Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: +200 - 27.11.16 - klo:21:37
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
-
Oot kyllä rahamiehiä, kun menit ostamaan laitteen ennen kuin perehdyit oikeestaan asiaan ollenkaan.
Kai se kuivaan aikaan täytyy käyttää, muuten tekee tiivistymiä.
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Oliko Y-agron tarjoama heräteostos sunnuntai iltaan, siis huutokaupan huumaan. Muutama viikko mennyt taas romujen ostokrapulas, joten ei oo tullut eds seurattua. Tosin tänäänkin lämmitin tupaa 45*100mm täys kanttisella "laholla korpulla", jota lankkuna aikoinaan myitiin. Niin uusihan on aina uusi ... romutkaan ei niin jurpi, kun osaa päätellä, mutta toi lankkunippu vähän korpeaa :)
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Oliko Y-agron tarjoama heräteostos sunnuntai iltaan, siis huutokaupan huumaan. Muutama viikko mennyt taas romujen ostokrapulas, joten ei oo tullut eds seurattua. Tosin tänäänkin lämmitin tupaa 45*100mm täys kanttisella "laholla korpulla", jota lankkuna aikoinaan myitiin. Niin uusihan on aina uusi ... romutkaan ei niin jurpi, kun osaa päätellä, mutta toi lankkunippu vähän korpeaa :)
Joo.VogelNootti
-
Nusplus... Tehoplus.
https://www.youtube.com/user/tehoplus/videos?sort=dd&shelf_id=0&view=0
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Oliko Y-agron tarjoama heräteostos sunnuntai iltaan, siis huutokaupan huumaan. Muutama viikko mennyt taas romujen ostokrapulas, joten ei oo tullut eds seurattua. Tosin tänäänkin lämmitin tupaa 45*100mm täys kanttisella "laholla korpulla", jota lankkuna aikoinaan myitiin. Niin uusihan on aina uusi ... romutkaan ei niin jurpi, kun osaa päätellä, mutta toi lankkunippu vähän korpeaa :)
Joo.VogelNootti
Arvasin ... aina pitää muistaa " Päättynyt, tarkistetaan tarjouksia"
Tosin harvoin kait pohjahinnallisia hylätään.
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Huh, mää aattelin jo, että sää oot ostanut rouvalles jonkun kaalimatojankkurin😅
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Huh, mää aattelin jo, että sää oot ostanut rouvalles jonkun kaalimatojankkurin😅
Jestas. "Kauheeta jos puoletkaan totta." TerraDick. :P
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Huh, mää aattelin jo, että sää oot ostanut rouvalles jonkun kaalimatojankkurin😅
Jestas. "Kauheeta jos puoletkaan totta." TerraDick. :P
Jos kuitenkin tarkoittaa käyttöä yksityispuolella, kuivaan vois suositella esim. helokkiöljyä(isot pojat kerto).
-
Kannattaa ensin miettiä mitä jankkuroinnilla haetaan. Sitten suunnitellaan menetelmät.
Ja sitten vasta ostetaan tilanteen mukainen jankkuri.
Jankkuri ei yksinään ole vastaus tiivistymiin. Ainoastaan työkalu maaperän elpymisen auttamiseen.
Tai sitten sitä saa vetää joka vuosi.
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Huh, mää aattelin jo, että sää oot ostanut rouvalles jonkun kaalimatojankkurin😅
Jestas. "Kauheeta jos puoletkaan totta." TerraDick. :P
Nykkun oikein miettii niin kyllä onkin eroottinen laite :o
Nyt kun ostelee viä Dickey John penetraatiomittarin ja muut härpättimet niin on yhtä juhlaa :-\
-
Kannattaa tarkkaan harkita miten ja milloin ajaa. Syvyys riippuu kuoppatesteistä, maan rakenteesta ja maalajeista nyt ainakin. Tuossa opasta aluksi:
http://luomu.fi/tietoverkko/jankkurointi-oikotiena-pellon-hyvaan-kasvukuntoon/
-
Jos kuitenkin tarkoittaa käyttöä yksityispuolella, kuivaan vois suositella esim. helokkiöljyä(isot pojat kerto).
Eikait Nussalla yksityiskäyttöön juur mittään ostella? Hevososastolta öljyputeli mukaan niin saa vähennyksiin. Ja halvalla vrt. luontaistuotekaupasta.
Ja miten tuon öljyn käyttö... frouvalleko ujutettuna vai itselle aamupuuroon? Vaiko ulkoisesti, siittä vaan varteen pyyhkäisemällä? Kauheeta edes ajatella väkisinjankkurointia kuivaan maaperään. Homma tyssää heti ensimetreille ja jankkurit saa laittaa myyntiin.
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Oliko Y-agron tarjoama heräteostos sunnuntai iltaan, siis huutokaupan huumaan. Muutama viikko mennyt taas romujen ostokrapulas, joten ei oo tullut eds seurattua. Tosin tänäänkin lämmitin tupaa 45*100mm täys kanttisella "laholla korpulla", jota lankkuna aikoinaan myitiin. Niin uusihan on aina uusi ... romutkaan ei niin jurpi, kun osaa päätellä, mutta toi lankkunippu vähän korpeaa :)
Joo.VogelNootti
Joku teki hyvät kaupat kiren kuormaajapaketista.
-
Mitä tollasella jankkurilla niinkö oikeesti tekee?
Katkoo imuja et saa ojittaa uudestaan?
-
Joku teki hyvät kaupat kiren kuormaajapaketista.
Kunnon ihminen astelee reippaasti kauppaan kun haluaa ostaa jotakin eikä kyttää illat ympäri huutokauppasivustoja, rahapiru olkapäällä istuen.
-
Joku teki hyvät kaupat kiren kuormaajapaketista.
Kunnon ihminen astelee reippaasti kauppaan kun haluaa ostaa jotakin eikä kyttää illat ympäri huutokauppasivustoja, rahapiru olkapäällä istuen.
Jos tarve ja hinta kohtaa, niin ei kait huutokaupassa mitään vikaa ole. Uudella tavaralla usein on myös huutokaupassa takuu. Tosin ei aina näin ole. "Romujen" osto mistä vain on aina sattuman kauppaa. Moni maatalouskone on huutokaupassa vaihtanut omistajaa noin puolella hintaa liikkeen pyyntiin nähden, joten ... Mutta kun meikeläiselle köyhälle kaikki on silti kallista :(
-
Mitä tollasella jankkurilla niinkö oikeesti tekee?
Katkoo imuja et saa ojittaa uudestaan?
Pohjanmaan kukkamultamailla lähinnä lyhennetään liian pitkiksi kasvaneita kastematoja, ei kai noilla mailla tiivistymiä ole? :P
-
Mitä tollasella jankkurilla niinkö oikeesti tekee?
Katkoo imuja et saa ojittaa uudestaan?
Pohjanmaan kukkamultamailla lähinnä lyhennetään liian pitkiksi kasvaneita kastematoja, ei kai noilla mailla tiivistymiä ole? :P
Se maa tarvis pitää kunnossa. Tonnipainotanelit kilpailee kellä suurin yhdistelmä polkemassa huokosia ja matoja v ituiks. Joku valopää keksii että tehdäämpä jäykkäpiikkinen harava joka repii ja raastaa tiivistymän auki ja vie tanelin autuuteen. Hetken pienen onni kestää tää....
VMP.
-
Mitä tollasella jankkurilla niinkö oikeesti tekee?
Katkoo imuja et saa ojittaa uudestaan?
Pohjanmaan kukkamultamailla lähinnä lyhennetään liian pitkiksi kasvaneita kastematoja, ei kai noilla mailla tiivistymiä ole? :P
Kyllä karkeille kivennäismaille on hyvin helppoa saada aikaa tiivistymiä... Ja tiivistyy tosi pahasti äkkiä. Lautastinttatilla tuli kokeiltua ja parissa vuodessa tuli tiivistymää alle 10 cm kerrokseen.
-
Saneerauskasvi? Ja säästyy polttoainetta ja tukeakin siitä saa. Esim. öljyretikkaa.
-
Täytyy todeta, että SKN on varsin oikeassa tuon maan kunnossapidon suhteen. Sitten on meitä, jotka jotenkin ovat maitaan vahingoittaneet. Isoilla koneilla, väärillä menetelmillä, huonoilla viljelykierroilla tms. Siihen jankkuri voi paikkaansa puoltaa. Luonnon menetelmin korjaaminen saattaa kestää vuosikymmeniä. Jankkurilla voi juuri oikein toimien oikeaan aikaan saada prosessia nopeutettua niin, että ongelmia voidaan korjata jopa vuosikymmenen sisällä. Eli hirmunopeasti. Se vaan ei minusta ole mikään jokavuotisen käytön kone ainakaan jos työsyvyys ylittää 20cm. Lautastinttarin edessä se saattaisi toimia vähän kyntöauran tapaan. Siis saadaan sekoituksen lisäksi vähän vesitilaa. Kuitenkin sillä voidaan siirtää ongelmia syvemmälle, ja sitten korjaaminen vasta vaikeaksi tulee. Siis jos ensin jankkuroi märällä kelillä ja sitten menee 30 tn lieteyhdistelmällä pellolle, niin tiivistymä voi siirtyä 30 sentin syvyydestä tuonne60-80 senttiin.
Siis olennaista on jankkuroida varovasti, ei liian syvään, kuvalla kelillä ja vakauttaa jankkurin tulos joillain syväjuurisilla kasveilla. Oppikaa tuntemaan maanne ja hoitakaa sitä hyvin.
-
Saneerauskasvi? Ja säästyy polttoainetta ja tukeakin siitä saa. Esim. öljyretikkaa.
Voi toimia hyvinkin. Toisaalta olen nähnyt paikan, jossa muokkausretikka nousi maasta ylös. Siis juuri kasvoi, mutta juuri ei päässyt läpi tiivistymästä. Muokkausretikka yhdistettynä jankkurointiin voisi kyllä toimia hyvinkin. Itse suosin ruokonataa ja apilaa viherlannoitusnurmessa.
-
Mitenkä arvelisitte, kuinka suuri osa pelloista on tampattu pilalle?
-
Täytyy todeta, että SKN on varsin oikeassa tuon maan kunnossapidon suhteen. Sitten on meitä, jotka jotenkin ovat maitaan vahingoittaneet. Isoilla koneilla, väärillä menetelmillä, huonoilla viljelykierroilla tms. Siihen jankkuri voi paikkaansa puoltaa. Luonnon menetelmin korjaaminen saattaa kestää vuosikymmeniä. Jankkurilla voi juuri oikein toimien oikeaan aikaan saada prosessia nopeutettua niin, että ongelmia voidaan korjata jopa vuosikymmenen sisällä. Eli hirmunopeasti. Se vaan ei minusta ole mikään jokavuotisen käytön kone ainakaan jos työsyvyys ylittää 20cm. Lautastinttarin edessä se saattaisi toimia vähän kyntöauran tapaan. Siis saadaan sekoituksen lisäksi vähän vesitilaa. Kuitenkin sillä voidaan siirtää ongelmia syvemmälle, ja sitten korjaaminen vasta vaikeaksi tulee. Siis jos ensin jankkuroi märällä kelillä ja sitten menee 30 tn lieteyhdistelmällä pellolle, niin tiivistymä voi siirtyä 30 sentin syvyydestä tuonne60-80 senttiin.
Siis olennaista on jankkuroida varovasti, ei liian syvään, kuvalla kelillä ja vakauttaa jankkurin tulos joillain syväjuurisilla kasveilla. Oppikaa tuntemaan maanne ja hoitakaa sitä hyvin.
Kyllä mun käsityksen mukaan jankkuroitu pelto pitää rauhoittaa kaikenlaiselta liikennöinniltä aika pitkäksi aikaa. Ja kasvustoa olisi hyvä olla jo valmiina joka tunkee juuret sitomaan maata. Siksi esimerkiksi ns. nurmijankkurit voi olla nurmea viljeleville paras vaihtoehto. Eli jankkurointi vaikkapa toisen sadon jälkeen jonka jälkeen vedetään jankkurilla ja rauhoitetaan maa seuraavaan kevääseen asti.
https://www.youtube.com/watch?v=GNbD2Hh1TJw
-
Mitenkä arvelisitte, kuinka suuri osa pelloista on tampattu pilalle?
Savisuomen pelloista noin 99 %, karjasuomen 90 % ;D
-
Edellisenä kesänä jankkuroi, seuraavana juhannuksena menee niittämään. Sillä välillä kulkua nolla.
-
Edellisenä kesänä jankkuroi, seuraavana juhannuksena menee niittämään. Sillä välillä kulkua nolla.
Tuo on hyvä.
-
Eiköhän routa joskus jankkuroi!
-
Eiköhän routa joskus jankkuroi!
Tuota olen joskus pohtinut. Kun routa puristaa maata tiukempaan laajetessaan, niin rikkooko se tosiaankin maan rakennetta. Minusta se pikemminkin tiivistää. Toki maan kohoaminen tuossa yhteydessä halkoo maata, mutta eikö se tapahdu pituussuuntaan? Juuret tarvitsevat pystysuuntaisia railoja. Eikö ennemminkin kuivuus toimi parhaana jankkurina? Joskus ollut yli metrin syvyisiä halkeamia maassa. Tämä ajattelu perustuu kyllä ihan omiin mielikuviin.
-
Mitä tollasella jankkurilla niinkö oikeesti tekee?
Katkoo imuja et saa ojittaa uudestaan?
Pohjanmaan kukkamultamailla lähinnä lyhennetään liian pitkiksi kasvaneita kastematoja, ei kai noilla mailla tiivistymiä ole? :P
Se maa tarvis pitää kunnossa. Tonnipainotanelit kilpailee kellä suurin yhdistelmä polkemassa huokosia ja matoja v ituiks. Joku valopää keksii että tehdäämpä jäykkäpiikkinen harava joka repii ja raastaa tiivistymän auki ja vie tanelin autuuteen. Hetken pienen onni kestää tää....
VMP.
Täs on nyt 3 vuotta peräkkäin tullu melko pahoja sateita huonoon aikaan.Ja maa on saanu selkäänsä kun on esim väkisin puitu sato pois.Niin nyt osalla lohkoista on ongelmaa.
Vaikka tonnipainot on tuota viimmeistä hankintaa lukuunottamatta kohtuullisia,niin nykykoneilla esim puimurilla pääsee liian märässä ja kun hermo ei pidä :-[
-
Eiköhän routa joskus jankkuroi!
Tuota olen joskus pohtinut. Kun routa puristaa maata tiukempaan laajetessaan, niin rikkooko se tosiaankin maan rakennetta. Minusta se pikemminkin tiivistää. Toki maan kohoaminen tuossa yhteydessä halkoo maata, mutta eikö se tapahdu pituussuuntaan? Juuret tarvitsevat pystysuuntaisia railoja. Eikö ennemminkin kuivuus toimi parhaana jankkurina? Joskus ollut yli metrin syvyisiä halkeamia maassa. Tämä ajattelu perustuu kyllä ihan omiin mielikuviin.
Kyllä sen huomasi toissa kesänä kun ei vuosiin tullut kunnon routaa ettei vesi katoa pellon pinnasta samalla tavalla kuin ennen. Viime kesänä se taas hävisi kun oli kunnon routa talvella.
Joskus mainitsin tuosta savimaiden ph:n nousemisesta ja kuohkeutumisesta kuivuudella ja sain *****ilua vastaukseksi.
Ehkä ne juuret ei kasva kuitenkaan kovin syvään jos on tosi tosi kuivaa jolloin kasvit vain kuolee.
-
Mitä tollasella jankkurilla niinkö oikeesti tekee?
Katkoo imuja et saa ojittaa uudestaan?
Pohjanmaan kukkamultamailla lähinnä lyhennetään liian pitkiksi kasvaneita kastematoja, ei kai noilla mailla tiivistymiä ole? :P
Se maa tarvis pitää kunnossa. Tonnipainotanelit kilpailee kellä suurin yhdistelmä polkemassa huokosia ja matoja v ituiks. Joku valopää keksii että tehdäämpä jäykkäpiikkinen harava joka repii ja raastaa tiivistymän auki ja vie tanelin autuuteen. Hetken pienen onni kestää tää....
VMP.
Täs on nyt 3 vuotta peräkkäin tullu melko pahoja sateita huonoon aikaan.Ja maa on saanu selkäänsä kun on esim väkisin puitu sato pois.Niin nyt osalla lohkoista on ongelmaa.
Vaikka tonnipainot on tuota viimmeistä hankintaa lukuunottamatta kohtuullisia,niin nykykoneilla esim puimurilla pääsee liian märässä ja kun hermo ei pidä :-[
Vieläkin kuulen virtuaalisen henkseleiden paukkumisen siitä kuinka porilaisella jyvänirroituspäristimellä mentiin neliveto päällä niin että ryskäs....
-
Mitä tollasella jankkurilla niinkö oikeesti tekee?
Katkoo imuja et saa ojittaa uudestaan?
Pohjanmaan kukkamultamailla lähinnä lyhennetään liian pitkiksi kasvaneita kastematoja, ei kai noilla mailla tiivistymiä ole? :P
Se maa tarvis pitää kunnossa. Tonnipainotanelit kilpailee kellä suurin yhdistelmä polkemassa huokosia ja matoja v ituiks. Joku valopää keksii että tehdäämpä jäykkäpiikkinen harava joka repii ja raastaa tiivistymän auki ja vie tanelin autuuteen. Hetken pienen onni kestää tää....
VMP.
Täs on nyt 3 vuotta peräkkäin tullu melko pahoja sateita huonoon aikaan.Ja maa on saanu selkäänsä kun on esim väkisin puitu sato pois.Niin nyt osalla lohkoista on ongelmaa.
Vaikka tonnipainot on tuota viimmeistä hankintaa lukuunottamatta kohtuullisia,niin nykykoneilla esim puimurilla pääsee liian märässä ja kun hermo ei pidä :-[
Vieläkin kuulen virtuaalisen henkseleiden paukkumisen siitä kuinka porilaisella jyvänirroituspäristimellä mentiin neliveto päällä niin että ryskäs....
Vaihtoehdot oli puida tai jättää sinne.
Kuinka itse olisit toiminu?
-
Mitä tollasella jankkurilla niinkö oikeesti tekee?
Katkoo imuja et saa ojittaa uudestaan?
Pohjanmaan kukkamultamailla lähinnä lyhennetään liian pitkiksi kasvaneita kastematoja, ei kai noilla mailla tiivistymiä ole? :P
Se maa tarvis pitää kunnossa. Tonnipainotanelit kilpailee kellä suurin yhdistelmä polkemassa huokosia ja matoja v ituiks. Joku valopää keksii että tehdäämpä jäykkäpiikkinen harava joka repii ja raastaa tiivistymän auki ja vie tanelin autuuteen. Hetken pienen onni kestää tää....
VMP.
Täs on nyt 3 vuotta peräkkäin tullu melko pahoja sateita huonoon aikaan.Ja maa on saanu selkäänsä kun on esim väkisin puitu sato pois.Niin nyt osalla lohkoista on ongelmaa.
Vaikka tonnipainot on tuota viimmeistä hankintaa lukuunottamatta kohtuullisia,niin nykykoneilla esim puimurilla pääsee liian märässä ja kun hermo ei pidä :-[
Vieläkin kuulen virtuaalisen henkseleiden paukkumisen siitä kuinka porilaisella jyvänirroituspäristimellä mentiin neliveto päällä niin että ryskäs....
Vaihtoehdot oli puida tai jättää sinne.
Kuinka itse olisit toiminu?
2005 oli vettä lähes koko pellon pinnalla kun uitin faaria savivellissä. Vesi kiilteli kauniisti ohran seassa.
Mut museopuima onkin köykänen sun peltipörriäiseen verrattuna ja se ei uponnu ku kyntösyvyyden verran. Pitempiaikaista haittaa ei maaperälle tullut.
Eli sun olosuhteissa ja sun möröllä olis ollu tulitikku vahvasti harkinnassa?
-
Nythän on helppoa, kun ei ole sadonkorjuuvelvoitetta.
Katsoo hintakehitystä ja sen mukaan päättää, meneekö uimaan.
Sitten jos hehtaarisato näyttää menevän kauralla yli sen kahden tonnin, niin saattaa pistää miettimään. Ainakin jotain.
-
Nythän on helppoa, kun ei ole sadonkorjuuvelvoitetta.
Katsoo hintakehitystä ja sen mukaan päättää, meneekö uimaan.
Sitten jos hehtaarisato näyttää menevän kauralla yli sen kahden tonnin, niin saattaa pistää miettimään. Ainakin jotain.
Täähän kertoo vaan kuinka helppoa viljanviljelijöillä on. Riskiä ei ole, koska tuet kattavat tuotantokustannukset helposti.
Oma vika jos vuokralla hukkaa katteen.
-
Nythän on helppoa, kun ei ole sadonkorjuuvelvoitetta.
Katsoo hintakehitystä ja sen mukaan päättää, meneekö uimaan.
Sitten jos hehtaarisato näyttää menevän kauralla yli sen kahden tonnin, niin saattaa pistää miettimään. Ainakin jotain.
Täähän kertoo vaan kuinka helppoa viljanviljelijöillä on. Riskiä ei ole, koska tuet kattavat tuotantokustannukset helposti.
Oma vika jos vuokralla hukkaa katteen.
Jos vuokra on 500, niin kyllä siinä satoa tarvii saada.
Ja jos pellon hinta on viisinumeroinen, eikä mitään 1,5 tonnia niinkuin kainuussa / lapissa (joissa on suurimmat tuet tissinkoitolla), kriisihomoilijat voivat tulla kokeilemaan onneaan etelään.
Voi olla, että paskat menee housuun useammalla banjonsoittajalla.
-
Nythän on helppoa, kun ei ole sadonkorjuuvelvoitetta.
Katsoo hintakehitystä ja sen mukaan päättää, meneekö uimaan.
Sitten jos hehtaarisato näyttää menevän kauralla yli sen kahden tonnin, niin saattaa pistää miettimään. Ainakin jotain.
Täähän kertoo vaan kuinka helppoa viljanviljelijöillä on. Riskiä ei ole, koska tuet kattavat tuotantokustannukset helposti.
Oma vika jos vuokralla hukkaa katteen.
Jos vuokra on 500, niin kyllä siinä satoa tarvii saada.
Ja jos pellon hinta on viisinumeroinen, eikä mitään 1,5 tonnia niinkuin kainuussa / lapissa (joissa on suurimmat tuet tissinkoitolla), kriisihomoilijat voivat tulla kokeilemaan onneaan etelään.
Voi olla, että paskat menee housuun useammalla banjonsoittajalla.
Laita sä pellot kolmeksi vuodeksi vuokralle, osta peltoa tundralta ja tee se navetta äläkä valita.
-
Nythän on helppoa, kun ei ole sadonkorjuuvelvoitetta.
Katsoo hintakehitystä ja sen mukaan päättää, meneekö uimaan.
Sitten jos hehtaarisato näyttää menevän kauralla yli sen kahden tonnin, niin saattaa pistää miettimään. Ainakin jotain.
Täähän kertoo vaan kuinka helppoa viljanviljelijöillä on. Riskiä ei ole, koska tuet kattavat tuotantokustannukset helposti.
Oma vika jos vuokralla hukkaa katteen.
Jos vuokra on 500, niin kyllä siinä satoa tarvii saada.
Ja jos pellon hinta on viisinumeroinen, eikä mitään 1,5 tonnia niinkuin kainuussa / lapissa (joissa on suurimmat tuet tissinkoitolla), kriisihomoilijat voivat tulla kokeilemaan onneaan etelään.
Voi olla, että paskat menee housuun useammalla banjonsoittajalla.
Laita sä pellot kolmeksi vuodeksi vuokralle, osta peltoa tundralta ja tee se navetta äläkä valita.
Hyvä sieltä isun sarkapussihousujen takaa on kitarisoja liikutella....
-
Jos on tarkoitus rakennetta korjailla jankkuroimalla, niin oikeastaan on olemassa yksi hyvä tapa. Kylvät nurmen ja jankkuroit sen aikaisintaan ensimmäisenä syksynä, jos on kuivaa. Ja seuraavan työvaiheen tekee routa. Ja sitten annat olla seuraavan vuoden niin, että juuristo pääsee täyttämään jankkurin tekemät ja roudan möyhimät railot.
Toiset ovat hyvällä menestyksellä myös jankkuroineet kuivana syksynä aikaisen viljan sänkeä ja kylväneet jankkurin päältä viskalla syysrapsia, joka alkaa sitten muokkausjäljessä kukoistaa. Vahvajuurisena kasvina se täyttää myös mielellään jankkurin railot ja routa möyhii loput.
Mitään muokkauskonetta ei pidä jankkurin jälkeen vetää ennen kuin on lumi ollut kertaalleen maassa.
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Oliko Y-agron tarjoama heräteostos sunnuntai iltaan, siis huutokaupan huumaan. Muutama viikko mennyt taas romujen ostokrapulas, joten ei oo tullut eds seurattua. Tosin tänäänkin lämmitin tupaa 45*100mm täys kanttisella "laholla korpulla", jota lankkuna aikoinaan myitiin. Niin uusihan on aina uusi ... romutkaan ei niin jurpi, kun osaa päätellä, mutta toi lankkunippu vähän korpeaa :)
Joo.VogelNootti
Joku teki hyvät kaupat kiren kuormaajapaketista.
Eipä näköjään mennyt läpi metsäpaketti.
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Oliko Y-agron tarjoama heräteostos sunnuntai iltaan, siis huutokaupan huumaan. Muutama viikko mennyt taas romujen ostokrapulas, joten ei oo tullut eds seurattua. Tosin tänäänkin lämmitin tupaa 45*100mm täys kanttisella "laholla korpulla", jota lankkuna aikoinaan myitiin. Niin uusihan on aina uusi ... romutkaan ei niin jurpi, kun osaa päätellä, mutta toi lankkunippu vähän korpeaa :)
Joo.VogelNootti
Joku teki hyvät kaupat kiren kuormaajapaketista.
Eipä näköjään mennyt läpi metsäpaketti.
Mutta jankkuri tuli.
-
Tuos tuli ostettua heräte jankkuri,kun ne on kuulemma hittituotteita tänä jouluna.
Kuinkas sellaista käytetään? Kuivaan aikaan ja hitaasti ajamalla varmaanki.Mutta vedelläänkö sillä aina niin syvään kuin se menee? Ja mitä sen jälkeen tehdään,normaali kyntö vai vedelläänkö sitä äestyksellä vai vain syksyisin?
Oliko Y-agron tarjoama heräteostos sunnuntai iltaan, siis huutokaupan huumaan. Muutama viikko mennyt taas romujen ostokrapulas, joten ei oo tullut eds seurattua. Tosin tänäänkin lämmitin tupaa 45*100mm täys kanttisella "laholla korpulla", jota lankkuna aikoinaan myitiin. Niin uusihan on aina uusi ... romutkaan ei niin jurpi, kun osaa päätellä, mutta toi lankkunippu vähän korpeaa :)
Joo.VogelNootti
Joku teki hyvät kaupat kiren kuormaajapaketista.
Eipä näköjään mennyt läpi metsäpaketti.
Mutta jankkuri tuli.
Kattoon kans , ihan uteliaasuuttani
-
(https://img.aijaa.com/t/00975/14618035.t.jpg) (https://aijaa.com/RuWArB)
(https://img.aijaa.com/t/00720/14618037.t.jpg) (https://aijaa.com/GIKMm0)
Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?
-
(https://img.aijaa.com/t/00975/14618035.t.jpg) (https://aijaa.com/RuWArB)
(https://img.aijaa.com/t/00720/14618037.t.jpg) (https://aijaa.com/GIKMm0)
Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?
Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?
Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.
Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.
En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa. Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.
Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.
Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.
-
(https://img.aijaa.com/t/00975/14618035.t.jpg) (https://aijaa.com/RuWArB)
(https://img.aijaa.com/t/00720/14618037.t.jpg) (https://aijaa.com/GIKMm0)
Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?
Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?
Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.
Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.
En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa. Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.
Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.
Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.
Eli peltojen Ca/mg-suhde on perseellään. Humuspehtoorilla on tuote nimeltä rikkiviisas, minkä pitäisi alentaa magnesiumia tehokkaasti. Toinen tapa on tietysti Kalsiittikalkki, mutta sitä lienee jo kokeiltukin. Rikkiviisaan huono puoli on, että se on sitä puukuituperusteista juttua. En ole vielä selvittänyt kuinka sen kanssa pitäisi menetellä, mutta minulla on myös pari ongelmalohkoa, jossa magnesium on aivan liian korkea. Niille voisi kokeilla tämmöistä, koska kaikki muu on jo likimain tehty.
-
Tällä lohkolla muutama sellainen notkelma johon vesi jäänyt helposti makaamaan ja 20 cm syvyydessä tuntui tiivistymää. Lisäksi ajettu aika massiivisilla koneilla entisen viljelijän toimesta joten ruiskutusurien kohdalla tuntui selkeästi olevan tiukempaa.
Aikaisempaa kokemusta ei jankkurista ole, mutta kun tällainen tarttui huutokaupasta alle 2 k€ ja kelit olivat nyt optimaaliset niin päätin testata. Hiukan tuo piikkimalli on turhan nostava ja sitä voisi parantaa hitsaamalla latat piikkeihin jotka leikkaavat vähän terävämmin. Syvemmälle ajaessa se ei kyllä nosta niin paljon kun on ylhäältä suora, mutta toisaalta varoitellaan ajamasta kovin syvälle.
Joku myöhään kylvettävä kasvi tuohon pitää laittaa ettei heti lumen sulettua lähde sotkemaan. Varmaan nurmi+wolmari olis aika hyvä toukokuun lopulla..
(https://img.aijaa.com/t/00975/14618035.t.jpg) (https://aijaa.com/RuWArB)
(https://img.aijaa.com/t/00720/14618037.t.jpg) (https://aijaa.com/GIKMm0)
Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?
Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?
Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.
Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.
En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa. Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.
Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.
Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.
-
(https://img.aijaa.com/t/00975/14618035.t.jpg) (https://aijaa.com/RuWArB)
(https://img.aijaa.com/t/00720/14618037.t.jpg) (https://aijaa.com/GIKMm0)
Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?
Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?
Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.
Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.
En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa. Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.
Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.
Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.
Eli peltojen Ca/mg-suhde on perseellään. Humuspehtoorilla on tuote nimeltä rikkiviisas, minkä pitäisi alentaa magnesiumia tehokkaasti. Toinen tapa on tietysti Kalsiittikalkki, mutta sitä lienee jo kokeiltukin. Rikkiviisaan huono puoli on, että se on sitä puukuituperusteista juttua. En ole vielä selvittänyt kuinka sen kanssa pitäisi menetellä, mutta minulla on myös pari ongelmalohkoa, jossa magnesium on aivan liian korkea. Niille voisi kokeilla tämmöistä, koska kaikki muu on jo likimain tehty.
Joo suhde on pielessä, kun pohjalta nousi liikaa magnesiumia pintaan ja kalsium ilmeisesti syrjäytyi? Rikkiviisas saattaa olla hyväkin ratkaisu. Täytyy selvittää, onko se luomukelpoinen. Luomukipsi on ollut aiemmin kiven alla.
Toisaalta kationivaihtokapasiteetti on aika alhainen ko alueella, joten multavuuden lisääminen jollain pikakeinolla (nollakuitu? Puuhake?) Ja kalsiitti yhdistäen saattaisi auttaa myös. Työn alla.
Yritän tutkia, milä olisi se oikea ratkaisu ihan lapiotestien, tarkempien viljavuustutkimuksien ja neuvojien avulla. Ei oikein haluaisi vain kokeilla. Voi seuraamuksien korjailu olla vielä vaikeampaa. Esimerkkilohkolla arvioitiin kalkituksen korjaavan tilannetta ja lohko kalkittiinkin. Dolomiittikalkilla, kun oli edullista. Siis Ca lisäksi lisää Mg. Ei toiminut. Ongelma pikemminkin paheni.
-
Tällä lohkolla muutama sellainen notkelma johon vesi jäänyt helposti makaamaan ja 20 cm syvyydessä tuntui tiivistymää. Lisäksi ajettu aika massiivisilla koneilla entisen viljelijän toimesta joten ruiskutusurien kohdalla tuntui selkeästi olevan tiukempaa.
Aikaisempaa kokemusta ei jankkurista ole, mutta kun tällainen tarttui huutokaupasta alle 2 k€ ja kelit olivat nyt optimaaliset niin päätin testata. Hiukan tuo piikkimalli on turhan nostava ja sitä voisi parantaa hitsaamalla latat piikkeihin jotka leikkaavat vähän terävämmin. Syvemmälle ajaessa se ei kyllä nosta niin paljon kun on ylhäältä suora, mutta toisaalta varoitellaan ajamasta kovin syvälle.
Joku myöhään kylvettävä kasvi tuohon pitää laittaa ettei heti lumen sulettua lähde sotkemaan. Varmaan nurmi+wolmari olis aika hyvä toukokuun lopulla..
(https://img.aijaa.com/t/00975/14618035.t.jpg) (https://aijaa.com/RuWArB)
(https://img.aijaa.com/t/00720/14618037.t.jpg) (https://aijaa.com/GIKMm0)
Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?
Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?
Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.
Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.
En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa. Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.
Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.
Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.
Kuulostaa hyvältä. Hommaa on ajateltu. Niin ei useinkaan juuri tehdä. Piikkimalli ei äkkiseltään vaikuttaisi kovin huonolta. Terien kulma näyttää vähän samalta kuin tutun Mcconnellissa. Varren terävyys varmaan vähentäisi maakerroksien sekoittumista. Ajonopeudellakin on merkitystä. Sängellä kaikki jankkurit sekoittavat enemmän. Nurmella pintajuuristo sitoo niin, ettei sekoittumista niin paljoa tapahdu.
-
(https://img.aijaa.com/t/00975/14618035.t.jpg) (https://aijaa.com/RuWArB)
(https://img.aijaa.com/t/00720/14618037.t.jpg) (https://aijaa.com/GIKMm0)
Olen antanut itselleni kerrottavan, että juuri tuon tyyppinen jankkurin kärki on syynä jankkuroinnin huonoon maineeseen. Jälki muistuttaa enemmän kultivointia.
Ajelin aiemmin syksyllä jankkurilla, jossa on siipiterä ja varren edessä terä. Itse varsi on ihan pystyssä. Ideana on nimenomaan nostaa maata ihan jankkokerroksen alta tasaisesti, jolloin tiivistynyt kerros murtuu. Eron vetovastuksessa huomaa kovassa paikassa heti ja jos tulee ristiin ajettava kohta, niin jo ajettu on huomattavasti vähäisempi vetovastukseltaan. Kyseisellä jankkurilla maa ei sekoittunut juuri lainkaan, paitsi pinnasta jos isompi olkitollo kerääntyi varsiin. Aiemmin nurmella ei jäänyt kuin viiva maahan siinä kohdassa mistä oli ajettu.
Tässä tapauksessa jankkuroinnin tarkoitus oli kyntöanturan murtaminen. Ensimmäistä peltoa en ajellut kokonaan, kun oli niin pehmoisen oloista, toisella pellolla ei sitten niin pehmoista kohtaa löytynytkään kun ekalla pellolla kovimmat kohdat. Piti kaivaa kaikki painot eteen, että edes jotenkin riitti vetopito kovimmissa kohdissa. Erikoista oli, että pintamaa vaihtele lohkolla ja pehmoisissa kohdissa saattoi olla kovempikin jankko kuin savisemmissa paikoissa.
Ei ole härkäpapu eikä kumina jankkurointia piolookisesti hoitaneet.
Eli peltojen Ca/mg-suhde on perseellään. Humuspehtoorilla on tuote nimeltä rikkiviisas, minkä pitäisi alentaa magnesiumia tehokkaasti. Toinen tapa on tietysti Kalsiittikalkki, mutta sitä lienee jo kokeiltukin. Rikkiviisaan huono puoli on, että se on sitä puukuituperusteista juttua. En ole vielä selvittänyt kuinka sen kanssa pitäisi menetellä, mutta minulla on myös pari ongelmalohkoa, jossa magnesium on aivan liian korkea. Niille voisi kokeilla tämmöistä, koska kaikki muu on jo likimain tehty.
Joo suhde on pielessä, kun pohjalta nousi liikaa magnesiumia pintaan ja kalsium ilmeisesti syrjäytyi? Rikkiviisas saattaa olla hyväkin ratkaisu. Täytyy selvittää, onko se luomukelpoinen. Luomukipsi on ollut aiemmin kiven alla.
Toisaalta kationivaihtokapasiteetti on aika alhainen ko alueella, joten multavuuden lisääminen jollain pikakeinolla (nollakuitu? Puuhake?) Ja kalsiitti yhdistäen saattaisi auttaa myös. Työn alla.
Yritän tutkia, milä olisi se oikea ratkaisu ihan lapiotestien, tarkempien viljavuustutkimuksien ja neuvojien avulla. Ei oikein haluaisi vain kokeilla. Voi seuraamuksien korjailu olla vielä vaikeampaa. Esimerkkilohkolla arvioitiin kalkituksen korjaavan tilannetta ja lohko kalkittiinkin. Dolomiittikalkilla, kun oli edullista. Siis Ca lisäksi lisää Mg. Ei toiminut. Ongelma pikemminkin paheni.
Piti oikein tarkistaa omien peltojen Mg, ja Ca:Mg, enkä nähnyt niissä mitään hälyttävää. Mikä on liian korkea Mg?
Täälläpäin on ollut paljon savikaivoja, niistähän nostetaan savea syvältä pintaan, olikohan sillä jokin K-lannoitustarkoitus?
Siis maalajikysymys, mutta missä maalajissa syväkyntö on hyväksi ja missä turmioksi?
-
Tota... pari juttua.
Ensiksi, puun tai turpeen lisääminen lisää multavuutta. Mutta vain "paperilla". Tärkeämpää olisi saada lisättyä humusta, joka toimisi reaktiopintana, eikä vain haihtuisi ilmaan. Pikana sitä ei orgaanisilla tuotteilla saa. Tai saa, jos se on hehkutettu hiileksi. Se on sitten ihan toinen juttu.
Täytyy kuitenkin muistaa, että ei sen orgaanisen rojun tunkeminen peltoon huono asia ole. Aina siitä humusta syntyy. Sitä ei oikein vaan tiedetä miten.
Aika hurjan näköisiä jankkurointeja, jos tuota ei ole millään muokkarilla ajettu. Kaikenlaisia rautakasoja niitä on, mutta mikä sitten on hyvä, voi riippua maalajeista. Tiedä häntä.
Vähemmän läpäisevällä maalla ei varmaankaan kannata luoda painanteisiin mitään vesikaivoa, joten vesi kannattaa johtaa niistä pois päin.
-
Yleensä jankkuroinnista jää peltoon piikkien jäljet ja hieman kohonnut maa.
Kaltevilla pelloilla kannattaa miettiä mitenkä päin peltoa ajelee, ettei kaikki vesi ole pellon alapäässä.
-
Piti oikein tarkistaa omien peltojen Mg, ja Ca:Mg, enkä nähnyt niissä mitään hälyttävää. Mikä on liian korkea Mg?
Täälläpäin on ollut paljon savikaivoja, niistähän nostetaan savea syvältä pintaan, olikohan sillä jokin K-lannoitustarkoitus?
Siis maalajikysymys, mutta missä maalajissa syväkyntö on hyväksi ja missä turmioksi?
Siis tarkoitin korkealla magnesiumpitoisuudella lähinnä Ca/Mg suhdetta. Minulle on opetettu, että kationivaihtokapasiteettilaskelmassa kalsiumin osuus pitäisi olla tuossa 68% tai jonkin verran yli, ja magnesiumin osuus 12% paikkeilla. Jos magnesiumin osuus kasvaa liikaa, maa muuttuu kuorettuvaksi tai tiivistyväksi, koska mururakenteen kestävyys huononee. Silloin kasvilla on helposti vaikeuksia erityisesti orastumisessa. Viljavuuspalvelulta tulee nykyisin kationilaskelma, josta asia selvinnee. Vai pitikö se pyytää mukaan. Itse olen saanut taulukon netistä, mutta ko sivusto on paraikaa poissa toiminnasta. Korjaus kuulemma käynnissä.
Pellosta kannattaa ottaa sieltä täältä näyte myös pohjamaasta. Sille varastoravinnemääritys. Jos pohjamaan magnesiumpitoisuus on korkeahko, kannattaa varoa syvää muokkausta. Ja varmaankin myös magnesiumpitoisen kalkin käyttöä. Samalla alueella samantyyppisten maalajien muokkauskerroksen alla oleva maa on kuulemma samanlaista, joten pohjamaanäytteitä ei kovin montaa tarvi. Itse olen ottanut yhden aina eri tiloilta ja etäalueilta ja selvästi erilaisilta maalajeilta. Ja jos ongelmakohtia on, laitan niistä eri näytteet pohjamaasta ja pintamaasta. Kairalla ensin pintamaanäyte ja sitten samasta reiästä pohjamaanäyte. Yhdellä multamaalla on mg osuus alhainen. Katson seuraavaksi, saisiko syvemmällä muokkauksella sitä lisää alhaalta vai kalkitaanko dolomiitilla.
-
Tota... pari juttua.
Ensiksi, puun tai turpeen lisääminen lisää multavuutta. Mutta vain "paperilla". Tärkeämpää olisi saada lisättyä humusta, joka toimisi reaktiopintana, eikä vain haihtuisi ilmaan. Pikana sitä ei orgaanisilla tuotteilla saa. Tai saa, jos se on hehkutettu hiileksi. Se on sitten ihan toinen juttu.
Täytyy kuitenkin muistaa, että ei sen orgaanisen rojun tunkeminen peltoon huono asia ole. Aina siitä humusta syntyy. Sitä ei oikein vaan tiedetä miten.
Aika hurjan näköisiä jankkurointeja, jos tuota ei ole millään muokkarilla ajettu. Kaikenlaisia rautakasoja niitä on, mutta mikä sitten on hyvä, voi riippua maalajeista. Tiedä häntä.
Vähemmän läpäisevällä maalla ei varmaankaan kannata luoda painanteisiin mitään vesikaivoa, joten vesi kannattaa johtaa niistä pois päin.
Tiedän jotain tuosta humuksen kerryttämisestä.. Käytän viljelykierrossa mahdollisimman paljon multavuutta, eli humusta lisääviä kasveja. Syväjuurisia nurmia, apiloita ja härkäpapua. Tai eihän papukaan hirveästi multavuutta lisää, mutta hieman kuitenkin. Syysviljoilla ja syysöljykasveillakin on vaikutuksensa. Karjanlantaa tilalle tulee hieman ja sen kompostointi jatkossa olisi tavoitteena. Siitä vain on tehty nykysäännöksin vähän hankalaa. Biohiili kiinnostaa myös. Tuolla puuhakkeen ja kuitujenkin lisäyksellä tietysti tuota multavuuden nostoa haetaan pidemmälläkin välillä. Tuo hehkutusprosessi ja sen toteuttamistapa kyllä kiinnostaisi. Savea oksakasan päälle ja tulta perään ???
Oman arvion ja laskelman mukaan multavuuden nosto yhden prosenttiyksikön verran kestäisi onnistuneessa viljelykierrossa 15-20 vuotta. Joten kärsivällisyyttä tuo vaatii.
Tuo kuva jankkuroinnista vähän säikäytti itseänikin. Siksi halusinkin asiaa kommentoida heti. Kuitenkin Mikkisssellä näyttäisi olevan ainakin taju siitä, mitä sillä pitäisi hakea. Jäljestä huolimatta. Olen myös kuullut, että jankkuroinnilla on saatu säästettyä hyvin vettä korkeuskäyrien mukaisella jankkuroinnilla.ja joku on jopa saanut ohjattua vettä kosteilta paikoilta kuivemmille alueille. Kiinnostavaa hommaa on tuo jankkurointikin. Taitaa olla vielä monimutkaisempaa ja ehkä vähän riskialttiimpaakin kuin tuo toisen ketjun kultivointi.
-
En oo jankkuroinu enkä jankkuroi. Myyräauran kanssa samaa shittiä, kerta riitti, vähän kun kusis housuun jne..
Kuokka, salaojasanta, kultivointi ja köntti yhdistettynä syväjuurisiin kasveihin, sillä saa ihmeitä aikaan.
-
https://aijaa.com/YEkzsq (https://aijaa.com/YEkzsq)
Ei tää jankkuroitu lohko miltään hullummalta näytä, nyt vahva apila, mailas ja ruokonata seos. Ei ole vesi seisonut pellolla, kuten viereisellä viljalohkolla parin ukkoskuuron jälkeen. Ajatus oli ottaa ensi vuonna taas viljalle (2019 oli riistana, jonka pohjana tämä nurmiseos). Taitaa kyllä tulla vielä toinen nurmivuosi kun viljan hinnat on mitä on ja nurmestakin tuntuu vähän saavan tukien lisäksi ja on ainakin riskitöntä tuottoa jonka voi käyttää vaikka piiriojien perkuuseen. Täytyy sitten katsoa kun taas siirtyy viljaan, että vetäskö vaan glyfon ja suorakylvö siihen vai matala 15-20 cm kyntö. Hiukan pyykkilaudaksi toi pinta jäi, että jonkinlainen muokkaus olis siinä mielessä hyvä.
-
Olen tullut siihen tulokseen, että suorakylvötilan jankkurin pitäisi olla sellainen, missä on avaava etukiekko terän edessä. Mutta esim. Evers on mielestäni liian kallis, kun käyttö on vähäistä. Sitten taas muissa yleisimmissä merkeissä vetopisteen ja terän väli on niin lyhyt, ettei niihin oikein jälkivarustellen kiekkoleikkuri mahdu. Onko kukaan bongannut mitään edullisempaa itämerkkiä, missä olisi etukiekot? Ja tiedän, tiedän: Hitsauspuikoilla ja levyillähän ongelma ratkeaa, mutta kun aika ei sellaiseen rakenteluun riitä.
-
Olen tullut siihen tulokseen, että suorakylvötilan jankkurin pitäisi olla sellainen, missä on avaava etukiekko terän edessä. Mutta esim. Evers on mielestäni liian kallis, kun käyttö on vähäistä. Sitten taas muissa yleisimmissä merkeissä vetopisteen ja terän väli on niin lyhyt, ettei niihin oikein jälkivarustellen kiekkoleikkuri mahdu. Onko kukaan bongannut mitään edullisempaa itämerkkiä, missä olisi etukiekot? Ja tiedän, tiedän: Hitsauspuikoilla ja levyillähän ongelma ratkeaa, mutta kun aika ei sellaiseen rakenteluun riitä.
Eikös niitä joitain hurjia syväjankkureita saa halvalla jostain itäblokista. Tai jos jostain saisi halvalla käytetyn aihion. Nimittäin ne leikkurikiekot ovat yleensä aivan liian pienet. Ja jossain runsaassa oljessa tai heinässä, hammastettu leikkurikiekko olisi poikaa. Jos hyvän jankkurin haluaa, on varauduttava reippaaseen modifiointiin tai sen teettämiseen.
-
Olen tullut siihen tulokseen, että suorakylvötilan jankkurin pitäisi olla sellainen, missä on avaava etukiekko terän edessä. Mutta esim. Evers on mielestäni liian kallis, kun käyttö on vähäistä. Sitten taas muissa yleisimmissä merkeissä vetopisteen ja terän väli on niin lyhyt, ettei niihin oikein jälkivarustellen kiekkoleikkuri mahdu. Onko kukaan bongannut mitään edullisempaa itämerkkiä, missä olisi etukiekot? Ja tiedän, tiedän: Hitsauspuikoilla ja levyillähän ongelma ratkeaa, mutta kun aika ei sellaiseen rakenteluun riitä.
Voihan sen modifioida hinattavaksi, sitten on tilaa, toki hommana kertaluokkaa isompi.