Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: totuuden torvi - 04.03.17 - klo:16:23
-
Nyt kun olette tehneet tilin päätöksen, niin laskekaapa mitä tuli tuntipalkaksi. Kun viljatila pieni jossa kylvössä 100 ha, ei kovin paljon tunteja vuodessa tule. Kyllä aika koville tuntitaksoille pääsee, jos käyttää lasksennassa oikeita tuntimääriä. Pitää olla pirun laiska , että saa siihen kahden kuukauden työn menemään vuodessa.
-
Kyllä tää on enemmän pääomasijoitusta, kuin tuntityötä, etenkin viljanviljelyssä.
Pääoman tuottoprosentti olis parempi mittari.
-
Monet tiloista on sijoittanut aivan liikaa pääomia, niin se ei tee oikeutta vertailussa. Tiloilla on liian kalliit koneet, halvemmillakin koneilla kyllä selvittäisiin. On ollut liian hyvää hommaa, käyttö asteen huonot.
-
Riippuu niin monesta asiasta. Jos on pilkkahintaan jatkettu 100 hehtaarin viljatilaa, jäähän siitä. Joka on joutunut maat markkinoilta ostaa, ja sillä verotettavalla tuloksella maksetaan pellon lainan lyhennys. Joutuu sen 11 kuukautta tehdä pitkää päivää muita töitä, koska muuten rahat ei lyhennyksiin riitä.
-
Nyt kun olette tehneet tilin päätöksen, niin laskekaapa mitä tuli tuntipalkaksi. Kun viljatila pieni jossa kylvössä 100 ha, ei kovin paljon tunteja vuodessa tule. Kyllä aika koville tuntitaksoille pääsee, jos käyttää lasksennassa oikeita tuntimääriä. Pitää olla pirun laiska , että saa siihen kahden kuukauden työn menemään vuodessa.
Niimpä;
"Vapaa sana / Maatalouden kannattavaisuus.
« : 09.07.09 - klo:08:55 »
Satun olemaan sellaisella paikalla, jossa pääsee näkemään mikä tuotannonala saa laskunsa maksettua. Eli kertoo siitä missä pärjätään ja millä tavalla. Parhaiten saavat laskunsa maksettua proilertilat sitten sikatilat, niillä menee vielä suhteellisen hyvin koko Suomessa. Mutta nämä maitotilat, kun kaikki leikkauset astuvat voimaan niin niillä vaikeuksia, suuri vaara että tulee konkursseja. Viljatilat ostavat kovalla kiireelä jo seuraavan vuoden lannoitteita vaikka edellisenvuoden sato on myymättä. Viljatiloilla ollaan töissä tilan ulkopuolella ja on euroja kehittää tilan konekantaa että nopeammin pystytään hoitamaan tilan työt vapaapäivinä. Kaikki se mitä tulee tilalta laitetaan koneisiin, kun sille rahalle ei ole muutakaan tarvista. Hyvä niin konekauppa käy ja tilat kehittyy."
Ei sitä lomaakaan taida paljoa yli kahta kuukautta olla. Laiskoja perhanoita jos 100 ha viljatilan hoitoon kuluu 2 kuukautta.
Eihän sitä kirjanpidon, viljelysuunnitelman, tukihaun, koneidenhuollon yms yms tekooon mitään aikaa kulu. Nehän hoidetaan töihin mennessä ja sieltä takaisin tullessa.
Hyvä ? tuntipalkka vähän tunteja.
-
Monet tiloista on sijoittanut aivan liikaa pääomia, niin se ei tee oikeutta vertailussa. Tiloilla on liian kalliit koneet, halvemmillakin koneilla kyllä selvittäisiin. On ollut liian hyvää hommaa, käyttö asteen huonot.
"Koneet, laitteet ja tekniikka / Kylvökone /Puimuri
« : 31.12.10 - klo:18:23 »
Kun puimuri maksaa noin 100 tuhatta ekee niin sitä ei pidetä kalliina, mutta jos kylvökone maksaa 100 tuhatta niin se on kallis. Samat pellot niillä käsitellään. Olen katsellut että tilalla puitavaa 50- 120 ha ja uusi oma puimuri, ei paha sijoitus. Mutta jos samalle alalle hankitaan uusi kylvämäkone 100 tuhatta ekee niin pidetään kalliina ja kuiteski käyttökulut pienenmät ja käyttövuosiakin enenpi kuin puimurissa. Olen seurannut että nyt viljelijät aikoo hankkia uusia kylvökoneita kun viljan hinnat on korkealla, niin se on mahdollista ja varmaan seuraavina vuosina, kun viljojen hinnat laskee, niin nyt on hyvä vaihtaa kylvökone uuteen. On muuten aikalailla samanhintaiset
portaaton traktori, puimuri ja 6 m tume kylvämäkone. Niilä kylllä seviää 100 ha viljelytoimista ihan kohtuulliseessa ajassa. "
Juurikin näin.
-
Monet tiloista on sijoittanut aivan liikaa pääomia, niin se ei tee oikeutta vertailussa. Tiloilla on liian kalliit koneet, halvemmillakin koneilla kyllä selvittäisiin. On ollut liian hyvää hommaa, käyttö asteen huonot.
"Koneet, laitteet ja tekniikka / Kylvökone /Puimuri
« : 31.12.10 - klo:18:23 »
Kun puimuri maksaa noin 100 tuhatta ekee niin sitä ei pidetä kalliina, mutta jos kylvökone maksaa 100 tuhatta niin se on kallis. Samat pellot niillä käsitellään. Olen katsellut että tilalla puitavaa 50- 120 ha ja uusi oma puimuri, ei paha sijoitus. Mutta jos samalle alalle hankitaan uusi kylvämäkone 100 tuhatta ekee niin pidetään kalliina ja kuiteski käyttökulut pienenmät ja käyttövuosiakin enenpi kuin puimurissa. Olen seurannut että nyt viljelijät aikoo hankkia uusia kylvökoneita kun viljan hinnat on korkealla, niin se on mahdollista ja varmaan seuraavina vuosina, kun viljojen hinnat laskee, niin nyt on hyvä vaihtaa kylvökone uuteen. On muuten aikalailla samanhintaiset
portaaton traktori, puimuri ja 6 m tume kylvämäkone. Niilä kylllä seviää 100 ha viljelytoimista ihan kohtuulliseessa ajassa. "
Juurikin näin.
20 v. vanhalla 3m. laahavannaskoneella, esim. Tume HKL, selviää mainiosti 100 ha:n vuosittaisista kylvöistä, mutta peltouskottavuus siinä kyllä kärsii, ja siksi pitää hommata joku kallis 3-4 m rapidi tai vm, jotta kehtaa mennä maamiesseuran tupailtaan.
Ei tuon alan viljelytöistä selviäminen tosiaankaan vaadi kummoisia koneita, isommilla, hienommilla ja kalliimmilla koneilla voi tehdä työt ehkä pari päivää nopeammin, mutta onko se kannattavampaa, epäilen.
-
Nyt kun olette tehneet tilin päätöksen, niin laskekaapa mitä tuli tuntipalkaksi. Kun viljatila pieni jossa kylvössä 100 ha, ei kovin paljon tunteja vuodessa tule. Kyllä aika koville tuntitaksoille pääsee, jos käyttää lasksennassa oikeita tuntimääriä. Pitää olla pirun laiska , että saa siihen kahden kuukauden työn menemään vuodessa.
Ilmeisesti jossain päin Suomea voi viljellä maata ilman, että täytyy koskaan kaivaa ojia, raivata pajukoita, niittää pientareita, etsiä laskuaukkoja, kunnostaa teitä ja liittymiä, korjata rumpuputkia, etsiä kierrellä peltoja hukkakauroja etsien, huoltaa koneita, korjata rakennuksia, siivota kuivuria, kilpailuttaa ja ostaa tuotantotarvikkeita, myydä ja lähettää tuotteita, ottaa maanäytteitä, opiskella tukiehtoja ja täyttää hakemuksia, tehdä veroilmoitusta...
Itse olen toki pirun laiska, mutta kyllä sitä vuodessa kuluu päivä jos toinenkin moneen niin tuottamattomaan, mutta yllättävän aikaa vaativaan hommaan. Sitä, kun huomaa traktorista renkaan tyhjentyneen, niin lähdetään siirtämään kompressoria, etsitään vuotokohtaa, haetaan tunkki ja sopivia avaimia, irrotetaan pyörä, noudetaan toinen traktori, kaivetaan esiin perävaunu, nostetaan rengas kyytiin, soitellaan rengasliikkeisiin, viedään rengas korjattavaksi, noudetaan takaisin, asennetaan pyörä paikoilleen, ajetaan sotatila alas... Yksi täysi työpäivä meni taas tässäkin. Olikohan mukana niissä kahdessa kuukaudessa. Vastaavan tehoisia työpäiviä sattuu vähän väliä, milloin mistäkin syystä.
-
Nyt kun olette tehneet tilin päätöksen, niin laskekaapa mitä tuli tuntipalkaksi. Kun viljatila pieni jossa kylvössä 100 ha, ei kovin paljon tunteja vuodessa tule. Kyllä aika koville tuntitaksoille pääsee, jos käyttää lasksennassa oikeita tuntimääriä. Pitää olla pirun laiska , että saa siihen kahden kuukauden työn menemään vuodessa.
Ilmeisesti jossain päin Suomea voi viljellä maata ilman, että täytyy koskaan kaivaa ojia, raivata pajukoita, niittää pientareita, etsiä laskuaukkoja, kunnostaa teitä ja liittymiä, korjata rumpuputkia, etsiä kierrellä peltoja hukkakauroja etsien, huoltaa koneita, korjata rakennuksia, siivota kuivuria, kilpailuttaa ja ostaa tuotantotarvikkeita, myydä ja lähettää tuotteita, ottaa maanäytteitä, opiskella tukiehtoja ja täyttää hakemuksia, tehdä veroilmoitusta...
Itse olen toki pirun laiska, mutta kyllä sitä vuodessa kuluu päivä jos toinenkin moneen niin tuottamattomaan, mutta yllättävän aikaa vaativaan hommaan. Sitä, kun huomaa traktorista renkaan tyhjentyneen, niin lähdetään siirtämään kompressoria, etsitään vuotokohtaa, haetaan tunkki ja sopivia avaimia, irrotetaan pyörä, noudetaan toinen traktori, kaivetaan esiin perävaunu, nostetaan rengas kyytiin, soitellaan rengasliikkeisiin, viedään rengas korjattavaksi, noudetaan takaisin, asennetaan pyörä paikoilleen, ajetaan sotatila alas... Yksi täysi työpäivä meni taas tässäkin. Olikohan mukana niissä kahdessa kuukaudessa. Vastaavan tehoisia työpäiviä sattuu vähän väliä, milloin mistäkin syystä.
Työaikakirjanpito on ihan silmiä avaava toimepide noin yleensäkin. Sen perusteella voi sitten koittaa muokata omia työtapojaan parempaan suuntaan.
Näitä tällaisia "tehokkuuden huippupäiviä" sattuu silloin tällöin itsellekin.
-
Edelleenkin olen sitä mieltä,että tehtyjen tuntien mietiskely on ihan turhaa hommaa.
Liikaa aikaa menee kuitenkin ihan turhaan nysväämiseen vaikka katkenneen pultin kanssa painiessa montakin tuntia.Pakko sekin on tehdä jos on tilanne päällä
100 ha ei ole pieni tila vaikka hörhöilijät sellaista kuvittelee 500 ha koneineen.Tulojen puolesta noin toki voi ollakin.
-
JösseJäniksen kuvailemilla pientiloilla voi tietysti harrastuksenomaisesti
askarrella. Oikeilla maatiloilla, siis yli 250 ha, aputyöt on ulkoistettu. Isännällä
on tietysti metsäkoneketju ja maansiirtourakointiin kalusto. Hänen aikansa kuluu
johtamiseen ja luottamustehtävien hoitoon. Tuntitaksaa on vaikea laskea, koska isäntä
on aina tavoitettavissa. Pääasia, että menee hyvin.
-
Lasketaanko nämä agronetissä vietetyt tunnit työtunneiksi ;)
-
Lasketaanko nämä agronetissä vietetyt tunnit työtunneiksi ;)
Vapaa sana osioo ei saa laittaa.
-
JösseJäniksen kuvailemilla pientiloilla voi tietysti harrastuksenomaisesti
askarrella. Oikeilla maatiloilla, siis yli 250 ha, aputyöt on ulkoistettu. Isännällä
on tietysti metsäkoneketju ja maansiirtourakointiin kalusto. Hänen aikansa kuluu
johtamiseen ja luottamustehtävien hoitoon. Tuntitaksaa on vaikea laskea, koska isäntä
on aina tavoitettavissa. Pääasia, että menee hyvin.
Ei tuommoiset sivutoimitilat mitään oikeita tiloja ole 😂
-
JösseJäniksen kuvailemilla pientiloilla voi tietysti harrastuksenomaisesti
askarrella. Oikeilla maatiloilla, siis yli 250 ha, aputyöt on ulkoistettu. Isännällä
on tietysti metsäkoneketju ja maansiirtourakointiin kalusto. Hänen aikansa kuluu
johtamiseen ja luottamustehtävien hoitoon. Tuntitaksaa on vaikea laskea, koska isäntä
on aina tavoitettavissa. Pääasia, että menee hyvin.
Ihan hyvä trolli ?
Realismia; vuosi 2015 200 maatilaa joiden peltoala oli yli 321 hehtaaria, jai tätä pienempiä tiloja n. 50 000 kpl. Keskimääräinen peltoala n.42 ha.
-
Lasketaanko nämä agronetissä vietetyt tunnit työtunneiksi ;)
Pakko laskea jos väittää olevansa töissä 24/7
-
Lasketaanko nämä agronetissä vietetyt tunnit työtunneiksi ;)
Pakko laskea jos väittää olevansa töissä 24/7
Palomiehillä korkeimman oikeuden mukaan saman vasteajan päivystys kotona,on työaikaa.Jos ne kävisi agros,niin miinustettaisiinko se niiltä työajasta :-\
-
JösseJäniksen kuvailemilla pientiloilla voi tietysti harrastuksenomaisesti
askarrella. Oikeilla maatiloilla, siis yli 250 ha, aputyöt on ulkoistettu. Isännällä
on tietysti metsäkoneketju ja maansiirtourakointiin kalusto. Hänen aikansa kuluu
johtamiseen ja luottamustehtävien hoitoon. Tuntitaksaa on vaikea laskea, koska isäntä
on aina tavoitettavissa. Pääasia, että menee hyvin.
Ihan hyvä trolli ?
Realismia; vuosi 2015 200 maatilaa joiden peltoala oli yli 321 hehtaaria, jai tätä pienempiä tiloja n. 50 000 kpl. Keskimääräinen peltoala n.42 ha.
Toivoisi enemmänkin realismia näihin agronet-keskusteluihin: prosentuaalisesti on hyvin vähän niitä tiloja, jotka maksaa yli 500€:n ha-vuokria, ainakin kasvitilojen joukossa niitä on vähän, ehkä kotieläintiloissa enemmän.
-
Mietitäämpä siitä vinkkelistä, minkä koron maatila tuottaa sijoitetulle pääomalle. 100 ha 10 tuhatta ekee ha puimuri 100 tuhatta traktori saman, kuivaaja 200 tuhatta , konehalli varuteineen 100 tuhatta. Tuotantopanokset muokkauskoneet,rahaa on kiinni yli 1,5 milj. On aivan selvää ettei kukaa pidä rahojaan kiinni jos tuotto on 4-5 % luokkaa, eli tuotto täytyy olla 50-75 tuhatta ekee vuodessa , poistojen jälkeen . Eihän muuten kannata pitää rahaa kiinni tuollaisessa pisneksessä. Yksistään se että maksetaan vuokria pellosta , jossa annetaan kaikki suorat tuet heti vuokranantajalle. Pellon 10 tuhannen / ha hinnalla ei pääse edes huutokauppaan mukaan, niillä alueilla, missä viljelyä harrastetaan tosissaan ja tehdään isoa rahaa. Ne viljelijät ketkä ei pääse tähän tulokseen kannattaa miettiä sitä , että luopuu ja myy niille ketkä sen hallitsee oikeasti. Tilasta saadun hinnan laittaa tuottamaan kiinteitöpuolella, jossa 5 % tulee lähes aina vaikka menisi kuinka huonosti.
-
Aina mukavasti tosta on jääny, ei mulla ole valittamista, eipä ole kyl kaluston arvokaan rasitteena.
Ja kuinka monta euroa per tehty tunti? No sen verran ettei tarvi muilta pyytää.
-
Mietitäämpä siitä vinkkelistä, minkä koron maatila tuottaa sijoitetulle pääomalle. 100 ha 10 tuhatta ekee ha puimuri 100 tuhatta traktori saman, kuivaaja 200 tuhatta , konehalli varuteineen 100 tuhatta. Tuotantopanokset muokkauskoneet,rahaa on kiinni yli 1,5 milj. On aivan selvää ettei kukaa pidä rahojaan kiinni jos tuotto on 4-5 % luokkaa, eli tuotto täytyy olla 50-75 tuhatta ekee vuodessa , poistojen jälkeen . Eihän muuten kannata pitää rahaa kiinni tuollaisessa pisneksessä. Yksistään se että maksetaan vuokria pellosta , jossa annetaan kaikki suorat tuet heti vuokranantajalle. Pellon 10 tuhannen / ha hinnalla ei pääse edes huutokauppaan mukaan, niillä alueilla, missä viljelyä harrastetaan tosissaan ja tehdään isoa rahaa. Ne viljelijät ketkä ei pääse tähän tulokseen kannattaa miettiä sitä , että luopuu ja myy niille ketkä sen hallitsee oikeasti. Tilasta saadun hinnan laittaa tuottamaan kiinteitöpuolella, jossa 5 % tulee lähes aina vaikka menisi kuinka huonosti.
Näiden pienten peffan-alojen merkitys jollekin 1000 ha tilalle on olematon. Kyllä nyt on jo vähintään satahehtaaristen tilojen pudotuspelin aika. Niitä mahtuu tonnaritilaan monta.
-SS-
-
Mietitäämpä siitä vinkkelistä, minkä koron maatila tuottaa sijoitetulle pääomalle. 100 ha 10 tuhatta ekee ha puimuri 100 tuhatta traktori saman, kuivaaja 200 tuhatta , konehalli varuteineen 100 tuhatta. Tuotantopanokset muokkauskoneet,rahaa on kiinni yli 1,5 milj. On aivan selvää ettei kukaa pidä rahojaan kiinni jos tuotto on 4-5 % luokkaa, eli tuotto täytyy olla 50-75 tuhatta ekee vuodessa , poistojen jälkeen . Eihän muuten kannata pitää rahaa kiinni tuollaisessa pisneksessä. Yksistään se että maksetaan vuokria pellosta , jossa annetaan kaikki suorat tuet heti vuokranantajalle. Pellon 10 tuhannen / ha hinnalla ei pääse edes huutokauppaan mukaan, niillä alueilla, missä viljelyä harrastetaan tosissaan ja tehdään isoa rahaa. Ne viljelijät ketkä ei pääse tähän tulokseen kannattaa miettiä sitä , että luopuu ja myy niille ketkä sen hallitsee oikeasti. Tilasta saadun hinnan laittaa tuottamaan kiinteitöpuolella, jossa 5 % tulee lähes aina vaikka menisi kuinka huonosti.
Näiden pienten peffan-alojen merkitys jollekin 1000 ha tilalle on olematon. Kyllä nyt on jo vähintään satahehtaaristen tilojen pudotuspelin aika. Niitä mahtuu tonnaritilaan monta.
-SS-
Sehän siinä kivaa onkin, kivi kengässä, tikku kynnen alla jne...
Aika suoraan sanottu että pitäs luopua tai luovuttaa...huh