Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Intikan mies - 28.08.16 - klo:17:51
-
Olen sen ikäinen, ettei minulla kokemusta vanhemmista koneista ole. 70 lukulaisia oikeastaan vanhimmat ajamani koneet. Isällä oli kaksi 74 sarjan englantilaista natikkaa, joilla aloittelin traktorimiehen uraa. Sen jälkeen kokemusta tullut Fordista, CaseIH: sta,Valmetista ja Jontikasta. Miten muut palstalaiset minkä merkkistä ja mallista konetta olette ajaneet ja omistaneet? Hyviä ja huonoja kokemuksia kiitos.
-
Kyllä on kokemusta ja näkemystä täällä.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Kasari-Valmetiti pitävät öljyt sisällä ja varaosia saa joka kaupasta.
-
135, 265, 365, 390, 5445, 6180 ja 5610 Massikat, 265 oli paskin kun oli Multipower ja ajoasentoa ei löytynyt millään. Joku X65 Valmetti, joka on hirvein traktori millä olen ikinä ajanut, 705:lla kehtaa apulannat pakon edessä nostella. 8550 kolme keppisenä ja myös Hi-Tec:nä, Hi-Tec on ihan kelpo peli. Jd 6330, 6630, 7430, 6175R, hyviä kaikki, joskin 6330 aika laiska. Claas Axion 830 ja Axion 910, ihan kelpoja. Case Puma Cvx 160&170, Puma 165, ihan ok kaikki. Jcb Fastrac 4220, todella ketterä, yksinkertainen ja mukava.
Sitten on Intikkaa, Ford jne joita ei muista. Pari nyykkäriä jäi varmaan välistä.
-
ja surkein muisto oli mulla ainakin 656 verku! siis se laivurimalli... hitto miten kankia oli tehä töitä ja millanen punnerrus oli kun pikkasenkin tuuli ovea vasten... keulalla james ja takana ei sitten enää väliä oliko pyörää vai ei... kiva syksyllä kirnuta jurttipellolla kylmänä käyntiin... ja sitten kävikin niin pitkään kun löpöä piisas... just ennen hörähtystä seis ja uutta tankkiin...
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Kasari-Valmetiti pitävät öljyt sisällä ja varaosia saa joka kaupasta.
Maasialle lisää kehuja, todella mukava ja sääriystävällinen kytkinpoljin ja ah, se nostolaitos ja sen hallinta.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Kasari-Valmetiti pitävät öljyt sisällä ja varaosia saa joka kaupasta.
Tuosta listasta puuttu vielä ainakin engelsmanninatikoiden vahva kytkin ja sekura-hytin hyvin tehdyt sähköt... ;)
-
265 ferku oli kyllä surkee esitys jonka lailla olisi maahantuonti pitänyt kieltää.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Kasari-Valmetiti pitävät öljyt sisällä ja varaosia saa joka kaupasta.
Tuosta listasta puuttu vielä ainakin engelsmanninatikoiden vahva kytkin ja sekura-hytin hyvin tehdyt sähköt... ;)
Natikoiden ohjaussysteemit olivat hyviä ja kestäviä.
Paras ohjaustuntuma on ollut MF 590:ssä. Hyvä vaikka sokerijuurikkaan harauksissa ja nopeassa tieajossa.
-
265 ferku oli kyllä surkee esitys jonka lailla olisi maahantuonti pitänyt kieltää.
Kerrankin ollaan sassin kanssa samaa mieltä.
Multipower ylipäänsä on tympeä käyttää ja tuossa pelaa vielä nostolaitekkin väärin päin. Muutenkin mielestäni paljon heikompi esitys kuin 100-sarja.
-
265 ferku oli kyllä surkee esitys jonka lailla olisi maahantuonti pitänyt kieltää.
Kerrankin ollaan sassin kanssa samaa mieltä.
Multipower ylipäänsä on tympeä käyttää ja tuossa pelaa vielä nostolaitekkin väärin päin. Muutenkin mielestäni paljon heikompi esitys kuin 100-sarja.
Siis multipowerhan on mukavin pikavaihde jota mä oon käyttänyt. Massikan sormenpäillä käytettävä mekaaninen nostolaite on paljon mukavampi ja tarkempi kuin moni sähköinen. Ainut kauhistuttava traktori jolla mää oon ajanut on valumöötti 703. Siinä on on /off nostolaite ja kahden käden kepitykset. Tietysti nykyiset a;t saa selkäpiit karmimaan, niissä tuntuu olevan sama ohjaamo kuin tuossa 70-luvun "menestys tuotteessa"
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Kasari-Valmetiti pitävät öljyt sisällä ja varaosia saa joka kaupasta.
Maasialle lisää kehuja, todella mukava ja sääriystävällinen kytkinpoljin ja ah, se nostolaitos ja sen hallinta.
Massikkassa hyvää just se 3-tie venttiili loistavassa paikasa ja nostolaitevivuston constant-pumping asento. Onkin ikävää, että kaikissa koneissa ei ole noin hyvää vivustoa. Myös vipujen mekaniikka toimi takeltelematta ja niiden valmistus oli huolellista työtä. Eri asennoista oli myös selkeät ohjeet.
-
Nuo sinun suomenkielen ulostukset on kyllä vertaansa vailla. :)
265 ferku oli kyllä surkee esitys jonka lailla olisi maahantuonti pitänyt kieltää.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Onks fordeissa ollu rattivaihdettta? Oliko perusvaihteet ja alue sit eri vivulla muualla?
Yhdellä zetkalla olen ajanu, jossa oli ratin oikealla puolella vaihteet, melko sekavaa...näin muuhun tottuneelle. Tai paremminkin siirsin sitä, ei kai sitä ajoksi vielä voi sanoa.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Onks fordeissa ollu rattivaihdettta? Oliko perusvaihteet ja alue sit eri vivulla muualla?
Yhdellä zetkalla olen ajanu, jossa oli ratin oikealla puolella vaihteet, melko sekavaa...näin muuhun tottuneelle. Tai paremminkin siirsin sitä, ei kai sitä ajoksi vielä voi sanoa.
Olhan joissain jopa Select-O-Speed- vaihteistokin, naapurikylässä oli yks sellainen, en tiedä minne joutui isännän kuoltua..
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Onks fordeissa ollu rattivaihdettta? Oliko perusvaihteet ja alue sit eri vivulla muualla?
Yhdellä zetkalla olen ajanu, jossa oli ratin oikealla puolella vaihteet, melko sekavaa...näin muuhun tottuneelle. Tai paremminkin siirsin sitä, ei kai sitä ajoksi vielä voi sanoa.
Olhan joissain jopa Select-O-Speed- vaihteistokin, naapurikylässä oli yks sellainen, en tiedä minne joutui isännän kuoltua..
Ehdinkin jo löytää konedatasta. Toi selectospeed oli naapurin 2 tonnisessa ja muistikuvat on vaan lapsena kun sitä ihmettelin. Kyl silläkin työt tehtiin. Nyttemmin kone on jobattu maailmalle.
Tutuilla on 5610, muistaakseni ja siinä on sivukeppi, siksi en tiennyt rattijutusta mitään.
-
265 ferku oli kyllä surkee esitys jonka lailla olisi maahantuonti pitänyt kieltää.
Naapurin isännän mielestä 265 oli paras. Osti nelitonnisen foortin päästäkseen moittimaan
Fodia. Intikan ohjaus oli kevyt käyttää pikkupojankin. Jälkeenpäin olen tajunnut että kuinka
jälkeen jääny 74 sarja oli mutta eihän sitä silloin tajunnut. Ei se varmaan muihin englantilaisiin
verrattuna jälkeen jäänyt ollu.Sitten kun ih:n kuljettaja kasvoi
kokoa ja käden koko siinä samalla niin vaihdetta isommalle vaihtaessa sormen päät verillä
kun litistyivät hahlon ja vivun väliin. Ja kytkin tais olla heikko paikka kun toinen intikoista oli aina
katkaistuna. Käytöstä ei voinu johtua, kun isäukko muisti aina opettaa ettei kytkintä luistatella eikä
jalkaa ajaessa pidetä polkimella.
Vuonna -88 ih 674 valjastettiin jf 800 tarkkuussilppurin eteen. Siinä oli tekemisen meininki,
ilmastointi pelas kesähelteellä kun oviaukot ja takalasin aukko oli tyhjänä. Tuulenvire vilvoitti ja aiv 2
tuoksui. Shortsit jalassa ei voinu ajaa kun ei niin tasaisesta lattiasta johtuen vaihdelaatikon kuumiin
kylkiin poltti jalkansa. Lisää tarinaa myöhemmin.
-
Muistoja joitstakin koneista joita oamassa nuoruudessa oli siinä
naapurustossa.
MF 590 turbo. Hieno ja tehokas traktori. Nelisiipiset tulivat helposti perässä.
Paluuaurat nousivat kyllä mutta liian raskaat takavedolle. Ohjaamo hiukan
niin kuin alamäessä olisi istunut, vaihteet todella alhaalla.
MF 690 oli tavanomaisempi traktori, mutta ehkä myös luotettava, niitä on
paljon vieläkin aputraktoreina.
Case IH 844 ja muut saksalaiset. Laadukkaan oloinen peli.
XL ohjaamo todella ylellinen. Moottorin käyntiääni hienoimpia
4-sylinterisistä traktoreista.
Zetor 6945. Pikkujättiläinen. Ei mikään hieno, eikä varsinkaan
sitkeä ja tehokkaan oloinen. Mutta jossakin klapihommissa
naksuttelee siinä maailman tappiin. Aikansa K-kaupan koneista
se keskimmäinen (ja eniten myytykin) laatukuvaltaan. Deutsi
oli se kallis ja isontalon laatupeli, ja se kolmas - no, ei kannata
mainitakaan.
Volvo BM 650. Autotehtaalla tehty hytti. Hieman alkeellinen rakenne
itsessään siellä hytin alla. Etukehdossa putkimainen etuakseli.
Vihreäksi maalattu moottori, jota huudatettiin aina, ja silti tahtoi sammua.
Volvomiehet olivat semmoisia urakoitsijoita.
-SS-
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Onks fordeissa ollu rattivaihdettta? Oliko perusvaihteet ja alue sit eri vivulla muualla?
Yhdellä zetkalla olen ajanu, jossa oli ratin oikealla puolella vaihteet, melko sekavaa...näin muuhun tottuneelle. Tai paremminkin siirsin sitä, ei kai sitä ajoksi vielä voi sanoa.
Olhan joissain jopa Select-O-Speed- vaihteistokin, naapurikylässä oli yks sellainen, en tiedä minne joutui isännän kuoltua..
Select O speed oli kovin mainostettu aikoinaan mm Koneviestin etusivulla.Ei ollut kuitenkaan mikään menestystarina.Välitys vivulta vaihtelootaan oli toteutettu jonkinlaisella vaijerivirityksellä joka sitten ei liene pysynyt säädöissään.Kovin nopeaan nuo vaihtuivat muihin malleihin.
-
Muistoja joitstakin koneista joita oamassa nuoruudessa oli siinä
naapurustossa.
MF 590 turbo. Hieno ja tehokas traktori. Nelisiipiset tulivat helposti perässä.
Paluuaurat nousivat kyllä mutta liian raskaat takavedolle. Ohjaamo hiukan
niin kuin alamäessä olisi istunut, vaihteet todella alhaalla.
MF 690 oli tavanomaisempi traktori, mutta ehkä myös luotettava, niitä on
paljon vieläkin aputraktoreina.
Case IH 844 ja muut saksalaiset. Laadukkaan oloinen peli.
XL ohjaamo todella ylellinen. Moottorin käyntiääni hienoimpia
4-sylinterisistä traktoreista.
Zetor 6945. Pikkujättiläinen. Ei mikään hieno, eikä varsinkaan
sitkeä ja tehokkaan oloinen. Mutta jossakin klapihommissa
naksuttelee siinä maailman tappiin. Aikansa K-kaupan koneista
se keskimmäinen (ja eniten myytykin) laatukuvaltaan. Deutsi
oli se kallis ja isontalon laatupeli, ja se kolmas - no, ei kannata
mainitakaan.
Volvo BM 650. Autotehtaalla tehty hytti. Hieman alkeellinen rakenne
itsessään siellä hytin alla. Etukehdossa putkimainen etuakseli.
Vihreäksi maalattu moottori, jota huudatettiin aina, ja silti tahtoi sammua.
Volvomiehet olivat semmoisia urakoitsijoita.
-SS-
Case 845 oli minun ensimmäinen traktori hankinta vuonna 94, käytettynä ostin vm 89. Silloin oli meillä jo 745 ja 956, molemmat oli vuosimallia 83. Olivat melko hyviä koneita nämä Saksan natikat.
-
Ei ole kokemusta traktoreista, kun on ajettu vaan Valmeteilla ja Massikoilla. Toi 185 on tosi hieno kone, niinkuin Backspace on ansiokkaasti jo julistanut. Sillä ei edes raski ajaa ja onkin ollut 6 vuotta käyttämättömänä navetan vintillä. Täytyisi myydä se pois.
-
265 ferku oli kyllä surkee esitys jonka lailla olisi maahantuonti pitänyt kieltää.
Naapurin isännän mielestä 265 oli paras. Osti nelitonnisen foortin päästäkseen moittimaan
Fodia. Intikan ohjaus oli kevyt käyttää pikkupojankin. Jälkeenpäin olen tajunnut että kuinka
jälkeen jääny 74 sarja oli mutta eihän sitä silloin tajunnut. Ei se varmaan muihin englantilaisiin
verrattuna jälkeen jäänyt ollu.Sitten kun ih:n kuljettaja kasvoi
kokoa ja käden koko siinä samalla niin vaihdetta isommalle vaihtaessa sormen päät verillä
kun litistyivät hahlon ja vivun väliin. Ja kytkin tais olla heikko paikka kun toinen intikoista oli aina
katkaistuna. Käytöstä ei voinu johtua, kun isäukko muisti aina opettaa ettei kytkintä luistatella eikä
jalkaa ajaessa pidetä polkimella.
Vuonna -88 ih 674 valjastettiin jf 800 tarkkuussilppurin eteen. Siinä oli tekemisen meininki,
ilmastointi pelas kesähelteellä kun oviaukot ja takalasin aukko oli tyhjänä. Tuulenvire vilvoitti ja aiv 2
tuoksui. Shortsit jalassa ei voinu ajaa kun ei niin tasaisesta lattiasta johtuen vaihdelaatikon kuumiin
kylkiin poltti jalkansa. Lisää tarinaa myöhemmin.
Juu ja natikan kytkin oli mukavan jämäkkä sen päällä voi poikaanen seisoa molemmin jaloin notta käynnistyksenesto sai kontaktia. Ohjauskin oli tarkka kuin vasikan häntä.
Neva fiijusta imuventtiilit meni mäntää kattoon siinä 5000h kohdalla, ja vetoaksilan laippaa alko kiertää oudon näköinen hiushalkio. Sitten viä ne sähköt !!!
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Kasari-Valmetiti pitävät öljyt sisällä ja varaosia saa joka kaupasta.
Foodin ensimmäinen ratti vaihde… paras kun lähti paikalta heti suoraan seiskalla.
-
IH 955 jarrunestesäiliössä lukee IH Hy-Tran Only. Kai siihen tavallinen jarrunestekin käy ..........
-
148 fergu löytyy ja on ihan aktiivikäytössä kaikenlaisessa pikkuhommassa. On aika harvinainen malli jota ei paljoa ole suomeen tuotu. Karmaisevimpia ajettavia on ollut volvo BM 6-koneella. Sillä koneella ajaessa kasvaa poikasellekin rintakarvat... Vaihteisto ihan pers... ja moottori onnettoman voimaton. Kaikki hallintalaitteet jäykkiä.
Ite haaveillu että joskus kun sais 188 fergun vielä hommattua. Aikoinaan meillä on ollut 178-fergu ja sillä tuli opeteltua traktorilla ajoa. Veti muistaakseni kolme metristä hankmoa tosi reippaasti. Vaikka meillä onkin kaikki massikoita niin en ole missään nimessä kyseisen merkin fani. Kaikki traktorit on perittyjä ja jos joskus traktoria pääsee vaihtamaan niin muut merkit on ihan samalla viivalla.
-
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Foodin ensimmäinen ratti vaihde… paras kun lähti paikalta heti suoraan seiskalla.
Kuuluisa hämmennyskeppi...
-
Tässä vähän valumenttivikaiselle Kultivaattorille Ford käyttäjäkokemuksia intialaisittain että saat itsetuntoasi pönkitettyä;
https://www.youtube.com/watch?annotation_id=annotation_687972141&feature=iv&src_vid=U1n3uFUronI&v=PZwp9GYbCv8
Mutta heti perään palautus maanpinnalle;
https://www.youtube.com/watch?v=i5n29HQ9DqA
-Kohdassa 0:27 ja 2:07 siniset Valtrat losahtaa komiasti. ;)
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Foodin ensimmäinen ratti vaihde… paras kun lähti paikalta heti suoraan seiskalla.
Kuuluisa hämmennyskeppi...
-
IH 955 jarrunestesäiliössä lukee IH Hy-Tran Only. Kai siihen tavallinen jarrunestekin käy ..........
Ei missään tapauksessa jarrunestettä. Tiivisteet on tehty öljynkestäväkisi ja jarrut ovat hydraulitehosteiset. Tiivisteet eivät kestä jarrunestettä ja mahdollisessa tehostimen vuodossa jarrunesteet sekoittuvat hydrauliöljyyn. Joku muukin ohut öljy käy tuonne IH Hy-Tranin tilalle.
-
https://www.youtube.com/watch?v=i5n29HQ9DqA
-Kohdassa 0:27 ja 2:07 siniset Valtrat losahtaa komiasti. ;)
Meilläpäin kyllä nuo siniset tunnetaan useimmiten New Holland-nimellä. Eipä niillä kyllä paljoa enempää ole tekemistä vakio-New Hollandin kuin vakio Valtrankaan kanssa.
-
https://www.youtube.com/watch?v=i5n29HQ9DqA
-Kohdassa 0:27 ja 2:07 siniset Valtrat losahtaa komiasti. ;)
Meilläpäin kyllä nuo siniset tunnetaan useimmiten New Holland-nimellä. Eipä niillä kyllä paljoa enempää ole tekemistä vakio-New Hollandin kuin vakio Valtrankaan kanssa.
Hetihän se merkki vaihtuu kun losahtaa. Enpä kehtaa tähän nyt linkittää Herlevin teamin viedeota saksan turneelta. Joka toisessa lähdössä tussahti. Liian kireeksi viritettyjä.
-
10/60 Nufikkaa tuli ajeltua , Valmet 700 ja myös 702 jossakin souvissa . Fiiat 780 , 880 ja 850 spesial tuli tutuks . Fiat 980 ja sitte Zetoria , New Hollantia , Corminkia ja Caceja tuli ajettua . Taavettia joskus .
-
https://www.youtube.com/watch?v=i5n29HQ9DqA
-Kohdassa 0:27 ja 2:07 siniset Valtrat losahtaa komiasti. ;)
Meilläpäin kyllä nuo siniset tunnetaan useimmiten New Holland-nimellä. Eipä niillä kyllä paljoa enempää ole tekemistä vakio-New Hollandin kuin vakio Valtrankaan kanssa.
Hetihän se merkki vaihtuu kun losahtaa. Enpä kehtaa tähän nyt linkittää Herlevin teamin viedeota saksan turneelta. Joka toisessa lähdössä tussahti. Liian kireeksi viritettyjä.
Joo ja Corolla on lelu verrattuna Ferrariin.
-
Ei ole kokemusta traktoreista, kun on ajettu vaan Valmeteilla ja Massikoilla. Toi 185 on tosi hieno kone, niinkuin Backspace on ansiokkaasti jo julistanut. Sillä ei edes raski ajaa ja onkin ollut 6 vuotta käyttämättömänä navetan vintillä. Täytyisi myydä se pois.
Meillä on tullut 36 tuntia mittariin 5 vuodessa. Ei raaski hävittää sitä, kun 1 kissa tykkää nukkua siellä hytissä.
-
Omat ovat ollet lähinnä MF-taudin tuloksena hankittuja.
Kaikenlaisia reuhkoja on kyllä tullut ajettua - ehkä karuimpia laitteita olivat 5711 takapotku Zetka ja lievää enemmän ränsistymään päässyt Belastus 825. Niin ja sitten sellainen vanhempi Belarus, sellainen pyöreänokkainen MTZ-jotain. Todellista ajamisen nautintoa... :-(
825 Belkku ei kyllä ehjää päivää tainnut juuri nähdä vaikka ei sillä mitään oikeasti raskasta tehtykään. Hankalimpia juttuja olivat runkovalusta pettäneet kierteet, kone tahtoi mm katketa vauhtipyörän kohdalta kun pultit pyörivät tyhjää. Vehkeessä ei kuitenkaan ollut esim etukuormaajaa tms. Samoin etukehto oli jotenkin irtoavaa mallia, joku sieltä oli murtunut. Sähkövehkeet olivat sitä mystistä mallia jonka jo pimeyden ruhtunas Lucas aikoinaan keksi... Moottorille, etuakselille ja vaihteistolle ei kai tehty koskaan mitään, kardaani taisi hajota. Hydrauliikka sen sijaan tykkäsi vuotaa kuskin kintuille milloin mistäkin ja ulosoton kytkinpannat eivät tainneet ikinä olla viikkoa kauempaa toimivassa säädössä. Tuli monesti mieleen etttä ei se toveri Vladimirinkään elämä ollut ruusuilla tanssimista jos moisilla elämäntyönsä jossain aron perukoilla teki. Aparaatin olisi saanut harrastepeliksi varmaan suurinpiirtein hakemalla mutta sattuneesta syystä ajatus ei oikein ottanut tulta.
Salaojakoneesta jäi mieleen loppuunajettu Ford 5000 moottori joka piti työkierroksilla niin helkkarinmoista kalinaa ja sälinää että aloin epäilemään että pian sieltä lentää kuumaa rautaa pihalle jäähdyttelemään. Kyllä se vaan starttipilotilla saatiin kesäaamuna houkuteltua aina uuden työpäivän alkuun. Vanhemmat Fordin koneet ovat kai aina ääneltään sellaisia raakakäyntisiä mutta tuossa tapauksessa sietoraja ylittyi noin kolminkertaisesti. Ja kyllä se siirtyi vielä seuraavalle työmaalle ihan omin voimin. Ilmeisesti kone kokonaisuudessaan oli jo matkalla 'hautaan' mutta muutamat ojat sillä vielä kaivettiin.
-
Meillä on tullut 36 tuntia mittariin 5 vuodessa. Ei raaski hävittää sitä, kun 1 kissa tykkää nukkua siellä hytissä.
[/quote]
Syyhän se on tuokin :D
-
Meillä on tullut 36 tuntia mittariin 5 vuodessa. Ei raaski hävittää sitä, kun 1 kissa tykkää nukkua siellä hytissä.
Syyhän se on tuokin :D
[/quote]
On se komeaa kun on kissallakin oma traktori
-
Harjoittelutilalla oli useampi harjoittelija. Rehunteon aikaan oli aamulla kisa kuka ehti ottaa kuormanajoon Belarus 825 turbon. Kakkonen joutui tyytymään 7700 Fordiin. Joskus oli 1694 Hydra Shift Case myös rehukuormien edessä. Se oli noista miellyttävin ajettava.
-
Meillä on tullut 36 tuntia mittariin 5 vuodessa. Ei raaski hävittää sitä, kun 1 kissa tykkää nukkua siellä hytissä.
Syyhän se on tuokin :D
On se komeaa kun on kissallakin oma traktori
[/quote]Se on komiampaa kun on omia traktoreita vaikkei ole kissaa :-\
-
10/60 tenspeed nuffelilla omat ajelut alko.Sitte pitkä setori-ursus kausi.Sitte tulikin pari Samee ja Fiiu.
Nykyään Jonnikka ja NewHolland linjalla.
Noista vanhemmista munmielestä paras oli 2140 Jonnikka sg2 hytillä.Ja ehdottomasti huonoimpia oli nuo Samet.
-
MF 265 MP ollu uudesta asti ja edelleen aktiivikäytössä. Sitkeä moottori, todella sujuvat vaihteet hyvällä porrastuksella ja riittävä tienopeus. Tarkka nostolaite isolla liikevaralla. Tasalattia ja riippupolkimet. Miinuksena muutamien vipusten sijoittelu ja pienituottoinen hydrauliikka. Enköhän mä tuolla aja urani loppuun. Samanikäinen ja tehoinen 4600 Ford on aika kamala mun mielestä. Mutta kuka mihinkin tottuu.
-
Harjoittelutilalla oli useampi harjoittelija. Rehunteon aikaan oli aamulla kisa kuka ehti ottaa kuormanajoon Belarus 825 turbon. Kakkonen joutui tyytymään 7700 Fordiin. Joskus oli 1694 Hydra Shift Case myös rehukuormien edessä. Se oli noista miellyttävin ajettava.
Eipä ole enää sonneja siinäkään navetassa jonka laakasiiloja tuolloin täytettiin.
Se Belkku oli kyllä ihan maailmanlopun vehje, keitti ainakin uutena aina äkeen edessä.
-
3000, 4000 ja 5000 Fordilla on tullut opeteltua ajot. Kaksi jälkimainittua vieläkin tontilla, mutta aika kevyellä ajolla. Aika karu kone tuo viistonninen ilman tehostinta ja Salo-turvaohjamolla varustettuna ilman ovia ja tuulilasia vaille ilman ikkunoita verrattuna omiin nykyisiin koneisiin, jotka ovat 95 ja 01 mallia.
Samoja töitähän noilla vanhoilla koneilla pystyy tekemään kuin uusillakin toki hiukan pienemmin työkonein, mutta kuskin olosuhteet on muuttuneet kyllä aika radikaalisti ilma-istuimen, ilmastoinnin ja ohjaamojousituksen sekä madaltuneen melu- ja tärinätason ansiosta. Melkoisiin suorituksiin noilla vanhuksilla on aikoinaan kyetty. Pakkokin oli, kun ei parempiakaan ei ollut. Ikävä ei tosin ole niitä aikoja ja onneksi terveys sentään ei kerennyt tärveltyä.
Välillä oli myös 77 mallin 8700 takapotku Ford, joka poikkesi melkoisesti noista pikkusiskoistaan. Moderni aikalaisekseen. Hiljainen ohjaamo, hydraulinen pikavaihde, hydraulinen lukko, voimanotto pienempien mallien tapaan hydraulinen kaksinopeuksisena, vetovarsitunnustelu, säädettävä hydrauliikan virtaus, kellunta ja painepalautus, säädettävä ohjauspyörä, jälkiasenteinen ilmapenkki. Aika peto oli hinattavan niittomurskaimen tai silppurin edessä. Hidas tiellä, upottuaan raskas vetää ylös. Mutta siinä vehkeessä oli sitä jotakin jota jäin kaipaamaan.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Kasari-Valmetiti pitävät öljyt sisällä ja varaosia saa joka kaupasta.
165 Massikassa istuttiin sikiö-asennossa, polvet ylempänä kuin pää, jalat pidettiin jossain ihme telineissä reilusti lattian yläpuolella. Nostolaitteet toimivat väärinpäin, vivusta laskemalla nousivat ja nostamalla laskivat, tai jotain sinnepäin.
Rattivaihteinen Ford siitä hyvä traktori että sitä ei vie varaskaan, kun sitä ei saa liikkeelle kuin parin viikon tiiviin opiskelun jälkeen.
-
Joskus ajelin 148 Verkulla laidunta niittämään ja alamäessä juuttui 45 sieviläinen jonnekin oikeanpuolen jalkatelineen väliin sillä seurauksella että kun keskityin sitä sieltä repimään, tulin kaataneeksi hyvänmatkaa laitumen aitaa. No emännällä oli ainakin hauskaa kun sattui tapauksen näkemään.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
Fordien rattivaihteet olivat mainio keksintö.
Kasari-Valmetiti pitävät öljyt sisällä ja varaosia saa joka kaupasta.
165 Massikassa istuttiin sikiö-asennossa, polvet ylempänä kuin pää, jalat pidettiin jossain ihme telineissä reilusti lattian yläpuolella. Nostolaitteet toimivat väärinpäin, vivusta laskemalla nousivat ja nostamalla laskivat, tai jotain sinnepäin.
Rattivaihteinen Ford siitä hyvä traktori että sitä ei vie varaskaan, kun sitä ei saa liikkeelle kuin parin viikon tiiviin opiskelun jälkeen.
Asento on tosiaan vähän sama kuin kyykkypyörässä 😅😅 Jalat tapeilla ja polvet kainaloissa
-
10/60 tenspeed nuffelilla omat ajelut alko.Sitte pitkä setori-ursus kausi.Sitte tulikin pari Samee ja Fiiu.
Nykyään Jonnikka ja NewHolland linjalla.
Noista vanhemmista munmielestä paras oli 2140 Jonnikka sg2 hytillä.Ja ehdottomasti huonoimpia oli nuo Samet.
Jontikkaa meilläkin nykyään. Naapurille tuli 80 luvulla noita sg2 hytillisiä ja ensi reaktio pikkukossina oli, hemmetin ruma. Ulkonäköön tottui ja tuli kone myöhemmin tutuksi ja sen ajan parhaimpiin kuuluu ehdottomasti. Harjoittelupaikassa oli 702, 702S, 803 ja 705 valmettia takapotkuja kaikki. Keltaisista tykkäsin mutta 705 ei painavanokkaisena takapotkuna soveltunut isännänkään mielestä kuin kaupassa käyntiin. V 90 oli silloisen tyttöystävän ja nykyisen vaimon kotona Foordeja. 6610 trima kuormaimella ja 7610. Foordit oli Mark kakkosia ja ihan kelpo pelejä. 6610 vaihtui 6300 valmettiin jonka kyljessä luki Sisu. Kuormain raktorina 6610 oli parempi kun keulapainoinen valmet. Valmetissa parempi nostolaite, oli sähköinen se mostolaite.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
.
165 Massikassa istuttiin sikiö-asennossa, polvet ylempänä kuin pää, jalat pidettiin jossain ihme telineissä reilusti lattian yläpuolella. Nostolaitteet toimivat väärinpäin, vivusta laskemalla nousivat ja nostamalla laskivat, tai jotain sinnepäin.
Ei vaan ne toimii juuri oikeinpäin. Kun vipua nostaa niin varret nousee. Loogisesti vivun liikkeen mukaan. Muissa typerästi väärinpäin.
-
Massikoissa, 165 ja 185 paras ergonomia. Ajoasento löytyy hyvin yli 180 senttisellekin.
.
165 Massikassa istuttiin sikiö-asennossa, polvet ylempänä kuin pää, jalat pidettiin jossain ihme telineissä reilusti lattian yläpuolella. Nostolaitteet toimivat väärinpäin, vivusta laskemalla nousivat ja nostamalla laskivat, tai jotain sinnepäin.
Ei vaan ne toimii juuri oikeinpäin. Kun vipua nostaa niin varret nousee. Loogisesti vivun liikkeen mukaan. Muissa typerästi väärinpäin.
Leukku 272:ssa toimii molemmilla tavoilla; kaaren keskellä ylimmässä asennossa muutaman sentin matkalla on jatkuva pumppaus päällä. Taaksepäin laskee asentosäädöllä, eteenpäin laskee vetovastussäädöllä. Kyntöasennosta kun nostaa auroja, nostolaite pysyy ylhäällä paikallaan jatkuvan pumppauksen alueen takana välittömästi olevassa lovessa, eli on vietävä yli sen jatkuvan pumppauksen alueen. Joka kerta kun aurat laskee, mentävä jatkuvan pumppauksen yli taas, nykäisee ensin ylös, onneksi on laskunopeuden rajoitin siinä.
-SS-
-
Tuttu isäntä Etelä-Pohjanmaalla kertoi joskus uutena ostamastaan leylandista. Ilmeisesti ei ollut onnistunut traktorikaupoilla kun kertoi ostaneensa löyhään antin ja miten löyhääs antis oli ollu vikaa.
-
nooo, muualla sokiat tekee harjoja mutta enklannissa traktoreita ja autoja... mutta kyllä leuantti oli ihan kiva ajella kun oli kunnossa... ja kun pikkasen ruuvas lisää niin kulki ihan mukavasti... tiellä ja pellolla.. ja takapotkuna hyvä ajella pehmeellä...
-
IH 955 jarrunestesäiliössä lukee IH Hy-Tran Only. Kai siihen tavallinen jarrunestekin käy ..........
kannattaa kuitenkin laittaa sitä öljyä. Ei taida tiivisteet kestää jarrunestettä.
-
ei missään tapauksessa jarrunestettä, kumpaakaan... ei sovi sinne.
-
ei missään tapauksessa jarrunestettä, kumpaakaan... ei sovi sinne.
Jarruneste "imee" vettä
-
http://www.farmilaite.fi/tuotteet.html?id=116/5464
Tiedot: Mineraaliöljy jarrujärjestelmiin joissa käytetään jarruöljyä.
Huom! Ei saa sekoittaa jarrunesteen kanssa.
-
Kharkov ja Fortshritt oli aina paskana eli Kirovetseilla tehtiin hommat; muutama Belarus nurkka-ajossa.
Bizoneilla puitiin; Fortshritt ja Rostselmash "aina remontissa".
2000 vuonna liisattiin länsikoneet. 3xKirov, 2xBelarus ja 2xBizon ajokunnossa, mutta noihin seitsemään tulee noin 75 tuntia vuodessa. Bizonilla puitu 2007 viimeksi.
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
Ei ole 2000 luvun eikä uudemmissakaan sähkövikoja. 80 luvun koneissa oli huonot sähköt, aina joku lamppu pimeänä tai ei startannut ym vikaa. Siitäkö johtunee luulo ettei sähköt uusissa pelaa. Ei ole ollut voimansiirto eikä moottorivikoja näissä uudemmissa. Öljyt kun muistaa vaihtaa ja laittaa vielä oikeat öljyt niin kyllä kestää voimansiirron pakatkin. Ensimmäinen sähkösempi kone oli meillä 98 maxxum 5140. Mittarissa oli 13000.h ja ikää koneella oli 14 vuotta kun myytiin pois eikä sähkövikoja. Nyt vanhin kone 98 jd 6910 12000 h ja sähköt pelaa. Sen verran oli sähkövikaa että peräkärryn valopistoke piti vaihtaa. Näihin uudempiin tulee vikakoodia,jos parkkipolttimo palanut. Erikoisia polttimoita ei löydy oman kylän huoltamolta. Sekös ärsyttää. Silti kaiholla muistelen 80 luvun koneita. Aika kultaa muistot.
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
Ei ole 2000 luvun eikä uudemmissakaan sähkövikoja. 80 luvun koneissa oli huonot sähköt, aina joku lamppu pimeänä tai ei startannut ym vikaa. Siitäkö johtunee luulo ettei sähköt uusissa pelaa. Ei ole ollut voimansiirto eikä moottorivikoja näissä uudemmissa. Öljyt kun muistaa vaihtaa ja laittaa vielä oikeat öljyt niin kyllä kestää voimansiirron pakatkin. Ensimmäinen sähkösempi kone oli meillä 98 maxxum 5140. Mittarissa oli 13000.h ja ikää koneella oli 14 vuotta kun myytiin pois eikä sähkövikoja. Nyt vanhin kone 98 jd 6910 12000 h ja sähköt pelaa. Sen verran oli sähkövikaa että peräkärryn valopistoke piti vaihtaa. Näihin uudempiin tulee vikakoodia,jos parkkipolttimo palanut. Erikoisia polttimoita ei löydy oman kylän huoltamolta. Sekös ärsyttää. Silti kaiholla muistelen 80 luvun koneita. Aika kultaa muistot.
Samaa minäkin olen huomannut. Vaikka mahdolliset vikakohteet lisääntyy niin viat vähenee.
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
Ei ole 2000 luvun eikä uudemmissakaan sähkövikoja. 80 luvun koneissa oli huonot sähköt, aina joku lamppu pimeänä tai ei startannut ym vikaa. Siitäkö johtunee luulo ettei sähköt uusissa pelaa. Ei ole ollut voimansiirto eikä moottorivikoja näissä uudemmissa. Öljyt kun muistaa vaihtaa ja laittaa vielä oikeat öljyt niin kyllä kestää voimansiirron pakatkin. Ensimmäinen sähkösempi kone oli meillä 98 maxxum 5140. Mittarissa oli 13000.h ja ikää koneella oli 14 vuotta kun myytiin pois eikä sähkövikoja. Nyt vanhin kone 98 jd 6910 12000 h ja sähköt pelaa. Sen verran oli sähkövikaa että peräkärryn valopistoke piti vaihtaa. Näihin uudempiin tulee vikakoodia,jos parkkipolttimo palanut. Erikoisia polttimoita ei löydy oman kylän huoltamolta. Sekös ärsyttää. Silti kaiholla muistelen 80 luvun koneita. Aika kultaa muistot.
Samaa minäkin olen huomannut. Vaikka mahdolliset vikakohteet lisääntyy niin viat vähenee.
Eihän nää jermut tuota usko, vaikkei heillä omia kokemuksia uusista koneista olekaan. ;)
-
Kharkov ja Fortshritt oli aina paskana eli Kirovetseilla tehtiin hommat; muutama Belarus nurkka-ajossa.
Bizoneilla puitiin; Fortshritt ja Rostselmash "aina remontissa".
2000 vuonna liisattiin länsikoneet. 3xKirov, 2xBelarus ja 2xBizon ajokunnossa, mutta noihin seitsemään tulee noin 75 tuntia vuodessa. Bizonilla puitu 2007 viimeksi.
Mulla on pelannet hyvin 371 . 302 meni pöydänkäyttöremmi nyt syksyllä, Optitransilta sain optibeltin remmin kolmasosalla siitä mitä meillä olisi maksanut..
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
Etuakselit on tosi paljon lujemmat nykyvehkeissä kuin kasari ja ysäri nelivedoissa.Eii tarvi tehdä olkatapin laakerointeja kuten vanhempiin vehkeisiin tehtiin lähes jatkuvassa ek käytössä. Tuntuu ettei tarvi edes paljon varoa kun ennen sai puoliperseellä istua penkillä ja kurkkia etuikkunasta, että joko kohta lasahtaa. Sähköt kestää jopa päivittäisen navetan sisälle ajon talvipakkasilla.
Ja se fentti oli 80 luvulla enemmän kokoonpanotehdas kuin nykyään. Nyt tekevät voimansiirtonsa itse ei portaattoman aikaan sen toimitti ZF.
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
Ei ole 2000 luvun eikä uudemmissakaan sähkövikoja. 80 luvun koneissa oli huonot sähköt, aina joku lamppu pimeänä tai ei startannut ym vikaa. Siitäkö johtunee luulo ettei sähköt uusissa pelaa. Ei ole ollut voimansiirto eikä moottorivikoja näissä uudemmissa. Öljyt kun muistaa vaihtaa ja laittaa vielä oikeat öljyt niin kyllä kestää voimansiirron pakatkin. Ensimmäinen sähkösempi kone oli meillä 98 maxxum 5140. Mittarissa oli 13000.h ja ikää koneella oli 14 vuotta kun myytiin pois eikä sähkövikoja. Nyt vanhin kone 98 jd 6910 12000 h ja sähköt pelaa. Sen verran oli sähkövikaa että peräkärryn valopistoke piti vaihtaa. Näihin uudempiin tulee vikakoodia,jos parkkipolttimo palanut. Erikoisia polttimoita ei löydy oman kylän huoltamolta. Sekös ärsyttää. Silti kaiholla muistelen 80 luvun koneita. Aika kultaa muistot.
Joo, vikakoodi ei ole sähkövika... ;D
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
Etuakselit on tosi paljon lujemmat nykyvehkeissä kuin kasari ja ysäri nelivedoissa.Eii tarvi tehdä olkatapin laakerointeja kuten vanhempiin vehkeisiin tehtiin lähes jatkuvassa ek käytössä. Tuntuu ettei tarvi edes paljon varoa kun ennen sai puoliperseellä istua penkillä ja kurkkia etuikkunasta, että joko kohta lasahtaa. Sähköt kestää jopa päivittäisen navetan sisälle ajon talvipakkasilla.
Ja se fentti oli 80 luvulla enemmän kokoonpanotehdas kuin nykyään. Nyt tekevät voimansiirtonsa itse ei portaattoman aikaan sen toimitti ZF.
Ei o tainnu intikkamies ajellut 80- luvun venteillä, oli nyt sitten kokoonpanotehdas tai mikä hyvänsä, silloin, kuten ylempänä mainittiin, kun Fendt oli TRAKTORI, (mitä vikaa ZF:n vermeissä on..)Ei mennyt tehoja minnekään pakkojen hdrauliikkaan , jos ei kuskilla ole voimia vipstaakista vetää ulosottoa tai nelivetoa päälle niin ehkä kannattais harkita alanvaihtoa..
Onhan se herraskaisen oloista napin painalluksella hallita noitakn, mutta muuten se ajaminen, nestekytkimen ja sähköisen nostolaitteen kanssa on homma mun mielestäni riittävän jouheaa..Jos pysytään merkissä, kyllä Deutzin moottori on minusta suuriruokaisempi huomattavasti mitä nää vanhat MWM:mät, sekä käyvät paljon nätimmällä äänellä.
Pahaa pelkään että jenkkien omistuksessa tääkin merkki ratsastaa jonkin aikaa vanhalla maineellaan ja putoaa halpismerkkien joukkoon,, sittenhän on Belkku edullisin vaihtoehto..
-
Ämweeämmän jälkeiset onkin sitten jo semmosta ja tämmöstä. Zähvä toimii kuin unelma yhdistettynä turbiinikytkimeen. Ja käyttö ergonomia on vaan maailman paras.
Kyllä nykykoneissa on paljon sähkövikaa. Johtuen niin monesta toisistaan riippuvaisesta asiasta. Toimiessaan ovat hyviä, mutta vian tultua joudutaan vaiha kaapeli vaiha poksi.
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
Etuakselit on tosi paljon lujemmat nykyvehkeissä kuin kasari ja ysäri nelivedoissa.Eii tarvi tehdä olkatapin laakerointeja kuten vanhempiin vehkeisiin tehtiin lähes jatkuvassa ek käytössä. Tuntuu ettei tarvi edes paljon varoa kun ennen sai puoliperseellä istua penkillä ja kurkkia etuikkunasta, että joko kohta lasahtaa. Sähköt kestää jopa päivittäisen navetan sisälle ajon talvipakkasilla.
Ja se fentti oli 80 luvulla enemmän kokoonpanotehdas kuin nykyään. Nyt tekevät voimansiirtonsa itse ei portaattoman aikaan sen toimitti ZF.
Ei o tainnu intikkamies ajellut 80- luvun venteillä, oli nyt sitten kokoonpanotehdas tai mikä hyvänsä, silloin, kuten ylempänä mainittiin, kun Fendt oli TRAKTORI, (mitä vikaa ZF:n vermeissä on..)Ei mennyt tehoja minnekään pakkojen hdrauliikkaan , jos ei kuskilla ole voimia vipstaakista vetää ulosottoa tai nelivetoa päälle niin ehkä kannattais harkita alanvaihtoa..
Onhan se herraskaisen oloista napin painalluksella hallita noitakn, mutta muuten se ajaminen, nestekytkimen ja sähköisen nostolaitteen kanssa on homma mun mielestäni riittävän jouheaa..Jos pysytään merkissä, kyllä Deutzin moottori on minusta suuriruokaisempi huomattavasti mitä nää vanhat MWM:mät, sekä käyvät paljon nätimmällä äänellä.
Pahaa pelkään että jenkkien omistuksessa tääkin merkki ratsastaa jonkin aikaa vanhalla maineellaan ja putoaa halpismerkkien joukkoon,, sittenhän on Belkku edullisin vaihtoehto..
En ole sanonut että fentti huono o. Ei ollut huono ennen eikä ole nykyään. Hyvä tulevaisuus sillä jenkkiomistuksessa on. Ja mopomiehelle, niitä kaapeleita eikä bokseja ole tarvinnut ensimmäistäkään vielä vaihtaa.
-
Pahaa pelkään että jenkkien omistuksessa tääkin merkki ratsastaa jonkin aikaa vanhalla maineellaan ja putoaa halpismerkkien joukkoon,, sittenhän on Belkku edullisin vaihtoehto..
[/quote]
En ole sanonut että fentti huono o. Ei ollut huono ennen eikä ole nykyään. Hyvä tulevaisuus sillä jenkkiomistuksessa on. Ja mopomiehelle, niitä kaapeleita eikä bokseja ole tarvinnut ensimmäistäkään vielä vaihtaa.
[/quote]
Eikö kysynys ollut 80-lukuiset vs.nykyiset, Olen kyllä sitä mieltä että vanhemmat ovat parempia ainakin tämän merkin suhteen,
Ei tarvitse olla hanurinsoittajan sormia ohjelmoidakseen masiinalle työmääräyksiä,
Elektroninen nostolaiteststeemi on kyllä vaivaton ja tarkka, minulla on vieläkin pihassa ensimmäisiä sillä varustettu masiina, aikoinaan kyllä epäilytti nuo sähköviat siinä, mutta se pelko on osoittautunut kyllä yli 30 vuoden aikana turhaksi..
Nää etuvedot ja ulosotot kyllä vielä pystyn hallitsemaan käsinkin, vaikka onhan se myönnettävä että esim. jyrsinkylvössä on vaivatonta näppylöidä kylvökoneen ja jyrsimen nostot sekä ulosoton hallinta parilla painalluksella ja poljinajolla manööveeraus
Mutta selkeästi Doitsi on janoisempi ja meluisampi mitä nuo ämveeämmät.
Ja sitten, jos ja kun joutuu rempnttia tekemään mitä maksaa esim ulosoton tai nelivedon kytkimien korjaus näitten kahden välillä jos tai kun ne tulevat käyttöikänsä päähän..
-
Aika pitkälti kaikissa uusissa koneissa on aivan liikaa turhaa sähkövikaa verrattuna noihin 80-luvun vempeleisiin. Silloin kun Fendtkin oli vielä raktori, eikä mikään akko kokoonpano.
Etuakselit on tosi paljon lujemmat nykyvehkeissä kuin kasari ja ysäri nelivedoissa.Eii tarvi tehdä olkatapin laakerointeja kuten vanhempiin vehkeisiin tehtiin lähes jatkuvassa ek käytössä. Tuntuu ettei tarvi edes paljon varoa kun ennen sai puoliperseellä istua penkillä ja kurkkia etuikkunasta, että joko kohta lasahtaa. Sähköt kestää jopa päivittäisen navetan sisälle ajon talvipakkasilla.
Ja se fentti oli 80 luvulla enemmän kokoonpanotehdas kuin nykyään. Nyt tekevät voimansiirtonsa itse ei portaattoman aikaan sen toimitti ZF.
Ei o tainnu intikkamies ajellut 80- luvun venteillä, oli nyt sitten kokoonpanotehdas tai mikä hyvänsä, silloin, kuten ylempänä mainittiin, kun Fendt oli TRAKTORI, (mitä vikaa ZF:n vermeissä on..)Ei mennyt tehoja minnekään pakkojen hdrauliikkaan , jos ei kuskilla ole voimia vipstaakista vetää ulosottoa tai nelivetoa päälle niin ehkä kannattais harkita alanvaihtoa..
Onhan se herraskaisen oloista napin painalluksella hallita noitakn, mutta muuten se ajaminen, nestekytkimen ja sähköisen nostolaitteen kanssa on homma mun mielestäni riittävän jouheaa..Jos pysytään merkissä, kyllä Deutzin moottori on minusta suuriruokaisempi huomattavasti mitä nää vanhat MWM:mät, sekä käyvät paljon nätimmällä äänellä.
Pahaa pelkään että jenkkien omistuksessa tääkin merkki ratsastaa jonkin aikaa vanhalla maineellaan ja putoaa halpismerkkien joukkoon,, sittenhän on Belkku edullisin vaihtoehto..
En ole sanonut että fentti huono o. Ei ollut huono ennen eikä ole nykyään. Hyvä tulevaisuus sillä jenkkiomistuksessa on. Ja mopomiehelle, niitä kaapeleita eikä bokseja ole tarvinnut ensimmäistäkään vielä vaihtaa.
Kyllä varmasti joutuu seuraavan 30:n vuoden aikana. Ei välttämättä kaapelia ja poksia tarvitse vaihdella heti, mutta antureita sitäkin enemmän.
Yleensä sähköissä vaikuttaa enemmän aika, kuin käyttötunnit. Häh... tai siis jotain.
-
katellaanpa vain kuinka paljon on nykyvehkeitä käytössä vielä kahenkymmenen vuoden päästä niinkuin noita 70-90 luvun värkkejä? nuo nykyvehkeitten säästäen pilatut sähköviritykset vaan on niiiin perseestä.. pikkasen laatua piuhoihin ja muihin pikkuasioihin niin net olis ikuisia... ja toimisivat jopa töissä...
-
Uusissa ohjelmat ovat jo niin herkillä mikro-ohjaimilla, joissa tehokapasiteetti on viety ihan mahdottomille tasoille. Täysin turha paska aiheuttaa vikatiloja, mitkä eivät käyttäjälle edes näy, mutta kuormittavat kuitenkin rautaa.
Sitten pelataan niin pienillä jännitteillä, että galvaaninen korroosio aiheuttaa harmaita hiuksia.
Raktorissa ei tarvitse mitään pentiumia.
-
katellaanpa vain kuinka paljon on nykyvehkeitä käytössä vielä kahenkymmenen vuoden päästä niinkuin noita 70-90 luvun värkkejä? nuo nykyvehkeitten säästäen pilatut sähköviritykset vaan on niiiin perseestä.. pikkasen laatua piuhoihin ja muihin pikkuasioihin niin net olis ikuisia... ja toimisivat jopa töissä...
Huomioippa myös se, että näillä nykyvehkeillä ajetaan huomattavasti enemmän kuin wanhoilla. Ennen nykytraktoreihin siirtymistä kun meilläkin tilanpito oli puuhastelua tuli koneisiin jotain 500h vuoteen. Nyt kun tila on kasvanut tehdään työt edelleen kahdella traktorilla ja tunteja tulee ~1700 vuodessa. Eli 5v ajoilla tulee uusiin enemmän tunteja kuin 15v ajoilla vanhoihin.
-
katellaanpa vain kuinka paljon on nykyvehkeitä käytössä vielä kahenkymmenen vuoden päästä niinkuin noita 70-90 luvun värkkejä? nuo nykyvehkeitten säästäen pilatut sähköviritykset vaan on niiiin perseestä.. pikkasen laatua piuhoihin ja muihin pikkuasioihin niin net olis ikuisia... ja toimisivat jopa töissä...
Huomioippa myös se, että näillä nykyvehkeillä ajetaan huomattavasti enemmän kuin wanhoilla. Ennen nykytraktoreihin siirtymistä kun meilläkin tilanpito oli puuhastelua tuli koneisiin jotain 500h vuoteen. Nyt kun tila on kasvanut tehdään työt edelleen kahdella traktorilla ja tunteja tulee ~1700 vuodessa. Eli 5v ajoilla tulee uusiin enemmän tunteja kuin 15v ajoilla vanhoihin.
Ei välttämättä. Moni käyttää urakoitsijaa, jotka sitten painavat menemään ne tunnit tappiin hetkessä. Työkalujen suurentuessa ajoa tulee vähemmän. Ja jos vielä suorakylvöllä...
-
-90-luvulla traktorin moottorit olivat erittäin vähäruokaisia verratuna 2000 luvun koneisiin. 2010-luvulla alettu taas pääsemään samoihin ominaiskulutuksiin kuin -90-luvulla SCR:n käytön ansiosta. Päästöt tosin ovat enää vain pari prosenttia ysärimoottoreiden tasosta. Kohta kai pakokaasut ovat puhtaampia kuin imuilma suodattimen jälkeen. Kalliit moottorit ja konepellinalus täynnä nykytarpeen mukaista roinaa. Moottoria joutuu etsimään sieltä apulaitteiden alta.
-
-90-luvulla traktorin moottorit olivat erittäin vähäruokaisia verratuna 2000 luvun koneisiin. 2010-luvulla alettu taas pääsemään samoihin ominaiskulutuksiin kuin -90-luvulla SCR:n käytön ansiosta. Päästöt tosin ovat enää vain pari prosenttia ysärimoottoreiden tasosta. Kohta kai pakokaasut ovat puhtaampia kuin imuilma suodattimen jälkeen. Kalliit moottorit ja konepellinalus täynnä nykytarpeen mukaista roinaa. Moottoria joutuu etsimään sieltä apulaitteiden alta.
Tässä tullaan juuri samaan asiaan, missä Volkswagen meni metsään.
Dieselmoottorin päästöjenhallinta on vaikeaa. Kolmesta ominaisuudesta (suuri teho, pieni polttoaineenkulutus ja pienet päästöt) voidaan helposti valita kaksi. Vasta SCR:n avulla kaikki kolme ominaisuutta on saatu samaan moottoriin.
Bensiinimoottoreiden tilanne on täysin eri. Nykyaikaisten bensamoottoreiden pakokaasut ovatkin jo aivan oikeasti puhtaampia kuin imuilma. Ainakin suurkaupungeissa.
-
70-80-90 luvun koneissa oleellisin ero nykykoneisiin on, että niitä pystyi korjaamaan "kuka tahansa" , mutta nykyisten korjaamisessa on vaikeuksissa ammattilaisetkin, ja vähintäänkin tulee tolkuttoman kalliiksi.
-
70-80-90 luvun koneissa oleellisin ero nykykoneisiin on, että niitä pystyi korjaamaan "kuka tahansa" , mutta nykyisten korjaamisessa on vaikeuksissa ammattilaisetkin, ja vähintäänkin tulee tolkuttoman kalliiksi.
Joo vanhan koneen esimerkiksi saa käymään ilman akkua ja toimivia sähköjä, antaa sitten vaan rotkottaa siinä hommien aikana ja ehtoolla kiinni.
-SS-