Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Isäntärenki - 17.09.16 - klo:15:33
-
Miten on ollut Doneja onko kaikki kuormat saanut jäädä ensimmäiselle varastolle. Onko ajelutettu ympäri maakuntaa tai Suomenmaata??????????????
-
Rypsissä ei ole DONEJA :)
-
Rocky kaurassa runsaasti.
-
Pari kuormaa Belindaa mennyt, donit 0,5 ja seulonnasta +6 euroa tonnille ensimmäiselle rekalliselle, toisessa kuormassa oli hehtopaino alhaalla mutta muuten hyvä ja donit alhaalla siinäkin. Aikaisemmin kylväneillä naapureilla kauroissa donit korkeita lajikkeesta riippumatta. Niiden aikaisten kylvöjen kaurojen kukinnan aikaan oli märkää keliä koko ajan.
Eilen totesin Tipple-ohrassa olevan viimeisestä lohkosta puidussa tavarassa punaisia jyviä joukossa, mihinköhän tuonkin sitteen saa menemään?
Ja Wellamo-vehnä ei p*rkele meinaa valmistua, vihreää väriä erottuu vieläkin pellossa.
-
Pari kuormaa Belindaa mennyt, donit 0,5 ja seulonnasta +6 euroa tonnille ensimmäiselle rekalliselle, toisessa kuormassa oli hehtopaino alhaalla mutta muuten hyvä ja donit alhaalla siinäkin. Aikaisemmin kylväneillä naapureilla kauroissa donit korkeita lajikkeesta riippumatta. Niiden aikaisten kylvöjen kaurojen kukinnan aikaan oli märkää keliä koko ajan.
Eilen totesin Tipple-ohrassa olevan viimeisestä lohkosta puidussa tavarassa punaisia jyviä joukossa, mihinköhän tuonkin sitteen saa menemään?
Ja Wellamo-vehnä ei p*rkele meinaa valmistua, vihreää väriä erottuu vieläkin pellossa.
Ei ne punahomejyvät rehuohrassa haittaa, jos ei nyt peitatun näköstä ole.
Miten on ollut Doneja onko kaikki kuormat saanut jäädä ensimmäiselle varastolle. Onko ajelutettu ympäri maakuntaa tai Suomenmaata??????????????
On niitä ollu kuulemma, vehnässä ja kaurassa.
-
En muista sanoinko jo ettei rypsissä ei ole DONEJA :)
-
Eilen totesin Tipple-ohrassa olevan viimeisestä lohkosta puidussa tavarassa punaisia jyviä joukossa, mihinköhän tuonkin sitteen saa menemään?
Ei ne punahomejyvät rehuohrassa haittaa, jos ei nyt peitatun näköstä ole.
Voi ne haitata kun olisi maltaaksi tarkoitus yrittää, vien näytteet huomenna.
-
Rocky kaurassa runsaasti.
mistä se johtuu itellä' myös rocky ja donit oli 5 .52t kuorma raumalle ja vituiksi .loput siis rehuun ensvuonna viljelyssä avanti vai mikä se oli ku kasvusto pystyssä ajettu kaikki mömmöt ja tautiaine .....eiku donia donia liikaa
-
Nuo kauran laajalti esiintyneet DON arvot ehkä kertovat enemmän viljelykierrosta kuin ruiskuttelun tehosta. Brittein Saarilla on julkaistu kyseiseen ongelmaan ohjeita riskin merkityksellisyyden mukaan ja tärkeimmät olivat viljelykierto vilja-viljan välttäminen ja olkijätteen poisto kylvöalustasta. Vehnä mainitaan herkemmäksi kuin kaura, joten ehkäpä nyt tänä vuonna on lähinnä vehnäalaa siirtynyt kauralle ?
Olkijätteen merkitys korostuu suorakylvössä ja kevytmuokkauksessa.
Kasvinsuojeluruiskutus pitää kohdistaa tähkälle/röyhylle kukkimisen aikaan. Muuna aikana tautia ei saa ehkäistyksi saati puhdistetuksi.
Sitten puintiajan lako ja täydellisen kypsymisen odottelu on osoittautunut merkitykselliseksi.
-SS-
-
Ei ollut doneja, eikä kenelläkään muullakaan tutulla kenellä kauraa ja vientiin menee. Joskus on, joskus ei, tää vuosi ennätyssateisuudestaan huolimatta tuotti puhdasta ja hyvälaatuista kauraa. Ainoastaan kilot jäi pois, mutta mitä me kiloilla, kunhan on laadukasta myytävää puoli-ilmaiseksi ;D
-
Nuo kauran laajalti esiintyneet DON arvot ehkä kertovat enemmän viljelykierrosta kuin ruiskuttelun tehosta. Brittein Saarilla on julkaistu kyseiseen ongelmaan ohjeita riskin merkityksellisyyden mukaan ja tärkeimmät olivat viljelykierto vilja-viljan välttäminen ja olkijätteen poisto kylvöalustasta. Vehnä mainitaan herkemmäksi kuin kaura, joten ehkäpä nyt tänä vuonna on lähinnä vehnäalaa siirtynyt kauralle ?
Olkijätteen merkitys korostuu suorakylvössä ja kevytmuokkauksessa.
Kasvinsuojeluruiskutus pitää kohdistaa tähkälle/röyhylle kukkimisen aikaan. Muuna aikana tautia ei saa ehkäistyksi saati puhdistetuksi.
Sitten puintiajan lako ja täydellisen kypsymisen odottelu on osoittautunut merkitykselliseksi.
-SS-
Taas todiste siitä, kuinka kyntö on ylivoimainen perusmuokkausmenetelmä. Rikatkin pysyy parhaiten kurissa kynnöllä, samoin taudit. Mutta laiskat nykyviljelijät karsastavat kyntöä sen hitauden ja työläyden takia, kevytmuokkaus on suosittua, kun pääsee äkkiä oikeisiin töihin tai muihin bisneshommiin. Suorakylvö nyt on so last season-juttu enää, koettu ja huonoksi havaittu.
-
Suorakylvössä ei ole sen enempää ongelmaa, jos välttää vilja-vilja kiertoa niin, että vehnän jälkeen kaura, koska täkäläisistä viljoista vehnässä se kuulemma lisääntyy herkimmin. Pahin niiden sienten maaesiintymän lisääjä lienee maissi.
Kaura taitaa olla kynnölle herkkä, että kuivettuu kevätkesällä, eli ei maanmuokkaustekniikka taida olla mikään pelastus.
-SS-
-
Suorakylvössä ei ole sen enempää ongelmaa, jos välttää vilja-vilja kiertoa niin, että vehnän jälkeen kaura, koska täkäläisistä viljoista vehnässä se kuulemma lisääntyy herkimmin. Pahin niiden sienten maaesiintymän lisääjä lienee maissi.
Kaura taitaa olla kynnölle herkkä, että kuivettuu kevätkesällä, eli ei maanmuokkaustekniikka taida olla mikään pelastus.
-SS-
meikäläisen suurinosa kaurasta oli heinän ja rukiin jälkeen osa ohran .ja mää kynnän suurinpiirtein kaikki .vetivät donit kaakkoon ku hlp oli61,7 ja lajittelu 2 ni saivat hyvää tavaraa ilmaiseksi
-
Suorakylvössä ei ole sen enempää ongelmaa, jos välttää vilja-vilja kiertoa niin, että vehnän jälkeen kaura, koska täkäläisistä viljoista vehnässä se kuulemma lisääntyy herkimmin. Pahin niiden sienten maaesiintymän lisääjä lienee maissi.
Kaura taitaa olla kynnölle herkkä, että kuivettuu kevätkesällä, eli ei maanmuokkaustekniikka taida olla mikään pelastus.
-SS-
meikäläisen suurinosa kaurasta oli heinän ja rukiin jälkeen osa ohran .ja mää kynnän suurinpiirtein kaikki .vetivät donit kaakkoon ku hlp oli61,7 ja lajittelu 2 ni saivat hyvää tavaraa ilmaiseksi
Albertan maanviljelysagronomit mainitsivat riskeiksi myös heinäkasvit; punahomeet säilyvät maassa kolmen vuoden ajan. Tehokkaina tartuntalähteinä mainittiin kuivikelanta, eläinten esim. hevosten läpi kulkeneet sulamattomat jyvät. Lantaan hukattu rehu esim. ruokintakaukaloista, lyhyt nurmikierto.
Toisesta lähteestä jo aikaisemin olen maininnut, että kun ja jos kyseinen sieni tarttuu kylvösiemenestä, enemmän ratkaisee kylvösiemenen lajittelu kuin peittaus; peittaus saattaa pahentaa ongelmaa, koska ne hiukan heikommat saastuneet jyvät pääsevät peitattuna paremmin alkuun kasvattamaan saastunutta kasvia.
-SS-
-
Jos haluaa kikkailla, niin kuivurissa pyörittäminen vähentää toksiinien määrää, koska ovat lähinnä kuoressa. Homman kannattavuuden arvioi jokainen itse.
-
Minkä verran kaurassa mahtaa olla lajikekohtaisia eroja tämän? Eilen meni kolmas satsi Belinda-kauraa ja donit taas 0,5. Piti vaihtaa lajike ensi kaudelle mutta rohkeneeko sittenkään?
-
Minkä verran kaurassa mahtaa olla lajikekohtaisia eroja tämän? Eilen meni kolmas satsi Belinda-kauraa ja donit taas 0,5. Piti vaihtaa lajike ensi kaudelle mutta rohkeneeko sittenkään?
Heh-he, minähän olen tätä hehkuttanut vaikkei mitään tieteellistä todistusaineistoa ole käytettävissä. Tosin pakko myöntää, että tänä vuonna on doneja ollut jopa kuningas Belindassa.
-
Ainoa tekijä mistä on näkynyt oikeaa tutkimusnäyttöä on pienet jyvät: Homeet keskittyvät pieniin ja surkastuneisiin jyviin. Muut tekijät ovat edelleenkin valistuneita arvauksia, joiden painaminen viljelyoppaisiin on hieman kyseenalaista (esim. kasvijäte ja kyntösuositus). Sumussa mennään edelleen tämän homman kanssa. Joku asiaan liittyvistä tutkimuksista muutama vuosi sitten spekuloi vuosittaista vaihtelua jotenkin näin: Jokin vielä tuntematon tekijä horjuttaa eri homeitiöiden populaatioita niin, että eräinä vuosina myrkkyjä tuottavat homeet ovat valta-asemassa. Yhtenä epäiltynä populaatioiden horjuttajana pohdittiin tautiaineita! Jokin Amistarilla tehdyistä viljelykokeista viittasi tähän suuntaan. On siis teoriassa mahdollista että tautiaine kiusaa myrkytöntä homepopulaa niin, että sen kilpailuasema myrkyllistä vastaan heikkenee. Spekulaatio kuitenkin toistaiseksi tämäkin.
-
Ei toi mitään avaruusfysiikkaa ole.
Huolellinen lajittelu TOSsille isolla seulalla. Puimurista puhallus täysille, kuivurin esiputsari niin isolle kun kehtaa ja huolellinen kuivaus. Tänä vuonna puitu niin kuivaa tavaraa että kuivausaika mitätön. Pitää siis jäähdytystä ruuvata tunnilla tai parilla normaalia pitemmäks tai muuten kierrättää.
Nuukuuksissaan kerätään kaikki sonta säiliöön ja siiloon....
60% DONeista häviää em. systeemillä.
-
Jatkona tuohon edelliseen ja muistutuksena jo aikaisemmin mainittu. Kuivurissa kierrättäminen poistaa pieniä jyviä ja samalla jyvät hiotuvat. Myrkky on vain siellä missä on sienirihmastoa, eli ainakin jyvän pinnassa. Nyt on ihan hyvää aikaa kierrättää kauroja kuivurissa vaikka päivä per satsi jos vaan viitsii nähdä vähän vaivaa.
-
Mikä on isäntärengin oma näkemys?
-
Jatkona tuohon edelliseen ja muistutuksena jo aikaisemmin mainittu. Kuivurissa kierrättäminen poistaa pieniä jyviä ja samalla jyvät hiotuvat. Myrkky on vain siellä missä on sienirihmastoa, eli ainakin jyvän pinnassa. Nyt on ihan hyvää aikaa kierrättää kauroja kuivurissa vaikka päivä per satsi jos vaan viitsii nähdä vähän vaivaa.
On kauramiehillä puuhastelua kerrakseen ;D
Mut asiaan. Onko siinä suuretkaan kulut, jos päivänkin pyörittää niitä pelkät esiputsari, elevaattori ja syöttölaite päällä?
-
Meillä Avanti kauran DONit pilvissä, 10-13 näytti ensimmäiset analyysit...Vehnä esikasvina edesauttaa kai? Kylvetty peitatulla sertillä syksyllä kynnettyyn ja röyhylle ruiskutus, puinti 14-18 kosteudessa ja kuivattu vuorokauden sisällä! Esipuhallin oli valitettavasti liian vähän auki mutta hlp tosi korkea, 62,2! Sato n 5,5t Eli missä meni metsään...Nyt ajetaan esipuhallin täysin auki 1-2kuutioo/kuivuri pihalle ja uusi analyysi! Loppuuko kauran viljely tähän? Meillä 70% kauralla tänä vuonna ja näyttää siltä että kaikki menee peurojen ruokintaan!
-
1. Donit ovat siemenessä. Onko tiedossa sertisiemenen 1000 jyvän paino
2. Vehnä esikasvi
3. Säät kukkimisen aikaan, millä ruiskutettiin, Prolinella ?
Minä uskon niihin tutkimustuloksiin, että äärimmäinen lajittelu tehoaa DON siemenlähtöiseen saastuntaan paremmin kuin peittaus, joka vuorostaan saattaa pahentaa ongelmaa.
-SS-
-
Belindassa Donit 0,25-0,5 ei peitattu, ei mitään tautiruiskutuksia. Muuten kausi oli heikko, sadot ja hlp:t alakanttiin.
-
1. Donit ovat siemenessä. Onko tiedossa sertisiemenen 1000 jyvän paino
2. Vehnä esikasvi
3. Säät kukkimisen aikaan, millä ruiskutettiin, Prolinella ?
Minä uskon niihin tutkimustuloksiin, että äärimmäinen lajittelu tehoaa DON siemenlähtöiseen saastuntaan paremmin kuin peittaus, joka vuorostaan saattaa pahentaa ongelmaa.
-SS-
Keskellä valmis lopputuote. Reunoilla triöörin, ylä ja alaseulan, ykkös ja kakkostuulen ottamat "roskat". Lisäksi puhallin vie roskia ulos.
(http://i6.aijaa.com/t/00138/14194036.t.jpg) (http://aijaa.com/LPJ2fz)
Tällänen vekotin on hyvä DONeja vastaan...
(http://i1.aijaa.com/t/00454/14230817.t.jpg) (http://aijaa.com/sPCJSQ)
-
1. Donit ovat siemenessä. Onko tiedossa sertisiemenen 1000 jyvän paino
2. Vehnä esikasvi
3. Säät kukkimisen aikaan, millä ruiskutettiin, Prolinella ?
Minä uskon niihin tutkimustuloksiin, että äärimmäinen lajittelu tehoaa DON siemenlähtöiseen saastuntaan paremmin kuin peittaus, joka vuorostaan saattaa pahentaa ongelmaa.
-SS-
Sertin 1000 jyvän paino taisi olla vähän päälle 40 eli aika isoa! Comet proolla+tiltillä ruiskutettiin! Hyvä aine mutta ehkä ei juuri tähän ongelmaan?
-
1. Donit ovat siemenessä. Onko tiedossa sertisiemenen 1000 jyvän paino
2. Vehnä esikasvi
3. Säät kukkimisen aikaan, millä ruiskutettiin, Prolinella ?
Minä uskon niihin tutkimustuloksiin, että äärimmäinen lajittelu tehoaa DON siemenlähtöiseen saastuntaan paremmin kuin peittaus, joka vuorostaan saattaa pahentaa ongelmaa.
-SS-
Sertin 1000 jyvän paino taisi olla vähän päälle 40 eli aika isoa! Comet proolla+tiltillä ruiskutettiin! Hyvä aine mutta ehkä ei juuri tähän ongelmaan?
Niin ja kukinnan aikaan satoi usein mutta ei paljon, eli pahin scenaario!
-
Meillä Avanti kauran DONit pilvissä, 10-13 näytti ensimmäiset analyysit...Vehnä esikasvina edesauttaa kai? Kylvetty peitatulla sertillä syksyllä kynnettyyn ja röyhylle ruiskutus, puinti 14-18 kosteudessa ja kuivattu vuorokauden sisällä! Esipuhallin oli valitettavasti liian vähän auki mutta hlp tosi korkea, 62,2! Sato n 5,5t Eli missä meni metsään...Nyt ajetaan esipuhallin täysin auki 1-2kuutioo/kuivuri pihalle ja uusi analyysi! Loppuuko kauran viljely tähän? Meillä 70% kauralla tänä vuonna ja näyttää siltä että kaikki menee peurojen ruokintaan!
No huh...
Noilta karjatilojen omilta suolohkoilta puituja kauroja kukaan ei analysoi. DON-määrät lienevät monta kertaa suuremmat kuin mikä on kauppakelpoisuuden raja. Ja ei kun elukoille vaan 😅😅😅
Nauta tietysti kestää noita jokseenkin hyvin. Muut myrkyt sitten ovatkin pahempia..
-
MTK:n Max taisi puhua että olisi tutkimuksia että DONi ei liiku siemenestä seuraavaan satoon! Onko teillä samanlaisia havaintoja vai päinvastaisia?
-
Noilta karjatilojen omilta suolohkoilta puituja kauroja kukaan ei analysoi. DON-määrät lienevät monta kertaa suuremmat kuin mikä on kauppakelpoisuuden raja. Ja ei kun elukoille vaan 😅😅😅
Nauta tietysti kestää noita jokseenkin hyvin. Muut myrkyt sitten ovatkin pahempia..
Kyllä myrkkyanalyysin pystyy teettämään Suomen viljavalla jos haluaa tai alkaa epäilyttämään, että niitä olisi liikaa. DON määritys noin 36 € sekä T2 ja HT2 määritys noin 43 € alv 0%. Ja kaurojakin rahtikuorivat näköjään....
http://www.suomenviljava.fi/
-
Noilta karjatilojen omilta suolohkoilta puituja kauroja kukaan ei analysoi. DON-määrät lienevät monta kertaa suuremmat kuin mikä on kauppakelpoisuuden raja. Ja ei kun elukoille vaan 😅😅😅
Nauta tietysti kestää noita jokseenkin hyvin. Muut myrkyt sitten ovatkin pahempia..
Kyllä myrkkyanalyysin pystyy teettämään Suomen viljavalla jos haluaa tai alkaa epäilyttämään, että niitä olisi liikaa. DON määritys noin 36 € sekä T2 ja HT2 määritys noin 43 € alv 0%. Ja kaurojakin rahtikuorivat näköjään....
http://www.suomenviljava.fi/
No pystyy tietysti, mutta eipä noita kukaan omille viljoilleen tee
-
Noilta karjatilojen omilta suolohkoilta puituja kauroja kukaan ei analysoi. DON-määrät lienevät monta kertaa suuremmat kuin mikä on kauppakelpoisuuden raja. Ja ei kun elukoille vaan 😅😅😅
Nauta tietysti kestää noita jokseenkin hyvin. Muut myrkyt sitten ovatkin pahempia..
Kyllä myrkkyanalyysin pystyy teettämään Suomen viljavalla jos haluaa tai alkaa epäilyttämään, että niitä olisi liikaa. DON määritys noin 36 € sekä T2 ja HT2 määritys noin 43 € alv 0%. Ja kaurojakin rahtikuorivat näköjään....
http://www.suomenviljava.fi/
Jos koittais maksaa kuutiolla kauroja....Sama hinta molemmilla. :D
-
Noilta karjatilojen omilta suolohkoilta puituja kauroja kukaan ei analysoi. DON-määrät lienevät monta kertaa suuremmat kuin mikä on kauppakelpoisuuden raja. Ja ei kun elukoille vaan 😅😅😅
Nauta tietysti kestää noita jokseenkin hyvin. Muut myrkyt sitten ovatkin pahempia..
Kyllä myrkkyanalyysin pystyy teettämään Suomen viljavalla jos haluaa tai alkaa epäilyttämään, että niitä olisi liikaa. DON määritys noin 36 € sekä T2 ja HT2 määritys noin 43 € alv 0%. Ja kaurojakin rahtikuorivat näköjään....
http://www.suomenviljava.fi/
No pystyy tietysti, mutta eipä noita kukaan omille viljoilleen tee
Totta hitossa tekee. Jos on Doneja, eiku myyntiin, missä donit ei haittaa :P
-
Ei auttanut esipuhaltimella ajaa uudelleen! Pyöri 8h täysillä auki, ja pari kuutioota pihalle, mutta 13 näyttää vieläkin!
-
Ei auttanut esipuhaltimella ajaa uudelleen! Pyöri 8h täysillä auki, ja pari kuutioota pihalle, mutta 13 näyttää vieläkin!
Jos saastunta on paha, ei siinä auta lajittelut eikä kuivurissa kierrättämiset, koska se toksiini on jyvän kuoressa, olipa jyvä sitten minkä kokoinen tahansa.
-
On tehty putsaus toimenpiteitä huonommalla ja paremmalla menestyksellä. En oikein osaa sanoa vielä miten saadaan vai saadaanko korjattua, jos se on ytimessä ei voida mitään . Rekkakuormittain on korjattu jos on sopivat erät, että poistotarve ole kovin iso.
-
http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/10/hometoksiineja-viljassa-normaalia-enemman-elintarvike-ja-rehulaatuista-viljaa-kuitenkin-riittaa
Jos siis jopa 10 prosentissa kaikista kauroista DON:eja on niin paljon, etteivät ne kelpaa edes rehuksi, on se kokonaismäärältään todella paljon. Kauran viljely onkin nykyään melkoista lottoamista, ehkä pitää vaan keskittyä rehuohran viljelyyn, eihän siitä paljon makseta, mut epäonnistumisen riskit on pienempiä. Nyt jos noin paljon on osoitteetonta kauraa tarjolla,niin osa ei sovi edes polttoon. Siinä on nyt moni kauranviljelijä ihmeissään, että minne saa tavaran menemään.
-
http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2016/10/hometoksiineja-viljassa-normaalia-enemman-elintarvike-ja-rehulaatuista-viljaa-kuitenkin-riittaa
Jos siis jopa 10 prosentissa kaikista kauroista DON:eja on niin paljon, etteivät ne kelpaa edes rehuksi, on se kokonaismäärältään todella paljon. Kauran viljely onkin nykyään melkoista lottoamista, ehkä pitää vaan keskittyä rehuohran viljelyyn, eihän siitä paljon makseta, mut epäonnistumisen riskit on pienempiä. Nyt jos noin paljon on osoitteetonta kauraa tarjolla,niin osa ei sovi edes polttoon. Siinä on nyt moni kauranviljelijä ihmeissään, että minne saa tavaran menemään.
Eikä toi 10-prosenttia jakaudu edes tasan joka viljelijälle, jollakin voi kaikki mennä kompostoitavaksi.
-
No nyt on sitten ekan kerran minullakin homeongelmaa, kun Avantin esinäyte kertoo 5,5 lukemia. Sinne meni ilmeisesti tos-kelpoisuuskin. Vielä mietinnässä alanko lajittelemaan vai lykkäänkö rehuksi.
Tossa kollegan kanssa keskusteltiin, että onko järkevää hankkia tällaisen vuoden jälkeen sertifioitua siementä, etenkään kauralla. Siemenen mukana saattaa tulla jo valmiiksi tautista tavaraa. Mulla on vielä tämän keväinen sertisäkki jäljellä, pitäisiköhän tuosta ottaa näyte ja laittaa Don-määritykseen. Saisi ainakin varmuuden siitä, että tartunta on tullut omilla pelloilla tapahtuneesta saastunnasta.
-
Pitääsköhän kauraakin viljellä samalla maalla korkeintaan viiden vuoden välein, niinku rypsiä, ettei mörkö vie.
-
Pitääsköhän kauraakin viljellä samalla maalla korkeintaan viiden vuoden välein, niinku rypsiä, ettei mörkö vie.
Muistetaan myös, että korsiheinien ja vehnän viljely on myös väli-isäntä.
-SS-
-
Eipä hätää, siilossa 18 tonnia donivapaata tos-kauraa ensi kevääksi. Paistaa se päivä joskus risukasaankin.
-
Joo, kaupalla oli päivän esinäytesaldona lähes pelkkiä don-kauroja. Tämä aiheuttaa sen, että rehutehtaat on aivan tupella ja kippiaikoja ei tahdo pienempiin puulaakeihin edes saada enää tälle vuodelle.
Vientiin menevän kauran osalta don rajat ei muutu, mutta olen sitä mieltä, että kotimaassa jalostettavan elintarvikekauran osalta don-rajat tulee kyllä nousemaan. Jos ajatellaan, että Fazer tuplaa kauran jalostuksen määrän, niin huonona vuonna sitä tavaraa ei kyllä riitä, hehkuttaa vyrri mitä hyvänsä. En myöskään usko, että nykyisillä hintapreemioilla isännät alkaa ruiskutella kalliita tautiaineita kaurojen kukinnan aikaan. Minä en ainakaan siihen lähde. Vaihtoehdoiksi jää preemion kasvattaminen tai raja-arvon höllääminen. Jälkimmäinen todennäköisesti toteutuu, koska on halvin ratkaisu.
-
Luulisi tosiaan että Fazer ja muut laitokset saavat tiloja tehokkaammin donit hinkattua kuorista pois
-
Luulisi tosiaan että Fazer ja muut laitokset saavat tiloja tehokkaammin donit hinkattua kuorista pois
[/quote
Tai sitten sekoittavat vain puhtaanpaa sekaan.
-
Luulisi tosiaan että Fazer ja muut laitokset saavat tiloja tehokkaammin donit hinkattua kuorista pois
[/quote
Tai sitten sekoittavat vain puhtaanpaa sekaan.
Ja isäntä saa laskun tilin sijasta...
-
No nyt tuli laput viimeisestäkin kaurarekasta ja donit taas vain 0,5. Tuntuu että meidän kylällä oli toksiinit korkeintaan viikosta kiinni kylvöajassa, hiukankin myöhempi kylvö niin ei ongelmaa lajikkeesta riippumatta mutta kaikki ensimmäisessä aallossa kylvetyt kaurat ongelmaisia myöskin lajikkeesta riippumatta. Onneksi meni kuivalannanlevitysrahtikeikalla ekat kylvöpäivät, kerrankin näin päin että muualla säätämisestä tuli etua omaan viljelyyn.
-
Mulla on hukassa nää donien yksiköt. Näytteessä oli don 1,5 ppm.
Tuo ppm lienee joku osa jostain. Max on kuitenkin 1.75 ppm. Onko
rehukauralle joku raja-arvo. Jäänyt sellainen käsitys, että max. on 8 jotain?
Googlesta löytyy kylläkin "raja-arvot ylittävää" . Vanhoilta isänniltä
on ainakin turha kysyä tästä mitään.
-
Mulla on hukassa nää donien yksiköt. Näytteessä oli don 1,5 ppm.
Tuo ppm lienee joku osa jostain. Max on kuitenkin 1.75 ppm. Onko
rehukauralle joku raja-arvo. Jäänyt sellainen käsitys, että max. on 8 jotain?
Googlesta löytyy kylläkin "raja-arvot ylittävää" . Vanhoilta isänniltä
on ainakin turha kysyä tästä mitään.
1.75 perushinta, sen yli -15e kasiin saakka. Kasin jälkeen jätettä?
-
ppm = parts per million...
Miten se sitten donien suhteen... onko tuo painoa vai mitä, en tiedä. mutta kait se yksiköksi käy että jonkun luvun saavat.
-
Jos kuormassa on miljoona puolukkaa ja sitte yksi mustikka niin mustikkaa on epäpuhtautena 1 ppm. Eli yksikkö on hiukan epämääräinen, joskus käyttävät massasta joskus ainemääristä ja toinen sanoo mg/litra toinen mg/kg tai kaasuissa ml/m3 kas aina pitää täs kemikaalikaupassa mitä tarkoitetaan kun jotakin puhtauksia ilmoitetaan, ja ne poikkeavat varsinkin noissa tilavuusosissa riippuen siitä mitkä ovat komponenttien ominaispainot...
Tai jotain
-SS-
-
Fiia-kauraa, multamaalta.
hlp 57,2
seulonta 9,7%
DON 0,5 ppm
Ei huonosti: lajike on tunnetusti pienijyväistä, lannoitus N 55 P 5 K 11, ruiskulla rikka-aine, Mantrac ja korrenvahvistaja. Hehtaarisato varmaan vähän alle valtakunnan keskisadon... :-[
-
Kaurasta Saksaan vietynä saa 123 tonnilta käteen,rehuksi kotimaahan 108..kannattaako petkuksen läpi ajella,jos se edes mitään auttaa.En usko moiseen.
Omat painavaa hlp 63 kiloa ja kuivattu kunnolla 11,5 %.Donit 5,5 rehuksi menee.
Uutta siementä ilmeisesti pitää ostaa ja eri tautiaine.
Kukahan ***** ylipäätään moisen on keksinyt?
Tästä bisneksestä pitää hankkiutua eroon
mahdollisimman pian.
-
Yllättävän vähän on toistaiseksi ollut uutisia hometoksiineista. Liekö tyyntä myrskyn edellä. Punaisia jyviä löytyy jopa hyväkuntoisten ja tautitorjuttujen pystykasvustojen sadosta vähän joka viljalajilla. Hiukan jännittää, että mitä löytyy kun näitä ruvetaan puintien päätyttyä mittailemaan enemmän.
-
Yllättävän vähän on toistaiseksi ollut uutisia hometoksiineista. Liekö tyyntä myrskyn edellä. Punaisia jyviä löytyy jopa hyväkuntoisten ja tautitorjuttujen pystykasvustojen sadosta vähän joka viljalajilla. Hiukan jännittää, että mitä löytyy kun näitä ruvetaan puintien päätyttyä mittailemaan enemmän.
Sosiaalisessa mediassa on kyl juttuja ollut.. eivät ole päässeet vain laajempaan levitykseen kun moni uutuuslajike taitaakin olla doni herkkä.. ;D
-
Yllättävän vähän on toistaiseksi ollut uutisia hometoksiineista. Liekö tyyntä myrskyn edellä. Punaisia jyviä löytyy jopa hyväkuntoisten ja tautitorjuttujen pystykasvustojen sadosta vähän joka viljalajilla. Hiukan jännittää, että mitä löytyy kun näitä ruvetaan puintien päätyttyä mittailemaan enemmän.
Tjaa, taitaa olla sitten alueellista. Ei näillä nurkin muusta puhutakaan kuin DONeista, jos kaurasta kyse ja sataman varastot pullistelee homekauraa, vaikka sitä ohjataan muualle mikäli ennakkonäytteissä homeita löytyy. Kauraa oli alueellisesti harvinaisen paljon kylvössä ja lienee kaikista heikoin tilanne koskaan. Sato ihan ok. mutta homeet korkealla. Omat puitu ja kuivattu, lähes kaikki toimitettukin jo reilu viikko sitten ja rehuksi meni. Onneksi edes sinne kelpasi, nyt jännitetään mitä tuo kuorma mikä kuivattiin rahtia viime yönä. Nimittäin toisella kuivurilla ollut erä samoilta pelloilta meni kokonaan hylkyyn, eikä ole ainoa tuttu kenellä näin kävi eli ei kelpaa edes rehuksi. Nämä kylvetty myöhemmin kuin nuo omat, jotka sain puida loistosäässä ja kuivana, jäähdytysajalla piti säätää hehtopainoa kauroihin sekä yrittää hävittää doneja. Ei auttanut.
-
Sosiaalisessa mediassa on kyl juttuja ollut.. eivät ole päässeet vain laajempaan levitykseen kun moni uutuuslajike taitaakin olla doni herkkä.. ;D
Maatiaislajikke voisi olla kestävämpi hometoksiineja vastaan kuin nykykaurat. Eli toksiiniherkkyys on osin jalostuksen tulos. Tästä saatiin ensi viitteitä mm. Juho Hautsalon väitöskirjassa (2020)
Tuo kestävyys tartuntaa vastan on olennaista. Ennen oli lajikekokeissa mukana mm. ohran herkkyys lentonoen tarttumiselle. Se on perinnöllinen ominaisuus, joka asettuu siihen kukkimisen tapaan ja ajankohtaan. Samalla tavalla kauran kehitysrytmi vaikuttaa näiden sienitoksiinien tarttumiseen, myös maanmuokkaustekniikka vaikuttaa, vaikka siitä ei haluttaisi keskustella. Näyttää siltä , että kelta- ja ruskeakuoriset (jopa mustakaura) kaurat kestäisivät paremmin kuin nämä kovin valkoiset lajikkeet. Lyhytkortiset kaurat saavat lähempänä maan pintaa sieni-itiöitä enemmän.
Viljelytekniikassa itiöiden määrää saattaa lisätä laajoilla peltoalueilla mätänevä olkipahna pintamullassa. Tässä ehkä kevytmuokkaus on ongelmallisin, suorakylvössä auringon poltolle altis kuiva olkiputu ei liene niinkään iso riski, vaan nimenomaan multaan sekoitettu pintapahna.
Nyt Boreal kasvinjalostus vakuuttaa poistavansa toksiiniherkät lajikkeet pois. Olisihan se hyvä.
-SS-
-
Tautitorjunta pääsääntöisesti lisää DONeja. Joillain aineilla vähenee, mutta silloinkin pitää ajaa semmoiseen aikaan että teho satoa alentaviin tauteihin on huono.
-
Tautitorjunta pääsääntöisesti lisää DONeja. Joillain aineilla vähenee, mutta silloinkin pitää ajaa semmoiseen aikaan että teho satoa alentaviin tauteihin on huono.
Eikai sentään, jos kaurallakin pitää ajaa kukinnan aikaan. Tarkoittaa aika myöhäistä käsittelyä, ja saadaan pitkä suoja lehdillekin. Niin, itse en ole koskaan ajanut kun ristiriitaista tietoa tehosta, mutta ehkä pitäisi kokeilla. Kaura kuitenkin pääsääntöisesti vihreää korreltaan vielä puidessa, joskus niin "tervettä" ettei keltaista ole kuin jyvissä, korsi ja lehdet ihan vihreänä puintikosteuden ollessa lähellä 15%.
-
Mä olen ymmärtänyt että homeet tuottavat enemmän toksiineja jos home 'kärsii' jostakin. Esim halla homesaastuneessa kasvustossa voi lisätä toksiineja merkittävästi.
Tiedä sitten voiko tautitorjunnan jäämät 'stressata' hometta niin että myrkkyjen määrä nousee? Tämä siis ihan omaa pohdiskelua.
Joka tapauksessa havaittu homeen määrä ei välttämättä korreloi suoraan toksiinien määrään.
-
Tänään meni 51 tonnia kauraa Raumalle ja toksiinit 0,25 eli käsittääkseni hyvin vähän. Olisin ollut todella yllättynyt, jos olisi homeita ollut, kun ihan ensimmäisiä puinteja ja aloitettiin heti, kun sateet päättyivät. Ei tullut lisiä, mutta ihan ok perushinta. Siilotilan takia oli pakko myydä, mutta myös hyvä tapaa jakaa riskiä. Kaikki päälle 200e on kuitenkin pitkällä aikavälillä erinomaista hintatasoa.
-
Tänään meni 51 tonnia kauraa Raumalle ja toksiinit 0,25 eli käsittääkseni hyvin vähän. Olisin ollut todella yllättynyt, jos olisi homeita ollut, kun ihan ensimmäisiä puinteja ja aloitettiin heti, kun sateet päättyivät. Ei tullut lisiä, mutta ihan ok perushinta. Siilotilan takia oli pakko myydä, mutta myös hyvä tapaa jakaa riskiä. Kaikki päälle 200e on kuitenkin pitkällä aikavälillä erinomaista hintatasoa.
Esimerkiksi neljän vuoden ajanjaksolla vuoden 2020 200 €:n ostovoima on enää 170 euroa.
-SS-
-
Sosiaalisessa mediassa on kyl juttuja ollut.. eivät ole päässeet vain laajempaan levitykseen kun moni uutuuslajike taitaakin olla doni herkkä.. ;D
Maatiaislajikke voisi olla kestävämpi hometoksiineja vastaan kuin nykykaurat. Eli toksiiniherkkyys on osin jalostuksen tulos. Tästä saatiin ensi viitteitä mm. Juho Hautsalon väitöskirjassa (2020)
Tuo kestävyys tartuntaa vastan on olennaista. Ennen oli lajikekokeissa mukana mm. ohran herkkyys lentonoen tarttumiselle. Se on perinnöllinen ominaisuus, joka asettuu siihen kukkimisen tapaan ja ajankohtaan. Samalla tavalla kauran kehitysrytmi vaikuttaa näiden sienitoksiinien tarttumiseen, myös maanmuokkaustekniikka vaikuttaa, vaikka siitä ei haluttaisi keskustella. Näyttää siltä , että kelta- ja ruskeakuoriset (jopa mustakaura) kaurat kestäisivät paremmin kuin nämä kovin valkoiset lajikkeet. Lyhytkortiset kaurat saavat lähempänä maan pintaa sieni-itiöitä enemmän.
Viljelytekniikassa itiöiden määrää saattaa lisätä laajoilla peltoalueilla mätänevä olkipahna pintamullassa. Tässä ehkä kevytmuokkaus on ongelmallisin, suorakylvössä auringon poltolle altis kuiva olkiputu ei liene niinkään iso riski, vaan nimenomaan multaan sekoitettu pintapahna.
Nyt Boreal kasvinjalostus vakuuttaa poistavansa toksiiniherkät lajikkeet pois. Olisihan se hyvä.
-SS-
Nytkö se boreal on jo myöntänyt et ovat jalostaneet doni herkkiä kauroja ;D
Milloinhan alkaisivat oppia. Viljelyvarman lajikkeen kun haluaa löytää tänne kohtuu etelään niin ekana pitää borealin lajikkeet ottaa listasta pois ;D
-
Joskus viisi vuotta sitten oli Borealilla vielä ihan varmaa tietoa, että mitään yhdistävää tekijää ei ole ja se on kasvukauden säistä kiinni jos homeita tulee. No, Belindalla menty kaikessa rauhassa. Nyt on Perttu hometestissä, edelleen puimatontakin jonkun verran. Tähän asti jyvät ainakin ihan ok kuntoisia, kun viimeisiä kylvöksiä, ei kasvusto ollut mitenkään ylivalmista tässä kiireisimpään aikaan. Vaikka kelit on kosteita, niin tuntuu tosi nopsasti kuivavan, viittaa siihen, että tavara on oikeasti kunnolla valmista.
Nyt on vallan mahdottoman mielenkiintoiset ajat käsillä, kun Farmitissa julistettiin viime viikolla, että keskisadot 2t luokkaa ja somejutuista päätellen hometilanne on ainakin jollain alueilla todella paha. Kauran myyntejä joutuu harkitsemaan. Kevätvehnän sijaan olisi ehkä ollut fiksumpaa kun olisi ollut ohraa tälle kesälle. Jälkiversot kuitenkin valmistuivat ja tavara on ihan ok. Anoran hinta koko ajan noususuunnassa. Analyytikkona sanoisin, että tärkkiohra voisi olla vuoden vaihteen jälkeen 250e/t luokkaa.
Jotenkin en taas usko siihen paatokseen ylitäysistä varastoista ja menekkivaikeuksista. Tavaraa kuitenkin kuluu koko ajan käyttökohteisiin ja uutta ei välttämättä tule, kun puinnit nyt saadaan päätökseen. Näkisin nousupaineita hinnoille laajemminkin.
-
porin seudulla hometoksiineja on enenpi. Olisko siellä satanut kauran kukintaaikaan .
-
Eräs taho, joka tehnyt jo paljon DON-analyysejä tämän syksyn sadosta, sanoi että hometoksiinit ovat nousseet selvästi puintiajan mukaan. Puintikauden alussa korjatut hyvälaatuisia, ja hiljattain puiduissa enemmän ongelmia. Omat, alkukaudesta puidut kaurat saivat puhtaat paperit.
-
Tautitorjunta pääsääntöisesti lisää DONeja. Joillain aineilla vähenee, mutta silloinkin pitää ajaa semmoiseen aikaan että teho satoa alentaviin tauteihin on huono.
Eikai sentään, jos kaurallakin pitää ajaa kukinnan aikaan. Tarkoittaa aika myöhäistä käsittelyä, ja saadaan pitkä suoja lehdillekin. Niin, itse en ole koskaan ajanut kun ristiriitaista tietoa tehosta, mutta ehkä pitäisi kokeilla. Kaura kuitenkin pääsääntöisesti vihreää korreltaan vielä puidessa, joskus niin "tervettä" ettei keltaista ole kuin jyvissä, korsi ja lehdet ihan vihreänä puintikosteuden ollessa lähellä 15%.
Salo ja sen sukuiset jättivät korren vihreäksi.
Lippulehden tautitorjunta torjuu sen hetken taudit ja näiden kato antaa homeille tilaa.
-
Paikallisessa lantamannenissa toista viikkoa kauran vastaanotto topissa, kuuluu olevan hehtopainot alhaisia. Ohralla minimi edelleen 62 kg/ hl. Kertonee tuokin jostain..
-
Joskus viisi vuotta sitten oli Borealilla vielä ihan varmaa tietoa, että mitään yhdistävää tekijää ei ole ja se on kasvukauden säistä kiinni jos homeita tulee. No, Belindalla menty kaikessa rauhassa. Nyt on Perttu hometestissä, edelleen puimatontakin jonkun verran. Tähän asti jyvät ainakin ihan ok kuntoisia, kun viimeisiä kylvöksiä, ei kasvusto ollut mitenkään ylivalmista tässä kiireisimpään aikaan. Vaikka kelit on kosteita, niin tuntuu tosi nopsasti kuivavan, viittaa siihen, että tavara on oikeasti kunnolla valmista.
Nyt on vallan mahdottoman mielenkiintoiset ajat käsillä, kun Farmitissa julistettiin viime viikolla, että keskisadot 2t luokkaa ja somejutuista päätellen hometilanne on ainakin jollain alueilla todella paha. Kauran myyntejä joutuu harkitsemaan. Kevätvehnän sijaan olisi ehkä ollut fiksumpaa kun olisi ollut ohraa tälle kesälle. Jälkiversot kuitenkin valmistuivat ja tavara on ihan ok. Anoran hinta koko ajan noususuunnassa. Analyytikkona sanoisin, että tärkkiohra voisi olla vuoden vaihteen jälkeen 250e/t luokkaa.
Jotenkin en taas usko siihen paatokseen ylitäysistä varastoista ja menekkivaikeuksista. Tavaraa kuitenkin kuluu koko ajan käyttökohteisiin ja uutta ei välttämättä tule, kun puinnit nyt saadaan päätökseen. Näkisin nousupaineita hinnoille laajemminkin.
Sen tärkin menekki ei vain päätä huimaa ja ei etanoliakaan mene muutaman vuoden takaiseen verrattuna. En alkaisi henkeä pidättään odotellen hinnan nousemista..
-
Tiettävästi korkean DON- arvon kauraa on laitettu polttoon, hinnasta ei ole tietoa. Ainakin rahtikulut saattaa saada pois. Herää kysymys, miksei laatuja sekoiteta, jolloin DON-arvo alenee rajan alle ?
-SS-
-
Joku kehu polttotavaran hinnaksi 40€/tn
-
Doni -kaura on hyvää eloperäistä lannoitetta ja helppoa levittää huiskalla peltoon. Typpeä 21 kg/t ja fosforia 3kg/t. On muuten paljon halvempaa kuin mineraalityppi.
-
Doni -kaura on hyvää eloperäistä lannoitetta ja helppoa levittää huiskalla peltoon. Typpeä 21 kg/t ja fosforia 3kg/t. On muuten paljon halvempaa kuin mineraalityppi.
Pitääkö kauran siemenmäärää muuttaa mitenkään tuolla lannoituksella? Vai tuleeko vetäistä normaalit 500 kpl itävää neliölle... ;D
-
Doni -kaura on hyvää eloperäistä lannoitetta ja helppoa levittää huiskalla peltoon. Typpeä 21 kg/t ja fosforia 3kg/t. On muuten paljon halvempaa kuin mineraalityppi.
Pitääkö kauran siemenmäärää muuttaa mitenkään tuolla lannoituksella? Vai tuleeko vetäistä normaalit 500 kpl itävää neliölle... ;D
Reilusti toki siementä kasitonnarille :)
-
jOS KEVÄÄLLÄ kÄYTTÄÄ DONI -KAURAA SIEMENENÄ ONKOHAN SYKSYN KAUROISSA MYÖS KORKEA DONI
-
Lajittelulla torjuu melko hyvin, saastuneet ovat kevyempiä. Peittauksen vaikutus on ristiriitainen, takavuosina on saatu tuloksia, että fusariumin saastuttama jyvä itää huonosti tai kuolee kokonaan itämiskosteudessa, ja peittaus päästää tartuttavan siemenen orastumaan ja levittämään tautia.
-SS-
-
Onko näytteissä ollu minkälaisia lukemia?
Itsellä ensimmäiset näytteet kaikki 0,1 ja nyt viimeisessä 0,3 mg/kg
-
Ekat kaurat 3.95 ja pari näytettä vielä analysoimatta.
-
Itävyyskokeita itse tekemällä luulis selviävän miten doni-kaura orastu, Itse en näitä lähtis polttamaan, Myös sekoitus paremman kauran kanssa vois olla vaihtoehto, kelpais esim rehuksi,
-
Doni -kaura on hyvää eloperäistä lannoitetta ja helppoa levittää huiskalla peltoon. Typpeä 21 kg/t ja fosforia 3kg/t. On muuten paljon halvempaa kuin mineraalityppi.
Pitääkö kauran siemenmäärää muuttaa mitenkään tuolla lannoituksella? Vai tuleeko vetäistä normaalit 500 kpl itävää neliölle... ;D
Reilusti toki siementä kasitonnarille :)
Kuusi tonnia lannoitteeksi ja puoli tonnia siemeneksi. Eiköhän noilla jo kasitonnari synny. ;D
-
Tiettävästi korkean DON- arvon kauraa on laitettu polttoon, hinnasta ei ole tietoa. Ainakin rahtikulut saattaa saada pois. Herää kysymys, miksei laatuja sekoiteta, jolloin DON-arvo alenee rajan alle ?
-SS-
Sekoitetta missä?
1) Kaupassa ei ainakaan, sillä näin saavat ostettua puoli-ilmaiseksi "saastunutta" tavaraa.
2) Viljelijöiden kesken ei todellakaan, koska toinen viljelijä hyötyy ja toinen vain uhraa omansa.
3) Omiansa kai kukin sekoittaa joka tapauksessa.
-
Ei se sekoittelukaan ihan riskitöntä ole, pahimmillaan menee pilalle se parempikin osuus. Kun lopullinen näyte on ruokalusikallinen siemeniä koko rekkakuormasta, on onnellakin jonkinlainen osuus tulokseen. Ja onnea voi olla sekä hyvää että huonoa. Ensisijaisesti yrittäisin parantaa huonoa DON-lukua lajittelemalla pikkujyvät ja muut roskat pois.