Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Juha H - 06.08.16 - klo:20:20
-
Mikähän on näiden otusten torjuntakynnys syysrypsi pellolla.
Kylvetty 22.7 ja nyt viimeisen viikon aikan satanut 50 mm vettä ja tuntuu että joka laudan alta alkaa löytymään etanoita. Rypsikin tosin jo alkaa olla hyvin näkyvissä, kasvulehtiä on pari ja pituus ehkä viisi senttistä.
Ei turhan takia haluaisi märälle pellolle mennä, onko pahin vaihe jo ohitettu?
-
Mikähän on näiden otusten torjuntakynnys syysrypsi pellolla.
Kylvetty 22.7 ja nyt viimeisen viikon aikan satanut 50 mm vettä ja tuntuu että joka laudan alta alkaa löytymään etanoita. Rypsikin tosin jo alkaa olla hyvin näkyvissä, kasvulehtiä on pari ja pituus ehkä viisi senttistä.
Ei turhan takia haluaisi märälle pellolle mennä, onko pahin vaihe jo ohitettu?
Kaks etanaa vuorokaudessa per lauta.....
-
Seuraile alkaako taimia katoilemaan. Eiköhän korjausliikkeen saa melko nopsasti tehtyä jos pellolla on kantavuutta..
-
Seuraile alkaako taimia katoilemaan. Eiköhän korjausliikkeen saa melko nopsasti tehtyä jos pellolla on kantavuutta..
On vähän kadonnut, mutta vain vähän. Kylvön jälkeen viikko kuivaa, ei ensimmäistäkään etanaa mutta nyt viikon ajan koko ajan runsastuneet ja isontuneet.
Olosuhteet tuntuvat tänä vuonna hivenen haastavilta, jos olisi levittänyt heti kylvön jälkeen rajut ukkossateet olisivat viime lauantana liettäneet rakeet maan uumeniin, onneksi on ollut niin kosteaa ettei kuorettumaa ole päässyt syntymään, mutta nyt pitäisi varmaan heti toimia jos meinaa. Muutaman kilon kylvin kokeeksi toissapäivänä käsin, tosin senkin laudan alta löytyi nyt etanoita.
Kaksi etanaa/lauta/vrk taitaa kyllä ylittyä.
-
Seuraile alkaako taimia katoilemaan. Eiköhän korjausliikkeen saa melko nopsasti tehtyä jos pellolla on kantavuutta..
On vähän kadonnut, mutta vain vähän. Kylvön jälkeen viikko kuivaa, ei ensimmäistäkään etanaa mutta nyt viikon ajan koko ajan runsastuneet ja isontuneet.
Olosuhteet tuntuvat tänä vuonna hivenen haastavilta, jos olisi levittänyt heti kylvön jälkeen rajut ukkossateet olisivat viime lauantana liettäneet rakeet maan uumeniin, onneksi on ollut niin kosteaa ettei kuorettumaa ole päässyt syntymään, mutta nyt pitäisi varmaan heti toimia jos meinaa. Muutaman kilon kylvin kokeeksi toissapäivänä käsin, tosin senkin laudan alta löytyi nyt etanoita.
Kaksi etanaa/lauta/vrk taitaa kyllä ylittyä.
Kyl sinne sitte pitäs mennä.
Jos niitä etanoita alkaa olemaan enemän ku kaks per lauta lohkon eri kohdissa ni ilman kuihuutta tai kylmyyttä ne taimet on kukkuu.
Eihän tässä ole kylmää näköpiirissä pitkään toviin. Lähtökohtasesti varmaan paskin syksy noille syyssavikoille tuholaisten puolesta.....
-
Seuraile alkaako taimia katoilemaan. Eiköhän korjausliikkeen saa melko nopsasti tehtyä jos pellolla on kantavuutta..
On vähän kadonnut, mutta vain vähän. Kylvön jälkeen viikko kuivaa, ei ensimmäistäkään etanaa mutta nyt viikon ajan koko ajan runsastuneet ja isontuneet.
Olosuhteet tuntuvat tänä vuonna hivenen haastavilta, jos olisi levittänyt heti kylvön jälkeen rajut ukkossateet olisivat viime lauantana liettäneet rakeet maan uumeniin, onneksi on ollut niin kosteaa ettei kuorettumaa ole päässyt syntymään, mutta nyt pitäisi varmaan heti toimia jos meinaa. Muutaman kilon kylvin kokeeksi toissapäivänä käsin, tosin senkin laudan alta löytyi nyt etanoita.
Kaksi etanaa/lauta/vrk taitaa kyllä ylittyä.
Kyl sinne sitte pitäs mennä.
Jos niitä etanoita alkaa olemaan enemän ku kaks per lauta lohkon eri kohdissa ni ilman kuihuutta tai kylmyyttä ne taimet on kukkuu.
Eihän tässä ole kylmää näköpiirissä pitkään toviin. Lähtökohtasesti varmaan paskin syksy noille syyssavikoille tuholaisten puolesta.....
Äläs ny, viidessä päivässä rapsi sirkkalehdelle eikä vielä ole etanoita näkynyt. Satanut on seitsemänä päivänä kylvön jälkeen, kylvöstä onkin se viikko :p Tosin tuo kotipihan riihtonttu vai mikä sammutin onkaan, löysi ison etanan. Eka sellainen moneen vuoteen, ja mä näin pari pienempää. Ei taida olla etanoista huolta täällä pohjoisempana, ja clamoxi ruiskutukseen pitänee varuilta sekoitella jotain muita paskiaisia vastaan ku kustannus ei kummoinen. Ja hiveniä... ja .... :)
-
Eipä tullut hyvä siittä riisinkylvöhommasta. Sirkkataimitiheys on noin 8 kpl / m2.
Kova sadekuuro kuoretti hiesun, ja kovan kuoren alla ei ole mitään.
Kokkareisemmassa paikassa kesti vettä tulla, niitten harvojen lehtiä syödään jo.
Taidan mennä huomenissa vetelemään uuden kylvöksen, noin tuplatiheydellä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Syysrapsi_06082016A.jpg)
-SS-
-
Eipä tullut hyvä siittä riisinkylvöhommasta. Sirkkataimitiheys on noin 8 kpl / m2.
Kova sadekuuro kuoretti hiesun, ja kovan kuoren alla ei ole mitään.
Kokkareisemmassa paikassa kesti vettä tulla, niitten harvojen lehtiä syödään jo.
Taidan mennä huomenissa vetelemään uuden kylvöksen, noin tuplatiheydellä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Syysrapsi_06082016A.jpg)
-SS-
Et ole sitten sinäkään saanut hiesujasi kunnolla pieneksi, sama ongelma oli täällä, huonosti muokkaantui. Useaan kertaan tuli ajettua ja sitten vielä osan jyräsin kylvön jälkeen. Nyt ukkossateiden jälkeen alkaakin sitten olemaan aika mukavan tasaista, onneksi rypsi kerkesi pinnalle.
Pakko kai lähteä huomenna levittämään loput rakeet.
-
Tuo kuva on savisesta, ei hiesuisesta paikasta, oli melkoisen kuivaa
lohkaretta kynnettäessä, että jyrsin kolisi vaan. Hiesu meni jauhopölyksi,
ja tietenkin kuorettui 5 cm syvyydeltä.
Kyllä taidan käydä uudestaan, 10 km nopeudella saa pari hehtaaria
tunnissa, kun ei tarvitse apulantaa hakea.
Hiukan korpeaa tuo sluxxin käsinlevitys, kun ei ole yhden yhtä apulaista
käytettävissä, ovat kaikki jossakin matkoilla ja koulut alkavat 8 ja 10. päivä.
-SS-
-
Kävin makoilemassa rapsimaassa puolen tuntia. En löytänyt etanoita
en ojanreunasta en keskeltä peltoa. Kääntelin kokkareita ja katsoin +3
laseilla tarkasti, en mielestäni löytänyt etananmunia tms.
Olisikohan vioitus kirppoja kuitenkin ?
Sen opin, että sateiden uhatessa kokkareiseksi olisi maa jätettävä, liettyneestä maasta
ei nouse sirkkataimi, ja jos nousee pintaan jääneestä, jää minikokoiseksi kärsineeksi
pikkuruiseksi, koska juuri ei pääse maahan.
Kokkarepeltoon voi aina sluxxia levitellä. Mikähän olisi paras laimenne, pilaantuuko Sluxx
jos sen levittää apulantarakeisiin. 200 kg apulantaa 20 kg Sluxx voisi mennäkin
Elholla riittävän harvasti.
Voi voi. Pitäisi puinteja tehdä, ei oikein päiväkausien marssiminen pellollakaan hotsittaisi.
-SS-
-
"Kävin makoilemassa rapsimaassa puolen tuntia.".......
Kyl sää SS olet tosi maamies henkeen ja vereen, luita ja ytimiä myöten.
-
"Kävin makoilemassa rapsimaassa puolen tuntia.".......
Kyl sää SS olet tosi maamies henkeen ja vereen, luita ja ytimiä myöten.
Noin sitä työtä pitää tehdä
-
"Kävin makoilemassa rapsimaassa puolen tuntia.".......
Kyl sää SS olet tosi maamies henkeen ja vereen, luita ja ytimiä myöten.
Joo ja vieläkö ymmärtäisi kylvää kuminaa noille savikoille.
-
Kävin makoilemassa rapsimaassa puolen tuntia. En löytänyt etanoita
en ojanreunasta en keskeltä peltoa. Kääntelin kokkareita ja katsoin +3
laseilla tarkasti, en mielestäni löytänyt etananmunia tms.
Olisikohan vioitus kirppoja kuitenkin ?
Sen opin, että sateiden uhatessa kokkareiseksi olisi maa jätettävä, liettyneestä maasta
ei nouse sirkkataimi, ja jos nousee pintaan jääneestä, jää minikokoiseksi kärsineeksi
pikkuruiseksi, koska juuri ei pääse maahan.
Kokkarepeltoon voi aina sluxxia levitellä. Mikähän olisi paras laimenne, pilaantuuko Sluxx
jos sen levittää apulantarakeisiin. 200 kg apulantaa 20 kg Sluxx voisi mennäkin
Elholla riittävän harvasti.
Voi voi. Pitäisi puinteja tehdä, ei oikein päiväkausien marssiminen pellollakaan hotsittaisi.
-SS-
Etana jättää liikkuessaan limaisen vanan, jonka avulla se pyydystää kastematoja. Limavana kiiltelee yöllä ledlampun loisteessa. vanan toisesta päästä löytyy etana.
Kun etana löytää kastemadon se ryömii sen yli. Mato halvaantuu limasta ja etana syö sen madon.
Minulle on jäänyt hämäräksi, syövätkö myös kastemadot sluxxia ja kuolevatko myös ne??
-
Kävin makoilemassa rapsimaassa puolen tuntia. En löytänyt etanoita
en ojanreunasta en keskeltä peltoa. Kääntelin kokkareita ja katsoin +3
laseilla tarkasti, en mielestäni löytänyt etananmunia tms.
Olisikohan vioitus kirppoja kuitenkin ?
Sen opin, että sateiden uhatessa kokkareiseksi olisi maa jätettävä, liettyneestä maasta
ei nouse sirkkataimi, ja jos nousee pintaan jääneestä, jää minikokoiseksi kärsineeksi
pikkuruiseksi, koska juuri ei pääse maahan.
Kokkarepeltoon voi aina sluxxia levitellä. Mikähän olisi paras laimenne, pilaantuuko Sluxx
jos sen levittää apulantarakeisiin. 200 kg apulantaa 20 kg Sluxx voisi mennäkin
Elholla riittävän harvasti.
Voi voi. Pitäisi puinteja tehdä, ei oikein päiväkausien marssiminen pellollakaan hotsittaisi.
-SS-
-SS- ei työtä pelkää. Uskaltaa vaikka viereen makaamaan. :D
-
Seuraavaksi riesaa alkaa tulemaan kilpikonnista ja laiskiaisista
-
(http://i10.aijaa.com/t/00260/14230089.t.jpg) (http://aijaa.com/u7wVUb)
kierros pellolla, 8 ha alalla muutamia kohtia löytyy etsimällä, missä huomaa tuhoa aiheutuneen, sittenkin neliöltä löytyy yksittäisiä syötyjä.
Kuinka nopeasti tuho etenee/laajenee. Vettä tullut perjantain jälkeen 20 milliä ja sitä ennen myös jonkinverran, jos ei sada niin ehkä aikaisintaan huomenna/ylihuomenna korkeintaan asiaa koneella pellolle.
Olisko ne etanasyötit saatava nyt jollain keinolla? Niin, noin 50-70 kpl sirkkataimia neliö.
-
Etanat syövät joko toisen tai molemmat sirkkalehdet. Tuho on nopea; kylvän parhaillaan rapseja uudestaan. Sluxx ei toiminut rankkasateessa, vaan rakeet hautautuivat hiesuun. Työmatka viikolla ja siinä se sitten olikin.
Samoin kokkareinen kylvöalusta kyllä orastuu mutta Sluxx rakeet putoavat kokkareiden väliin eivätkä ehkä houkuttele etanoita sinne.
Vaihdoin samalla DK Sensei puolikääpiölajikkeeseen. Liian kalllista tuo CL siemen tuhlattavaksi. Eikä tuo Sluxx ainakaan halpaa ole. Joka kierfos useampi kymppi.
-SS-
-
Etanat syövät joko toisen tai molemmat sirkkalehdet. Tuho on nopea; kylvän parhaillaan rapseja uudestaan. Sluxx ei toiminut rankkasateessa, vaan rakeet hautautuivat hiesuun. Työmatka viikolla ja siinä se sitten olikin.
Samoin kokkareinen kylvöalusta kyllä orastuu mutta Sluxx rakeet putoavat kokkareiden väliin eivätkä ehkä houkuttele etanoita sinne.
Vaihdoin samalla DK Sensei puolikääpiölajikkeeseen. Liian kalllista tuo CL siemen tuhlattavaksi. Eikä tuo Sluxx ainakaan halpaa ole. Joka kierfos useampi kymppi.
-SS-
Ei sulta yritystä puutu ainakaan :D
-
Etanat syövät joko toisen tai molemmat sirkkalehdet. Tuho on nopea; kylvän parhaillaan rapseja uudestaan. Sluxx ei toiminut rankkasateessa, vaan rakeet hautautuivat hiesuun. Työmatka viikolla ja siinä se sitten olikin.
Samoin kokkareinen kylvöalusta kyllä orastuu mutta Sluxx rakeet putoavat kokkareiden väliin eivätkä ehkä houkuttele etanoita sinne.
Vaihdoin samalla DK Sensei puolikääpiölajikkeeseen. Liian kalllista tuo CL siemen tuhlattavaksi. Eikä tuo Sluxx ainakaan halpaa ole. Joka kierfos useampi kymppi.
-SS-
Etanarakeet tuli levitettyä sunnuntaina (3kg/ha) ja nyt etanat vähentyneet, löytyy täysin etanattomiakin lautoja.
Katselin että aikaisemmin käsinlevitetyt rakeet olivat jonkin verran sulaneet, ne saivat 20mm vettä päälleen, tuskin ovat enää kovin houkuttelevia. Levitys pitäisi tehdä heti sateen jälkeen kun on poutaa tiedossa, mönkijä ja piensiemen viskuri saattaisi olla toimiva pari. Eikä käsinlevityskään huono ole, kyllä hyvällä levittimellä nyt reunat ainakin kiertää.
-
Juu ja sitten kun viimeset sarat jäljellä nii ukkoskuuro pudotti vettä kuin saavista kaatamalla. Juu-u jos tuumi huomenna kuivattais.
-SS-
-
Etanat syövät joko toisen tai molemmat sirkkalehdet. Tuho on nopea; kylvän parhaillaan rapseja uudestaan. Sluxx ei toiminut rankkasateessa, vaan rakeet hautautuivat hiesuun. Työmatka viikolla ja siinä se sitten olikin.
Samoin kokkareinen kylvöalusta kyllä orastuu mutta Sluxx rakeet putoavat kokkareiden väliin eivätkä ehkä houkuttele etanoita sinne.
Vaihdoin samalla DK Sensei puolikääpiölajikkeeseen. Liian kalllista tuo CL siemen tuhlattavaksi. Eikä tuo Sluxx ainakaan halpaa ole. Joka kierfos useampi kymppi.
-SS-
Etanarakeet tuli levitettyä sunnuntaina (3kg/ha) ja nyt etanat vähentyneet, löytyy täysin etanattomiakin lautoja.
Katselin että aikaisemmin käsinlevitetyt rakeet olivat jonkin verran sulaneet, ne saivat 20mm vettä päälleen, tuskin ovat enää kovin houkuttelevia. Levitys pitäisi tehdä heti sateen jälkeen kun on poutaa tiedossa, mönkijä ja piensiemen viskuri saattaisi olla toimiva pari. Eikä käsinlevityskään huono ole, kyllä hyvällä levittimellä nyt reunat ainakin kiertää.
Lehnerin viskassa on säätötaulukko sekä etana- että hiirimyrkylle 😅
Vieläkö sitä Fosdriniä saa? Muistelen, että sen LD-arvo oli jotain 0,5 tms.
-
Adama myy ainakin Etelä-Afrikassa Devipan 100. 50 ml annos 100 l vettä. On tehokas ja helppo levittää tuulisuuttimilla. Eli pintojen kastelu on olennaista ei sumu.
Sitten 150 euron säkki riittää juuri ja juuri neljälle hehtaarille. Ja 2-3 käsittelyä parhaimmillaan. Ei, kyllä Sluxx on ennemmin jonkun kalliin lehtisalaatin viljelijän työkalu.
-SS-
-
Uskokaa nyt jo, ettei se syysrapsin viljely sovi Suomeen, sama kuin yrittäisitte soijapapuja viljellä.
-
Adama myy ainakin Etelä-Afrikassa Devipan 100. 50 ml annos 100 l vettä. On tehokas ja helppo levittää tuulisuuttimilla. Eli pintojen kastelu on olennaista ei sumu.
Sitten 150 euron säkki riittää juuri ja juuri neljälle hehtaarille. Ja 2-3 käsittelyä parhaimmillaan. Ei, kyllä Sluxx on ennemmin jonkun kalliin lehtisalaatin viljelijän työkalu.
-SS-
Musta kulta vaatii työtä. Se 3000-4000kilon sato palkitsee. 350e X 4=€€€€€€€€€€€€€.
Lehtivihreä ja rikkavähennykset sekä olematon öljyprosentti osuu vain yhdelle tuhannesta.
-
Uskokaa nyt jo, ettei se syysrapsin viljely sovi Suomeen, sama kuin yrittäisitte soijapapuja viljellä.
Kyllä maissikin jo kukkii.
-
Adama myy ainakin Etelä-Afrikassa Devipan 100. 50 ml annos 100 l vettä. On tehokas ja helppo levittää tuulisuuttimilla. Eli pintojen kastelu on olennaista ei sumu.
-SS-
Isolla lehmänkellolla pellonkulmalta varoittaa että niggerssit ehtivät alta pois
-
Adama myy ainakin Etelä-Afrikassa Devipan 100. 50 ml annos 100 l vettä. On tehokas ja helppo levittää tuulisuuttimilla. Eli pintojen kastelu on olennaista ei sumu.
-SS-
Isolla lehmänkellolla pellonkulmalta varoittaa että niggerssit ehtivät alta pois
Niin tuossa myyntipäällyksen tekstissä lukee, "Notify all inhabitants of the area to be sprayed and issue the necessary warnings."
Tuo mevinfossi, jota Fosdrin tuotteessa oli, on selvästi myrkyllisempää, haitalliset pitoisuudet ovat 1/10 verrattuna diklorvossiin. Tärkein ominaisuus noissa kuitenkin on nopea hajoavuus ja pienet varoajat, koska on nopeasti hajoava taistelukaasu luonteeltaan. Enpä usko, että kumpaakaan enää saa Suomessa, suuressa maailmassa kaasutetaan viljatkin tuolla höyryllä, koppiaiset ja viljan tuholaiset tuhoavat lämpimissä maissa runsaasti viljaa varastoihin ?
-SS-
-
Adama myy ainakin Etelä-Afrikassa Devipan 100. 50 ml annos 100 l vettä. On tehokas ja helppo levittää tuulisuuttimilla. Eli pintojen kastelu on olennaista ei sumu.
-SS-
Isolla lehmänkellolla pellonkulmalta varoittaa että niggerssit ehtivät alta pois
Niin tuossa myyntipäällyksen tekstissä lukee, "Notify all inhabitants of the area to be sprayed and issue the necessary warnings."
Tuo mevinfossi, jota Fosdrin tuotteessa oli, on selvästi myrkyllisempää, haitalliset pitoisuudet ovat 1/10 verrattuna diklorvossiin. Tärkein ominaisuus noissa kuitenkin on nopea hajoavuus ja pienet varoajat, koska on nopeasti hajoava taistelukaasu luonteeltaan. Enpä usko, että kumpaakaan enää saa Suomessa, suuressa maailmassa kaasutetaan viljatkin tuolla höyryllä, koppiaiset ja viljan tuholaiset tuhoavat lämpimissä maissa runsaasti viljaa varastoihin ?
-SS-
Toi oli se aine jolla masentuneet kasvihuoneviljelijät päättivät päivänsä. Teelusikallinen riitti.
-
Adama myy ainakin Etelä-Afrikassa Devipan 100. 50 ml annos 100 l vettä. On tehokas ja helppo levittää tuulisuuttimilla. Eli pintojen kastelu on olennaista ei sumu.
-SS-
Isolla lehmänkellolla pellonkulmalta varoittaa että niggerssit ehtivät alta pois
Niin tuossa myyntipäällyksen tekstissä lukee, "Notify all inhabitants of the area to be sprayed and issue the necessary warnings."
Tuo mevinfossi, jota Fosdrin tuotteessa oli, on selvästi myrkyllisempää, haitalliset pitoisuudet ovat 1/10 verrattuna diklorvossiin. Tärkein ominaisuus noissa kuitenkin on nopea hajoavuus ja pienet varoajat, koska on nopeasti hajoava taistelukaasu luonteeltaan. Enpä usko, että kumpaakaan enää saa Suomessa, suuressa maailmassa kaasutetaan viljatkin tuolla höyryllä, koppiaiset ja viljan tuholaiset tuhoavat lämpimissä maissa runsaasti viljaa varastoihin ?
-SS-
Toi oli se aine jolla masentuneet kasvihuoneviljelijät päättivät päivänsä. Teelusikallinen riitti.
Hiukan harmittaa, että sinänsä toimivat aineet korvataan näennäisesti vähemmän myrkyllisillä mutta esimerkiksi kertyvillä ja syöpävaarallisilla korvaavilla aineilla. Välittömästä myrkyttömyydestä ei pitäisi tehdä sitä päätelmää, että jokin aine on myös pitkällisen altistuksen jälkeen haitaton.
-SS-
-
Uskokaa nyt jo, ettei se syysrapsin viljely sovi Suomeen, sama kuin yrittäisitte soijapapuja viljellä.
Kyllä maissikin jo kukkii.
Kukkii ja tähkätupsu vai mikälienee, kurkkii jo kyljestä.
Ja rapsit on oraalla, ny vain pitäs tietää oikea aika Clamoxille, pelto on jo aika vihreä. Roskasta sekä puntarpäästä...
-
Uskokaa nyt jo, ettei se syysrapsin viljely sovi Suomeen, sama kuin yrittäisitte soijapapuja viljellä.
Kyllä maissikin jo kukkii.
Kukkii ja tähkätupsu vai mikälienee, kurkkii jo kyljestä.
Ja rapsit on oraalla, ny vain pitäs tietää oikea aika Clamoxille, pelto on jo aika vihreä. Roskasta sekä puntarpäästä...
Ei kannata hätäillä, lehtipinta-alaa varsinkin heinämäisille kasveille kannattaa kerätä.
Ja sitten jo kaalinlehti vähän peittääkin. Kannattaa kuitenkin varautua Targa Superilla
esimerkiksi, jos heinät kovasti rehottavat. On mielestäni hiukan parempi
teho jopa lähes tähkällä olevaan juolavehnään.
-SS-
-
Käytiin hakemassa DK Sensei Orimattilasta.
Lisäsin syöttöä 0.6 -> 0.8 nyt syöttömäärä pomppasi 2.9 kiloon. 60 kpl/ m2
Syöttöaukon leveyttä säätämällä tulee näitä herkkyyksiä säätöalueen alapäässä.
Tokkopa vieläkään liian tiheää.
-SS-
-
Kuinka Sluxxin levittäminen onnistuu tavallisella keskipakolevittimellä ? Tuntuu 5 - 7kg/ha aika kunnianhimoiselta tavoitteelta apulantaviskalla?
-
Käytiin hakemassa DK Sensei Orimattilasta.
Lisäsin syöttöä 0.6 -> 0.8 nyt syöttömäärä pomppasi 2.9 kiloon. 60 kpl/ m2
Syöttöaukon leveyttä säätämällä tulee näitä herkkyyksiä säätöalueen alapäässä.
Tokkopa vieläkään liian tiheää.
-SS-
Ootte te syysrapsin viljelijät outoa porukkaa...nyt haitte avuksi jonkun japanilaisen gurun, https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sensei
Mitä hemmettiä se Orimattilassa teki?
-
https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kylvosiemen/oljykasvien-siemenet/syysrapsi-dk-sensei-hybridi-peitattu-15-miljoonaa-kpl/
-SS-
-
https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kylvosiemen/oljykasvien-siemenet/syysrapsi-dk-sensei-hybridi-peitattu-15-miljoonaa-kpl/
-SS-
Saako takuuseen uudet siemenet, jos ja kun etanat popsii nuokin naamaansa?
-
https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kylvosiemen/oljykasvien-siemenet/syysrapsi-dk-sensei-hybridi-peitattu-15-miljoonaa-kpl/
-SS-
Saako takuuseen uudet siemenet, jos ja kun etanat popsii nuokin naamaansa?
No en tiedä, kun ostettu jo keväällä. Tuo DK Sensei lienee halvempaa muutenkin.
Nyt on levitetty Sluxxit ojanreunoihin ja osin keskemmällekin. On se vaan aika marssimista. Käsikone levittää noin 6 m kerralla, mutta rae painaa paljon verrattuna heinänsiemeneen.
Jäihän sinne muutama sarka vielä vanhaakin, ensimmäisen rankkasateen jälkeen kylvettyä.
Lisäksi nostin tiheyttä runsaaseen 60 kpl m2. Ei niistä kaikki mäköjään ylös tule.
-SS-
-
Juu, kierrin lohkot. Yksi kohta missä etana kokkareen alla ja muutama syöty taimi.!Muuten näyttää hyvälle. Huomenna saan aineet teen varmuudeksi reunat ja ongelmakohdan.
-
Juu ei ole Sluxxin levitys käsin ainakaan kevyttä hommaa. Heinänsiemenen kanniskelu oli paljon helpompaa.
Jotenkin vaan helpottaa oloa kun sitä sinistä raetta näkyy pellossa.
-SS-
-
Juu ei ole Sluxxin levitys käsin ainakaan kevyttä hommaa. Heinänsiemenen kanniskelu oli paljon helpompaa.
Jotenkin vaan helpottaa oloa kun sitä sinistä raetta näkyy pellossa.
-SS-
Tulis niitä saatanan etanoita tännekin ja söisivät nämä viljat pois (http://freesmileyface.net/smiley/unhappy/mad-003.gif)
-
Miten pitkään etana vaara on rapsilla¿? Puinti aikaan ole joutanut käymään rapsi pellolla!
-
Jännää kun mun rypsimailla on vissiin ollu etanoillekkin liian sateista, ei löydy purtuja vaikka kuinka etsii.
-
Taisi nuo etanat popsia täällä syysrypsin taimet. Kannattakohan ruistakaan yrittää :(
-
Kuukauden päästä kun kylvää syysvehnän ei pitäisi enää olla etanoista haittaa.
-
Miten pitkään etana vaara on rapsilla¿? Puinti aikaan ole joutanut käymään rapsi pellolla!
Varmaan riippuu etanoiden määrästä, jos on epätasaista ne on vaarassa pitkäänkin. Sitten on varmaa kun maa alkaa peittyä.
Täällä on selvitty etanoista ilman isompia tuhoja, seuraavaksi odotellaan koska hirvet ja peurat hoksaavat naatit.
-
Voisiko etanoita houkutella jotenkin nousemaan lehtien kärkiin ja sitten vetäis kesantomurskaimella koko lauman limaksi ?
-
Tekis mieli väittää että ne sateella nousevat ylöspäin maasta? Kärkiin asti ei ehkä... ::)
-
Tekis mieli väittää että ne sateella nousevat ylöspäin maasta? Kärkiin asti ei ehkä... ::)
Tukkii salaojat, sit menee sateella liiskaamaan se kesantoraiskalla
-
Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin.
Vai... vielä ehtii sluxxikauppaankin rahansa kantaa?
Helle ja kuivuus ovat jopa tappaneet sitkeitä lehtokotiloita – syksyllä syntyvät eivät ehkä selviä talvesta https://yle.fi/uutiset/3-10338983
-
Kyllä pitäisi sitä vettä saada... nyt vaan taivaan täydeltä jotta saitin beduiinien sylki lakkaa pölisemästä. :)