Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Pōllumees - 23.12.16 - klo:10:51
-
Tulevaisuudessa poltetaan energiapuu pystymetsästä ?
Kyllä ,kun polttoprosessi uunissa on vain riittävän kuuma .
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/uskomukset-p%C3%A4%C3%A4laelleen-tuore-puu-palaa-kuivaa-paremmin-1.173368
-
Tulevaisuudessa poltetaan energiapuu pystymetsästä ?
Kyllä ,kun polttoprosessi uunissa on vain riittävän kuuma .
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/uskomukset-p%C3%A4%C3%A4laelleen-tuore-puu-palaa-kuivaa-paremmin-1.173368
Vuonna 2000 tarvitsin jo eläkkeellä olevan putkimiehen palveluksia. Hän kertoi mulle jo silloin että koivun hake pitää polttaa märkänä. Meinas että se sisältää silloin mahdollisimman paljon vetyä. Tuossa vaiheessa tietysti ajattelin, että nyt se viimeistään on seonnut. Muutenkin tiesi kaikesta kaiken ja lähes ainoana maailmassa. Empä olisi uskonut että se saattoi siis olla oikeassa. Toisaalta perusteli se tuota vedyn palamista toisellakin esimerkillä. Mitsusta kun oli mennyt kannentiiviste, niin auto ei meinannut kuulemma sammua ollenkaan. kait tuonkin joku viisas vielä joskus vahingossa toteaa. Nyt pidän vaan vanhan miehen harhana.
-
No vesihän on vetyä ja happea. Palo tapahtuma tarvitsee happea ja polttoainetta. Kumpaakin on vedessä. Ite Oon märkiä puita, en tuoreita polttanut. Vaatii piristi paperia että syttyy, mutta sitten kun palaa niin eroa ei oikeastaan ole. Ainut ettei hirveästi kärsi märkää puuta lisätä tai uuni sammuu.
-
Itse poltin kerran pari märkää tai puolimärkää hakekuormaa . Kyllä ne paloi , mutta ei se tehokkaalta vaikuttanut kun haketta kului enemmän kuin pressulla peitetyistä yli kesän kuivaneista rangoista haketettuista .
-
Itse poltin kerran pari märkää tai puolimärkää hakekuormaa . Kyllä ne paloi , mutta ei se tehokkaalta vaikuttanut kun haketta kului enemmän kuin pressulla peitetyistä yli kesän kuivaneista rangoista haketettuista .
Ei oo ollut tarpeeksi lämpöä. Saattaa tavan kattila sulaa jos tarpeeksi löylyä ottaa siitä että tuossa hommassa Palo tapapahtuma on täydellinen. Jutussahän sanottiin lämpötilan olevan 1000 astetta.
-
No vesihän on vetyä ja happea. Palo tapahtuma tarvitsee happea ja polttoainetta. Kumpaakin on vedessä. Ite Oon märkiä puita, en tuoreita polttanut. Vaatii piristi paperia että syttyy, mutta sitten kun palaa niin eroa ei oikeastaan ole. Ainut ettei hirveästi kärsi märkää puuta lisätä tai uuni sammuu.
Märkä ja tuore puu ovat eria asia. Veden vety-happi-sidoksen purkaminen vaatii enemmän energiaa kuin saatavan vedyn energiamäärä. Maasturin juttun mukaan puusta haihtuu kuivaessaan polttokelpoista tavaraa.
-
No vesihän on vetyä ja happea. Palo tapahtuma tarvitsee happea ja polttoainetta. Kumpaakin on vedessä. Ite Oon märkiä puita, en tuoreita polttanut. Vaatii piristi paperia että syttyy, mutta sitten kun palaa niin eroa ei oikeastaan ole. Ainut ettei hirveästi kärsi märkää puuta lisätä tai uuni sammuu.
Märkä ja tuore puu ovat eria asia. Veden vety-happi-sidoksen purkaminen vaatii enemmän energiaa kuin saatavan vedyn energiamäärä. Maasturin juttun mukaan puusta haihtuu kuivaessaan polttokelpoista tavaraa.
Sekin oli siinä jutussa. Se vaan vaatii kovan lämpötilan. Alkaa tavan leivinuuni hormista kivet tippua jos yrittää nostaa lämpötilaa siihen tonniin.
-
Itse poltin kerran pari märkää tai puolimärkää hakekuormaa . Kyllä ne paloi , mutta ei se tehokkaalta vaikuttanut kun haketta kului enemmän kuin pressulla peitetyistä yli kesän kuivaneista rangoista haketettuista .
Ei oo ollut tarpeeksi lämpöä. Saattaa tavan kattila sulaa jos tarpeeksi löylyä ottaa siitä että tuossa hommassa Palo tapapahtuma on täydellinen. Jutussahän sanottiin lämpötilan olevan 1000 astetta.
Joo ,ei tämä ollut epäselvää ,kirjoitukseni jäi kai kesken . Jäin ihmettelemään sitä miten se lypsyukon putkimies oli saanut niin korkeita palo lämpötiloja että oli tuolloin todennut samaa ?
-
Tämäpä hyvä tietää. Nyt voi myydä huoletta märkiä polttopuita.
-
kyllä jo 1970-luvulla palma de pahkajärvellä poltettiin kaatotuoretta koivua... sytytys vaati hieman enemmän... mutta lämmitti kaminassa ihan hyvin... ja eiks 1980-luvulla ollu joku kattilakin jossa oli ropsi palopäässä pystyssä ja lämmitti...? taas on keksitty ruutia lisää!
-
SAS se...
-
Noiden isojen teollisuusuunien polttoprosessit saattaa hieman erota omasta kattilasta, noissahan tietääkseni jatkuvasti tehdään koktaileja eri kuivuusasteen tavarasta ja ruiskutellaan jopa vettä sekaan jotta hormit pysyy puhtaana.
Vaikuttihan tuo äkkiseltään vähä aprillipilalta, mut toisaalta parhaat koivuklapit on tullut tehtyä melkein samana päivänä kaadetusta tavarasta. Motolla karsittu rankakin jos on kesää tiiviissä kasassa niin muutamassa viikossa maku muuttuu niin että kuivasta klapista huomaa eron.
-
No vesihän on vetyä ja happea. Palo tapahtuma tarvitsee happea ja polttoainetta. Kumpaakin on vedessä. Ite Oon märkiä puita, en tuoreita polttanut. Vaatii piristi paperia että syttyy, mutta sitten kun palaa niin eroa ei oikeastaan ole. Ainut ettei hirveästi kärsi märkää puuta lisätä tai uuni sammuu.
Märkä ja tuore puu ovat eria asia. Veden vety-happi-sidoksen purkaminen vaatii enemmän energiaa kuin saatavan vedyn energiamäärä. Maasturin juttun mukaan puusta haihtuu kuivaessaan polttokelpoista tavaraa.
Sekin oli siinä jutussa. Se vaan vaatii kovan lämpötilan. Alkaa tavan leivinuuni hormista kivet tippua jos yrittää nostaa lämpötilaa siihen tonniin.
palaminen näissä voimaloissa on ihan eri juttu, kuin poltto omassa pesässä. Maallikkona näiden prosessien ymmärtäminen on hankalaa, jos tähän tutkimusryhmäänkin nyt kuuluu kemian professoreja...
Näitä omia käytännön havaintoja on jokaisella ja kun saa taustaksi jonkun tutkimuksen joka tukee omia arvailuja on tyytyväinen. Nyt tässä sanotaan puun kuivatukseen ulkona pinossa vähentävän energiaa jopa 30% eli puu lahoaa samalla kun kuivuu, varsinkin lehtipuussa tämän huomaa parhaiten. Polttelin joskus ylivuotisia rankoja, jotka oli kasassa jo melkein polttokuivia, sitten aloin tekemään haketta tuoreemmasta/uudemmasta puusta. Kuivaus kylmäilmakuivurissa vie vähän sähköä, mutta luulisin sen säästyvän paremmassa hakkeen lämpöarvossa. Miten senkin sitten laskee... hakkeen kulutus on ainakin vähentynyt merkittävästi.
-
Veden haihduttaminen uunissa vaatii lämpöä ja se lämpö voidaan ottaa piipussa kiinni jäähdyttämällä pakokaasuja ja johtamalla tämä lämpö hyödyksi.
-
Pajan nurkassa on öljypannun edessä Warmax etupesä ja sinne voi alkulämmittelyjen jälkeen laittaa kaatotuoreita pöllinpätkiä. Siellä on kaasutustilassa pikkasen kuumat kelit..
Muuten on paholaisen keksintö koko miilu, puiden lisääminen mielenkiintoista kun koko laitos on täynnä puukaasua ja tempastaan luukku auki..
-
Kun vety palaa, siitä tulee vettä. Veden polttaminen on sama kuin polttelisi tuhkatkin uudestaan, turhaa.
Se on sitten eri asia jos sieltä puusta tosiaan haihtuu muuta palokelpoista veden mukana kuivuessa.
-
Kun vety palaa, siitä tulee vettä. Veden polttaminen on sama kuin polttelisi tuhkatkin uudestaan, turhaa.
Se on sitten eri asia jos sieltä puusta tosiaan haihtuu muuta palokelpoista veden mukana kuivuessa.
Korkean lämpötilan vuoksi se on vesihöyryä. Eli kun sivutuotteena vedestä eroaa korkean lämpötilan vuoksi vety ja happi toisistaan, niin vedyn palaessa syntyy vesihöyryä joka kuvaa täydellistä palamista.
Energia talouden kannalta ei ole järkevää erottaa vetyä ja happea toisistaan ja tuottaa vedyllä energiaa.
-
Pajan nurkassa on öljypannun edessä Warmax etupesä ja sinne voi alkulämmittelyjen jälkeen laittaa kaatotuoreita pöllinpätkiä. Siellä on kaasutustilassa pikkasen kuumat kelit..
Muuten on paholaisen keksintö koko miilu, puiden lisääminen mielenkiintoista kun koko laitos on täynnä puukaasua ja tempastaan luukku auki..
Warmax palvelut 15v täällä. Uskomaton polttolaite. Tuore märkä koivu palaa puhtaasti kun se kaasu syttyy, piipusta vain läpinäkyvää lämpövärinää. Ehkä siinä jotain sen kosteuden kanssa jotai hyötyä, kun se palaa korkeilla lämmöillä?
Mitä sille vedelle mitä tuoreessa puussa on kun se yhtäkkiä joutuu 1000c asteeseen?
Mutta, puuta se hukkaa, nyt se warmax pitäis kunnostaa, poltettu ilman etupesää, ihmetelly miten vähän puuta mennyt
-
Pajan nurkassa on öljypannun edessä Warmax etupesä ja sinne voi alkulämmittelyjen jälkeen laittaa kaatotuoreita pöllinpätkiä. Siellä on kaasutustilassa pikkasen kuumat kelit..
Muuten on paholaisen keksintö koko miilu, puiden lisääminen mielenkiintoista kun koko laitos on täynnä puukaasua ja tempastaan luukku auki..
Warmax palvelut 15v täällä. Uskomaton polttolaite. Tuore märkä koivu palaa puhtaasti kun se kaasu syttyy, piipusta vain läpinäkyvää lämpövärinää. Ehkä siinä jotain sen kosteuden kanssa jotai hyötyä, kun se palaa korkeilla lämmöillä?
Mitä sille vedelle mitä tuoreessa puussa on kun se yhtäkkiä joutuu 1000c asteeseen?
Mutta, puuta se hukkaa, nyt se warmax pitäis kunnostaa, poltettu ilman etupesää, ihmetelly miten vähän puuta mennyt
Tarviis varmaan sen hukkalämmön talteenoton pakoputkeen.
-
Pajan nurkassa on öljypannun edessä Warmax etupesä ja sinne voi alkulämmittelyjen jälkeen laittaa kaatotuoreita pöllinpätkiä. Siellä on kaasutustilassa pikkasen kuumat kelit..
Muuten on paholaisen keksintö koko miilu, puiden lisääminen mielenkiintoista kun koko laitos on täynnä puukaasua ja tempastaan luukku auki..
Warmax palvelut 15v täällä. Uskomaton polttolaite. Tuore märkä koivu palaa puhtaasti kun se kaasu syttyy, piipusta vain läpinäkyvää lämpövärinää. Ehkä siinä jotain sen kosteuden kanssa jotai hyötyä, kun se palaa korkeilla lämmöillä?
Mitä sille vedelle mitä tuoreessa puussa on kun se yhtäkkiä joutuu 1000c asteeseen?
Mutta, puuta se hukkaa, nyt se warmax pitäis kunnostaa, poltettu ilman etupesää, ihmetelly miten vähän puuta mennyt
Eikös noissa ole pikemminkin se vaiva, ettei kuivaa tai liian kuivaa pysty polttamaan. Lämpöhäviöt kasvaa entisestään jne. Tuossa yksi vain aikoinaan kertoi, että märkä menee, mutta pahimmillaan kosteus tiivistyy johonkin muualle. Esim hormiin tai vaikka vähän liian kylmään kattilaan. Puusta lähtevä kosteus ei mun mielestä tuossa prosessissa välttämättä katoa mihinkään. Se siirtyy vain eteenpäin ja piipusta taivaalle.
-
Pajan nurkassa on öljypannun edessä Warmax etupesä ja sinne voi alkulämmittelyjen jälkeen laittaa kaatotuoreita pöllinpätkiä. Siellä on kaasutustilassa pikkasen kuumat kelit..
Muuten on paholaisen keksintö koko miilu, puiden lisääminen mielenkiintoista kun koko laitos on täynnä puukaasua ja tempastaan luukku auki..
Humahtaako silmille?
Pätee varmaan samat konstit kuin alapalokattilaankin, ettei kesken polton kannata päälliluukkua availla. Kespes kattilan kanssa tulee pelattua, niin että poltto seis vartti-puolituntia ennen täyttöluukun avausta. Silloin se ei juuri mitään savuta sisään ja saa rauhassa lapata puuta kattilaan.
-
Warmax voi tehä tulipallon jos avaa äkisti yläluukun. Vetoluukku kiinni, varovaisesti yläluukku auki sitten voi täyttää. Kuivaa kuusi tai mäntyä se tekee hiiloksen joka ei pala ja etupesä on kuin saunan kiuas. Yllättävän vähän tuhkaa ja nuohoojan astaan tulee vaaleeta tuhkaa vaan. Mutta suunitelen joku 30kw kääntispalo ja tankin korvaamaan noi nykyiset
-
Warmax voi tehä tulipallon jos avaa äkisti yläluukun. Vetoluukku kiinni, varovaisesti yläluukku auki sitten voi täyttää. Kuivaa kuusi tai mäntyä se tekee hiiloksen joka ei pala ja etupesä on kuin saunan kiuas. Yllättävän vähän tuhkaa ja nuohoojan astaan tulee vaaleeta tuhkaa vaan. Mutta suunitelen joku 30kw kääntispalo ja tankin korvaamaan noi nykyiset
Juu se palaminen pitäis saada alas ennen täyttöä, eli pesä ns. sammuksiin. En tiedä saako etupesää kokonaan hiljenemään, vai saako se jostain aina ilmaa.
Palamishyötysuhde noissa on kova, mutta säteilyhäviöiden takia kokonaishyötysuhde on monesti alhainen. Pitäisi olla vain se vesikiertoinen vaippa..
-
Lisää juttua: http://yle.fi/uutiset/3-9466222
Voi tulevaisuudessa mennä puun hinnoittelu uusiksi tuoreuden/energiasisällön perusteella. Leimikosta parempi hinta jos hakepuu saadaan kelkottua kannolta kattilaan tietyn ajan sisällä... Kalikat vakuumiin jotta myyntikepoisuus säilyy. Parasta ennen. :D
-
Kyllähän sitä erämiehet tietävät, että talvipakkasilla tuore koivu palaa tulilla, kaatunut
ylivuotinen märkä ei. Sama tervaspuulla.
Uutisen lukemalla pari huomiota: vedyn osuus prosessissa ei tule kuumaa vettä polttamalla,
vaan tulikuumat höyryt irrottavat varsinkin koivun tuohesta vetyä, hiili jäänee poltettavaksi
varsinaisessa palossa.
Toinen asia luettuna artikkelista, minäkin saan uunini hyötysuhteen korkeaksi: avaan pellin,
laitan piipunnokkaan ILP ulkoyksikön ja sisäyksikön kamariin. Kummasti tulee lämpöä torppaan,
vaikka ei olisi tulta uunissa ollenkaan.
Että jos kuivattua haketta uudelleen kostutetaan, ei vastaavaa energiahyppäystä välttämättä löydy.
-SS-
-
Että jos kuivattua haketta uudelleen kostutetaan, ei vastaavaa energiahyppäystä välttämättä löydy.
-SS-
Siittä on jo tärpätti haihtunut.
-
mutta toisaalta; mietin aika monta kertaa kun ohi kuljen : että miksi noitakaan pinoja/kasoja ei ole laitettu käyttöön? vaan melkein kaksi vuottakin on läjät tien vierillä vastuksina.. ja sitten välillä tuntuu että joitain ei ole tarkoituskaan hakea polttoon...
-
No vesihän on vetyä ja happea. Palo tapahtuma tarvitsee happea ja polttoainetta. Kumpaakin on vedessä
Jos pilkot hapen ja vedyn vedestä erilleen, niin tuottaako se vai kuluttaako se nettoenergiaa?
Märän puun polttamisen energiahyöty on siinä että tuoreesta puusta saatu lisäenergia, eli siinä edelleen käytössä olevat polttokelvolliset yhdisteet, on suurempi kuin mitä kuluu hakkeessa olevan veden keittämiseen ja sen takaisintiivistämisen faasimuutoksen energiaeron talteenottoon.
Vesi pysyy H2O-muodossa koko ajan. Muuten koko laitos lähtisi maata kiertävälle radalle.
-
Vedellähän oli ns. muisti. Vettä potensoidaan esimerkiksi sekoittamalla vettä
polttoöljyyn suhteessa yksi litra vettä 99 litraan polttoöljyä. Saatua liuosta
potensoidaan kolme kertaa, yksi litra potensoitua liuosta 99 litraan polttoöljyä.
Lopputuloksena saatu potensoitu vesi voidaan syöttää uuniin, teho on huomattavasti
parempi kuin pelkällä järvivedellä.
-SS-
-
No vesihän on vetyä ja happea. Palo tapahtuma tarvitsee happea ja polttoainetta. Kumpaakin on vedessä
Jos pilkot hapen ja vedyn vedestä erilleen, niin tuottaako se vai kuluttaako se nettoenergiaa?
Märän puun polttamisen energiahyöty on siinä että tuoreesta puusta saatu lisäenergia, eli siinä edelleen käytössä olevat polttokelvolliset yhdisteet, on suurempi kuin mitä kuluu hakkeessa olevan veden keittämiseen ja sen takaisintiivistämisen faasimuutoksen energiaeron talteenottoon.
Vesi pysyy H2O-muodossa koko ajan. Muuten koko laitos lähtisi maata kiertävälle radalle.
Vesi on palanutta vetyä. Jos kertaalleen palaneen pilkkomiseen uudellen palavaksi aineiksi ja polttaminen tuottaisi enemmän energiaa kuin pilkkomiseen kului, niin se olisi ikiliikkuja...
-
Loppuuko maapallolta nyt sitten pian vesikin, jos sitä aletaan polttoaineena käyttämään?
-
ei nyt sentään, kun sitä sataa kuiteski joka vuosi... täällä!
-
No vesihän on vetyä ja happea. Palo tapahtuma tarvitsee happea ja polttoainetta. Kumpaakin on vedessä
Jos pilkot hapen ja vedyn vedestä erilleen, niin tuottaako se vai kuluttaako se nettoenergiaa?
Märän puun polttamisen energiahyöty on siinä että tuoreesta puusta saatu lisäenergia, eli siinä edelleen käytössä olevat polttokelvolliset yhdisteet, on suurempi kuin mitä kuluu hakkeessa olevan veden keittämiseen ja sen takaisintiivistämisen faasimuutoksen energiaeron talteenottoon.
Vesi pysyy H2O-muodossa koko ajan. Muuten koko laitos lähtisi maata kiertävälle radalle.
jos pitää lukita joku vastaus, niin tässä ollaan asian ytimessä :)
pitää olla kyky polttaa tuoretta puuta eli höyrystää pirusti vettä ja silti pitää lämpötila riittävän korkeana optimaaliseen palamiseen, sekä ottaa talteen veden höyrystämisen vaatima lämpöenergia ja palauttaa se hyötykäyttöön. Puun tuoreena sisältämä energiamäärä lienee niin paljon suurempi, että tämä em. prosessissa menetetty energia on lopulta pienempi. Se mukava haju joka juuri hakatusta puukasasta tulee ei ole ilmeisesti pelkkää "hajustetta"
Jos itse lykkään märkää puuta pesään, niin pesässä lämpö laskee ja tulee mustaa savua, sekä kuumaa vesihöyryä piipusta. Molemmat saadaan lämpölaitoksessa talteen ja hyödynnettyä. Jos taas puhdasta vetyä alkaa polttamaan, pitää olla pirun tarkkana :)
-
Totuus ei pala tulessakaan, sano sepeteuz kun pravdaa luki.
Ja onhan sillä eroa, onko ne puut kasteltu benziinillä vai verellä.
-
"Suomessa on maailman johtavaa tietoa bioenergian käytöstä"
"Lapualla huomattiin VAHINGOSSA että märkä puu palaa paremmin kuin kuiva"
Jotenkin nyt em. esimerkkien perusteella näyttää siltä että emme tiedä paljon mitään ja mahdollisen tiedon olemme saaneet yritys ja erehdys periaatteella vahingossa.
Toivotaan että bioenergian vientihankkeet esim. Intiaan ovat paremmalla pohjalla.
Vatimustasoa ja valvontaa ylopistojen ja tutkimuslaitosten kohdalla on varmaankin syytä parantaa. Jos parempaan ei pystytä niin sitten voisi melkeinpä vaikka lopettaa.
-
Se höyrystynyt vesi pitää saada tiivistymään uudelleen vedeksi ja tämäkin energia pitää saada talteen. Nykyaikaisilla suurkattiloilla savunpesureineen tuo onnistuu.
-
Mites toi nyt oikein menee? Ensin höyrystetään ja sitten lauhdutetaan.
Kertokaas nyt joku termodynamiikkanero tuo juttu. Energiaa menee tuohon vesimolekyylinkin harjoittamiseen.
-
Se höyrystynyt vesi pitää saada tiivistymään uudelleen vedeksi ja tämäkin energia pitää saada talteen. Nykyaikaisilla suurkattiloilla savunpesureineen tuo onnistuu.
Mites toi nyt oikein menee? Ensin höyrystetään ja sitten lauhdutetaan.
Kertokaas nyt joku termodynamiikkanero tuo juttu. Energiaa menee tuohon vesimolekyylinkin harjoittamiseen.
Ei tuossa vesimolekyyliä hajoteta. Vedestä kyllä saisi vetyä ja happea, mutta pikaisesti haettuna löytyi vain sähköinen tapa hajottaa vettä. Yksinkertaista lämpöön perustuvaa tapaa ei tullut hetkessä vastaan. Teollisuudessa käytettävä vety taidetaan valmistaa metaanista.
Ensin käytetään energiaa märän puun kuivattamiseen eli höyrystetään vettä. Tämä energia menee pikkupesissä täysin hukkaan ja suurissakin ellei piipussa tai vissiin vasta piipun päässä ole lämmönvaihdinta (tai mikä se tässä tapauksessa nimeltään onkaan...), jolla saadaan poltossa höyryksi muuttuneen veden energia talteen eli höyry jäähtyy taas vedeksi. Periaatteessa samoin tapahtuu kun taloa lämmitetään ja kierrossa oleva vesi jäähtyy lämmittäessään taloa. Jää, vesi ja höyry ovat samaa ainetta, mutta ne sisältävät eri määrät energiaa.
-
Tuohan voisi olla Helsinginkin kivihiilestä luopuvaan lämmitykseen vastaus jos kerran polttoainetta tarvitaankin puolet aiotusta. Märkää puuta kattilaan, puolella trafiikilla ja vaivalla.
"Ari-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämmöstä arvioi, että kun laitoksella käytetään tuoretta puuta ja otetaan savukaasujen hukkalämpö talteen, puuta tarvitaan saman lämpöenergian tuottamiseksi 50–60 prosenttia vähemmän kuin kuivaa puuta, jonka hukkalämpöä ei kerätä modernilla lämmön talteenottoteknologialla.
"Ero on käsittämätön. Pinoissa kuivunutta hakkuutähdepuuta ei pitäisi polttaa enää lainkaan", Mattila sanoo."
Tutkimus vahvistaa: Tuore puu palaa kuivaa tehokkaammin http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.214616
-
eikös aikoinaan -80 luvulla ollut yks kattila jonka polttopäässä seisoi ropsi joka paloi siinä aikansa.. en löytänny mistää kuvaa tuosta vaikka kyllä siitä otin jossain näyttelyssä. muistaaksein tuo ropsi oli tuorekin vielä.