Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: kantola - 29.09.17 - klo:08:53
-
Kyllä se Tiilikaiselta jää torjuntavoitto ottamatta, löylyä lisää Brysselin kiukaalle:
Pelottava tutkimustulos: sademetsät aiheuttavat nyt enemmän ilmastopäästöjä kuin poistavat https://yle.fi/uutiset/3-9857591
Suomessa on lainsäädäntö, metsävaratieto ym. kunnossa. - Sekä Unionin kuuliaisin kansa.
Meillä suojelu onnistuu, ei päiväntasaajalla... siispä?
-
ei ku mettähallitukselata hakkuuoikeudet pois ekana ja sitä tietä sitten lähimetätkii suojeluun niin saavat rasiliaiset hakata koko amatsonin paljaaks ja maailma pelastuu!!!
-
Tuo Luonnonperintösäätiön keino suojella metsiä on erinomainen. Ostetaan vapailta markkinoilta käypään hintaan ja ylikin, säätiöidään ja suojellaan. Alue tulee suojelluksi vapaaehtoisesti, myyjä on tyytyväinen ja suojelu on pysyvää. Lisäksi varoja ja metsää tulee lahjoituksina. Parissakymmenessä vuodessa on suojeltu jo liki 1500 hehtaaria, mitä voidaan pitää merkittävänä määränä kun kyseessä ovat valikoidut kohteet.
Arvokohteita etsinnässä
Anneli Jussila toivoo, että vielä loppuvuonna löytyisi arvokohteita erityisesti Uudeltamaalta ja muualta Etelä-Suomesta, jossa suojelumetsiä on hyvin vähän.
– Meillä on lahjoittajia, jotka olisivat valmiit panostamaan suurestikin eteläisen Suomen metsien pysyvään suojeluun. Pitäisi vain löytää sopivia alueita, Jussila sanoo.
Hän painottaa, että Luonnonperintösäätiö tarjoaa ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun ihmisille, jotka eivät itse metsää omista. Säätiö on tähän mennessä ostanut ja saanut luonnonsuojelualueita liki 1500 hehtaarin verran.
− Ostamme metsät ja suot vapaaehtoisilla kaupoilla suoraan omistajilta ja hankimme kaikille alueillemme pysyvän suojelun luonnonsuojelulain nojalla. Olemme siis varteenotettava vaihtoehto metsänomistajalle, joka haluaa jättää pysyvän perinnön, luontolahjan isänmaalle.
http://www.luonnonperintosaatio.fi/fi/tiedotteet/haastattelut/luonnonperintosaatiolta-satojen-hehtaarien-luontolahja-suomelle-lisaa
Semmoinen haittapuoli tässä tietenkin on että laajentuessaan suojeluvimma saattaisi nostaa puun hintaa. Uhka ei liene merkittävä sillä puuyhtiötkin ovat hieman suojelleet alueitaan.
-
ja eiks tuossa pefkin kilpailijassakin suojella mettiä se joku rosentti? eikö ollu joku 10% tai jotain..
-
Onhan noi sertifikaatitkin jotain, parempi hiukan hapera kumikin kuin ilman. Eteenpäin ehkä toki.
Viiden vuoden välein jotain tarkistellaan - ei ihan vastaa suojelua. Helvetin enkelitkin ajattaa lastenkodin lapsia silloin tällöin, paremman maineen toivossa.
-
Tuo muutama tuhat euroa vuodessa voisi ehkä innoittaa olemaan hakematta metsästä muut kuin polttopuut... jos niitäkään.
"Hiilikorvauksen ideana olisi kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsää niin, että puustoon ennättää sitoutua mahdollisimman paljon hiiltä ennen hakkuita.
Järjestelmän tavoitteena olisi tehostaa metsien käyttöä ilmastonmuutoksen torjuntatyössä osana Pariisin ilmastosopimusta.
Käytännössä puiden annettaisiin kasvaa nykyistä vanhemmiksi ja järeämmiksi ennen niiden kaatamista.
Yksityinen metsänomistaja tekee hyvän työn, kun kasvattaa metsää ja sitoo hiiltä puustoon. Tämä on toimintaa, joka ansaitsee tukea, Ollikainen sanoo.
Ollikainen toimii hallitusta ilmastopolitiikassa neuvovan Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajana.
Hiilikorvausjärjestelmä olisi jokseenkin radikaali muutos nykyisiin metsänhoidon tukiin nähden. Hakkuiden yhteydessä metsänomistaja joutuisi maksamaan tuen vastineeksi hiiliveroa, mutta kokonaisuutena järjestelmä lisäisi metsänomistajan nettotuloa.
Ollikaisen mukaan korvaus hiilitonnilta voisi olla esimerkiksi yhtä suuri kuin päästöoikeuden hinta EU:n päästökaupassa.
Jos päästöoikeuden hinta nousisi esimerkiksi 20 euroon hiilidioksiditonnilta, ja korvaus olisi vuosittainen, voisi tyypillinen 30 hehtaarin metsätila saada tukea Ollikaisen arvion mukaan noin 3 000 euroa vuodessa hiilen sidonnasta (brutto, vähennettynä vuotuisella poistumalla)."
Professorit haluavat ison käänteen: Metsänomistajille maksettava korvauksia puuston hiilivaraston kasvattamisesta https://yle.fi/uutiset/3-9827921
-
Tuo Luonnonperintösäätiön keino suojella metsiä on erinomainen. Ostetaan vapailta markkinoilta käypään hintaan ja ylikin, säätiöidään ja suojellaan. Alue tulee suojelluksi vapaaehtoisesti, myyjä on tyytyväinen ja suojelu on pysyvää. Lisäksi varoja ja metsää tulee lahjoituksina. Parissakymmenessä vuodessa on suojeltu jo liki 1500 hehtaaria, mitä voidaan pitää merkittävänä määränä kun kyseessä ovat valikoidut kohteet.
Pentti Linkolalla oli jo haave hankkia valkoselkätikkasuojelumetsä, mutta Anneli Jussilasta suojelualueita pitää olla paljon enemmän.
Olen lukenut Pentti Linkolan äsken ilmestynyttä elämänkertaa. Asuinpaikkojen läheisten metsien hakkuut olivat saaneet Linkolalle aikaan syviä masennustiloja, sairaalareissujakin on tullut. Kuhmoisissa Linkola oli hakannut vanhan asuinpaikkansa Vierulan tienvarsipuihin 25 kg 5 tuuman rautanauloja, jottei niitä pystyttäisi kaatamaan. Sakkoa tuli 6200 markkaa. Linkolan ystävän, kirjailija Matti Pulkkisen mielestä tämä oli tragikoomisen avutonta touhua, ei ollenkaan yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi haluavan tasoista.
Luonnonperintösäätiö on saanut Linkolallekin arvokkaan vaikutuskanavan. Pikkuisen Linkola on harmitellut kun kaikki perintörahat ja vanhuudenvarat ovat menneet suojelumetsiin, kunto on alkanut heiketä.
-
mutta kivahan se on olla vaivaisena mökissään kun tietää että jälkeen jää kymmeniä hehtaareja suojelumetsää. joka sit on pikkulohkoina siellä täällä. ja maailma pelastuu pentti ei!
-
mutta kivahan se on olla vaivaisena mökissään kun tietää että jälkeen jää kymmeniä hehtaareja suojelumetsää. joka sit on pikkulohkoina siellä täällä. ja maailma pelastuu pentti ei!
Enpä tiedä, olisiko vaivaisena olo yhtään sen helpompaa jos olisi säästänyt omaisuutensa ja laittaisi vaikka setelit arkunsisälle pehmukkeeksi. Tuskin niitä rahoja olisi hänen kannaltaan voinut paremminkaan sijoittaa.
Ei se terveyttä hyödytä jos olisi varaa ostaa kymmenkertainen määrä tarvittavia diabeteslääkkeitä. Eri asia on, jos ei ole varaa ostaa lääkkeitä ollenkaan, mistä tuskin on kysymys tässä tapauksessa.
-
mitä luulet, ostaako linkola lääkkeitä vaivoihinsa vai outtaako luonnon hoitavan homman? ite epäilen jälkimmäistä. mutta surkiaa jos mökki alkaa kylmetä ennen kuin luonto korjaa.. ja rahat lopussa.
-
Pitkäaikainen kalanostaja oli käynyt syksyllä tervehtimässä Linkolaa. (https://akaanseutu.fi/2017/12/08/pentti-linkola-umpeutuva-polku/) Lähipiiri alkaa olla jo huolissaan, miten pärjää mökissä. Tehometsätalous saa yhä kovaa kritiikkiä. Linkola täytti 7.12 85 vuotta.
-
mutta kiva kun kattelee nuita suomen mettiä. montakohan hehtaaria onkaa joka olis ollu koskemattomana sen 150-200 vuotta? ja millasia net on ollu ennen sitä? eikös net metät loppuunna jo toissa vuoissatan lopuilla joten tarvittiin mettälaki?
-
Pitkäaikainen kalanostaja oli käynyt syksyllä tervehtimässä Linkolaa. (https://akaanseutu.fi/2017/12/08/pentti-linkola-umpeutuva-polku/) Lähipiiri alkaa olla jo huolissaan, miten pärjää mökissä. Tehometsätalous saa yhä kovaa kritiikkiä. Linkola täytti 7.12 85 vuotta.
Minulla ei ole mitään linkolaa vastaan, hänenlaisiakin tarvitaan. Toisaalta luonnon näkökulmasta 85 on jo voimakkaasti jatkoajalla ja kun jälkeläisiäkin on tullut, niin ei auttas enää vikuroida.
Ja omat sademetsäni olen 100% suojellut, edellytän sitä myös muilta 😀 ovathan sademetsät mailman keuhkot.
Ja näiden tundrametsien hiilensitomista yritän parantaa koko ajan, nytkin on 911 metsässä touhuamassa.
-
mutta sit tulooo ely ja koko homma menetää järkensä. ite en enää ala suojelemaan mitään kun kerran herrat on nuin ketkuja. muuten olisin nuo kallioiset ja hankalat paikat suojellu mutta olkoon!! luin liito-orava jutun mastullista.
-
Ilmastonpelastamishalipuut kannattaisi istuttaa puistonurmikoiden tilalle, keskelle cityä, subtropiikkiin.
Puut kasvavat tutkimuksen mukaan kaupungeissa jopa 25 prosenttia maaseutua nopeammin. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.219560
-
ja ränsistyvät samaa tahtia. monta puuta jo huonossa kunnossa kun taas metissä samanikäiset porskuttaa vaan.
-
Ilmastonpelastamishalipuut kannattaisi istuttaa puistonurmikoiden tilalle, keskelle cityä, subtropiikkiin.
Puut kasvavat tutkimuksen mukaan kaupungeissa jopa 25 prosenttia maaseutua nopeammin. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.219560
"Kun hiilidioksidia lisätään kasvihuoneen ilmaan, parantuu tomaatin, kurkun ja salaatin kasvu 20 - 30 % tai jopa enemmän."
http://www.aga.fi/fi/processes_ren/modified_controlled_atmospheres/carbonioxide_fertilization/index.html
-
eli siinä selitys miks suomen metät kasvaa nuin hyin! kuin paljon lisää tartteis et saavuttais eukan?
-
Mitenkähän käy Etelä-Suomen metsille, jääkö linnunlaulupuuta? Ehkä kuitenkin kannattaisi Turun tavoin panostaa Baltian hakkeelle ja Kanadan pelletille ja ulkoistaa luonnonriisto ympäristökatastrofeineen... ja kepulaisten plånbokien lihottamiset. :P
Helsinki aikoo rakentaa kolme uutta biolämpölaitosta, jotka käyvät pelleteillä ja metsähakkeella https://yle.fi/uutiset/3-10051570
-
eikös tuo ihan kokonaan tuontipuun varaan ole suunniteltu? joku kertoi että venäjältä puuaines tarkoitus hankkia, kun on niiiiin halpaa.