Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: - 03.07.16 - klo:12:20
-
Kyseessä R125:nen. Ajeltu vajaa sata tuntia. Ensimmäinen huolto tuloillaan lähiaikoina. Kannattaako vaivata huoltoa perehtymään ajokytkimen herkkyyden säätöön? Vai onko vain ominaisuus kun ajoittain tuntuu on/off tyyppiseltä laukaisulaitteelta? Toisinaan toimii tosi nätisti "luistattelukin".
Suunnanvaihdon herkkyyttä voinee säätää? Sitäkin säädättäisin "luistavammalle".
Kerkesin tottua Valtran turbiinikytkin Hiteciin niin tuntuu välillä hiukan äkkiväärältä tuo Deeren liikkeellelähtö.
Muutenhan Deere tuntuu oikein mieluisalta vrt. Valtra. Oikeastaan vain maantieajossa huojunta ja siitä aiheutuva ohjauksen korjausliikkeen tarve varsinkin raskaamman nostolaitekoneen kanssa hiukan oudoksuttaa kun Valtra meni suoraan ihan itekseen.
Onko kukaan löytänyt kätevää keinoa miten JD:n etukuormainen joystick saadaan pois kaasujalan haitolta silloin kun sitä ei käytetä? Kyseessä siis kyynärnojan jatkeena oleva sähkökahva jossa se varmistuslärpäke rystysten puolella. Muuten kohtuullisen toimiva laite mutta hiukan on haitolla ko. mötikkä silloin kun ei ole tarvetta kuormainta käyttää. Jonkinlainen pikakiinnitys systeemi sille pitäisi rakennella sekä paikka jonne heivata joutoajoiksi.
-
Riittääkö 100 tuntia siihen että saa oikean perstutuman koneeseen jos on vaikka ajanut tuhansia tunteja toisella merkillä. ?
Tarkoitus siis ei ollut moittia tai kehua kumpaakaan traktorimerkkiä .
Itse olen huomannut että koneesta löytyy ominaisuuksia joita voi hienosäätää vaikka on ajanut niitä tuhansia tunteja . En esim tykännyt valtran nelivedon kytkennästä liikkeelle lähdettäessä koska se lonksautti ja nykäisi traktoria nelivedon kytkeytyessä sitten heti pois päältä. Olen kuitenkin huomaamatta korvannut tuon sillä että painankin jarrupoljinta hieman silloin kun näen sen tarpeelliseksi tietyissä olosuhteissa ,kuten esim etukuormaajan käyttö kovalla hiekkapihalla kun kuormaus vaatii jyrkkiä kääntymisiä
-
Riittääkö 100 tuntia siihen että saa oikean perstutuman koneeseen jos on vaikka ajanut tuhansia tunteja toisella merkillä. ?
Tarkoitus siis ei ollut moittia tai kehua kumpaakaan traktorimerkkiä .
Itse olen huomannut että koneesta löytyy ominaisuuksia joita voi hienosäätää vaikka on ajanut niitä tuhansia tunteja . En esim tykännyt valtran nelivedon kytkennästä liikkeelle lähdettäessä koska se lonksautti ja nykäisi traktoria nelivedon kytkeytyessä sitten heti pois päältä. Olen kuitenkin huomaamatta korvannut tuon sillä että painankin jarrupoljinta hieman silloin kun näen sen tarpeelliseksi tietyissä olosuhteissa ,kuten esim etukuormaajan käyttö kovalla hiekkapihalla kun kuormaus vaatii jyrkkiä kääntymisiä
Valtun nelivetokytkennän suunnanvaihdon yhteydessä pystyy poistamaan.
-
Riittääkö 100 tuntia siihen että saa oikean perstutuman koneeseen jos on vaikka ajanut tuhansia tunteja toisella merkillä. ?
Tuollaista vastausta pelkään huollonkin taholta.
Mua ei kyllä vaivannut Valtrassa nelivedon automaattinen kytkeytyminen eikä irrottuminen missään vaiheessa. Mulle sopivin päälläoloaika oli 2 sek. Joskus kun ei ollut tiedossa tarvetta autom. kytkeytymiselle niin otin sen pois kokonaan toiminnasta. Minusta Valtran voimansiirrossa on enemmän säätömahdollisuutta kuskin taholta kuin nykyisessä JD:ssä.
Ainakaan vielä en ole löytänyt muuta hipistelysäätöä JD:stä kuin eco-power säädön pikavaihteille. Ja sekin on minusta vaillinaisempi vrt. HiTec.
-
Riittääkö 100 tuntia siihen että saa oikean perstutuman koneeseen jos on vaikka ajanut tuhansia tunteja toisella merkillä. ?
Tarkoitus siis ei ollut moittia tai kehua kumpaakaan traktorimerkkiä .
Itse olen huomannut että koneesta löytyy ominaisuuksia joita voi hienosäätää vaikka on ajanut niitä tuhansia tunteja . En esim tykännyt valtran nelivedon kytkennästä liikkeelle lähdettäessä koska se lonksautti ja nykäisi traktoria nelivedon kytkeytyessä sitten heti pois päältä. Olen kuitenkin huomaamatta korvannut tuon sillä että painankin jarrupoljinta hieman silloin kun näen sen tarpeelliseksi tietyissä olosuhteissa ,kuten esim etukuormaajan käyttö kovalla hiekkapihalla kun kuormaus vaatii jyrkkiä kääntymisiä
Valtun nelivetokytkennän suunnanvaihdon yhteydessä pystyy poistamaan.
Poistin sen ja sitten korvaan sitä jarrupoljinta painamalla tarvittaessa ellei kuormata sitten kokonaan neliveto päällä
-
Riittääkö 100 tuntia siihen että saa oikean perstutuman koneeseen jos on vaikka ajanut tuhansia tunteja toisella merkillä. ?
Tuollaista vastausta pelkään huollonkin taholta.
Tuollain ne vastaakin.
Jos oot ajanu valtulla jossa on vielä turbiini, niin tottakai se tuntuu ärhäkältä.
Jontikka on vakiona aika äkkinäinen liikkeissään tyhjänä moneen muuhun merkkiin verrattuna. Ehkä siinä onkin yksi syy miksei niistä hajoa kytkimet tai suunnanvaihdot.
-
Riittääkö 100 tuntia siihen että saa oikean perstutuman koneeseen jos on vaikka ajanut tuhansia tunteja toisella merkillä. ?
Tuollaista vastausta pelkään huollonkin taholta.
Tuollain ne vastaakin.
Jos oot ajanu valtulla jossa on vielä turbiini, niin tottakai se tuntuu ärhäkältä.
Jontikka on vakiona aika äkkinäinen liikkeissään tyhjänä moneen muuhun merkkiin verrattuna. Ehkä siinä onkin yksi syy miksei niistä hajoa kytkimet tai suunnanvaihdot.
Onko niille jotain tehtävissä että pääsee tuosta vakio-ominaisuudesta? Hajoamisen riskilläkin.
-
Riittääkö 100 tuntia siihen että saa oikean perstutuman koneeseen jos on vaikka ajanut tuhansia tunteja toisella merkillä. ?
Tuollaista vastausta pelkään huollonkin taholta.
Tuollain ne vastaakin.
Jos oot ajanu valtulla jossa on vielä turbiini, niin tottakai se tuntuu ärhäkältä.
Jontikka on vakiona aika äkkinäinen liikkeissään tyhjänä moneen muuhun merkkiin verrattuna. Ehkä siinä onkin yksi syy miksei niistä hajoa kytkimet tai suunnanvaihdot.
Onko niille jotain tehtävissä että pääsee tuosta vakio-ominaisuudesta? Hajoamisen riskilläkin.
Kyllä suunnanvaihtoa ainakin pitäis pystyä säätämään. Varmaan kytkintäkin.
Mut itte ainakin oon oppinu tykkäämään jontikan kytkimestä. Vetohommissa se on oikein hyvä ja tyhjänäkin siihen tottuu äkkiä.
Autopowerihan se tietenkin olla pitäis.
-
5000-sarjan kytkin on ainakin paskin kytkin mitä 2000-luvulla on tehty
-
Riittääkö 100 tuntia siihen että saa oikean perstutuman koneeseen jos on vaikka ajanut tuhansia tunteja toisella merkillä. ?
Tuollaista vastausta pelkään huollonkin taholta.
Tuollain ne vastaakin.
Jos oot ajanu valtulla jossa on vielä turbiini, niin tottakai se tuntuu ärhäkältä.
Jontikka on vakiona aika äkkinäinen liikkeissään tyhjänä moneen muuhun merkkiin verrattuna. Ehkä siinä onkin yksi syy miksei niistä hajoa kytkimet tai suunnanvaihdot.
Onko niille jotain tehtävissä että pääsee tuosta vakio-ominaisuudesta? Hajoamisen riskilläkin.
Kyllä suunnanvaihtoa ainakin pitäis pystyä säätämään. Varmaan kytkintäkin.
Mut itte ainakin oon oppinu tykkäämään jontikan kytkimestä. Vetohommissa se on oikein hyvä ja tyhjänäkin siihen tottuu äkkiä.
Autopowerihan se tietenkin olla pitäis.
Joo. On tuossa AutoQuad vaihteistossa hyvätkin puolensa. Mutta kevyt nurkkapyörittely suunnanvaihtoineen ei ole oikein mukavalla mallilla.
-
5000-sarjan kytkin on ainakin paskin kytkin mitä 2000-luvulla on tehty
Juu. Aika haasteellista saada pikakouria osumaan pallojen alle. Ei kannata apumiehenkään mennä koneenja traktorin väliin kun tuota yrittää.
-
hitto... onko siinä sama kytklin kuin nyyssä? miun tlassa on ainakin sellanen hyppymalli että se nopsajalkainen pitää olla että ei jää väliin...... nyt rempan jälkeen pikkasen mukavempi...
-
5000-sarjan kytkin on ainakin paskin kytkin mitä 2000-luvulla on tehty
Juu. Aika haasteellista saada pikakouria osumaan pallojen alle. Ei kannata apumiehenkään mennä koneenja traktorin väliin kun tuota yrittää.
C-alue päälle ja jarru pohjaan. Sitten pystyy "ryömimään luistattamalla" kun samalla nostaa kierrokset 1500:an. 😅😅😅😅 Ja sitten teho ei riitä kuitenkaan ajaa edes sillä C-aluella 😅😅
-
En tiedä voiko uusia verrata vanhaan 6000-sarjaan, mutta omassa 6800:ssa kytkin on äkkinäiselle on/off. Se reagoi ikäänkuin viiveellä polkimeen, eli poljin pitää nostaa lähelle ottokohtaa, odottaa muutama millisekuntti ja sitten nostaa varovasti niin tarkka ajo onnistuu.
Suunanvaihtajaa käytän aina kytkimen kanssa, samoin enimmäkseen pikavaihteita.
-
En tiedä voiko uusia verrata vanhaan 6000-sarjaan, mutta omassa 6800:ssa kytkin on äkkinäiselle on/off. Se reagoi ikäänkuin viiveellä polkimeen, eli poljin pitää nostaa lähelle ottokohtaa, odottaa muutama millisekuntti ja sitten nostaa varovasti niin tarkka ajo onnistuu.
Suunanvaihtajaa käytän aina kytkimen kanssa, samoin enimmäkseen pikavaihteita.
Tutuksi tullut ilmiö tuo viive suhteessa polkimen liikkeeseen näinkin vähillä ajokokemuksilla. Valtrassakin tunsi kytkinpolkimessa mikrokytkimen naksahduksen mutta ei siinä mitään hyökkäysilmiötä ollut milloinkaan.
Pitääpä makustella Jontikan polkimella samalla tavalla kuin Mr.M josko siitä löytyisi jotain osviittaa äkkilähtöjen eliminoimiseksi.
Oletteko Jonnun kuskit "viilailleet" suunnanvaihtajan viiksestä sitä naksutteluominaisuutta vähemmän ottavalle mallille vai kuluuko se pehmeämmäksi tuntien saatossa käytössä?
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Totta, normaalistihan kehnoja kytkimiä on vain kotimaisissa.
Tässäkin tapauksessa kehnous on aika varmasti kuljettajan tottumuksissa.
Sitten se kytkin vasta pommittaa kun laatikoksi laitetaan Dyna-4/6 ja öljyt kylmäksi.
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Totta, normaalistihan kehnoja kytkimiä on vain kotimaisissa.
Tässäkin tapauksessa kehnous on aika varmasti kuljettajan tottumuksissa.
Sitten se kytkin vasta pommittaa kun laatikoksi laitetaan Dyna-4/6 ja öljyt kylmäksi.
Puhutaan mitä puhutaan mutta paras noista on hitekki ja se käsijarru on verraton.
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Totta, normaalistihan kehnoja kytkimiä on vain kotimaisissa.
Tässäkin tapauksessa kehnous on aika varmasti kuljettajan tottumuksissa.
Sitten se kytkin vasta pommittaa kun laatikoksi laitetaan Dyna-4/6 ja öljyt kylmäksi.
Puhutaan mitä puhutaan mutta paras noista on hitekki ja se käsijarru on verraton.
HiTec on hyvä. Mutta ei tuo Jonnun vaihteistokaan huono ole missään tapauksessa ja kalibroimalla varmasti saadaan säädettyä mieluisaksi.
Miksikähän Deereen ei vielä ole tarjolla potikkaa mistä säätää suunnanvaihtimen herkkyyttä kun monessa muussa merkissä on ollut jo vuosia? McCormickissa esimerkiksi on erinomaisen hyvin toteutettu herkkyyden säätö joka vaikuttaa myös jalkapolkimen toimintaan. Ihme on jos ei löydy sopivaa asentoa jokaiseen tarpeeseen.
Tuosta dynasta voisin heittää kommentin, mutta en kehtaa aiheuttaa pahaa mieltä verkunmiehille.
-
Epä se Avance N-Valtrankaan kytkin kauhean hyvä ole. Kauhena pitkä viive siinäkin on. CS Casessa pelaa hienosti. Poljinvoima on olematon ja pystyy silti luistattamaan ja hyvinkin tarkkaan siirtoon.
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Totta, normaalistihan kehnoja kytkimiä on vain kotimaisissa.
Tässäkin tapauksessa kehnous on aika varmasti kuljettajan tottumuksissa.
Sitten se kytkin vasta pommittaa kun laatikoksi laitetaan Dyna-4/6 ja öljyt kylmäksi.
Puhutaan mitä puhutaan mutta paras noista on hitekki ja se käsijarru on verraton.
Itse luokittelisin tuon oman Hitech 5:n kytkimen erittäin vaaralliseksi. Välillä on ihan on/off ja muina aikoina toimii ihan ok. Käsijarru on kyllä ihan kätevä.
-
Epä se Avance N-Valtrankaan kytkin kauhean hyvä ole. Kauhena pitkä viive siinäkin on. CS Casessa pelaa hienosti. Poljinvoima on olematon ja pystyy silti luistattamaan ja hyvinkin tarkkaan siirtoon.
Mikä viive ei ole säädetty oikein jos viivettä.
-
Sen verran vielä että eihän näitä tavalliseen kytkimeen voi verrata mutta kyllä niillä pärjää.
-
Siihen vois siihen joystikin juureen suunnitella kiinnitykseen semmosen nivelen pultista, että sen vois kääntää sinne kyynärnojan alle pois eestä, kun ei tarvii...
-
Epä se Avance N-Valtrankaan kytkin kauhean hyvä ole. Kauhena pitkä viive siinäkin on. CS Casessa pelaa hienosti. Poljinvoima on olematon ja pystyy silti luistattamaan ja hyvinkin tarkkaan siirtoon.
Mikä viive ei ole säädetty oikein jos viivettä.
Kukas semmoisen viiveen osais sitten säätää? Muutama Valtran huoltomies on jo yrittänyt.
-
Mulla oli se perusHitec kolmella pikavaihteella ja turbiinilla.
-
Epä se Avance N-Valtrankaan kytkin kauhean hyvä ole. Kauhena pitkä viive siinäkin on. CS Casessa pelaa hienosti. Poljinvoima on olematon ja pystyy silti luistattamaan ja hyvinkin tarkkaan siirtoon.
Mikä viive ei ole säädetty oikein jos viivettä.
Kukas semmoisen viiveen osais sitten säätää? Muutama Valtran huoltomies on jo yrittänyt.
Kysäiseppäs Sassilla, mieheltä joka on jokaisen alan asiantuntija, ja joka on jokaisessa asiassa oikeassa. :P
-
Siihen vois siihen joystikin juureen suunnitella kiinnitykseen semmosen nivelen pultista, että sen vois kääntää sinne kyynärnojan alle pois eestä, kun ei tarvii...
Hyvä idea! Jokin kiristettävä pallonivelsysteemi? Siinä johdossahan on varaa kyllä siirrellä joystickin murikkaa.
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Totta, normaalistihan kehnoja kytkimiä on vain kotimaisissa.
Tässäkin tapauksessa kehnous on aika varmasti kuljettajan tottumuksissa.
Sitten se kytkin vasta pommittaa kun laatikoksi laitetaan Dyna-4/6 ja öljyt kylmäksi.
Puhutaan mitä puhutaan mutta paras noista on hitekki ja se käsijarru on verraton.
Just tulin hitekillä ajamasta ja kerran illan aikana ampui kytkimen kiinni suunnanvaihdon yhteydessä. Jalka ei saa liikahtaa milliäkään kun kytkintä luistattaa, tai muuten ampuu silloin tällöin täysillä kii millisekunnissa. Vttumainen ominaisuus. Ei oo muissa, ei niin kotimaisissa tuota ilmiötä. Paras kytkin ehdottomasti deutsisaa, tunnokas, pehmeä ja pitkä liikevara että helppo luistattaa tottumattomankin tarpeen vaatiessa. Eikä tähän tartte värilaseja :)
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Totta, normaalistihan kehnoja kytkimiä on vain kotimaisissa.
Tässäkin tapauksessa kehnous on aika varmasti kuljettajan tottumuksissa.
Sitten se kytkin vasta pommittaa kun laatikoksi laitetaan Dyna-4/6 ja öljyt kylmäksi.
Puhutaan mitä puhutaan mutta paras noista on hitekki ja se käsijarru on verraton.
Just tulin hitekillä ajamasta ja kerran illan aikana ampui kytkimen kiinni suunnanvaihdon yhteydessä. Jalka ei saa liikahtaa milliäkään kun kytkintä luistattaa, tai muuten ampuu silloin tällöin täysillä kii millisekunnissa. Vttumainen ominaisuus. Ei oo muissa, ei niin kotimaisissa tuota ilmiötä. Paras kytkin ehdottomasti deutsisaa, tunnokas, pehmeä ja pitkä liikevara että helppo luistattaa tottumattomankin tarpeen vaatiessa. Eikä tähän tartte värilaseja :)
Tuossa on hitecissä joko säädöt pielessä, kytkimen kela jumittaa tai ohjausboksin piirikortissa vikaa. Minulla myös suunnanvaihto jysähti rajusti kiinni. Syynä minulla oli ohjausboksi. Sen vaihto korjasi tilanteen.
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Totta, normaalistihan kehnoja kytkimiä on vain kotimaisissa.
Tässäkin tapauksessa kehnous on aika varmasti kuljettajan tottumuksissa.
Sitten se kytkin vasta pommittaa kun laatikoksi laitetaan Dyna-4/6 ja öljyt kylmäksi.
Puhutaan mitä puhutaan mutta paras noista on hitekki ja se käsijarru on verraton.
Just tulin hitekillä ajamasta ja kerran illan aikana ampui kytkimen kiinni suunnanvaihdon yhteydessä. Jalka ei saa liikahtaa milliäkään kun kytkintä luistattaa, tai muuten ampuu silloin tällöin täysillä kii millisekunnissa. Vttumainen ominaisuus. Ei oo muissa, ei niin kotimaisissa tuota ilmiötä. Paras kytkin ehdottomasti deutsisaa, tunnokas, pehmeä ja pitkä liikevara että helppo luistattaa tottumattomankin tarpeen vaatiessa. Eikä tähän tartte värilaseja :)
Onmuutentotta tuoettä Doitsin kytkin on hyvä vaikka onkin sähkö härpäke. Ainoastaa silloinkun koneen käynnistää ja ekaliikkeellelähtö tehdään niin välillä tekee "kytkinpommin". Muutoin on kyllä ylättävän tunnokas ja kevyt käyttää.
-
Paras kytkin ehdottomasti deutsisaa, tunnokas, pehmeä ja pitkä liikevara että helppo luistattaa tottumattomankin tarpeen vaatiessa. Eikä tähän tartte värilaseja :)
Onmuutentotta tuoettä Doitsin kytkin on hyvä vaikka onkin sähkö härpäke. Ainoastaa silloinkun koneen käynnistää ja ekaliikkeellelähtö tehdään niin välillä tekee "kytkinpommin". Muutoin on kyllä ylättävän tunnokas ja kevyt käyttää.
Onko kokemuksia näitten uudempien Agrotronien suunnanvaihdon herkkyyden säätimestä? Onko suunnanvaihdon rytkäykset saatu eliminoitua tuolla säätimellä?
Jalkakytkin on Agrotronissa tosiaankin miellyttävä käyttää. Jalkapolkimella saa suunnanvaihdostakin miellyttävän pehmeän vanhemmissakin Deutzeissa. Eikä kyllä varmasti rassaa polvea kun on niin kevyt käyttöinen ja hyvä liikerata.
-
Kyylse dötsin suunnanvaihdon herkkyydensäätö munmielestä ihan kohtuudellapelaa. Tämä roitsi siis 6180p ja 1.5v vanha
-
Kyylse dötsin suunnanvaihdon herkkyydensäätö munmielestä ihan kohtuudellapelaa. Tämä roitsi siis 6180p ja 1.5v vanha
Saatiinko siitä lastentaudit hallintaan?
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Totta, normaalistihan kehnoja kytkimiä on vain kotimaisissa.
Tässäkin tapauksessa kehnous on aika varmasti kuljettajan tottumuksissa.
Sitten se kytkin vasta pommittaa kun laatikoksi laitetaan Dyna-4/6 ja öljyt kylmäksi.
Puhutaan mitä puhutaan mutta paras noista on hitekki ja se käsijarru on verraton.
Just tulin hitekillä ajamasta ja kerran illan aikana ampui kytkimen kiinni suunnanvaihdon yhteydessä. Jalka ei saa liikahtaa milliäkään kun kytkintä luistattaa, tai muuten ampuu silloin tällöin täysillä kii millisekunnissa. Vttumainen ominaisuus. Ei oo muissa, ei niin kotimaisissa tuota ilmiötä. Paras kytkin ehdottomasti deutsisaa, tunnokas, pehmeä ja pitkä liikevara että helppo luistattaa tottumattomankin tarpeen vaatiessa. Eikä tähän tartte värilaseja :)
Tuossa on hitecissä joko säädöt pielessä, kytkimen kela jumittaa tai ohjausboksin piirikortissa vikaa. Minulla myös suunnanvaihto jysähti rajusti kiinni. Syynä minulla oli ohjausboksi. Sen vaihto korjasi tilanteen.
Tuo äkkiväärä käytös johtuu käyttäjästä, eli suuntaa kun vaihtaa ja samalla kytkintä polkee sopivasti jalan liikahtaessa, joskus tekee tuota. Deutsi tekee periaatteessa samaa, se ei tosin koskaan tee äkkinäistä liikettä, vaan piippaa eikä liikahda minnekään ennenkuin kytkimen käyttää pohjassa ts. kuittaa liikkeelle. Ruiskun kanssa pakko luistattaa kytkintä kun nurkissa vekslaa, ei tuo Valtrassakaan koskaan ammu kiinni normaalisti suuntaa vaihtaessa.
-
Kyylse dötsin suunnanvaihdon herkkyydensäätö munmielestä ihan kohtuudellapelaa. Tämä roitsi siis 6180p ja 1.5v vanha
Saatiinko siitä lastentaudit hallintaan?
No juu saatiin. Kyllähänse joskus jonkun vikakoodin antaa ehkä yhden 100h kohden. Mutta nämä on menny ainakin toistaseks kuittaus napilla. Ylipäätäänkin tuntuu että kaikki uudet koneet heittelee noita koodeja aina sillontällön huvikseen. Mutta toivotaan nyt että pelais jatkossakin.
-
Kyylse dötsin suunnanvaihdon herkkyydensäätö munmielestä ihan kohtuudellapelaa. Tämä roitsi siis 6180p ja 1.5v vanha
Saatiinko siitä lastentaudit hallintaan?
No juu saatiin. Kyllähänse joskus jonkun vikakoodin antaa ehkä yhden 100h kohden. Mutta nämä on menny ainakin toistaseks kuittaus napilla. Ylipäätäänkin tuntuu että kaikki uudet koneet heittelee noita koodeja aina sillontällön huvikseen. Mutta toivotaan nyt että pelais jatkossakin.
Hyvä juttu, että saatiin homma hallintaan.
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Jossain vaiheessa se kytkin on kaikissa kehno, kun uusia hiluja lyödään koti-tai ulkomaisestakin. Nyt kysynkin sinulta kaikkitietävä SAS, kaikkitietävän Agronetin läsnäollessa: "Tahdotko kertoa meille mistä pläkkisepältä Valtran pakkojen levyt tulevat KOTIMAASTA?" Joten se siitä taas, taitaa olla samalla viivalla näiden ulkomaalaisten kanssa eli yhtä hyvää/huonoa....
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Jossain vaiheessa se kytkin on kaikissa kehno, kun uusia hiluja lyödään koti-tai ulkomaisestakin. Nyt kysynkin sinulta kaikkitietävä SAS, kaikkitietävän Agronetin läsnäollessa: "Tahdotko kertoa meille mistä pläkkisepältä Valtran pakkojen levyt tulevat KOTIMAASTA?" Joten se siitä taas, taitaa olla samalla viivalla näiden ulkomaalaisten kanssa eli yhtä hyvää/huonoa....
Nyt kaikkien nähden kysyn sinulta Salesman miksi et lukenut minun toista viestiä missä
annoin krittiikkiä kautta linjan näille "sähkökytkimille".
Jos levyistä asia on kiinni niin varmasti jontikka olisi sen ratkaissut ,ongelma on pakan ohjauksessa (boksi) ja venttiileissä.Bokseja kypsyy oli merkki mikä tahansa ,mutta varokaa oikosulkuja kun virittelette esim. työvaloja ym. lisähärpäkettä.Silppurien ja paalaimien tarvisemat voimat suoraan akulta oman sulakkeen kautta ja hitsata ei saa mitään boksi ottaa siitä itteensä herkästi.
-
ZF 7200 kytkin näytti keräävän kehuja merkistä riippumatta, vaikka onkin sähköllä toimiva.
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Jossain vaiheessa se kytkin on kaikissa kehno, kun uusia hiluja lyödään koti-tai ulkomaisestakin. Nyt kysynkin sinulta kaikkitietävä SAS, kaikkitietävän Agronetin läsnäollessa: "Tahdotko kertoa meille mistä pläkkisepältä Valtran pakkojen levyt tulevat KOTIMAASTA?" Joten se siitä taas, taitaa olla samalla viivalla näiden ulkomaalaisten kanssa eli yhtä hyvää/huonoa....
Nyt kaikkien nähden kysyn sinulta Salesman miksi et lukenut minun toista viestiä missä
annoin krittiikkiä kautta linjan näille "sähkökytkimille".
Jos levyistä asia on kiinni niin varmasti jontikka olisi sen ratkaissut ,ongelma on pakan ohjauksessa (boksi) ja venttiileissä.Bokseja kypsyy oli merkki mikä tahansa ,mutta varokaa oikosulkuja kun virittelette esim. työvaloja ym. lisähärpäkettä.Silppurien ja paalaimien tarvisemat voimat suoraan akulta oman sulakkeen kautta ja hitsata ei saa mitään boksi ottaa siitä itteensä herkästi.
Nyt oli SAS asiaa. KIITOS!
-
On se käsittämätöntä että ulkomaalaisessa on noin kehno kytkin.
Jossain vaiheessa se kytkin on kaikissa kehno, kun uusia hiluja lyödään koti-tai ulkomaisestakin. Nyt kysynkin sinulta kaikkitietävä SAS, kaikkitietävän Agronetin läsnäollessa: "Tahdotko kertoa meille mistä pläkkisepältä Valtran pakkojen levyt tulevat KOTIMAASTA?" Joten se siitä taas, taitaa olla samalla viivalla näiden ulkomaalaisten kanssa eli yhtä hyvää/huonoa....
Nyt kaikkien nähden kysyn sinulta Salesman miksi et lukenut minun toista viestiä missä
annoin krittiikkiä kautta linjan näille "sähkökytkimille".
Jos levyistä asia on kiinni niin varmasti jontikka olisi sen ratkaissut ,ongelma on pakan ohjauksessa (boksi) ja venttiileissä.Bokseja kypsyy oli merkki mikä tahansa ,mutta varokaa oikosulkuja kun virittelette esim. työvaloja ym. lisähärpäkettä.Silppurien ja paalaimien tarvisemat voimat suoraan akulta oman sulakkeen kautta ja hitsata ei saa mitään boksi ottaa siitä itteensä herkästi.
Nyt oli SAS asiaa. KIITOS!
Ole hyvä vaan KIITOS !
-
Paalaaminen kovaa hommaa,siinä kypsyy pakkoja. Myötäänsä liikkeelle urku auki eikä viititä pienentää pykälää. Hölmöläisen hommaa.
-
Onko kukaan löytänyt kätevää keinoa miten JD:n etukuormainen joystick saadaan pois kaasujalan haitolta silloin kun sitä ei käytetä? Kyseessä siis kyynärnojan jatkeena oleva sähkökahva jossa se varmistuslärpäke rystysten puolella. Muuten kohtuullisen toimiva laite mutta hiukan on haitolla ko. mötikkä silloin kun ei ole tarvetta kuormainta käyttää. Jonkinlainen pikakiinnitys systeemi sille pitäisi rakennella sekä paikka jonne heivata joutoajoiksi.
Kääntää istuimen vinoon niin ei tavota jalkaan....