Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kantola - 06.01.17 - klo:09:39
-
Ja kävi käsky että koko maa on kipsiin peitettävä... http://yle.fi/uutiset/3-9385880
Ympäristötuen uusi pakollinen toimenpide kohdentamisalueelle? Yara kannattaa varmasti.
-
Jara myy mielellään kipsiä. Muuten joutuu Siilinjärvelle tekemään syöksylaskurinteen.
-
Kyllä yara osaa tuolle kohta hinnan laittaa...
-
Ei kaikille,vain Etelä-Suomeen.Täytyyhän tännekin saada sulfaattiongelma.
http://yle.fi/uutiset/3-8204071
-
Siilinjärvelle oli otettu virkaan virkeempi ympäristösihteeri, joka ensitöinään keksi siirrättää kipsikasan muualle, itse siirtyi...muihin hommiin...
-
Omat pellot ihan tuossa vieressä ja rikit punaisella. Eiköhän sinne vähän sulfaattia mahdu sekaan
-
Mitähän kipsi mahtaa tehdä tuolla hyvin kalkitulla sulffaattimaallla? Rikki hyvä ja kalsium arveluttavan korkea.
Metka kun pitää käyttää siilinjärven kipsiä lounais-Suomessa. Onhan myös Uudessakaupungissa kipsivuori. Opiskeluaikana vierailtiin U:kin lannoitetehtaalla. Saunoessa isännät puhelivat, että kun tuolle kipsivuorelle keksittäisiin joku käyttö.
-
Vahvasti epäilen et sitois raviteet muokkauskerrokseen kasvien saavuttamattomiin ja happamoittais pohjamaata.Muuten kipsiä käytettäis pohjanmaalla.Kipsin neutraloiva vaikutus on heikko,etelän savikoilla pohjamaan ph saattaa olla muokkauskerrosta korkeampi luonnostaan,kaippa tarkotus on ripotella riesa laajemmalle alueelle.
-
Sitä eroosioo ja sen kautta fosforin kulkeutumista vesistöön sillä yritetään hiljentää. On vaan pitänyt keksiä joku järkevä touhu koko paskalle.
-
https://www.youtube.com/watch?v=JD12Vylt7kw
-
Tuossa hyvä ja perusteltu kohde millä voidaan tukea kohdentaa a ja b tukialueille.
mtk varmasti herää ajamaan asiaa. :)
-
mutta käytkö valistamassa jos ei?
-
Satuin just lukemaan viime vuoden lopulla tullutta "limppu litteämmäksi" -yaran julkaisua ja lietolaisisännän mukaan suurin ongelma kipsinlevityksessä oli löytää kantava ja tasainen kippauspaikka rekalle. Olikoha se tarkoitettu tänne mäkipeltojen armoitetulle alueelle v.ittuiluksi vai kuinka tuohon pitäisi suhtautua. Jotenkin jäänyt itselle sellainen kuva, että siellä Turun nurkilla on aika tasaista.
-
Satuin just lukemaan viime vuoden lopulla tullutta "limppu litteämmäksi" -yaran julkaisua ja lietolaisisännän mukaan suurin ongelma kipsinlevityksessä oli löytää kantava ja tasainen kippauspaikka rekalle. Olikoha se tarkoitettu tänne mäkipeltojen armoitetulle alueelle v.ittuiluksi vai kuinka tuohon pitäisi suhtautua. Jotenkin jäänyt itselle sellainen kuva, että siellä Turun nurkilla on aika tasaista.
Varsinais-Suomen joet on pieniä, mutta syvällä savessa. Kyllä rantapelloissa jyrkkyyttä voi olla
-
Miten tuo nyt käyttäytyy, jos menee liikaa kipsiä niin tuleeko pellosta "betonia?"
-
[quote
Satuin just lukemaan viime vuoden lopulla tullutta "limppu litteämmäksi" -yaran julkaisua ja lietolaisisännän mukaan suurin ongelma kipsinlevityksessä oli löytää kantava ja tasainen kippauspaikka rekalle. Olikoha se tarkoitettu tänne mäkipeltojen armoitetulle alueelle v.ittuiluksi vai kuinka tuohon pitäisi suhtautua. Jotenkin jäänyt itselle sellainen kuva, että siellä Turun nurkilla on aika tasaista.
[/quote]
Jos oli joku asvalttipihalle kippaamaan tottunu pohjanmaan puukenkäkuski tuomassa?
-
[quote
Satuin just lukemaan viime vuoden lopulla tullutta "limppu litteämmäksi" -yaran julkaisua ja lietolaisisännän mukaan suurin ongelma kipsinlevityksessä oli löytää kantava ja tasainen kippauspaikka rekalle. Olikoha se tarkoitettu tänne mäkipeltojen armoitetulle alueelle v.ittuiluksi vai kuinka tuohon pitäisi suhtautua. Jotenkin jäänyt itselle sellainen kuva, että siellä Turun nurkilla on aika tasaista.
Jos oli joku asvalttipihalle kippaamaan tottunu pohjanmaan puukenkäkuski tuomassa?
[/quote]
Kyllä ne kipataan varaston ovipieleen kun täysperä on kiertäny uukkarin hallin sisällä.
-
Miten kipsi sitten vaikuttaa ravinteiden hyväksikäytettävyyteen kasveille? Eli huononeeko?
-
http://www.sss.fi/2015/05/kipsi-sopii-myos-maanparannukseen-perunanviljelijoille/
Tässä oli aika hyvä selvitys:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94230/TEHO-hankkeen%20raportteja_osa%201.pdf?sequence=2
-
Eli jos menee liikaa, niin käy kuin testissä olleet paakut = ongelmia on.
mitenhän tuo on saatu käännettyä niin, että maksaa saman kuin kalkitus, mutta yara pääsee eroon ongelmavuorestaan?
Mikäli sieltä osallistuttaisiin kustannuksiin tuolla 20e/tonni, niin miksei tuossa joku järki voisi olla. Luulisi rakennekalkkiin kannattavan roposet iskeä jos johonkin.
ehkä, kai, tai jotain.
-
Taitaa Siilinjärvelläkin tulla yli 130 t (n. kolme rekallista) kipsiä joka tunti 24/7, joten ihmettelen tuota 20 euron tehdashintaa. Luulisi tulevan halvemmaksi antaa vaikka ilmaiseksi hihnan alkupäästä kuin nostaa hihnalla vuoren päälle ja laajentaa läjitysaluetta, kun korottaa ei saa. Pääsee muuten Putinin suihkarit yllättämään, kun tutkat ei näe kasan taakse.
Samahan se oli aikanaan biotiitin kanssa. Sitä sai vanhaan hyvään aikaan puoli-ilmaiseksi, kun sitä oli vissiin riesaksi asti, mutta nykyään otetaan kova hinta, eikä sekään taida rosvolaivalle oikein riittää, kun viime syksynä pelleilivät sen noutojen kanssa. Jäi itseltäkin saamatta.
-
Yara vois kyllä lahjoittaa kipsiä viljelijöille, niin paljon kuin vastaanotamme. Ja vois myös maksaa rahdit ja levitykset, korvauksena siitä, kun ovat vuosia ryöstäneet viljelijöitä ylikorkeilla lannoitteiden hinnoilla.
MTK Asialle hoitamaan tätä asiaa...näyttääkseen että siitä jotain hyötyä on.
-
Heinänsiemensuppilo- ja kerääjäsiemenkauppa näyttää olevankin laskeva ala. Nyt sitten taas on uusi ympäristökorvauksen tienauskone kehitteillä. Todellakin, jos ja kun se on jätettä, ei olisi ympäristöhallinnolla homma eikä mikään velvoittaa tehdasta laittamaan jäteasiansa kuntoon. Eli pakollahan se kipsi alkaisi sinne pelloille siirtyä jätteen tuottajan hoitamana, nykyinen lobbaus on teollisuuden pyrkimys rahastaa jätekasasta kahta kautta.
-SS-
-
Jätteen tuotenimi on jo komea, Yara P-TraP -kipsi... ehkä hintakin seuraa perässä? Pian on ainakin kellokkailla otsikko mistä pöljemmilleen puhua.
-
Miten kipsi sitten vaikuttaa ravinteiden hyväksikäytettävyyteen kasveille? Eli huononeeko?
Maan rakenne paranee niin paljon, että kasvit hyötyvät.
Viljavuusluvut varsinkin fosforin osalta saattavat hiukan nousta, mutta tuskin seuraavaan viljavuusluokkaan, toki sama saattaa käydä kalkituksessakin. Yleensäkään ammoniumuutto Ph:n oleessa yli 6,5 ei ole kovin todenmukainen menetelmä.
-
Kipsillä korjataan kalsiumin ja magnesiumin suhdetta eli ainakin teoriassa kipsistä ei ole tarkoitus tulla joka vuotista jumppaa kunhan tuo suhde (kationinvaihtokyky) saadaan oikeaksi. Ongelma savijoen seudulla on juuri hyvin korkea magnesium ja matala kalsium.. Eli ei ole hyödyllistä levittää jokaiselle pellolle kipsiä vaan ainoastaan niille joille siitä on hyötyä. Kipsi ei myöskään ole kalkki eli ph noston vaikutusta ei ole, ehkä pikemminkin päinvastoin koska sisältää paljon rikkiä (ja vähän myös fosforia). Käytännössä kyse on siis eroosion torjumisesta maan oman kemiallisen tasapainon keinoin.
Kipsikasa olisi mielekästä saada kipattua mahdollisimman lähelle levityskohdetta. 60t täysperävaunuyhdistelmällä ei ole mitään asiaa pellolle kääntymään. Samoin täyspitkä yhdistelmä vaatii kääntymiseen leveät tieliittymät ja pistää tienpohjat koeteukselle ihan kuivanakin syksynä. Yksi haaste on myös että kippauspaikan pitää olla kantava; kipsi ei valu alas kuin vilja vaan holvaa -> vasta kun kippi on lähes pystyssä niin lava alkaa tyhjentyä -> suuri paino taka-akselilla ja lavan painopiste korkealla ennen kuin lava alkaa tyhjentyä. Kärry siis uppoaa herkästi kipatessa ja pahimmillaan myös kaatuu mikäli kippauspaikka ei ole tasainen ja kantava.
Parinkymmenen millin sateesta kasa ei ole moksiskaan mutta maasta nouseva kosteus muuttaa kasan pohjan pikkuhiljaa velliksi. Kovin pitkiä aikoja kasa ei siis voi odottaa levitystä. Samoin tuuli kuljettaa kipsiä levityksen yhteydessä ja levityksen tasaisuus huononee. Tämä kaikki yhdistettynä syksyn lyhyeen levitysikkunaan niin sanoisin että tuo logistiikan järjestely on isoin haaste.
http://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/
-
Ajattelinkin kuljetusta ja kippausta normaalin kalkki(sora)rekan näkökulmasta, mutta tietysti pitää saada jotakin paluukuormassa kuljetettua eli sen takia tuollainen kuvan mukainen auto. Luulisi, että laivalla kannattaisi kuljettaa Siilinjärveltä varsinais-suomen satamaan ja sieltä maastokelpoisemmalla kalustolla lyhyt matka pellolle.
-
Ajattelinkin kuljetusta ja kippausta normaalin kalkki(sora)rekan näkökulmasta, mutta tietysti pitää saada jotakin paluukuormassa kuljetettua eli sen takia tuollainen kuvan mukainen auto. Luulisi, että laivalla kannattaisi kuljettaa Siilinjärveltä varsinais-suomen satamaan ja sieltä maastokelpoisemmalla kalustolla lyhyt matka pellolle.
Kintaan jälkiä tulee lisää ja hinta nousee. Ja välikädet vaatii omansa vaikka ei olisi kintaitakaan.
-
Mää voisin ottaa rekkakuorman kokeeksi tuonne hankalimmalle lohkolle. Ei se varmaan siitä pilalle mene ja jos ei toimi, niin ei tappiotkaan liene suuria. Tota rahdin vaikeutta nyt hieman ihmettelen. Viime tammikuussa oli viikon kovat pakkaset liki lumettomaan maahan. -> ajettiin 16 rekkakuormaa salaojasoraa täysillä yhdistelmillä pitkälle pellolle. Eka kuorma ajettiin varovasti, pelkkä nuppi ensin. Matkalla oli syksyisiä ajouria. Auto ei saanut niiden urien reunoja särjettyä. Niin oli kaikki jäässä. Tällaisia kelejä ei tietysti tule joka talvi näillä leveysasteilla.
-
Mää voisin ottaa rekkakuorman kokeeksi tuonne hankalimmalle lohkolle. Ei se varmaan siitä pilalle mene ja jos ei toimi, niin ei tappiotkaan liene suuria. Tota rahdin vaikeutta nyt hieman ihmettelen. Viime tammikuussa oli viikon kovat pakkaset liki lumettomaan maahan. -> ajettiin 16 rekkakuormaa salaojasoraa täysillä yhdistelmillä pitkälle pellolle. Eka kuorma ajettiin varovasti, pelkkä nuppi ensin. Matkalla oli syksyisiä ajouria. Auto ei saanut niiden urien reunoja särjettyä. Niin oli kaikki jäässä. Tällaisia kelejä ei tietysti tule joka talvi näillä leveysasteilla.
Teillä sentään jäätyy maa.
Pohjooses se jäätyy kerran viidessä vuodessa. Siis jos ei linkoa.
-
Last season hommaa kipsin levitys. ;) Ennen muinoin ajatettiin kipsiä reilumminkin juurikin Ca/Mg suhteen saamiseksi kuntoon Ca köyhillä lohkoilla, Mg sai helposti kuntoon Mg pitoisella kalkilla. Ph ei nouse kipsillä, niin kestää levittää isompaakin määrää. Hintana oli rahti siilistä ja aika kemira. Sitte alkoi valtio tekemään rahaa ja lahjoittivat homman viikingeille, niin meni koko homma persielleen, niin vaihdettiin biotiittiin ja normi ylläpito kalkitukseen. Tosin käsin ei silläkään korjata vielä Ca niin hyvin kuin kipsillä sen sai tehtyä. Kumma homma ku viikinki aikana talvella ongelmia kipsin saannin kanssa ja kemiran aikaan levitytettiin syksystä kevääseen. Tosin ei niitä kasoja pysty viikko sotalla pakkasilla jäädyttää vaan yleensä oli levittäjä samana päivänä laittamassa kasoja sileeksi.
-
Kun huomataan että yksinkertaisesta voimansiirtolinjasta on mahdollisuus nyppiä eri kohdissa rahaa pois, siihen tulee ahneiden muodostamina useita eri niveliä lisää.
Ehkä voimansiirtolinja sitten toimii mutta hyötysuhteensa kadottaneena ja monimutkaisempana, paljon heikommin kuin alkuperäinen, suoravälitteinen yhteys.
-
Terve kaikille keskustelijoille ja lukijoille! Huomasimme vasta nyt tämän jo alkuvuodesta käydyn keskustelun. Halusimme kuitenkin osallistua vielä keskusteluun ja tarjota hieman lisätietoa kipsistä.
Pelloilla käytettävä kipsi on Eviran hyväksymä maanparannusaine, jota on turvallista käyttää. Kipsi nostaa maan ionivahvuutta, jolloin maahiukkaset muodostavat suurempia partikkeleita, jotka eivät huuhtoudu niin helposti vesistöihin. Maaperän ravinteet säilyvät kuitenkin kasvien käytettävissä.
Uudenkaupungin kipsi ei valitettavasti sovellu peltojen kipsikäsittelyyn. Tämä johtuu siitä, että Uudenkaupungin prosessissa käytetään tuontiapatiittia, jossa on muun muassa kadmiumia ja uraania. Sillinjärven kipsi on peräisin tehtaan läheisyydessä louhitusta apatiitista, jossa näitä haitallisia aineita tai radioaktiivisuutta ei ole. Jos kipsinlevitys laajennetaan tulevaisuudessa koko Etelä-Suomeen, kipsille voitaisiin perustaa välivarastot, jotka helpottaisivat logistiikkaa sekä Siilinjärven suunnalta että paikalliskuljetuksissa.
Tulevaisuudessa on mahdollista, että kipsin levittäminen tulee osaksi maatalouden ympäristö- tai muuta tukijärjestelmää. Kipsin levittämisestä ei voi kuitenkaan tulla pakollista muun muassa siksi, että kipsi ei sovellu kaikille pelloille.
Aiheesta kiinnostuneiden kysymyksiä ja meidän vastauksiamme löytyy hankkeesta kertovan uutisen yhteydestä Helsingin yliopiston Facebook-sivulta: https://www.facebook.com/helsinginyliopisto/posts/10154630744427305 (https://www.facebook.com/helsinginyliopisto/posts/10154630744427305).
Lisätietoa löydät myös verkkosivuiltamme http://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/ (http://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/). Sieltä voit myös tilata hankkeen uutiskirjeen.
-
Terve kaikille keskustelijoille ja lukijoille! Huomasimme vasta nyt tämän jo alkuvuodesta käydyn keskustelun. Halusimme kuitenkin osallistua vielä keskusteluun ja tarjota hieman lisätietoa kipsistä.
Pelloilla käytettävä kipsi on Eviran hyväksymä maanparannusaine, jota on turvallista käyttää. Kipsi nostaa maan ionivahvuutta, jolloin maahiukkaset muodostavat suurempia partikkeleita, jotka eivät huuhtoudu niin helposti vesistöihin. Maaperän ravinteet säilyvät kuitenkin kasvien käytettävissä.
Uudenkaupungin kipsi ei valitettavasti sovellu peltojen kipsikäsittelyyn. Tämä johtuu siitä, että Uudenkaupungin prosessissa käytetään tuontiapatiittia, jossa on muun muassa kadmiumia ja uraania. Sillinjärven kipsi on peräisin tehtaan läheisyydessä louhitusta apatiitista, jossa näitä haitallisia aineita tai radioaktiivisuutta ei ole. Jos kipsinlevitys laajennetaan tulevaisuudessa koko Etelä-Suomeen, kipsille voitaisiin perustaa välivarastot, jotka helpottaisivat logistiikkaa sekä Siilinjärven suunnalta että paikalliskuljetuksissa.
Tulevaisuudessa on mahdollista, että kipsin levittäminen tulee osaksi maatalouden ympäristö- tai muuta tukijärjestelmää. Kipsin levittämisestä ei voi kuitenkaan tulla pakollista muun muassa siksi, että kipsi ei sovellu kaikille pelloille.
Aiheesta kiinnostuneiden kysymyksiä ja meidän vastauksiamme löytyy hankkeesta kertovan uutisen yhteydestä Helsingin yliopiston Facebook-sivulta: https://www.facebook.com/helsinginyliopisto/posts/10154630744427305 (https://www.facebook.com/helsinginyliopisto/posts/10154630744427305).
Lisätietoa löydät myös verkkosivuiltamme http://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/ (http://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/). Sieltä voit myös tilata hankkeen uutiskirjeen.
Tuo on asia, minkä mä kyllä uskon.
Muuta tuossa kipsissä ei olekaan uskomista. Kätaionekstseins menee vituralleen. Toki onhan se mainittu.
-
Voitte minun puolestani valaa tapin niistä kipseistänne ja työntää suoleenne.
-
Voitte minun puolestani valaa tapin niistä kipseistänne ja työntää suoleenne.
Perseeseen työntäminen olis sopivampi sanamuoto.
-
Muuttuuko minuuttisavet tuon kipsin myötä sekunttisaviksi?
-
Yara louhii apatiittia ja valmistaa siitä fosfaattilannoitteita. Nämä se myy hyvällä katteella viljelijöille, jotka levittävät sen pelloilleen. Tästä seuraa fosforihuuhtoumia. Vaan eipä hätää, sillä Yaralla on nyt tähän ratkaisu. Se myy myös lannoitteenvalmistuksessa ylijääneen osan. Olisko se veronmaksajalle halvempi ajaa se malmi suoraan kaivoksesta pelloille?
-
Muuttuuko minuuttisavet tuon kipsin myötä sekunttisaviksi?
Savikallen savikka ei tiiä....
-
Voitte minun puolestani valaa tapin niistä kipseistänne ja työntää suoleenne.
Perseeseen työntäminen olis sopivampi sanamuoto.
Kummasti taas Sami Kalle heräsi, kun aihe tuli esille.
oot sää niin vi tun pässi.
-
Onhan se hyvä on joku ulkopuolinen tulee foorumille niin täällä osataan käyttäytyä.
-
Onhan se hyvä on joku ulkopuolinen tulee foorumille niin täällä osataan käyttäytyä.
Hyvähän se on kun kaupataan (ja ehkä pakotetaan) Yaran ongelmajätevuori maajusseille kovaan hintaan, "maanparannukseen" ::)
-
Yara louhii apatiittia ja valmistaa siitä fosfaattilannoitteita. Nämä se myy hyvällä katteella viljelijöille, jotka levittävät sen pelloilleen. Tästä seuraa fosforihuuhtoumia. Vaan eipä hätää, sillä Yaralla on nyt tähän ratkaisu. Se myy myös lannoitteenvalmistuksessa ylijääneen osan. Olisko se veronmaksajalle halvempi ajaa se malmi suoraan kaivoksesta pelloille?
Apatiittimineraalin sisältämä fosfori ei sellaisenaan ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Se pitää erottaa fosforihapoksi käsittelemällä apatiittimineraalia rikkihapolla, jolloin sivutuotteena muodostuu kipsiä. Fosforihaposta voidaan valmistaa lannoitetta, jota kasvit pystyvät hyödyntämään.
Kipsin alkuperällä ei toimenpiteen kannalta ole merkitystä, kunhan se on puhdasta. Siilinjärven lisäksi myös muita vaihtoehtoja tutkitaan.
-
Onhan se hyvä on joku ulkopuolinen tulee foorumille niin täällä osataan käyttäytyä.
LOL !!!
;D ;D ;D ;D
-
Onhan se hyvä on joku ulkopuolinen tulee foorumille niin täällä osataan käyttäytyä.
Hyvähän se on kun kaupataan (ja ehkä pakotetaan) Yaran ongelmajätevuori maajusseille kovaan hintaan, "maanparannukseen" ::)
Joo en mä sitä kiistä ettei Yara olisi osannut asiaansa lobata, mutta kai sitä voi silti käyttäytyä? Hinnankin tiedän olevan ihan posketon. Ja jos lobbaus taidot säilyvät niin ensi tukikaudella tämä on joku ympäristökorvauksen lisätoimenpide.
-
Yhtään ihmettelisi vaikka Yara loppais tukikelpoisen viljelyn vaatimukseksi kipsin levityksen joka niemeen notkoonkunnes kipsi
kasat Siilinjärvellä olis rahaksi muutettu. Ttoimari sais norjassa taas retostella jälleen erinomaisella tuloksella ja osingon maksukyvyllä.
-
Rikkipäästöistäkin päästiin laittamalla ne lannoitteisiin, ja tietenkin lisäämällä lannoitteiden hintaa.
Ja nyt voidaan syyttää maajusseja rikkipäästöistä.
-
Yhtään ihmettelisi vaikka Yara loppais tukikelpoisen viljelyn vaatimukseksi kipsin levityksen joka niemeen notkoonkunnes kipsi
kasat Siilinjärvellä olis rahaksi muutettu. Ttoimari sais norjassa taas retostella jälleen erinomaisella tuloksella ja osingon maksukyvyllä.
Voisi tullakin ja jos tulisi, niin tämäkin olisi taas kansallinen päätös ja kansallinen moka ;D ;D
Kuten 99% tästä muustakin "EU:n ongelmasta" on juurikin kansallisiin päätöksiin perustuvaa hölmöilyä :D
-
Taas joku länkyttää norjalaisista.
Unto Urakoitsija joka sitä kuormaajan kauhaa keikuttaa yötäpäivää ja Repe Rekkamies joka sitä kipsiä kuskaa,,on siinä jo rahan ottajia riittämiin.
-SS-
-
Taas joku länkyttää norjalaisista.
Unto Urakoitsija joka sitä kuormaajan kauhaa keikuttaa yötäpäivää ja Repe Rekkamies joka sitä kipsiä kuskaa,,on siinä jo rahan ottajia riittämiin.
-SS-
Kipsin suhteen pelkkää rahan tuhlausta koko touhu, mutta urakoitsijoiden ja autoukkojen taksat ovat sen verran pieniä, että ei niillä juhlita.
-
Taas joku länkyttää norjalaisista.
Unto Urakoitsija joka sitä kuormaajan kauhaa keikuttaa yötäpäivää ja Repe Rekkamies joka sitä kipsiä kuskaa,,on siinä jo rahan ottajia riittämiin.
-SS-
Kipsin suhteen pelkkää rahan tuhlausta koko touhu, mutta urakoitsijoiden ja autoukkojen taksat ovat sen verran pieniä, että ei niillä juhlita.
Ja ne tekee sentään oikeita töitä ja tuottaa lisäarvoa tilaajalleen.
-
No toimiiko tuo kipsi maanrakenteen parantajana. Meinasin tilata mutta taidan käyttää kalkkia. Jos se vielä tulee jonkun tuen piiriin, niin eihän kipsiä sitten kannata tilata. Toimittajat ei varmaan nosta hintoja sen tuen verran eihän. Ei varmasti ei... Varmaan nostavat enemmän kuin se tuki on...
Nyt olisi muuten mielenkiintoista pyytää joka vuosi kipsistä tarjous ja katsoa kuinka käy jos se tuetuksi tulee.
-
Kansa on aivan kipsissä....
-
Kipsivalkoinen on uusi musta...
Puolassa se kipsivuori joka vuoti mereen vaikka ei pitänyt... siinä polakeille yhtä lailla merenpelastustyötä kun pelmuuttavat sen matalaksi. Kaikki sinne SS:n perässä osingoille, puukengät jalkaan ja rekan rattiin.
-
No toimiiko tuo kipsi maanrakenteen parantajana. Meinasin tilata mutta taidan käyttää kalkkia. Jos se vielä tulee jonkun tuen piiriin, niin eihän kipsiä sitten kannata tilata. Toimittajat ei varmaan nosta hintoja sen tuen verran eihän. Ei varmasti ei... Varmaan nostavat enemmän kuin se tuki on...
Nyt olisi muuten mielenkiintoista pyytää joka vuosi kipsistä tarjous ja katsoa kuinka käy jos se tuetuksi tulee.
Jos pH:t on korkealla, mutta kalsium magnesium suhde metsässä niin silloin kai tuota kipsiä tyrkytetään. Mutta mikäli pH:t alhaalla ja vaikka Ca Mg suhde edelleen metsässä niin sitten Kalsiitti kalkki. Ja kaikkihan perustuu siihen, että viljavuusnäyte on edustava ja totuudenmukainen siitä muokkauskerroksesta. Savilla magnesium pitoisuus nousee luonnostaan syvemmälle mentäessä. Eli kyntäminen savilla kannattaisi lopettaa kokonaan jos haluaa maan rakenteen pitää kunnossa. Tiivistymät tulisi korjata muulla tavoin (jankkurointi).
Tällänen mainospuhe muistui mieleen.
-
Ja kun viljan ym. satokasvien hinta on matalalla... kannattaa keskittyä maanparannukseen. On mistä ottaa silloin kun hinnat nousevat. Jos nousevat.
-
>ottaa silloin kun hinnat nousevat
Ei nouse niinkauan kun on sosialistien käsissä touhut
-
Yhtään ihmettelisi vaikka Yara loppais tukikelpoisen viljelyn vaatimukseksi kipsin levityksen joka niemeen notkoonkunnes kipsi
kasat Siilinjärvellä olis rahaksi muutettu. Ttoimari sais norjassa taas retostella jälleen erinomaisella tuloksella ja osingon maksukyvyllä.
Voisi tullakin ja jos tulisi, niin tämäkin olisi taas kansallinen päätös ja kansallinen moka ;D ;D
Kuten 99% tästä muustakin "EU:n ongelmasta" on juurikin kansallisiin päätöksiin perustuvaa hölmöilyä :D
Vai 99%...😅
...hauska poika...😅
-
Kipsi tulee ja jyrää, se on halpaa ja hyvää. https://yle.fi/uutiset/3-10220295
- Ja Tahkovuoren korottaminen jää tekemättä koska pian Siilinjärvellä ei kaivosjätettä ole. Ehkä rakentaminenkin kallistuu kipsilevyjen hinnan noustessa.
-
No toimiiko tuo kipsi maanrakenteen parantajana. Meinasin tilata mutta taidan käyttää kalkkia. Jos se vielä tulee jonkun tuen piiriin, niin eihän kipsiä sitten kannata tilata. Toimittajat ei varmaan nosta hintoja sen tuen verran eihän. Ei varmasti ei... Varmaan nostavat enemmän kuin se tuki on...
Nyt olisi muuten mielenkiintoista pyytää joka vuosi kipsistä tarjous ja katsoa kuinka käy jos se tuetuksi tulee.
Ilmituuma, sitten olis mustaavalkoisella asiasta josta voidaan jo nyt olla varmoja.
-
Mikäs siinä on kun mulla on muutama lohko joihin ei ole kohta kahteenkymmeneen vuoteen laitettu muruakaan fosforia, pelkkää typpeä vaan ja silti on tuoreimmassakin analyysissä fosforit tapissa. Eikö ne huuhtoudu millään kun ei niitä ilmeisesti viljakaan pysty kuluttamaan ::)
-
Mikäs siinä on kun mulla on muutama lohko joihin ei ole kohta kahteenkymmeneen vuoteen laitettu muruakaan fosforia, pelkkää typpeä vaan ja silti on tuoreimmassakin analyysissä fosforit tapissa. Eikö ne huuhtoudu millään kun ei niitä ilmeisesti viljakaan pysty kuluttamaan ::)
Onko pH korkea. Tuo Suomessa käytetty hapan ammoniumasetaattiuutto valehtelee aivan hirveästi pH:n ollessa korkea. Menetelmä on kehitetty 1955, jolloin peltojen pH oli lähempänä 5,6:tta, kuin kuutta. Vesiuutto tai Cacl2 uutto sopisi nykypelloille paljon paremmin kuvaamaan kasvien fosforinsaantia.
-
Mikäs siinä on kun mulla on muutama lohko joihin ei ole kohta kahteenkymmeneen vuoteen laitettu muruakaan fosforia, pelkkää typpeä vaan ja silti on tuoreimmassakin analyysissä fosforit tapissa. Eikö ne huuhtoudu millään kun ei niitä ilmeisesti viljakaan pysty kuluttamaan ::)
Niin, eihän fosfori maasta tosiasiassa juurikaan huuhtoudu, vain vihervasuri virkamiesten mielestä Itämereen saakka. Lannoitevannas kun tukossa niin heti keltainen raita. Viimeviikon keskiviikon MaasTullissa oli Jukka Tuorin ansiokas kirjoitus asiasta, täyttä asiaa. Miksikähän Pohjanlahti ei ole levästä vihreä vaikka sinne laskee kaikki Pohjanmaan joet alueelta, jossa todella voimaperäinen viljely. Samaisen lehden pääkirjoituksessa oli myös asiaa ja virkamiehen kommentti Hesan hulevesistä ja puhdistamon ylivuodoista. Kuulemma ei meressä ole näkynyt kakkaroita eikä vc-paperia! Onkohan nähty lannoiterakeita, kysyn vaan?
-
Mikäs siinä on kun mulla on muutama lohko joihin ei ole kohta kahteenkymmeneen vuoteen laitettu muruakaan fosforia, pelkkää typpeä vaan ja silti on tuoreimmassakin analyysissä fosforit tapissa. Eikö ne huuhtoudu millään kun ei niitä ilmeisesti viljakaan pysty kuluttamaan ::)
Niin, eihän fosfori maasta tosiasiassa juurikaan huuhtoudu, vain vihervasuri virkamiesten mielestä Itämereen saakka. Lannoitevannas kun tukossa niin heti keltainen raita. Viimeviikon keskiviikon MaasTullissa oli Jukka Tuorin ansiokas kirjoitus asiasta, täyttä asiaa. Miksikähän Pohjanlahti ei ole levästä vihreä vaikka sinne laskee kaikki Pohjanmaan joet alueelta, jossa todella voimaperäinen viljely. Samaisen lehden pääkirjoituksessa oli myös asiaa ja virkamiehen kommentti Hesan hulevesistä ja puhdistamon ylivuodoista. Kuulemma ei meressä ole näkynyt kakkaroita eikä vc-paperia! Onkohan nähty lannoiterakeita, kysyn vaan?
Samaa ihmettelen tuon pohjanlahden kohdalla. Joku viisaampi mulle sitten kertoi siitä jonkin teorian jota en kyllä enää muista. Mutta kyllä se niin on, että maatalous se suurin saastuttaja. Äläkä yritä siellä selittää mitään...
-
Samaisen lehden pääkirjoituksessa oli myös asiaa ja virkamiehen kommentti Hesan hulevesistä ja puhdistamon ylivuodoista. Kuulemma ei meressä ole näkynyt kakkaroita eikä vc-paperia! Onkohan nähty lannoiterakeita, kysyn vaan?
Vantaanjoessa ainakin on näkynyt wc-paperia maatalouden päästöjen jäljiltä. Kuulemma nurmijärven jätevedenpuhdistamon purkuputken viereiseltä pellolta valunut ravinteet jokeen.
-
Samaisen lehden pääkirjoituksessa oli myös asiaa ja virkamiehen kommentti Hesan hulevesistä ja puhdistamon ylivuodoista. Kuulemma ei meressä ole näkynyt kakkaroita eikä vc-paperia! Onkohan nähty lannoiterakeita, kysyn vaan?
Vantaanjoessa ainakin on näkynyt wc-paperia maatalouden päästöjen jäljiltä. Kuulemma nurmijärven jätevedenpuhdistamon purkuputken viereiseltä pellolta valunut ravinteet jokeen.
Eli siinä putken vieressä pellolla sakotetaaan heti valumista,mutta jätevesipuhdistamon purkuputken valumat tuotokset ei kiinnosta ketään.Onkohan tässä kyse tuilla kyykyttämisestä vai yksinkertaisesti äärettömästä typeryydestä.
-
Metsäteollisuudenkin jätteille avautumassa hyvät markkinat. No, sentään monia etuja verrattuna kipsiin. https://yle.fi/uutiset/3-10263878
-
Tota kotkan "ravinnekuitua" on soilfood jo pari vuotta tyrkyttänyt. En oo vielä tilannut. Tais olla vitosen tonni levitettynä ja 40tonnia hehtaarille. Koko alalle kun vetäis niin olishan siinä rekka poikineen :)
-
Edes veljesten kesken ei päästä yksimielisyyteen kipsin järkevyydestä.
Kipsin aika ravinnevalumien ehkäisyssä on Ilkka Herlinin mielestä ohi – veli Antti Herlin on toista mieltä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1419596)
-
Edes veljesten kesken ei päästä yksimielisyyteen kipsin järkevyydestä.
Kipsin aika ravinnevalumien ehkäisyssä on Ilkka Herlinin mielestä ohi – veli Antti Herlin on toista mieltä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1419596)
Tavallaan molemmat oikeassa . Thorsviikin pellot kyllä hyvässä kunnossa .
-
Aurajoen uomia kun katselee,niin jokipenkoista valuu savea jokeen joka vuosi tonneittain,
ihan itsekseen. Sama viljeleekö siellä yläpuolelen pelloilla joku jotain vai ei. Viherkaistaa
niissä on ollut jo parikymmentä vuotta. Salojoki taitaa mennä samoilla jutuilla. Ja joku Sirppujoki?
-
Edes veljesten kesken ei päästä yksimielisyyteen kipsin järkevyydestä.
Kipsin aika ravinnevalumien ehkäisyssä on Ilkka Herlinin mielestä ohi – veli Antti Herlin on toista mieltä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1419596)
Jumalaporukasta puuttuu vielä joku tubettaja tai bb-tähti. Nämä kaikki ovat aina oikeassa.
-
ja kun on etelästä niiin sorkkiksen mkieleen jokainen... mut onko tuo ihan oikein???
-
ja kun on etelästä niiin sorkkiksen mkieleen jokainen... mut onko tuo ihan oikein???
Hyppää nyt jo johonkin . Antti Herlin on tolkun mies . Tilanahoitaja Vaimoineen hoitaa suoramyynnin ja pellot ensluokkaisesti . Emolehmakarja on hyvin hoidettu . Tykkään .
Ilkka Herlin on siinä oikeassa et pellonkunto on paraslääke valumien ehkäisyyn . Pellon pitää olla kuin pesusieni joka ottaa itseensä veden ja ravinteet ja luovuttaa ne kun kasvi sitä tarvitsee .
Tehkää asiat mitä parempi sato vaatii , kalkitkaa ja valitkaa hyvä esikasvi .
Kuka viisas mies näin sanoi oli Seppo Lohtaja .
Politiikassa jyrkästi eri mieltä mutta maataloudessa samaa mieltä . Seppo ei nimittäin haukkunut tehoviljelijöitä vaan seurasi sitäkin alaa .
-
ja kun on etelästä niiin sorkkiksen mkieleen jokainen... mut onko tuo ihan oikein???
Hyppää nyt jo johonkin . Antti Herlin on tolkun mies . Tilanahoitaja Vaimoineen hoitaa suoramyynnin ja pellot ensluokkaisesti . Emolehmakarja on hyvin hoidettu . Tykkään .
Ilkka Herlin on siinä oikeassa et pellonkunto on paraslääke valumien ehkäisyyn . Pellon pitää olla kuin pesusieni joka ottaa itseensä veden ja ravinteet ja luovuttaa ne kun kasvi sitä tarvitsee .
Tehkää asiat mitä parempi sato vaatii , kalkitkaa ja valitkaa hyvä esikasvi .
Kuka viisas mies näin sanoi oli Seppo Lohtaja .
Politiikassa jyrkästi eri mieltä mutta maataloudessa samaa mieltä . Seppo ei nimittäin haukkunut tehoviljelijöitä vaan seurasi sitäkin alaa .
Kalkita todellakin kannattaa; saa fosforit liukoiseksi ja liikkumaan, saadaan levät paremmin kukkimaan. Jos ja kun Herlin on itämerisäätiön rahoittaja ja emäntäkin John Nurmisen säätiön ex-työntekijä, kyllä rupeaa Soilfoodin tuotteille markkinalovi löytymään, kun kovin tutkitaan ja lobataan.
Jos vaikka Herlin nyt ensin pistäisi perintömiljardit haisemaan ja pumppaisi Itämeren tyhjäksi ja puhdistaisi Puolan ja Venäjän rannat sekä kaivaisi pohjasta fosfaatit takaisin, niin siis jos oikeasti haluaa Itämerensä puhtaaksi. Cargotekki yksistään tuottaa ei-hiilidioksidivapaita bisnesvoittoja ainakin noin kuuden miljoonan päästötonnin verran joka vuosi. Kyllä niillä kelpaa heppoja aineenvaihduttaa siellä kartanon mailla.
-SS-
-
Herlin väittää siis että kipsikäsittely pitää uusia 3-4 vuoden välein. No kuinkas useasti pitää uusia hänen firmansa Soilfoodin maanparannuskuidun käsittely ?
-
ja kun on etelästä niiin sorkkiksen mkieleen jokainen... mut onko tuo ihan oikein???
Hyppää nyt jo johonkin . Antti Herlin on tolkun mies . Tilanahoitaja Vaimoineen hoitaa suoramyynnin ja pellot ensluokkaisesti . Emolehmakarja on hyvin hoidettu . Tykkään .
Ilkka Herlin on siinä oikeassa et pellonkunto on paraslääke valumien ehkäisyyn . Pellon pitää olla kuin pesusieni joka ottaa itseensä veden ja ravinteet ja luovuttaa ne kun kasvi sitä tarvitsee .
Tehkää asiat mitä parempi sato vaatii , kalkitkaa ja valitkaa hyvä esikasvi .
Kuka viisas mies näin sanoi oli Seppo Lohtaja .
Politiikassa jyrkästi eri mieltä mutta maataloudessa samaa mieltä . Seppo ei nimittäin haukkunut tehoviljelijöitä vaan seurasi sitäkin alaa .
Kalkita todellakin kannattaa; saa fosforit liukoiseksi ja liikkumaan, saadaan levät paremmin kukkimaan. Jos ja kun Herlin on itämerisäätiön rahoittaja ja emäntäkin John Nurmisen säätiön ex-työntekijä, kyllä rupeaa Soilfoodin tuotteille markkinalovi löytymään, kun kovin tutkitaan ja lobataan.
Jos vaikka Herlin nyt ensin pistäisi perintömiljardit haisemaan ja pumppaisi Itämeren tyhjäksi ja puhdistaisi Puolan ja Venäjän rannat sekä kaivaisi pohjasta fosfaatit takaisin, niin siis jos oikeasti haluaa Itämerensä puhtaaksi. Cargotekki yksistään tuottaa ei-hiilidioksidivapaita bisnesvoittoja ainakin noin kuuden miljoonan päästötonnin verran joka vuosi. Kyllä niillä kelpaa heppoja aineenvaihduttaa siellä kartanon mailla.
-SS-
Ei kai sosialismi noin pitkälle ole edennyt et toisten keräämiä rahoja pitäis olla käyttämässä muiden tarkoitusperiin .
-
Mikä ihme se on, jos joku herliini herää yhtäkkiä ja tajuaa että kipsiä pitää levittää muutaman vuoden välein, jotta flokkivaikutusta voidaan ylläpitää? Tämäkin asia on agrossa ollut jo tiedossa vuosia sitten.
Ja sorkan on aivan turhaa verrata herliinien maajusseilua ja tilanhoitoa keskiverto maajusseiluun. Heillä on varaa epäonnistua jusseilussa, koska heidän leipä ei lopu. Kädestä suuhun elävälle tilalliselle, tuollaisten raharikkaiden "neuvot" saattavat alkaa harmittamaan. Sen vuoksi mediassakin olisi hyvä kertoa kokonaiskuvaa toiminnasta, että onhan sitä toimeentuloa muualtakin kuin maataloudesta.
-
Mikä ihme se on, jos joku herliini herää yhtäkkiä ja tajuaa että kipsiä pitää levittää muutaman vuoden välein, jotta flokkivaikutusta voidaan ylläpitää? Tämäkin asia on agrossa ollut jo tiedossa vuosia sitten.
Ja sorkan on aivan turhaa verrata herliinien maajusseilua ja tilanhoitoa keskiverto maajusseiluun. Heillä on varaa epäonnistua jusseilussa, koska heidän leipä ei lopu. Kädestä suuhun elävälle tilalliselle, tuollaisten raharikkaiden "neuvot" saattavat alkaa harmittamaan. Sen vuoksi mediassakin olisi hyvä kertoa kokonaiskuvaa toiminnasta, että onhan sitä toimeentuloa muualtakin kuin maataloudesta.
Saa ne toimeentuloa muualtakin kuin maataloudesta mutta on siittä maataloudestakin tuloa Antin perheelle . Tilanhoitaja aamulla totes et sentää 400 ha kylvetty ja 100 ha jäljellä .
-
Vetästään kadulta joku mestari ja annetaan sille 500 ha peltoa sekä tarvittavat pelit ja vehkeet. Voi tapahtua mitä vain. No tehdään niin, että myydään samalle mestarille 500 ha peltoa yms. Maltillisella 13 000 euron hehtaarihinnalla.
Minkälaisia marginaaleja sitten onkaan, mutta kaksikin prosenttia korkoa alkujytkystä pelkän pellon osalta olisi se 130 donaa. Plus sitten kaikkien niiden muiden puitteiden kulut, kuten koneet, rakennukset ja ne elukat.
Jos tämä mestari on tyhjätasku, siinä voi alkaa jännittää. Rahalla saa ja pääsee, jolloin materiaaliset asiat muuttuvat usein yksinkertaisiksi.
Soilfood ike alkoi lobbaaman jatkuvaa kasvatusta, koska avohakkuun jälkeinen uuden puuston perustaminen ja ylläpito ulkopuolisella työvoimalla ei olekaan kannattavaa. Sen sijaan jatkuvassa kasvatuksessa voi vaan katsoa, kun puuta kaatuu ja massia virtaa kotiin päin. Silloin sen täytyy olla paras ratkaisu metsätalouteen. Tavallisesti tämä uuden metsän alkuun auttaminen on tapahtunut metsänomistajan omalla työllä, jonka näkyvä hyöty on useimmiten parempi fyysinen kunto ja verovähennykset.
-
Vetästään kadulta joku mestari ja annetaan sille 500 ha peltoa sekä tarvittavat pelit ja vehkeet. Voi tapahtua mitä vain. No tehdään niin, että myydään samalle mestarille 500 ha peltoa yms. Maltillisella 13 000 euron hehtaarihinnalla.
Minkälaisia marginaaleja sitten onkaan, mutta kaksikin prosenttia korkoa alkujytkystä pelkän pellon osalta olisi se 130 donaa. Plus sitten kaikkien niiden muiden puitteiden kulut, kuten koneet, rakennukset ja ne elukat.
Jos tämä mestari on tyhjätasku, siinä voi alkaa jännittää. Rahalla saa ja pääsee, jolloin materiaaliset asiat muuttuvat usein yksinkertaisiksi.
Soilfood ike alkoi lobbaaman jatkuvaa kasvatusta, koska avohakkuun jälkeinen uuden puuston perustaminen ja ylläpito ulkopuolisella työvoimalla ei olekaan kannattavaa. Sen sijaan jatkuvassa kasvatuksessa voi vaan katsoa, kun puuta kaatuu ja massia virtaa kotiin päin. Silloin sen täytyy olla paras ratkaisu metsätalouteen. Tavallisesti tämä uuden metsän alkuun auttaminen on tapahtunut metsänomistajan omalla työllä, jonka näkyvä hyöty on useimmiten parempi fyysinen kunto ja verovähennykset.
Antti Herlin aloitti maanviljelijä uransa vuokratilalla , Hänen Isänsä olisi toivonut Hänestä tilanhoitajaa mutta Antti ei suostunut . Syyt voi lukea koneenruhtinas kirjasta . Anttia Vaimonsa kanssa sai vuokratilan pyörimään jonka jälkeen Pekka Herlinin mieli muuttui ja Kartano sai hyvän jatkajan . Tämän jälkeen Koneen hallitukseen ja sitä kautta johtajan pallille .
Ei tuo juttu keneltä hyvänsä onnistu .
-
Viljavuustutkimustuloksia: Kipsiä saaneiden lohkojen johtoluku nousi hiukan, PH laski 0,4 yksikköä ja rikkiluku nousi 10 -kertaiseksi. Kalsium-arvoissa ei näy muutosta. Saa nähdä miten muuttuvat seuraavan 5 vuoden aikana.
-
Eikös kipsi ole neuralisoiva, ei ihme että ph putoaa.
-
Eikös kipsi ole neuralisoiva, ei ihme että ph putoaa.
Hyvä vaan, että putoaa, niin optimaalisin pH tulee nopeammin saavutetuksi.
-
TäälläpäinTM levitettiin tänä syksynä koko peltoaukealle kipsiä. Lueskelin tämmöistä tutkimusta, jonka mukaan kipsiä ei kannattaisi levittää muualle kuin savimaille missä on runsaasti magnesiumia. Madot ja vesieliötkään ei tykkää liiasta kipsistä.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299973
-
Kipsillä on samankaltainen vaikutus kuin happosateellakin:
http://www.rantapuska.fi/olli/env/happosade.html
-
Kipsillä on samankaltainen vaikutus kuin happosateellakin:
http://www.rantapuska.fi/olli/env/happosade.html
Yli kaksikymmentä vuotta vanha kirjoitus, ajalta, jolloin rikkilaskeuma oli merkittävä. Mainittavaa on jutun lopussa oleva toimintaehdotus: "Ehkä luonnollisin tapa yrittää parantaa happamia järviä on kiihdyttää biologista tuottavuutta fosfaattilannoitteen avulla"
-SS-
-
[quote
Kipsillä on samankaltainen vaikutus kuin happosateellakin:
http://www.rantapuska.fi/olli/env/happosade.html
[/quote]
Yli kaksikymmentä vuotta vanha kirjoitus, ajalta, jolloin rikkilaskeuma oli merkittävä. Mainittavaa on jutun lopussa oleva toimintaehdotus: "Ehkä luonnollisin tapa yrittää parantaa happamia järviä on kiihdyttää biologista tuottavuutta fosfaattilannoitteen avulla"
-SS-
[/quote]
file:///C:/Users/hp7900/Downloads/Kipsi%20ei%20happamoita%20eik%C3%A4%20suolaa%20maatalousmaata%20(1).pdf
LUKE on puhunut,rahvas vaietkoon