Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: karvankasvattaja - 01.02.17 - klo:22:23
-
Klapivaihtoehto tuli tyhjentävästi käsiteltyä niin miten on hakevehkeet pelannu?
Alatalkkari, säätötuli, biofire..sitten on nämä hargasser ja heizomat, onko jollain käytössä ja onko monta kertaa soitettu oberstdorfiin kun on vilu?
Poislukien peilistä löytyvät viat..puolen kauhaa mursketta ruuvissa tms.
-
Onko se oma vika jos yrittää polttaa märkää/jäätynyttä haketta. No se ei kuitenkaan oikein toimi. Muuten on pari vuotta tuo jo nyt täysi-ikäisyyden kynnykselle ehtinyt ala talkkarin kontti toiminut. Ainoa vika on nuo siilon sekoitin lavat jotka aika ajoin menevät jumiin edellä mainituista syistä tai siitä, että siellä siilossa on jotain sinne kuulumatonta. Auttaisi jos sähköihin olisi lisätty suunnanvaihdin, että jumi tilanteessa voisi pyöräyttää toisinpäin. No tuota lapa versiota ei kai enää tehdäkkään, että vika on huomattu kyllä.
-
Ala-Talkkarin Veto 60 ja lautaspurkaimellinen stokeri 60kW kiinteällä palopäällä on ollut hoitamassa lämmitystä vuodesta 2003. Nuo lautasten hampaan kuluu aina toiselta puolelta, niitä on vaihdettu vissiin 3 tai 4 uutta, muuten ollut huoleton peli. Ruuvi otettiin toissa kesänä pois paikoiltaan ja vaihdettiin kuumaan päähän noin 20cm pala, ei ollut kyllä vielä edes pahasti porkkanana. Haketta ja palaturvetta menee sekoituksena ympäri vuoden, sekoitussuhdetta vain muutetaan. Liikkuva-arinaista palopäätä kaipaisi tuohon, muuten erittäin toimintavarma systeemi ollut kunhan polttoaine on vain sitä mitä pitääkin. Palaturve sintraantuu joskus palopäähän sen verran että pitää aamuin-illoin käydä pudottamassa kivi/hiekkakasa palopäästä pois.
Hargassnerin edustajan kanssa juteltiin Seinäjoella viikonloppuna, muuten ihan fiksun oloinen systeemi mutta logiikka tuntui olevan suunniteltu aika paljon varaajan kanssa toimimaan, meillä kun ei kattilan yhteydessä ole varaajaa, toisella lämmitettävällä talolla on 3000l varaaja, omalla talolla lämmönvaihdinpaketti ilman mitään varaajaa ja pajalle+navetalle menee kattilalta shuntattu lämpö pattereihin ja pajan patterille+radiaattoriin. Kyllä noissa Keski-Euroopan laitteissa on tuo automatiikka viety aika pitkälle automaattisytytyksineen ja lambda-antureineen, jolloin varmasti hyötysuhde saadaan ylös, mutta hinta on aika kova myös. Olikohan se 23-24t€ tuo Hargassner 60kW systeemi sis. kattilan, tuhkanpoiston erilliseen kattilan päädyssä sijaitsevaan astiaan, 3m lokerosyöttimellisen kuljettimen ja jousipurkaimen, alv 0%. Hellanmaan miehiltä ei ole vielä tarjousta.
Jossain vaiheessa tuo kattila kuitenkin menee uusiksi, hieman tulee kattilan konvektio-osasta rautahilsettä aina nuohotessa. Tähän varmasti suurimpana syynä tuo meidän talo jossa lämmönvaihdin ja paluuvesi on vain 20-25 asteista. Liian kylmää kattilalle, vaikka tuossa on ylimääräinen kiertovesipumppu kattilan kyljessä sekoittamassa paluuveteen kattilan päältä otettua kuumaa vettä paluun sekaan.
-
ittellä on maatilalla juurikin linkin kaks ylintä kuvaa oleva
http://personal.inet.fi/yritys/sorvaajasovittaa/jalmari-17.html
hyvin pelannu ny kohta 11 vuotta, poislukien syöttöruuvi poikkes johonaki 5v kohoralla mutta oli heleppo homma vaihtaa vaikka oli just täytetty..
lokiikka menny ukkoosella kerran vai kaks.. pohjan sylinterit on vaihrettu ku pääryt irtos ikh sylkyystä..
kaveri laitto pari vuotta sitte biofiren vermeet, tosi toimintavarma kaikinpuolin ollu.. pari pientä takuujuttua ollu mutta ei ne oo katkaassu käyttöä ja ne on hoirettu asiallisesti kuntoon..
kerran on tullu häly yöllä kuukausi sitte, oli kivi ollu kierukas, ei rikkonu mitää muuta kivi oli tullu paloona välisäiliöhön.. mutta 60m3 purkukärrystä syöttää suoraa tokerihin niin sattuuhan näitä..
-
Heizomat pelannu kolme vuotta, pannuhuoneella ei tarvitse käydä vaikkapa kuukauteen.
Copypaste yhdestä omasta agron jutustavuoden takaa:
"Esim. Veto 60 kattila on ihan riittävä hyötysuhteeltaan stokerikäyttöön. Jos(!) kattila on puhdas, se huuhtoo lämmön laajojen yksinkertaisten levypintojen kautta. Näin savukaasut ovat reilun sadan asteen luokkaa, mikä vaatii mielellään esim. haponkestävän sisäpiipun. Mutta koska kattila on aina niin tympeä nuohottava, ajetaan usein tukkoisilla konvektiopinnoilla ja hyötysuhde laskee.
Tämäkään ei laita talkkaria hylkyyn, vaan ongelma oli stokeripää ja sen reikien puhtaanapysyminen ja ilman oikea säätäminen. Mikäli ilmaa oli sopivasti, alareiät tukkeutui ja ilmaa ollessa riittävästi hanki sotkeutui palamattomiin nokihiukkasiin. Toivottavasti tässä on kehitystä tapahtunut.
Saksalaisissa ja itävaltalaisissa ei ole perinteistä stokeripäätä, vaan ruuvi lykkää tavaran palamaan uunissa, jossa ilma tulee ylhäältä ja sivuilta. Sen lisäksi arina liikkuu tavalla ja toisella kattilan koon mukaan. Nuohous on koko konvektiopinnoilta automaattinen ja tuhka on taysin vaaleaa ja palanutta. Tuhkan määrä mitätön talkkariin verrattuna. Eikä katolla ja hangella tiedä polttavansa haketta. Jos kotimaisella laitteistolla on elinikää, laittaisin kunnollisen polttoautomatiikan lambdalla ja moninkertaisen sammutusjärjestelmän. Meinasin polttaa paikat kotimaisella, mutta pariin vuoteen ei nykyisellä sakemannilla ole ollut häiriöitä eikä yhtään vaaraa. Lämmityksen riesa on siirtynyt pelkän hakkeenteon puolelle."
Liian monta pannuhuonetta ja ympäristöä on palanut kotimaisilla virityksillä. Meidänkin pitäjässä useita.
-
Liian monta pannuhuonetta ja ympäristöä on palanut kotimaisilla virityksillä. Meidänkin pitäjässä useita.
Mitä minä olen joitakin pannuhuoneita kiertänyt, niin osa laitteista niin huonolla pidolla, ettei ihme jos välillä liekkiä näkyy muuallakin kun kattilan pesässä. Todella huolettomia veikkoja osa. Samaisissa laitteissa ei välltämättä polttoaineen laatukaan päätä huimaa.
Toki on tietysti laitekohtaisiakin ongelmia ollut ja kai vieläkin.
-
"Esim. Veto 60 kattila on ihan riittävä hyötysuhteeltaan stokerikäyttöön. Jos(!) kattila on puhdas, se huuhtoo lämmön laajojen yksinkertaisten levypintojen kautta. Näin savukaasut ovat reilun sadan asteen luokkaa, mikä vaatii mielellään esim. haponkestävän sisäpiipun. Mutta koska kattila on aina niin tympeä nuohottava, ajetaan usein tukkoisilla konvektiopinnoilla ja hyötysuhde laskee.
Tämäkään ei laita talkkaria hylkyyn, vaan ongelma oli stokeripää ja sen reikien puhtaanapysyminen ja ilman oikea säätäminen. Mikäli ilmaa oli sopivasti, alareiät tukkeutui ja ilmaa ollessa riittävästi hanki sotkeutui palamattomiin nokihiukkasiin. Toivottavasti tässä on kehitystä tapahtunut.
Saksalaisissa ja itävaltalaisissa ei ole perinteistä stokeripäätä, vaan ruuvi lykkää tavaran palamaan uunissa, jossa ilma tulee ylhäältä ja sivuilta. Sen lisäksi arina liikkuu tavalla ja toisella kattilan koon mukaan. Nuohous on koko konvektiopinnoilta automaattinen ja tuhka on taysin vaaleaa ja palanutta. Tuhkan määrä mitätön talkkariin verrattuna. Eikä katolla ja hangella tiedä polttavansa haketta. Jos kotimaisella laitteistolla on elinikää, laittaisin kunnollisen polttoautomatiikan lambdalla ja moninkertaisen sammutusjärjestelmän. Meinasin polttaa paikat kotimaisella, mutta pariin vuoteen ei nykyisellä sakemannilla ole ollut häiriöitä eikä yhtään vaaraa. Lämmityksen riesa on siirtynyt pelkän hakkeenteon puolelle."
miten sitte jos on paineilmanuohous ja liikkuva arina talkkarissa?
-
"Esim. Veto 60 kattila on ihan riittävä hyötysuhteeltaan stokerikäyttöön. Jos(!) kattila on puhdas, se huuhtoo lämmön laajojen yksinkertaisten levypintojen kautta. Näin savukaasut ovat reilun sadan asteen luokkaa, mikä vaatii mielellään esim. haponkestävän sisäpiipun. Mutta koska kattila on aina niin tympeä nuohottava, ajetaan usein tukkoisilla konvektiopinnoilla ja hyötysuhde laskee.
Tämäkään ei laita talkkaria hylkyyn, vaan ongelma oli stokeripää ja sen reikien puhtaanapysyminen ja ilman oikea säätäminen. Mikäli ilmaa oli sopivasti, alareiät tukkeutui ja ilmaa ollessa riittävästi hanki sotkeutui palamattomiin nokihiukkasiin. Toivottavasti tässä on kehitystä tapahtunut.
Saksalaisissa ja itävaltalaisissa ei ole perinteistä stokeripäätä, vaan ruuvi lykkää tavaran palamaan uunissa, jossa ilma tulee ylhäältä ja sivuilta. Sen lisäksi arina liikkuu tavalla ja toisella kattilan koon mukaan. Nuohous on koko konvektiopinnoilta automaattinen ja tuhka on taysin vaaleaa ja palanutta. Tuhkan määrä mitätön talkkariin verrattuna. Eikä katolla ja hangella tiedä polttavansa haketta. Jos kotimaisella laitteistolla on elinikää, laittaisin kunnollisen polttoautomatiikan lambdalla ja moninkertaisen sammutusjärjestelmän. Meinasin polttaa paikat kotimaisella, mutta pariin vuoteen ei nykyisellä sakemannilla ole ollut häiriöitä eikä yhtään vaaraa. Lämmityksen riesa on siirtynyt pelkän hakkeenteon puolelle."
miten sitte jos on paineilmanuohous ja liikkuva arina talkkarissa?
En tunne, käy käytännön tilalla katsomassa ennekuin uskot mainosta. Mihin se paine kohdistuu, ei kai koko pinnalle kuitenkaan. Työntääkö osan piippuun? Heizomatissa ei ole reiällistä palomaljaa riesana ja tuubeissa on tuhkaruuvit.
-
miten sitte jos on paineilmanuohous ja liikkuva arina talkkarissa?
Itsellä ei omakohtaista kokemusta, mutta mitä yhden kattilavalmistajan kanssa juttelin, ei tahdo paineilma riittää ainakaan isommassa kattilassa saamaan konvektiopintoja puhtaiksi. Kyllä nuo etelämpää tulevat kattilat ovat tuossa suhteessa ruuveineen/spiraaleineen aika paljon kotimaisia edellä. Varmasti vaikuttaa hyötysuhteeseen kun kattila pysyy puhtaana koko ajan. Meillä ei kyllä tuosta Ala-Talkkarista saa savukaasuja alle 150 asteen millään, toki ei ole kyllä tullut tutkittua mistä kohdasta ne mitataan. Toki en kyllä haluakaan niiden menevän liian alas, tiilihormi ei kauaa pysy kasassa jos menee alle 120 asteen kaasut piippuun.
Liikkuva-arinainen palopää olisi kyllä jo puoli voittoa. Ja mieluiten erikseen ensiö- ja toisioilma, niin saisi säädettyä paremmin. Itse en ole huomannut tuota Peltolan mainitsemaa reikien tukkeutumista. Kun reiät lakkaavat näkymästä, pitää palopään ilmakanava puhdistaa hiekasta. 3 minuutin homma. Reiät eivät ole muurautuneet koskaan umpeen.
-
säätötulella ja biofirellä on näköjään aritermin biocomp-kattila, siinä on tuubeissa jotku renkulat tekemässä nuohousta
-
Säätö, eli takatulen pikkustokerilla on taloa lämmitetty vuodesta 98. Alkuun meni muovikassillinen releitä siitä ohajinlaitteesta, kunnes vaihtoivat sen kunnolliseen. Sen jälkeen ongelmana on ollut kaksi kertaa loppuun kulunut syöttöruuvi joka tarpeeksi porkkanoiduttuaan jumittaa itsensä putkeen ja ajaa ruuvin pihalle stokerista halkaisten laakeripesän ja katkaisten vetotketjun. Viimeksi tehtiin 8mm aineesta ruuvi siihen, joka nyt mennyt viitisen vuotta ongelmitta. Viimeisimpänä oireena tuo syöttöruuvin putki kului puhki, eli vehje lähestyy varmaan loppuaan. Ainainen takatulen vaarahan tuossa lyhyen putken laitteessa on.
Uudeksi systeemiksi olen miettinyt jotain seuraavanlaista, mitä raati on mieltä? Kaivaa mettästä ylö kärryn pohjapurkaimella, hakettaa täyteen rehulaidoilla. Hommaa stokeriksi jonkun avokourun pannuhuoneen perälle. Siis sen tyyppisen mikä näissä vaunukuivureissa yms on syöttösuppilona, jossa ruuvi pohjalla. Tämä ruuvi voisi syöttää sulkusyöttimen kautta varsinaista ruuvia palopesään. Eli ideana siis päästä eroon erillisestä stokerista ja käyttää tuota kärryä sekä varastona että stokerina. Sen akselitumppiin voisi laittaa jonkun sähkömoottorin, jota ohjattaisiin stokerin logiikalla. Sitten jotain valosilmiä vaan siihen syöttösuppiloon että siellä pysyy tavaraa pohjalla eikä tule pitkin lattioita.
-
30 vetomat AT ollut pian kymmenisen vuotta logiikkaohjauksella. mennyt yksi kulmavaihde ja moottori. Uusissa logiikkaan tullut pakki kairan jumittaessa, säästää moottoria ja vaihdetta. Olikohan se turvehakemaatti jo missä oli viksummin syöttöputki rakennettu kuin vetomat systeemissä, siis menee krouvimpi hake läpi ja järempi syöttölaitteisto muutenkin. Hake kun hyvää, niin huolettomia laitteita.
-
Tp-stokerin pieni pönttö ollut jo tovin, kestävyydestä on aikaista sanoa mitään, kun on ollut käytössä vasta vähän yli 30 vuotta. Jotain kuluvia osia vaihdettu, mutta muuten on vahvaa tekoa ja toimii luotettavasti.
Tässä muutkin ovat painottaneet hakkeen laadun merkitystä. Nämä pienet stokerit vaativat toimiakseen kuivaa, tasakokoista haketta, jonka joukossa ei saa olla maata tai kiviä. Jos meinaa hakelämmitykseen siirtyä, niin samalla pitää myös tämä ottaa huomioon.
-
Onko se oma vika jos yrittää polttaa märkää/jäätynyttä haketta. No se ei kuitenkaan oikein toimi. Muuten on pari vuotta tuo jo nyt täysi-ikäisyyden kynnykselle ehtinyt ala talkkarin kontti toiminut. Ainoa vika on nuo siilon sekoitin lavat jotka aika ajoin menevät jumiin edellä mainituista syistä tai siitä, että siellä siilossa on jotain sinne kuulumatonta. Auttaisi jos sähköihin olisi lisätty suunnanvaihdin, että jumi tilanteessa voisi pyöräyttää toisinpäin. No tuota lapa versiota ei kai enää tehdäkkään, että vika on huomattu kyllä.
Niin joo katkeshan toi syöttöruuvi viime talvena.
-
Ei yhtään vaikea valinta. Ehdokkaita vain kolme.
Heizomat, Gilles ja Fröling
Siitä sitten vaan mieleinen. Jos haluaa polttaa mitä vaan, niin Heizomaatista menee mikä vaan läpi mikä palaa. Sellaisessa normilämpötilassa. Kiviä ei kannata polttaa.
-
Ei yhtään vaikea valinta. Ehdokkaita vain kolme.
Heizomat, Gilles ja Fröling
Siitä sitten vaan mieleinen. Jos haluaa polttaa mitä vaan, niin Heizomaatista menee mikä vaan läpi mikä palaa. Sellaisessa normilämpötilassa. Kiviä ei kannata polttaa.
Olen samaa mieltä, jos uutta hankkimassa. Käytettyinä noita ei oikein juuri ole tarjolla. Tai saa vinkata jos jossakin on esim. n.300kw heizo vailla uutta kotia. Uudet ovat niin järkyttävän hintaisi, vaikka investointituenkin saisi. Siksi täytyy tyytyä näihin kotimaisiin.
-
Eräs sellaisen omistava henkilö kehui kovasti myös Attack'ia. Ei enempää tietoa.
-
Mitenkäs Kalviksen kattilat?
Okrassa ainakin on ollu näytillä.
-
http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?f=4&t=43704&p=933156&hilit=s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6tuli#p933156
-
Vajaa pari vuotta lämmitelty Frolingin 90 kW pannulla. Miinukset ja plussat:
- Hieman kalliimpi hankintahetkellä vrt. Ala-Talkkari ( vajaa 2000 € samoilla varusteilla )
- Suunniteltu tosiaan varaajan kanssa toimivaksi, hankittava 2 m3 varaaja 3,5 m3 rinnalle, joka harmillisesti sijaitsi eri rakennuksessa.
- Jälkimarkkinointi olematonta, varaosat Itävallassa, tulevat kyllä 3 päivässä. Suomesta ei löydy juuri mitään muuta kuin puhelintuki.
+ Siisti, tehokas ja helppokäyttöinen.
+ Ei nokea pihaa.
+ Polttaa hakkeen lähes täydellisesti, myös viimevuotisen likomärän.
Tarvitut varaosat: Konvektiotuhkaruuvin pari hammaspyörää, savukaasuimurin laakerit ( löytyy laakerikaupasta yht. 10 € ), paloarinan käyttömoottori ( Tosin vielä vaihtamatta, katkoo, joku sähkövika )
Valinta tehtiin Heinzomatin ja Frolingin välillä , koska F sopi malliltaan suoraan kattilahuoneen olemassa oleviin rakenteisiin. Gillesiltä et tullut edes tarjousta.
-
Täällä lämmitetty viime syksystä Eta:n 35 kw kattilalla. Ei ongelmia! Pannuhuoneessa on käyty tarkastuskierroksilla, alkuun tiheämmin ja nyt harvemmin. Kattila lähettää s-postilla kännykkään jos ongelmia. Kerran ajoin mielenkiinnosta hakkeet loppuun, hyvin toimi hälytykset.
-
Haketustraktorireista paras on Valmet 705, kestää pyörittää kansi kierossa niin perhanasti
-
Miten ne kotimaiset toimijat ei tässäkään lajissa pärjää?
Onko sellaista lajia missä kotimainen on hyvä?
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
Mulla sen esikuvasta jonka stuli kopioi. Laitteesta asiaa tos ennemmin. Lisätietoja yv.
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
http://lammitysjarjestelmat.com/files/2015/04/Fr%C3%B6ling-yleisesite-suomi.pdf
On siellä pari kuvaa jossain välissä, mutta ei paljon muuta. Varmaan hyvät kamppeet mutta vähän niinkun nettikaupasta tilais.
muoks..ei näiden ulkolaisten (germaanien) hinnat ole mun mielestä kotimaisia kummemmat vaikka monta kertaa niin sanotaan. Ehkä se hintaero on noissa isommissa laitoksissa?
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
Sivulla 13 on hakkeensiirtosysteemit, siihen saa jousipurkainta, nivelvarsipurkainta, hydraulista syöttöä ym. Ne räätälöidään tapauskohtaisesti
Heizomatista on sen verran kokemusta, että veljellä on 60kW hakekattila nivelvarsipurkaimella. Nyt on 5 vuotta ollut käytössä ja huoletonta on käyttö ollut. Viat on käytännössä johtunut käyttäjästä, hake loppu tai ylimääräisiä esineitä hakkeen seassa. Vian sattuessa lähettää kännykkään viestin
Tuhkaastian tyhjennys on ainoa homma mikä pitää tehdä, muuten toimii automaattisesti, kuten nuohous, tuhkanpoisto, sytytys
Pannuhuoneessa ei tarvitse edes viikottain käydä.
Tuo on pyörivällä arinalla varustettu malli. Toinen kattilaversio on saatavilla ketjuarinalla, jossa palaa sitten enemmän tuhkaa sisältävät polttoaineet kuten vilja
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
Sivulla 13 on hakkeensiirtosysteemit, siihen saa jousipurkainta, nivelvarsipurkainta, hydraulista syöttöä ym. Ne räätälöidään tapauskohtaisesti
Heizomatista on sen verran kokemusta, että veljellä on 60kW hakekattila nivelvarsipurkaimella. Nyt on 5 vuotta ollut käytössä ja huoletonta on käyttö ollut. Viat on käytännössä johtunut käyttäjästä, hake loppu tai ylimääräisiä esineitä hakkeen seassa. Vian sattuessa lähettää kännykkään viestin
Tuhkaastian tyhjennys on ainoa homma mikä pitää tehdä, muuten toimii automaattisesti, kuten nuohous, tuhkanpoisto, sytytys
Pannuhuoneessa ei tarvitse edes viikottain käydä.
Tuo on pyörivällä arinalla varustettu malli. Toinen kattilaversio on saatavilla ketjuarinalla, jossa palaa sitten enemmän tuhkaa sisältävät polttoaineet kuten vilja
Hyvä mainos, mutta totta.
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
Mulla sen esikuvasta jonka stuli kopioi. Laitteesta asiaa tos ennemmin. Lisätietoja yv.
Videolla pohja täytettiin reteesti sepelillä, oliko 20 tonnia, miksi? Metri pari pellettiä ja ei jaksa raapat liikkua.
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
Mulla sen esikuvasta jonka stuli kopioi. Laitteesta asiaa tos ennemmin. Lisätietoja yv.
Videolla pohja täytettiin reteesti sepelillä, oliko 20 tonnia, miksi? Metri pari pellettiä ja ei jaksa raapat liikkua.
jaa mäeitiä..
sätkä vai tuo jalmari?
jos jalmari niin onko koneikon suunnanvaihto sääröös?
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
Mulla sen esikuvasta jonka stuli kopioi. Laitteesta asiaa tos ennemmin. Lisätietoja yv.
Videolla pohja täytettiin reteesti sepelillä, oliko 20 tonnia, miksi? Metri pari pellettiä ja ei jaksa raapat liikkua.
jaa mäeitiä..
sätkä vai tuo jalmari?
jos jalmari niin onko koneikon suunnanvaihto sääröös?
En muuten muista raappojen osalta liikkuivatko, ruuvi ei jaksanut pyöriä pelletin painon alla, toki ei varmaankaan ole siihen tarkoitettu.
-
Mitenkään suomalaisia hakevehkeitä haukkumatta, uskaltakaa hyvät ihmiset tutkia näitä keski-eurooppalaisia vehkeitä.
Ottakaa selvää niiden toiminnoista.
Miettikää tosissaan niiden ominaisuuksia ja tehkää nyt sitten vaikka ite ne mieleiseksi omiin lämpövoimaloihin.
-
Mitenkään suomalaisia hakevehkeitä haukkumatta, uskaltakaa hyvät ihmiset tutkia näitä keski-eurooppalaisia vehkeitä.
Ottakaa selvää niiden toiminnoista.
Miettikää tosissaan niiden ominaisuuksia ja tehkää nyt sitten vaikka ite ne mieleiseksi omiin lämpövoimaloihin.
Joo, joku vois kopioida brunner, ainoa käänteispalokattila jossa on konvektio sivulla. Laatua on
https://www.brunner.com/de/Produkte/Scheitikum
-
Hakevehkeet eikö silloin keskustella syöttölaitteista eikä pannuista toki sekin tarvitaan ja hyvä. Fröling mikä se on ei heidän esitteessä puhuta syöttölaitteista mitään???? Kellä kokemusta säätötulen hydropohjasta?
kolmas talvi ogelmitta, hydropohja/Arimax bio40. Tp 2000 joutaisi, vaihdemoottorin hinnalla.
-
Antureita kun oikein on paljon niin ei tahdo pelata niitä saa puhistella koko ajan ,kuiva tuhka ja noki tarttuu niihin todella nopeasti ,olen talvisin tuurannut paikallisella lämpölaitoksella laitosmiestä.
-
Antureita kun oikein on paljon niin ei tahdo pelata niitä saa puhistella koko ajan ,kuiva tuhka ja noki tarttuu niihin todella nopeasti ,olen talvisin tuurannut paikallisella lämpölaitoksella laitosmiestä.
Kun en noista lämmitys vehkeistäkään oikein mitään tiedä, niin missä kattilassa ja mikä anturi on tekemisissä noen ja tuhkan kanssa. Lambdaa ei tarvitse mainita.
-
Antureita kun oikein on paljon niin ei tahdo pelata niitä saa puhistella koko ajan ,kuiva tuhka ja noki tarttuu niihin todella nopeasti ,olen talvisin tuurannut paikallisella lämpölaitoksella laitosmiestä.
Kun en noista lämmitys vehkeistäkään oikein mitään tiedä, niin missä kattilassa ja mikä anturi on tekemisissä noen ja tuhkan kanssa. Lambdaa ei tarvitse mainita.
niitä justiin mittauspaikkoja on hieman enemmän kuin tuntemissasi pikkukattiloissa,
on savukaasujen ja puhdistimien anturit ym ym.
-
kolmas talvi ogelmitta, hydropohja/Arimax bio40. Tp 2000 joutaisi, vaihdemoottorin hinnalla.
Mikä vuosimalli? Mikä malli? kW? Missä päin? Utsjoella? Hangossa?
On se varmaan 30 vuotta vanha. Parikymmentä kilovattia, luulisin. Topi Pämpin tp2000 . Keskusta ei ole, kun itsetehtyä ei voi luovuttaa. Lieksassa.