Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Agrologi - 30.06.17 - klo:20:45
-
Onko ryhmäläisillä kokemuksia KWS Bono tai Livado rukiin viljelystä? Talven kestävyys? Torajyvä riski? Bonoa ainakin markkinoitiin hyvin vastustuskykyisenä torajyvää vastaan. Livado taas käsittääkseni on satopotentiaalinsa suhteen hyvä valinta?
-
Mää taidan kääntää uuden lehden päiväkirjassani ja harkita vakavasti populäärikulttuuria vit tulanpahnajänkhällä, Reettaa, ehkä....
-
Onko ryhmäläisillä kokemuksia KWS Bono tai Livado rukiin viljelystä? Talven kestävyys? Torajyvä riski? Bonoa ainakin markkinoitiin hyvin vastustuskykyisenä torajyvää vastaan. Livado taas käsittääkseni on satopotentiaalinsa suhteen hyvä valinta?
Livadoa näyttäisi olevan täällä päin. KWS on rukiin jalostuksessa veteraani, ei välttämättä mene pahasti pieleen jos veikkaa näiden jalosteiden puolesta.
Itsellä ei ole kokemusta kuin Evolosta (3 v) , SU Allawista (2 v) ja nyt SU Performerista. SU Allawi näyttäisi niistä kestävimmältä talvea vasten.
-SS-
-
Evolo kyllä on toiminut joka vuosi ilman mitään tuhoja. Ei tosin vesi seiso pelloilla.
Ja kyl siitä se kahdeksan - yhdeksän tonttua on aina tullut.
KWS nyt jalostaa kaikenlaista, mutta ei tuo evolo huono ole.
-
Mää taidan kääntää uuden lehden päiväkirjassani ja harkita vakavasti populäärikulttuuria vit tulanpahnajänkhällä, Reettaa, ehkä....
Älä nyt suinkaan tuollaisi mieti, kylvä nyt vaan sitä kauraa.
-
Toinen vuosi rukiin viljelyssä menossa. Viime vuonna harjoittelin Evololla. Tasainen kasvusto, ei talvituhoja juurikaan yhtä notkoa lukuunottamatta, 6t keskisato. Nyt on Livadoa. Yllättävän pienillä talvituhoilla selvisi, vaikka keväällä uutisia myöten manattiin pelloilla olevia jääkansia. Odotukset ainakin siinä 6 tonnissa. Lumihomeita en ole jaksanut ruiskutella.
-
Mää taidan kääntää uuden lehden päiväkirjassani ja harkita vakavasti populäärikulttuuria vit tulanpahnajänkhällä, Reettaa, ehkä....
Älä nyt suinkaan tuollaisi mieti, kylvä nyt vaan sitä kauraa.
Sää ot varmaan niitä jotka käy niissä pellonpiennar-tilaisuuksissa?
-
Miks noista torajyvistä jaksetaan aina jauhaa näissä ruisjutuissa? Eiks ne ole kuitenkin aika harvinaisia, otetaanko niistä edes näytteitä, kun otetaan näytteitä? Eiks oo kuitenkin aika harvinaista, että kuormia torajyvien takia hylätään?
-
Mää taidan kääntää uuden lehden päiväkirjassani ja harkita vakavasti populäärikulttuuria vit tulanpahnajänkhällä, Reettaa, ehkä....
Oikein! Mulla on nyt kolmas vuosi rukiin viljelyn opettelua menossa ja ehdottomasti kylvän tulevana syksynä, jos vaan on kelejä. Reettaa vedetään taas, tottakai. Hybridit ei kiinnosta.
Ruis ei kestä sitten yhtään seisovaa vettä eli parhaille lohkoille kylvettävä. Pakkanen ei Reettaa pane; talvella -16 oli pahimmillaan -27 pakkasta ilman sentinkään suojaavaa lumikerrosta eikä mitään vaikutusta.
Sitten unohdat ne ylimääräiset kemikaalikikkailut. Mun resepti:
- Kylvö syyskuun ekalla viikolla ja aivan viimeistään 10.9. kynnettyyn maahan. 30 kg N. Mulla esikasvina aikainen kaura.
- keväällä salttua 450 kg / ha
- rikat + 2 l CCC + Gramitrel + Mantrac
Täällä reseptillä tuli viime vuonna 6 tonnia ruista. Tänä vuonna ei tule yhtä hyvin. Talvehtiminen onnistui hyvin, mutta kevään kuivuus teki tehtävänsä, tähkät on lyhyitä.
Eli unohda etanat, lumihomot ja toinen jarrukierros. Reetta on vaatimaton - ihan kuin SS-mies on useasti todennut.
-
Miks noista torajyvistä jaksetaan aina jauhaa näissä ruisjutuissa? Eiks ne ole kuitenkin aika harvinaisia, otetaanko niistä edes näytteitä, kun otetaan näytteitä? Eiks oo kuitenkin aika harvinaista, että kuormia torajyvien takia hylätään?
Kerran oli monokulttuuriruispeltoni sadossa torajyviä liikaa, mutta lajittelun kautta ongelma poistui.
-
Miks noista torajyvistä jaksetaan aina jauhaa näissä ruisjutuissa? Eiks ne ole kuitenkin aika harvinaisia, otetaanko niistä edes näytteitä, kun otetaan näytteitä? Eiks oo kuitenkin aika harvinaista, että kuormia torajyvien takia hylätään?
Ei niitä hylätä, koska ainakin Helsingin Myllyllä on optinen poimija. Vilja virtaa jollakin tasolla ja nopea imukärsä imaisee mustat pois. Mutta hinnassa ne näkyvät, mitäs luulisit ? Torajyviä voi ehkäistä sillä, että saa täystiheän kasvuston. Eikä tallaile ruiskujen kanssa kovin myöhään. Ja laittaa hybridin sekaan Reettaa. Tai niissä on jo valmiina jotakin muuta merkkiä, joka pölyttää paremmin.
-SS-
-
Älkää nyt papat naurattako. Nuorisohan nauraa teidän ikivanhoille lajikkeille. Tänä vuonna kylvetään KWS binnttoa joka on satoisin ruis. Lakoprosenttikin on 13 kun Livadolla se on 22%.
Kehitys kehittyy ja kun tarpeeks kovaa ajetaan niin paska tippuu rattailta.
-
Mää taidan kääntää uuden lehden päiväkirjassani ja harkita vakavasti populäärikulttuuria vit tulanpahnajänkhällä, Reettaa, ehkä....
Oikein! Mulla on nyt kolmas vuosi rukiin viljelyn opettelua menossa ja ehdottomasti kylvän tulevana syksynä, jos vaan on kelejä. Reettaa vedetään taas, tottakai. Hybridit ei kiinnosta.
Ruis ei kestä sitten yhtään seisovaa vettä eli parhaille lohkoille kylvettävä. Pakkanen ei Reettaa pane; talvella -16 oli pahimmillaan -27 pakkasta ilman sentinkään suojaavaa lumikerrosta eikä mitään vaikutusta.
Sitten unohdat ne ylimääräiset kemikaalikikkailut. Mun resepti:
- Kylvö syyskuun ekalla viikolla ja aivan viimeistään 10.9. kynnettyyn maahan. 30 kg N. Mulla esikasvina aikainen kaura.
- keväällä salttua 450 kg / ha
- rikat + 2 l CCC + Gramitrel + Mantrac
Täällä reseptillä tuli viime vuonna 6 tonnia ruista. Tänä vuonna ei tule yhtä hyvin. Talvehtiminen onnistui hyvin, mutta kevään kuivuus teki tehtävänsä, tähkät on lyhyitä.
Eli unohda etanat, lumihomot ja toinen jarrukierros. Reetta on vaatimaton - ihan kuin SS-mies on useasti todennut.
Kattoo ny kuin käy...
-
Älkää käyttäkö klormekvattikloridia välttämättä. Jos ei ole pakko. Vaikka halpaahan se on.
Känniä keväällä, yaralaisia hiveniä 0 l ( muita kylläkin), moottusta...
Pari ruiskutuskertaa enemmän niin hybridillä se 8-9 tonttua on aika varmaa. Se tekee siellä lopputilityksessä gutaa.
-
Miks noista torajyvistä jaksetaan aina jauhaa näissä ruisjutuissa? Eiks ne ole kuitenkin aika harvinaisia, otetaanko niistä edes näytteitä, kun otetaan näytteitä? Eiks oo kuitenkin aika harvinaista, että kuormia torajyvien takia hylätään?
Avena katsoo todella tarkkaan kuorman. Kerran hylätty, kerran olen selvinnyt, kun ajoin lajittelijan läpi kuorman uudestaan. En tiedä ovatko kaikkien kohdalla yhtä tarkkoja vai onko heillä minuu vastaan jotain :D :D "Tuo mitään viljatiliä tarvitse, laitetaan hylkyyn vaan" :D :D
-
Miks noista torajyvistä jaksetaan aina jauhaa näissä ruisjutuissa? Eiks ne ole kuitenkin aika harvinaisia, otetaanko niistä edes näytteitä, kun otetaan näytteitä? Eiks oo kuitenkin aika harvinaista, että kuormia torajyvien takia hylätään?
Paikoin on harvinaista, että kuorma menee läpi. Hyvä kiinnityshinta lisää riskiä hylkyyn. Värilajittelutaksa lienee 25€tn
-
Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.
8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.
-SS-
-
Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.
8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.
-SS-
Ei kai kukaan monokulttuuria harrasta.
-
Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.
8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.
-SS-
Ei kai kukaan monokulttuuria harrasta.
Kyllä ainakin hiihtäjät sitä harrastavat.
-
Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.
8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.
-SS-
Ei kai kukaan monokulttuuria harrasta.
Useimmilla esikasvi on aikainen ohra tai syysrypsi/rapsi. Jos alla on 7 tonnin ohranpahna, sen hajoamiseen jo menee typestä 20-30 kg.
Eli niin kuin sanoin, apilapelto, herne/papu tai mesikkä/lupiini/mailanen, kasvimassa kynnettynä ja 20 tonnia lantaa perään. Silloin voidaan lähteä niitä 10 t satoja hakemaan. On muistettava, että näillä tiloilla, joilla oli lähes 1000 ha kerrallaan kierrossa ruista, rukiin keskisato jäi noin 4 tonniin (sinänsä hyvä tulos !) , vaikka kyseiset viljelijät keikkuivat satokilpailujen kymppitonnarisarjassa. Että osaamistakin on.
Kai sitä koeruuduilla päästään tuplakeskisatoihin helpostikin.
-SS-
-
Kyllä hybridit satotasoineen "tekevät gutaa" lähinnä hinnalle. Raisio ruisplus - sopimukseen ehdotettu kiinnitys vehnä hintaan antaa jotakin vinkkiä rukiin hintaliu'usta.
8-9 tonnia säännönmukaisesti pelkällä keinolannoituksella tarvitsee alle viherlannoitusta ja kolmivuotisen kuminan.
-SS-
Ei kai kukaan monokulttuuria harrasta.
Useimmilla esikasvi on aikainen ohra tai syysrypsi/rapsi. Jos alla on 7 tonnin ohranpahna, sen hajoamiseen jo menee typestä 20-30 kg.
Eli niin kuin sanoin, apilapelto, herne/papu tai mesikkä/lupiini/mailanen, kasvimassa kynnettynä ja 20 tonnia lantaa perään. Silloin voidaan lähteä niitä 10 t satoja hakemaan. On muistettava, että näillä tiloilla, joilla oli lähes 1000 ha kerrallaan kierrossa ruista, rukiin keskisato jäi noin 4 tonniin (sinänsä hyvä tulos !) , vaikka kyseiset viljelijät keikkuivat satokilpailujen kymppitonnarisarjassa. Että osaamistakin on.
Kai sitä koeruuduilla päästään tuplakeskisatoihin helpostikin.
-SS-
Onhan niitä saneerauskasvejakin. Heh.
Norjalaishiihtäjien huulirasvaa siemenvantaisiin, niin auttaa sekin.
Totta on, ettei tämä tuhat hehtaaria juttu voi ollakaan mahdollista sillä lohkokoolla ja sitä kautta lohkomäärällä. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeämpää, kuin raju passiivinen monokulttuurimuokkaaminen.
Lohkosta riippuen, kylvö ja kylvöalusta sellaiseksi, mikä sopii parhaiten.
Ei millään suurtilalla ole mahdollisuuksia tai aikaa alkaa pelleilemään joka lohkon kanssa erikseen.
Ja tämä myös todistaa sen, että pieni tila ei ole mitään tukieurojen tuhlausta. Päinvastoin.
-
Tuo on muuten mielenkiintonen juttu, se pahnan vaatima typenpoltto.
Tuossa kun oli 6000-7000kilon kauraa ja sihen kiskasi syysvehnää niin huomasi kyllä että toi sun mainitsema typpimäärä palo pelkkään pahnan pehkaantumiseen.
Eräänlaisella verrokkiruudulla sen huomasi, mutta ei siitä sen enempää. Mutta totta SS turisee.
-
Totta on, ettei tämä tuhat hehtaaria juttu voi ollakaan mahdollista sillä lohkokoolla ja sitä kautta lohkomäärällä. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeämpää, kuin raju passiivinen monokulttuurimuokkaaminen.
Olihan esimerkiksi tällä uutisessa mainitulla tilalla aikanaan hyviä satokilpailusijoituksia sekä syysvehnästä että rukiista omana aikanaan. Keskimääräinen lohkokoko on 4 ha, mutta vuosia sitten oli noin 80 ha lohkoja. Ehkä ne pienet on nimenomaan niistä 400 ha joilla ei viljellä syysviljoja ?
Proagria vieläpä suunnittelemassa viljelykiertoa.
https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891
-SS-
-
Totta on, ettei tämä tuhat hehtaaria juttu voi ollakaan mahdollista sillä lohkokoolla ja sitä kautta lohkomäärällä. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeämpää, kuin raju passiivinen monokulttuurimuokkaaminen.
Olihan esimerkiksi tällä uutisessa mainitulla tilalla aikanaan hyviä satokilpailusijoituksia sekä syysvehnästä että rukiista omana aikanaan. Keskimääräinen lohkokoko on 4 ha, mutta vuosia sitten oli noin 80 ha lohkoja. Ehkä ne pienet on nimenomaan niistä 400 ha joilla ei viljellä syysviljoja ?
Proagria vieläpä suunnittelemassa viljelykiertoa.
https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891
-SS-
4ha on helevetin hyvä lohkokoko mikäli laajentaa aktiivisesti! Ainakin näillä nurkin 2ha on jo hyvä saavutus mikäli peltoala kasvaa, ne vuokrattavat/ostettavat tilat tuppaa olemaan hyvin pieniä lohkokooltaan ja pellot hajallaan. Järkevämpää keskittyä omiin peltoihin ku haalia lisää tilkkuja, jotka vaatii liikaa panostusta suhteessa vuokraan sekä tuottoon. Ne omat pellot on kuitenkin mahdollista liimailla naapurien kanssa vaihtamalla ja omat "turhat" ojat poistamalla usein ihan järkeviksi lohkoiksi. 4ha keskiarvo tarkoittaa ihan ok. lohkoja, 5 kpl 2ha:n lohkoa vaatii jo kaveriksi 5kpl 6ha:n lohkoa että ka. on 4ha.
2ha:n keskiarvolla niitä lohkoja on jo 20 eikä 10kpl...
Nimimerkillä ruiskulla tilkkuja kiertävä, ei omia :) Hiton iso ero työnmenekissä kaikissa työvaiheissa, oletettu kate palaa että pölähtää jo työmenekkiin pienellä lohkokoolla.
-
Totta on, ettei tämä tuhat hehtaaria juttu voi ollakaan mahdollista sillä lohkokoolla ja sitä kautta lohkomäärällä. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeämpää, kuin raju passiivinen monokulttuurimuokkaaminen.
Olihan esimerkiksi tällä uutisessa mainitulla tilalla aikanaan hyviä satokilpailusijoituksia sekä syysvehnästä että rukiista omana aikanaan. Keskimääräinen lohkokoko on 4 ha, mutta vuosia sitten oli noin 80 ha lohkoja. Ehkä ne pienet on nimenomaan niistä 400 ha joilla ei viljellä syysviljoja ?
Proagria vieläpä suunnittelemassa viljelykiertoa.
https://www.proagria.fi/sisalto/ostopalveluna-huolenpitoa-7891
-SS-
Jokatapauksessa tuolla pinta-alalla ei riitä resurssit maan kasvukunnon ylläpitämiseen. Jos kalkitsee säännöllisesti vuosittain, niin isolla pinta-alalla tulee iso säästö, jos ei kalkitsekaan. Helposti houkuttelee skippaamiseen.
Ja tietenkin riskit. Heikko sato, huonot kelit, huono markkinahinta jne. Ei kauheasti houkuta alkaa testailemaan joitain asioita isolla pinta-alalla.