Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nissan - 09.09.17 - klo:17:49
-
Olipa uusimmassa maatilanpellervossa juttu,jossa ruottalainen viljelijä oli traktorin pakokaasut ohjannut putkia pitkin kylvökoneeseen korvaten starttilannotuksen.Tuosta ajatellen mikä hyöty tulis jos pakokaasut menis lietevaunuun ja ajais vaikka esim.20km tiukkaa vastamäkeä niin luulis paskassa olevan rikkiä ja typpeä
-
Neste ainakin mainostaa löpön olevan rikitöntä, niin ei kai rikkiä pakokaasusakaan voi manittavasti olla? Typpeä pakokaasussa on saman verran kuin ilmassa, sama jos ilmaa puhaltaisi maahan. Jutussa myös arveltiin maan lämpenevän noin asteen verran, enpä usko sitäkään. Jos Jontikka polttaa löpöä vaikka 15 l tunnissa, niin siitä syntyy tehoa ehkä 150 kw. Jos nyt vaikka pakokaasun mukana menisi 1/3 eli 50 kW, niin luulen, että kun tunnissa kylvää esim. pari hehtaaria, niin tuolla teholla ei pelto paljon lämpene.
Huuhaa hommia.
-
Neste ainakin mainostaa löpön olevan rikitöntä, niin ei kai rikkiä pakokaasusakaan voi manittavasti olla?
Huuhaa hommia.
Ooppelithan on ainakin aina rikki :)
-
Neste ainakin mainostaa löpön olevan rikitöntä, niin ei kai rikkiä pakokaasusakaan voi manittavasti olla? Typpeä pakokaasussa on saman verran kuin ilmassa, sama jos ilmaa puhaltaisi maahan. Jutussa myös arveltiin maan lämpenevän noin asteen verran, enpä usko sitäkään. Jos Jontikka polttaa löpöä vaikka 15 l tunnissa, niin siitä syntyy tehoa ehkä 150 kw. Jos nyt vaikka pakokaasun mukana menisi 1/3 eli 50 kW, niin luulen, että kun tunnissa kylvää esim. pari hehtaaria, niin tuolla teholla ei pelto paljon lämpene.
Huuhaa hommia.
Oli joku joskus tehnyt Kanadassa samallaisen virityksen. En sitten tiedä pitääkö siihen olla joku muu kuin näitä nyky common rael mootoreita.
-
Ooppelithan on ainakin aina rikki :)
Meni foorumit sekaisin?
-
Neste ainakin mainostaa löpön olevan rikitöntä, niin ei kai rikkiä pakokaasusakaan voi manittavasti olla?
Huuhaa hommia.
Ooppelithan on ainakin aina rikki :)
apellahan saattas olla paljonki tietoa näitten pakokaasujen johtamisjuttujen tiimoilta mutta ne tais sillon ennen hyvään aikaan keskittyä kyllä kasvun tyrehdyttämiseen tai totaaliseen tuhoamiseen :) ;) :D ;D
-
Neste ainakin mainostaa löpön olevan rikitöntä, niin ei kai rikkiä pakokaasusakaan voi manittavasti olla?
Huuhaa hommia.
Ooppelithan on ainakin aina rikki :)
apellahan saattas olla paljonki tietoa näitten pakokaasujen johtamisjuttujen tiimoilta mutta ne tais sillon ennen hyvään aikaan keskittyä kyllä kasvun tyrehdyttämiseen tai totaaliseen tuhoamiseen :) ;) :D ;D
:D
-
Neste ainakin mainostaa löpön olevan rikitöntä, niin ei kai rikkiä pakokaasusakaan voi manittavasti olla? Typpeä pakokaasussa on saman verran kuin ilmassa, sama jos ilmaa puhaltaisi maahan. Jutussa myös arveltiin maan lämpenevän noin asteen verran, enpä usko sitäkään. Jos Jontikka polttaa löpöä vaikka 15 l tunnissa, niin siitä syntyy tehoa ehkä 150 kw. Jos nyt vaikka pakokaasun mukana menisi 1/3 eli 50 kW, niin luulen, että kun tunnissa kylvää esim. pari hehtaaria, niin tuolla teholla ei pelto paljon lämpene.
Huuhaa hommia.
Typestä sen verran että pakokaasussa se taitaa olla osittain typen oksideina (NOx) jotka tietysti käyttäytyvät toisin kuin vapaa N₂. Mitä kuumempi palotapahtuma, sitä enemmän typpeä hapettuu.
Tuohon typen oksidien välttelyynhän nämä nykyiset urea- sun muut saastehimmelit pyrkivät .
-
Typestä sen verran että pakokaasussa se taitaa olla osittain typen oksideina (NOx) jotka tietysti käyttäytyvät toisin kuin vapaa N₂. Mitä kuumempi palotapahtuma, sitä enemmän typpeä hapettuu.
Tuohon typen oksidien välttelyynhän nämä nykyiset urea- sun muut saastehimmelit pyrkivät .
Näin on, mutta typen oksidien pitoisuus pakokaasussa on niin vähäinen , ettei niillä voi juuri lanoitusvaikutusta olla. Tuskin ainakaan enempää kuin kompensoimaan mahdolliset haitat:
Koska typen oksidit reagoivat veden kanssa happoja muodostaen, ne kuuluvat happosateiden aiheuttajiin. Näin ollen ne happamoittavat maaperää, vesistöjä ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia.
-
Typestä sen verran että pakokaasussa se taitaa olla osittain typen oksideina (NOx) jotka tietysti käyttäytyvät toisin kuin vapaa N₂. Mitä kuumempi palotapahtuma, sitä enemmän typpeä hapettuu.
Tuohon typen oksidien välttelyynhän nämä nykyiset urea- sun muut saastehimmelit pyrkivät .
Näin on, mutta typen oksidien pitoisuus pakokaasussa on niin vähäinen , ettei niillä voi juuri lanoitusvaikutusta olla. Tuskin ainakaan enempää kuin kompensoimaan mahdolliset haitat:
Koska typen oksidit reagoivat veden kanssa happoja muodostaen, ne kuuluvat happosateiden aiheuttajiin. Näin ollen ne happamoittavat maaperää, vesistöjä ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia.
Juu itse ideaan en ota kantaa mihinkään suuntaan, mutta epäilen :-)
-
Typestä sen verran että pakokaasussa se taitaa olla osittain typen oksideina (NOx) jotka tietysti käyttäytyvät toisin kuin vapaa N₂. Mitä kuumempi palotapahtuma, sitä enemmän typpeä hapettuu.
Tuohon typen oksidien välttelyynhän nämä nykyiset urea- sun muut saastehimmelit pyrkivät .
Näin on, mutta typen oksidien pitoisuus pakokaasussa on niin vähäinen , ettei niillä voi juuri lanoitusvaikutusta olla. Tuskin ainakaan enempää kuin kompensoimaan mahdolliset haitat:
Koska typen oksidit reagoivat veden kanssa happoja muodostaen, ne kuuluvat happosateiden aiheuttajiin. Näin ollen ne happamoittavat maaperää, vesistöjä ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia.
Juu itse ideaan en ota kantaa mihinkään suuntaan, mutta epäilen :-)
En tiedä mikä vaikutus on hiilidioksiidilla ynm. kaasuilla kasvuun. Pelkän typen ja lämmön varaan minäkään en usko tuossa ideassa. Se kanadalainen kaveri oli vain melko reilusti saanut lannoitusta tiputtaa sadon laskematta.
-
Kasvihuoneita kai lannoitetaan hiilidioksidilla, mutta jos sitä maahan tuupataan kylvön yhteydessä, niin eiköhän se sieltä ole haihtunut siihen mennessä kun kasvi lehtien kautta alkaa yhteyttää.
-
Kasvihuoneita kai lannoitetaan hiilidioksidilla, mutta jos sitä maahan tuupataan kylvön yhteydessä, niin eiköhän se sieltä ole haihtunut siihen mennessä kun kasvi lehtien kautta alkaa yhteyttää.
No eikös ne meinaa hiilidioksiidiä varastoida maahankin? Tää on kyllä mielenkiintoinen asia. Olisi kiva saada joku puolueeton yliopisto tutkimus asiasta.
-
Dieselmoottoripakokaasut sisältävät typen oksideja (NOx) yleensä verrattain paljon, koska dieselmoottorin palamistapahtumassa ilmaylimäärä on tyypillisesti varsin suuri. Siitä johtuvan suuren happipitoisuuden lisäksi palotilassa vallitseva korkea lämpötila edistää typpioksidien syntyä.
Ja onhan sitä pakokaasua suomessakin joku ampaissut käyttämään Kanadan esimerkin mukaan.
SCR järjestelmissä NOx pelkistetään amoniakilla, joka on peräisin ureasta. Lopputuloksena on Typpikaasua, eli lopputuloksena sekä urea, että NOx menevät hukkaan, jos ajatellaan lannoitusvaikutusta.
Peltomaa, jossa on paljon ammoniumtyppeä voi hyötyä merkittävästi pakokaasun NOx päästöstä, koska niiden keskinäinen reaktio tulos jää lämpötilan olessa huomattavasti matalampi kuin palotilassa, nitraatin asteelle. (joka on siis lannoite nr 1.) Ammoniumtyppi ei ole kovin hyvä typpilannoite varsinkaan kasvin kehityksen alkuvaiheessa, lisäksi siitä haihtuu ilmaan merkittävä osa.
Lopputuloksena hyöty voi ollakin hyvin merkittävä määrä nitraattityppeä.
-
On tämä menetelmä ollut jo suomessakin käytössä
toistakymentä vuotta. Itse rakensin laitteet 2006 vuonna !
-
On tämä menetelmä ollut jo suomessakin käytössä
toistakymentä vuotta. Itse rakensin laitteet 2006 vuonna !
Tuosta laiteesta pitäisi olla hiljaa. Kohta ympäristöihmiset kieltää ne tai laskee taas jonkun kaavan mukaan lannoitusta!
-
On tämä menetelmä ollut jo suomessakin käytössä
toistakymentä vuotta. Itse rakensin laitteet 2006 vuonna !
Itseäkin kiinostaisi kyseinen himmeli. Voisko saada kuvia tai piirustuksia?
-
http://bioagtive.com/
-
Muutama vuosi sitten oli tämän kylvökoneen maahantuojalla koe kyseisestä pakokaasu syötöstä kylvökoneeseen, http://www.palola.net/index.html
itse epäilisin kyseistä koska pakokaasu on kosteaa kun se jäähtyy, mutta jos sen voi pitää tarpeeksi lämpimänä läpi koneen niin kaste ei tiivisty, lietteessä kuvittelisin olevan enemmän hyötyä CO2:sta kun se laskee ph:ta voisi estää ammoniakkia haihtumasta tai jotain?
-
Neste ainakin mainostaa löpön olevan rikitöntä, niin ei kai rikkiä pakokaasusakaan voi manittavasti olla?
Huuhaa hommia.
Ooppelithan on ainakin aina rikki :)
apellahan saattas olla paljonki tietoa näitten pakokaasujen johtamisjuttujen tiimoilta mutta ne tais sillon ennen hyvään aikaan keskittyä kyllä kasvun tyrehdyttämiseen tai totaaliseen tuhoamiseen :) ;) :D ;D
;D ;D ;D ;D
Ape on viljellyt omaa kaaliaan tuolleen. Vetänyt Toyotan pakoputkesta lämmityslaitteen tuulilasiin niin ei tartte skrapata ikkunaa
-
[Asia on juuri päinvastoin; eli pakokaasu kuivattaa ilmakoneen puhallusilmaa, joten kylvö onnistuu kosteammallakin kelillä ja lannoitepuolikin pysyy puhtaampana.
Aquot author=AC link=topic=78523.msg1418525#msg1418525 date=1505128256]
Muutama vuosi sitten oli tämän kylvökoneen maahantuojalla koe kyseisestä pakokaasu syötöstä kylvökoneeseen, http://www.palola.net/index.html
itse epäilisin kyseistä koska pakokaasu on kosteaa kun se jäähtyy, mutta jos sen voi pitää tarpeeksi lämpimänä läpi koneen niin kaste ei tiivisty, lietteessä kuvittelisin olevan enemmän hyötyä CO2:sta kun se laskee ph:ta voisi estää ammoniakkia haihtumasta tai jotain?
[/quote]