Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: bauer - 04.12.16 - klo:13:33
-
Käsittelen koulussa ruokahävikkiä, ja pitäisi saada tietää, paljonko viljatilalla kuluu polttoöljyä yhtä tuotettua ohrakiloa kohti.
Siihen pitäisi sisältyä sekä koneiden että kuivauksen polttoöljyt. Tilalta poiskuljetuksen ja siitä eteenpäin kulut ruokaketjussa osaan arvioida.
Karkea arvio riittää, eli ei tarvi alkaa kaivelemaan kirjanpitoa tämän vuoksi!
-
Äkkiä laskettuna noin 20-25 litraa per. ohra tonni ,öljyä kuulemma kuluu paljon myös lannoitteitten
tekemiseen.
-
Käsittelen koulussa ruokahävikkiä, ja pitäisi saada tietää, paljonko viljatilalla kuluu polttoöljyä yhtä tuotettua ohrakiloa kohti.
Siihen pitäisi sisältyä sekä koneiden että kuivauksen polttoöljyt. Tilalta poiskuljetuksen ja siitä eteenpäin kulut ruokaketjussa osaan arvioida.
Karkea arvio riittää, eli ei tarvi alkaa kaivelemaan kirjanpitoa tämän vuoksi!
Ei tohon mitään tarkkaa määrää voi ollakaan, tuo kaikki riippuu niin monesta tekijästä, työmenetelmistä ja hehtarisadosta kuivauskeleihin.
-
Lyhyellä matematiikalla äkkiseltään, karkeasti peltotöistä alle 10l/tonni, peltotyöt melko vakiot. Kuivaukset riippuu syksystä.
-
1 tonnin lannoitemäärän tuottamiseen menee jo sellaset ehkä 330 litraa öljyä. Jos superoa pistää 400 kg, niin öljyä/ha menee 130 litraa. Päälle polttoainekulut muokkauksista, kylvöistä, kasvinsuojelusta ja kuivauksesta. Yllättävän suuri luku tulee, olemme varsin öljyriippuvaisia.
-
1 tonnin lannoitemäärän tuottamiseen menee jo sellaset ehkä 330 litraa öljyä. Jos superoa pistää 400 kg, niin öljyä/ha menee 130 litraa. Päälle polttoainekulut muokkauksista, kylvöistä, kasvinsuojelusta ja kuivauksesta. Yllättävän suuri luku tulee, olemme varsin öljyriippuvaisia.
Kyl typpilannoitteiden tekoon menee maakaasua, ei öljyä.
-
1 tonnin lannoitemäärän tuottamiseen menee jo sellaset ehkä 330 litraa öljyä. Jos superoa pistää 400 kg, niin öljyä/ha menee 130 litraa. Päälle polttoainekulut muokkauksista, kylvöistä, kasvinsuojelusta ja kuivauksesta. Yllättävän suuri luku tulee, olemme varsin öljyriippuvaisia.
Haber Bosch prosessin alkuajoista on energiankulutus saatu vähenemään noin 25%:iin alkuperäisestä. Uudet katalyytit ovat mahdollistaneet minimissään noin 1,5 kg CO2 / kg N /1/, Öljylitra poltettaessa syntyy noin 2,7 kg hiilidioksidia. Eli paljon lainattu väite typpikilon tuottamisen tarvitsevan kolme litraa öljyä, on ehkä ollut hyvinkin totta, mutta on vähentynyt tehokkaampien katalyyttien ansiosta suunnilleen 6 dl :aan öljyä. Ja kyllä, luonnonkaasu on lähes yksinomainen vedyn lähde kyseisessä prosessissa. Voitaisiinhan se vety tehdä aurinkoenergiallakin. Tai vesivoimalla. Eli on kuitenkin melko joustava prosessi, jos maakaasusta tulee pula.
/1/ A Review of Greenhouse Gas Emission Factors for Fertiliser Production.
Wood, S Cowie A. Research and Development Division, State Forests of New South Wales.
Cooperative Research Centre for Greenhouse Accounting
For IEA Bioenergy Task 38
June 2004
-
Kiitokset tiedoista!
En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.
Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.
-
Laskin tuon lannoitekiloon menevän energiamäärän öljynä, tarvittava määrä kun on 11,7 GJ/tn. Varmaankin se nykyään maakaasun avulla valmistetaan, mutta fossiilinen polttoaine kuitenkin. Voidaan traktoritkin saada liikkumaan tuolla kaasulla. Synteettisten lannoitteiden valmistamiseen tarvittava energia on kuitenkin huomattava, selvästi yli 50% kokonaisenergiamäärästä, joka tarvitaan viljakilon tuottamiseen. Tuossahan juuri on yksi pointti, joka puoltaa luomua tuotantomenetelmänä, typpi tuotetaan aurinkoenergialla apilan juurinystyröiden avulla.
-
Kiitokset tiedoista!
En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.
Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.
Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.
Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..
-
Laskin tuon lannoitekiloon menevän energiamäärän öljynä, tarvittava määrä kun on 11,7 GJ/tn. Varmaankin se nykyään maakaasun avulla valmistetaan, mutta fossiilinen polttoaine kuitenkin. Voidaan traktoritkin saada liikkumaan tuolla kaasulla. Synteettisten lannoitteiden valmistamiseen tarvittava energia on kuitenkin huomattava, selvästi yli 50% kokonaisenergiamäärästä, joka tarvitaan viljakilon tuottamiseen. Tuossahan juuri on yksi pointti, joka puoltaa luomua tuotantomenetelmänä, typpi tuotetaan aurinkoenergialla apilan juurinystyröiden avulla.
Tuo GJ - määrä ei välttämättä ole itse prosessiin sitoutuva maakaasuvety ainoastaan mukana; siinä nähtävästi on tarvittava höyry ja muu ammoniakkisynteesi, ennen nämä menivät haaskuun, mutta siis osa prosesseista on lämpöä tuottavia, joten jos lannoitetuotantoyksikössä on lämmön hyödyntäminen mukana, kokonaisenergian määrä vähenee huomattavasti. Siksi CO2-päästöinä ( joka on melko hyvin eri tuotantomuotojen hiilijalanjälkeä mittaava) tehokkuus on lähes nelinkertaistunut sadan vuoden aikana, viimeiset uudistukset tehty 2000-luvulla.
Voisi verata vaikka siten, että jos laskemme sähkön tuottoa dieselgeneraattorilla, sen sähkön hinta on kallista ja tuotanto tehotonta, mutta jos kaikki hukkalämpö otetaan talteen esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, tehokkuus paranee huomattavasti.
-SS-
-
Olen laskeskellut yhden oman lohkon energiankäyttöä eri tuotantotavoilla. Olin ennen suorakylvössä, ja miellän sen vähiten energiaa kuluttavaksi kemiallisen viljelyn muodoksi. Nyt luomussa kiinnosti vertailla tuloksia. Laskin tiedot Enegia-akatemian tutkimuksien perusteella (2013) viiden vuoden viljelykierron ajalta. En tähän nyt liitä kaikkien vuosien omia tuloksia, vaan yhteenvedot. Lohko on kooltaan n. 7,5 ha.
Luomuna
Viljelykierron energiankulutus tällä lohkolla
Vuosi 1 5282
Vuosi 2 4498
Vuosi 3 4932
Vuosi 4 3258
Vuosi 5 889
Yhteensä kWh 18860
MJ 67895,29978
Öljynä 1902,36 l
Öljyä/ha 254,67 l
Sadot
Ruis 18675 kg
Härkäpapu 22410 kg
Kaura 18675 kg
Yhteensä 59760 kg
Energiankulutus/kg 1,136132861 MJ
Öljynä/kg 0,031833367 l
Luomun satotasoina olen käyttänyt viljoilla 2500 kg/ha, pavulla 3000 kg/ha.
Kemiallisesti suorakylvettynä luvut olisivat:
Yhteenvedot energiankulutuksesta:
Vuosi 1 15506
Vuosi 2 13193
Vuosi 3 18950
Vuosi 4 10673
Vuosi 5 18382
Yhteensä 76705
MJ 276137,9622
Litroina öljyä 7737,12
Litroina öljyä/ha 1035,759597
Sadot
Ohra 4 t 29880
Ruis 3,5 t 26145
Rypsi 1,5 t 11205
Härkäpap 4 t 29880
Vehnä 4 t 29880
126990
Energiankulutus/kg 2,174485882 MJ
Öljynä /kg 0,060927035 l
Harmillisesti näyttävät luvut menevän vähän sekaisin esikatselussa, mutta kai niistä selvää saa.
Kemiallisen viljelyn puolella ylivoimaisesti suurimman energiankulutuksen aiheuttaa lannoitteiden valmistus.
Perusteet laskelmilleni hain täältä:
http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/49/Energian%20k%C3%A4ytt%C3%B6%20ja%20seuranta%20maatiloilla.pdf
-
Tämä Don Essex:n laskelma on kiinnostava. vaikka luomun satotaso tunnetusti on alhaisempi, on sen energiakulutus/kg noin puolet perinteisesti viljellyn vastaavasta. Lannoitevalmistuksessa pitäsi siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin lähinnä aurinkoenergiaan. Samoin kierrätykseen, ihminen itse tuottaa jo melkoisen paljon metaania, sehän on käytännössä samaa kuin maakaasu. Mutta kun mikään ei saa maksaa, siinä lienee se perusongelma.
-
Tämä Don Essex:n laskelma on kiinnostava. vaikka luomun satotaso tunnetusti on alhaisempi, on sen energiakulutus/kg noin puolet perinteisesti viljellyn vastaavasta. Lannoitevalmistuksessa pitäsi siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin lähinnä aurinkoenergiaan. Samoin kierrätykseen, ihminen itse tuottaa jo melkoisen paljon metaania, sehän on käytännössä samaa kuin maakaasu. Mutta kun mikään ei saa maksaa, siinä lienee se perusongelma.
Tuossa on huomioitu myös se, ettei viherlannoitusvuosina tule lainkaan myytävää satoa. Lisäksi viherlannoitusnurmen päättämiseen on käytetty enemmän konetyötä vaativaa keskikesän kesantoa.
-
Tuo energia-akatemia ei selitä lähteitänsä.
Typpikilon tuottamiseen väitetty 13,67 kWh :n energiamäärä lienee ympäristöalan (jotka ensimmäisenä tietenkin alkoivat näitä energia- ja hiilidioksiditaseita laskemaan) paradigmoista lähtenyt.
Tuo energia-arvo näyttäisi olevan venäläisten hiiltä käyttävien ammoniakkitehtaiden. Mm. USA / Eurooppa , itse lannoitetuotteen valmistus jää neljäsosaan tuosta arvosta 8,1 kg vs. 2,2 kg /N kg
Ajattelun pohjaksi. Euroopan parhaat tehtaat siis tekevät nitraattityppikilon parhaimmillaan 2,2 kg CO2 / typpikilo ( <10 kWh öljynä) . Tämä typpikilo sitoo viiden tonnin sadolla /150 kgN noin 50-60 kg hiilidioksidia. Eli typpilannoite myös yllyttää kasvin keräämään sitä biomassaa pienemmältä peltoalalta, jota hyödynnetään siten tehokkaammin tai vähemmän tehokkaasti edelleen. Ja voidaan säästää soita ja metsiä laajojen laidunten ja nurmiviljelyn paineilta.
En väitä, että lannoitetehdas olisi puolueeton, mutta jokainen voi laskea auki ne CO2/energialuvut, ns. "ympäristötietoisten tutkimusryhmien" käyttämät parametrit ovat vähintään epäselvät ja ylimalkaiset, eipä heilläkään intressinä ole löytää pienennyksiä lukuihin, koska ovat omalta osaltaan pyrkimässä vaikuttamaan, voi vain arvailla, mihin suuntaan, mutta eivät ainakaan arvovapaita ole omista lähtökohdistaankaan katsoen.
http://www.yara.fi/lannoitus/ymparisto/reducing-carbon-footprint/fertilizer-life-cycle-perspective/life-cycle-analysis-of-ammonium-nitrate/
Sannin Väisäsen väitöskirjassa /1/ arvioidaan suon ja sademetsän raivauksen mihin tahansa maatalouskäyttöön tuottavan merkittävimmät hiilidioksidi ja näin ollen myös eneregiahäviöt, toinen suuri kasvihuonekaasuongelma on laajamittaisen karjankasvatuksen metaanipäästöt. Keinolannoitteiden valmistuksessa on jo kauan esimerkiksi N2O -päästöt laitettu suurilla kertoimilla mukaan hiilidioksidipäästöihin, ns. ekvivalentteina arvoina, vaikka ne eivät suoranaisesti ole energiankulutuksesta johtuvia. Nimenomaan karjankasvatuksen huonoa energiahyötysuhdetta ja metaanipäästöjä ei välttämättä ole osattu tai haluttu ottaa täysimääräisenä mukaan energia- tai etenkään hiildioksiditaseisiin.
/1/ Sanni Väisänen. Greenhouse gas emissions from peat and biomass-derived fuels, electricity and
heat — Estimation of various production chains by using LCA methodology. Lappeenranta 2014 161 p. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 567
Diss. Lappeenranta University of Technology ISBN 978-952-265-556-1, ISBN 978-952-265-557-8 (PDF), ISSN 1456-4491
-SS-
-
Ihmettelen hiukan, että miksi tavaomaisesti viljelevät karjan kasvattajat ei hyödynnä apilaa enemmän typen sitojana. Ehkä lannoitteet on "liian" halpoja?
-
Kiitokset tiedoista!
En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.
Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.
Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.
Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..
Mihin perustat tuon konetyön määrän? Sadot on pienemmät mutta konetyötä ja kuivaamista vähemmän 😋
-
Ei nyt kannata luomua vetää tähän mukaan.
On olemassa luomua, jossa toimitaan ei intensiivisesti, ainoastaan
maasta raputumalla ja typensitojilla autettuna. Se on juurikin se
vähiten energiaa kuluttava versio.
Mutta on teholuomua, joissa energiavirrat otetaan lehmän läpi
"puhdistettuna", tavanomaisen karjatalouden kautta, mahdollisesti
rehua ulkopuolelta tuottamalla eli ostamalla. Silloin ei välttämättä voi
verrata, kun tavanomaista ja luomua risteytetään.
Myäs luomutuen energiavirta, riippuen siitä, millä tavalla se
lisäverosatanen tuotetaan, jollakin metalliteollisuudella tai
energiaintensiivisellä puunjalostusteollisuudella, niin sieltähän
pulitetaan se osa puuttuvasta energiasta.
Niin, ei ole helppo mieltää, että rippuen maan teollisuuden
rakenteesta, voi setelirahassa olla sitoutuneena paljonkin
energiaa ja sen setelin syntymiseen tar***** reilustikin
CO2-päästöjä.
-SS-
-
Kiitokset tiedoista!
En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.
Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.
Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.
Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..
Mihin perustat tuon konetyön määrän? Sadot on pienemmät mutta konetyötä ja kuivaamista vähemmän 😋
Kyllä luomupeltoa pitää muokata samallalailla kun tavanomaistakin, lisäksi muu rikkojen kurittaminen mekaanisesti. Jos hehtaarisato on Luomussa 1-tonni ja tavanomaisessa 5-tonnia, tulee luomussa tonnia kohden moninkertainen konetyömäärä, eikös. Ja kait se luomutonni on syksyllä yhtä märkää kuivata kun tavanomainenkin, ellei jopa märjempää, kun sitä vesiheinän seasta rapsitaan.
Ja onhan luomun puintikin tonnia kohden hitaampaa kun tavan viljelyn, kun pitää kiertää tappurilla suurempia ala.
-
Ihmettelen hiukan, että miksi tavaomaisesti viljelevät karjan kasvattajat ei hyödynnä apilaa enemmän typen sitojana. Ehkä lannoitteet on "liian" halpoja?
Syitä on monenlaisia, jotkut jopa joissain tilanteissa ihan päteviä.
Jos peltoala niukilla lehmämäärään suhden, voi pelkästä lietteestä/virtsasta tulla sen verran typpeä että apilan menestys epävarmaa.
Toisaalta peltoalaa voi myös olla niin paljon tai niin kaukana, että lietettä ei saa järkevästi joka nurmilohkolle levitettyä.
Apila rajoittaa rankasti kasvinsuojeluaineiden valikoimaa ja käyttöikkunaa suojaviljalle ja etenkin tuotantovuosille.
Ruokinta heinistä tehdyllä säilörehulla on helppoa. Ruokintasuunnitelmien teko suoraviivaista eikä tarvetta miettiä mitään kertoimia sinne sun tänne. Peltoon ripotellusta typpimäärästä voi aika hyvin arvioida etukäteen paljonko sadossa on raakavalkuaista ja täydentää sen mukaan. Samasta pellosta pystyy tekemään rehut kaikille eläinryhmille - osan vaan korjaa enemmän tai vähemmän myöhemmin. Ylijäämän voi paalata kuivaksi heinäksi ja myydä pois tai säilöä vuosia.
-
Kiitokset tiedoista!
En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.
Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.
Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.
Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..
Mihin perustat tuon konetyön määrän? Sadot on pienemmät mutta konetyötä ja kuivaamista vähemmän 😋
Kyllä luomupeltoa pitää muokata samallalailla kun tavanomaistakin, lisäksi muu rikkojen kurittaminen mekaanisesti. Jos hehtaarisato on Luomussa 1-tonni ja tavanomaisessa 5-tonnia, tulee luomussa tonnia kohden moninkertainen konetyömäärä, eikös. Ja kait se luomutonni on syksyllä yhtä märkää kuivata kun tavanomainenkin, ellei jopa märjempää, kun sitä vesiheinän seasta rapsitaan.
Ja onhan luomun puintikin tonnia kohden hitaampaa kun tavan viljelyn, kun pitää kiertää tappurilla suurempia ala.
Juu tottahan tuo on. Kuinkahan moni tuota rikkojen mekaanista kuritusta harrastaa. Siis kynnön ja kevät äestyksen lisäksi.
-
Kiitokset tiedoista!
En tuota lannoitteiden osuutta ollut hoksannutkaan.
Koitan kasata näistä jonkunlaisen infopläjäyksen kutosluokkalaisille.
Huh... muista mainita, että luomussa konetyön määrä on suunnaton/tuotettu viljakilo.
Lapsille täytyy kertoa totuus tästä ettei heistä kasva aivopestyjä pikku ituhippejä..
:D
Mulla ei ole tässä mitään luomu-/tehotuotanto -agendaa taka-ajatuksena.
Tarkoitus on käsitellä ruokahävikkiä kestävän kehityksen näkökulmasta; esim. kuinka paljon laskiämpäriin kannettu syömätön ruoka rasittaa ympäristöä.
-
Rikkaäkeellä ajetaan tarvittaessa, jos rikkoja liikaa. Muitakin keinoja on.
-
Rikkaäkeellä ajetaan tarvittaessa, jos rikkoja liikaa. Muitakin keinoja on.
(http://my.lpg-apps.org/uploads/application/pictures/1401725665_weed%20flammers%204.jpg)
http://www.lpg-apps.org/
-SS-
-
Proagrian edustaja kirjoitti hömppäheinistä tänään maastullissa. Mielestäni ei kuitenkaan kannata apilan kanssa puljata, kolme vuotta kun on timoteillä, niin siinä on maanparannusta riittävästi, sit taas viljalle.
-
Proagrian edustaja kirjoitti hömppäheinistä tänään maastullissa. Mielestäni ei kuitenkaan kannata apilan kanssa puljata, kolme vuotta kun on timoteillä, niin siinä on maanparannusta riittävästi, sit taas viljalle.
"Varjoisat, metsän reunustamat pienet lohkot, jotka eivät ole kunnolla tuottavia, kannattaa jättää reserviin nurmipeitteisiksi tai suunnata riistapelloiksi. Niidenkin kasvivalikoimassa on maata parantavia vaihtoehtoja, jolloin ne voidaan hyödyntää maan kunnostukseen, mutta mikä tärkeintä, samalla varmistetaan lohkojen pysyminen viljelykäytössä tulevia aikoja ja muuttuvia tilanteita ajatellen."
Miksi eurooppalaisen veronmaksajan pitäisi maksaa viljavuudeltaan vajaatuottoisen pellon "säilyttämisestä" kohta vuosikymmeniä "säilytetty", eikä mitään tarvetta ole tullut ? Se maksu ei kohdistu elintarvikkeiden hintojen alentamiseen, ei alenevien tuotehintojen kompensoimiseen (CAP) . Ympäristötukikaan ei sellaista oikeastaan voisi tukea, koska ympäristö voisi parhaiten kun tällainen hedelmällisyydeltään heikko maa kasvaa sitä mikä siihen parhaiten sopii, suota tai metsää.
Tärkein funktio on siis pellon nimikkeellä pidettävän joutomaan pääomantuotto, itse asiassa sellaisen lähes arvottoman maapalan tuotto on tuon hömppäheinän ansiosta paras pääoman tuotoltaan !
Nii ei liity aiheeseen, mutta Sivullinenpersoonallisuus aloitti, (osoittaa syyttävällä sormella häntä)
-SS-
-
Tärkein funktio on siis pellon nimikkeellä pidettävän joutomaan pääomantuotto, itse asiassa sellaisen lähes arvottoman maapalan tuotto on tuon hömppäheinän ansiosta paras pääoman tuotoltaan !
Nii ei liity aiheeseen, mutta Sivullinenpersoonallisuus aloitti, (osoittaa syyttävällä sormella häntä)
Eikö pellon pääomantuotto ole koko capin tarkoitus?
Viljanviljelijät eivät laske polttoaineenkulutusta, harrastus maksaa.
-
Eikö pellon pääomantuotto ole koko capin tarkoitus?
Ei. " Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksessa vuonna 1957
yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteiksi oli määritelty
1) maatalouden tuottavuuden kehittäminen, 2) maatalousväestön kohtuullinen tulotaso, 3) markkinoiden
vakauttaminen, 4) elintarvikkeiden saatavuuden varmistaminen ja 5) kohtuulliset kuluttajahinnat."
Hömppiksen tuet eivät tue kohtia 1) , 4) tai 5)
CAP tuki ei SUOmen liittyessä EU:hun itse asiassa aluksi ollut kovinkaan paljon nurmella, vaan kansallisella päätöksellä sitä sai niille "lahjoittaa" /1/ . Suomessa nähtävästi oli jonkinnäköisiä nurmivaltaisia tilatyyppejä, jotka halusivat myyntikasvien viljelijöiltä siirtää tukia oman nurmensa viljelyyn, ja jopa kesannoille. Tämä on selvästi näkyvissä, ja voidaan vain arvella, mihin tuotannonalaan tämä eniten toi hyötyjä.
Sivuvaikutuksena kaikkein heikkotuottoisimmat peltoheitot tulivat suurempien tukien piiriin.
/1/ MTT selvityksiä 62
-SS-
-
Kuis paljon niitä nurmitiloja oli joilla ei karjaa EU,n alkuvuosina?
-
Kuis paljon niitä nurmitiloja oli joilla ei karjaa EU,n alkuvuosina?
Tarkoitatko tuolla kysymyksellä sitä, että karjatalous mahdollisesti oli halunnut
kompensaatiota nurmilleen, muiden myyntikasvien viljelyn kustannuksella ?
-SS-
-
Tuo Haber-Boschin optimointi on tosissaan edennyt, itsekin olen luentokalvoihin saanut korjata hyötysuhdetta aika lailla sitten parinkymmenen vuoden takaa. Mutta ei tuo silti Don Essexin laskemia ympäri keikauta, kaventaa kyllä eroa merkittävästi.
Tässä tietty pätee se sama ongelma, kun keskustellessa luomutuotannosta tai mistä hyvänsä viljelyvaihtoehdosta: laitetaanko yhtälöön mahdollinen, paras käytännöllinen, tilastollinen keskiarvo vai kauhuskenarioluku.
Kaiken tämän jälkeenkin väkilannoitetyppi on suurin yksittäinen kasvinviljelyn energiankuluttaja ja biologinen typensidonta on niitä keskeisiä konsteja tähän juurisyyhyn puuttumiseen. Ja kun vanhoista pelloista on kaikki orgaaninen aines muokattu viimeisen 50 vuoden aikana taivaalle, niin CO2 -balanssin kannalta olisi syytä ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta sinne saataisiin sitä hiiltä takaisin.
-
Tuo Haber-Boschin optimointi on tosissaan edennyt, itsekin olen luentokalvoihin saanut korjata hyötysuhdetta aika lailla sitten parinkymmenen vuoden takaa. Mutta ei tuo silti Don Essexin laskemia ympäri keikauta, kaventaa kyllä eroa merkittävästi.
Tässä tietty pätee se sama ongelma, kun keskustellessa luomutuotannosta tai mistä hyvänsä viljelyvaihtoehdosta: laitetaanko yhtälöön mahdollinen, paras käytännöllinen, tilastollinen keskiarvo vai kauhuskenarioluku.
Kaiken tämän jälkeenkin väkilannoitetyppi on suurin yksittäinen kasvinviljelyn energiankuluttaja ja biologinen typensidonta on niitä keskeisiä konsteja tähän juurisyyhyn puuttumiseen. Ja kun vanhoista pelloista on kaikki orgaaninen aines muokattu viimeisen 50 vuoden aikana taivaalle, niin CO2 -balanssin kannalta olisi syytä ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta sinne saataisiin sitä hiiltä takaisin.
Mikkelissä aletaan tekemään biohiiltä, eikös se ole yks apu tuohon ongelmaan?
-
Tuo Haber-Boschin optimointi on tosissaan edennyt, itsekin olen luentokalvoihin saanut korjata hyötysuhdetta aika lailla sitten parinkymmenen vuoden takaa. Mutta ei tuo silti Don Essexin laskemia ympäri keikauta, kaventaa kyllä eroa merkittävästi.
Tässä tietty pätee se sama ongelma, kun keskustellessa luomutuotannosta tai mistä hyvänsä viljelyvaihtoehdosta: laitetaanko yhtälöön mahdollinen, paras käytännöllinen, tilastollinen keskiarvo vai kauhuskenarioluku.
Kaiken tämän jälkeenkin väkilannoitetyppi on suurin yksittäinen kasvinviljelyn energiankuluttaja ja biologinen typensidonta on niitä keskeisiä konsteja tähän juurisyyhyn puuttumiseen. Ja kun vanhoista pelloista on kaikki orgaaninen aines muokattu viimeisen 50 vuoden aikana taivaalle, niin CO2 -balanssin kannalta olisi syytä ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta sinne saataisiin sitä hiiltä takaisin.
Mikkelissä aletaan tekemään biohiiltä, eikös se ole yks apu tuohon ongelmaan?
Eiköhän tuo peltomaan orgaaninen aines pitäisi hoitaa itse viljelyssä eikä tekohengittää sitä ulkopuolelta. Sille biohiilelle voin kuvitella tässä sivilisaatiossa paljon muutakin käyttöä.
-
Mikkelissä aletaan tekemään biohiiltä, eikös se ole yks apu tuohon ongelmaan?
Eiköhän tuo peltomaan orgaaninen aines pitäisi hoitaa itse viljelyssä eikä tekohengittää sitä ulkopuolelta. Sille biohiilelle voin kuvitella tässä sivilisaatiossa paljon muutakin käyttöä.
Samaa mieltä. Kyllä peltomaan orgaaninen aines pitää hoitaa saamalla maa semmoiseen kuntoon, että kasvusto kasvattaa hyvän juuriston. Biohiilet, tuhkat, kaislanpätkä yms. kuulostavat siltä, että taas tarpeeksi ääntä pitämällä jotkut pääsevät eroon jätteistään tai saavat maataloudesta markkinan tuotteelleen jolle ei ole ostajia muualla... Biohiilellä on kyllä varmaan hyödyllisempääkin käyttöä kuin pellolle ajaminen.
Ja luomu sinäänsä ei ole kyllä toimiva vastaus. Lähellä oleva suuri luomutila on ahkerin maanmuokkaaja tällä seudulla, ja eikös muokkaaminen ole yksi tehokas tapa häivyttää orgaanista ainesta maasta. Viherlannoitus yms. höppäheinät yms. eivät myöskään ole luomun yksinoikeus tms.
-
Totta kyllä luomu itsessään ei ole ratkaisu maan ongelmiin tai maan kasvukunnon parantamiseen. Kaikki mitä luomussa voidaan tehdä maan parantamiseksi, voidaan tehdä myös kemiallisesti viljelemällä. Luomu on kyllä vielä riippuvaisempi maan hyvinvoinnista, joten siihen tulee kiinnittää huomiota enemmän. Luomussa joutuu muokkaamaan enemmän jotta rikat saataisi pidettyä kurissa. Toisaalta nurmiviljelyllä ja kasvivalinnoilla sekä kerääjäkasveilla pyritään korvaamaan muokkausten ja sadosta aiheutuneen orgaanisen aineksen poistuman. Olisi hienoa, jos kemiallisesti viljelevät tilat vain käyttäisivät näitä mahdollisuuksia. Täällä päin vain hyvin harva ns. tavanomainen tila vain viljelee maata säästävin keinoin. Ei pelkkä oljen jättäminen maahan lisää hiiltä. Siihen tarvitaan paljon lisää. Jossain näin laskelman, jossa hyvin onnistunut kerääjäkasvi voi korvata jopa 4000 kg sadon aiheuttaman orgaanisen aineksen poistuman. Kuinka usein tuota vain näkee? Härkäpapu voi lisätä maahan hiiltä yhtä paljon, kun sadossa poistuu. Ruis ja ilmeisesti muutkin syysviljat lienevät maaperän hiiltä jopa lisääviä kasveja. Mutta näistä toimista ei juuri mikään kunnolla lisää hiilen määrää. Siihen pystynee vain syväjuuriset nurmikasvit.
Suomalaisen Maaseudun mukaan tehokkaillakin keinoilla saatiin hiiltä lisättyä maahan niin hitaasti, että mitattavia tuloksia saatiin vasta 6 vuoden kuluttua.
Otan ilomielin vastaan vinkkejä, millä saisin maahan lisättyä nopeammin orgaanista ainesta. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä yritän lisätä, ja muokkauksia vähentää mahdollisuuksien mukaan.
-
Totta kyllä luomu itsessään ei ole ratkaisu maan ongelmiin tai maan kasvukunnon parantamiseen. Kaikki mitä luomussa voidaan tehdä maan parantamiseksi, voidaan tehdä myös kemiallisesti viljelemällä. Luomu on kyllä vielä riippuvaisempi maan hyvinvoinnista, joten siihen tulee kiinnittää huomiota enemmän. Luomussa joutuu muokkaamaan enemmän jotta rikat saataisi pidettyä kurissa. Toisaalta nurmiviljelyllä ja kasvivalinnoilla sekä kerääjäkasveilla pyritään korvaamaan muokkausten ja sadosta aiheutuneen orgaanisen aineksen poistuman. Olisi hienoa, jos kemiallisesti viljelevät tilat vain käyttäisivät näitä mahdollisuuksia. Täällä päin vain hyvin harva ns. tavanomainen tila vain viljelee maata säästävin keinoin. Ei pelkkä oljen jättäminen maahan lisää hiiltä. Siihen tarvitaan paljon lisää. Jossain näin laskelman, jossa hyvin onnistunut kerääjäkasvi voi korvata jopa 4000 kg sadon aiheuttaman orgaanisen aineksen poistuman. Kuinka usein tuota vain näkee? Härkäpapu voi lisätä maahan hiiltä yhtä paljon, kun sadossa poistuu. Ruis ja ilmeisesti muutkin syysviljat lienevät maaperän hiiltä jopa lisääviä kasveja. Mutta näistä toimista ei juuri mikään kunnolla lisää hiilen määrää. Siihen pystynee vain syväjuuriset nurmikasvit.
Suomalaisen Maaseudun mukaan tehokkaillakin keinoilla saatiin hiiltä lisättyä maahan niin hitaasti, että mitattavia tuloksia saatiin vasta 6 vuoden kuluttua.
Otan ilomielin vastaan vinkkejä, millä saisin maahan lisättyä nopeammin orgaanista ainesta. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä yritän lisätä, ja muokkauksia vähentää mahdollisuuksien mukaan.
Laita sinne kakkaa ja viljele vaikka hamppua.
-
Kyllä nykyviljelyn suurin ongelma nimenomaan on ruokamullan hupeneminen, Suomenkin pelloista on jo 40% ruokamullasta hävinnyt. Se on todellisuudessa aika pientä maailman autokannan aiheuttama CO-päästö verrattuna peltoeroosion aiheuttamaan. Parhaiten ruokamullan häipymistä estäisi kunnollinen vuoroviljely, on sitten kyseessä tavanomainen tai luomuviljely.