Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: shavia - 28.09.17 - klo:10:29
-
Minkälaisia suunnitelmia (tai vanhoilla isännillä peräti kokemuksia) on puimatta jääneille ruispelloille ensi vuoden viljelyä ajatellen? Kannattaako niille syksyllä tehdä mitään vai vasta keväällä? Mitä niihin kannattaa kylvää?
Kasvustoa on paikoitellen hyvinkin paljon, ja maat kyllä kantaa koneita.
-
Itse kulottaisin pois syksyllä... Muuten sieltä ei keväällä pääse routa sulamaan ku olki peittää maan niin kattavasti.
-
Naapuri murskasi itäneet rukiit kelasilppurilla ja muokkasi sen jälkeen lapiorullaäkeellä. Seuraavana keväänä totesi hyvän rukiin oraan ja lannoitti salpietarilla. Hyvä sato tuli. Ajankohta vaan on jo kovin myöhäinen, mutta tuurillahan laivatkin seilaavat, sanotaan.
Kyntö onnistuu, jos kasvusto on pystyssä ja sen saa lahmattua sopivasti aurojen eteen. Kerran olen siinäkin onnistunut.
Kulotus on tosiaankin toimiva varsinkin jos syksyllä onnistuu. Keväälläkin on joskus tehty, mutta tulee aika hurjat tulet kun olki on pitkää ja ruutikuivaa.
Jos jotenkin saa kevytmuokattua syksyllä, on kuitenkin todennäköistä, että keväällä ruistakin kasvaa. Silloin glyfosaatti tai ainakin huolellinen kevätmuokkaus on tarpeen.
Oma valintani olisi murskaus ja kyntö syksyllä. Jos olkea on paljon, mahdollisesti tuo edellä mainittu kulotus.
-
Kaikki vaihtoehdot paitsi vankka usko sään muuttumisesta kaiken kuivaavaksi vielä ennen talvea ja kokoruisolkipaalien tekeminen kuivikkeiksi myytäväksi on esitetty. Esitetyistä vaihtoehdoista ääni tuolle:
Naapuri murskasi itäneet rukiit kelasilppurilla ja muokkasi sen jälkeen lapiorullaäkeellä. Seuraavana keväänä totesi hyvän rukiin oraan ja lannoitti salpietarilla.
Kieltämättä on myöhäinen ajankohta. Mutta eikö rukiin aikainen kylvövaatimus johdu siitä, että sen pitää versoa jo syksyllä? Ellei ruis ole jo lähes täysin itänyt tähkissä niin siemenmäärä on tuolla taktiikalla enemmän kuin varmasti riittävä joten versomisella ei taida olla merkitystä.
Kulotus tuskin enää tänä syksynä onnistuu.
-
Minkälaisia suunnitelmia (tai vanhoilla isännillä peräti kokemuksia) on puimatta jääneille ruispelloille ensi vuoden viljelyä ajatellen? Kannattaako niille syksyllä tehdä mitään vai vasta keväällä? Mitä niihin kannattaa kylvää?
Kasvustoa on paikoitellen hyvinkin paljon, ja maat kyllä kantaa koneita.
Murskaat puimurilla, ja samalla saat jonkinlaisen ruissadon talteen rehuksi tai polttoaineeksi. Kyllä ne idut/itäneet jyvät lentää kuivaajasta pihalle, pahiten itäneet sylkee puimuri seulojen ylitse.
-
Olen polttanut kerran hukkakauraisen kaurakuorman n 130hl stokerilla. Kosteus oli tosin oli jotain 16-18 % pellolta suoraan . Kippasin kuorman hakekuivurin ritiläpohjalle eikä niitä kuivattu ja ei ne siinä oikeastaan pahemmiksikaan menneet . Monta kuukautta sai syksyllä polttaa niitä ,palopäätä piti kyllä puhdistaa päivittäin . Ei oikeastaan huono pystykauppa😁
-
Kyllä se kasvusto olis syytä jollain konstia syksyllä käsitellä, siis murskata ja kyntää, oljet alkaisi lahoamaan.Pelkkä kyntö pitkän oljen vuoksi työlästä ellei mahdotonta.Mitään ruiskasvustoahan tuosta ei tule ensivuodelle, joten ei kannata yrittää.Olkikerros suojaa hyvin maata, kevätkosteus säilyy ja myöskin routa.Kulotus keväällä aina kyseenalaista, saattaa palaa muutakin kuin pelkkä ruispelto.
-
eikös tuohon ihan silppuri ole paras vaihtoehto? mutta kyllä tosiaan paksu kerros siellä kyntökerroksessa pehkua näkyy aika pitkään. joskus joku lakopaikka on keväällä iha jäässä vaikka muuten pelto pöllyää äestäessä. pehkuhan on hyvä eriste. jo vanhaanaikaan käyttivät moista ruisolkea petonin sisällä eristeenä ja toimii.
-
Tai lehteen ilmoitus että annetaan ja saa itse noutaa ilmaiseksi himmelivärkkiä :D
-
Millä korkeudella rukiita on jäänyt enemmin puimatta ? On kuitenkin aikaisimpia valmistujia, aikaisten ohrien rinnalla.
-SS-
-
Kesannoksi vaan ja tarkastelee ensi syksynä uudestaan.Kaikki turha ajelu maksaa.
-
Millä korkeudella rukiita on jäänyt enemmin puimatta ? On kuitenkin aikaisimpia valmistujia, aikaisten ohrien rinnalla.
-SS-
No tässä Hämeen korkeudellakin on vielä tällä viikolla puitu rukiita ja vielä näyttää olevan puimattomiakin.. Läheskään kaikki ei ollut puintivalmiita silloin edellisellä kunnon poudalla.
-
Millä korkeudella rukiita on jäänyt enemmin puimatta ? On kuitenkin aikaisimpia valmistujia, aikaisten ohrien rinnalla.
-SS-
No tässä Hämeen korkeudellakin on vielä tällä viikolla puitu rukiita ja vielä näyttää olevan puimattomiakin.. Läheskään kaikki ei ollut puintivalmiita silloin edellisellä kunnon poudalla.
No täytyy myöntää, että Anna, Riihi, Elvi, ne ovat kyllä vähintään viikon-kaksi aikaisemmassa kuin hybridit. Reetasta on vähän kaksijakoinen kokemus, jos on käytetty runsaasti Terpaalia, tuntuu kuivettuvan vihreänä puitavaksi, ei niinkö osaa tuleentua ollenkaan. Onneksi ei viitsinyt kylvää tänä syksynä sadanviidenkympin ruista yhtään, syysrapsi on hybridiruista mieluisampi ensi kesän juttu, jos pitää elokuun alussa kuitenkin kylvää.
-SS-
-
Mut siis alkuperäiseen kysymykseen.. Mä ajoin aikanaan itäneet liimalako rukiit kesantomurskalla ja kynnin sisään.
-
Jokainen, joka ajaa rukiit maahan puimatta, tekee hyvän teon viljelijöiden kannalta:
Luken viljatasearvio on karua luettavaa: rukiin varastot lisääntyvät ensi vuodeksi jälleen 25000 tonnilla. Puolan leipäruis maksaa 128 euroa, eikä ole ollut nousussa, rehuohra muuten on viisi euroa kaliimpaa siellä !
Ensi kesänä näemme oikean kuninkaallisen Fazer-ruisprokjetin, mennään alle 150 euron niin että humahtaa. On hieman haikea tunne, kun jätän vuodesta 1993 jatkuneen keskeytymättömän rukiinviljelyn tauolle.
Hei hei, ruis.
-SS-
-
Jos Fatzer alkaa viemään ruisleipää Kiinaan, nyt kun kanavat sinne aukeaa?
-
Jos Fatzer alkaa viemään ruisleipää Kiinaan, nyt kun kanavat sinne aukeaa?
Ja joutsenlipuilla varustettuna tietenkin :-\
-
Minkälaisia suunnitelmia (tai vanhoilla isännillä peräti kokemuksia) on puimatta jääneille ruispelloille ensi vuoden viljelyä ajatellen? Kannattaako niille syksyllä tehdä mitään vai vasta keväällä? Mitä niihin kannattaa kylvää?
Kasvustoa on paikoitellen hyvinkin paljon, ja maat kyllä kantaa koneita.
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
-
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
-
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
Tai sitte kannatti . 30% kosteus vie löpöä enemmän mitä viljan arvo on .
-
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
Tai sitte kannatti . 30% kosteus vie löpöä enemmän mitä viljan arvo on .
Ei nyt sentäs niin paljoa mene löpöä.
-
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
Tai sitte kannatti . 30% kosteus vie löpöä enemmän mitä viljan arvo on .
Ei nyt sentäs niin paljoa mene löpöä.
Mutta jos ostanu jotain sheikkiöljyä litran pulloissa kai se ny maksaakin..
-
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
Tai sitte kannatti . 30% kosteus vie löpöä enemmän mitä viljan arvo on .
Kylmäilmakuivuri ensiksi tai kärrykuivuri, sitten vasta kuumaan.
-
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
Jos en olisi puinut rukiita 4-6.9 niillä 24-27 kosteuksilla, niin kyllä ne olisi peltoon jääny, enkä olisi saanut tänään puinteja valmiiksi. Oikeastaan kaikki mahdolliset puintihetket käytetty hyväksi, lukuunottamatta tuota pakollista lepäilytaukoa.
Toi hybridiruis on melkoinen pommi. Kävin elokuussa pellonpiennartilaisuudessa ja sen talon rukiita puitiin vielä viime viikollakin. Iso jyväkoko tekee saman killerin kuin Skagen vehnissä, ei suostu valmistumaan. Homman kruunaa tunnollinen kasvunsääteiden käyttö. Aika paljon mietittävää rukiin viljelyyn tämän kesän kokemusten perusteella. Sitten vielä tämä torajyvähässäkkä. Uusimmassa KM:ssä juttua isännistä, jotka hommasi Kiinasta värilajittelijan. 100 tonnia torajyväistä ruista varastossa jne. Tota ongelmaa on ilmeisesti todella paljon, rajoittaa aika tehokkaasti rukiin viljelyä. Ainakin lajikevalintaa. Ite en näillä tiedoilla suostu enää ottaamaan hybridiä viljelyyn. Tulkoon vaikka 15 tonnia hehtaari, mutta riskit on aika kovat.
Sitten omassa viljelyssä kävi vähän hassusti, kun Skagen lykkäsi 5800kg ja Reetta 3100kg. Pikkuisen hankala perustella itellä tätä rukiinviljelyä.
-
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
Jos en olisi puinut rukiita 4-6.9 niillä 24-27 kosteuksilla, niin kyllä ne olisi peltoon jääny, enkä olisi saanut tänään puinteja valmiiksi. Oikeastaan kaikki mahdolliset puintihetket käytetty hyväksi, lukuunottamatta tuota pakollista lepäilytaukoa.
Toi hybridiruis on melkoinen pommi. Kävin elokuussa pellonpiennartilaisuudessa ja sen talon rukiita puitiin vielä viime viikollakin. Iso jyväkoko tekee saman killerin kuin Skagen vehnissä, ei suostu valmistumaan. Homman kruunaa tunnollinen kasvunsääteiden käyttö. Aika paljon mietittävää rukiin viljelyyn tämän kesän kokemusten perusteella. Sitten vielä tämä torajyvähässäkkä. Uusimmassa KM:ssä juttua isännistä, jotka hommasi Kiinasta värilajittelijan. 100 tonnia torajyväistä ruista varastossa jne. Tota ongelmaa on ilmeisesti todella paljon, rajoittaa aika tehokkaasti rukiin viljelyä. Ainakin lajikevalintaa. Ite en näillä tiedoilla suostu enää ottaamaan hybridiä viljelyyn. Tulkoon vaikka 15 tonnia hehtaari, mutta riskit on aika kovat.
Sitten omassa viljelyssä kävi vähän hassusti, kun Skagen lykkäsi 5800kg ja Reetta 3100kg. Pikkuisen hankala perustella itellä tätä rukiinviljelyä.
Torajyvää oli itselläkin yli peruslaadun, mutta tänä vuonna sitä on kaikilla. Sanoisin näin, että kyllä ne yllättävästi kelpaakin teollisuudelle, kun valkenee tilanne, ettei sitä peruslaatuvaatimukset täyttävää ruista tullutkaan kuten odotettiin.
-
Eiköhän nuo lajittelijat yleisty aika vauhdikkaasti jos kerran torajyvästä on muodostumassa ongelma.
-
Eiköhän nuo lajittelijat yleisty aika vauhdikkaasti jos kerran torajyvästä on muodostumassa ongelma.
Kyllähän nyt näillä isoilla teollisuusmyllyillä, kuten esim. Fazerilla, on tietenkin värilajittelijat, että saadaan kaikki paskat viljoista pois, joten taas turhaa isäntien pelottelua tuo torajyvistä kohkaaminen, ei ne anna rukiin viljelyn, joka on saatu taas elvytettyä, kaatua johonkin pikku yksityiskohtaan, kuten torajyvät. Itse aion ainakin panostaa kympillä rukiin viljelyyn tulevaisuudessakin, jos vain säät antavat myöten, tänä syksynä eivät antaneet.
Ps. Mitä olen kysellyt rekkamiehiltä, niin koskaan ei ole ruiskuorma tullut bumerangina torajyvien takia, enkä ole kuullut keneltäkään, että hintaa olisi alennettu liiallisen torajyvämäärän takia.
-
Kyllä hinta alenee, lajittelukulun verran ainakin. Mutta tosiaan, hienosti kelpaa, vaikka Helsingin myllylle, kunhan hinnasta sovitaan.
Hybridit jäivät viime talven takia harvoiksi, siitä torajyvä. Parempana vuotena tulee taas kasitonnari eikä torajyvän jyvää missään.
-SS-
-
Ps. Mitä olen kysellyt rekkamiehiltä, niin koskaan ei ole ruiskuorma tullut bumerangina torajyvien takia, enkä ole kuullut keneltäkään, että hintaa olisi alennettu liiallisen torajyvämäärän takia.
Ainakin pohojammaalla oleva ruista käyttävä tehdas miinustaa torajyvistä ihan "kiitettävästi".
Kannattaa mennä pimeille kujille myymään torajyväiset rukiinsa.
https://yle.fi/teos/huumesuomi/lsd/
-
Eiköhän nuo lajittelijat yleisty aika vauhdikkaasti jos kerran torajyvästä on muodostumassa ongelma.
Kyllähän nyt näillä isoilla teollisuusmyllyillä, kuten esim. Fazerilla, on tietenkin värilajittelijat, että saadaan kaikki paskat viljoista pois, joten taas turhaa isäntien pelottelua tuo torajyvistä kohkaaminen, ei ne anna rukiin viljelyn, joka on saatu taas elvytettyä, kaatua johonkin pikku yksityiskohtaan, kuten torajyvät. Itse aion ainakin panostaa kympillä rukiin viljelyyn tulevaisuudessakin, jos vain säät antavat myöten, tänä syksynä eivät antaneet.
Ps. Mitä olen kysellyt rekkamiehiltä, niin koskaan ei ole ruiskuorma tullut bumerangina torajyvien takia, enkä ole kuullut keneltäkään, että hintaa olisi alennettu liiallisen torajyvämäärän takia.
Vissiin me ollaan sitten poikkeus kun rukkiit ei ollu ku tunnin verran pois omasta kuivurista ja nimenomaan torajyvien takia. No värilajittelija koittaa lajitella torat pois ja tarjotaan uudestaan. Mihnä muuten nuo torajyvät menee kun kysyivät oikein että otanko lajittelujätteen itselleni vai saavatko pitää?
-
Eiköhän nuo lajittelijat yleisty aika vauhdikkaasti jos kerran torajyvästä on muodostumassa ongelma.
Kyllähän nyt näillä isoilla teollisuusmyllyillä, kuten esim. Fazerilla, on tietenkin värilajittelijat, että saadaan kaikki paskat viljoista pois, joten taas turhaa isäntien pelottelua tuo torajyvistä kohkaaminen, ei ne anna rukiin viljelyn, joka on saatu taas elvytettyä, kaatua johonkin pikku yksityiskohtaan, kuten torajyvät. Itse aion ainakin panostaa kympillä rukiin viljelyyn tulevaisuudessakin, jos vain säät antavat myöten, tänä syksynä eivät antaneet.
Ps. Mitä olen kysellyt rekkamiehiltä, niin koskaan ei ole ruiskuorma tullut bumerangina torajyvien takia, enkä ole kuullut keneltäkään, että hintaa olisi alennettu liiallisen torajyvämäärän takia.
Vissiin me ollaan sitten poikkeus kun rukkiit ei ollu ku tunnin verran pois omasta kuivurista ja nimenomaan torajyvien takia. No värilajittelija koittaa lajitella torat pois ja tarjotaan uudestaan. Mihnä muuten nuo torajyvät menee kun kysyivät oikein että otanko lajittelujätteen itselleni vai saavatko pitää?
Koititko kaupata niitä suoraan Fazerille tai Raisiolle?
-
Eiköhän nuo lajittelijat yleisty aika vauhdikkaasti jos kerran torajyvästä on muodostumassa ongelma.
Kyllähän nyt näillä isoilla teollisuusmyllyillä, kuten esim. Fazerilla, on tietenkin värilajittelijat, että saadaan kaikki paskat viljoista pois, joten taas turhaa isäntien pelottelua tuo torajyvistä kohkaaminen, ei ne anna rukiin viljelyn, joka on saatu taas elvytettyä, kaatua johonkin pikku yksityiskohtaan, kuten torajyvät. Itse aion ainakin panostaa kympillä rukiin viljelyyn tulevaisuudessakin, jos vain säät antavat myöten, tänä syksynä eivät antaneet.
Ps. Mitä olen kysellyt rekkamiehiltä, niin koskaan ei ole ruiskuorma tullut bumerangina torajyvien takia, enkä ole kuullut keneltäkään, että hintaa olisi alennettu liiallisen torajyvämäärän takia.
Vissiin me ollaan sitten poikkeus kun rukkiit ei ollu ku tunnin verran pois omasta kuivurista ja nimenomaan torajyvien takia. No värilajittelija koittaa lajitella torat pois ja tarjotaan uudestaan. Mihnä muuten nuo torajyvät menee kun kysyivät oikein että otanko lajittelujätteen itselleni vai saavatko pitää?
Koititko kaupata niitä suoraan Fazerille tai Raisiolle?
Sikälimikäli olen mitään oikein ymmärtänyt niin paikallinen välivarasto siirtää pienempiä eriä fazerille rekkakuormittain. Nyt jännätään jääkö ne tällä kertaa sinne kun ovat lajittelussa käyneet.
Raision kanssa en ole kauppaa käynyt sen jälkeen kun rupesivat rikkomaan itse omia sopimuksiaan keskihintasopimuksessa.
-
Eiköhän nuo lajittelijat yleisty aika vauhdikkaasti jos kerran torajyvästä on muodostumassa ongelma.
Kyllähän nyt näillä isoilla teollisuusmyllyillä, kuten esim. Fazerilla, on tietenkin värilajittelijat, että saadaan kaikki paskat viljoista pois, joten taas turhaa isäntien pelottelua tuo torajyvistä kohkaaminen, ei ne anna rukiin viljelyn, joka on saatu taas elvytettyä, kaatua johonkin pikku yksityiskohtaan, kuten torajyvät. Itse aion ainakin panostaa kympillä rukiin viljelyyn tulevaisuudessakin, jos vain säät antavat myöten, tänä syksynä eivät antaneet.
Ps. Mitä olen kysellyt rekkamiehiltä, niin koskaan ei ole ruiskuorma tullut bumerangina torajyvien takia, enkä ole kuullut keneltäkään, että hintaa olisi alennettu liiallisen torajyvämäärän takia.
Vissiin me ollaan sitten poikkeus kun rukkiit ei ollu ku tunnin verran pois omasta kuivurista ja nimenomaan torajyvien takia. No värilajittelija koittaa lajitella torat pois ja tarjotaan uudestaan. Mihnä muuten nuo torajyvät menee kun kysyivät oikein että otanko lajittelujätteen itselleni vai saavatko pitää?
Koititko kaupata niitä suoraan Fazerille tai Raisiolle?
Sikälimikäli olen mitään oikein ymmärtänyt niin paikallinen välivarasto siirtää pienempiä eriä fazerille rekkakuormittain. Nyt jännätään jääkö ne tällä kertaa sinne kun ovat lajittelussa käyneet.
Raision kanssa en ole kauppaa käynyt sen jälkeen kun rupesivat rikkomaan itse omia sopimuksiaan keskihintasopimuksessa.
Meinaan sitä, että kannattaisi keskustella suoraan lopullisen ostajan kanssa tämmösistä ongelmaeristä. Ne on paljon joustavampia ja pystyy lupaamaan sinulle lopullisen ratkaisun. Jos viet niitä jollekin kaupalle tai Avenalle, niin ne ei välitä eteenpäin kuin huipputavaraa-> tulee juuri tällaisia torajyväongelmia jne.
Ja sitten tämmöiset periaatteet, etten myy sinne ja sinne täytyy unohtaa heti kättelyssä. Vain rahalla on merkitystä. Se joka maksaa eniten ja jolta tietää saavansa rahat pois, sen kanssa tehdään bisnestä vaikka se kusisi kengillesi.
-
Eiköhän nuo lajittelijat yleisty aika vauhdikkaasti jos kerran torajyvästä on muodostumassa ongelma.
Kyllähän nyt näillä isoilla teollisuusmyllyillä, kuten esim. Fazerilla, on tietenkin värilajittelijat, että saadaan kaikki paskat viljoista pois, joten taas turhaa isäntien pelottelua tuo torajyvistä kohkaaminen, ei ne anna rukiin viljelyn, joka on saatu taas elvytettyä, kaatua johonkin pikku yksityiskohtaan, kuten torajyvät. Itse aion ainakin panostaa kympillä rukiin viljelyyn tulevaisuudessakin, jos vain säät antavat myöten, tänä syksynä eivät antaneet.
Ps. Mitä olen kysellyt rekkamiehiltä, niin koskaan ei ole ruiskuorma tullut bumerangina torajyvien takia, enkä ole kuullut keneltäkään, että hintaa olisi alennettu liiallisen torajyvämäärän takia.
Vissiin me ollaan sitten poikkeus kun rukkiit ei ollu ku tunnin verran pois omasta kuivurista ja nimenomaan torajyvien takia. No värilajittelija koittaa lajitella torat pois ja tarjotaan uudestaan. Mihnä muuten nuo torajyvät menee kun kysyivät oikein että otanko lajittelujätteen itselleni vai saavatko pitää?
Koititko kaupata niitä suoraan Fazerille tai Raisiolle?
Sikälimikäli olen mitään oikein ymmärtänyt niin paikallinen välivarasto siirtää pienempiä eriä fazerille rekkakuormittain. Nyt jännätään jääkö ne tällä kertaa sinne kun ovat lajittelussa käyneet.
Raision kanssa en ole kauppaa käynyt sen jälkeen kun rupesivat rikkomaan itse omia sopimuksiaan keskihintasopimuksessa.
Meinaan sitä, että kannattaisi keskustella suoraan lopullisen ostajan kanssa tämmösistä ongelmaeristä. Ne on paljon joustavampia ja pystyy lupaamaan sinulle lopullisen ratkaisun. Jos viet niitä jollekin kaupalle tai Avenalle, niin ne ei välitä eteenpäin kuin huipputavaraa-> tulee juuri tällaisia torajyväongelmia jne.
Ja sitten tämmöiset periaatteet, etten myy sinne ja sinne täytyy unohtaa heti kättelyssä. Vain rahalla on merkitystä. Se joka maksaa eniten ja jolta tietää saavansa rahat pois, sen kanssa tehdään bisnestä vaikka se kusisi kengillesi.
Kyllä rukkiin suhteen pitää ottaa lusikka kauniiseen tai vähemmän kauniiseen kätöseen ja alkaa tehdä raision kanssa kauppaa, lähin toimipaikka mihin ilmeisesti saa varmasti jäämään rukkiin. Nokialle oli ennen vaan kovin hankala saada kippiaikoja kun viimeksi kauppailin siihen suuntaan, kuivurissa kun tulee ahdistus pahemman kerran jos ei aikasemmin puitavia saada nopeella aikataululla alta pois.
Juuri rahan saamiseen se raision homma silloin liittyi, siinäkohtaa jos laskee että rahat tulee tuossakohtaa ja siellä ilman mitään ilmoitusta muutetaan tilitysajankohtaa niin siinä saattaa tulla muutama hikipisara ottalohkolle jos ei sitä rahaa saakkaan silloin kun luulee saavansa.
-
Vissiin me ollaan sitten poikkeus kun rukkiit ei ollu ku tunnin verran pois omasta kuivurista ja nimenomaan torajyvien takia. No värilajittelija koittaa lajitella torat pois ja tarjotaan uudestaan. Mihnä muuten nuo torajyvät menee kun kysyivät oikein että otanko lajittelujätteen itselleni vai saavatko pitää?
Nykyajan ostajista en tiedä, mutta 1913 vielä apteekit ostivat
Botanical name:
Claviceps purpurea
(Claviceps purpurea. Tul.)
Härkäjyvä. Torajyvä. Mjöldryga. Torajyviä kasvaa rukiin tähkiin, joskus muuhunkin viljaan, varsinkin sateisina kesinä. Se on levinnyt kautta koko maan ja viihtyy parhaiten huonosti viljellyillä mailla.
Itse torajyvä (secale cornutum) on claviceps purpurea-nimisen sienen talvehtimismuoto. Se on tumman sinervä sarvimaisesti kaartunut, kaksi jopa kolmekin sentimetriä pitkä kasvain rukiin tähkässä. Keväällä se itää, muodostaen lukemattoman joukon itiöitä jotka jouduttuaan rukiin kukkaan turmelevat sikiäimen ja jyvän asemesta kasvaa torajyvä.
Torajyvä on sangen myrkyllinen, onpa se toisinaan viljan sekaan jääneenä aiheuttanut kulkutaudin tapaisia myrkytyksiä, joihin ihmisiä on sadottain kuollut. Se on siis tarkoin eroitettava viljasta, mikä ei olekaan vaikeata nykyään kun puimakoneita melkein kaikkialla käytetään.
Lääkkeenä se on sangen arvokas, mutta myrkyllisyytensä takia ei sitä pidä koskaan käyttää muuten kuin lääkärin määräyksestä.
Apteekkeihin ostetaan torajyviä joka syksy ja maksetaan niistä verrattain korkeat hinnat. Ne ovat silloin koottavat joko suoraan pellolta tai puimakoneen alta, riihessä kuivatut eivät kelpaa, ja kuivattavat lämpimässä paikassa, ei kuitenkaan yli 60° C. Tällöin tulee tarkoin katsoa että ne ovat eheitä, väriltään ulkoa tumman sinisiä tai vähän violettiin vivahtavia, sisältä valkeita tai hieman violetin värisiä, ruskeat tai harmaat ovat heti poistettavat.
Säilytetään kuivassa, viileässä paikassa.
Tärkeimmät Kotimaiset Lääkekasvimme, 1913, toimittanut Fr. Virokannas.
https://www.henriettes-herb.com/eclectic/virokannas/claviceps.html