päivänä 2016 satoi Pohjanmaalla yleisesti yli 80mm vuorokaudessa. 14.päivä satoi rankasti koko päivän ja vielä seuraavan yön.
-
vuosien sade ja lämpösummat ei hirveästi vaihtele joten; paljonko lullette tulevan ensi talvena lunta ja kuin kovia pakkasia?
-
vuosien sade ja lämpösummat ei hirveästi vaihtele joten; paljonko lullette tulevan ensi talvena lunta ja kuin kovia pakkasia?
Kysy SASsikoskelta
-
vuosien sade ja lämpösummat ei hirveästi vaihtele joten; paljonko lullette tulevan ensi talvena lunta ja kuin kovia pakkasia?
Kysy SASsikoskelta
Talven ennuste tarkentuu maaliskuussa.
-
Kyllä siellä semmoiset rätinkit on tehty että moni ilman jää
"
SATOVAKUUTUS
Satovakuutus
Satovakuutuksella voit vakuuttaa Suomessa sijaitse
via viljelmiä, joilla kasvatat tavanomaisia viljelykasveja.
Vakuutettavissa olevat kasvit on lueteltu liitteessä.
Voit valita kolmesta eri turvatasosta itsellesi sopivan.
Turvatasot ja niiden sisältämät turvat on kuvattu alla.
Laajassa turvatasossa vakuutuksesta korvataan poik
keuk sellisen sateen tai tulvan aiheuttama kasvuston
katetuoton menetys valitun satotason mukaisesti.
Poikkeuksellisella sateella tarkoitetaan vähintään 30
millimetrin sadetta tunnissa tai 75 millimetriä vuoro
kaudessa. Poikkeuksellisella tulvalla tarkoitetaan rank
kasadetulvaa, jossa poikkeuksellisen voimakas sade
aiheuttaa veden tulvimisen maanpinnalla taikka vesis
tötulvaa, jonka poikkeuksellinen sade, lumen sulami
nen taikka jää tai hyydepato aiheuttaa joessa, järvessä,
ojassa tai purossa"
Äsken teeveessä Leppä rupatteli vähän siihen malliin, että taitaa tuo katovakuutus tulla vielä pakolliseksi kaikille viljelijöille. Nuolla vakuutusehdoilla ei taida vielä missäänpäin suomea korvauskynnys ylittyä. Tuollaisia rankkasateita ei ole ollut varmaan sataan vuoteen koko suomessa, kun ihan paikallisesti.
Lyhyt on Köntyksen muisti. Elokuulla 14-15 päivänä 2016 satoi Pohjanmaalla yleisesti yli 80mm vuorokaudessa. 14.päivä satoi rankasti koko päivän ja vielä seuraavan yön.
Ei täällä viimevuonna silti kellään jäänyt mitään puimatta, kuivauskustannuksetkin oli suht normaalit, eli puolet pienemmät kun tänävuonna. Joillakin mailla puimurit uppoilivat, mutta kyllä niiltäkin pelloilta viljat katosi.
Jotenkin ihmeeliset on nuo vakuutusehdot tuoltakin osin, että jokapäiväiset normaalit sateet ei riitä korvausperusteeksi.
-
Vai että pakollinen vakuutus... tunkekoot perseeseensä vakuutuslaput, ennemmin vaikka annan kissoille satasista tehdyn mytyn kynsittäväksi. Kappaleista vielä saa jotain takaisin kun vie pankkiin ihmeteltäviksi, vakuutuksista ei mitään.
No onhan maatilavakuutuskin sillee pakollinen että pankit ei anna lainaa ellei sitä ole. Varmaan ainakin pankit alkaa jo peräämään katovakuutuksia, ennen kuin antavat uuteen punavanteiseen lainaa.
Täysin eri asia. Esim. tulipalo, ilkivalta tai liikenneonnettomuus ovat paljon todennäköisempiä kuin katovuosi kesän tai syksyn sateiden vuoksi jos pelto on kuivatuksen puolesta oikesati viljelykelpoinen ja viljeltävät kasvit sekä lajikkeet ovat sellaisia, että niillä on realistiset mahdollisuudet olla korjuukypsiä kohtuulliseen aikaan kylvöaika huomioiden myös keskimääräistä huonompana vuonna. Eikä siitäkään pääse mihinkään, että tuet ovat tuotantosuunnasta riippumatta niin suuri osa pellon taloudellista tuottoa että jo pelkästään se on yhden sortin vakuutus.
-
Vakuutusvedonlyönti, siis vakuutusmatematiikka on sen verran ihmeellistä että "talo voittaa aina".
-
Vakuutusvedonlyönti, siis vakuutusmatematiikka on sen verran ihmeellistä että "talo voittaa aina".
Vakuutusyhtiöissä ja myös vedonlyöntifirmoissa on parhaimmat todennäköisyysmatemaatikot laskemassa eri tapahtumien todennäköisyyksiä, ja sellaisia vakuutusehtoja ei laadita, jotka tuottaisivat tappioriskit vakuutusyhtiöille.
-
Vai että pakollinen vakuutus... tunkekoot perseeseensä vakuutuslaput, ennemmin vaikka annan kissoille satasista tehdyn mytyn kynsittäväksi. Kappaleista vielä saa jotain takaisin kun vie pankkiin ihmeteltäviksi, vakuutuksista ei mitään.
No onhan maatilavakuutuskin sillee pakollinen että pankit ei anna lainaa ellei sitä ole. Varmaan ainakin pankit alkaa jo peräämään katovakuutuksia, ennen kuin antavat uuteen punavanteiseen lainaa.
Täysin eri asia. Esim. tulipalo, ilkivalta tai liikenneonnettomuus ovat paljon todennäköisempiä kuin katovuosi kesän tai syksyn sateiden vuoksi jos pelto on kuivatuksen puolesta oikesati viljelykelpoinen ja viljeltävät kasvit sekä lajikkeet ovat sellaisia, että niillä on realistiset mahdollisuudet olla korjuukypsiä kohtuulliseen aikaan kylvöaika huomioiden myös keskimääräistä huonompana vuonna. Eikä siitäkään pääse mihinkään, että tuet ovat tuotantosuunnasta riippumatta niin suuri osa pellon taloudellista tuottoa että jo pelkästään se on yhden sortin vakuutus.
Vaikka onkin eri asia, ja toi vakuutus ei juuri koskaan korvaa mitään nuolla ehdoilla, pankit voi silti tuota katovakuutusta alkaa vaatimaan. Onhan pankit aika suuria vakuutusyhtiöitten osakkeenomistajia. Maajussien ahdiko vois olla taas pankeille hyvä win-tilanne.
Pelloille mätäneviin viljoihin on keväällä ja kesällä panostettu se mitä sieltä oletettiin saatavan takaisin, nyt mätänee nuo tukirahat viljan mukana peltoon, eli tuloja ei tule. Millä mahtaa monikaan ostaa ensivuoden apulannat, siemenet ja kasvinsuojeluaineet?
-
>monikaan ostaa ensivuoden apulannat, siemenet ja kasvinsuojeluaineet?
Agriraha-miehillä jää tämänkin vuoden apulannat maksamatta kuin meinailivat jyvätileillä maksaa.
Mikä muuten on tuon rahan korko kun ei ole selvinnyt?
-
>monikaan ostaa ensivuoden apulannat, siemenet ja kasvinsuojeluaineet?
Agriraha-miehillä jää tämänkin vuoden apulannat maksamatta kuin meinailivat jyvätileillä maksaa.
Mikä muuten on tuon rahan korko kun ei ole selvinnyt?
Eiks se viivästyskorko mainita laskuissa..
-
>viivästyskorko
Onhan sillä omakin korkonsa
-
>viivästyskorko
Onhan sillä omakin korkonsa
Varmaan jos se raha on siellä agritilillä, sekin on "hankkijan henkeen" miinuskorkoista.
-
vuosien sade ja lämpösummat ei hirveästi vaihtele joten; paljonko lullette tulevan ensi talvena lunta ja kuin kovia pakkasia?
Eipä paljon vaihtele ööpaut 500 1000 millii
-
Äsken teeveessä Leppä rupatteli vähän siihen malliin, että taitaa tuo katovakuutus tulla vielä pakolliseksi kaikille viljelijöille. Nuolla vakuutusehdoilla ei taida vielä missäänpäin suomea korvauskynnys ylittyä. Tuollaisia rankkasateita ei ole ollut varmaan sataan vuoteen koko suomessa, kun ihan paikallisesti.
vanha katokorvaus verorahoista, mutta varmaan ministeriön budjetista? Nyt sama olisi yksityisellä pakkomaksulla eli rahasto, johon maksettaisiin 10 vuotta ja sitten kerralla maksettaisiin tyhjäksi katoalueelle.... ei kiitos.
Mites jos hömppäheinät ja suojavyöhykkeet kärsii vakavaa katoa tai luomusadon "odotteluvuosi" menee mönkään?
-
vuosien sade ja lämpösummat ei hirveästi vaihtele joten; paljonko lullette tulevan ensi talvena lunta ja kuin kovia pakkasia?
Eipä paljon vaihtele ööpaut 500 1000 millii
Joo itse asiassa vaihtelee vieläkin enemmän; maa-asemilla Helsingissä on vuosisade ollut pienimmillään 399 mm, 1939 ja 2002. Suurimillaan Espoossa ei niin kovin pitkän matkan päässä 1109 mm, 1981. Ennustaminen sillä tavalla, esimerkiksi että nyt on jo satanut niin paljon, ei voi sataa enää, on heikosti toteutuva. Täällä lounaassa kuiva jakso alkoi lokakuussa 2016 ja päättyi vasta nyt noin vuoden päästä.
-SS-
-
Tämä vuosi testaa vakuutuksen, jos jollakin semmonen on?
-
Tämä vuosi testaa vakuutuksen, jos jollakin semmonen on?
Ei taida täyttää vakuutusten korvattava vahinkotapahtuma edellytyksiä.
-
Ja jos ei täytä, voi vakuutusyhtiöillä olla aika vaikea saada kyseistä vakuutusta jatkossa (kaan) myydyksi.
-
Ja jos ei täytä, voi vakuutusyhtiöillä olla aika vaikea saada kyseistä vakuutusta jatkossa (kaan) myydyksi.
Joo, jos kuukauden aikana syksyllä sataa 20 päivänä/30 :stä kymmenen milliä joka päivä, on kato paljon varmempi kuin silloin kun joku kertarysäys 30 mm tunnissa.
-
Ja jos ei täytä, voi vakuutusyhtiöillä olla aika vaikea saada kyseistä vakuutusta jatkossa (kaan) myydyksi.
Siksi se pitäisikin laittaa pakolliseksi joko lainoituksen tai tukien ehtona.
-
Ja jos ei täytä, voi vakuutusyhtiöillä olla aika vaikea saada kyseistä vakuutusta jatkossa (kaan) myydyksi.
Joo, jos kuukauden aikana syksyllä sataa 20 päivänä/30 :stä kymmenen milliä joka päivä, on kato paljon varmempi kuin silloin kun joku kertarysäys 30 mm tunnissa.
Töllössä tuli eilen tai tänään tuosta vakuutuksesta, jossa todettiin ohimennen ettei kylmän kesän viivästyttämä kato riitä liioin vakuutuksen piiriin.
Mitä tuollainen vakuutus mahtaa kustantaa per hehtaari, jos viljat vakuuttaa esim. 6-tonnin sato-olettamalle? Jos ajattelee että tilalla jää 20-prosenttia puimatta, niin meneekö sen 20% viljan hinta jokatapauksessa jo vakuutusmaksuihin ja omavastuuseen, eli plus-miinus nolla. Olettaen että vakuutusyhtiö mitään yleensäkään korvaa, kun ehdot on noin ihmeelliset. Ja jos ei korvaa, kato on vakuutusmaksuineen vielä puolta suurempi.
-
Ja jos ei täytä, voi vakuutusyhtiöillä olla aika vaikea saada kyseistä vakuutusta jatkossa (kaan) myydyksi.
Ja jos täyttää, voi vakuutusyhtiöillä olla aika vaikeaa saada kyseistä vakuutusta jatkossakaan myydyksi, koska vakuutuksen ottajat loppujen lopuksi maksaa nuo korvaukset.
-
Jokainen kerätköön itselleen oman kriisirahastonsa, laittamalla vaikkapa 50-euroa/hehtaari joka vuosi kriisitililleen. Kymmenen vuoden välein saa nostaa sitten 500-euroa/ha kriisirahaansa sieltä vaikka koko pinta-alalleen. Ja tuskin täydellistä kriisiä edes tulee useemmin kun kymmenen vuoden välein kenellekkään.
-
Jokainen kerätköön itselleen oman kriisirahastonsa, laittamalla vaikkapa 50-euroa/hehtaari joka vuosi kriisitililleen. Kymmenen vuoden välein saa nostaa sitten 500-euroa/ha kriisirahaansa sieltä vaikka koko pinta-alalleen. Ja tuskin täydellistä kriisiä edes tulee useemmin kun kymmenen vuoden välein kenellekkään.
voihan tuon rahaston keräämisen ulkoistaa ja ottaa jonkun vakuutuksen, jos sellaisia myönnetään esim kylmän ja sateisen kesän varalle. Jäätelömyyjät, rantaravintolat, vesipuistoyrittäjät, festarijärjestäjät... näitähän löytyy muitakin.
Jos jostain pakollisesta vakuutuksesta joku edes puhuu, niin se ei ole enää tästä maailmasta. Tukijärjestelmä puolittaa jo vahingon, kun sadonkorjuuvelvoite jäi pois. Tilat alkaa ensi vuoden alusta olla isoja osakeyhtiöitä, jotka pyörittävät miljoonaluokkan liikevaihtoa. Siinä yhden osakkaan omaa toimeentuloa ei juuri hetkauta yksittäiset huonot vuodet, normaalia liiketoimintariskiä. Pakollinen vakuutus vaan lisäisi riskinottoa lajikevalinnoissa, myöhäisempiä lajikkeita..... maissia ja bataattia tulisi viljelykiertoon. Vakuutusmaksujen kohdistamisesta tulisi myös vaikea paikka, miten maksetaan joltain suojavyöhykkeeltä, lhp:ltä tai luomusta, jossa ei riskiä ole. Kaavamainen €/ha-maksu taas olisi ihan sama kuin vanha systeemi tai suora tukileikkaus.
-
miten maksetaan joltain suojavyöhykkeeltä, lhp:ltä tai luomusta, jossa ei riskiä ole.
Mutta onhan niillä tukipolitiikassakin LHP eli luonnonhaitta olemassa, ja eläintilalla vielä lisäluonnonhaittariski, samaan tapaan korvaustasot olisivat niissä isommat, normiviljalla pienemmät.
-SS-
-
Hyvänä vuonna siirtää viljatilityksiä vuodenvaihteen yli ja ostelee tuotantopanoksia etupainotteisesti. Huonona vuotena purkaa tuota. Verotettava tulo pysyy tasaisena ja on kerännyt itselleen vakuutuksen.
-
>Hyvänä vuonna
Ei ole noita hyviä vuosia pahemmin näkynyt eikä taida tästäkään tulla
hukkareissu:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209125
-
Jokainen kerätköön itselleen oman kriisirahastonsa, laittamalla vaikkapa 50-euroa/hehtaari joka vuosi kriisitililleen. Kymmenen vuoden välein saa nostaa sitten 500-euroa/ha kriisirahaansa sieltä vaikka koko pinta-alalleen. Ja tuskin täydellistä kriisiä edes tulee useemmin kun kymmenen vuoden välein kenellekkään.
voihan tuon rahaston keräämisen ulkoistaa ja ottaa jonkun vakuutuksen, jos sellaisia myönnetään esim kylmän ja sateisen kesän varalle. Jäätelömyyjät, rantaravintolat, vesipuistoyrittäjät, festarijärjestäjät... näitähän löytyy muitakin.
Jos jostain pakollisesta vakuutuksesta joku edes puhuu, niin se ei ole enää tästä maailmasta. Tukijärjestelmä puolittaa jo vahingon, kun sadonkorjuuvelvoite jäi pois. Tilat alkaa ensi vuoden alusta olla isoja osakeyhtiöitä, jotka pyörittävät miljoonaluokkan liikevaihtoa. Siinä yhden osakkaan omaa toimeentuloa ei juuri hetkauta yksittäiset huonot vuodet, normaalia liiketoimintariskiä. Pakollinen vakuutus vaan lisäisi riskinottoa lajikevalinnoissa, myöhäisempiä lajikkeita..... maissia ja bataattia tulisi viljelykiertoon. Vakuutusmaksujen kohdistamisesta tulisi myös vaikea paikka, miten maksetaan joltain suojavyöhykkeeltä, lhp:ltä tai luomusta, jossa ei riskiä ole. Kaavamainen €/ha-maksu taas olisi ihan sama kuin vanha systeemi tai suora tukileikkaus.
Jos kriisirahasto on omalla tilillä, ei tarvitse etsiä todisteita valtavista luonnonmullistuksista korvauksen saadakseen.
Varmaan jos saman verran mitä vakuutusyhtiöt perisi katovakuutuksesta, riittää kun sen verran laittaa "sivuun" joka vuosi.
Monellakaan viljelijällä katovuosi ei tule kun kerran uran aikana.
Eihän se kato tule kuitenkaan koko pinta-alalle juuri kellään asiansa osaavalla viljelijällä. Tuskin kukaan on kylvänyt koko pinta-alaa maissille ja härkäpavulle nytkään.
-
Keskiarvo liittovaltiossamme on kuitenkin hyvä.
”Yhtä lailla kuin teillä sataa, etelässä kärsitään sateen puutteesta”, Hogan lisäsi.
Maatalousneuvosto ei luvannut helpotuksia pohjoisen viljelijöille http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209125
-
Joo olen jemmannut hybriidirukiin ja rapsien siemensäkkejä (pikkusäkkejä), ja betonkilattialla olivat ottaneet kosteutta. Ja sitten pussi repiää kun rytkii. Ja eikun harjaamaan. Lannoitepusseja on jo kolme vuotta vanhoja resun alla, valvojatkin niitä ratsasivat, ja ovat melkoisen kivikovia jo, ainakin nämä kalkkisalpeetarit, nitraborit tuntuvat kovettuvan herkästi. Pitäisi olla joku kuiva lämmin varasto niille apulannoille. Ja sehän alkaa sitten maksaakin. Ja öljysäiliöt ovat tikittävä aikapommi, varkaat tulevat ja säiliöt syöpyvät, eikä muutenkaan mahdu mitään, kun eipä ne nyt sitten kovin paljon tyhjentyneet, ja erehdyin kesällä ottamaan piripintaan.
Onneksi sain lainaan lämmintä ja kuivaa tilaa noille isommille siemenpusseille. Onko ensi keväänä puutetta siemenestä, minusta ainakin Mustiolla päin pari isoa siementilaa puivat kaikki pois normaalisti.
-SS-
-
Keskiarvo liittovaltiossamme on kuitenkin hyvä.
”Yhtä lailla kuin teillä sataa, etelässä kärsitään sateen puutteesta”, Hogan lisäsi.
Maatalousneuvosto ei luvannut helpotuksia pohjoisen viljelijöille http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209125
Onkohan toi yks maastullin maatalousuutisten kommentoiva vakionarisija agronetinki narisija :D
-
Keskiarvo liittovaltiossamme on kuitenkin hyvä.
”Yhtä lailla kuin teillä sataa, etelässä kärsitään sateen puutteesta”, Hogan lisäsi.
Maatalousneuvosto ei luvannut helpotuksia pohjoisen viljelijöille http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209125
Onkohan toi yks maastullin maatalousuutisten kommentoiva vakionarisija agronetinki narisija :D
Tää Keijo Komukka? Vesilahtelaiset geenit ja neulansilmämäinen katsantokanta.
-
Keskiarvo liittovaltiossamme on kuitenkin hyvä.
”Yhtä lailla kuin teillä sataa, etelässä kärsitään sateen puutteesta”, Hogan lisäsi.
Maatalousneuvosto ei luvannut helpotuksia pohjoisen viljelijöille http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209125
Onkohan toi yks maastullin maatalousuutisten kommentoiva vakionarisija agronetinki narisija :D
Tää Keijo Komukka? Vesilahtelaiset geenit ja neulansilmämäinen katsantokanta.
;D ;D ;D No se ;D ;D ;D
-
Jokainen kerätköön itselleen oman kriisirahastonsa, laittamalla vaikkapa 50-euroa/hehtaari joka vuosi kriisitililleen. Kymmenen vuoden välein saa nostaa sitten 500-euroa/ha kriisirahaansa sieltä vaikka koko pinta-alalleen. Ja tuskin täydellistä kriisiä edes tulee useemmin kun kymmenen vuoden välein kenellekkään.
voihan tuon rahaston keräämisen ulkoistaa ja ottaa jonkun vakuutuksen, jos sellaisia myönnetään esim kylmän ja sateisen kesän varalle. Jäätelömyyjät, rantaravintolat, vesipuistoyrittäjät, festarijärjestäjät... näitähän löytyy muitakin.
Jos jostain pakollisesta vakuutuksesta joku edes puhuu, niin se ei ole enää tästä maailmasta. Tukijärjestelmä puolittaa jo vahingon, kun sadonkorjuuvelvoite jäi pois. Tilat alkaa ensi vuoden alusta olla isoja osakeyhtiöitä, jotka pyörittävät miljoonaluokkan liikevaihtoa. Siinä yhden osakkaan omaa toimeentuloa ei juuri hetkauta yksittäiset huonot vuodet, normaalia liiketoimintariskiä. Pakollinen vakuutus vaan lisäisi riskinottoa lajikevalinnoissa, myöhäisempiä lajikkeita..... maissia ja bataattia tulisi viljelykiertoon. Vakuutusmaksujen kohdistamisesta tulisi myös vaikea paikka, miten maksetaan joltain suojavyöhykkeeltä, lhp:ltä tai luomusta, jossa ei riskiä ole. Kaavamainen €/ha-maksu taas olisi ihan sama kuin vanha systeemi tai suora tukileikkaus.
Jos kriisirahasto on omalla tilillä, ei tarvitse etsiä todisteita valtavista luonnonmullistuksista korvauksen saadakseen.
Varmaan jos saman verran mitä vakuutusyhtiöt perisi katovakuutuksesta, riittää kun sen verran laittaa "sivuun" joka vuosi.
Monellakaan viljelijällä katovuosi ei tule kun kerran uran aikana.
Eihän se kato tule kuitenkaan koko pinta-alalle juuri kellään asiansa osaavalla viljelijällä. Tuskin kukaan on kylvänyt koko pinta-alaa maissille ja härkäpavulle nytkään.
jos mää pidän sun rahastoa ja sää mun rahastoa.... molemmat saadaan vähentää tämä "vakuutusmaksu" verotuksessa, muuten siitä menisi se vähintään 30% veroa, jos se on omalla tilillä :)
Jos tälle rahastolle saataisiin vielä vähän korkoa, joka voitaisiin gibraltarilaisen säätiön tilien kautta nostaa verottomasti sitten satovahingon sattuessa...
-
Kyllä siellä semmoiset rätinkit on tehty että moni ilman jää
"
SATOVAKUUTUS
Satovakuutus
Satovakuutuksella voit vakuuttaa Suomessa sijaitse
via viljelmiä, joilla kasvatat tavanomaisia viljelykasveja.
Vakuutettavissa olevat kasvit on lueteltu liitteessä.
Voit valita kolmesta eri turvatasosta itsellesi sopivan.
Turvatasot ja niiden sisältämät turvat on kuvattu alla.
Laajassa turvatasossa vakuutuksesta korvataan poik
keuk sellisen sateen tai tulvan aiheuttama kasvuston
katetuoton menetys valitun satotason mukaisesti.
Poikkeuksellisella sateella tarkoitetaan vähintään 30
millimetrin sadetta tunnissa tai 75 millimetriä vuoro
kaudessa. Poikkeuksellisella tulvalla tarkoitetaan rank
kasadetulvaa, jossa poikkeuksellisen voimakas sade
aiheuttaa veden tulvimisen maanpinnalla taikka vesis
tötulvaa, jonka poikkeuksellinen sade, lumen sulami
nen taikka jää tai hyydepato aiheuttaa joessa, järvessä,
ojassa tai purossa"
Äsken teeveessä Leppä rupatteli vähän siihen malliin, että taitaa tuo katovakuutus tulla vielä pakolliseksi kaikille viljelijöille. Nuolla vakuutusehdoilla ei taida vielä missäänpäin suomea korvauskynnys ylittyä. Tuollaisia rankkasateita ei ole ollut varmaan sataan vuoteen koko suomessa, kun ihan paikallisesti.
Ei olisi mikään yllätys, että kun tarpeeksi rutistaan niin taas on niskassa yksi pakollinen maksu lisää. Jos nyt kuitenkin yritettäisi vielä selvitä omin avuin tästä tilanteesta eteenpäin.
-
Keskiarvo liittovaltiossamme on kuitenkin hyvä.
”Yhtä lailla kuin teillä sataa, etelässä kärsitään sateen puutteesta”, Hogan lisäsi.
Maatalousneuvosto ei luvannut helpotuksia pohjoisen viljelijöille http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209125
Onkohan toi yks maastullin maatalousuutisten kommentoiva vakionarisija agronetinki narisija :D
Tää Keijo Komukka? Vesilahtelaiset geenit ja neulansilmämäinen katsantokanta.
;D ;D ;D No se ;D ;D ;D
Keijo on hyvä tyyppi, se vihaa peuroja yhtä paljon kuin minäkin.
-
Jokainen kerätköön itselleen oman kriisirahastonsa, laittamalla vaikkapa 50-euroa/hehtaari joka vuosi kriisitililleen. Kymmenen vuoden välein saa nostaa sitten 500-euroa/ha kriisirahaansa sieltä vaikka koko pinta-alalleen. Ja tuskin täydellistä kriisiä edes tulee useemmin kun kymmenen vuoden välein kenellekkään.
voihan tuon rahaston keräämisen ulkoistaa ja ottaa jonkun vakuutuksen, jos sellaisia myönnetään esim kylmän ja sateisen kesän varalle. Jäätelömyyjät, rantaravintolat, vesipuistoyrittäjät, festarijärjestäjät... näitähän löytyy muitakin.
Jos jostain pakollisesta vakuutuksesta joku edes puhuu, niin se ei ole enää tästä maailmasta. Tukijärjestelmä puolittaa jo vahingon, kun sadonkorjuuvelvoite jäi pois. Tilat alkaa ensi vuoden alusta olla isoja osakeyhtiöitä, jotka pyörittävät miljoonaluokkan liikevaihtoa. Siinä yhden osakkaan omaa toimeentuloa ei juuri hetkauta yksittäiset huonot vuodet, normaalia liiketoimintariskiä. Pakollinen vakuutus vaan lisäisi riskinottoa lajikevalinnoissa, myöhäisempiä lajikkeita..... maissia ja bataattia tulisi viljelykiertoon. Vakuutusmaksujen kohdistamisesta tulisi myös vaikea paikka, miten maksetaan joltain suojavyöhykkeeltä, lhp:ltä tai luomusta, jossa ei riskiä ole. Kaavamainen €/ha-maksu taas olisi ihan sama kuin vanha systeemi tai suora tukileikkaus.
Jos kriisirahasto on omalla tilillä, ei tarvitse etsiä todisteita valtavista luonnonmullistuksista korvauksen saadakseen.
Varmaan jos saman verran mitä vakuutusyhtiöt perisi katovakuutuksesta, riittää kun sen verran laittaa "sivuun" joka vuosi.
Monellakaan viljelijällä katovuosi ei tule kun kerran uran aikana.
Eihän se kato tule kuitenkaan koko pinta-alalle juuri kellään asiansa osaavalla viljelijällä. Tuskin kukaan on kylvänyt koko pinta-alaa maissille ja härkäpavulle nytkään.
jos mää pidän sun rahastoa ja sää mun rahastoa.... molemmat saadaan vähentää tämä "vakuutusmaksu" verotuksessa, muuten siitä menisi se vähintään 30% veroa, jos se on omalla tilillä :)
Jos tälle rahastolle saataisiin vielä vähän korkoa, joka voitaisiin gibraltarilaisen säätiön tilien kautta nostaa verottomasti sitten satovahingon sattuessa...
Hummaat kuitenkin mun rahat viinaan, naisiin, urheiluautoihin ja johonkin turhuuksiin :-\