Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: malanko - 23.02.17 - klo:07:29
-
Kommentteja? :)
-
Eipä onneksi tarvi murehtia minkä ottaisi.
-
Tuommoinen rivi otsikoita löyty konevitsin sivuilta, liekö siinä kaikki oleellinen ?
Ykkönen pisteissä ja hinnassa
Fendt 516 Vario S4
Mukava ja laadukas
John Deere 6130R AutoPowr
Onnistuneesti erilainen
Valtra N154e Direct
Kelpo kaveri
Claas Arion 550 Cmatic
Joustavuutta ja helppokäyttöisyyttä
New Holland T6.175 AutoCommand
Harjoitus tekee mestarin
Massey Ferguson 6716 S Dyna-VT Exclusive
Helppo käyttää
Case Maxxum 145 CVX
Hyvää rautaa
McCormick X7.460 VT-Drive
Lähes valmis
Kubota M7-151 KVT
-
Tylsää, tylsää, tylsää.
Tämä on paljon mielenkiintoisempi!
http://www.koneviesti.fi/artikkelit/kerro-koneestasi-1.179725
Noista testin koneistakin kertyy vasta viiden vuoden päästä hyviä juttuja. "Lavetilla enemmän kuin omilla tassuilla".
-
Herranjumala mitä hintoja. Jontikalla viellä pienempi malli kuin muilla.
-
Ei voi kyllä yhtyä tuohon, että Fendt on paras. Ek-käytössä aika onnetonta, kun suunnanvaihtaja on peukalonkynnen kokoinen eikä sitä tahdo löytää, toinen vaihtoehto on irroittaa käsi ek joystickilta ja vaihtaa suunta ajokahvasta, itse vaihdoin ajokahvasta. Eikä tuo Cargo kuormain muutenkaan vakuuttanut, taitaa olla Stoll eri maaleilla ja merkinmöillä?
-
Ei voi kyllä yhtyä tuohon, että Fendt on paras. Ek-käytössä aika onnetonta, kun suunnanvaihtaja on peukalonkynnen kokoinen eikä sitä tahdo löytää, toinen vaihtoehto on irroittaa käsi ek joystickilta ja vaihtaa suunta ajokahvasta, itse vaihdoin ajokahvasta. Eikä tuo Cargo kuormain muutenkaan vakuuttanut, taitaa olla Stoll eri maaleilla ja merkinmöillä?
Osta pyöräkuormaaja. Traktorit on ajateltu myös muuhun käyttöön.
-
Aika mukavasti valtra pärjäsi. Samat pisteet jontikan kanssa eli jaettu toinen sija ja hinnaltaan vielä kilpailukykyinen. Hieno homma voi vielä lähteä vienti vetämään kun tuotteet on kunnossa. Testaajathan oli erimaista, joten kotiinpäin vetäminen pitäisi olla minimoitu.
-
tuosta hallinnoista mietin vaan että miten pitemmän päälle kun kuormaa.. esim. niin nuo peukalojutut ja muut pikku nappulat oikeen käy erkonomialtaan ihmiskäteen ? ite huomaan jo tuosta jos esim. auratessa tuossa nyyn käsikaasun kahvalla kättä pitää ja pitempi taival, alkaa käsi rampautua yhessä asennossa... ihan kuin noilla kosseilla peukut jumii kännyn naputtelusta... liikkeet kun ei niin hirmu isoaja mutta motorisesti outoja.. mutta on nuo saakeli jokainen merkki niin hirmukorkeita että ei meikä tartte...
-
tuosta hallinnoista mietin vaan että miten pitemmän päälle kun kuormaa.. esim. niin nuo peukalojutut ja muut pikku nappulat oikeen käy erkonomialtaan ihmiskäteen ? ite huomaan jo tuosta jos esim. auratessa tuossa nyyn käsikaasun kahvalla kättä pitää ja pitempi taival, alkaa käsi rampautua yhessä asennossa... ihan kuin noilla kosseilla peukut jumii kännyn naputtelusta... liikkeet kun ei niin hirmu isoaja mutta motorisesti outoja.. mutta on nuo saakeli jokainen merkki niin hirmukorkeita että ei meikä tartte...
Paljon paremmin ne käy siihen ihmiskäteen kuin vanhoissa koneissa. Jos joskus uskallat kiivetä sinne korkealle niin saattaisit hämmästyä.
-
ittiä vaan noissa korkeissa ketuttaa se että rinteessä kun poikittain ajat sen 10 senttisen nysyn yli niin kallistuma on reilu noissa korkeissa verrattuna mataliin... ja kun ei mitään hyötyä tuosta korkeudesta... just korjasin majakan kun otti oksaan ( kuusen oksaan ) tienlaidassa kun aurallla lasketin... jo nyyn korkeudella... joka jotain 258 tai jotain... saati panelit katolla valtulla yli 3 !
-
... ja eikä vanha koira enää opi noihin härpäkemalleihin kun ei niissä edes kunnon vipuja ole hallintaan... ketuttaa tuo nyyn nostolaitteen miettiminen lingonlaskussakin välillä... kerkiää jo ajaa puolenkymmentä metriä ja linko vasta tulossa alas... toisinaan... ei aina!
-
Aika mukavasti valtra pärjäsi. Samat pisteet jontikan kanssa eli jaettu toinen sija ja hinnaltaan vielä kilpailukykyinen. Hieno homma voi vielä lähteä vienti vetämään kun tuotteet on kunnossa. Testaajathan oli erimaista, joten kotiinpäin vetäminen pitäisi olla minimoitu.
T4/N4 sarjahan on ollut Valtran onnistunein. Aika hyvin ajassa, jossa potentiaalinen ostajakunta ei ainakaan suurene.
-
... ja eikä vanha koira enää opi noihin härpäkemalleihin kun ei niissä edes kunnon vipuja ole hallintaan... ketuttaa tuo nyyn nostolaitteen miettiminen lingonlaskussakin välillä... kerkiää jo ajaa puolenkymmentä metriä ja linko vasta tulossa alas... toisinaan... ei aina!
Sullakin ainoa este oppimiseen on tuo asenne. Isäukko kun itsensä kampesi 6175R Autopower jonnun kyytiin ja myyjän kanssa kävi vähän pyörittämässä, niin kyllä näki naamasta että oli mieleen. Ajokokemusta portaattomasta ei ollut, vaan helpoksi opittavaksi kehui.
-
Eikö noissa prenteissä pitäis pikkuhiljaa olla jo kotimaiset koneet?
-
Tai nythän siellä on kotimainen, mutta meidän näkövinkkelistä.
-
Eikö noissa prenteissä pitäis pikkuhiljaa olla jo kotimaiset koneet?
200-sarjassa on ollut jo pitkään 3.3l Linnavuoren papattaja.
-
Joo mutta miksei isompiin kelpaa?
-
Joo mutta miksei isompiin kelpaa?
Kai se halutaan vähän erottaa massikasta.
Brittien foorumilla kyllä puhuivat että massikka ois parempi koska on sisun kone. Uusissa Fendteis on liikaa moottorivikoja.
-
... ja eikä vanha koira enää opi noihin härpäkemalleihin kun ei niissä edes kunnon vipuja ole hallintaan... ketuttaa tuo nyyn nostolaitteen miettiminen lingonlaskussakin välillä... kerkiää jo ajaa puolenkymmentä metriä ja linko vasta tulossa alas... toisinaan... ei aina!
Sullakin ainoa este oppimiseen on tuo asenne. Isäukko kun itsensä kampesi 6175R Autopower jonnun kyytiin ja myyjän kanssa kävi vähän pyörittämässä, niin kyllä näki naamasta että oli mieleen. Ajokokemusta portaattomasta ei ollut, vaan helpoksi opittavaksi kehui.
Minkä ikäinen isäukko?
Kyllähän sillä ajaa, mutta entäs kun pitää vaihtaa ulosoton nopeus, muuttaa hydrauliikan virtuaksia, laittaa jokin hydr.lohko moottorikäytölle, muuttaa vaihteiston asetuksia. Tai ihan parhaana, hakea valikosta eri työvalot palamaan?
Sillä kyselen, kun vanhemmissa nää selkeästi eri nappuloilla. Itsellä 30-sarjalainen, ja "kaikki" tehtävä valikkojen kautta, vaikka pikavalinnat onkin sivupaneelissa. Silti se logiikka unohtuu eläkeläiseltä, ei tule pian 70vee patulta selkäytimestä ja pitää pähkäillä jotain, silti ei onnistu. Ajaminen ja käyttö käy kuin luomisen työ, mutta nuo ylimääräiset "helpottavat" tekijät on satunnaiselle käyttäjälle hepreaa, ellei ole digikauden kasvatteja.
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
Makuja on monia.
Miksi ostaa traktori missä on automatiikkaa mitä ei käytä?
-
Makuja on monia.
Miksi ostaa traktori missä on automatiikkaa mitä ei käytä?
Jos vaikka itse on pääasiallinen käyttäjä ja käyttää ominaisuuksia, mutta sit on niitä isäukkoja ja muita satunnaisempia kuskeja, niin onhan se hyvä että nekin saavat traktorin liikkeelle kohtuudella.
R-sarjan Jontikan käyttöliittymä on tosiaan erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä.
-
Miksi ostaa traktori missä on automatiikkaa mitä ei käytä?
Perheen jälkikasvu tykkää, kun on automatiikkaa ja ominaisuuksia. Sitten se innostuu ajamaan sillä traktorilla ja kiinnostuu maataloudesta ja ryhtyy jatkamaan sitä perhetilaa.
-
Jonttuun kun saisi jollakin teetettyä nykyaikaisen nostolaitteen taakse mutta ei millään. Moottorihan oli hengetön puputtaja.Glasi oli ylättävän heikko. äänekäs voimansiirto.
-
Eikö noissa prenteissä pitäis pikkuhiljaa olla jo kotimaiset koneet?
Kauhulla aattelen sitä aikaa, no, noi sakemannit kyllä kestää mun aikani..
-
Jonttuun kun saisi jollakin teetettyä nykyaikaisen nostolaitteen taakse mutta ei millään. Moottorihan oli hengetön puputtaja.Glasi oli ylättävän heikko. äänekäs voimansiirto.
Jonnikan nostolaite saattaa olla jonkun standardin ja konedirektiivin mukainen viritelmä, seikka josta valtua ei voi kovinkaan usein syyttää.
-
Jonttuun kun saisi jollakin teetettyä nykyaikaisen nostolaitteen taakse mutta ei millään. Moottorihan oli hengetön puputtaja.Glasi oli ylättävän heikko. äänekäs voimansiirto.
Mitä vikaa Jontikan nostolaitteissa on, eivät mielestäni eroa millään tapaa muiden merkkien tunkeista? Ja varmasti joku semmoiset mieleisetkin pyöräyttää, kunhan vaan rahaa löytyy.
-
Jonttuun kun saisi jollakin teetettyä nykyaikaisen nostolaitteen taakse mutta ei millään. Moottorihan oli hengetön puputtaja.Glasi oli ylättävän heikko. äänekäs voimansiirto.
Mitä vikaa Jontikan nostolaitteissa on, eivät mielestäni eroa millään tapaa muiden merkkien tunkeista? Ja varmasti joku semmoiset mieleisetkin pyöräyttää, kunhan vaan rahaa löytyy.
Vähän kun laittaa kumisaappaanvarsia ja superloonia, niin jo alkaa... :D
-
tuosta hallinnoista mietin vaan että miten pitemmän päälle kun kuormaa.. esim. niin nuo peukalojutut ja muut pikku nappulat oikeen käy erkonomialtaan ihmiskäteen ? ite huomaan jo tuosta jos esim. auratessa tuossa nyyn käsikaasun kahvalla kättä pitää ja pitempi taival, alkaa käsi rampautua yhessä asennossa... ihan kuin noilla kosseilla peukut jumii kännyn naputtelusta... liikkeet kun ei niin hirmu isoaja mutta motorisesti outoja.. mutta on nuo saakeli jokainen merkki niin hirmukorkeita että ei meikä tartte...
Miksi pitää kättä käsikaasulla jatkuvasti? Nappista eteen ja toisesta nappista taa etukuormaajan kahvassa, näin ainakin Länkkärissä, mikä muka olis parempi suunnanvaihtoon kuormatessa?
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
Makuja on monia.
Miksi ostaa traktori missä on automatiikkaa mitä ei käytä?
No kun se on siistii ja cool koska muillakin on?
Todellisuudessa keskiverto talotollon ei edes riitä järki käyttämään kaikkia traktorin hienouksia, kun jo pelkkä kirjottaminenkin tuottaa tuskaa...
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
-
Eikö noissa prenteissä pitäis pikkuhiljaa olla jo kotimaiset koneet?
Kauhulla aattelen sitä aikaa, no, noi sakemannit kyllä kestää mun aikani..
Noh.. eikai koneissa suurempaa vikaa ole, mut ohjelmat ei ole ainakaan männävuosina olleet niin viimeisteltyjä valtrassa.
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
Nojoo, iso ero seitenkymppiseen, jolle tietokoneen käyttö melkoista hepreaa kun ei ole koskaan ko. taitoja tarvinnut.
55 vuotias on ihan nykyteknologiassa vielä mukana.
Joku vuosi sitten olin puimassa ja isä pellolla kärryn kanssa, toi pellolle kaksi kärryä kerralla ja matkaakin jonkin verran. Setä soitteli ja kysyi missä oon, oli tullut pihaan ja ihmetteli että mikä traktori pihassa. Ärrä jontikka oli tuotu koeajoon illan aikana, ja neuvoin puhelimessa kuinka liikkuu ja hupskeikkaa, kohta oli pellolla setämies, silloin reilu seitenkymppinen :) Keppilaatikolla ajanut, tuo oli eka ja ainoa portaattomaan kohdistunut kokemus. Se ajaminen jontikalla ei tosiaan vaadi mitään ihmeellistä, takuulla helpointa ihan kaikista traktoreista ja malleista.
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
Nojoo, iso ero seitenkymppiseen, jolle tietokoneen käyttö melkoista hepreaa kun ei ole koskaan ko. taitoja tarvinnut.
55 vuotias on ihan nykyteknologiassa vielä mukana.
Joku vuosi sitten olin puimassa ja isä pellolla kärryn kanssa, toi pellolle kaksi kärryä kerralla ja matkaakin jonkin verran. Setä soitteli ja kysyi missä oon, oli tullut pihaan ja ihmetteli että mikä traktori pihassa. Ärrä jontikka oli tuotu koeajoon illan aikana, ja neuvoin puhelimessa kuinka liikkuu ja hupskeikkaa, kohta oli pellolla setämies, silloin reilu seitenkymppinen :) Keppilaatikolla ajanut, tuo oli eka ja ainoa portaattomaan kohdistunut kokemus. Se ajaminen jontikalla ei tosiaan vaadi mitään ihmeellistä, takuulla helpointa ihan kaikista traktoreista ja malleista.
Niin kun et muilla ole ajellut näin se monesti on.
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
Nojoo, iso ero seitenkymppiseen, jolle tietokoneen käyttö melkoista hepreaa kun ei ole koskaan ko. taitoja tarvinnut.
55 vuotias on ihan nykyteknologiassa vielä mukana.
Joku vuosi sitten olin puimassa ja isä pellolla kärryn kanssa, toi pellolle kaksi kärryä kerralla ja matkaakin jonkin verran. Setä soitteli ja kysyi missä oon, oli tullut pihaan ja ihmetteli että mikä traktori pihassa. Ärrä jontikka oli tuotu koeajoon illan aikana, ja neuvoin puhelimessa kuinka liikkuu ja hupskeikkaa, kohta oli pellolla setämies, silloin reilu seitenkymppinen :) Keppilaatikolla ajanut, tuo oli eka ja ainoa portaattomaan kohdistunut kokemus. Se ajaminen jontikalla ei tosiaan vaadi mitään ihmeellistä, takuulla helpointa ihan kaikista traktoreista ja malleista.
Niin kun et muilla ole ajellut näin se monesti on.
Minä olen ajanutkin kaikilla ja Jontikka on helpoin, toisena Case ja kolmantena Jcb/Fendt
-
Niin kun et muilla ole ajellut näin se monesti on.
Olen ajanut kaikilla nykyisen sukupolven portaattomilla traktoreilla pl. Deutzilla. Jontikka on helpoin, sit tulee CNH ja Claas ja viimesenä Agcon koneet joita on vaikea laittaa järjestykseen. Hirveästi kaikki kuittauksia ja jippoja että koneen saa käyntiin saati liikkeelle.
Osaan siis kyllä kaikkia ajaa, mutta jos on rajoittunut ja muutosvastarintainen, niin kyllä se Fendtin koppi varmasti ahdistusta aiheuttaa.
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
Makuja on monia.
Miksi ostaa traktori missä on automatiikkaa mitä ei käytä?
No kun se on siistii ja cool koska muillakin on?
Todellisuudessa keskiverto talotollon ei edes riitä järki käyttämään kaikkia traktorin hienouksia, kun jo pelkkä kirjottaminenkin tuottaa tuskaa...
Joo, jos hitec3:n vaihteistoautomatiikat olisivat olleet lisävarusteiden alla, niin en olisi niitä ruksinut mukaan. Mutta kun nykyään joutuu ottamaan karvalakkiversion traktoriinkin paljon sellaisia asioita joita ei tarvitse. Ainoa hyvä ominaisuus on ollut vakionopeuden säätö, sekin tuli tähän malliin kaupan päälle. Sitä tuleekin joskus käytettyä, jos muistaa.
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
Joo, isu ohjelmoi jollain konstilla hitecin näyttöön 1R:n. Ihmettelin mikä se on, käyttöohjekirjaa sai tavata hetken aikaa ennenkuin selvisi, että tämä ominaisuus tiputtaa pakilla alimman pikavaihteen silmään. Sitten meni vielä hetki, että sain ohjeiden mukaan poistettua tuon toiminnan käytöstä. Sitten meni taas aikaa, kun se oli jälleen ilmestynyt kehiin. Nyt olen antanut se olla varmaan pari vuotta voimassa, kun en jaksanut taas opiskella kuinka sen saa pois. Isu ei luonnollisesti ole tehnyt omasta mielestään yhtään mitään. Jollain kostilla se kuitenkin aina tullut voimaan sen ajojen jäljiltä.
Tämä niinkuin just kertoo siitä, että jos ei ole motivaatiota käyttää näitä juttuja, niin aivan turhasta moskasta saa maksaa maltaita.
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
Nojoo, iso ero seitenkymppiseen, jolle tietokoneen käyttö melkoista hepreaa kun ei ole koskaan ko. taitoja tarvinnut.
55 vuotias on ihan nykyteknologiassa vielä mukana.
Joku vuosi sitten olin puimassa ja isä pellolla kärryn kanssa, toi pellolle kaksi kärryä kerralla ja matkaakin jonkin verran. Setä soitteli ja kysyi missä oon, oli tullut pihaan ja ihmetteli että mikä traktori pihassa. Ärrä jontikka oli tuotu koeajoon illan aikana, ja neuvoin puhelimessa kuinka liikkuu ja hupskeikkaa, kohta oli pellolla setämies, silloin reilu seitenkymppinen :) Keppilaatikolla ajanut, tuo oli eka ja ainoa portaattomaan kohdistunut kokemus. Se ajaminen jontikalla ei tosiaan vaadi mitään ihmeellistä, takuulla helpointa ihan kaikista traktoreista ja malleista.
Niin kun et muilla ole ajellut näin se monesti on.
Massikka ja ventti sekavia, Nh ok ja casena erittäinkin miellyttävä hallintalaitteiltaan tai lähinnä se ajokahva , vanha patukin ajoi kuin vanha tekijä pienellä opastuksella. Deutsia joskus aikoinaan kokeillut, samoin Valtraa. Osa ollut koeajossa, osa vain liikkeestä koeajolla. Deutsi tais olla eka portaaton, ja aikaa mahtaa olla jo 15 vuotta. Ellei sitten 6920 Deere, joka oli koeajossa samoihin aikoihin.
Että onhan noita ollut kokeilla ja tullut kokeiltua, aikaa mennyt kauan valintaa tehden. JD ja Case olleet vakavasti harkinassa, samoin Massikka näistä portaattomista jotka olleet ajossakin. Kuitenkin tuli keppilaatikolla oleva JD viime keväänä, ajon helppous syynä mutta eipä oo enää niin yksinkertaisia ku aiemmin, portaaton ois ollut selkeämpi käytettävyydeltään.
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
Joo, isu ohjelmoi jollain konstilla hitecin näyttöön 1R:n. Ihmettelin mikä se on, käyttöohjekirjaa sai tavata hetken aikaa ennenkuin selvisi, että tämä ominaisuus tiputtaa pakilla alimman pikavaihteen silmään. Sitten meni vielä hetki, että sain ohjeiden mukaan poistettua tuon toiminnan käytöstä. Sitten meni taas aikaa, kun se oli jälleen ilmestynyt kehiin. Nyt olen antanut se olla varmaan pari vuotta voimassa, kun en jaksanut taas opiskella kuinka sen saa pois. Isu ei luonnollisesti ole tehnyt omasta mielestään yhtään mitään. Jollain kostilla se kuitenkin aina tullut voimaan sen ajojen jäljiltä.
Tämä niinkuin just kertoo siitä, että jos ei ole motivaatiota käyttää näitä juttuja, niin aivan turhasta moskasta saa maksaa maltaita.
Mulla sama jontikassa, ja vanhaa patua ensin siitä syytin ja kysyinkin että mitä oot yrittänyt tehdä. Nyt oon huomannut, että tekee sitä ihan itsekseen? Missähän lie vika, varmaa on että kukaan ei oo vaihteiston asetuksiin koskenut kun pihatöissä tarvii eikä kukaan muu oo koneeseen koskenut mun lisäksi. Eikä muutenkaan tarvetta muuttaa ko. säätöä kun sekalaisia töitä.
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
Joo, isu ohjelmoi jollain konstilla hitecin näyttöön 1R:n. Ihmettelin mikä se on, käyttöohjekirjaa sai tavata hetken aikaa ennenkuin selvisi, että tämä ominaisuus tiputtaa pakilla alimman pikavaihteen silmään. Sitten meni vielä hetki, että sain ohjeiden mukaan poistettua tuon toiminnan käytöstä. Sitten meni taas aikaa, kun se oli jälleen ilmestynyt kehiin. Nyt olen antanut se olla varmaan pari vuotta voimassa, kun en jaksanut taas opiskella kuinka sen saa pois. Isu ei luonnollisesti ole tehnyt omasta mielestään yhtään mitään. Jollain kostilla se kuitenkin aina tullut voimaan sen ajojen jäljiltä.
Tämä niinkuin just kertoo siitä, että jos ei ole motivaatiota käyttää näitä juttuja, niin aivan turhasta moskasta saa maksaa maltaita.
kersat on monessa talossa saaneet tuon 1 R kohilleen ja sitten on luettu ohjekirjaa.
Tuo jontikan ryömintä ominaisuus on kyllä vaarallinen selvä mokahan se on ihme kun ei työsuojeluviranomaiset tuohon ole puuttunee vaiko yksilö vika.
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
Joo, isu ohjelmoi jollain konstilla hitecin näyttöön 1R:n. Ihmettelin mikä se on, käyttöohjekirjaa sai tavata hetken aikaa ennenkuin selvisi, että tämä ominaisuus tiputtaa pakilla alimman pikavaihteen silmään. Sitten meni vielä hetki, että sain ohjeiden mukaan poistettua tuon toiminnan käytöstä. Sitten meni taas aikaa, kun se oli jälleen ilmestynyt kehiin. Nyt olen antanut se olla varmaan pari vuotta voimassa, kun en jaksanut taas opiskella kuinka sen saa pois. Isu ei luonnollisesti ole tehnyt omasta mielestään yhtään mitään. Jollain kostilla se kuitenkin aina tullut voimaan sen ajojen jäljiltä.
Tämä niinkuin just kertoo siitä, että jos ei ole motivaatiota käyttää näitä juttuja, niin aivan turhasta moskasta saa maksaa maltaita.
Sillä manuaaliasennolla kun ajaa, niin suunta valittuna suunnanvaihtimen nappia painamalla merkitään käytössä oleva pikavaihde siihen suuntaan käytettäväksi. Isäs on vaan painanu vahingossa tuota nappia kotvan aikaa, jolloin pikavaihde1 on tullut pakkivaihteelle valituksi.
Turbiinikytkinkoneessa pikavaihdeautomatiikka on siirtoajossa kätevä, ei tarvi keppiin koskea. ajelessa.
-
Noi on kyl tälläselle köyhälle loppukäyttäjälle painajaisia 30-vuoden päästä, vikaa aivan v itun paljon ja pääasiassa sähköisiä.
Vaan onko noista enää siinä vaiheessa liikkuujaksi????
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
Joo, isu ohjelmoi jollain konstilla hitecin näyttöön 1R:n. Ihmettelin mikä se on, käyttöohjekirjaa sai tavata hetken aikaa ennenkuin selvisi, että tämä ominaisuus tiputtaa pakilla alimman pikavaihteen silmään. Sitten meni vielä hetki, että sain ohjeiden mukaan poistettua tuon toiminnan käytöstä. Sitten meni taas aikaa, kun se oli jälleen ilmestynyt kehiin. Nyt olen antanut se olla varmaan pari vuotta voimassa, kun en jaksanut taas opiskella kuinka sen saa pois. Isu ei luonnollisesti ole tehnyt omasta mielestään yhtään mitään. Jollain kostilla se kuitenkin aina tullut voimaan sen ajojen jäljiltä.
Tämä niinkuin just kertoo siitä, että jos ei ole motivaatiota käyttää näitä juttuja, niin aivan turhasta moskasta saa maksaa maltaita.
kersat on monessa talossa saaneet tuon 1 R kohilleen ja sitten on luettu ohjekirjaa.
Tuo jontikan ryömintä ominaisuus on kyllä vaarallinen selvä mokahan se on ihme kun ei työsuojeluviranomaiset tuohon ole puuttunee vaiko yksilö vika.
Tuo ryömintä ominaisuus on tosi hyvä.Monis tarkkuutta vaativissa hommis saa hivutettua millin tarkasti 8)
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
Joo, isu ohjelmoi jollain konstilla hitecin näyttöön 1R:n. Ihmettelin mikä se on, käyttöohjekirjaa sai tavata hetken aikaa ennenkuin selvisi, että tämä ominaisuus tiputtaa pakilla alimman pikavaihteen silmään. Sitten meni vielä hetki, että sain ohjeiden mukaan poistettua tuon toiminnan käytöstä. Sitten meni taas aikaa, kun se oli jälleen ilmestynyt kehiin. Nyt olen antanut se olla varmaan pari vuotta voimassa, kun en jaksanut taas opiskella kuinka sen saa pois. Isu ei luonnollisesti ole tehnyt omasta mielestään yhtään mitään. Jollain kostilla se kuitenkin aina tullut voimaan sen ajojen jäljiltä.
Tämä niinkuin just kertoo siitä, että jos ei ole motivaatiota käyttää näitä juttuja, niin aivan turhasta moskasta saa maksaa maltaita.
kersat on monessa talossa saaneet tuon 1 R kohilleen ja sitten on luettu ohjekirjaa.
Tuo jontikan ryömintä ominaisuus on kyllä vaarallinen selvä mokahan se on ihme kun ei työsuojeluviranomaiset tuohon ole puuttunee vaiko yksilö vika.
Tuo ryömintä ominaisuus on tosi hyvä.Monis tarkkuutta vaativissa hommis saa hivutettua millin tarkasti 8)
Kyllä, eikä tarvi näppäillä tai klikkailla, senkun painaa kytkimen pohjaan ja hämmentää kepillä pikkupuolen. Jos laittaa kahta metriä ennen kohdetta ni kerkiää juomaan kupin kahvia, polttamaan tupakin ja käymään paskalla.
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
Joo, isu ohjelmoi jollain konstilla hitecin näyttöön 1R:n. Ihmettelin mikä se on, käyttöohjekirjaa sai tavata hetken aikaa ennenkuin selvisi, että tämä ominaisuus tiputtaa pakilla alimman pikavaihteen silmään. Sitten meni vielä hetki, että sain ohjeiden mukaan poistettua tuon toiminnan käytöstä. Sitten meni taas aikaa, kun se oli jälleen ilmestynyt kehiin. Nyt olen antanut se olla varmaan pari vuotta voimassa, kun en jaksanut taas opiskella kuinka sen saa pois. Isu ei luonnollisesti ole tehnyt omasta mielestään yhtään mitään. Jollain kostilla se kuitenkin aina tullut voimaan sen ajojen jäljiltä.
Tämä niinkuin just kertoo siitä, että jos ei ole motivaatiota käyttää näitä juttuja, niin aivan turhasta moskasta saa maksaa maltaita.
Sillä manuaaliasennolla kun ajaa, niin suunta valittuna suunnanvaihtimen nappia painamalla merkitään käytössä oleva pikavaihde siihen suuntaan käytettäväksi. Isäs on vaan painanu vahingossa tuota nappia kotvan aikaa, jolloin pikavaihde1 on tullut pakkivaihteelle valituksi.
Loogista, tämä vaatii vielä sen, että vipua täytyy käyttää omituisesti alaotteella. Paksut rukkaset kädessä edesauttaa ohjelmointia. Noinniinkuin huomiona ja pohdiskelujen tuloksena.
-
Noi on kyl tälläselle köyhälle loppukäyttäjälle painajaisia 30-vuoden päästä, vikaa aivan v itun paljon ja pääasiassa sähköisiä.
Vaan onko noista enää siinä vaiheessa liikkuujaksi????
Käyttöohjekirjan edellinen omistaja hukannut jo aikaa sitten tarpeettomana. Ainakin jos meiltä tulee...
-
Ei siinä ehkä järki ratkaise, mutta oman muistipään pitää olla kunnossa, kun kokeilee
erilaisia vaihtoehtoja valikoista, niin muistaa uudelleen, kun on kerran kokeilemalla selvittänyt.
-SS-
Joo, isu ohjelmoi jollain konstilla hitecin näyttöön 1R:n. Ihmettelin mikä se on, käyttöohjekirjaa sai tavata hetken aikaa ennenkuin selvisi, että tämä ominaisuus tiputtaa pakilla alimman pikavaihteen silmään. Sitten meni vielä hetki, että sain ohjeiden mukaan poistettua tuon toiminnan käytöstä. Sitten meni taas aikaa, kun se oli jälleen ilmestynyt kehiin. Nyt olen antanut se olla varmaan pari vuotta voimassa, kun en jaksanut taas opiskella kuinka sen saa pois. Isu ei luonnollisesti ole tehnyt omasta mielestään yhtään mitään. Jollain kostilla se kuitenkin aina tullut voimaan sen ajojen jäljiltä.
Tämä niinkuin just kertoo siitä, että jos ei ole motivaatiota käyttää näitä juttuja, niin aivan turhasta moskasta saa maksaa maltaita.
kersat on monessa talossa saaneet tuon 1 R kohilleen ja sitten on luettu ohjekirjaa.
Tuo jontikan ryömintä ominaisuus on kyllä vaarallinen selvä mokahan se on ihme kun ei työsuojeluviranomaiset tuohon ole puuttunee vaiko yksilö vika.
Tuo ryömintä ominaisuus on tosi hyvä.Monis tarkkuutta vaativissa hommis saa hivutettua millin tarkasti 8)
Kyllä sen kanssa voi elää. Siinä on se kytkinpoljin minkä voi polkaista pohjaan jos ei jaksa jarrua painaa.
-
Vaan onko noista enää siinä vaiheessa liikkuujaksi????
Jos hommaavat jonkun soutulaitteen kotiin ja jaksavat käydä stepairobicissä seurantalolla, voi ollakin?
-
Noi on kyl tälläselle köyhälle loppukäyttäjälle painajaisia 30-vuoden päästä, vikaa aivan v itun paljon ja pääasiassa sähköisiä.
Vaan onko noista enää siinä vaiheessa liikkuujaksi????
Käyttöohjekirjan edellinen omistaja hukannut jo aikaa sitten tarpeettomana. Ainakin jos meiltä tulee...
Onko noissa avaruustraktoreissa huolto-ohjeet kuvien kera käyttöohjekirjassa kuten noissa museovehkeissä?
-
tuosta hallinnoista mietin vaan että miten pitemmän päälle kun kuormaa.. esim. niin nuo peukalojutut ja muut pikku nappulat oikeen käy erkonomialtaan ihmiskäteen ? ite huomaan jo tuosta jos esim. auratessa tuossa nyyn käsikaasun kahvalla kättä pitää ja pitempi taival, alkaa käsi rampautua yhessä asennossa... ihan kuin noilla kosseilla peukut jumii kännyn naputtelusta... liikkeet kun ei niin hirmu isoaja mutta motorisesti outoja.. mutta on nuo saakeli jokainen merkki niin hirmukorkeita että ei meikä tartte...
Miksi pitää kättä käsikaasulla jatkuvasti? Nappista eteen ja toisesta nappista taa etukuormaajan kahvassa, näin ainakin Länkkärissä, mikä muka olis parempi suunnanvaihtoon kuormatessa?
Meilläpäin on pitkään jo vitsailtu noista "kokeneista" kuljettajan tuntomerkeistä: reippaasti käsikaasua ja takalasi auki.
Meille Koneviesti tuli vasta tänään.
-
55v, eli ei nyt eläkeläinen kuitenkaan. Tuossa uudessa 6xx5R:ssä on niin selkeät valikot, että niitä osaa käyttää kuka vaan. Tuossa on hyvää se, että sitä voi ajaa niin "karvalakkina" kuin haluaa, mitään säätöjä ei ole pakko tehdä tai automatiikkoja ottaa käyttöön jos ei halua. Mielestäni JD:ssä on selkein käyttöliittymä, toisena Case/Nh ja kolmantena Fendt.
Meikäläinen viiskymppisenä selaa valikoita, mutta isäukolla 79 v ovat hieman hakusessa.
-
Tuo ryömintä ominaisuus on tosi hyvä.Monis tarkkuutta vaativissa hommis saa hivutettua millin tarkasti 8)
Vähän kakspiippunen juttu toi ryömintä, ehkä ois parempi jos sen sais pois.
Ei vario kuitenkaan mitenkään hyökkää tarkkuutta vaativissa tehtävissä, kuten konetta kiinnitettäessä tai lastaushommassa, mutta autopoweri on parempi jos on oikeesti tarkkaa hommaa.
Ainakin massikassa vaihteen valinta suuntaa vaihdettaessa on kätevää, t-kahvasta ja suunnanvaihtajasta samaan suuntaan yhtä aikaa kytkin pohjassa ja voi valikoida mitkä vaihteet haluaa mihinkin suuntaan.
Kuitenkin tuli keppilaatikolla oleva JD viime keväänä, ajon helppous syynä mutta eipä oo enää niin yksinkertaisia ku aiemmin, portaaton ois ollut selkeämpi käytettävyydeltään.
Sulla on vissiin Aq:lla se jontikka? Naapuri kans kirosi, että pq:kin olis ollut parempi, mutta autopoweriin ois pitäny panostaa.
-
r1 saa pois ,ajovipu keski asentoon punaista nappia vivun alla painaa 3s niin poistuu,samoin voi aktibvoida eri pika vaihteet esim 3r vipu peruutukselle naputtele 3 pikavaide ja paina punaista 3s.
-
Sulla on vissiin Aq:lla se jontikka? Naapuri kans kirosi, että pq:kin olis ollut parempi, mutta autopoweriin ois pitäny panostaa.
Joo, AQ on ja niin oli vanha kymppisarjalainenkin. Emmä näe syytä että pq ois parempi?
Kun kaikki muu on kuten autopowerissa, hydrauliikka sähköisesti hallittava ja valikoista tehtävä valintoja, niin ois se ap ollut selvempi kun ei ois ollut enää vaihteiden vaihtamista. Käytettyä kun ostaa, niin otettava mitä saa. Tuon kuitenkin pitäisi olla ns. idiottivarmaa tekniikkaa voimansiirroltaan, toivottavasti ei tuu niiitä laatikkoremppoja. Se lähinnä pelotti, vaikka ne tässä lähistöllä ok. ovat kestäneetkin, enemmän on punavantaisiin laatikoita rempattu mutta niitä myös on enemmän lähistöllä. Kalliita pommeja jokatapauksessa, joihin ei välttämättä voi edes itse vaikuttaa huollolla tai ajotavalla.
-
Ihme kun ei Deutz Fahr kelvannu mukaa karkeloihin
-
Noi on kyl tälläselle köyhälle loppukäyttäjälle painajaisia 30-vuoden päästä, vikaa aivan v itun paljon ja pääasiassa sähköisiä.
Vaan onko noista enää siinä vaiheessa liikkuujaksi????
Ei varmaan, eikä kukaan ehkä halua nostalgisista syistäkään mikskään pihakoneeksaan niinkuin nyt vielä noi harmaat verkut tekstat sun muut pikkuvehkeet ovat kohtalaisissa hinnoissa ja kohtuudella kunnossapidettäviäkin. No valluissa taitaa osien saanti takuta jo vähänkin vanhemmissa vehkeissä mutta länsikoneisiin saa vielä helposti 50- lukuisiinkin.
-
Ihme kun ei Deutz Fahr kelvannu mukaa karkeloihin
Deutzilla tökkii kyllä oikein kunnolla. Pohjoisen edustus olematon eikä nettikoneessakaan myyntikuvan alla mainostaminen paljoa auta, kun ei kukaan tajua Deutzia sieltä etsiä.
-
Ihme kun ei Deutz Fahr kelvannu mukaa karkeloihin
Deutzilla tökkii kyllä oikein kunnolla. Pohjoisen edustus olematon eikä nettikoneessakaan myyntikuvan alla mainostaminen paljoa auta, kun ei kukaan tajua Deutzia sieltä etsiä.
Olisiko kannattanut jättää Claas kokonaan Suomen markkinoilta, ja keskittää Teutsin markkinointiin.
-
Tuntuu olevan helevatan vaikiaa traktorilla jo nykyään... Tai no mitä joskus aikanaan tuli kokeiltua ensimmäisiä portaattomia jontikoita niin ne oli vielä helppoja. Toivottavasti luoja varjelee mua näiltä sähköhimmeleiltä. Mukaviahan ne on ku hytti on hiljainen, mutta liian kalliiksi tulee pitää ainakin köyhälle...
-
Ihme kun ei Deutz Fahr kelvannu mukaa karkeloihin
Deutzilla tökkii kyllä oikein kunnolla. Pohjoisen edustus olematon eikä nettikoneessakaan myyntikuvan alla mainostaminen paljoa auta, kun ei kukaan tajua Deutzia sieltä etsiä.
Olisiko kannattanut jättää Claas kokonaan Suomen markkinoilta, ja keskittää Teutsin markkinointiin.
Tähän on paha sanoa mitään, kun ei ole tietoa kumpi noista on parempi. Deutz ainakin huomattavasti halvempi.
-
Ihme kun ei Deutz Fahr kelvannu mukaa karkeloihin
Deutzilla tökkii kyllä oikein kunnolla. Pohjoisen edustus olematon eikä nettikoneessakaan myyntikuvan alla mainostaminen paljoa auta, kun ei kukaan tajua Deutzia sieltä etsiä.
Siis aika vähän vaihtoehtoja pohjoisessa, valametti, jonteere ja köyhille nyykkäri....
-
Jotenkin tuossa testissä ihmetyttää, millä eväillä JD nostettiin sijalle 2. Mittaustuloksissa lähes kaikilta osin häntäpäässä eikä Koneviestin tekstiosuudestakaan paljon kehuja löydy. Lienevätkö muiden maiden testaajat antaneet pisteitä vanhan maineen perusteella?
-
Eikö jd pärjänny ohjaamolla ja hallinnan helppoudella?
-
Ihme kun ei Deutz Fahr kelvannu mukaa karkeloihin
Deutzilla tökkii kyllä oikein kunnolla. Pohjoisen edustus olematon eikä nettikoneessakaan myyntikuvan alla mainostaminen paljoa auta, kun ei kukaan tajua Deutzia sieltä etsiä.
Siis aika vähän vaihtoehtoja pohjoisessa, valametti, jonteere ja köyhille nyykkäri....
Valtra, JD, MF, Nh, Case, Jcb, Fendt ja Claas. Niin vähän vaihtoehtoja. :(
-
Jotenkin tuossa testissä ihmetyttää, millä eväillä JD nostettiin sijalle 2. Mittaustuloksissa lähes kaikilta osin häntäpäässä eikä Koneviestin tekstiosuudestakaan paljon kehuja löydy. Lienevätkö muiden maiden testaajat antaneet pisteitä vanhan maineen perusteella?
Miksi jontikalla pienempi malli kuin muilla, en ymmärrä? Häviää pisteitä hevosvoimissa.
-
Kaikista suurimmista oli laatikot rikki.
-
Kaikista suurimmista oli laatikot rikki.
Eikä ollu...vai oliko, mistä tiiät? Testissä piti olla puolimoottorilla stektorit, jontikan isoin nelonen on 6130R.
-
Näkyy tää traktori-porno uppoavan kriisiaikoinakin 😂😂
-
Näkyy tää traktori-porno uppoavan kriisiaikoinakin 😂😂
Halvempaa olis kattella kuukausimaksulla ihan ihmisten välistä pornoo.
-
Ei voi kyllä yhtyä tuohon, että Fendt on paras. Ek-käytössä aika onnetonta, kun suunnanvaihtaja on peukalonkynnen kokoinen eikä sitä tahdo löytää, toinen vaihtoehto on irroittaa käsi ek joystickilta ja vaihtaa suunta ajokahvasta, itse vaihdoin ajokahvasta. Eikä tuo Cargo kuormain muutenkaan vakuuttanut, taitaa olla Stoll eri maaleilla ja merkinmöillä?
Miten vähän sillä pitää ajaa että ei voi olla löytämättä sitä suunnanvaihtajaa ::) Muutama sata tuntia takana 516:sella ja ylipäätään varioilla oon ajanu useamman tuhatta ja ikinä ei oo tollanen asia käynyt edes mielessä että suunnanvaihtajaa ei ''löytyisi'. Ehdottomasti paras suunnanvaihtaja mitä oon käyttän, muissa koneissa ihmetyttää aina että miksi sen täytyy olla yhtään suurempi hantaaki kuin fendtissä. No okei, massikassakin melko hyvä, ja hankala olisi tuota pienempänä toteuttaa kun pikavaihteitten hallinta samassa.
Ja sillä kuormaajallahan ei ole mitään yhteistä stollin kanssa. Mikä siinä muuten ei vakuuta? Ei oo montaa tuntia aisat ehtiny tuon 516 keulalla roikkua mutta sen vähän mitä oon kuormannut niin oon kyllä tykännyt
-
Ei voi kyllä yhtyä tuohon, että Fendt on paras. Ek-käytössä aika onnetonta, kun suunnanvaihtaja on peukalonkynnen kokoinen eikä sitä tahdo löytää, toinen vaihtoehto on irroittaa käsi ek joystickilta ja vaihtaa suunta ajokahvasta, itse vaihdoin ajokahvasta. Eikä tuo Cargo kuormain muutenkaan vakuuttanut, taitaa olla Stoll eri maaleilla ja merkinmöillä?
Miten vähän sillä pitää ajaa että ei voi olla löytämättä sitä suunnanvaihtajaa ::) Muutama sata tuntia takana 516:sella ja ylipäätään varioilla oon ajanu useamman tuhatta ja ikinä ei oo tollanen asia käynyt edes mielessä että suunnanvaihtajaa ei ''löytyisi'. Ehdottomasti paras suunnanvaihtaja mitä oon käyttän, muissa koneissa ihmetyttää aina että miksi sen täytyy olla yhtään suurempi hantaaki kuin fendtissä. No okei, massikassakin melko hyvä, ja hankala olisi tuota pienempänä toteuttaa kun pikavaihteitten hallinta samassa.
Ja sillä kuormaajallahan ei ole mitään yhteistä stollin kanssa. Mikä siinä muuten ei vakuuta? Ei oo montaa tuntia aisat ehtiny tuon 516 keulalla roikkua mutta sen vähän mitä oon kuormannut niin oon kyllä tykännyt
Osaria ja suunnanvaihtajaa ku tuijottaa 60kk ni johan siinä tyhmempikin oppii, jopa 50-vuotias alisuorittaja.
Hih, ihquu ja löylyä kiukaalle....oho, sori.
-
Ei voi kyllä yhtyä tuohon, että Fendt on paras. Ek-käytössä aika onnetonta, kun suunnanvaihtaja on peukalonkynnen kokoinen eikä sitä tahdo löytää, toinen vaihtoehto on irroittaa käsi ek joystickilta ja vaihtaa suunta ajokahvasta, itse vaihdoin ajokahvasta. Eikä tuo Cargo kuormain muutenkaan vakuuttanut, taitaa olla Stoll eri maaleilla ja merkinmöillä?
Miten vähän sillä pitää ajaa että ei voi olla löytämättä sitä suunnanvaihtajaa ::) Muutama sata tuntia takana 516:sella ja ylipäätään varioilla oon ajanu useamman tuhatta ja ikinä ei oo tollanen asia käynyt edes mielessä että suunnanvaihtajaa ei ''löytyisi'. Ehdottomasti paras suunnanvaihtaja mitä oon käyttän, muissa koneissa ihmetyttää aina että miksi sen täytyy olla yhtään suurempi hantaaki kuin fendtissä. No okei, massikassakin melko hyvä, ja hankala olisi tuota pienempänä toteuttaa kun pikavaihteitten hallinta samassa.
Ja sillä kuormaajallahan ei ole mitään yhteistä stollin kanssa. Mikä siinä muuten ei vakuuta? Ei oo montaa tuntia aisat ehtiny tuon 516 keulalla roikkua mutta sen vähän mitä oon kuormannut niin oon kyllä tykännyt
En vaan pidä sen muotoilusta, huonontaa näkyvyyttä eteen huomattavasti vert. Isme ja Quicke. Kiinnitysrunkokin hieman liian edessä, toki tuo ulottuvuutta lisää, samaa vikaa Massikan Quickessa myös. Ja aika surkea tuo 516 on kärryä vetämään, ei tahdo saada lavettia vauhtiin kun kyydissä on 12 paalia. Vario pääsee oikeuksiinsa enemmän peltotyöskentelyssä kuin raskaiden kärryjen vedossa. Kovasti myyjä kehui että menisi Fusion2 vaivoitta tuolla, jostain syystä en vain oikein pysty tuota nielemään.
-
Jotenkin tuossa testissä ihmetyttää, millä eväillä JD nostettiin sijalle 2. Mittaustuloksissa lähes kaikilta osin häntäpäässä eikä Koneviestin tekstiosuudestakaan paljon kehuja löydy. Lienevätkö muiden maiden testaajat antaneet pisteitä vanhan maineen perusteella?
Samaa ihmettelin minäkin. Jotenkin nuo tekniikka pisteet ja mittaustulokset ei mene samassa linjassa.
Mut eipä sitä osaa sanoa mikä on paras kun harva on useammalla merkillä edes ajanut. Ja helposti sitä tykkää siitä omasta merkistä kun logiikka tuttu. Hinnat ihmetytti myös. Massikka toisiksi kallein ja itsellä ollut se kuva että se on aina kilpaillut hinnalla. Fend taas ei kilpaile hinnalla vaan mielikuvalla laadusta. Vikoja ainakin omassa on ollut. Mut onhan se mukava ajaa vaikka ikää jo 8 vuotta.
-
Kaikista suurimmista oli laatikot rikki.
Testissä piti olla puolimoottorilla stektorit, jontikan isoin nelonen on 6130R.
No niinpä tietysti, en tuotakaan tajunnut.
Istun kaktukseen.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
Sillä saa myös pitkäksi aikaa velkakurimuksen.
Se mitä sillä ei saa on vapaus lainasta.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
Sillä saa myös pitkäksi aikaa velkakurimuksen.
Se mitä sillä ei saa on vapaus lainasta.
Saa tai ei saa, riippuu niin. Ja mitä sitten vaikka onkin lainaa? Tuo hieman enemmän turvaa maksaa 100k€ 1666€/kk erinä kuin kertamällinä tililtä pois.
Paikallaan polkijat ne lainaa pelkää, eikä 100 tai edes 200k€ ole maataloudessa mitään mitä ei saisi pois maksettua ajallaan. Toki tämäkin riippuu.
Kyllä meilläkin ajettaisiin vanhoilla romuilla, jos peltoa olisi 20ha ja traktorityötä näinollen ~200h/a, mutta kun näin ei ole. Nyt on hyvä pyrkiä vaihtamaan ykköskone 5v välein ja kakkonen 6-7v välein.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
Sillä saa myös pitkäksi aikaa velkakurimuksen.
Se mitä sillä ei saa on vapaus lainasta.
Saa tai ei saa, riippuu niin. Ja mitä sitten vaikka onkin lainaa? Tuo hieman enemmän turvaa maksaa 100k€ 1666€/kk erinä kuin kertamällinä tililtä pois.
Paikallaan polkijat ne lainaa pelkää, eikä 100 tai edes 200k€ ole maataloudessa mitään mitä ei saisi pois maksettua ajallaan. Toki tämäkin riippuu.
Kyllä meilläkin ajettaisiin vanhoilla romuilla, jos peltoa olisi 20ha ja traktorityötä näinollen ~200h/a, mutta kun näin ei ole. Nyt on hyvä pyrkiä vaihtamaan ykköskone 5v välein ja kakkonen 6-7v välein.
Sitä olen aina ihmetellyt että kuinka joku tämän homman osaa niin paljon paremmin että pystyy vaihtamaan koneita niin tiuhaan? Millä te elätte?
Ja olen samaa mieltä siitä että ilman lainan ottoa on paha investoida mutta lainan ottoa on aina hyvä hieman pelätä. Kun sitä pelkää niin ei tule niin helposti otettua sitä liikaa. Ennemmin olen paikallani polkija kuin ison velkataakan orja.
Nämäkin ovat aina aate ja makukysymyksiä. Ja itse olen järkeillyt niin että vanhoilla koneilla ajaminen on kaikista halvinta ja kustannustehokkainta. Tai sitten vaan olen koittanut löytää tekosyyn sille että ei ole rahaa vaihtaa. Maku kysymyksiä kaikki tyynni.
-
No täällä ei ainakaan makseta pellosta törkeää ylihintaa, etelässä maksetaan 10ha läntistä peltoa enemmän kuin väliraha olisi uuteen traktoriin, ehkä tuo on se ero, ehkä ei. Vasta on meilläkin peltoala yli tuplaantunut, mutta velkahelvettiä ei tullut mukana.
Minun mielestäni taas terveydestä pitää pitää huolta, ei pidä rikkoa itseään sopimattomassa työympäristössä, jos on mahdollisuus saavuttaa parempikin. Tuokin on suhteessa ajomääriin, jonkun 100-200h nyt ajaa melkein vaikka 135 massikalla.
-
Hinnat ihmetytti myös. Massikka toisiksi kallein ja itsellä ollut se kuva että se on aina kilpaillut hinnalla.
Tuossa MF:ssä on pääosa varusteista "perushinnassa" eli Exclusive-varustetasossa, joissakin muissa taas poimitaan lisävarustelistalta 50 km/h pakettia, hydrauliikan sähköventtiilejä yms.
-
onko tosiaan et toisetns kar´vahattu versioita ja toiset ns. hitekkiä?
-
onko tosiaan et toisetns kar´vahattu versioita ja toiset ns. hitekkiä?
R Jonnu ja Exclusive Massikka on ainakin ns. Top spec -koneita.
-
Kaikista suurimmista oli laatikot rikki.
Eikä ollu...vai oliko, mistä tiiät? Testissä piti olla puolimoottorilla stektorit, jontikan isoin nelonen on 6130R.
No ei aivan kaikki yksi oli ajokunnossa hollannissa vaan sitä tarvittiin tulppaanien sipulien kuljetuksiin, tosin se meni siinnä hommassa rikki ja ensi kesänä tulppaanit maksaa niin helvetisti.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
Sillä saa myös pitkäksi aikaa velkakurimuksen.
Se mitä sillä ei saa on vapaus lainasta.
Saa tai ei saa, riippuu niin. Ja mitä sitten vaikka onkin lainaa? Tuo hieman enemmän turvaa maksaa 100k€ 1666€/kk erinä kuin kertamällinä tililtä pois.
Paikallaan polkijat ne lainaa pelkää, eikä 100 tai edes 200k€ ole maataloudessa mitään mitä ei saisi pois maksettua ajallaan. Toki tämäkin riippuu.
Kyllä meilläkin ajettaisiin vanhoilla romuilla, jos peltoa olisi 20ha ja traktorityötä näinollen ~200h/a, mutta kun näin ei ole. Nyt on hyvä pyrkiä vaihtamaan ykköskone 5v välein ja kakkonen 6-7v välein.
Sitä olen aina ihmetellyt että kuinka joku tämän homman osaa niin paljon paremmin että pystyy vaihtamaan koneita niin tiuhaan? Millä te elätte?
Ja olen samaa mieltä siitä että ilman lainan ottoa on paha investoida mutta lainan ottoa on aina hyvä hieman pelätä. Kun sitä pelkää niin ei tule niin helposti otettua sitä liikaa. Ennemmin olen paikallani polkija kuin ison velkataakan orja.
Nämäkin ovat aina aate ja makukysymyksiä. Ja itse olen järkeillyt niin että vanhoilla koneilla ajaminen on kaikista halvinta ja kustannustehokkainta. Tai sitten vaan olen koittanut löytää tekosyyn sille että ei ole rahaa vaihtaa. Maku kysymyksiä kaikki tyynni.
Paljon auttaa kun akka on oikeissa töissä.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
Sillä saa myös pitkäksi aikaa velkakurimuksen.
Se mitä sillä ei saa on vapaus lainasta.
Saa tai ei saa, riippuu niin. Ja mitä sitten vaikka onkin lainaa? Tuo hieman enemmän turvaa maksaa 100k€ 1666€/kk erinä kuin kertamällinä tililtä pois.
Paikallaan polkijat ne lainaa pelkää, eikä 100 tai edes 200k€ ole maataloudessa mitään mitä ei saisi pois maksettua ajallaan. Toki tämäkin riippuu.
Kyllä meilläkin ajettaisiin vanhoilla romuilla, jos peltoa olisi 20ha ja traktorityötä näinollen ~200h/a, mutta kun näin ei ole. Nyt on hyvä pyrkiä vaihtamaan ykköskone 5v välein ja kakkonen 6-7v välein.
Sitä olen aina ihmetellyt että kuinka joku tämän homman osaa niin paljon paremmin että pystyy vaihtamaan koneita niin tiuhaan? Millä te elätte?
Ja olen samaa mieltä siitä että ilman lainan ottoa on paha investoida mutta lainan ottoa on aina hyvä hieman pelätä. Kun sitä pelkää niin ei tule niin helposti otettua sitä liikaa. Ennemmin olen paikallani polkija kuin ison velkataakan orja.
Nämäkin ovat aina aate ja makukysymyksiä. Ja itse olen järkeillyt niin että vanhoilla koneilla ajaminen on kaikista halvinta ja kustannustehokkainta. Tai sitten vaan olen koittanut löytää tekosyyn sille että ei ole rahaa vaihtaa. Maku kysymyksiä kaikki tyynni.
Paljon auttaa kun akka on oikeissa töissä.
Voihan sitä itsekkin tehdä oikeita töitä se vasta auttaakin.
-
Joo mutta miksei isompiin kelpaa?
Kai se halutaan vähän erottaa massikasta.
Brittien foorumilla kyllä puhuivat että massikka ois parempi koska on sisun kone. Uusissa Fendteis on liikaa moottorivikoja.
Herätellään vähän tätä kysymystä...
Pari hyvää syytä on kuulunut Fendtin suunnalta, yksi on polttoaineen kulutus: kuutossisut juo enemmän kuin deutzit.
Ja toinen syy on koko: vastaavan tehoinen kuutossisu ei mahtuisi deutzin jättämään koloon.
Tuo kokokysymys on suunnittelujuttu, saa ne varmaan Sisun sinne mahtumaan jos on pakko. Polttoaineenkulutus voi olla vaikeampi homma, tosin vissiin parempaan suuntaan Sisutkin tulleet koko ajan?
Ei Fendt varmaan hevillä Deutzista luovu ellei ole pakko. Yksi pakko voi tulla Agcon suunnalta että joko laitatte tai itkette ja laitatte. Toinen pakko voi tulla itse Deutzin suunnalta eli jos ongelmia on liikaa niin kone menee vaihtoon. Juurikin engelsmannien foorumeilla on närkästynyttä väkeä joilla iso Deutzi porsinu totaalisesti, tai ainakin sillai että halvempi vaihtaa koko motti. Jokut menny takuuseen, jotkut ei -
eräs manasi 25000 punnan laskua uudesta koneesta. Totta tai ei - siihen en ota kantaa, luotettavaa foorumitietoa nääs...
No sitten onkohan uusilla Sisuilla samanlainen kesto kuin vanhemmilla noin niinkuin yleensä ja mekaanisesti? Kaikkien merkkien sähköhimmelit ja päästörojut nyt on sellaisia kuin on mutta noin muuten,
kellään kokemusta paljon ajetuista kommarikoneista?
Tuolla isossa maailmassa (lue: amerikassa) Sisulla on kova maine, etenkin kuutoskoneiden osalta. Meinaavat että soppaa menee mutta kyllä sitten kanssa tapahtuu. Kehuvat tehoa, vääntöä ja hiljaisuutta, tosin soraääniä on kuulunut uusimmista isoista koneista, jotain värinän ja lämmön ongelmia. Mut ne onkin ihan uusia konemalleja joten ei mikään yllätys jos jotain pientä olisi.
-
Joo mutta miksei isompiin kelpaa?
Kai se halutaan vähän erottaa massikasta.
Brittien foorumilla kyllä puhuivat että massikka ois parempi koska on sisun kone. Uusissa Fendteis on liikaa moottorivikoja.
Herätellään vähän tätä kysymystä...
Pari hyvää syytä on kuulunut Fendtin suunnalta, yksi on polttoaineen kulutus: kuutossisut juo enemmän kuin deutzit.
Ja toinen syy on koko: vastaavan tehoinen kuutossisu ei mahtuisi deutzin jättämään koloon.
Tuo kokokysymys on suunnittelujuttu, saa ne varmaan Sisun sinne mahtumaan jos on pakko. Polttoaineenkulutus voi olla vaikeampi homma, tosin vissiin parempaan suuntaan Sisutkin tulleet koko ajan?
Ei Fendt varmaan hevillä Deutzista luovu ellei ole pakko. Yksi pakko voi tulla Agcon suunnalta että joko laitatte tai itkette ja laitatte. Toinen pakko voi tulla itse Deutzin suunnalta eli jos ongelmia on liikaa niin kone menee vaihtoon. Juurikin engelsmannien foorumeilla on närkästynyttä väkeä joilla iso Deutzi porsinu totaalisesti, tai ainakin sillai että halvempi vaihtaa koko motti. Jokut menny takuuseen, jotkut ei -
eräs manasi 25000 punnan laskua uudesta koneesta. Totta tai ei - siihen en ota kantaa, luotettavaa foorumitietoa nääs...
No sitten onkohan uusilla Sisuilla samanlainen kesto kuin vanhemmilla noin niinkuin yleensä ja mekaanisesti? Kaikkien merkkien sähköhimmelit ja päästörojut nyt on sellaisia kuin on mutta noin muuten,
kellään kokemusta paljon ajetuista kommarikoneista?
Tuolla isossa maailmassa (lue: amerikassa) Sisulla on kova maine, etenkin kuutoskoneiden osalta. Meinaavat että soppaa menee mutta kyllä sitten kanssa tapahtuu. Kehuvat tehoa, vääntöä ja hiljaisuutta, tosin soraääniä on kuulunut uusimmista isoista koneista, jotain värinän ja lämmön ongelmia. Mut ne onkin ihan uusia konemalleja joten ei mikään yllätys jos jotain pientä olisi.
meijän perikunnassa ei oo koskaan tehty valumottiin koneremppaa -70 luvulta lähtien.
koneilla ajettu 1500-7000 tuntia ennen vaihtoa.
muuta "ehkä" senki eestä... ;)
-
ei kait minkään koneen mootoriremppaa tartte tehä jos vähänkin kattoo miten käyttää ja huollot tekee aikanaan... tiedän monta merkkiä joilla jo 10 tonni mittarissa ja koneelle ei tehty alun venttiilisäätöä ihmeempää...
-
Osaako kukaan sanoa miksi ventti alkoi käyttämään Deutzin moottoreia, minusta on paljon juopompi kuin vanhat MWMät, ja käykin rumemmalla äänellä.
-
Osaako kukaan sanoa miksi ventti alkoi käyttämään Deutzin moottoreia, minusta on paljon juopompi kuin vanhat MWMät, ja käykin rumemmalla äänellä.
Olikohan jossakin selityksenä nuo saastehommat, ettei Mwm olisi niihin taipunut. Soraääniä tyo Deutziin siirtyminen kyllä aiheutti ainakin ostajakunnassa.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
Sillä saa myös pitkäksi aikaa velkakurimuksen.
Se mitä sillä ei saa on vapaus lainasta.
Saa tai ei saa, riippuu niin. Ja mitä sitten vaikka onkin lainaa? Tuo hieman enemmän turvaa maksaa 100k€ 1666€/kk erinä kuin kertamällinä tililtä pois.
Paikallaan polkijat ne lainaa pelkää, eikä 100 tai edes 200k€ ole maataloudessa mitään mitä ei saisi pois maksettua ajallaan. Toki tämäkin riippuu.
Kyllä meilläkin ajettaisiin vanhoilla romuilla, jos peltoa olisi 20ha ja traktorityötä näinollen ~200h/a, mutta kun näin ei ole. Nyt on hyvä pyrkiä vaihtamaan ykköskone 5v välein ja kakkonen 6-7v välein.
Sitä olen aina ihmetellyt että kuinka joku tämän homman osaa niin paljon paremmin että pystyy vaihtamaan koneita niin tiuhaan? Millä te elätte?
Ja olen samaa mieltä siitä että ilman lainan ottoa on paha investoida mutta lainan ottoa on aina hyvä hieman pelätä. Kun sitä pelkää niin ei tule niin helposti otettua sitä liikaa. Ennemmin olen paikallani polkija kuin ison velkataakan orja.
Nämäkin ovat aina aate ja makukysymyksiä. Ja itse olen järkeillyt niin että vanhoilla koneilla ajaminen on kaikista halvinta ja kustannustehokkainta. Tai sitten vaan olen koittanut löytää tekosyyn sille että ei ole rahaa vaihtaa. Maku kysymyksiä kaikki tyynni.
100 tai 200k€ lainaa ja sen maksukyky riippuu tilan koosta, nykytiloille määrä vähän. Mutta jos tila on kiikun kaakun, ja otetaan siihen tuollainen lainamäärä lisää traktorilainaa, onhan se järjetöntä. Siinä suurin syy, miksi maksuvaikeuksia, selityksiähän aina löytyy. Kaluston hinta noussut järjettömästi suhteessa tuotteen arvoon, kultaisella 80-luvulla kaikilla oli varaa ostaa uusi traktori. Osa elää siinä kuplassa vieläkin, ja LUULEE että on varaa ostaa uusi traktori ja vieläpä tarvetta sille :)
Jos on varaa, eikun ostoksille. Enää muutamalla prosentilla tiloista on varaa ostaa uusi traktori silloin tällöin, eikä oikeasti ole tarvettakaan niillä lopuilla. Mukavuudella ym. on ihan turha selitellä upouuden koneen ostoa, koneiden mukavuus on ollut jo 15 vuotta "riittävällä" tasolla sama millä mittapuulla. Vanhemmissa tekniikka usein varmempaa ja sitä vähemmän, uuden ostamista vs. vähän käytetty vanhempi, käyttövarmuuteen vedoten aika turhaa.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
Sillä saa myös pitkäksi aikaa velkakurimuksen.
Se mitä sillä ei saa on vapaus lainasta.
Saa tai ei saa, riippuu niin. Ja mitä sitten vaikka onkin lainaa? Tuo hieman enemmän turvaa maksaa 100k€ 1666€/kk erinä kuin kertamällinä tililtä pois.
Paikallaan polkijat ne lainaa pelkää, eikä 100 tai edes 200k€ ole maataloudessa mitään mitä ei saisi pois maksettua ajallaan. Toki tämäkin riippuu.
Kyllä meilläkin ajettaisiin vanhoilla romuilla, jos peltoa olisi 20ha ja traktorityötä näinollen ~200h/a, mutta kun näin ei ole. Nyt on hyvä pyrkiä vaihtamaan ykköskone 5v välein ja kakkonen 6-7v välein.
Sitä olen aina ihmetellyt että kuinka joku tämän homman osaa niin paljon paremmin että pystyy vaihtamaan koneita niin tiuhaan? Millä te elätte?
Ja olen samaa mieltä siitä että ilman lainan ottoa on paha investoida mutta lainan ottoa on aina hyvä hieman pelätä. Kun sitä pelkää niin ei tule niin helposti otettua sitä liikaa. Ennemmin olen paikallani polkija kuin ison velkataakan orja.
Nämäkin ovat aina aate ja makukysymyksiä. Ja itse olen järkeillyt niin että vanhoilla koneilla ajaminen on kaikista halvinta ja kustannustehokkainta. Tai sitten vaan olen koittanut löytää tekosyyn sille että ei ole rahaa vaihtaa. Maku kysymyksiä kaikki tyynni.
100 tai 200k€ lainaa ja sen maksukyky riippuu tilan koosta, nykytiloille määrä vähän. Mutta jos tila on kiikun kaakun, ja otetaan siihen tuollainen lainamäärä lisää traktorilainaa, onhan se järjetöntä. Siinä suurin syy, miksi maksuvaikeuksia, selityksiähän aina löytyy. Kaluston hinta noussut järjettömästi suhteessa tuotteen arvoon, kultaisella 80-luvulla kaikilla oli varaa ostaa uusi traktori. Osa elää siinä kuplassa vieläkin, ja LUULEE että on varaa ostaa uusi traktori ja vieläpä tarvetta sille :)
Jos on varaa, eikun ostoksille. Enää muutamalla prosentilla tiloista on varaa ostaa uusi traktori silloin tällöin, eikä oikeasti ole tarvettakaan niillä lopuilla. Mukavuudella ym. on ihan turha selitellä upouuden koneen ostoa, koneiden mukavuus on ollut jo 15 vuotta "riittävällä" tasolla sama millä mittapuulla. Vanhemmissa tekniikka usein varmempaa ja sitä vähemmän, uuden ostamista vs. vähän käytetty vanhempi, käyttövarmuuteen vedoten aika turhaa.
502 oli jo käyttömukavuudeltaan hyvä traktori. Uusi kone ei tuo käyttövarmuutta, vanhat suhteessa luotettavampia. Traktorin ostoa kannattaa miettiä lähinnä vetotehon tarpeen muutosten kautta. Jos käyttö on jollain lailla järkevää, eikä tyyliä Arunas, niin isotkaan tunnit eivät vanhemassa koneessa merkkaa mitään. Moni tuntuu pelkäävän tulevia remontteja ja on kaikenlaisia kuvitelmia koneen kestävyydestä. Luullaan, että se hajoaa lähitulevaisuudessa. Useinmiten traktori kestää kuitenkin yllättävän hyvin ja mitä vanhempaa tekniikkaa, niin remonttien hinnat ovat suhteellisen edullisia. Normi viljatila kestää remonttia sesonkiaikanakin yllättävän hyvin. Ei muistu mieleen 30 vuoden ajalta, että jonkun haaverin takia olisi tullut kovinkaan ihmeellisiä vahinkoja sadon kannalta. Hevoskaupoissa ei juuri tienestiä tee.
-
Niinpä... Nykyään rattoreissa joillekin tuntuu olevan isoin merkitys sillä että onko joku nappi tietyssä paikassa jne... Onneksi edelleen on saatavilla ns. perustekniikallakin olevia koneita. Harvassa on ne jotka pystyy hyödyntää hienouksia täysipainoisesti. Vaatii nimittäin jo sitten keskusteluyhteyden yleensä koneenkin kanssa traktori että saa kaiken irti.
-
Joo, olihan se viisnollakakkonenkin mukava johonkin verrattuna, mutta vaikkapa N-H L, TL, TS, ja vaikkapa J-D 6110-sarja ovat meikäläisen mielestä jo ihan mukavia työpaikkoja; sopivasti heikentyneellä kuulolla kohtuu hiljaisia, vain ilmastointi, mieluummin automaattinen, lisävarusteeksi. Mekaaninen suunnanvaihto, jos on yhtä hyvä, kun vaikkapa Fiat 82-94:ssä, käy minulle, jos kytkin kevytkäyttöinen.
-
Niinpä... Nykyään rattoreissa joillekin tuntuu olevan isoin merkitys sillä että onko joku nappi tietyssä paikassa jne... Onneksi edelleen on saatavilla ns. perustekniikallakin olevia koneita. Harvassa on ne jotka pystyy hyödyntää hienouksia täysipainoisesti. Vaatii nimittäin jo sitten keskusteluyhteyden yleensä koneenkin kanssa traktori että saa kaiken irti.
Sama kuin puhelimissa, suurinta osaa toiminnoista ei käytetä. Koneiden huollon merkitystä on aina korostettu. Itsellä paljon laitteita 80- luvulta, toimivat aivan kuten uutena tai osaa jopa paranneltu. Nyt kuitenkin niin vanhanaikaisia, ettei niillä ole kuin kilohinta. Aivan sama onko huollettu, pesty ja öljytty, unohtamatta korjausmaalauksia. Toisaalta vaikkapa esim. sähköinen suunnanvaihdin saa täydet pisteet kolmen päivän lumitöissä. Tämä ei nyt taaskaan liittynyt mönkkärin traktoritestiin.
-
502 oli jo käyttömukavuudeltaan hyvä traktori. Uusi kone ei tuo käyttövarmuutta, vanhat suhteessa luotettavampia. Traktorin ostoa kannattaa miettiä lähinnä vetotehon tarpeen muutosten kautta. Jos käyttö on jollain lailla järkevää, eikä tyyliä Arunas, niin isotkaan tunnit eivät vanhemassa koneessa merkkaa mitään. Moni tuntuu pelkäävän tulevia remontteja ja on kaikenlaisia kuvitelmia koneen kestävyydestä. Luullaan, että se hajoaa lähitulevaisuudessa. Useinmiten traktori kestää kuitenkin yllättävän hyvin ja mitä vanhempaa tekniikkaa, niin remonttien hinnat ovat suhteellisen edullisia. Normi viljatila kestää remonttia sesonkiaikanakin yllättävän hyvin. Ei muistu mieleen 30 vuoden ajalta, että jonkun haaverin takia olisi tullut kovinkaan ihmeellisiä vahinkoja sadon kannalta. Hevoskaupoissa ei juuri tienestiä tee.
Yksi ongelma tässä yhtälössä on: jos aniharva ostaa uutta, jonkin ajan päästä markkinoilla ei ole enää järkeviä käytettyjäkään, vain loppuunajettuja. Ei tämä mikään peruste uuden ostamiselle ole, tietenkään, mutta fakta. Saahan niitä rajojen ulkopuolelta sitten.
Remonttien suhteen... vanhan saa tavallaan hankittua osamaksulla kun tekee ja maksaa niitä remontteja ajan mittaan , vähitellen.
Lisäksi pitää tuntea ja tietää mallit jotka kestää - ja kiertää ne suunnittelun kukkaset ja pahat tyyppiviat kaukaa.
Hiemankin uudempiin isompien remppojen omatoiminen tekeminen on aika hankalaa. Pitää olla hyvät tilat ja osaamista. Teettäminen taas on kohtuullisen arvokasta, yksikin hieman isompi voimansiirtokorjaus on helposti merkittävä osa vanhemman pelin arvosta, ja luultavasti olisi kannattanut ostaa alunperin hiukan kalliimpi kone johon tuota remppaa ei olisi tarvinnut tehdä. Vaikka mistä niitä tietää...
Itsellä on ollut (ja on yhä) liian vanhoja koneita, ja ainainen rassaaminen ja epävarmuus ottaa toisinaan jo päähän. Joskus tuntuu että sivutoimialaksi voisi ilmoittaa konekorjaamon.
Suuremmat hajoamiset ovat tuurilla ajoittuneet hetkiin jolloin on ollut aikaa korjata - ykköskone hajosi syystöiden päätteeksi ja äkeenvetäjä pärjäsi keväällä jotenkin ilman nelivetoakin... puimuri on toistaiseksi saatu pidettyä ennakoivalla huollolla liikkeellä, joskus vähän nilkuttaen kuten toissasyksynä kun moottoria ei päivällä pysäytetty turhaan (ei lähtenyt kuumana käymään, ruiskutuspumppuvika). Ykköskone on vähän vaikeasti korvattavissa kun kaikki tärkeimmät työkoneet eivät oikein enää liiku pienemmillä. Onneksi naapuriapu ja -sopu ovat kunnossa :-)
Jos remonttikuluja yrittää vielä minimoida, haeskella edullisia osia jne niin aikaa saattaa mennä paljonkin kunnes kone on taas liikkeellä. Joskus tärppää nopeasti, joskus ottaa kovemmille.
Mulla ei kuitenkaan ole kykyä eikä halua ottaa 100 ke vierasta pääomaa, mikään taulukkolaskenta ei sellaista tässä tapauksessa tue :-/
-
Deutsin urealaitteisto on kyllä surkea tapaus samaa tautia ajosilppureissa nh ja jd.
-
mutta järkyttävän hintaisia traktoreita... kun aattelee mitä sillä saa.....
Sillä saa ergonomisen työympäristön.
Mitä sillä ei saa; sisäelimiä sekaisin, selkäkipuja, käsikipuja, hartiakipuja.
Sillä saa myös pitkäksi aikaa velkakurimuksen.
Se mitä sillä ei saa on vapaus lainasta.
Saa tai ei saa, riippuu niin. Ja mitä sitten vaikka onkin lainaa? Tuo hieman enemmän turvaa maksaa 100k€ 1666€/kk erinä kuin kertamällinä tililtä pois.
Paikallaan polkijat ne lainaa pelkää, eikä 100 tai edes 200k€ ole maataloudessa mitään mitä ei saisi pois maksettua ajallaan. Toki tämäkin riippuu.
Kyllä meilläkin ajettaisiin vanhoilla romuilla, jos peltoa olisi 20ha ja traktorityötä näinollen ~200h/a, mutta kun näin ei ole. Nyt on hyvä pyrkiä vaihtamaan ykköskone 5v välein ja kakkonen 6-7v välein.
Sitä olen aina ihmetellyt että kuinka joku tämän homman osaa niin paljon paremmin että pystyy vaihtamaan koneita niin tiuhaan? Millä te elätte?
Ja olen samaa mieltä siitä että ilman lainan ottoa on paha investoida mutta lainan ottoa on aina hyvä hieman pelätä. Kun sitä pelkää niin ei tule niin helposti otettua sitä liikaa. Ennemmin olen paikallani polkija kuin ison velkataakan orja.
Nämäkin ovat aina aate ja makukysymyksiä. Ja itse olen järkeillyt niin että vanhoilla koneilla ajaminen on kaikista halvinta ja kustannustehokkainta. Tai sitten vaan olen koittanut löytää tekosyyn sille että ei ole rahaa vaihtaa. Maku kysymyksiä kaikki tyynni.
100 tai 200k€ lainaa ja sen maksukyky riippuu tilan koosta, nykytiloille määrä vähän. Mutta jos tila on kiikun kaakun, ja otetaan siihen tuollainen lainamäärä lisää traktorilainaa, onhan se järjetöntä. Siinä suurin syy, miksi maksuvaikeuksia, selityksiähän aina löytyy. Kaluston hinta noussut järjettömästi suhteessa tuotteen arvoon, kultaisella 80-luvulla kaikilla oli varaa ostaa uusi traktori. Osa elää siinä kuplassa vieläkin, ja LUULEE että on varaa ostaa uusi traktori ja vieläpä tarvetta sille :)
Jos on varaa, eikun ostoksille. Enää muutamalla prosentilla tiloista on varaa ostaa uusi traktori silloin tällöin, eikä oikeasti ole tarvettakaan niillä lopuilla. Mukavuudella ym. on ihan turha selitellä upouuden koneen ostoa, koneiden mukavuus on ollut jo 15 vuotta "riittävällä" tasolla sama millä mittapuulla. Vanhemmissa tekniikka usein varmempaa ja sitä vähemmän, uuden ostamista vs. vähän käytetty vanhempi, käyttövarmuuteen vedoten aika turhaa.
502 oli jo käyttömukavuudeltaan hyvä traktori. Uusi kone ei tuo käyttövarmuutta, vanhat suhteessa luotettavampia. Traktorin ostoa kannattaa miettiä lähinnä vetotehon tarpeen muutosten kautta. Jos käyttö on jollain lailla järkevää, eikä tyyliä Arunas, niin isotkaan tunnit eivät vanhemassa koneessa merkkaa mitään. Moni tuntuu pelkäävän tulevia remontteja ja on kaikenlaisia kuvitelmia koneen kestävyydestä. Luullaan, että se hajoaa lähitulevaisuudessa. Useinmiten traktori kestää kuitenkin yllättävän hyvin ja mitä vanhempaa tekniikkaa, niin remonttien hinnat ovat suhteellisen edullisia. Normi viljatila kestää remonttia sesonkiaikanakin yllättävän hyvin. Ei muistu mieleen 30 vuoden ajalta, että jonkun haaverin takia olisi tullut kovinkaan ihmeellisiä vahinkoja sadon kannalta. Hevoskaupoissa ei juuri tienestiä tee.
Kaksi eri merkkien edustajaa joilla ajettu 16000 H ja 22000 H. Huollettuna ja todella hyvinpidettyinä. Ovat muuten tekniikaltaan paremmassa kunnossa kuin jopa moni 5000 H ajettu. Eivät omia.
-
Kaksi eri merkkien edustajaa joilla ajettu 16000 H ja 22000 H. Huollettuna ja todella hyvinpidettyinä. Ovat muuten tekniikaltaan paremmassa kunnossa kuin jopa moni 5000 H ajettu. Eivät omia.
Olisi kiva tietää huolto- ja remonttikulut noihin tunteihin. Huolloilla en tarkoita öljynvaihtoja tms normaalia ylläpitoa.
-
Osaako kukaan sanoa miksi ventti alkoi käyttämään Deutzin moottoreia, minusta on paljon juopompi kuin vanhat MWMät, ja käykin rumemmalla äänellä.
Olikohan jossakin selityksenä nuo saastehommat, ettei Mwm olisi niihin taipunut. Soraääniä tyo Deutziin siirtyminen kyllä aiheutti ainakin ostajakunnassa.
MWM myi euroopan moottoritoiminnot Deutzille vuonna 1985-86. Sen jälkeen on varmaan lyöty mallistoja yhteen ja vuonna 2001 MWM-nimi putosi pois kokonaan. Siihen saakka MWM:ää oli ainakin Fendtin ja Renaultin traktoreissa.
Tehdäänhän Saksassa vieläkin MWM-moottoreita mutta niillä ei ole mitään tekemistä vanhan MWM:n kanssa, nimi tuotiin takaisin vuonna 2008 Deutz Power Systems:in toimesta eli ne on isoja kaasumoottoreita generaattorikäyttöön. Myyty vuonna 2011 Caterpillarille mutta MWM:n nimi säilyi.
"Alkuperäisiä" MWM-moottoreitä löytää vielä etelä-amerikasta missä niitä valmistetaan ainakin Brasiliassa, näitä moottoreita meni ainakin jonkin aikaa brassivaltroihin.
Myyty vuonna 2005 Navistarille mutta MWM-nimi säilyi. Tekee 4- ja 6-koneita, isoin taitaa olla 7,2l kuutonen.
-
Eli jos haluaa vielä oikean ventin pitää ostaa viime vuosisadalla tehty,, onhan mulla toi vario ettei kukaan luule että köyhyyttään..
Mulla on vielä voimia senverran että jaksan hantaakista laittaa etuvedon ja voimanoton päälle ilman noita valikoitten näpyttelyä..
Tietääkö kukaan mikä noista doitsin koneista hajoaa, luulishan sen masiinan kyllä varoittavan kun osaa ilmoitella putsarien tukkeutumiset ja nesteitten vähyydet sun muut.
-
Joo mutta miksei isompiin kelpaa?
Kai se halutaan vähän erottaa massikasta.
Brittien foorumilla kyllä puhuivat että massikka ois parempi koska on sisun kone. Uusissa Fendteis on liikaa moottorivikoja.
Herätellään vähän tätä kysymystä...
Pari hyvää syytä on kuulunut Fendtin suunnalta, yksi on polttoaineen kulutus: kuutossisut juo enemmän kuin deutzit.
Ja toinen syy on koko: vastaavan tehoinen kuutossisu ei mahtuisi deutzin jättämään koloon.
Tuo kokokysymys on suunnittelujuttu, saa ne varmaan Sisun sinne mahtumaan jos on pakko. Polttoaineenkulutus voi olla vaikeampi homma, tosin vissiin parempaan suuntaan Sisutkin tulleet koko ajan?
Ei Fendt varmaan hevillä Deutzista luovu ellei ole pakko. Yksi pakko voi tulla Agcon suunnalta että joko laitatte tai itkette ja laitatte. Toinen pakko voi tulla itse Deutzin suunnalta eli jos ongelmia on liikaa niin kone menee vaihtoon. Juurikin engelsmannien foorumeilla on närkästynyttä väkeä joilla iso Deutzi porsinu totaalisesti, tai ainakin sillai että halvempi vaihtaa koko motti. Jokut menny takuuseen, jotkut ei -
eräs manasi 25000 punnan laskua uudesta koneesta. Totta tai ei - siihen en ota kantaa, luotettavaa foorumitietoa nääs...
No sitten onkohan uusilla Sisuilla samanlainen kesto kuin vanhemmilla noin niinkuin yleensä ja mekaanisesti? Kaikkien merkkien sähköhimmelit ja päästörojut nyt on sellaisia kuin on mutta noin muuten,
kellään kokemusta paljon ajetuista kommarikoneista?
Tuolla isossa maailmassa (lue: amerikassa) Sisulla on kova maine, etenkin kuutoskoneiden osalta. Meinaavat että soppaa menee mutta kyllä sitten kanssa tapahtuu. Kehuvat tehoa, vääntöä ja hiljaisuutta, tosin soraääniä on kuulunut uusimmista isoista koneista, jotain värinän ja lämmön ongelmia. Mut ne onkin ihan uusia konemalleja joten ei mikään yllätys jos jotain pientä olisi.
meijän perikunnassa ei oo koskaan tehty valumottiin koneremppaa -70 luvulta lähtien.
koneilla ajettu 1500-7000 tuntia ennen vaihtoa.
muuta "ehkä" senki eestä... ;)
Meillä on tehty montakin mottireppaa valmet/valtraan ja nytkin yksi olis odottamassa. Udemmissa kait ollu kipuja rail suutintenkanssa ihanan halpaa sillontällön vaihtaa niitä.
-
Rail suuttimet saa kyllä rikki merkistä kuin merkistä, kun laitetaan tankkiin paskaista polttoöljyä kuljetusastioista tai puhdistamattomista farmisäiliöistä.
-
Mielenkiintoista. Huoltomies sanoi pari vuotta sitten, että yhteenkään N-sarjan Valtraan ei ole tarvinnut tehdä suutinten vaihtoa. Ite epäilin tätä common rail tekniikkaa sen verran, että hommasin kesälaadulle oman säiliön ja olen sitten käyttänyt siitä löpöä. Kuinkahan likaista sen polttoaineen tarvii olla, että suuttimet menee? Kuitenkin kaksi suodatinta linjassa. Kaivinkoneessa läpinäkyvä kuppi, siellä ei vettä ole näkynyt, eikä muutenkaan yhtään mitään ylimääräistä. Pari kertaa vuodessa olen päästänyt säiliön pohjahanasta hiukan ainetta pois. Siinä on tullut joku pisara mukana. Voi kyllä olla peräisin myös siitä poistoletkusta, jotain kondenssivettä tms. Traktorista olisi tietysti hyvä päästää myös hiukan ainetta pihalle, tulisi mahdolliset vedet pois.
-
502 oli jo käyttömukavuudeltaan hyvä traktori. Uusi kone ei tuo käyttövarmuutta, vanhat suhteessa luotettavampia. Traktorin ostoa kannattaa miettiä lähinnä vetotehon tarpeen muutosten kautta. Jos käyttö on jollain lailla järkevää, eikä tyyliä Arunas, niin isotkaan tunnit eivät vanhemassa koneessa merkkaa mitään. Moni tuntuu pelkäävän tulevia remontteja ja on kaikenlaisia kuvitelmia koneen kestävyydestä. Luullaan, että se hajoaa lähitulevaisuudessa. Useinmiten traktori kestää kuitenkin yllättävän hyvin ja mitä vanhempaa tekniikkaa, niin remonttien hinnat ovat suhteellisen edullisia. Normi viljatila kestää remonttia sesonkiaikanakin yllättävän hyvin. Ei muistu mieleen 30 vuoden ajalta, että jonkun haaverin takia olisi tullut kovinkaan ihmeellisiä vahinkoja sadon kannalta. Hevoskaupoissa ei juuri tienestiä tee.
Yksi ongelma tässä yhtälössä on: jos aniharva ostaa uutta, jonkin ajan päästä markkinoilla ei ole enää järkeviä käytettyjäkään, vain loppuunajettuja. Ei tämä mikään peruste uuden ostamiselle ole, tietenkään, mutta fakta. Saahan niitä rajojen ulkopuolelta sitten.
Remonttien suhteen... vanhan saa tavallaan hankittua osamaksulla kun tekee ja maksaa niitä remontteja ajan mittaan , vähitellen.
Lisäksi pitää tuntea ja tietää mallit jotka kestää - ja kiertää ne suunnittelun kukkaset ja pahat tyyppiviat kaukaa.
Hiemankin uudempiin isompien remppojen omatoiminen tekeminen on aika hankalaa. Pitää olla hyvät tilat ja osaamista. Teettäminen taas on kohtuullisen arvokasta, yksikin hieman isompi voimansiirtokorjaus on helposti merkittävä osa vanhemman pelin arvosta, ja luultavasti olisi kannattanut ostaa alunperin hiukan kalliimpi kone johon tuota remppaa ei olisi tarvinnut tehdä. Vaikka mistä niitä tietää...
Itsellä on ollut (ja on yhä) liian vanhoja koneita, ja ainainen rassaaminen ja epävarmuus ottaa toisinaan jo päähän. Joskus tuntuu että sivutoimialaksi voisi ilmoittaa konekorjaamon.
Suuremmat hajoamiset ovat tuurilla ajoittuneet hetkiin jolloin on ollut aikaa korjata - ykköskone hajosi syystöiden päätteeksi ja äkeenvetäjä pärjäsi keväällä jotenkin ilman nelivetoakin... puimuri on toistaiseksi saatu pidettyä ennakoivalla huollolla liikkeellä, joskus vähän nilkuttaen kuten toissasyksynä kun moottoria ei päivällä pysäytetty turhaan (ei lähtenyt kuumana käymään, ruiskutuspumppuvika). Ykköskone on vähän vaikeasti korvattavissa kun kaikki tärkeimmät työkoneet eivät oikein enää liiku pienemmillä. Onneksi naapuriapu ja -sopu ovat kunnossa :-)
Jos remonttikuluja yrittää vielä minimoida, haeskella edullisia osia jne niin aikaa saattaa mennä paljonkin kunnes kone on taas liikkeellä. Joskus tärppää nopeasti, joskus ottaa kovemmille.
Mulla ei kuitenkaan ole kykyä eikä halua ottaa 100 ke vierasta pääomaa, mikään taulukkolaskenta ei sellaista tässä tapauksessa tue :-/
Suomesta ei vähän, eikä paljon ajetut traktorit ihan äkkiä lopu vaihtokonerivistöstä. Siitä pitää huolen kansanluonne ja matemaattiset taidot.
Mitä merkitystä sillä on, että tekee remontin, jonka arvo on suuri koneen arvoon nähden. Sitten kun se remppa on tehty, niin taas voi ajaa siltä osin huolettomia tunteja lisää. Täytyy tehdä päätös itsensä kanssa, että pidetäänkö tätä konetta vai ei. Kärjistetty esimerkki on toi mun henkilöauto, jossa on 450tkm mittarissa, aina kun teetän siihen isomman määräaikaishuollon, niin menee melkein auton arvon edestä rahaa, mutta sitten se on taas ajokunnossa. Ei se arvo tuota minulle mitään ekstraa.
-
Toisinaan Suomalaiselta menee hermot, jos kylällä "kaikilla" on pareen traktori kuin itellä. Joten ei kun kaupoille, vaikka velka ois jo tapissa.
-
Toisinaan Suomalaiselta menee hermot, jos kylällä "kaikilla" on pareen traktori kuin itellä. Joten ei kun kaupoille, vaikka velka ois jo tapissa.
Niin, sitä on aina niin vaikea sanoa että missä menee sydämen ja järjen rajakohta. Onko vain mukavaa omistaa uusi traktori vai ajatteleeko niin että kun nyt ostaa uuden niin sillä saa ajettua auringonlaskuun. Sitä en tiedä. Vaiko sekä että ja millä suhteella.
-
Rail suuttimet saa kyllä rikki merkistä kuin merkistä, kun laitetaan tankkiin paskaista polttoöljyä kuljetusastioista tai puhdistamattomista farmisäiliöistä.
Näinpä kun monasti ovatlähes samaapaskaa jokamerkis.
-
Mielenkiintoista. Huoltomies sanoi pari vuotta sitten, että yhteenkään N-sarjan Valtraan ei ole tarvinnut tehdä suutinten vaihtoa. Ite epäilin tätä common rail tekniikkaa sen verran, että hommasin kesälaadulle oman säiliön ja olen sitten käyttänyt siitä löpöä. Kuinkahan likaista sen polttoaineen tarvii olla, että suuttimet menee? Kuitenkin kaksi suodatinta linjassa. Kaivinkoneessa läpinäkyvä kuppi, siellä ei vettä ole näkynyt, eikä muutenkaan yhtään mitään ylimääräistä. Pari kertaa vuodessa olen päästänyt säiliön pohjahanasta hiukan ainetta pois. Siinä on tullut joku pisara mukana. Voi kyllä olla peräisin myös siitä poistoletkusta, jotain kondenssivettä tms. Traktorista olisi tietysti hyvä päästää myös hiukan ainetta pihalle, tulisi mahdolliset vedet pois.
Nii T sarjalaisiin on vaihdeltu ja mfiin missä samaa konetta.
Mulla ei onneks ole tuollaisia kuin parissa autossa ja dötsis. Autostakun meni joskus pari niin olihalvempi laittaa käytetty kansi missä ehjät paremmar ruiskut.
-
eli huoltoja on tehty...
-
minullekin tuli varattomuustuomio auto pitää katsastaa.
-
Mielenkiintoista. Huoltomies sanoi pari vuotta sitten, että yhteenkään N-sarjan Valtraan ei ole tarvinnut tehdä suutinten vaihtoa. Ite epäilin tätä common rail tekniikkaa sen verran, että hommasin kesälaadulle oman säiliön ja olen sitten käyttänyt siitä löpöä. Kuinkahan likaista sen polttoaineen tarvii olla, että suuttimet menee? Kuitenkin kaksi suodatinta linjassa. Kaivinkoneessa läpinäkyvä kuppi, siellä ei vettä ole näkynyt, eikä muutenkaan yhtään mitään ylimääräistä. Pari kertaa vuodessa olen päästänyt säiliön pohjahanasta hiukan ainetta pois. Siinä on tullut joku pisara mukana. Voi kyllä olla peräisin myös siitä poistoletkusta, jotain kondenssivettä tms. Traktorista olisi tietysti hyvä päästää myös hiukan ainetta pihalle, tulisi mahdolliset vedet pois.
Nii T sarjalaisiin on vaihdeltu ja mfiin missä samaa konetta.
Mulla ei onneks ole tuollaisia kuin parissa autossa ja dötsis. Autostakun meni joskus pari niin olihalvempi laittaa käytetty kansi missä ehjät paremmar ruiskut.
Noin 300 euroa on tehdaskunnostetun pumppusuuttimen kappalehinta valtralla. Ja jos on myytäväksi kunnostettuja, on niitä varmaan joiltakin ensin mennyt rikki. :'(
-
net on kerätty puretuista koneista eikä niissä mitään vikaa muuten kuin paskasia...
-
Kotieläintilaltako tulleista purettuja ?
-
Kotieläintilaltako tulleista purettuja ?
Tupailta heittoja. CommonRail suuttimilla on rajallinen tekninen käyttöikä, jonka jälkeen ne käy tehdaskunnostuksessa ja ne myydään uuden takuulla.
-
Mielenkiintoista. Huoltomies sanoi pari vuotta sitten, että yhteenkään N-sarjan Valtraan ei ole tarvinnut tehdä suutinten vaihtoa. Ite epäilin tätä common rail tekniikkaa sen verran, että hommasin kesälaadulle oman säiliön ja olen sitten käyttänyt siitä löpöä. Kuinkahan likaista sen polttoaineen tarvii olla, että suuttimet menee? Kuitenkin kaksi suodatinta linjassa. Kaivinkoneessa läpinäkyvä kuppi, siellä ei vettä ole näkynyt, eikä muutenkaan yhtään mitään ylimääräistä. Pari kertaa vuodessa olen päästänyt säiliön pohjahanasta hiukan ainetta pois. Siinä on tullut joku pisara mukana. Voi kyllä olla peräisin myös siitä poistoletkusta, jotain kondenssivettä tms. Traktorista olisi tietysti hyvä päästää myös hiukan ainetta pihalle, tulisi mahdolliset vedet pois.
Nii T sarjalaisiin on vaihdeltu ja mfiin missä samaa konetta.
Mulla ei onneks ole tuollaisia kuin parissa autossa ja dötsis. Autostakun meni joskus pari niin olihalvempi laittaa käytetty kansi missä ehjät paremmar ruiskut.
Noin 300 euroa on tehdaskunnostetun pumppusuuttimen kappalehinta valtralla. Ja jos on myytäväksi kunnostettuja, on niitä varmaan joiltakin ensin mennyt rikki. :'(
Öö pumppusuutin.? Jaa enkyllä ole valtran cr tekniikasta perillä näköjään😕
Ei mulla kyllä cr linnavuorelaista olekkaan. Huoltomies noista jutteli että maksais 600_700e kipale uusiin. Siis mf käyttämiin sisuihin.
Mutta kaitneet teekkarissa samanlaiset on. Ja tiedän niitä menneen niistä. Kun olen ollu tuuraamassa ko koneita omilla rotiskoilla.
Jamitä omiin tulee niin eikait niissä pumppusuuttimia ole.
-
Polttoaineesta ja viherpiperryksestä nuo ongelmat johtuu . Keskustelin käyttöauton korjaamopäällikön kanssa se sanoi että moottoripolttoöljyä ei saa käyttää ei edes hätätapauksessa henkilö/maasturi/picup dieseleissä menee ruiskutuspumppu ja suuttimet piloille.
Ongelma on tiedossa mutta sen poistaminen on niin kallis että siihen ei vielä aleta öljynjalostus teollisuudessa.Kokeiltiin laitettiin lasipurkkiin moottoripolttoöljyä ja siihen hiljaa kaataen 2.t öljyä synteesttistä parasta laatua se öljy painu heti pohjaan ja vaikka seoksen sekoitti öljy painui pohjaan,
älkää laittako 2-t öljyä moottoripolttoöljyyn.
Moottoripolttoöljyn voiteluominaisuudet eivät riitä nopeakäyntisissä dieselmoottoreissa ja juuri ja juuri hitaamissa cr koneissa.
Korjaamopäällikkö jatkoi ja kertoi kuinka tyypillinen tapaus on juuri urakoitsijoiden autot niihin tehdään pumppu ja suutin remonttia jso on käytetty mpö.
Maataloudessa suurin syyllinen on likaiset ja vetiset polttoainesäiliöt pieni mikronin kokoinen vesipisara tai likahiukkanen voi tehdä suurta tuhoa polttoaine järjestelmässä..
Miehistöluukku on sitä varten mistä saa siivottua farmaritankin.
-
Polttoaineesta ja viherpiperryksestä nuo ongelmat johtuu . Keskustelin käyttöauton korjaamopäällikön kanssa se sanoi että moottoripolttoöljyä ei saa käyttää ei edes hätätapauksessa henkilö/maasturi/picup dieseleissä menee ruiskutuspumppu ja suuttimet piloille.
Ongelma on tiedossa mutta sen poistaminen on niin kallis että siihen ei vielä aleta öljynjalostus teollisuudessa.Kokeiltiin laitettiin lasipurkkiin moottoripolttoöljyä ja siihen hiljaa kaataen 2.t öljyä synteesttistä parasta laatua se öljy painu heti pohjaan ja vaikka seoksen sekoitti öljy painui pohjaan,
älkää laittako 2-t öljyä moottoripolttoöljyyn.
Moottoripolttoöljyn voiteluominaisuudet eivät riitä nopeakäyntisissä dieselmoottoreissa ja juuri ja juuri hitaamissa cr koneissa.
Korjaamopäällikkö jatkoi ja kertoi kuinka tyypillinen tapaus on juuri urakoitsijoiden autot niihin tehdään pumppu ja suutin remonttia jso on käytetty mpö.
Maataloudessa suurin syyllinen on likaiset ja vetiset polttoainesäiliöt pieni mikronin kokoinen vesipisara tai likahiukkanen voi tehdä suurta tuhoa polttoaine järjestelmässä..
Miehistöluukku on sitä varten mistä saa siivottua farmaritankin.
Paljonpa Solvent Yellow vaikuttaakin dieselpolttoaineen ominaisuuksiin. Sen tarkoitus pitäisi kylläkin olla vain merkkiaineena viranomaisille. Muutenhan diesel ja moottoripolttoöljy ovat samaa tavaraa.
-
Dieselpolttoaineissa oikeampi vaihtoehtoinen totuus löytyy korjaamopäälliköiltä ja kylänmiehiltä, ei koskaan dieselpolttoainevalmistajilta eikä polttoainelaitevalmistajilta.
-SS-
-
Kotieläintilaltako tulleista purettuja ?
Tupailta heittoja. CommonRail suuttimilla on rajallinen tekninen käyttöikä, jonka jälkeen ne käy tehdaskunnostuksessa ja ne myydään uuden takuulla.
Tunnistat sentään toisten tupailtaheitot.
-
Moottorikäyttöön on tasan yksi ja ainoa normi,EN 590. Olipa siten moottoripolttoöljya tai diesliä. Furfuraali ja punainen väri erona. Viisaita ovat korjaamopääliköt. Se on totta että puhtaus puoli ruokaa eli itse asiassa todella tärkeä. Sitäkin voidaan hifistellä yli,nimeltä mainitsemattomia vehkeitä vetäny lämpöiseen kun niin sakeet sihdit ettei pakkasta kestä ollenkaan.
-
Suomesta ei vähän, eikä paljon ajetut traktorit ihan äkkiä lopu vaihtokonerivistöstä. Siitä pitää huolen kansanluonne ja matemaattiset taidot.
Mitä merkitystä sillä on, että tekee remontin, jonka arvo on suuri koneen arvoon nähden. Sitten kun se remppa on tehty, niin taas voi ajaa siltä osin huolettomia tunteja lisää. Täytyy tehdä päätös itsensä kanssa, että pidetäänkö tätä konetta vai ei. Kärjistetty esimerkki on toi mun henkilöauto, jossa on 450tkm mittarissa, aina kun teetän siihen isomman määräaikaishuollon, niin menee melkein auton arvon edestä rahaa, mutta sitten se on taas ajokunnossa. Ei se arvo tuota minulle mitään ekstraa.
Todellisuudessa ei varmaan lopu juu, mutta silloin ei ole menty sen filosofian mukaan josta oli kyse. Eli tilannetta jossa vain aniharva ostaisi uuden.
Tuossa remppajutussa on se pointti, että riittävän vanhassa vehkeessä tulee hiljalleen vastaan kaikki remontit. Ei riitä että tekee vaikka moottorin peruskorjauksen, polttonestelaitteet, turbon, jäähdyttimen, oheislaitteet jne. Seuravana vuonna laitetaan sitten etuakselia, vuoden päästä sitten vähän vaihteiston pakkoja tai laakereita tai voimanottoa, tämän jälkeen hydrauliikkaa, sitten sähköboksia, välissä uusitaan renkaat ja monta muuta pientä . Vanhassa tekniikassa kytkinkin osuu johonkin väliin ellei tullut moottorin kanssa samalla kertaa.
Kun nuo kaikki remontit laskee yhteen niin kannattaa kyllä verrata välirahan määrää vaikka 6000 h vähemmän ajettuun, mukana saattaa tulla myös hyödyllisiä ominaisuuksia, parempi ohjaamo, tehokkaampi hydrauliikka jne. Tarkoitan siis lähtökohtana konetta jolla on takana vähintään 10 000 h. En näitä että vaihdetaan kun mittarissa on jo huimat 2500 h :-)
Ainahan kaupassa häviää ainakin rahaa, se on totta.
Varmasti on koneita joita kannattaa laittaa ja pitää niin kauan kuin niille on käyttöä, mutta on myös niitä joita ei kannata epätoivoisesti yrittää tekohengittää rempalla rempan jälkeen :-(
Hyviin ja asiallisesti pidettyihin vehkeisiin ei noilla tunneilla vielä kohtuuttomia joudu edes laittamaan.
Sama se on metsäkoneissakin - eipä taida kukaan enää kotimaassa kunnostaa 30 000 h ajettua motoa uutta vastaavaksi. Lähtisi melkein siitä että uusi hakkuupää, uusi nosturi, uudet pumput ja hydrauliikkaa, peruskunnostettu moottori, mittalaitteen ja elektroniikan päivitys, paljon voimansiirtoon, renkaat, .... hinta lähestyy kriittistä rajaa ja vielä saa pelätä että väsynyt runko pettää monesta paikasta pari kertaa vuoteen :-((
Noissa nyt tulee vastaan tietysti urakanantajan vaatimuksetkin, ja käyttö on jotain muuta kuin tavallisella traktorilla. Käy ne huonosta esimerkistä kuitenkin.
-
Mielenkiintoista. Huoltomies sanoi pari vuotta sitten, että yhteenkään N-sarjan Valtraan ei ole tarvinnut tehdä suutinten vaihtoa. Ite epäilin tätä common rail tekniikkaa sen verran, että hommasin kesälaadulle oman säiliön ja olen sitten käyttänyt siitä löpöä. Kuinkahan likaista sen polttoaineen tarvii olla, että suuttimet menee? Kuitenkin kaksi suodatinta linjassa. Kaivinkoneessa läpinäkyvä kuppi, siellä ei vettä ole näkynyt, eikä muutenkaan yhtään mitään ylimääräistä. Pari kertaa vuodessa olen päästänyt säiliön pohjahanasta hiukan ainetta pois. Siinä on tullut joku pisara mukana. Voi kyllä olla peräisin myös siitä poistoletkusta, jotain kondenssivettä tms. Traktorista olisi tietysti hyvä päästää myös hiukan ainetta pihalle, tulisi mahdolliset vedet pois.
Nii T sarjalaisiin on vaihdeltu ja mfiin missä samaa konetta.
Mulla ei onneks ole tuollaisia kuin parissa autossa ja dötsis. Autostakun meni joskus pari niin olihalvempi laittaa käytetty kansi missä ehjät paremmar ruiskut.
Noin 300 euroa on tehdaskunnostetun pumppusuuttimen kappalehinta valtralla. Ja jos on myytäväksi kunnostettuja, on niitä varmaan joiltakin ensin mennyt rikki. :'(
Öö pumppusuutin.? Jaa enkyllä ole valtran cr tekniikasta perillä näköjään😕
Ei mulla kyllä cr linnavuorelaista olekkaan. Huoltomies noista jutteli että maksais 600_700e kipale uusiin. Siis mf käyttämiin sisuihin.
Mutta kaitneet teekkarissa samanlaiset on. Ja tiedän niitä menneen niistä. Kun olen ollu tuuraamassa ko koneita omilla rotiskoilla.
Jamitä omiin tulee niin eikait niissä pumppusuuttimia ole.
Eikä kun sellainen cr-suutin tai joku. Eli se ei ole sama kuin pumppusuutin, minä en noista tiedä, mutta eikai sitä heti voi tunnustaa, ennen kun joku kärväyttää? Uusi sellainen, joku, maksaa just tuon 600-700 euroa, mutta kunnostetun saa puolella hinnalla. Siis tuollaisen tavisRailin suuttimen, tai jokun. :-X
-
Ja joku sit vielä säästää eikä vaihda
polttoaine filsuja riittävän usein.
Saako yhden suuttimen hinnalla
Tuplamäärän filsuja kuinka pitkäksi aikaa?
-
Polttoaineesta ja viherpiperryksestä nuo ongelmat johtuu . Keskustelin käyttöauton korjaamopäällikön kanssa se sanoi että moottoripolttoöljyä ei saa käyttää ei edes hätätapauksessa henkilö/maasturi/picup dieseleissä menee ruiskutuspumppu ja suuttimet piloille.
Ongelma on tiedossa mutta sen poistaminen on niin kallis että siihen ei vielä aleta öljynjalostus teollisuudessa.Kokeiltiin laitettiin lasipurkkiin moottoripolttoöljyä ja siihen hiljaa kaataen 2.t öljyä synteesttistä parasta laatua se öljy painu heti pohjaan ja vaikka seoksen sekoitti öljy painui pohjaan,
älkää laittako 2-t öljyä moottoripolttoöljyyn.
Moottoripolttoöljyn voiteluominaisuudet eivät riitä nopeakäyntisissä dieselmoottoreissa ja juuri ja juuri hitaamissa cr koneissa.
Korjaamopäällikkö jatkoi ja kertoi kuinka tyypillinen tapaus on juuri urakoitsijoiden autot niihin tehdään pumppu ja suutin remonttia jso on käytetty mpö.
Maataloudessa suurin syyllinen on likaiset ja vetiset polttoainesäiliöt pieni mikronin kokoinen vesipisara tai likahiukkanen voi tehdä suurta tuhoa polttoaine järjestelmässä..
Miehistöluukku on sitä varten mistä saa siivottua farmaritankin.
Paljonpa Solvent Yellow vaikuttaakin dieselpolttoaineen ominaisuuksiin. Sen tarkoitus pitäisi kylläkin olla vain merkkiaineena viranomaisille. Muutenhan diesel ja moottoripolttoöljy ovat samaa tavaraa.
Niinpä. Ja eihän autoilijat saa ajaa mpö:llä kuin jossakin louhoksella ilman kilpiä, siis ammattiautoilijat. Poromiehet ja maanviljelijät saa ajella siellä missä ei jää kiinni.
-
Polttoaineesta ja viherpiperryksestä nuo ongelmat johtuu . Keskustelin käyttöauton korjaamopäällikön kanssa se sanoi että moottoripolttoöljyä ei saa käyttää ei edes hätätapauksessa henkilö/maasturi/picup dieseleissä menee ruiskutuspumppu ja suuttimet piloille.
Ongelma on tiedossa mutta sen poistaminen on niin kallis että siihen ei vielä aleta öljynjalostus teollisuudessa.Kokeiltiin laitettiin lasipurkkiin moottoripolttoöljyä ja siihen hiljaa kaataen 2.t öljyä synteesttistä parasta laatua se öljy painu heti pohjaan ja vaikka seoksen sekoitti öljy painui pohjaan,
älkää laittako 2-t öljyä moottoripolttoöljyyn.
Moottoripolttoöljyn voiteluominaisuudet eivät riitä nopeakäyntisissä dieselmoottoreissa ja juuri ja juuri hitaamissa cr koneissa.
Korjaamopäällikkö jatkoi ja kertoi kuinka tyypillinen tapaus on juuri urakoitsijoiden autot niihin tehdään pumppu ja suutin remonttia jso on käytetty mpö.
Maataloudessa suurin syyllinen on likaiset ja vetiset polttoainesäiliöt pieni mikronin kokoinen vesipisara tai likahiukkanen voi tehdä suurta tuhoa polttoaine järjestelmässä..
Miehistöluukku on sitä varten mistä saa siivottua farmaritankin.
Paljonpa Solvent Yellow vaikuttaakin dieselpolttoaineen ominaisuuksiin. Sen tarkoitus pitäisi kylläkin olla vain merkkiaineena viranomaisille. Muutenhan diesel ja moottoripolttoöljy ovat samaa tavaraa.
Niinpä. Ja eihän autoilijat saa ajaa mpö:llä kuin jossakin louhoksella ilman kilpiä, siis ammattiautoilijat. Poromiehet ja maanviljelijät saa ajella siellä missä ei jää kiinni.
Kuka tämmöisen luvan myöntää?
-
Kyllähän polttoöljyn ja dieselin suurin ongelma tänäpäivänä on biokomponentti ja sen säilyvyys.
-
Onko talvilöpö pilalla kun se makaa kesän pöntössä?
-
Onko talvilöpö pilalla kun se makaa kesän pöntössä?
Tuo riippuu paljon saako se valoa. Tein viime vuonna testin Kentin testipurkilla talvilaatusäiliöön kesällä, ei ollut levää juuri ollenkaan vajaan vuoden vanhassa aineessa. Sitten taas hallilämmittimen polttoainesuodatin oli kesän jälkeen täynnä levää kun kirkas muovi oli päästänyt valonkin vaikuttamaan.
-
Niinpä. Ja eihän autoilijat saa ajaa mpö:llä kuin jossakin louhoksella ilman kilpiä, siis ammattiautoilijat.
Kuka tämmöisen luvan myöntää?
https://www.trafi.fi/tieliikenne/verotus/polttoainemaksu/PolttoaineUKK Kysymyskohta 2:
"Kuorma-autoille on mahdollista hakea vapautusta polttoainemaksusta. Vapautuksen saamiseksi ajoneuvon tulee olla poistettu rekisteristä tai liikennekäytöstä poistettu ja rekisterikilvet palautettuna katsastusasemalle. Vapautus voidaan myöntää ainoastaan siinä tapauksessa, että ajoneuvon käyttötehtävä on muualla kuin tavanomaisessa tieliikenteessä ja että ajoneuvo tässä tehtävässään ei ole merkittävässä määrin kilpailuasemassa dieselöljyä käyttävien tieliikenteeseen tarkoitettujen ajoneuvojen kanssa."
Trafille vaan anomusta vetämään:
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/trafi_d301/
Poromiehet ja maanviljelijät saa ajella siellä missä ei jää kiinni.
No onneksi ei ole virkavalta sattunut paikalle; joskus on traktori jäänyt kiinni sekä pellolla että metsässä. :) Sanktiot ovat olleet lähinnä henkisellä puolella.
-
Kyllähän polttoöljyn ja dieselin suurin ongelma tänäpäivänä on biokomponentti ja sen säilyvyys.
Riippuu biokomponentista.
-SS-
-
Suomesta ei vähän, eikä paljon ajetut traktorit ihan äkkiä lopu vaihtokonerivistöstä. Siitä pitää huolen kansanluonne ja matemaattiset taidot.
Mitä merkitystä sillä on, että tekee remontin, jonka arvo on suuri koneen arvoon nähden. Sitten kun se remppa on tehty, niin taas voi ajaa siltä osin huolettomia tunteja lisää. Täytyy tehdä päätös itsensä kanssa, että pidetäänkö tätä konetta vai ei. Kärjistetty esimerkki on toi mun henkilöauto, jossa on 450tkm mittarissa, aina kun teetän siihen isomman määräaikaishuollon, niin menee melkein auton arvon edestä rahaa, mutta sitten se on taas ajokunnossa. Ei se arvo tuota minulle mitään ekstraa.
Todellisuudessa ei varmaan lopu juu, mutta silloin ei ole menty sen filosofian mukaan josta oli kyse. Eli tilannetta jossa vain aniharva ostaisi uuden.
Tuossa remppajutussa on se pointti, että riittävän vanhassa vehkeessä tulee hiljalleen vastaan kaikki remontit. Ei riitä että tekee vaikka moottorin peruskorjauksen, polttonestelaitteet, turbon, jäähdyttimen, oheislaitteet jne. Seuravana vuonna laitetaan sitten etuakselia, vuoden päästä sitten vähän vaihteiston pakkoja tai laakereita tai voimanottoa, tämän jälkeen hydrauliikkaa, sitten sähköboksia, välissä uusitaan renkaat ja monta muuta pientä . Vanhassa tekniikassa kytkinkin osuu johonkin väliin ellei tullut moottorin kanssa samalla kertaa.
Kun nuo kaikki remontit laskee yhteen niin kannattaa kyllä verrata välirahan määrää vaikka 6000 h vähemmän ajettuun, mukana saattaa tulla myös hyödyllisiä ominaisuuksia, parempi ohjaamo, tehokkaampi hydrauliikka jne. Tarkoitan siis lähtökohtana konetta jolla on takana vähintään 10 000 h. En näitä että vaihdetaan kun mittarissa on jo huimat 2500 h :-)
Ainahan kaupassa häviää ainakin rahaa, se on totta.
Varmasti on koneita joita kannattaa laittaa ja pitää niin kauan kuin niille on käyttöä, mutta on myös niitä joita ei kannata epätoivoisesti yrittää tekohengittää rempalla rempan jälkeen :-(
Hyviin ja asiallisesti pidettyihin vehkeisiin ei noilla tunneilla vielä kohtuuttomia joudu edes laittamaan.
Sama se on metsäkoneissakin - eipä taida kukaan enää kotimaassa kunnostaa 30 000 h ajettua motoa uutta vastaavaksi. Lähtisi melkein siitä että uusi hakkuupää, uusi nosturi, uudet pumput ja hydrauliikkaa, peruskunnostettu moottori, mittalaitteen ja elektroniikan päivitys, paljon voimansiirtoon, renkaat, .... hinta lähestyy kriittistä rajaa ja vielä saa pelätä että väsynyt runko pettää monesta paikasta pari kertaa vuoteen :-((
Noissa nyt tulee vastaan tietysti urakanantajan vaatimuksetkin, ja käyttö on jotain muuta kuin tavallisella traktorilla. Käy ne huonosta esimerkistä kuitenkin.
Kollega osti 39000h ajetun moton, on viides omistaja jne. On sillä puitu, mutta myös korjattu, yhden A4:n verran remonttilistaa, nimikkeitä paljon, mutta rahaa ei kai ole mennyt vallan mahdottomasti. Investoi mm. uusiin ketjuihin, jotka on aika kallis kierros.
-
Polttoaineesta ja viherpiperryksestä nuo ongelmat johtuu . Keskustelin käyttöauton korjaamopäällikön kanssa se sanoi että moottoripolttoöljyä ei saa käyttää ei edes hätätapauksessa henkilö/maasturi/picup dieseleissä menee ruiskutuspumppu ja suuttimet piloille.
Ongelma on tiedossa mutta sen poistaminen on niin kallis että siihen ei vielä aleta öljynjalostus teollisuudessa.Kokeiltiin laitettiin lasipurkkiin moottoripolttoöljyä ja siihen hiljaa kaataen 2.t öljyä synteesttistä parasta laatua se öljy painu heti pohjaan ja vaikka seoksen sekoitti öljy painui pohjaan,
älkää laittako 2-t öljyä moottoripolttoöljyyn.
Moottoripolttoöljyn voiteluominaisuudet eivät riitä nopeakäyntisissä dieselmoottoreissa ja juuri ja juuri hitaamissa cr koneissa.
Korjaamopäällikkö jatkoi ja kertoi kuinka tyypillinen tapaus on juuri urakoitsijoiden autot niihin tehdään pumppu ja suutin remonttia jso on käytetty mpö.
Maataloudessa suurin syyllinen on likaiset ja vetiset polttoainesäiliöt pieni mikronin kokoinen vesipisara tai likahiukkanen voi tehdä suurta tuhoa polttoaine järjestelmässä..
Miehistöluukku on sitä varten mistä saa siivottua farmaritankin.
Paljonpa Solvent Yellow vaikuttaakin dieselpolttoaineen ominaisuuksiin. Sen tarkoitus pitäisi kylläkin olla vain merkkiaineena viranomaisille. Muutenhan diesel ja moottoripolttoöljy ovat samaa tavaraa.
Susikosken tekniikan tuntemus on lähes yhtä onnetonta kuin eräällä lentoyhtiön miehellä...
-
Polttoaineesta ja viherpiperryksestä nuo ongelmat johtuu . Keskustelin käyttöauton korjaamopäällikön kanssa se sanoi että moottoripolttoöljyä ei saa käyttää ei edes hätätapauksessa henkilö/maasturi/picup dieseleissä menee ruiskutuspumppu ja suuttimet piloille.
Ongelma on tiedossa mutta sen poistaminen on niin kallis että siihen ei vielä aleta öljynjalostus teollisuudessa.Kokeiltiin laitettiin lasipurkkiin moottoripolttoöljyä ja siihen hiljaa kaataen 2.t öljyä synteesttistä parasta laatua se öljy painu heti pohjaan ja vaikka seoksen sekoitti öljy painui pohjaan,
älkää laittako 2-t öljyä moottoripolttoöljyyn.
Moottoripolttoöljyn voiteluominaisuudet eivät riitä nopeakäyntisissä dieselmoottoreissa ja juuri ja juuri hitaamissa cr koneissa.
Korjaamopäällikkö jatkoi ja kertoi kuinka tyypillinen tapaus on juuri urakoitsijoiden autot niihin tehdään pumppu ja suutin remonttia jso on käytetty mpö.
Maataloudessa suurin syyllinen on likaiset ja vetiset polttoainesäiliöt pieni mikronin kokoinen vesipisara tai likahiukkanen voi tehdä suurta tuhoa polttoaine järjestelmässä..
Miehistöluukku on sitä varten mistä saa siivottua farmaritankin.
Paljonpa Solvent Yellow vaikuttaakin dieselpolttoaineen ominaisuuksiin. Sen tarkoitus pitäisi kylläkin olla vain merkkiaineena viranomaisille. Muutenhan diesel ja moottoripolttoöljy ovat samaa tavaraa.
Susikosken tekniikan tuntemus on lähes yhtä onnetonta kuin eräällä lentoyhtiön miehellä...
Tuo "vanhan löpön" eroavuus dieseliin oli silloin ihan totta, kun erottivat mpö ja lpö toisistaan, eikä kaikki sitä uskoneet...pari ruiskupumppua meni eräänkin yrittäjän koneesta 90-luvun puolivälissä, kunnei uskonut että lpö on täysin kuivaa ja ei käy moottorikäyttöön. Mpö ja riisseli on samaa kamaa väriaine-erolla.
-
Polttoaineesta ja viherpiperryksestä nuo ongelmat johtuu . Keskustelin käyttöauton korjaamopäällikön kanssa se sanoi että moottoripolttoöljyä ei saa käyttää ei edes hätätapauksessa henkilö/maasturi/picup dieseleissä menee ruiskutuspumppu ja suuttimet piloille.
Ongelma on tiedossa mutta sen poistaminen on niin kallis että siihen ei vielä aleta öljynjalostus teollisuudessa.Kokeiltiin laitettiin lasipurkkiin moottoripolttoöljyä ja siihen hiljaa kaataen 2.t öljyä synteesttistä parasta laatua se öljy painu heti pohjaan ja vaikka seoksen sekoitti öljy painui pohjaan,
älkää laittako 2-t öljyä moottoripolttoöljyyn.
Moottoripolttoöljyn voiteluominaisuudet eivät riitä nopeakäyntisissä dieselmoottoreissa ja juuri ja juuri hitaamissa cr koneissa.
Korjaamopäällikkö jatkoi ja kertoi kuinka tyypillinen tapaus on juuri urakoitsijoiden autot niihin tehdään pumppu ja suutin remonttia jso on käytetty mpö.
Maataloudessa suurin syyllinen on likaiset ja vetiset polttoainesäiliöt pieni mikronin kokoinen vesipisara tai likahiukkanen voi tehdä suurta tuhoa polttoaine järjestelmässä..
Miehistöluukku on sitä varten mistä saa siivottua farmaritankin.
Paljonpa Solvent Yellow vaikuttaakin dieselpolttoaineen ominaisuuksiin. Sen tarkoitus pitäisi kylläkin olla vain merkkiaineena viranomaisille. Muutenhan diesel ja moottoripolttoöljy ovat samaa tavaraa.
Susikosken tekniikan tuntemus on lähes yhtä onnetonta kuin eräällä lentoyhtiön miehellä...
Tietysti jos kertakäyttöauton korjaamopäällikkö yritti saada Hukkaköngästä lopettamaan polttoöljyllä ajelun ymmärrän, en muuten.
-
Luulette että jalostajat on kertoneet kaiken ,voi teitä hyväuskoisia.Teille on myity puolustusvoimien varmuusvarastotkin (vuosia vuosia vanhaa mpö) uuutena mpö.ä näin ne koijaa tyhmää.
Puolustusvoimat uusii tavaran aina säännöllisin väliajoin ja vanha myidään maajusseille. :) :)
-
Todisteita😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Ääliö
-
Luulette että jalostajat on kertoneet kaiken ,voi teitä hyväuskoisia.Teille on myity puolustusvoimien varmuusvarastotkin (vuosia vuosia vanhaa mpö) uuutena mpö.ä näin ne koijaa tyhmää.
Puolustusvoimat uusii tavaran aina säännöllisin väliajoin ja vanha myidään maajusseille. :) :)
SASsilaista sisäpiiritietoa, ihan kun sääprofetointi.
-
opetelkaa ensin keskustelemaan kun ihmiset niin palataan asiaan .
-
opetelkaa ensin keskustelemaan kun ihmiset niin palaan asiaan .
-
Luulette että jalostajat on kertoneet kaiken ,voi teitä hyväuskoisia.Teille on myity puolustusvoimien varmuusvarastotkin (vuosia vuosia vanhaa mpö) uuutena mpö.ä näin ne koijaa tyhmää.
Puolustusvoimat uusii tavaran aina säännöllisin väliajoin ja vanha myidään maajusseille. :) :)
opetelkaa ensin keskustelemaan kun ihmiset niin palataan asiaan .
Ja SASalta meni taas nimmarit sekaisin...
-
Luulette että jalostajat on kertoneet kaiken ,voi teitä hyväuskoisia.Teille on myity puolustusvoimien varmuusvarastotkin (vuosia vuosia vanhaa mpö) uuutena mpö.ä näin ne koijaa tyhmää.
Puolustusvoimat uusii tavaran aina säännöllisin väliajoin ja vanha myidään maajusseille. :) :)
opetelkaa ensin keskustelemaan kun ihmiset niin palataan asiaan .
Ja SASalta meni taas nimmarit sekaisin...
Meinaakko että et ole meille molemmille aukonut päätä todista!!!!
-
Luulette että jalostajat on kertoneet kaiken ,voi teitä hyväuskoisia.Teille on myity puolustusvoimien varmuusvarastotkin (vuosia vuosia vanhaa mpö) uuutena mpö.ä näin ne koijaa tyhmää.
Puolustusvoimat uusii tavaran aina säännöllisin väliajoin ja vanha myidään maajusseille. :) :)
opetelkaa ensin keskustelemaan kun ihmiset niin palataan asiaan .
Ja SASalta meni taas nimmarit sekaisin...
Meinaakko että et ole meille molemmille aukonut päätä todista!!!!
Olen kyllä, ja aion aukoa jatkossakin. Mut ei kannata vauhdissa vaihtaa nimmaria...
-
Luulette että jalostajat on kertoneet kaiken ,voi teitä hyväuskoisia.Teille on myity puolustusvoimien varmuusvarastotkin (vuosia vuosia vanhaa mpö) uuutena mpö.ä näin ne koijaa tyhmää.
Puolustusvoimat uusii tavaran aina säännöllisin väliajoin ja vanha myidään maajusseille. :) :)
opetelkaa ensin keskustelemaan kun ihmiset niin palataan asiaan .
Ja SASalta meni taas nimmarit sekaisin...
Meinaakko että et ole meille molemmille aukonut päätä todista!!!!
Toholammilainen vastaus,
"Kohta tulee postia, ni, ettäs tiät Sami, Loimaalta, ni, postia tulee muista se."
-
Luulette että jalostajat on kertoneet kaiken ,voi teitä hyväuskoisia.Teille on myity puolustusvoimien varmuusvarastotkin (vuosia vuosia vanhaa mpö) uuutena mpö.ä näin ne koijaa tyhmää.
Puolustusvoimat uusii tavaran aina säännöllisin väliajoin ja vanha myidään maajusseille. :) :)
Ja Valtrat tehdään paalatuista itätraktoreista sulatetusta raudasta. Todisteita on tarjota yhtä paljon kuin sinullakin.
-
Kaksi läheltä piti tilannetta sattunut Jontikan vaihteiston ryömimis ominaisuuden takia,olkaa varovaisia,ihme kun ei viranomaiset puutu tuohon.
-
Kaksi läheltä piti tilannetta sattunut Jontikan vaihteiston ryömimis ominaisuuden takia,olkaa varovaisia,ihme kun ei viranomaiset puutu tuohon.
Mikä tämä ominaisuus on?
-
Kaksi läheltä piti tilannetta sattunut Jontikan vaihteiston ryömimis ominaisuuden takia,olkaa varovaisia,ihme kun ei viranomaiset puutu tuohon.
Tiäkkö sä edes mitä tuolla tarkoitetaan?
Ja millaisia vaaratilanteita tuolla edes voi tulla?
-
Kaksi läheltä piti tilannetta sattunut Jontikan vaihteiston ryömimis ominaisuuden takia,olkaa varovaisia,ihme kun ei viranomaiset puutu tuohon.
Tiäkkö sä edes mitä tuolla tarkoitetaan?
Ja millaisia vaaratilanteita tuolla edes voi tulla?
Riselle on taas joku valumöttikorjaaja selittäny puutaheinää. Rise uskoo ja korjaamoukko nauraa muun porukan kanssa kahvipöydässä SASsin tyhmyyttä.....
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
-
Kaksi läheltä piti tilannetta sattunut Jontikan vaihteiston ryömimis ominaisuuden takia,olkaa varovaisia,ihme kun ei viranomaiset puutu tuohon.
Tiäkkö sä edes mitä tuolla tarkoitetaan?
Ja millaisia vaaratilanteita tuolla edes voi tulla?
Riselle on taas joku valumöttikorjaaja selittäny puutaheinää. Rise uskoo ja korjaamoukko nauraa muun porukan kanssa kahvipöydässä SASsin tyhmyyttä.....
Kiinnostais kyllä tietää mitä vaaratilanteita on sattunu?!
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
En ymmärrä miksi sitä moitittiin.Munmielestä se on hyvä ominaisuus kun pitää ajaa tarkasti johonkin.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Noku se on erilainen kuin ventissä, eikä se silloin voi olla hyvä ominaisuus. Onko automaatti autoa ajaessa Ricelle liian vaikeaa varmistaa jarrua painamalla, ettei auto liiku mihinkään, kun sillä jarrulla autopoverikin paikallaan pysyy?
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Noku se on erilainen kuin ventissä, eikä se silloin voi olla hyvä ominaisuus. Onko automaatti autoa ajaessa Ricelle liian vaikeaa varmistaa jarrua painamalla, ettei auto liiku mihinkään, kun sillä jarrulla autopoverikin paikallaan pysyy?
Kunnossa oleva automaatti ei liiku mihinkään vaikka viikon olisi tasamaalla ja kävisi tyhjäkäyntiä jarrut vapaana se on saletti.
-
Kaksi läheltä piti tilannetta sattunut Jontikan vaihteiston ryömimis ominaisuuden takia,olkaa varovaisia,ihme kun ei viranomaiset puutu tuohon.
Kannattaa lukea ohjekirja, jossa seikkaperäisesti neuvotaan ajaminen/hallinta.
Jos kyse on AP-jontikasta, suunnanvaihtovivussa on neljä asentoa; P -parkkilukko, N -vaihteisto on vapaalla ja sitten varsinainen suunnanvaihto eteen- tai taaksepäin. Nämä on AP:lla ajaneille selviöitä. Räkäjose vaan toistelee trolleja eikä näemmä/kuulemma tiedä mistä kirjoittelee.
Hallintavivin asento N vastaa automaattilootasen auton vaihteiston N asentoa.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Noku se on erilainen kuin ventissä, eikä se silloin voi olla hyvä ominaisuus. Onko automaatti autoa ajaessa Ricelle liian vaikeaa varmistaa jarrua painamalla, ettei auto liiku mihinkään, kun sillä jarrulla autopoverikin paikallaan pysyy?
Kunnossa oleva automaatti ei liiku mihinkään vaikka viikon olisi tasamaalla ja kävisi tyhjäkäyntiä jarrut vapaana se on saletti.
Ap-vaihteistoinen JD ei liiku mihinkään tasamaalla, kun vaan on valittu N-asento suunnanvaihtovivusta. Traktori pysyy paikallaan sekä tyhjäkäynnillä että maksimikierroksilla.
-
P-asentoonkin voi vaihtaa vauhdissa. Väärin tehty tietysti sekin. En kiistä, etteikö poljinajo olis joskus ihan mukava, varsinkin jos koneessa on paljon kierroksia.
-
No miksi sitä pidettiin pahana siitähän tässä on kyse ?Miksi kuskit eivät tykänneet siitä ????
Selvennys EN OLE kv toimittaja.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Noku se on erilainen kuin ventissä, eikä se silloin voi olla hyvä ominaisuus. Onko automaatti autoa ajaessa Ricelle liian vaikeaa varmistaa jarrua painamalla, ettei auto liiku mihinkään, kun sillä jarrulla autopoverikin paikallaan pysyy?
Kunnossa oleva automaatti ei liiku mihinkään vaikka viikon olisi tasamaalla ja kävisi tyhjäkäyntiä jarrut vapaana se on saletti.
Itse asiassa kyllä liikkuu ainakin vanhemmat ameriikan laitokset, kunnossa olevakin.
-
No miksi sitä pidettiin pahana siitähän tässä on kyse ?Miksi kuskit eivät tykänneet siitä ????
Selvennys EN OLE kv toimittaja.
Piti kaivaa KV esille ja hakea tää testikuskien pahana pitämä ominaisuus. Ja näin siellä sanottiin; "John Deere, Kubota ja McCormick ryömivät tyhjäkäynnillä, kun suunta oli valittuna. Testikuljettajat eivät pitäneet tästä ominaisuudesta, sillä jarrupoljinta täytyy käyttää jatkuvasti."
Edellisestä voidaan olla montaa mieltä. Jarrua käytetään pysähtymiseen. Tehdäänkö silloin kovasti töitä jos jatkuvasti pysähdellään tai ollaan paikoillaan ?
Jos ollaan paikoillaan JD:ssä on vivun asento silloin P.
ps. en kuvitellukkaan sun olevan kv toimittaja, vaikka nekään ei kovin häävejä ole. sää oot omaa luokkaa.
-
No miksi sitä pidettiin pahana siitähän tässä on kyse ?Miksi kuskit eivät tykänneet siitä ????
Selvennys EN OLE kv toimittaja.
Piti kaivaa KV esille ja hakea tää testikuskien pahana pitämä ominaisuus. Ja näin siellä sanottiin; "John Deere, Kubota ja McCormick ryömivät tyhjäkäynnillä, kun suunta oli valittuna. Testikuljettajat eivät pitäneet tästä ominaisuudesta, sillä jarrupoljinta täytyy käyttää jatkuvasti."
Edellisestä voidaan olla montaa mieltä. Jarrua käytetään pysähtymiseen. Tehdäänkö silloin kovasti töitä jos jatkuvasti pysähdellään tai ollaan paikoillaan ?
Jos ollaan paikoillaan JD:ssä on vivun asento silloin P.
ps. en kuvitellukkaan sun olevan kv toimittaja, vaikka nekään ei kovin häävejä ole. sää oot omaa luokkaa.
Onhan se käytön kannalta todella joutava ominaisuus niin käyttäjätkin tuumasi miksi et voi sitä oivaltaa, no ymmärrän sen "merkkiuskollisuus" sokaisee joskus.
-
Mun merkkisokeus on niin vanhaa etten edes tiedä mitä poljinajo tarkoittaa. [color=yellow]Siirtoajossa nopeudeksi valitaan 50 km/h ja painetaan kaasupoljin pohjaan.[/color]Kun taas vauhtia hillitään otetaan tassu pois kaasupolkimelta, ja hidastetaan jarrupolkimella.
Mielestäni riittävän yksinkertaista mulle.[/color] Toki muitakin töitä tehdään, mutta kun ei paremmasta tiedä (poljinajo) niin joutuu toimimaan miten parhaaksi näkee.
Piti vaihtaa keltanen punaseksi.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
-
>Kunnossa oleva automaatti ei liiku mihinkään vaikka viikon olisi tasamaalla ja kävisi tyhjäkäyntiä jarrut vapaana se on saletti.
Mies puhuu niin paskaa kuin pystyy.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin .Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
Hups, taas....
Nyt SAS tarkkuutta kirjautumiseen!
-
Ryömiikö uudet JD:t jos on valittuna ns. poljinajo?
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
Ole huoleti, ominaisuus on siihen ihan tarkoituksella tehty, suunnanvaihtajan kun laittaa keskiasentoon, niin mekaaninen lukko nappaa kiinni. Nyttemmin vendiksiin on ilmestynyt vipu, jolla rajoitetaan maksiminopeus halutuksi, jontikassa moinen hantaaki on ollut yheeksänkytäluvun lopulta lähtien.
-
Se poljinajo on kyllä ehkä ainoa juttu mistä tykkään tuossa Varioventissä, "käsikaasu"voi olla tyhjäkäynnillä ja liikkeellelähdettäessä petaalia painettaessa haetaan haluttu nopeus ja tietokone vuntsii sopivat kierrokset koneelle tarpeen mukaan..
Mutta kyllä Turpomatiikkikin on joustava ajettavuudeltaan , kaasua löysättäessä jää vaikka paikoilleen , ei tarvitse jossain tarkassa paikassa luistatella kytkintä vaikka keppikone onkin
Kyllä ventissäkin on ollut se maksiminopeuden säätö jo 90-luvun alusta asti ainakin, ja poljinajossa kun laskee petaalin ylös niin jää seisomaan paikoilleen ilman mitään vipujen kääntelyä.
-
"Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon."
Ihan pakko. Kallio kun kallio; http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BCA237B74-EA1D-4610-803C-563F60535077%7D/35630.
-
Se poljinajo on kyllä ehkä ainoa juttu mistä tykkään tuossa Varioventissä, "käsikaasu"voi olla tyhjäkäynnillä ja liikkeellelähdettäessä petaalia painettaessa haetaan haluttu nopeus ja tietokone vuntsii sopivat kierrokset koneelle tarpeen mukaan..
Mutta kyllä Turpomatiikkikin on joustava ajettavuudeltaan , kaasua löysättäessä jää vaikka paikoilleen , ei tarvitse jossain tarkassa paikassa luistatella kytkintä vaikka keppikone onkin
Kyllä ventissäkin on ollut se maksiminopeuden säätö jo 90-luvun alusta asti ainakin, ja poljinajossa kun laskee petaalin ylös niin jää seisomaan paikoilleen ilman mitään vipujen kääntelyä.
Vaatii TMS:än tuo, että kierrokset säätyy automaattisesti. Nykyäänhän se on kai vakiona, mutta vanhemmissa koneissa ei välttämättä ole.
Fendtin kahva-ajo on sen verran perseestä, että poljinajoa on käytettävä. Tosin ekoissa varioissa ei ole poljinajoa.
En oo nyt ihan varma, onko noissa ekoissa varioissa tuota nopeuden säätö vipua, täytyy tarkistaa huomenna.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
Tottahan voit luottaa kallioon mutta minä luotan kv toimittajiin ja todella kokeneeseen käyttäjien kaartiin.
-
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
Tottahan voit luottaa kallioon mutta minä luotan kv toimittajiin ja todella kokeneeseen käyttäjien kaartiin.
Rise luottaa Riseen ja kokeneeseen käyttäjäkaartiin Sasaan ja rääkkyyn, sekä muihin kylänmiehiin ja korjaamopäälliköihin :D ;D
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
Tottahan voit luottaa kallioon mutta minä luotan kv toimittajiin ja todella kokeneeseen käyttäjien kaartiin.
Jaaha, nyt rupesi luottoa löytymään kun sopii omaan agendaan. Esim. nimimerkki SAS tuomitsi taannoin koko Koneviestin toimittajakunnan juopoiksi. Se oli peruste, kun ei voinut yhden kotimaisen mettäyhdistelmän pakettia lähettää testeihin.
-
Tuskin, jos tuota ryömivää jontikkaa myydään jenkeissä, kovin vaarallisena voi pitää; siellä joutuu sellaiseen edesvastuuseen, jos vähänkin löytyy aihetta vaarallisuudesta, että huh huh.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Noku se on erilainen kuin ventissä, eikä se silloin voi olla hyvä ominaisuus. Onko automaatti autoa ajaessa Ricelle liian vaikeaa varmistaa jarrua painamalla, ettei auto liiku mihinkään, kun sillä jarrulla autopoverikin paikallaan pysyy?
Kunnossa oleva automaatti ei liiku mihinkään vaikka viikon olisi tasamaalla ja kävisi tyhjäkäyntiä jarrut vapaana se on saletti.
Itse asiassa kyllä liikkuu ainakin vanhemmat ameriikan laitokset, kunnossa olevakin.
En oo sellaista automaattiautoa ajanut, joka ei liikkuisi kovalla maalla kun vaihteen laittaa silmään, nyt niitä taloudessa kaks, sakemanni ja jenkki. N ja P sitä varten, että ollaan paikallaan. Jokin pikkukinneri voi pysyäkin paikoillaan, kun ei voima riitä liikuttamaan autoa. Ja toki nää kaksoiskytkimellä olevat, pysyy kai paikoillaan? Mutta eivät ole perinteisiä automaattivaihteisia. Ryömiminen loistava ominaisuus, ruuhkassa tms. tarvi kuin jarrua hipsiä ja auto etenee jouhevasti. Eilen illalla viimeksi sellainen tilanne kun jääkiekko-ottelusta lähdin :) Traktorissakin hyvä ominaisuus, jarrulla saa pysäytettyä just eikä melkeen, ei hyökkäile ajopolkimella kuten jotkut. Paljon vaarallisempaa kuski, jolta lipsahtaa jalka kytkimeltä kurotellessa tms.
-
Eli yhteenvetona : minä ja kv ja kansainväliset toimittajat,kotimaiset toimittajat ja koe-ajajat ympäri eurooppaa olemme tyhmiä ja te muutaman vuoden ,muutaman tuhannen tuntia ajaneet (luultavasti vain yhdellä kahdella merkillä)olette todella viisaita ja kokeneita .Piste.Se oli tässä!
-
Eli yhteenvetona : minä ja kv ja kansainväliset toimittajat,kotimaiset toimittajat ja koe-ajajat ympäri eurooppaa olemme tyhmiä ja te muutaman vuoden ,muutaman tuhannen tuntia ajaneet (luultavasti vain yhdellä kahdella merkillä)olette todella viisaita ja kokeneita .Piste.Se oli tässä!
Sulla taitaa olla jonkinmoinen itsetunto-ongelma. Joskus tulee mieleen halkaisukirves.
"koeajat ympäri eurooppaa" = 12 kuskia, norja, ruotsi, suomi, tanska ja hollanti, maantieteellisesti voisi kuvailla kuskien olevan pohjoismaista ja hollannista.
Valitettavasti mulla on kokemusta vain yhdestä merkistä 16 vuoden ajalta ja tunteja n 1000/vuosi.
Mielestäni kukaan ei ole haukkunut räkäjosea tai testikuskeja tyhmiksi. Kait mielipiteensä saa kertoa vaikka se poikkeaisikin testin päätelmistä.
Testi oli sinällään hieno. Vilpittömästi nostan hattua KV:lle.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
Tottahan voit luottaa kallioon mutta minä luotan kv toimittajiin ja todella kokeneeseen käyttäjien kaartiin.
Jaaha, nyt rupesi luottoa löytymään kun sopii omaan agendaan. Esim. nimimerkki SAS tuomitsi taannoin koko Koneviestin toimittajakunnan juopoiksi. Se oli peruste, kun ei voinut yhden kotimaisen mettäyhdistelmän pakettia lähettää testeihin.
>Kunnossa oleva automaatti ei liiku mihinkään vaikka viikon olisi tasamaalla ja kävisi tyhjäkäyntiä jarrut vapaana se on saletti.
Mies puhuu niin paskaa kuin pystyy.
Tässä muutama "viisas" kommentti ja valhettakin siellä kylmis levitteli toivottavasti Sassin kirjoitus löytyy niin saadaan todisteita. Ilkka oli kyllä asiallinen ja tunnustit että ehkä paras testi mitä koskaan on kv tehnyt. ,mutta muutamaa en edes viitsi lainata ne ovat tämän palstan vakiopaskanjauhajat.Ennen aina moitittiin Valtraa kalliiksi mutta nyt taisi olla kolmanneksi edullisin siihen ei voi ainakaan vedota että on kallis. Nostolaitettahan jontikassa moitittiin no se on 60 luvulta siinä kehitys on pysähtynyt ja muotoilussa 80 luvulla.. Piste.
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
Tottahan voit luottaa kallioon mutta minä luotan kv toimittajiin ja todella kokeneeseen käyttäjien kaartiin.
Jaaha, nyt rupesi luottoa löytymään kun sopii omaan agendaan. Esim. nimimerkki SAS tuomitsi taannoin koko Koneviestin toimittajakunnan juopoiksi. Se oli peruste, kun ei voinut yhden kotimaisen mettäyhdistelmän pakettia lähettää testeihin.
>Kunnossa oleva automaatti ei liiku mihinkään vaikka viikon olisi tasamaalla ja kävisi tyhjäkäyntiä jarrut vapaana se on saletti.
Mies puhuu niin paskaa kuin pystyy.
Tässä muutama "viisas" kommentti ja valhettakin siellä kylmis levitteli toivottavasti Sassin kirjoitus löytyy niin saadaan todisteita. Ilkka oli kyllä asiallinen ja tunnustit että ehkä paras testi mitä koskaan on kv tehnyt. ,mutta muutamaa en edes viitsi lainata ne ovat tämän palstan vakiopaskanjauhajat.Ennen aina moitittiin Valtraa kalliiksi mutta nyt taisi olla kolmanneksi edullisin siihen ei voi ainakaan vedota että on kallis. Nostolaitettahan jontikassa moitittiin no se on 60 luvulta siinä kehitys on pysähtynyt ja muotoilussa 80 luvulla.. Piste.
Kattele sieltä Susikosken kanssa esille, se tuntee hyvin noi Sassin jutut.
-
Ollaanko nykyään niin mukavuudenhaluisia että käsijarrukin pitäs automaattisesti ajatuksen voimalla kyteytyä, ja toi portaattomuus, Laatuvehkeissä on löytynyt jo 80- luvulla kepinkin kanssa vekseli joka hommaan, toisin kuin senaikuisissa valluissa, ja nestekytkin antaa pehmeyttä ajoonkin.. (Fendt turbomatik sarja)
Jontikkaan en puuttuisi, nykykoneista ei ole tietoa,(eikä muuten Valtrastakaan),Yhden syksyn kynsin sellasella missä oli se hydraulinen neliveto, välillä toinen etupyörä kun tuli liukkaampi kohta alkoi sutimaan vimmatusti.no, tiettystihän nykyisissä on lukko etupäässäkin,,
Eikä ainakaan senaikuisten jonnikoiden kestävyydessäkään ollut kehumista,Tukon valtuutetulla korjaamolla töissä ollessa yllätyin kuinka paljon ja ihmeellisiä vikoja niissä oli.
No, nää nykytraktorit taitavat olla jo kaikki samanlaisia älykoneita joissa, jos vikaa tulee niin remonttiin menee yhden toimivan vanhanaikaisen vehkeen hinta..
Eikä tuo konerikkovakuutuskaan ole kovin pienellä rahalla ylläpidettävä, mutta toistaiseksi se on vielä tullut tuohon veeämässään pidettyä voimassa
-
Paljonko maailmassa on turbiinivehkeitä mitkä ryömii, häh?
Jos moottori on tyhjäkäynnillä EI KUULU ryömiä, jos turpiini taas on tehty asian tuntemuksella EI RYÖMI.Mitä varten testikuljettajat sitä sitten moittivat ?
Menee vaihteistot sekasin vanha jenkkiauto vaihteistossa "turpiinina" mometinmuunin ja keskipakokytkin tyhjäkäyntiä varten ettei auto vedä liikennevaloissa kun on vaihdepäällä mutta auto ryömii vähän laakerikitkojen tai vastaavien takia, Valtrassa "turbiinina" nestekytkin joka eri asia ja keskipakokytkintä ei käsittääkseni ole jolloin veto on päällä kokoajan kun vaihepäällä.
Testissä portaattomissa valitus ettei pysähdy "vaihdepäällä" on minusta turvaominaisuus joku jätä vaihdetta päälle ja poistu kopista vaan pakotetaan laittamaan p tai n asentoon
Oliko ne kv toimittajat ja käyttäjät (kansainvälinen testi eikös joo siis kuljettajia ympäri eurooppaa)niin TYHMIÄ teidän mielestä että sen takia moittivat ja te taas niin VIISAITA vai miten se menee. Minä kyllä luotan noihin kv toimittajiin ja varmasti kokeneisiin käyttäjiin. Olihan tuo ominaisuus täysin poikkeava toisista eikä hyväksyttävissä.
Se ryömiminen loppuu polkemalla jarrua, jos sulle tulee paniikkitilanne ja joku kumipyörälaite pitää saada pysähtymään, niin mikä on ensimmäinen mieleen tuleva konsti sen toteuttamiseksi?
Valtussa on turbiinituntuma direktissä ominaisuutena, mitä se tarkoittaa?
Ei ryömi jos vaihteisto on kunnolla rakennettu,sitä juuri moitittiin kun pitää aina olla jalka jarrulla ,luotan tuohon testiin kuin kallioon.
Tottahan voit luottaa kallioon mutta minä luotan kv toimittajiin ja todella kokeneeseen käyttäjien kaartiin.
Jaaha, nyt rupesi luottoa löytymään kun sopii omaan agendaan. Esim. nimimerkki SAS tuomitsi taannoin koko Koneviestin toimittajakunnan juopoiksi. Se oli peruste, kun ei voinut yhden kotimaisen mettäyhdistelmän pakettia lähettää testeihin.
>Kunnossa oleva automaatti ei liiku mihinkään vaikka viikon olisi tasamaalla ja kävisi tyhjäkäyntiä jarrut vapaana se on saletti.
Mies puhuu niin paskaa kuin pystyy.
Tässä muutama "viisas" kommentti ja valhettakin siellä kylmis levitteli toivottavasti Sassin kirjoitus löytyy niin saadaan todisteita. Ilkka oli kyllä asiallinen ja tunnustit että ehkä paras testi mitä koskaan on kv tehnyt. ,mutta muutamaa en edes viitsi lainata ne ovat tämän palstan vakiopaskanjauhajat.Ennen aina moitittiin Valtraa kalliiksi mutta nyt taisi olla kolmanneksi edullisin siihen ei voi ainakaan vedota että on kallis. Nostolaitettahan jontikassa moitittiin no se on 60 luvulta siinä kehitys on pysähtynyt ja muotoilussa 80 luvulla.. Piste.
No joo, mää helpotan teidän etsimistä.....
http://aijaa.com/w8RHst
http://aijaa.com/RdM8cs
http://aijaa.com/INJMKd
Oniarin heikko kääntöpää, tyyppikilpi ja risukuorma.
Vinkki. Kannattaa katsoa tarkkaan noita käännön hammastangon välyksensäätö "ruuveja" yhden kierteen tiedän korkanneen hyvin vähillä käyttötunneilla.
Ekan kerran tarkistin viime syksynä, ei ollut oikein mitään mainittavaa välystä. Samalla tuli tehtyä ekaa kertaa öljynvaihto. Ulos tulleen tavaran laadusta päätellen, olisi hyvin suositeltavaa vaihtaa noita öljyjä kerran vuodessa, jos kärryllä on ollut käyttöä. Huoltomiehelle totesin asiasta ja se naurahti, että kyllä ne järjestäen on ihmisillä vaihtamatta. Ei siis liene liian yleistä, yrittäkää tsempata.
Järjestelmällisesti valmistajat unohtavat yhden asian kääntölaitteen ja pystypilarin suunnittelussa. Se on puomia pitkin valuvan veden pääsy kääntölaitteeseen. Omassa 2000 mallin patussa meni ulkosäilytyksessä jatkuvasti vettä kääntölaitteen öljyihin, pienenpienen kääntölaakerin välyksen kautta. Sitten kun vesi menee sinne, lajittuu alimmaiseksi, eli pylvään alalaakerin sisään. Siellä muhiessaan ruostuttaa laakerin paskaksi ja jumiin. Jumiutuessaan hidaskierroksisena kalvaa joko kääntöpesän tai pylvään paskaksi, onpa patuissa tainnut jopa kääntösylinterien vaihdot olla edessä, kun vesi on ulottunut putkiin asti ja ruostuttanut alaosistaan tiivisteet pilaaviksi röpöpinnoiksi.Älä yleistä evissä aina ollut veden pitävä rakenne.
Itse korjasin ongelman tekemällä sinne kääntöpesän yläreunaan kumisuikaleesta ja isosta lemmarista huulitiivisteen, joka nojaa pylvään alapään laippaan ja ohjaa samalla veden kulkemaan muualle. Siihen loppui veden löytyminen öljystä.
Tuo ominaisuus puuttuu todella monen valmistajan nostureista ja kun on tuollaisen tuhoutuneen kääntölaiteen korjausta katsellut, sen kääntölaitteen öljynvaihto on todella halpaa ennakoivaa huoltoa...
Kun koneagriassa katselin oniarin big bear-pakettia, tuli hiukan kaksijakoinen tunne. Nosturin kaliberi on pikkasen yläkantissa vaunuun nähden. Jos tuollaista kymppitonnin kantavuuden pakettia etsisin, ottaisin tohon vaunuun pykälän pienemmän nosturin. Toimii pienemmillä öljytuotoilla ilman apuhydrauliikkaakin.
Siellähän oli myös pienempi paketti esillä, yllättäin nokkalaisen tavoin yksipalkkinen, jossa ei telinsiirtomahdollisuutta.
Varmaankin tuo bear-paketti on universaali eurooppaversio, etelässä kun tarvitaan nosturiin papua enemmän, järeitä tukkeja ajetaan. Meille risujen ja rankojen ajoon riittää sievempikin.
Tässä oli hyvä huomio. Täytyy tutkia miltä tämä nykyinen rakenne näyttää, josko tämäkin vaatii suojausta. Seuraava öljynvaihto kertonee enemmän siitä missä mennään.
Oliko tämä Evi koskaan mukana Koneviestin vertailussa? Olisi ollut mukava nähdä kuinka pärjää siellä.
Pientä valmistajaa aina sorrettaan ei niillä ollut KV toimittajien juottamiseen rahaa siinähän se on.Mää olen tehnyt käytännön testejä jo vuodesta 82 evillä ja hyvin pelittää nyt kolmas jo talossa.
-
Tuo sassiko yrittää sanoa että olis lahjottuja nuo KV testaajat :o
No pakkohan se kait on uskoa :-\
-
kylmis eihän tuossa Sas puhu mistään juopoista sanaakaan vai onko kaikki juovat juoppoja no niitähän olis tässäkin maassa noi 5,5 miljoonaa. Mikä ihme mies tuo Sas on kun siitä koko ajan täällä on juttua ja sen sanomisia väännellään ja käännellään ?
-
Kylmis muisti ainakin asian ihan kohtuudella oikein, ei esim väittänyt poutaa sateeksi tms.
-
Kannattaa muistaa, että kuljettajapisteet jakaa loppupelit noissa KV testeissä. Oikean koneen saa itse puntaroimalla tekniikan ja etenkin ne kuljettajaominaisuudet pitää itse miettiä. Niitä ei mikään lehti voi ennalta päättää 145 cm pitkän satakiloisen savolaisen tai rannikon ruotsinkielisen liki 2,1 metrisen ja 60 kg painavan puolesta. Ja kotikasvatus vielä vaikuttaa, vaikka järjellään nämä pitäisi ostaa..
-
Miten tuo jontikan nostolaite liittyy 60-lukuun, ja muotoilu 80-lukuun? Sittenhän suurin fendtikin on 80-lukua, kun on kuten keltavanteinen.
-
Sas sivupersoonineen on oikeassa ja väärässä.
Kaikki momentinmuunninautomaatit henkilö ja pakettiautoissa ja myös tietyissä kuorma-autoissa ryömivät vaihde valittuna. Oma Mersuni kulkee melkein kahtakymppiä ykkösellä jos ei paina jarrua. Henkilöautoissa tämä on erittäin hyvä ja turvallinen ominaisuus. Miettikää kuinka vaikea olisi esim taskupysäköidä peruuttaen ylämäkeen autolla joka ei ryömisi. Toinen jalka kaasulla ja toinen jarrulla pitäisi hakea tuntumaa että auto liikkuisi rauhallisesti takaperin. Tämän hankaluuden voi kuka vaan kokea yrittämällä tuota manooveria dsg volkkarilla jonka manuaaliautomaatti ei ryömi. Sellaisella autolla ei yksinkertaisesti voi peruutella tarkasti ylämäkeen. Manuaalillahan tämä vielä onnistuu kun kytkimellä voi hakea tuntumaa.
Traktorissa ja työkoneissa tuo ominaisuus taas on turha tai joissain tapauksissa rasittava, mutta ei missään nimessä vaarallinen.
-
Turbiinikytkin hidastaa nopeutta pienillä kierroksilla, ja tyhjäkäynnillä pysäyttää menon. Sitten jos on lukkoturbiini yhteys on mekaaninen, joka on poiskytekttävissä.
-
Sas sivupersoonineen on oikeassa ja väärässä.
Kaikki momentinmuunninautomaatit henkilö ja pakettiautoissa ja myös tietyissä kuorma-autoissa ryömivät vaihde valittuna. Oma Mersuni kulkee melkein kahtakymppiä ykkösellä jos ei paina jarrua. Henkilöautoissa tämä on erittäin hyvä ja turvallinen ominaisuus. Miettikää kuinka vaikea olisi esim taskupysäköidä peruuttaen ylämäkeen autolla joka ei ryömisi. Toinen jalka kaasulla ja toinen jarrulla pitäisi hakea tuntumaa että auto liikkuisi rauhallisesti takaperin. Tämän hankaluuden voi kuka vaan kokea yrittämällä tuota manooveria dsg volkkarilla jonka manuaaliautomaatti ei ryömi. Sellaisella autolla ei yksinkertaisesti voi peruutella tarkasti ylämäkeen. Manuaalillahan tämä vielä onnistuu kun kytkimellä voi hakea tuntumaa.
Traktorissa ja työkoneissa tuo ominaisuus taas on turha tai joissain tapauksissa rasittava, mutta ei missään nimessä vaarallinen.
dsg volkkarissa painetaan vaan nappia ja auto hoitaa homman kun kuski päivittää vasepuukkia , hinnalla saa varusteita tähden sijaan :) ;) :D ;D
jotta tuota koitappas liukkaalla kadulla alamäkeen sillä marsulla taskuun parkkeeraamista, etuset lukossa koetat kääntää laivaa ahtaaseen rakoon :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
Volkkarin dsg laukee siihen ylämäkeen, niin kerkee päivittelemään facepookkia 😂
-
tuota muuten joskus mainoksissa katellu että mitä ihmettä nuo vasepookit sun muut nettihäröt tekee henkilöautossa...? eiks niitä saa muuten rekan keulaan ? kuten lappeen ja kouvostoliiton välillä vasta....
-
Topgear ja Sensonikki-Susikoski Saapin mäkitaskuttaminen: https://www.youtube.com/watch?v=10HKT1Pok-k
-
Sas sivupersoonineen on oikeassa ja väärässä.
Kaikki momentinmuunninautomaatit henkilö ja pakettiautoissa ja myös tietyissä kuorma-autoissa ryömivät vaihde valittuna. Oma Mersuni kulkee melkein kahtakymppiä ykkösellä jos ei paina jarrua. Henkilöautoissa tämä on erittäin hyvä ja turvallinen ominaisuus. Miettikää kuinka vaikea olisi esim taskupysäköidä peruuttaen ylämäkeen autolla joka ei ryömisi. Toinen jalka kaasulla ja toinen jarrulla pitäisi hakea tuntumaa että auto liikkuisi rauhallisesti takaperin. Tämän hankaluuden voi kuka vaan kokea yrittämällä tuota manooveria dsg volkkarilla jonka manuaaliautomaatti ei ryömi. Sellaisella autolla ei yksinkertaisesti voi peruutella tarkasti ylämäkeen. Manuaalillahan tämä vielä onnistuu kun kytkimellä voi hakea tuntumaa.
Traktorissa ja työkoneissa tuo ominaisuus taas on turha tai joissain tapauksissa rasittava, mutta ei missään nimessä vaarallinen.
dsg volkkarissa painetaan vaan nappia ja auto hoitaa homman kun kuski päivittää vasepuukkia , hinnalla saa varusteita tähden sijaan :) ;) :D ;D
jotta tuota koitappas liukkaalla kadulla alamäkeen sillä marsulla taskuun parkkeeraamista, etuset lukossa koetat kääntää laivaa ahtaaseen rakoon :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Viisimetrisen mersun saa samaan rakoon kun nelimetrisen volkkarin ja kaikki tietää tämän.
-
Sas sivupersoonineen on oikeassa ja väärässä.
Kaikki momentinmuunninautomaatit henkilö ja pakettiautoissa ja myös tietyissä kuorma-autoissa ryömivät vaihde valittuna. Oma Mersuni kulkee melkein kahtakymppiä ykkösellä jos ei paina jarrua. Henkilöautoissa tämä on erittäin hyvä ja turvallinen ominaisuus. Miettikää kuinka vaikea olisi esim taskupysäköidä peruuttaen ylämäkeen autolla joka ei ryömisi. Toinen jalka kaasulla ja toinen jarrulla pitäisi hakea tuntumaa että auto liikkuisi rauhallisesti takaperin. Tämän hankaluuden voi kuka vaan kokea yrittämällä tuota manooveria dsg volkkarilla jonka manuaaliautomaatti ei ryömi. Sellaisella autolla ei yksinkertaisesti voi peruutella tarkasti ylämäkeen. Manuaalillahan tämä vielä onnistuu kun kytkimellä voi hakea tuntumaa.
Traktorissa ja työkoneissa tuo ominaisuus taas on turha tai joissain tapauksissa rasittava, mutta ei missään nimessä vaarallinen.
dsg volkkarissa painetaan vaan nappia ja auto hoitaa homman kun kuski päivittää vasepuukkia , hinnalla saa varusteita tähden sijaan :) ;) :D ;D
jotta tuota koitappas liukkaalla kadulla alamäkeen sillä marsulla taskuun parkkeeraamista, etuset lukossa koetat kääntää laivaa ahtaaseen rakoon :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Viisimetrisen mersun saa samaan rakoon kun nelimetrisen volkkarin ja kaikki tietää tämän.
Isellä on takavetokammo, homofobiasta kun kärsii.
Se volkkarin taskuparkkimainos oli kyllä hyvinkin ärsyttävä, se käsiään taputtava juippi golffin puikoissa, tsiisus...
-
Täs parit taskuparkit :)
(https://petterssonorg.files.wordpress.com/2016/07/parkering.gif)
(http://i4m032imkie3gak4u536h719.wpengine.netdna-cdn.com/wp-content/uploads/2015/08/When-the-parking-spot-is-just-too-small.gif)
-
X-bmw ja iso ego....
-
Volkkarin dsg laukee siihen ylämäkeen, niin kerkee päivittelemään facepookkia 😂
Vain idiootit on facebookissa.
-
Volkkarin dsg laukee siihen ylämäkeen, niin kerkee päivittelemään facepookkia 😂
Vain idiootit on facebookissa.
Asiaa!!!!!