Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Xiranda - 22.06.17 - klo:16:15
-
Niitähän ei jollain tapaa saa käyttää sekaisin esim. että katsoisi typpimäärän taulukkoarvojen mukaan ja fosforin omien tulosten perusteella mutta kai niin saa tehdä että viime vuotisen saadun lietelannan laittaa taulukkoarvojen mukaan ja tänä vuonna oman kuivalannan analyysitulosten perusteella? Samasta lohkosta siis kyse ja se viime syksyn levityshän pitää huomioida tässä kevään laskennassa.
-
Oon käyttäny lantakohtasesti joko analyysiä tai taulukkoa lannotuksen laskemisessa.
Mutta miten toimitaan nitraattidirektiivin kokonaistypen laskennassa? Saako siinä valita, käyttääkö taulukkoa vai analyysiä?
-
Viimeksi kun pykäliä luki, niin siellä oli muodossa analyysi tai taulukkoarvoilla. Ite menin sitten taulukkoarvoilla. Vanhassa direktiivissä oli nimen omaan määrätty käyttämään analyysi arvoa, mutta tässä uudessa ei ollut sitä mainintaa.
Jännätään sitten tarkastajan tulkintaa, ja jos eriävä, no käräjillä tavataan tai jotain.
-
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141250#a1250-2014
12 kohta.
Lannan ravinnepitoisuuksien määritys
Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin tai liitteessä 2 esitettyjen taulukkoarvojen perusteella.
Ite ainakin suunnittelen viljelytoimet etukäteen, ainakin tunnin verran jos tulee olosuhdemuutoksia, ja toteutan toimet pellolla suunnitelman mukaisesti. Siis taulukkoarvoilla jatketaan.
-
Niitähän ei jollain tapaa saa käyttää sekaisin esim. että katsoisi typpimäärän taulukkoarvojen mukaan ja fosforin omien tulosten perusteella mutta kai niin saa tehdä että viime vuotisen saadun lietelannan laittaa taulukkoarvojen mukaan ja tänä vuonna oman kuivalannan analyysitulosten perusteella? Samasta lohkosta siis kyse ja se viime syksyn levityshän pitää huomioida tässä kevään laskennassa.
Miks pitäs käyttää molempia?
Näytteiden perusteella on helpompaa.
-
Niitähän ei jollain tapaa saa käyttää sekaisin esim. että katsoisi typpimäärän taulukkoarvojen mukaan ja fosforin omien tulosten perusteella mutta kai niin saa tehdä että viime vuotisen saadun lietelannan laittaa taulukkoarvojen mukaan ja tänä vuonna oman kuivalannan analyysitulosten perusteella? Samasta lohkosta siis kyse ja se viime syksyn levityshän pitää huomioida tässä kevään laskennassa.
Miks pitäs käyttää molempia?
Näytteiden perusteella on helpompaa.
Se johtuu paljon niiden näytteiden arvoista, eli taulukoilla jatketaan.
-
Niitähän ei jollain tapaa saa käyttää sekaisin esim. että katsoisi typpimäärän taulukkoarvojen mukaan ja fosforin omien tulosten perusteella mutta kai niin saa tehdä että viime vuotisen saadun lietelannan laittaa taulukkoarvojen mukaan ja tänä vuonna oman kuivalannan analyysitulosten perusteella? Samasta lohkosta siis kyse ja se viime syksyn levityshän pitää huomioida tässä kevään laskennassa.
Miks pitäs käyttää molempia?
Näytteiden perusteella on helpompaa.
Se johtuu paljon niiden näytteiden arvoista, eli taulukoilla jatketaan.
Arvot on arvoja....
-
Onhan EPOn käyttö kielletty vaikka hiihdossa. Silti joku hemohes-sankari jää aina kiinni.
-
aina kiinni? eik se opi kerrasta..?
-
No neuvoja on viime vuonna käyttänyt taulukkoarvoja ja olisin nyt laittanut analyysiarvot kun teen paperit ite ja se nyt on kuitenki se totuus mitä sinne peltoon menee mutta laitetaanpas sitten taulukkoarvoilla edelleen. Analyysiarvot siis taulukkoarvoja paljon alhaisemmat ja joillekin lohkoille ei kovin paljoa olisi saanut levittää ku pitää ottaa viime syksyn levitys huomioon.
-
Luulis,että analyysiarvoja vois kyllä käyttää. Sitä en tiedä onko ne sen paremmin "oikeat". Omat arvot pomppineet historiansa aikana todella alhaisista todella väkeviin. Siitä johtuen alkanut käyttämään pelkästään taulokkoarvoja. Kokonais typen arvo kyllä muistissa takaraivossa, että sitä en ylitä, vaikka taulukoilla mennäänkin. Sehän se levitystä rajoittaa. Mutta yleensä kyse aina suurin piirtein mutta tarkasti. Kuivasonnan 32m3 hehtaarille on helppo täsmätä, ainakin paperilla :)
-
Mielestäni voi käyttää jompaa kumpaa. Eli käyttää sitä mikä itselle parempi on. Varma en ole mutta näin muistaisin jostain lukeneeni.
-
Kyl mä sanoisin et ei ole merkitystä vaikka viime vuonna on käytetty taulukkoarvoja ettei tänä vuonna voisi käyttää omia tutkittuja arvoja. Webwisu ei herjaa siitäkään, vaikka kokonaistyppi menisi yli taulukkoarvoilla jos tutkitussa on alhaisempi arvo ja tutkittunäyte on käytössä.
-
Kyl mä sanoisin et ei ole merkitystä vaikka viime vuonna on käytetty taulukkoarvoja ettei tänä vuonna voisi käyttää omia tutkittuja arvoja. Webwisu ei herjaa siitäkään, vaikka kokonaistyppi menisi yli taulukkoarvoilla jos tutkitussa on alhaisempi arvo ja tutkittunäyte on käytössä.
Samaa mieltä noista taulukkoarvot ennen ja tutkittu nyt. Miksi pitää tutkia jos ei saisi käyttää. Kokonaistypenkin ymmärrän just noin päin , eli käyttää tutkittua joka on alhaisempi, mutta ... Jos tutkitussa on korkeampi niin saako taulukkoa käyttää kokonaistypen osalta , muuten kait kyllä. Nitraattidirektiivi sen verta tehokas "leikkuri", että turha kokeilla onneaan, jos paperilla voi tehdä paremminkin. Muutenhan leikataan vaan ymppiä, joten ei paljon vaikuta.
-
Täydentävät ehdot kohta 3.1.6 "Teetä lanta-analyysi....jne" mainitaan että voit käyttää oman kumpaa tahansa. En löytänyt mitään mikä estäisi käyttämästä eri vuosina eri taulukoita. Jos tänä vuonna sopii lanta-analyysin mukaiset, käyttää niitä ja jos ensi vuonna taulukkoarvot ovat parempia, sitten niitä. Kirjaa vain ylös, mitä käyttää.
http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/320/article-24688