Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Make - 27.05.16 - klo:21:36
-
Koskas aloitatte rehunteon? Ensimmäisistä timpoista alkaa tähkä tirkata. Maanantaina meinasin laittaa poikki. Korjuuaikaennustekin alkaa samana päivänä. :o aitaa jtkossa trvita hakea Virosta tällaiset palvelut. >:( Korjuuaikanäytteen laitoin keskiviikkona maitoauton mukaan. Ei näy vielä tuloksia. :(
-
Koskas aloitatte rehunteon? Ensimmäisistä timpoista alkaa tähkä tirkata. Maanantaina meinasin laittaa poikki. Korjuuaikaennustekin alkaa samana päivänä. :o aitaa jtkossa trvita hakea Virosta tällaiset palvelut. >:( Korjuuaikanäytteen laitoin keskiviikkona maitoauton mukaan. Ei näy vielä tuloksia. :(
Onhan siellä jo ennuste-palvelu toiminnassa, jos sihen uskoo enemän ku omaan silmään ja käteen....
-
Mulla ois tosta joku käppyrä tältä vuodelta. D-laskee kuin lehmän häntä, joten tarkkana saa kyl nyt olla.
-
Onhan siellä jo ennuste-palvelu toiminnassa, jos sihen uskoo enemän ku omaan silmään ja käteen....
Missä?
Karpe ei ennusta, vaan kertoo tämänhetkisen. Kärkkään se kertoo 18.5. tilanteen. Luken ennuste käynnistyy maanantaina ilmeisesti yhtäaikaa niittomurskaimen kanssa.
-
Onhan siellä jo ennuste-palvelu toiminnassa, jos sihen uskoo enemän ku omaan silmään ja käteen....
Missä?
Karpe ei ennusta, vaan kertoo tämänhetkisen. Kärkkään se kertoo 18.5. tilanteen. Luken ennuste käynnistyy maanantaina ilmeisesti yhtäaikaa niittomurskaimen kanssa.
Farmitissa oli linkki.
-
Sunnuntaina pistetään näyte ja toivottavasti tulos tulee tiistaina puolen päivän aikaan, ja sitten voi päättää että onko siinä hyvä hetki pistää rehut nurin. Keskiviikon näyte oli D 740. Periaatteessa olisi kyllä jännä kerrankin kaataa heinää tuokokuun puolella. Mutta toisaalta massaa on ykköseen kiva saada kanssa vaikka D tippuisi aavistuksen alle 700.
-
Nurmista näyttää tulevan harvoja kylmää päivällä ja yöllä.
-
Nurmista näyttää tulevan harvoja kylmää päivällä ja yöllä.
No etelänavalle ei saa parempaa ilmaa mutta Suomessa kyllä hyvät ilmat . Rai rai .
-
Nurmista näyttää tulevan harvoja kylmää päivällä ja yöllä.
Kenkäheinääkö siellä viljellään? Viljellyt nurmikasvit pensovat viileässä. Täällä on turhan korkea lämpö tehnyt nurmista harvoja ja kortisia.
-
Etelän olosuhdehaittoja kun kylvöt on tehty kuukausi sitten ja toukokuun lopussa suunnitellaan säilörehuntekoa. 8)
-
Etelän olosuhdehaittoja kun kylvöt on tehty kuukausi sitten ja toukokuun lopussa suunnitellaan säilörehuntekoa. 8)
Ja kun tarvis viikon päästä jo varmaan ruiskutella kevätviljoja... :o
-
Etelän olosuhdehaittoja kun kylvöt on tehty kuukausi sitten ja toukokuun lopussa suunnitellaan säilörehuntekoa. 8)
Kiireen meinaa tehdä, kun tarttis saada ne jyvätkin maahan ennen heinän niittoa :(
-
Sama vika taitaa täälläkin päin... En muista että olis menny kylvöhommat näin myöhään koskaan kuten tänä keväänä tulee käymään. Heinä on kyllä keskimäärin täällä päin aika matalaa ja viime talvi teki vanhemmat nurmet tosi harvoiksi. Täydennyskylvöä sai harrastaa, mutta onneks siihen tuli varauduttua.
-
Sama vika taitaa täälläkin päin... En muista että olis menny kylvöhommat näin myöhään koskaan kuten tänä keväänä tulee käymään. Heinä on kyllä keskimäärin täällä päin aika matalaa ja viime talvi teki vanhemmat nurmet tosi harvoiksi. Täydennyskylvöä sai harrastaa, mutta onneks siihen tuli varauduttua.
Sama täälläkin tosin vanhoja nurmia ei ole paljon,kevään kuivuus taitaa tehdä nuo talvituhot.Saa nähdä minkälaista rehua tulee ja milloin on teko,hidasta on kehitys.Tuskin heinäkuulla ainakaan kuten viime vuonna oli ensimmäinen teko.
-
Sadettajan putket ajattelin levittää, että keväällä kylvettyyn laitumeenkin sais muuta väriä kuin kuiva pölyävä pinta. Rehu määristä on turha haaveilla. Talvituhot ja autiomaan kuivuus. Vihkoon menee ykkös sato. Täytyy tänä vuonna tehdä toinenkin ;D
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
-
Ei meillä varmasti ennen juhannusviikkoa rehua kaadu..jos ei sada niin rankasti, että lakoon taipuu... :'(
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
niin ja mitäköhän se oikeasti aiheuttaa.
Sen että pellot on kalliimpia ja sitten että pellosta saa kaksi ja puoli satoa. Taloudellisesti on kyllä kannattavaa ajaa kaksi satoa kuin sen kaksi ja puoli tai siis väkisin kolme vajaata satoa. Ei elämä kyllä missään kovin helppoa ole. vastukset vaan haittaa.
-
Aika aikaisessa on nurmet ja hyvältä näyttävät.
Lannoittamaan pääsi tarpeeksi aikaisin ja lämpöä ja vettä on riittänyt.
2-3 viikkoa vielä tekoon.
-
Koskas aloitatte rehunteon? Ensimmäisistä timpoista alkaa tähkä tirkata. Maanantaina meinasin laittaa poikki. Korjuuaikaennustekin alkaa samana päivänä. :o aitaa jtkossa trvita hakea Virosta tällaiset palvelut. >:( Korjuuaikanäytteen laitoin keskiviikkona maitoauton mukaan. Ei näy vielä tuloksia. :(
Viime maanantaina d 770, tuoresato 11 t/ha. Uusi näyte alkuviikosta. Niin ja 2 vrk kesti näytteenotosta tulokseen. Näin Kouvostoliiton rajapinnassa.
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
Sun vastauksesta taas voisi päätellä, että rehunkorjuu on ennen juhannusta paljonkin halvempaa kuin juhannuksen jälkeen :o
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
Ei niitä Sun harvoja kasvustoja kannat niittää .
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
Samat ongelmat joka puolella. Kun puuttuu kokonaiskuva koko tuotannosta, niin voi avoimin mielin kadehtia. Kasvukausi, logistiikka, laidunkausi ja joskus lohkokoot ovat parempia kuin C-alueella. Mutta entäs sitten? Nurmi kasvaa Etelä-Savossa tutkitusti paremmin, vilja taas AB-alueella useinkin. Ja rahoja odottavat kaikki, kaikilla tuottajahinnat alamaissa, joten se siitä.
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
Samat ongelmat joka puolella. Kun puuttuu kokonaiskuva koko tuotannosta, niin voi avoimin mielin kadehtia. Kasvukausi, logistiikka, laidunkausi ja joskus lohkokoot ovat parempia kuin C-alueella. Mutta entäs sitten? Nurmi kasvaa Etelä-Savossa tutkitusti paremmin, vilja taas AB-alueella useinkin. Ja rahoja odottavat kaikki, kaikilla tuottajahinnat alamaissa, joten se siitä.
Jep.
-
Ei meillä varmasti ennen juhannusviikkoa rehua kaadu..jos ei sada niin rankasti, että lakoon taipuu... :'(
meill on ensimmäiset kaatunu jo ,ittestään.
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
niin ja mitäköhän se oikeasti aiheuttaa.
Sen että pellot on kalliimpia ja sitten että pellosta saa kaksi ja puoli satoa. Taloudellisesti on kyllä kannattavaa ajaa kaksi satoa kuin sen kaksi ja puoli tai siis väkisin kolme vajaata satoa. Ei elämä kyllä missään kovin helppoa ole. vastukset vaan haittaa.
Täällä on kyllä hyvä tehdä kesäkuun puolella ensimmäinen mikäli aikooa tehdä toisen kunnollisen.Parin viikon päästä lähtee kolmen kerran tekijät pellolle.
-
Eipä oo keskiviikon näytteestä vieläkään analyysiä. :( Valiolla piti korjuuaikanäytteitä analysoida rehunkorjuun kynnyksellä viikonloppuisinkin. Ilmeisesti kaikki rehunkorjuun ajoituksen apuvälineet on suunnattu C-alueelle. :(
-
Eipä oo keskiviikon näytteestä vieläkään analyysiä. :( Valiolla piti korjuuaikanäytteitä analysoida rehunkorjuun kynnyksellä viikonloppuisinkin. Ilmeisesti kaikki rehunkorjuun ajoituksen apuvälineet on suunnattu C-alueelle. :(
Jos näin vähillä sateilla jatkuu, jäänee tuo sato viimeiseksi, jollei sitten kastelulaitteella pumpata. Syysvehnämaat halkeilevat, ovat hailakoita, kevätoraatkin lakastuvat.
-SS-
-
Eipä oo keskiviikon näytteestä vieläkään analyysiä. :( Valiolla piti korjuuaikanäytteitä analysoida rehunkorjuun kynnyksellä viikonloppuisinkin. Ilmeisesti kaikki rehunkorjuun ajoituksen apuvälineet on suunnattu C-alueelle. :(
Jos näin vähillä sateilla jatkuu, jäänee tuo sato viimeiseksi, jollei sitten kastelulaitteella pumpata. Syysvehnämaat halkeilevat, ovat hailakoita, kevätoraatkin lakastuvat.
-SS-
Ja tuo ensimmäinenkin jää ihan olemattomaksi. Tosin ens viikolla lämmötkin tippuu lähelle kymmentä, joten kiireet loppuu siihen , heinälläkin.
-
Eipä oo keskiviikon näytteestä vieläkään analyysiä. :( Valiolla piti korjuuaikanäytteitä analysoida rehunkorjuun kynnyksellä viikonloppuisinkin. Ilmeisesti kaikki rehunkorjuun ajoituksen apuvälineet on suunnattu C-alueelle. :(
En aikonut ottaa korjuuaikanäytteitä ollenkaan,raaka-ainenäytteitä ainoastaan.Tänne ei ennenkään ole tulokset tulleet kovin nopeasta,noin viikko on mennyt ja tuskin nyt kuriiripalvelujen säästöjen takia tulee ainakaan nopeasti melkein kaksi vrk menee tankkimaidon tulostenkin kanssa.Kolme taitaa mennä ennenkuin saa lääkkeet ut:hen.Toisaalta taas korjuuaikanäytteidentulokset on vain ohjaavia tahtoo lopulliset olla ihan muuta.
-
Eipä oo keskiviikon näytteestä vieläkään analyysiä. :( Valiolla piti korjuuaikanäytteitä analysoida rehunkorjuun kynnyksellä viikonloppuisinkin. Ilmeisesti kaikki rehunkorjuun ajoituksen apuvälineet on suunnattu C-alueelle. :(
En aikonut ottaa korjuuaikanäytteitä ollenkaan,raaka-ainenäytteitä ainoastaan.Tänne ei ennenkään ole tulokset tulleet kovin nopeasta,noin viikko on mennyt ja tuskin nyt kuriiripalvelujen säästöjen takia tulee ainakaan nopeasti melkein kaksi vrk menee tankkimaidon tulostenkin kanssa.Kolme taitaa mennä ennenkuin saa lääkkeet ut:hen.Toisaalta taas korjuuaikanäytteidentulokset on vain ohjaavia tahtoo lopulliset olla ihan muuta.
Tuotantoneuvoja asiasta minua valaisi ja nyt näytteet lähtee kuriirin kyytiin tasan kerran vuorokaudessa, eli jos siihen ei kerkiä siirtyy seuraavaan kyytiin. Meitin näytteet siirtyvät aina siihen seuraavaan kyytiin, joten palattiin takaisin kivikaudelle ja hoidetaan usein summassa. :'(
-
Johan tuo ruoho on puolimetristä,ja kasvaa että pöhisee.Kyllä viimestään loppuviikolla pitää aloittaa ellei jo puolen viikon maissa.Poutaakin lupailee joten ei tarvitse veden kanssa lotrailla D 750 näillämain. yli 20 tonnia tuoresato,näyttää jälleen kerran lupaavalta.
-
Johan tuo ruoho on puolimetristä,ja kasvaa että pöhisee.Kyllä viimestään loppuviikolla pitää aloittaa ellei jo puolen viikon maissa.Poutaakin lupailee joten ei tarvitse veden kanssa lotrailla D 750 näillämain. yli 20 tonnia tuoresato,näyttää jälleen kerran lupaavalta.
No kyllä on Suomen maassa eroja. Meillä heinä ehkä parhaimmilla paikoilla 20cm pitkää ja sekin harvaa, mutta kuten sanottua, heinä ei ilman vettä kasva.
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
ei oo ihme et lehmät lähti teuraaks jos isäntä on päästään täs hantis :o
-
Ana hei... "Suomi on pieni maa." Mutta piiiitkä. :)
-
Johan tuo ruoho on puolimetristä,ja kasvaa että pöhisee.Kyllä viimestään loppuviikolla pitää aloittaa ellei jo puolen viikon maissa.Poutaakin lupailee joten ei tarvitse veden kanssa lotrailla D 750 näillämain. yli 20 tonnia tuoresato,näyttää jälleen kerran lupaavalta.
No kyllä on Suomen maassa eroja. Meillä heinä ehkä parhaimmilla paikoilla 20cm pitkää ja sekin harvaa, mutta kuten sanottua, heinä ei ilman vettä kasva.
Meillä on kyllä ollu maassa kosteutta hyvinkin, mutta pysyi pitkään kylmänä. Viikko sitten oli eloperäisillä mailla ojanpenkat jäässä ja vesi oli ojissa korkealla. Maa oli viime talven sateiden jäljiltä veden kyllästämä ja vesi jäätyi sitten pakkasten tultua.
Viimeisen viikon aikana on vasta ollut kunnolla ohran kylvölle maa sopivaa. Talvi kuritti vanhempia nurmia kovin (näkee myös puutarhan kasveista) ja uusia nurmia tuli kylvettyä tosi vähän. Virna-kauraa on tulossa puolet säilörehualasta...
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
ei oo ihme et lehmät lähti teuraaks jos isäntä on päästään täs hantis :o
Missä ihmeen suossa tuo Sassi asuu, kun noin pihalla on maailmasta.
Tääl C2:lla on jo tehty säilörehua tänä vuonna. "Superrehua" aloiteteen tekemään tossa C2p:n rajalla huomenna ja isot tilat tulevat aloittamaan 7. päivä....
-
Minkälainen näkemys bäkkärillä on kaura-virna mössön syötöstä lypsäville? Korkea valkuainen ja alhainen sulavuus?
-
Minkälainen näkemys bäkkärillä on kaura-virna mössön syötöstä lypsäville? Korkea valkuainen ja alhainen sulavuus?
Kauran maitoasteella 9,5-10 Mj/kgka ja rv 130-140. Sulamaton kuitu voi tuoda yllätyksiä, eli voi olla reilusti yli 100.
Ihmisen suuhun tuo maistuu jokseenkin pahalta, hyvin voimakkaalta.
Aika vähän noita on ollut, kun virna maksaa sen 2€/kg ja kulut nousevat. Mut kokemukset tästä kyllä kiinnostavat. Meillä siis itsellä oli tuollaista sotkua viime vuonnakin.
Vampulaan kylvin tuollaista (virna+ hitunen vehnää) 3 ha ja jos joku on kiinnostunut korjaamaan sen sadon, niin minä voin kertoa missä pelto on ja mitä liittymää kuuluu käyttää ;D
-
1,45 egee per kilo oli rehuvirna kilon hinta...
-
Mikset laittanu hernettä?
-
1,45 egee per kilo oli rehuvirna kilon hinta...
Olipas edullista, lienee Virosta
-
Suomesta... M....nomi
-
Tästä ketjusta taas nähdään mitä varten etelässä tuet matalampia ,nytkin monta viikkoa kasvukausi edellä C aluetta.
ei oo ihme et lehmät lähti teuraaks jos isäntä on päästään täs hantis :o
Missä ihmeen suossa tuo Sassi asuu, kun noin pihalla on maailmasta.
Tääl C2:lla on jo tehty säilörehua tänä vuonna. "Superrehua" aloiteteen tekemään tossa C2p:n rajalla huomenna ja isot tilat tulevat aloittamaan 7. päivä....
Mitä muuten tuollaisella superrehulla tehdään? Tehdäänkö sitä varmuuden välttämiseksi jos tulee heikompaa evästä. Yksinään tuollainen tuollainen rehu tuo ruokintaan haasteita vaikka olisikin ape. Tai ainakin lisää työtä... Itelläkin toki tavoite tehdä 700-720 sulavuudella olevaa säilistä.
-
Mikä muiden mielestä on optimi d-arvo? yleinen suositushan on 660-680, ennen oli 680-720. Miksi suositus tuli alaspäin? Me ollaan yritetty ensimmäinen sato tehdä 700-720 jotta sais väkirehumäärän pidettyä mahdollisimman pienenä.
-
68
Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.
-
Ykkönen olis peiteltynä. :D Satoa tuli puolet viimevuotisesta. :(
D-arvotavoita on suunnilleen 700. Kakkosesta tuppaa ruokonatapitoisena tulla kuitenkin huonommin sulavaa. Kakkonen syötetään pääosin nuorisolle ja umppareille ja sillä sitten voidaan laimentaa tarvittaessa lypsävienkin apetta.
-
Ykkönen olis peiteltynä. :D Satoa tuli puolet viimevuotisesta. :(
D-arvotavoita on suunnilleen 700. Kakkosesta tuppaa ruokonatapitoisena tulla kuitenkin huonommin sulavaa. Kakkonen syötetään pääosin nuorisolle ja umppareille ja sillä sitten voidaan laimentaa tarvittaessa lypsävienkin apetta.
Makella ne rehut tulee aina vuorokaudessa tehtyä. ;D
Sellanen silmänräpäys. ;D
-
68
Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.
Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista ;D
Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..
-
68
Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.
Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista ;D
Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..
Sulavuus yksistään ei kerro mitään...
-
Ykkönen olis peiteltynä. :D Satoa tuli puolet viimevuotisesta. :(
D-arvotavoita on suunnilleen 700. Kakkosesta tuppaa ruokonatapitoisena tulla kuitenkin huonommin sulavaa. Kakkonen syötetään pääosin nuorisolle ja umppareille ja sillä sitten voidaan laimentaa tarvittaessa lypsävienkin apetta.
Neljä satoa?
-
Älkääny perkeles tommosiapuhuko että ekasato onko tehty :o Mulla on vielä kaikki koneetkin hajaalla :-[
-
Älkääny perkeles tommosiapuhuko että ekasato onko tehty :o Mulla on vielä kaikki koneetkin hajaalla :-[
Siilinjärvi-Maaninka-akselilla D-arvo lienee tänään 720. Kyl Suomessa on paljon hehtaareja joiden 1.sadon pitäisi olla jo peiteltynä ettei tarvitse sitten taas talvella valitella ;D
-
Älkääny perkeles tommosiapuhuko että ekasato onko tehty :o Mulla on vielä kaikki koneetkin hajaalla :-[
Siilinjärvi-Maaninka-akselilla D-arvo lienee tänään 720. Kyl Suomessa on paljon hehtaareja joiden 1.sadon pitäisi olla jo peiteltynä ettei tarvitse sitten taas talvella valitella ;D
laatua voi korjata muilla höppeillä, mutta määrää ei. itte kiertelin omia rehumaitani ja ihan pirun harvoja kasvustot on , pituutta kyllä kasvanut muutamassa päivässä . Yks turvemaa lohko oli jopa tiheä, viime keväänä perustettu nurmi. Muut nurmet ns. kovilla mailla kärsivät veden puutteesta ja ovat kyllä vanhempiakin. Kait sitä vähän vois kokeilla tehdä viikonloppuna. Jos kesä sattuis jatkumaan kuivana niin turha odotella toista satoa, sitä ei ilman vettä tule. Voihan tosin säät muuttua ja ykköstäkin tehdään märkänä ::) Pysyypähän lehmät puhtaampina, jos on kortisempaa rehua ja saattaahan se maidon rasvakin nousta neljään ::)
-
Ykkönen olis peiteltynä. :D Satoa tuli puolet viimevuotisesta. :(
D-arvotavoita on suunnilleen 700. Kakkosesta tuppaa ruokonatapitoisena tulla kuitenkin huonommin sulavaa. Kakkonen syötetään pääosin nuorisolle ja umppareille ja sillä sitten voidaan laimentaa tarvittaessa lypsävienkin apetta.
Makella ne rehut tulee aina vuorokaudessa tehtyä. ;D
Sellanen silmänräpäys. ;D
Pienen tilan rehuissa ei tehokkaalla urakoitsijalla kauaa nokka tuhise. ;)
Agroyt olis levitelty, kusta on vielä muutama satakuutiota tiinussa.
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä ???
Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna ;D
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
Kyllä täälläpäin on ihan hyvännäköisiä nurmia, yhtä liian myöhään viimesyksynä paalaimella sotkettua lohkoa lukuunottamatta. ???
Ensi viikon lopulla lieneee aloitus, hieman lähipäivien lämpötiloista riippuen.
-
Puoli ysiltä aamulla aloitettiin, ja nyt on ekat 30 ha ihan kohtuullista rehua siilossa, vielä jatketaan tänäänkin kunhan appeet on välissä tehty yms. Vielä ei ole edes hajonnut juuri mitään. :-X
-
huh! tuollasta ei pitäs männä sanomaan milloinkaan! kohta on joka värkki päreinä. murphyn laki!
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä ???
Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna ;D
Just.
-
68
Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.
Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista ;D
Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..
Toi perustuu ihan omiin kokemuksiin. Meillä kun on erillisruokinta niin ei vaan tunnu millään onnistuvan riittävän paljon kuitua sisältävän tosi sulavan rehun tekeminen, paska nääs lentää jos mennään vähänkään yli 70.
Käytännössä teko aloitetaan silloin kun d-arvo 70.
Nurmet näyttää kyllä erittäin hyvältä, pitkää, tummaa ja tuuheaa. Vielä ei kuivuuskaan näy ja eilen tuli kyllä vettäkin silleen että jotkut lohkot pieniltä osin hiukkasen kyljellään.
-
68
Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.
Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista ;D
Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..
Toi perustuu ihan omiin kokemuksiin. Meillä kun on erillisruokinta niin ei vaan tunnu millään onnistuvan riittävän paljon kuitua sisältävän tosi sulavan rehun tekeminen, paska nääs lentää jos mennään vähänkään yli 70.
Käytännössä teko aloitetaan silloin kun d-arvo 70.
Nurmet näyttää kyllä erittäin hyvältä, pitkää, tummaa ja tuuheaa. Vielä ei kuivuuskaan näy ja eilen tuli kyllä vettäkin silleen että jotkut lohkot pieniltä osin hiukkasen kyljellään.
Paskanlentäminen on yksin ja ainoastaan lehmän kestävyydestä kiinni.Samoin on lämmön kylmyyden kanssa.Syöntimäärä on se parempi mittari rehulle kuin sulavuus,tavallisesti kyllä lehmä syö vähemmän heikkolaatuista heikommin sulavaa rehua.
-
68
Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.
Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista ;D
Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..
Toi perustuu ihan omiin kokemuksiin. Meillä kun on erillisruokinta niin ei vaan tunnu millään onnistuvan riittävän paljon kuitua sisältävän tosi sulavan rehun tekeminen, paska nääs lentää jos mennään vähänkään yli 70.
Käytännössä teko aloitetaan silloin kun d-arvo 70.
Nurmet näyttää kyllä erittäin hyvältä, pitkää, tummaa ja tuuheaa. Vielä ei kuivuuskaan näy ja eilen tuli kyllä vettäkin silleen että jotkut lohkot pieniltä osin hiukkasen kyljellään.
Paska voi lentää vähän joka syystä. Karkearehumäärän nostaminen ei ole aina oikea keino pysäyttää tulvaa..
Erillisruokinnassa on tietysti vaikeampaa, kun heruvat ovat sairaita liiallisesta väkirehusta ja hiipuvat sairaita liian pienestä väkirehumäärästä.
-
ja tuossa välissä sitten muuten vaan huonona... itellä huomasin että en enää perusta noista vaan menen mututuntuntumalla ja sillä näköjään on vaikutuksena se että kantturat syö ja paskoo liukkaasti ja välillä jopa tuottavat maitoa ihan kivasti... se löysä ja iso maito vaan on hyväksyttävä. tai sitten ei. tänä vuonna kyllä tehtävä enemmän kuivaa... loppui viime talvena kesken.
-
68
Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.
Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista ;D
Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..
Toi perustuu ihan omiin kokemuksiin. Meillä kun on erillisruokinta niin ei vaan tunnu millään onnistuvan riittävän paljon kuitua sisältävän tosi sulavan rehun tekeminen, paska nääs lentää jos mennään vähänkään yli 70.
Käytännössä teko aloitetaan silloin kun d-arvo 70.
Nurmet näyttää kyllä erittäin hyvältä, pitkää, tummaa ja tuuheaa. Vielä ei kuivuuskaan näy ja eilen tuli kyllä vettäkin silleen että jotkut lohkot pieniltä osin hiukkasen kyljellään.
Paska voi lentää vähän joka syystä. Karkearehumäärän nostaminen ei ole aina oikea keino pysäyttää tulvaa..
Erillisruokinnassa on tietysti vaikeampaa, kun heruvat ovat sairaita liiallisesta väkirehusta ja hiipuvat sairaita liian pienestä väkirehumäärästä.
Mut paskan lentäminen lisääntyy aina kun tosi sulavaa rehua syötetään.
Itsekkin olisin kyllä aperuokinnan kannalla.
Väkirehuissa käytetään tuota 3/1 sääntöä, että kyllä ne karkearehuakin saavat.
-
Nyt on muutamana aamuna ollut aika kura velli rallit :( Päivät laitumella ja yöksi navettaan sapuskaa pellolta ... jauhot ja väkirehut minimissä ja osa ei syö niitä juuri ollenkaan. Tosin maitomäärä lähes palautui sille tasolle, mitä se oli "sisäruokintakaudella" , yleensä kesäisin ei näin käy.
taitaa puolenpäivän paikkeille luvattu sadekkin taas kiertää tämän paikan, joten täytynee sitten vähän kaataa iltapäivällä rehuä. sato ei voi päätä huimata :( Pystyyn kuivettunut heinä ei taida enää virota vaikka sateetkin tulis :(
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä ???
Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna ;D
Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja. :)
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä ???
Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna ;D
Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja. :)
Lajikevalinnoilla saa melko paljolti varmuutta olosuhteista niin paljoa riippumattomaan sadon tuottoon. Monilla on edelleen ainut tieto lajikkeesta, että on kylvetty jotakin K-maatalouden "etelän paaliheinäseosta" tai puhdasta iki-timoteita. :-X
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä ???
Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna ;D
Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja. :)
Lajikevalinnoilla saa melko paljolti varmuutta olosuhteista niin paljoa riippumattomaan sadon tuottoon. Monilla on edelleen ainut tieto lajikkeesta, että on kylvetty jotakin K-maatalouden "etelän paaliheinäseosta" tai puhdasta iki-timoteita. :-X
;D
-
Lajikevalinnoilla saa melko paljolti varmuutta olosuhteista niin paljoa riippumattomaan sadon tuottoon. Monilla on edelleen ainut tieto lajikkeesta, että on kylvetty jotakin K-maatalouden "etelän paaliheinäseosta" tai puhdasta iki-timoteita. :-X
Naapurilta löytyy tollasia "puhtaita" timotei-lohkoja, jossa tosin puolet taitaa olla juolavehnää. Ikää nurmilla 10-15 vuotta. Apilaa ei voi laittaa kun ei tahdo pysyä nurmissa kuin pari-kolme vuotta ja on niin kallista siementä.
-
Lajikevalinnoilla saa melko paljolti varmuutta olosuhteista niin paljoa riippumattomaan sadon tuottoon. Monilla on edelleen ainut tieto lajikkeesta, että on kylvetty jotakin K-maatalouden "etelän paaliheinäseosta" tai puhdasta iki-timoteita. :-X
Naapurilta löytyy tollasia "puhtaita" timotei-lohkoja, jossa tosin puolet taitaa olla juolavehnää. Ikää nurmilla 10-15 vuotta. Apilaa ei voi laittaa kun ei tahdo pysyä nurmissa kuin pari-kolme vuotta ja on niin kallista siementä.
Apila tahtoo ottaa ihteensä tallaamisesta. Sen takia kaikki koneet pitäisi olla mahdolisimman leveitä että tulis harvaan ajokertoja. ja niitäkin mahdolisimman vähän.
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä ???
Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna ;D
Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja. :)
Kyl sillä ammattitaidolla on tässäkin merkitystä, toiset vaan menevät piiloon jonkin "hallitsemattoman kasvuolosuhteen" taakse ;D
-
Olisi kanssa ykkönen tallessa. Hitusen vähemmän tavaraa kuin viime vuonna, mutta toivottavasti ja luultavasti parempaa ainakin valkuaisen osalta, ja näytteiden mukaan kovat NDF:t. 75-80 ha alaa ja reilu 1000 mottia esikuivattua. Pitkästä aikaa saatiin rehut tehtyä alle 3 päivässä ja peitettyä siilo ennen iltaa / yötä. Osasyynä ehkä karhottimen vaihto Pöttingeriin. :-X
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä ???
Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna ;D
Tässä vastauksesta baskabaken tyhmyys oikein loistaa valitettavasti. :'(
-
Eivät kuivuus tai märkyys ole mitään muita kuin tekosyitä sadon onnistumiselle. Tiheä ojitus ja kastelusysteemit eliminoivat nämä luonnon oikut :P
Näyte lähti tänään. Lakoa pukkaa aika monella lohkolla, ei onneksi ihan kenttää vasten ole vielä.
-
Eivät kuivuus tai märkyys ole mitään muita kuin tekosyitä sadon onnistumiselle. Tiheä ojitus ja kastelusysteemit eliminoivat nämä luonnon oikut :P
Näyte lähti tänään. Lakoa pukkaa aika monella lohkolla, ei onneksi ihan kenttää vasten ole vielä.
no höpö höpö
-
Eivät kuivuus tai märkyys ole mitään muita kuin tekosyitä sadon onnistumiselle. Tiheä ojitus ja kastelusysteemit eliminoivat nämä luonnon oikut :P
Näyte lähti tänään. Lakoa pukkaa aika monella lohkolla, ei onneksi ihan kenttää vasten ole vielä.
no höpö höpö
Juuri näin, taitaa olla nämä (yö)kastelijat ja kuuden metrin ojavälillä ojittajat niitä jotka eniten huutelee kriisipakettien perään.
-
Niin, ehkä nää ei oo vuokra-suomen juttuja kuitenkaan.
Mut jos mä tekisin uuden navetan niin kyllä sinne tulis peltoa yli 100ha ympärille ja siihen kasteluvehkeet jonka kautta separointinesteet ja tarvittaes kasteluvedet peltoon.
-
Niin, ehkä nää ei oo vuokra-suomen juttuja kuitenkaan.
Mut jos mä tekisin uuden navetan niin kyllä sinne tulis peltoa yli 100ha ympärille ja siihen kasteluvehkeet jonka kautta separointinesteet ja tarvittaes kasteluvedet peltoon.
onks sul omis nimissää viel hehtaariakaan peltoo ???
-
Niin, ehkä nää ei oo vuokra-suomen juttuja kuitenkaan.
Mut jos mä tekisin uuden navetan niin kyllä sinne tulis peltoa yli 100ha ympärille ja siihen kasteluvehkeet jonka kautta separointinesteet ja tarvittaes kasteluvedet peltoon.
onks sul omis nimissää viel hehtaariakaan peltoo ???
Ei, mut en ole navettaakaan rakentamassa :-*
-
Eivät kuivuus tai märkyys ole mitään muita kuin tekosyitä sadon onnistumiselle. Tiheä ojitus ja kastelusysteemit eliminoivat nämä luonnon oikut :P
Näyte lähti tänään. Lakoa pukkaa aika monella lohkolla, ei onneksi ihan kenttää vasten ole vielä.
no höpö höpö
Niinpä juurikin. Net on nämät muutamat isännät jotka näyttää kollekoille ihmeitä. :D Ovat jumalasta seuraavia. :D
-
Eivät kuivuus tai märkyys ole mitään muita kuin tekosyitä sadon onnistumiselle. Tiheä ojitus ja kastelusysteemit eliminoivat nämä luonnon oikut :P
Näyte lähti tänään. Lakoa pukkaa aika monella lohkolla, ei onneksi ihan kenttää vasten ole vielä.
no höpö höpö
Niinpä juurikin. Net on nämät muutamat isännät jotka näyttää kollekoille ihmeitä. :D Ovat jumalasta seuraavia. :D
Ehkä pitäisi osata ymmärtää sarkasmia (jota tässä vielä ilmennettiin hymiöllä).
Mutta kyllä suuressa maailmassa kastelu on nurmitiloillakin ihan arkipäivää. Tosin siellä ehkä muutenkin keskitytään enemmän ongelmien ratkaisemiseen kuin valittamiseen.
-
Johtuen nyt sitten vaikka ainoastaan siitä peilikuvasta, niin yks lohko paalattuna. sato määrällisesti ehkä kolmasosasta puoleen keskimääräisestä. parempiakin lohkoja tekemättä mutta on kyllä huonompiakin. Kyllä se kasvusto niin harvaa oli :(
-
Johtuen nyt sitten vaikka ainoastaan siitä peilikuvasta, niin yks lohko paalattuna. sato määrällisesti ehkä kolmasosasta puoleen keskimääräisestä. parempiakin lohkoja tekemättä mutta on kyllä huonompiakin. Kyllä se kasvusto niin harvaa oli :(
Kyllähän isännät noin keskimäärin osaa maata viljellä,mutta ilimat ja luonto muutenkin saattaa reistata. Siinnä ei silloin se ammattitaitokaan tyhjentävästi auta. Toki helepottaa tietenkin.
-
Varmasti keskimäärin osaakin, mutta sitten mainetta pilaa paljon näennäisviljely. Kivan näköistä kun hyvien lohkojen keskelläkin on näitä täysin heitteille jätettyjä peltoja...
-
Johtuen nyt sitten vaikka ainoastaan siitä peilikuvasta, niin yks lohko paalattuna. sato määrällisesti ehkä kolmasosasta puoleen keskimääräisestä. parempiakin lohkoja tekemättä mutta on kyllä huonompiakin. Kyllä se kasvusto niin harvaa oli :(
Kyllähän isännät noin keskimäärin osaa maata viljellä,mutta ilimat ja luonto muutenkin saattaa reistata. Siinnä ei silloin se ammattitaitokaan tyhjentävästi auta. Toki helepottaa tietenkin.
juur näin
-
Hömppätuet pitäis korvata metsitystuilla. Niinku tehtiin joskus 60-70-luvulla.
-
Hömppätuet pitäis korvata metsitystuilla. Niinku tehtiin joskus 60-70-luvulla.
Samaa mieltä! Joku 5-10 vuotta höpöhöpö tukia ja siihen vielä taimet päälle! Sitten ei saa aluetta raivata pelloksi viimeisen tukierän jälkeen 10 vuoteen!
-
Hömppätuet pitäis korvata metsitystuilla. Niinku tehtiin joskus 60-70-luvulla.
Mulla menis kaikki pellot metsälle jos siitä joku hyvän korvauksen maksaisi.
-
Hömppätuet pitäis korvata metsitystuilla. Niinku tehtiin joskus 60-70-luvulla.
Mulla menis kaikki pellot metsälle jos siitä joku hyvän korvauksen maksaisi.
Tuo voisi tässä tilanteessa ollakkin järkevä korjausliike..saisi korvauksen niitten pienten plänttien metsittämisestä, mitkä muutenkin ovat hankalia viljellä.. Muutenhan tässä keksitään vain ikiliikkuja, toinen metsittää toinen raivaa. ;D
-
Hömppätuet pitäis korvata metsitystuilla. Niinku tehtiin joskus 60-70-luvulla.
Mulla menis kaikki pellot metsälle jos siitä joku hyvän korvauksen maksaisi.
Tuo voisi tässä tilanteessa ollakkin järkevä korjausliike..saisi korvauksen niitten pienten plänttien metsittämisestä, mitkä muutenkin ovat hankalia viljellä.. Muutenhan tässä keksitään vain ikiliikkuja, toinen metsittää toinen raivaa. ;D
Eihän nyt tietysti kenenkään kannalta ole järkevää koko tilan metsittäminen kerralla. Vois ajatella että esim. tällä tukikaudella jos jonkun 20% metsittää, niin muut viherryttämishomat ois voinut unohtaa ja ois vielä saanut sille metsitettävälle alalle täydet tuet tämän kaudern ajan.
-
Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.
No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä ???
Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna ;D
Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja. :)
Kyl sillä ammattitaidolla on tässäkin merkitystä, toiset vaan menevät piiloon jonkin "hallitsemattoman kasvuolosuhteen" taakse ;D
Tunnutkin olevan lähes ainoita niitä miehiä jotka ottaa huippu sadon oli keli ja olosuhteet mikä hyvänsä. :) Priimaa tulee vaikka vain tavallista yrittää. ;D
-
Bäkkäri osaa ne sadetanssitkin, niin kaikki kasvutekijät hallussa ;)
-
Bäkkäri osaa ne sadetanssitkin, niin kaikki kasvutekijät hallussa ;)
Savikkaa pukkaa vaikkei sadakkaan ;D
-
Bäkkäri osaa ne sadetanssitkin, niin kaikki kasvutekijät hallussa ;)
Savikkaa pukkaa vaikkei sadakkaan ;D
En oo vielä uskaltanut käydä katsomassa, että onko se savikka vaiko hatikka joka kylvöksillä eniten vihertää ;D
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
Maatalouden ongelma on siinä ettei sen anneta kehittyä rauhassa. Se ois vähän sama kun rekkakuskia vaaditas ajaamaan tuplasti nopeampaa reitti samalla kun säädettäisiin että nopeus on puolitettava!
Eli maatalouden pitäisi antaa siirtyä sinne missä sillä on taloudelisesti parhaat edellytykset ympäristön ja logistiikan puolesta.
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
Maatalouden ongelma on siinä ettei sen anneta kehittyä rauhassa. Se ois vähän sama kun rekkakuskia vaaditas ajaamaan tuplasti nopeampaa reitti samalla kun säädettäisiin että nopeus on puolitettava!
Eli maatalouden pitäisi antaa siirtyä sinne missä sillä on taloudelisesti parhaat edellytykset ympäristön ja logistiikan puolesta.
Siirtyisikö maidontuotanto Hollannin merenpohjapelloille vai Kiuruveden kivisille raivioille? ::)
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
Maatalouden ongelma on siinä ettei sen anneta kehittyä rauhassa. Se ois vähän sama kun rekkakuskia vaaditas ajaamaan tuplasti nopeampaa reitti samalla kun säädettäisiin että nopeus on puolitettava!
Eli maatalouden pitäisi antaa siirtyä sinne missä sillä on taloudelisesti parhaat edellytykset ympäristön ja logistiikan puolesta.
Siirtyisikö maidontuotanto Hollannin merenpohjapelloille vai Kiuruveden kivisille raivioille? ::)
Näinpä. :) Ei Suomen naudat pohjoiseen ole ympäristön ja logistiikan takia muuttaneet, vaan C-alueen tukien. Kun C-alueellakin valtaosa pelloista kuuluu muille kuin kotieläintiloille, niin miten mahtaa olla alle 10vuotta vanhojen raivioiden kanssa. Onko niistäkin valtaosa muilla kuin kotieläintiloilla?
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
Maatalouden ongelma on siinä ettei sen anneta kehittyä rauhassa. Se ois vähän sama kun rekkakuskia vaaditas ajaamaan tuplasti nopeampaa reitti samalla kun säädettäisiin että nopeus on puolitettava!
Eli maatalouden pitäisi antaa siirtyä sinne missä sillä on taloudelisesti parhaat edellytykset ympäristön ja logistiikan puolesta.
Siirtyisikö maidontuotanto Hollannin merenpohjapelloille vai Kiuruveden kivisille raivioille? ::)
Näinpä. :) Ei Suomen naudat pohjoiseen ole ympäristön ja logistiikan takia muuttaneet, vaan C-alueen tukien. Kun C-alueellakin valtaosa pelloista kuuluu muille kuin kotieläintiloille, niin miten mahtaa olla alle 10vuotta vanhojen raivioiden kanssa. Onko niistäkin valtaosa muilla kuin kotieläintiloilla?
Raivioista valtaosa on kotieläintiloilla. Että ei periaatteessa kovin iso ole c-alueen ja ab-alueen tukiero laajentaneella kotieläintilalla. Siihen navetan yhteyteen kun on pitänyt raivata peltoa lannanlevitys alaksi ja rehuntuotanto alaksi.
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
Maatalouden ongelma on siinä ettei sen anneta kehittyä rauhassa. Se ois vähän sama kun rekkakuskia vaaditas ajaamaan tuplasti nopeampaa reitti samalla kun säädettäisiin että nopeus on puolitettava!
Eli maatalouden pitäisi antaa siirtyä sinne missä sillä on taloudelisesti parhaat edellytykset ympäristön ja logistiikan puolesta.
Siirtyisikö maidontuotanto Hollannin merenpohjapelloille vai Kiuruveden kivisille raivioille? ::)
Näinpä. :) Ei Suomen naudat pohjoiseen ole ympäristön ja logistiikan takia muuttaneet, vaan C-alueen tukien. Kun C-alueellakin valtaosa pelloista kuuluu muille kuin kotieläintiloille, niin miten mahtaa olla alle 10vuotta vanhojen raivioiden kanssa. Onko niistäkin valtaosa muilla kuin kotieläintiloilla?
Raivioista valtaosa on kotieläintiloilla. Että ei periaatteessa kovin iso ole c-alueen ja ab-alueen tukiero laajentaneella kotieläintilalla. Siihen navetan yhteyteen kun on pitänyt raivata peltoa lannanlevitys alaksi ja rehuntuotanto alaksi.
No pitäisikö raivioille antaa tuet ja kasvattaa siis sitä tukieroa?
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
Maatalouden ongelma on siinä ettei sen anneta kehittyä rauhassa. Se ois vähän sama kun rekkakuskia vaaditas ajaamaan tuplasti nopeampaa reitti samalla kun säädettäisiin että nopeus on puolitettava!
Eli maatalouden pitäisi antaa siirtyä sinne missä sillä on taloudelisesti parhaat edellytykset ympäristön ja logistiikan puolesta.
Siirtyisikö maidontuotanto Hollannin merenpohjapelloille vai Kiuruveden kivisille raivioille? ::)
Näinpä. :) Ei Suomen naudat pohjoiseen ole ympäristön ja logistiikan takia muuttaneet, vaan C-alueen tukien. Kun C-alueellakin valtaosa pelloista kuuluu muille kuin kotieläintiloille, niin miten mahtaa olla alle 10vuotta vanhojen raivioiden kanssa. Onko niistäkin valtaosa muilla kuin kotieläintiloilla?
Raivioista valtaosa on kotieläintiloilla. Että ei periaatteessa kovin iso ole c-alueen ja ab-alueen tukiero laajentaneella kotieläintilalla. Siihen navetan yhteyteen kun on pitänyt raivata peltoa lannanlevitys alaksi ja rehuntuotanto alaksi.
No pitäisikö raivioille antaa tuet ja kasvattaa siis sitä tukieroa?
No en mä tiiä kasvaako siinä tukiero. Etelässä kuulema viljellään kotieläintiloilla juurikasta.
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
Maatalouden ongelma on siinä ettei sen anneta kehittyä rauhassa. Se ois vähän sama kun rekkakuskia vaaditas ajaamaan tuplasti nopeampaa reitti samalla kun säädettäisiin että nopeus on puolitettava!
Eli maatalouden pitäisi antaa siirtyä sinne missä sillä on taloudelisesti parhaat edellytykset ympäristön ja logistiikan puolesta.
Siirtyisikö maidontuotanto Hollannin merenpohjapelloille vai Kiuruveden kivisille raivioille? ::)
Näinpä. :) Ei Suomen naudat pohjoiseen ole ympäristön ja logistiikan takia muuttaneet, vaan C-alueen tukien. Kun C-alueellakin valtaosa pelloista kuuluu muille kuin kotieläintiloille, niin miten mahtaa olla alle 10vuotta vanhojen raivioiden kanssa. Onko niistäkin valtaosa muilla kuin kotieläintiloilla?
Raivioista valtaosa on kotieläintiloilla. Että ei periaatteessa kovin iso ole c-alueen ja ab-alueen tukiero laajentaneella kotieläintilalla. Siihen navetan yhteyteen kun on pitänyt raivata peltoa lannanlevitys alaksi ja rehuntuotanto alaksi.
No pitäisikö raivioille antaa tuet ja kasvattaa siis sitä tukieroa?
Keskimääräisellä ab tilalla ei ole juurikaan tukieroa c1 tilaan verrattuna.Eikä koskaan ole ollutkaan,ab sai hetiedun joka nippanappa saatiin kurottua kiinni.
-
Sehän se on helvetin hienoa, kun metsitetään lohko hyvän viljelyaukean keskeltä ja sitä pitäisi vielä tukea...
Suurin ongelma tuntuu olevan, että niillä kellä on peltoa voivottaa sitä, että ei kannata ja niillä kellä sitä ei ole niin voivottaa sitä, että olispa peltoa niin kannattais paremmin. Itse lukeudun jälkimmäiseen ryhmään. Syy siihen on se, että tällöin riittäisi omat maat rehujen saantiin eikä olisi riippuvainen muista.
Maatalouden ongelma on siinä ettei sen anneta kehittyä rauhassa. Se ois vähän sama kun rekkakuskia vaaditas ajaamaan tuplasti nopeampaa reitti samalla kun säädettäisiin että nopeus on puolitettava!
Eli maatalouden pitäisi antaa siirtyä sinne missä sillä on taloudelisesti parhaat edellytykset ympäristön ja logistiikan puolesta.
Siirtyisikö maidontuotanto Hollannin merenpohjapelloille vai Kiuruveden kivisille raivioille? ::)
Näinpä. :) Ei Suomen naudat pohjoiseen ole ympäristön ja logistiikan takia muuttaneet, vaan C-alueen tukien. Kun C-alueellakin valtaosa pelloista kuuluu muille kuin kotieläintiloille, niin miten mahtaa olla alle 10vuotta vanhojen raivioiden kanssa. Onko niistäkin valtaosa muilla kuin kotieläintiloilla?
Antti on taas täysin hakoteillä katsokaapa vanhoja tilastoja kyllä karjatalouden häviäminen alkoi jo 70 luvulla etelässä siis paljon ennemmin Rooman liiton alusmaaksi joutumista,tämä on totuus.
-
Keskimääräisellä ab tilalla ei ole juurikaan tukieroa c1 tilaan verrattuna.Eikä koskaan ole ollutkaan,ab sai hetiedun joka nippanappa saatiin kurottua kiinni.
[/quote]
No ei keskimääräisellä AB tilalla eli kasvinviljelytilalla olekaan. Mutta ehkä tukialuehabatus voidaan siirtää johonkin toiseen ketjuun jos joku sitä haluaa jatkaa.
-
..ja aihe oli Rehunteko 2016!!!
-
K-pohjanmaalla voi olla että joku on aloitellu ja itekki tuumasin laittaa yhden pellon paaliin ens viikon alussa ja kyntää saman tien kun on talvituhoja niin saakelin paljon. Ja kelit näyttää todella huonoilta ennusteen mukaan. Ensi yölle lämpötila menee nollan tuntumaan ja kelit jatkuu kylmänä ja epävakaisena. Eli suomennettuna... Vettä tulossa aika runsaastikin.
-
K-pohjanmaalla voi olla että joku on aloitellu ja itekki tuumasin laittaa yhden pellon paaliin ens viikon alussa ja kyntää saman tien kun on talvituhoja niin saakelin paljon. Ja kelit näyttää todella huonoilta ennusteen mukaan. Ensi yölle lämpötila menee nollan tuntumaan ja kelit jatkuu kylmänä ja epävakaisena. Eli suomennettuna... Vettä tulossa aika runsaastikin.
Pitää nyt uteliaana kysyä uusitko nurmelta nurmelle, vai kikkailetko viljan väliin vielä tälle vuodelle? Ittellä tuli tuo uusiminen kans mieleen, mutta kun tämäkin on tehty teennäisesti järjettömäksi, eli karsastan pysyväksi nurmeksi kylvämistä. Tekis mieli vetää vaan lisää heinän siementä pintaan, mutta taitaa kannattaa jättää sekin ensi kevään kosteuteen ja yrittää siten paikata talvituhoja.
-
tosa just sain paaliin yhen vanhemman lohkon jossa heinä lyhyttä mutta timppa jo päällä... tulipa muutama kökkönen, kun tuuli vei noukkimelta suuren osan. ja sitä jälkee kattelin että laituntakoon kantturat tuota hetken ennenkuin raiheinä kerkiää kasvaa... sitten saabi kyntää ja perustaa vaikka hampulle moisen..
-
K-pohjanmaalla voi olla että joku on aloitellu ja itekki tuumasin laittaa yhden pellon paaliin ens viikon alussa ja kyntää saman tien kun on talvituhoja niin saakelin paljon. Ja kelit näyttää todella huonoilta ennusteen mukaan. Ensi yölle lämpötila menee nollan tuntumaan ja kelit jatkuu kylmänä ja epävakaisena. Eli suomennettuna... Vettä tulossa aika runsaastikin.
Pitää nyt uteliaana kysyä uusitko nurmelta nurmelle, vai kikkailetko viljan väliin vielä tälle vuodelle? Ittellä tuli tuo uusiminen kans mieleen, mutta kun tämäkin on tehty teennäisesti järjettömäksi, eli karsastan pysyväksi nurmeksi kylvämistä. Tekis mieli vetää vaan lisää heinän siementä pintaan, mutta taitaa kannattaa jättää sekin ensi kevään kosteuteen ja yrittää siten paikata talvituhoja.
Laitan ohralle kun on tosi lämmin pelto ja vielä ei olla kuitenkaan tämän pidemmällä kesässä... Ja jos näyttää oikein pahalta niin tekee sitten kokoviljana pois ja appeeseen vaan sekaan. Menee maan aika niin pahasti hukkaan jos ei kasvata kunnon satoa.
-
Aika hiljaista on viellä Savossakin. 100 km ajolenkillä bongattuna 1 niittomies, ja 1 silppuri töissä. Karhot silmämääräisesti ohkaisia. Suurin osa näkyy odottavan puolenviikon sadetta ennen aloitusta. Hieman hankalaan saumaan tulee tuo sade, vaikka viljapellot sitä jo huutavatkin.
-
nooo, mulla ainakin ylivuotista liian nuorena tehtyä monta paalialäjää joten saabi tehä nuo ekat hieman vaikka myöhässäkin,... ja eihän se kasva kun lämpöä on se alle kymmenen.... kaveri nauro että viime kesänä palo hartiat kääriessä mutta ei taija olla nyt pelkoa... mutta kyllä sitä vettäkin kaipais jo...
-
Vanha isäntä jäi viimeistelemään päivän 35ha kaatoa, lopultakin huomenna siiloon. Vanhaksi menee, mutta yllättävän paljon tuota tulee.
Pitäisikö ensi yöksi ennustettu pakkanen jotenkin huomioida?
Viime vuoden uusi nurmi samalla siemenseoksella oli vahva alsike-apila ja englannin raiheinä. Nyt taas vahva timotei. Sekavat seokset näytti toimintansa, ei haittaa onko liian märkä vai kuuma
-
Huippu kevät :) olisipa useammin!! Säilirehu tehty ennätys aikaisin(5.6) ja määräkin oli loistava!!! Ollaan Jyväskylän itä puolella.
-
Vanha isäntä jäi viimeistelemään päivän 35ha kaatoa, lopultakin huomenna siiloon. Vanhaksi menee, mutta yllättävän paljon tuota tulee.
Pitäisikö ensi yöksi ennustettu pakkanen jotenkin huomioida?
Viime vuoden uusi nurmi samalla siemenseoksella oli vahva alsike-apila ja englannin raiheinä. Nyt taas vahva timotei. Sekavat seokset näytti toimintansa, ei haittaa onko liian märkä vai kuuma
Juu kaikkia maalajille mahdollisia kasvilajeja vaan siemenseokseen ja hiukan reilunpuoleisesti kiloja/ha niin yleensä kohtuudella luonaa. Niinja tietenkin riittävän usein uusittu.
Olis sitte kanssa ekat kahjut kumossa ja josko huomenna kaataas lisää. Kait noita sitte pitää alkaa paalaankin sateen alta pois. Muutoinkin saisivat vieläolla pystyssä mutta kun lupaavat kelien huononevan niin sais edes osan kunnollisena pois.
-
nyt pakko kysyä neuvoa! mulla on eka nurmi ja siinä on noin 60 % puna-apilaa ja sitten hieman sinimailasta ja timoa .. missä vaiheessa tuo olis paras tehä rehuks lypsylehmille??? ittiä pelottaa tehä muuten kuin kuivana jotta ei ole vainaita navetassa... hieman män persiilleen tuon entisen pottupellon uudistus... liika apila ei kait siunaus?
btw, yks viime syksyn paali löyty pellollat ja sen syöttö on sitten jossain välissä.... mielenkiintoista!
-
No auttaisko vaikka analyysin teko.
Ehkä sun on parasta pysyä vaan timoteissa ja tehdä sekin kaiken varuiksi kuivana.
-
nyt pakko kysyä neuvoa! mulla on eka nurmi ja siinä on noin 60 % puna-apilaa ja sitten hieman sinimailasta ja timoa .. missä vaiheessa tuo olis paras tehä rehuks lypsylehmille??? ittiä pelottaa tehä muuten kuin kuivana jotta ei ole vainaita navetassa... hieman män persiilleen tuon entisen pottupellon uudistus... liika apila ei kait siunaus?
btw, yks viime syksyn paali löyty pellollat ja sen syöttö on sitten jossain välissä.... mielenkiintoista!
Eeh niinsen mailasen vissiin pitäis olla nupulla tai lukonkin alulla teon aikoin.
Puna-apilassa sitte sitä kasvi estrogeeniä joka voinee vaikuttaa tiinehtyvyyteen. Meillä ainakin vaikutti tai ainakin näin oletamme. Tosin joku tutkimus kait tuonkin kumonnee. Mutta kuivana kait tolla reseptillä paska olis vähempi liukasta.
-
juu, taitaa olla parempi laskea timppa vanhaksi ja apila kukkaan ennen kuin niittää... tuo mailanen ei niin hirmumääränä tuolla mukana... tuskin vaikuttaa mitään...
-
Analyysi näyttäis siltä, että odotellaan vklp yli seuraavia poutia jolloin rehun pitäisi olla aikalailla sellaista kuin kuuluukin.
Rehunteon jälkeen jatketaan sitten kylvöjä ;D
-
Toukokuun viimeisenä niitetyssä: D 705, NDF 538, RV 203 :o Ei taida tarvita ureaa lisätä appeeseen tuon kanssa.
-
Miten tollasiin valkuaisiin voi "päästä"?
Vedäks typpinesteet ennen niittoa vai hä ???
-
Miten tollasiin valkuaisiin voi "päästä"?
Vedäks typpinesteet ennen niittoa vai hä ???
Kai se heikko sato sitten teki tuon. En ole ennen päässyt yli 160. Viimevuonna oli 146. Talvi oli yhdeltä kolmannen vuoden lohkolta vienyt heinät, vain sinimailanen oli jäänyt.
Ihmetyttä muuten edelleen nuo tankkimaidon urealuvut. Lehmät saavat laitumeltakin kohtuullisesti syötävää, appeessa on kolmisen kiloa rypsiä ja 100 g ureaa lehmää kohti. Tankkiurea 24
-
Miten tollasiin valkuaisiin voi "päästä"?
Vedäks typpinesteet ennen niittoa vai hä ???
Kai se heikko sato sitten teki tuon. En ole ennen päässyt yli 160. Viimevuonna oli 146. Talvi oli yhdeltä kolmannen vuoden lohkolta vienyt heinät, vain sinimailanen oli jäänyt.
Ihmetyttä muuten edelleen nuo tankkimaidon urealuvut. Lehmät saavat laitumeltakin kohtuullisesti syötävää, appeessa on kolmisen kiloa rypsiä ja 100 g ureaa lehmää kohti. Tankkiurea 24
Energiaa tarpeeksi ja pötsi toimii 8)
-
Miten tollasiin valkuaisiin voi "päästä"?
Vedäks typpinesteet ennen niittoa vai hä ???
Kai se heikko sato sitten teki tuon. En ole ennen päässyt yli 160. Viimevuonna oli 146. Talvi oli yhdeltä kolmannen vuoden lohkolta vienyt heinät, vain sinimailanen oli jäänyt.
Ihmetyttä muuten edelleen nuo tankkimaidon urealuvut. Lehmät saavat laitumeltakin kohtuullisesti syötävää, appeessa on kolmisen kiloa rypsiä ja 100 g ureaa lehmää kohti. Tankkiurea 24
176 valkuaisen sain 2013 määrällisesti epäonnistuneeseen kevätsatoon. Ennemmin otan reilusti satoa ja alhaisen valkuaisen jota on suht helppo paikata rypsillä, kuin ostan tuoreleikettä tai muiden ylijäämäpaaleja että olisi jotain karkeata tarjolla.
-
ite kattelin että olis hyvä ppouta taas tehä rehua mutta tuuloo liikaa niin ei noukin muuta kuin levittää tuon kahun pitkin sänkeä.... olkoon tyynempiin ilmoihin... saabi edes vähän tuota tikkusempaa noiten sulavien keralle..
-
Hieman tuli laitettua pakettiin ja pienellä riskillä kaadoin vielä eilenkin ja tänään sai nekin paketoitua oikein sopivana vaikka aamulla pikkuisen ripsasi vettä. Raaka-ainenäytteet otan jokaiselta pellolta ja jokaiselta sadolta niin tietää mitä syöttää. Ja jokainen paali on merkattu...
-
Nonniin reilulla kymmenellä hehtaaarilla aloitettu ja kohta ajettu lietteet noiden niskaan, jos ei ihan aamuun menis.
-
Äläkää hättäilkö..ensi viikolla ehkä. Nyt sellanen myräkkä päällä, ettei tuolla tahdo pystyssä pysyä, melkein lehmätkin lentää.. ;D
-
Äläkää hättäilkö..ensi viikolla ehkä. Nyt sellanen myräkkä päällä, ettei tuolla tahdo pystyssä pysyä, melkein lehmätkin lentää.. ;D
Kiire loppu, kun katsoo säätä. D on just nyt heinänurmilla 690. Parhaat rehut jäi aika vähäisiksi. Laatu heikkenee onneksi nyt aika hitaasti, jotain 2,4 g/vrk. Toisaalta hyvällä täysrehulla maitoa tulee tasaisen varmasti vaikka d vähän notkahtaa. Mihin sitten tässä vaiheessa sijoittaa rahat, siihenkö, että rehut tehdään vuorokaudessa, vai ostaa vähän kalliimmin täysrehua, kuitenkin jos laajennan vielä joskus, paalit saa jäädä ja se on urakoitsija, joka korjaa rehun ajosilppuriketjulla sitten siinä tilanteessa.
-
Miten tollasiin valkuaisiin voi "päästä"?
Vedäks typpinesteet ennen niittoa vai hä ???
Viljelemällä oikeasti eikä näennäisesti ;D
Typpikilot * 6,25 = raakavalkuaissato. Paljon typpeä ja vähän kuiva-ainesatoa -> korkea rv%
-
No paljonkos on tullu???
-
Yllättävän matalia oli valkuaiset maanantai-illan kasvustonäytteissä, n 16 %. D-arvot 72 kahtapuolen, eli ihan ok kun pääsisi vaan ajamaan. ???
-
ite kattelin että olis hyvä ppouta taas tehä rehua mutta tuuloo liikaa niin ei noukin muuta kuin levittää tuon kahun pitkin sänkeä.... olkoon tyynempiin ilmoihin... saabi edes vähän tuota tikkusempaa noiten sulavien keralle..
No eipä ole hääviä karhoa jos tuuli vie,moista en ole koskaan kokenut.
-
Valkuaista on mut mitäs tuli tonneja?????
-
Valkuaista on mut mitäs tuli tonneja?????
3600 kgka/ha on mun tietämäni ennätys Savosta tänä vuonna
-
Valkuaista on mut mitäs tuli tonneja?????
3600 kgka/ha on mun tietämäni ennätys Savosta tänä vuonna
No ei tullu lähellekään täälläpäin.......
-
ite kattelin että olis hyvä ppouta taas tehä rehua mutta tuuloo liikaa niin ei noukin muuta kuin levittää tuon kahun pitkin sänkeä.... olkoon tyynempiin ilmoihin... saabi edes vähän tuota tikkusempaa noiten sulavien keralle..
No eipä ole hääviä karhoa jos tuuli vie,moista en ole koskaan kokenut.
Siis tuulta.
Kyllähän kova tuuli vie karhoja mennen tullen, kun heinä on kuivahtanut. Noukkimelta nakkoo sivuun osan jne. pikkujäynää. Viehän se pihallakin kaiken irtonaisen... Toki ei suurta haittaa pellolla, mikäli karhotetaan, ellei heinät ojiin aste lennä. 30 litran typpiliuos pöntöt muutti majaa päivän aikana, tankkaan niillä ruiskua. Tonnin typpiliuoskonttia ei sentään kaatanut :-X Kun tuuli oikeasti, tietysti normituulet mitään haittaa mutta ei tuo ihan normi kesätuuli ollut kun kattoja repi ja puita kaatoi.
-
Miten tollasiin valkuaisiin voi "päästä"?
Vedäks typpinesteet ennen niittoa vai hä ???
Viljelemällä oikeasti eikä näennäisesti ;D
Typpikilot * 6,25 = raakavalkuaissato. Paljon typpeä ja vähän kuiva-ainesatoa -> korkea rv%
Yksi vanha isäntä sanoi satamisen ja karholle satamisen pudottavan rv:tä.En uskonut tuota karho hommaa.Viime vuonna ukkoskuuroa ennen tehdyssä saman pellon rehussa d-arvo75rv19,kuuron jälkeen d-arvo69rv14.En tiedä huuhtoutuminenko vai se pellolla pitäminenkö pudottaa arvoja.Nämä heinät sai 50mm vettä niskaansa karholla ex tempore.
-
Miten tollasiin valkuaisiin voi "päästä"?
Vedäks typpinesteet ennen niittoa vai hä ???
Viljelemällä oikeasti eikä näennäisesti ;D
Typpikilot * 6,25 = raakavalkuaissato. Paljon typpeä ja vähän kuiva-ainesatoa -> korkea rv%
Yksi vanha isäntä sanoi satamisen ja karholle satamisen pudottavan rv:tä.En uskonut tuota karho hommaa.Viime vuonna ukkoskuuroa ennen tehdyssä saman pellon rehussa d-arvo75rv19,kuuron jälkeen d-arvo69rv14.En tiedä huuhtoutuminenko vai se pellolla pitäminenkö pudottaa arvoja.Nämä heinät sai 50mm vettä niskaansa karholla ex tempore.
Rankkasade huuhteli/painoi lehtevämmän osan karhosta maahan, korjuutappiot kasvoivat?
-
Miten tollasiin valkuaisiin voi "päästä"?
Vedäks typpinesteet ennen niittoa vai hä ???
Viljelemällä oikeasti eikä näennäisesti ;D
Typpikilot * 6,25 = raakavalkuaissato. Paljon typpeä ja vähän kuiva-ainesatoa -> korkea rv%
Yksi vanha isäntä sanoi satamisen ja karholle satamisen pudottavan rv:tä.En uskonut tuota karho hommaa.Viime vuonna ukkoskuuroa ennen tehdyssä saman pellon rehussa d-arvo75rv19,kuuron jälkeen d-arvo69rv14.En tiedä huuhtoutuminenko vai se pellolla pitäminenkö pudottaa arvoja.Nämä heinät sai 50mm vettä niskaansa karholla ex tempore.
Heinä elää ja hengittää niin kauan kun sen kuiva-aine% on alle 30. Kuivempi heinä sulkee ilmakanavansa. Valolla on sama vaikutus.
Mutta olivatko nuo analyysit siis valmiista säilörehusta vaiko jotain raaka-ainenäytteitä? Moni sekoilee siinä, että vertailee korjuuaikanäytteitä raaka-ainenäytteisiin. Niissä on erilaiset analyysiperusteet ja tulos tosiaan hyvin erilainen.
-
Tämän takia heinä pitäiskin saada kuivumaan mahdollisimman nopeasti tavoiteltuun kosteuteen... Siis että tulee tappiota laadussa jos heinät makaa pellolla liian kauan.
-
Sateessa väri lähtee ja voima mukana :(
-
Tämmöistä tuli ensimmäiseltä lohkolta jonka laitoin pakettiin... Kuivaksi pääsi menemään.
Ens viikolla jatkuu ja sitten katellaan miten on käyny sulavuuden.
Näytteenottopvm: 08.06.2016 Rehu: Säilörehun raaka-aine (nurmi)
Säilöntäaine: Säilötyyppi:
Näytetunniste: Lampinneva Näytenumero: 83116012424 Lisätiedot >>
Sato: 1. sato
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Koostumus SJ >
Kuiva-aine 499 g/kg
Raakavalkuainen 174 g/kg ka
Kuitu (NDF) 546 g/kg ka
D-arvo 719 g/kg ka
Sokeri 116 g/kg ka
Sulamaton kuitu (iNDF) 62 g/kg ka
Tuhka 60 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 11,5 MJ/kg ka
OIV 89 g/kg ka
PVT 42 g/kg ka
-
Miten maidontuottajalla on nurmet kasvaneet ilman apulantaa?
-
ite kattelin että olis hyvä ppouta taas tehä rehua mutta tuuloo liikaa niin ei noukin muuta kuin levittää tuon kahun pitkin sänkeä.... olkoon tyynempiin ilmoihin... saabi edes vähän tuota tikkusempaa noiten sulavien keralle..
No eipä ole hääviä karhoa jos tuuli vie,moista en ole koskaan kokenut.
Siis tuulta.
Kyllähän kova tuuli vie karhoja mennen tullen, kun heinä on kuivahtanut. Noukkimelta nakkoo sivuun osan jne. pikkujäynää. Viehän se pihallakin kaiken irtonaisen... Toki ei suurta haittaa pellolla, mikäli karhotetaan, ellei heinät ojiin aste lennä. 30 litran typpiliuos pöntöt muutti majaa päivän aikana, tankkaan niillä ruiskua. Tonnin typpiliuoskonttia ei sentään kaatanut :-X Kun tuuli oikeasti, tietysti normituulet mitään haittaa mutta ei tuo ihan normi kesätuuli ollut kun kattoja repi ja puita kaatoi.
Kuivaheinä karho kyllä liikkuu tuulessa,mutta säilörehukarho, eikö se ala olla hiukkasen liian kuivaa säilörehuksi.
-
Sisämaassa ei ehkä täysin ymmärretä, millaisia tuulia rannikolla on.
-
Ei tämä rehunteko ny aiva putkeen menny,pöttinkerin jumbosta sullojaroottori keskeltä poikki..ja vielä olis heinää pystys,vtujen vtu.
-
Sisämaassa ei ehkä täysin ymmärretä, millaisia tuulia rannikolla on.
On meillä ainakin makiä.Tipahti toi urea kuin veitsellä leikaten,veikkaisin johtuvan viime vuodesta,sillä näkyy olevan suuri merkitys paljonko viime vuonna ovat saaneet ravinteita ja kuluttaneet huuhtoutuneet,pellot siis.Lehmät on tällä hetkellä lähes yksistään laitumen varassa.Saa nähdä mitä raaka-ainenäyte sanoo.
-
Kaikenmoisia analyysejä ja näytteitä ??? Kaitsiitä rehunteostakinsaa mahahaavan alkuoireet aikaan kun kaikki taulukkoarvot pyrkii täyttään. Meillä on tasan kerran ottettu rehunäyte joskus vuosiasitten siis jo tehdystä rehusta. Ja ihan samanlailla elukat niitäkinpaaleja söi mistä ei ole näytettä otettu :D Joten eimaksavaivaa nuot näytteet. Ruhua itsessään tuli melko huonosti noin 6-7 paalia hehtaarilta mutta riittää silti. Joten siittäkään on turha tressata. Saasnähdä mitä muitten pelloilta sitte tulee kun nytsitte lähetään taas kivien ja suonsilmien ja kanto jahtiin.
-
Ei tämä rehunteko ny aiva putkeen menny,pöttinkerin jumbosta sullojaroottori keskeltä poikki..ja vielä olis heinää pystys,vtujen vtu.
Otan osaa. Lauantaina ekalla lohkolla meni silppurin hakkuri solmuun kiviosumasta. Onneksi löytyi naapurin romulaanista elimenluovuttaja, jotain iloa sentään museokoneilla ajamisesta. Noukkarin remppa saattaa olla työläämpi. Siilo tuli eilen täyteen, loput paaliin sitten kun naapuri ehtii. :D
-
Miten maidontuottajalla on nurmet kasvaneet ilman apulantaa?
Vaihtelevasti. 1. vuoden selkeesti parhaita, apila hyvin onnistunut ja saaneet hyvän annoksen lietettä perustamisvaiheessa. Nyt keväällä annettu liete näkyy myös sadossa. Ilman lietettä 3. Vuoden nurmi vaatimaton 5 paalia ha (apila harventunut näissä vanhoissa viimetalvinen)kun lietteen saanut yli kymmenen paalia. Jonkin verran kasvua on rajoittanut myös toukokuun kuivuus.
Eihän tää yllä samaan tavanomaisen kans ihan, mut mullahan tää on myös "ympäristön hoitoo" ;)
-
Lietekuormaan kun malttaa kolme saunakauhaa laittaa seosta lisää, niin pysyy nurmi täys tiheään.
-
Elikkäs kevätsato lehmille on paketis.
Määrällisesti tuli ihan v.itusti,analyysit otetaan ennen syöttöä.
Kuinka vähän lannoitusta voi laittaa 2 sadolle,ettei se vaikuttaisi ensvuoden satoon heikentävästi? Tänävuonna 1ha/lehmä oli ihan liikaa :-[
-
Elikkäs kevätsato lehmille on paketis.
Määrällisesti tuli ihan v.itusti,analyysit otetaan ennen syöttöä.
Kuinka vähän lannoitusta voi laittaa 2 sadolle,ettei se vaikuttaisi ensvuoden satoon heikentävästi? Tänävuonna 1ha/lehmä oli ihan liikaa :-[
kattoonki jotta oli hyvää karhetta.. josko ne viime vuoren lietteet vaikutti ny vasta :D nojoo oli siä ny muutenki erellä tänne verrattuna..
tällä kylällä tuli kaikilla vähä heikohkosti muttei silti hätää oo kellää viä.. talavituhoja ja sateen puutosta.. toki lohkoeroja aikalailla..
-
Elikkäs kevätsato lehmille on paketis.
Määrällisesti tuli ihan v.itusti,analyysit otetaan ennen syöttöä.
Kuinka vähän lannoitusta voi laittaa 2 sadolle,ettei se vaikuttaisi ensvuoden satoon heikentävästi? Tänävuonna 1ha/lehmä oli ihan liikaa :-[
kattoonki jotta oli hyvää karhetta.. josko ne viime vuoren lietteet vaikutti ny vasta :D nojoo oli siä ny muutenki erellä tänne verrattuna..
tällä kylällä tuli kaikilla vähä heikohkosti muttei silti hätää oo kellää viä.. talavituhoja ja sateen puutosta.. toki lohkoeroja aikalailla..
Näin varmaan tuon biopaskan kans kävi.
1,5 vrk kuivi karhot ja 27 mäkkäripaalia/ha. ;D
-
Elikkäs kevätsato lehmille on paketis.
Määrällisesti tuli ihan v.itusti,analyysit otetaan ennen syöttöä.
Kuinka vähän lannoitusta voi laittaa 2 sadolle,ettei se vaikuttaisi ensvuoden satoon heikentävästi? Tänävuonna 1ha/lehmä oli ihan liikaa :-[
kattoonki jotta oli hyvää karhetta.. josko ne viime vuoren lietteet vaikutti ny vasta :D nojoo oli siä ny muutenki erellä tänne verrattuna..
tällä kylällä tuli kaikilla vähä heikohkosti muttei silti hätää oo kellää viä.. talavituhoja ja sateen puutosta.. toki lohkoeroja aikalailla..
Näin varmaan tuon biopaskan kans kävi.
1,5 vrk kuivi karhot ja 27 mäkkäripaalia/ha. ;D
Täällä kuivuus verottanu määrät puoleen noista sun luvuista ja luomussa kolmannekseen :(
-
Elikkäs kevätsato lehmille on paketis.
Määrällisesti tuli ihan v.itusti,analyysit otetaan ennen syöttöä.
Kuinka vähän lannoitusta voi laittaa 2 sadolle,ettei se vaikuttaisi ensvuoden satoon heikentävästi? Tänävuonna 1ha/lehmä oli ihan liikaa :-[
kattoonki jotta oli hyvää karhetta.. josko ne viime vuoren lietteet vaikutti ny vasta :D nojoo oli siä ny muutenki erellä tänne verrattuna..
tällä kylällä tuli kaikilla vähä heikohkosti muttei silti hätää oo kellää viä.. talavituhoja ja sateen puutosta.. toki lohkoeroja aikalailla..
Näin varmaan tuon biopaskan kans kävi.
1,5 vrk kuivi karhot ja 27 mäkkäripaalia/ha. ;D
Täällä kuivuus verottanu määrät puoleen noista sun luvuista ja luomussa kolmannekseen :(
Parhaimmalta lohkolta 15 paalia /ha ja keskiarvo kait 10 ja 11 välissä. Paalaajana 235 "Suomi" Welgeri ... eli puolet normaalista.
-
Mukavasti mennyt rehunteko tähän saakka, kun kelit olleet suosiollisia. Sato ei ehkä määrällisesti ihan huippua, mutta luulisi emojen tällä eväällä lypsävän. Talvirehu sitten ehkä juhannuksen jälkeen. Naapurin lypsylehmätkin saivat hyvät eväät, joten yhteistyö jatkuu hyvissä merkeissä. Kuivuus on vienyt parhaan terän nurmen kasvusta.
-
Elikkäs kevätsato lehmille on paketis.
Määrällisesti tuli ihan v.itusti,analyysit otetaan ennen syöttöä.
Kuinka vähän lannoitusta voi laittaa 2 sadolle,ettei se vaikuttaisi ensvuoden satoon heikentävästi? Tänävuonna 1ha/lehmä oli ihan liikaa :-[
kattoonki jotta oli hyvää karhetta.. josko ne viime vuoren lietteet vaikutti ny vasta :D nojoo oli siä ny muutenki erellä tänne verrattuna..
tällä kylällä tuli kaikilla vähä heikohkosti muttei silti hätää oo kellää viä.. talavituhoja ja sateen puutosta.. toki lohkoeroja aikalailla..
Näin varmaan tuon biopaskan kans kävi.
1,5 vrk kuivi karhot ja 27 mäkkäripaalia/ha. ;D
Täällä kuivuus verottanu määrät puoleen noista sun luvuista ja luomussa kolmannekseen :(
Parhaimmalta lohkolta 15 paalia /ha ja keskiarvo kait 10 ja 11 välissä. Paalaajana 235 "Suomi" Welgeri ... eli puolet normaalista.
Mulla tuli parhaalta lohkolta (jontikan 575) 22 paalia/ha. Kuiva-aine oli 30 tuntumassa... Laskin että kuiva-ainesato oli reipas 5000 kg/ha. Edit. Sen verran vielä että rehu ei ollut mitään vanhaa paskaa vaan d-arvo oli 719. Valkuainen oli hieman alhaalla kun typpeä ei luonnollisesti ollut tarpeeksi.
Mutta löytyy myös niitä aivan onnettomia lohkoja joissa talvituhot oli massiivisia. Oikeastaan kaikki toisen ja kolmannen vuoden nurmet oli ihan kamalia...
Toissa kesänä laskin että 0,4ha/lehmä olis riittänyt säilörehualaksi. 1ha/lehmä on aivan ylimitoitettu. Meilläkin oli ennen tuota luokkaa ja oikeastaan kevätsato vain lannoitettiin silloin. Turha odottaa laatua myöhemmistä sadoista...
-
Elikkäs kevätsato lehmille on paketis.
Määrällisesti tuli ihan v.itusti,analyysit otetaan ennen syöttöä.
Kuinka vähän lannoitusta voi laittaa 2 sadolle,ettei se vaikuttaisi ensvuoden satoon heikentävästi? Tänävuonna 1ha/lehmä oli ihan liikaa :-[
kattoonki jotta oli hyvää karhetta.. josko ne viime vuoren lietteet vaikutti ny vasta :D nojoo oli siä ny muutenki erellä tänne verrattuna..
tällä kylällä tuli kaikilla vähä heikohkosti muttei silti hätää oo kellää viä.. talavituhoja ja sateen puutosta.. toki lohkoeroja aikalailla..
Näin varmaan tuon biopaskan kans kävi.
1,5 vrk kuivi karhot ja 27 mäkkäripaalia/ha. ;D
Täällä kuivuus verottanu määrät puoleen noista sun luvuista ja luomussa kolmannekseen :(
Parhaimmalta lohkolta 15 paalia /ha ja keskiarvo kait 10 ja 11 välissä. Paalaajana 235 "Suomi" Welgeri ... eli puolet normaalista.
Mulla tuli parhaalta lohkolta (jontikan 575) 22 paalia/ha. Kuiva-aine oli 30 tuntumassa... Laskin että kuiva-ainesato oli reipas 5000 kg/ha. Edit. Sen verran vielä että rehu ei ollut mitään vanhaa paskaa vaan d-arvo oli 719. Valkuainen oli hieman alhaalla kun typpeä ei luonnollisesti ollut tarpeeksi.
Mutta löytyy myös niitä aivan onnettomia lohkoja joissa talvituhot oli massiivisia. Oikeastaan kaikki toisen ja kolmannen vuoden nurmet oli ihan kamalia...
Toissa kesänä laskin että 0,4ha/lehmä olis riittänyt säilörehualaksi. 1ha/lehmä on aivan ylimitoitettu. Meilläkin oli ennen tuota luokkaa ja oikeastaan kevätsato vain lannoitettiin silloin. Turha odottaa laatua myöhemmistä sadoista...
Vastaavat luvut täällä samalla paalaajalla 8 paalia/ha täysiä paaleja,nuoremmista heinikoista enemmän kuin tuo.Kuiva-aine 50-60.Kuiva-ainekiloja en etes yritä laskea,paalin paino on arvoitus.D-arvo 72,3,valk. vain vähän päälle 13,sokeria paljon.Ensi viikolla heinikot tulee tähkälle,nurmet menettää loputkin arvonsa,mikäli sade ei muuta tilannetta.Toisen vuoden nurmet tuottaa eniten,ensimmäisen vuoden nurmissa on vähän merkkejä viime vuotisesta hukkumisesta,kolmannen vuoden nurmissa on harvuutta.
-
Tuommoiset paalit painaa 550 - 600 kg apevaunun vaakan mukaan.
-
Parhaat kasvustot 5 ha tein kaksi viikkoa sato10 paalia ha ,mutta muut kasvustot näytti heikoilta että tein seuraavat 20 ha sitten 12-15 päivä ,paaleja 11-12 ha .Sitten satoikin 60 mm ja kaadoin nyt loput 6 ha eikä oikeastaan kovin vanhaa kasvustoa ole kuin puolet alasta . Äkkiä tosin heinä kyllä venähti pituutta kun sitä vettä tuli . Toukokuun sateet noin 15 mm ja kesäkuulla nyt sitten 86 mm.
-
Parhaat kasvustot 5 ha tein kaksi viikkoa sato10 paalia ha ,mutta muut kasvustot näytti heikoilta että tein seuraavat 20 ha sitten 12-15 päivä ,paaleja 11-12 ha .Sitten satoikin 60 mm ja kaadoin nyt loput 6 ha eikä oikeastaan kovin vanhaa kasvustoa ole kuin puolet alasta . Äkkiä tosin heinä kyllä venähti pituutta kun sitä vettä tuli . Toukokuun sateet noin 15 mm ja kesäkuulla nyt sitten 86 mm.
Eilen illalla kaadoin 4ha apilapitoista ja lannoittamatonta, josta se apila oli talvella kadonnut 90%. Hullu tunne kasvuston pituutta kun katseli, lähes kuin ruista. Mutta totuus sadosta paljastui kun katseli niitä "karhoja". Tulee ainakin pelto siistimmän näköiseksi, muuten ihan turhaa ja mitään tuottamatonta hommaa. Mutta tuskin tuossa edes lannoitus olisi oikein mitään parantanut. Kun sitä normi heinää ei ollut ja apila lähti livohkaan :)
-
Pian pitäisi päättää tähtääkö ensimmäistä kertaa 4 satoon. Aika hyvin ovat kasvaneet. Jos tekisi toisen 10. päivän paikkeilla, niin voisi vielä ehtiä neljäskin ennen lokakuun puoltaväliä.
-
Pian pitäisi päättää tähtääkö ensimmäistä kertaa 4 satoon. Aika hyvin ovat kasvaneet. Jos tekisi toisen 10. päivän paikkeilla, niin voisi vielä ehtiä neljäskin ennen lokakuun puoltaväliä.
240kg?
-
ite vaan mietin että mitä hittoa noilla kaikilla rehuilla joita jo tuli ihan riittävästi ja kun kolmaskin sato jopa pakolla tehtävä.... ei hirmu äpärettä ens kevääks ilkiä jättäää.....
-
ite vaan mietin että mitä hittoa noilla kaikilla rehuilla joita jo tuli ihan riittävästi ja kun kolmaskin sato jopa pakolla tehtävä.... ei hirmu äpärettä ens kevääks ilkiä jättäää.....
Osta vaakatasoleikkuri.
E: Siis ton tyylinen: http://www.agrimarket.fi/Koneet/nurmenviljely/niittokoneet-ja-niittomurskaimet/tr-spearhead-vaakatasoleikkurit-1626
-
9 tonnia on tuoresato tällä hetkellä lohkolla joka niitettiin kesäkuun 1. ja kuiva-ainesato silloin jotain 4 tonnia.
-
ite vaan mietin että mitä hittoa noilla kaikilla rehuilla joita jo tuli ihan riittävästi ja kun kolmaskin sato jopa pakolla tehtävä.... ei hirmu äpärettä ens kevääks ilkiä jättäää.....
Osta vaakatasoleikkuri.
E: Siis ton tyylinen: http://www.agrimarket.fi/Koneet/nurmenviljely/niittokoneet-ja-niittomurskaimet/tr-spearhead-vaakatasoleikkurit-1626
Vi tun ruohonleikkuribuumi joka on levinny jo tännekin ja näyttää vaikuttavan sielläkin?
Iso rumpu vasaterillä ni alkaa tapahtuakin, toi on lähinnä just nurmien siistimiseen eikä kesantojen tai viherlannotusten silppuumiseen.
-
ite vaan mietin että mitä hittoa noilla kaikilla rehuilla joita jo tuli ihan riittävästi ja kun kolmaskin sato jopa pakolla tehtävä.... ei hirmu äpärettä ens kevääks ilkiä jättäää.....
Osta vaakatasoleikkuri.
E: Siis ton tyylinen: http://www.agrimarket.fi/Koneet/nurmenviljely/niittokoneet-ja-niittomurskaimet/tr-spearhead-vaakatasoleikkurit-1626
Vi tun ruohonleikkuribuumi joka on levinny jo tännekin ja näyttää vaikuttavan sielläkin?
Iso rumpu vasaterillä ni alkaa tapahtuakin, toi on lähinnä just nurmien siistimiseen eikä kesantojen tai viherlannotusten silppuumiseen.
En tunne ketään joka tuollaisen omistaa. On tuo varmaan nopeampi kuin perus kesantomurskain, ei kylläkään yhtään halvempi.
Tiiä sit kumpi on parempi jos pitää rehupeltoa silputa. Ketjullisella piennarmurskaimellakin sain ihan ok jälkeä, mutta ei sen 160cm/4kmh oikeen isommille aloille sovellu ;D
-
ite vaan mietin että mitä hittoa noilla kaikilla rehuilla joita jo tuli ihan riittävästi ja kun kolmaskin sato jopa pakolla tehtävä.... ei hirmu äpärettä ens kevääks ilkiä jättäää.....
Osta vaakatasoleikkuri.
E: Siis ton tyylinen: http://www.agrimarket.fi/Koneet/nurmenviljely/niittokoneet-ja-niittomurskaimet/tr-spearhead-vaakatasoleikkurit-1626
Vi tun ruohonleikkuribuumi joka on levinny jo tännekin ja näyttää vaikuttavan sielläkin?
Iso rumpu vasaterillä ni alkaa tapahtuakin, toi on lähinnä just nurmien siistimiseen eikä kesantojen tai viherlannotusten silppuumiseen.
En tunne ketään joka tuollaisen omistaa. On tuo varmaan nopeampi kuin perus kesantomurskain, ei kylläkään yhtään halvempi.
Tiiä sit kumpi on parempi jos pitää rehupeltoa silputa. Ketjullisella piennarmurskaimellakin sain ihan ok jälkeä, mutta ei sen 160cm/4kmh oikeen isommille aloille sovellu ;D
Eiks sen murskaimen kuulu olla ainakin 3 metrinen?
-
Eiks sen murskaimen kuulu olla ainakin 3 metrinen?
No tietty jos vähänkään enemmän on ajettavaa pinta-alaa. Kesantomurskaimiin en ole tarkemmin tutustunut, mutta nuo yli 3m koneet taitaa olla perässä vedettäviä, eli ojanpäällisiin ei niilläkään ole asiaa.
Mun käytännön kokemukset säilispellon murskaamisesta rajoittuu siis siihen, että ketjukoneella olen riistapeltoja siistinyt jotta kyntö onnistui kesäkuun lopussa.
Kun puhutaan kesantomurskaimesta niin mulla tulee ekaksi mieleen tälläinen laite: https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/maatalouskoneet/kesanto--sanki--puomimurskaimet/maschio-giraffa-210se-piennarmurskain/
Mutta saahan niitä tosiaan tämmöisiäkin: https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/maatalouskoneet/kesanto--sanki--puomimurskaimet/maschio-gemella-620-kesantomurskain/
On tuo 6m maschio ainakin halvempi kuin vastaava spearheadi. Olisi hyvä päästä vertaamaan näiden työjälkiä keskenään.
-
Eiks sen murskaimen kuulu olla ainakin 3 metrinen?
No tietty jos vähänkään enemmän on ajettavaa pinta-alaa. Kesantomurskaimiin en ole tarkemmin tutustunut, mutta nuo yli 3m koneet taitaa olla perässä vedettäviä, eli ojanpäällisiin ei niilläkään ole asiaa.
Mun käytännön kokemukset säilispellon murskaamisesta rajoittuu siis siihen, että ketjukoneella olen riistapeltoja siistinyt jotta kyntö onnistui kesäkuun lopussa.
Kun puhutaan kesantomurskaimesta niin mulla tulee ekaksi mieleen tälläinen laite: https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/maatalouskoneet/kesanto--sanki--puomimurskaimet/maschio-giraffa-210se-piennarmurskain/
Mutta saahan niitä tosiaan tämmöisiäkin: https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/maatalouskoneet/kesanto--sanki--puomimurskaimet/maschio-gemella-620-kesantomurskain/
On tuo 6m maschio ainakin halvempi kuin vastaava spearheadi. Olisi hyvä päästä vertaamaan näiden työjälkiä keskenään.
Seuralla oli vogelnootti. Vaihtovat ruohonleikkuriin ku jotkut käytti sitä penkkajyrsimenä, oli liikaa kulmavaihteelle.
Aivan loistava vehje sihen 150senttiseen heinämailasapila-kasvustoon.
-
Eiks sen murskaimen kuulu olla ainakin 3 metrinen?
No tietty jos vähänkään enemmän on ajettavaa pinta-alaa. Kesantomurskaimiin en ole tarkemmin tutustunut, mutta nuo yli 3m koneet taitaa olla perässä vedettäviä, eli ojanpäällisiin ei niilläkään ole asiaa.
Mun käytännön kokemukset säilispellon murskaamisesta rajoittuu siis siihen, että ketjukoneella olen riistapeltoja siistinyt jotta kyntö onnistui kesäkuun lopussa.
Kun puhutaan kesantomurskaimesta niin mulla tulee ekaksi mieleen tälläinen laite: https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/maatalouskoneet/kesanto--sanki--puomimurskaimet/maschio-giraffa-210se-piennarmurskain/
Mutta saahan niitä tosiaan tämmöisiäkin: https://www.k-maatalous.fi/tuotteet/maatalouskoneet/kesanto--sanki--puomimurskaimet/maschio-gemella-620-kesantomurskain/
On tuo 6m maschio ainakin halvempi kuin vastaava spearheadi. Olisi hyvä päästä vertaamaan näiden työjälkiä keskenään.
Kaikki koneet joilla pystyy asiallisiin töihin siellä kesannolla on perässä vedettäviä, tai on mulla elhon tornado 440 niitten ylikasvaneiden puskien kurittamiseen ja jos on oikein ylikasvanutta, niin 135 kymppikouralla hoidetaan.
Niin McConnel 6,2 hoidetaan kesannot ja kyllä sillä ojanpäällisiä pystyy ajaan sen puolitoista metriä molemmin puolin, kun laitoin vastus-vapaavirtaventtiilin toiseen siipeen, eli virta päällä pellon puoli pysyy alhaalla ja toista puolta voi nostatella ja ilman virtaa nousee molemmat puolet. Ainoo huono puoli on, jos oikein isoo puskaa silppuaa siipi kovin korkealla, niin heittelee klapuja hyttiä kohti..
-
Taas on yksi sato paketissa, jotain 400 mottia siiloon ja jonkin matkaa toista sataa mäkkärin paalia päälle. Ei mikään kummoinen sato mutta kerrankin edes melkein ajoissa tehty.
Hetki sitten sitä vielä pärjättiin kahdella rehunteolla. Nyt on 3 jo takana (ykkönen, vanhaksi päästetty hiehorehu ja kakkonen) ja vielä voi olla saman verran edessä. Pari nurmisatoa ja maissit siihen päälle. Toivottavasti nurmella sentään riittää se kolmas korjuu.
-
Taas on yksi sato paketissa, jotain 400 mottia siiloon ja jonkin matkaa toista sataa mäkkärin paalia päälle. Ei mikään kummoinen sato mutta kerrankin edes melkein ajoissa tehty.
Hetki sitten sitä vielä pärjättiin kahdella rehunteolla. Nyt on 3 jo takana (ykkönen, vanhaksi päästetty hiehorehu ja kakkonen) ja vielä voi olla saman verran edessä. Pari nurmisatoa ja maissit siihen päälle. Toivottavasti nurmella sentään riittää se kolmas korjuu.
Samaten kakkonen siilossa. Peittäminen odottaa valkenemista. Satoa tuli nyt oikein mukavasti.
-
Taas on yksi sato paketissa, jotain 400 mottia siiloon ja jonkin matkaa toista sataa mäkkärin paalia päälle. Ei mikään kummoinen sato mutta kerrankin edes melkein ajoissa tehty.
Hetki sitten sitä vielä pärjättiin kahdella rehunteolla. Nyt on 3 jo takana (ykkönen, vanhaksi päästetty hiehorehu ja kakkonen) ja vielä voi olla saman verran edessä. Pari nurmisatoa ja maissit siihen päälle. Toivottavasti nurmella sentään riittää se kolmas korjuu.
Samaten kakkonen siilossa. Peittäminen odottaa valkenemista. Satoa tuli nyt oikein mukavasti.
Tosta viestin kellonajasta ja viittauksesta kakkoseen voisi vetää johtopäätöksiä yöllisistä puuhista....
-
Taas on yksi sato paketissa, jotain 400 mottia siiloon ja jonkin matkaa toista sataa mäkkärin paalia päälle. Ei mikään kummoinen sato mutta kerrankin edes melkein ajoissa tehty.
Hetki sitten sitä vielä pärjättiin kahdella rehunteolla. Nyt on 3 jo takana (ykkönen, vanhaksi päästetty hiehorehu ja kakkonen) ja vielä voi olla saman verran edessä. Pari nurmisatoa ja maissit siihen päälle. Toivottavasti nurmella sentään riittää se kolmas korjuu.
Samaten kakkonen siilossa. Peittäminen odottaa valkenemista. Satoa tuli nyt oikein mukavasti.
Tosta viestin kellonajasta ja viittauksesta kakkoseen voisi vetää johtopäätöksiä yöllisistä puuhista....
Aika tylsää ampua sun yöllisen puuhastelun mielikuva alas, mutta kyllä nyt on taidettu sitä vihreää massaa kerätä ja tampata..
-
Taas on yksi sato paketissa, jotain 400 mottia siiloon ja jonkin matkaa toista sataa mäkkärin paalia päälle. Ei mikään kummoinen sato mutta kerrankin edes melkein ajoissa tehty.
Hetki sitten sitä vielä pärjättiin kahdella rehunteolla. Nyt on 3 jo takana (ykkönen, vanhaksi päästetty hiehorehu ja kakkonen) ja vielä voi olla saman verran edessä. Pari nurmisatoa ja maissit siihen päälle. Toivottavasti nurmella sentään riittää se kolmas korjuu.
Samaten kakkonen siilossa. Peittäminen odottaa valkenemista. Satoa tuli nyt oikein mukavasti.
Tosta viestin kellonajasta ja viittauksesta kakkoseen voisi vetää johtopäätöksiä yöllisistä puuhista....
Aika tylsää ampua sun yöllisen puuhastelun mielikuva alas, mutta kyllä nyt on taidettu sitä vihreää massaa kerätä ja tampata..
Eikö vihreät yleensä ole sellaisia luuviuluja, niitä pysty edes kunnolla "tamppaamaan".
-
Taas on yksi sato paketissa, jotain 400 mottia siiloon ja jonkin matkaa toista sataa mäkkärin paalia päälle. Ei mikään kummoinen sato mutta kerrankin edes melkein ajoissa tehty.
Hetki sitten sitä vielä pärjättiin kahdella rehunteolla. Nyt on 3 jo takana (ykkönen, vanhaksi päästetty hiehorehu ja kakkonen) ja vielä voi olla saman verran edessä. Pari nurmisatoa ja maissit siihen päälle. Toivottavasti nurmella sentään riittää se kolmas korjuu.
Samaten kakkonen siilossa. Peittäminen odottaa valkenemista. Satoa tuli nyt oikein mukavasti.
Tosta viestin kellonajasta ja viittauksesta kakkoseen voisi vetää johtopäätöksiä yöllisistä puuhista....
Kannattaako ihan ja aina vetää vääriä johtopäätöksiä.
-
Sunnuntaina alkaa ,komiat on kasvustot.
-
Sunnuntaina alkaa ,komiat on kasvustot.
Joo, näyttää vähän toiselta kuin keväällä, sekä kasvustot, että säätilat/ -ennusteet. Saishan tuota teon aloittaa, mutta jos ennusteet pitää paikkaansa, niin ei ainakaan 10 päivään. Ja miksei pitäisi, eihän sitä vielä ole satanut kuukauttakaan päivittäin, toisin kuin sitä keväistä kuivuutta :)
-
Aamuviideltä vedettiin peitot päälle. Kuset levitettiin sellaisiin paikkoihin, joista sinimailanen hävinnyt. Nyt on tullut 25 mm sadetta päälle. :D
-
22.06.2016 Säilörehun raaka-aine (apilapitoine, > 20.07.2016 Korjuuaikanäyte (apilapitoinen), >
Näytteenottopvm: 20.07.2016 Rehu: Korjuuaikanäyte (apilapitoinen)
Säilöntäaine: Säilötyyppi:
Näytetunniste: Näytenumero:
Sato: 2. sato
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Koostumus SJ >
Kuiva-aine 203 g/kg
Raakavalkuainen 148 g/kg ka
Kuitu (NDF) 490 g/kg ka
D-arvo 700 g/kg ka
Sokeri 127 g/kg ka
Sulamaton kuitu (iNDF) 53 g/kg ka
Tuhka 79 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 11,2 MJ/kg ka
OIV 84 g/kg ka
PVT 23 g/kg ka
Tuommosta oli niitettäessä. 3-vuoden nurmi. Joskus kesäkuun puolivälissä 25 tonnia lietettä ha. Sato vuorokauden esikuivauksella (kuivaa oli) 8 paalia ha. Luomua siis.
-
Aika lailla samanlaista tavaraa tuli täälläkin... Valkuaista on ollut onneksi hieman enemmän. Liian kuivaksi on rehu päässyt mikä aiheuttaa ensi talvena jonkin verran haasteita aperuokinnassa. Kolmas sato kyllä on yleensä aina märkää, mutta kun kaksi satoa on jo liian kuivana tehty niin vaatii veden lisäämistä...
Näytteenottopvm: 20.07.2016 Rehu: Säilörehun raaka-aine (nurmi)
Säilöntäaine: Säilötyyppi:
Näytetunniste: Paavonpelto Näytenumero: 83116017117
Sato: 2. sato
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Koostumus SJ >
Kuiva-aine 446 g/kg
Raakavalkuainen 157 g/kg ka
Kuitu (NDF) 517 g/kg ka
D-arvo 703 g/kg ka
Sokeri 113 g/kg ka
Sulamaton kuitu (iNDF) 61 g/kg ka
Tuhka 72 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 11,3 MJ/kg ka
OIV 85 g/kg ka
PVT 30 g/kg ka
-
Onko Arzyboy käyttänyt säilöntäainetta kuiville ylikuiville rehuille?
-
On. Tuntuu niistä olevan siltikin apua vaikka fermentaatio on vajavaista liian kuivassa tavarassa. Tuoksussa on selvä ero kun on käyttänyt säilöntäainetta.
-
Nyt on ensimmäinen sato tehty!!! Rehua tuli paljon noin 7000/ry/ha, laatu oli hyvä ja saatiin talteen kuivana. Näin täällä keskellä Hämettä.
-
(http://i10.aijaa.com/t/00623/14218547.t.jpg) (http://aijaa.com/W6Ckil)
Hei mikä juttu tää nyt on? A-rehun sulava energianurmiseos tjsp ja toinen sato on pelkkää apilaa. Koska tuo on järkevin tehdä ja miten tuo rehu käyttäytyy ruokinnassa?
-
Jos lypsäville, niin sitten kun kukkia alkaa ilmaantua apilaan. Appeen seassa ei mitään ongelmaa tuommoisen kanssa, mutta erillisruokinnassa paalien kanssa voi aiheuttaa haastetta ruokintaan. Kannattaa ainakin paaliruokinnassa yrittää ruokkia vuorotellen apilapaali ja sitten jotain muuta...
-
(http://i10.aijaa.com/t/00623/14218547.t.jpg) (http://aijaa.com/W6Ckil)
Hei mikä juttu tää nyt on? A-rehun sulava energianurmiseos tjsp ja toinen sato on pelkkää apilaa. Koska tuo on järkevin tehdä ja miten tuo rehu käyttäytyy ruokinnassa?
Onko lajike bjursele? Talvehtii huomattavasti paremmin kuin nämä yngvet ynm.
-
(http://i10.aijaa.com/t/00623/14218547.t.jpg) (http://aijaa.com/W6Ckil)
Hei mikä juttu tää nyt on? A-rehun sulava energianurmiseos tjsp ja toinen sato on pelkkää apilaa. Koska tuo on järkevin tehdä ja miten tuo rehu käyttäytyy ruokinnassa?
Apilakset kasvoivat hyvin tänä kesänä. Timppa oli hävinnyt toisinpaikoin melkein kokonaan. Kakkosen pääsadon auma kiinni eilen, ihan kivasti tuli tavaraa. Kasvustot näyttivät vaatimattomilta, mutta olivat kuitenkin tosi tiheitä. Muutama hehtaari viellä paaliin, niin tän kesän rehunteot on taputeltu.
-
Ajettin hiukan toista satoa aumaan ja kas kummaa jostain taikoi sadekuuron yhden lohkon kohdalle. Käsittämätön mäihä. Osa heinistä on tekemättä, kun ei oikein osaa tulkita noita ennusteita, kun ne muuttuvat niin nopsaan. Märillä heinäpaalella ei ole hirveästi käyttöä talvikeleillä. Ehtii tehdä koko toisen sadon ja puinnitkin tällä menolla ennen kuin koko eka sato on tehty. :(
-
Ajettin hiukan toista satoa aumaan ja kas kummaa jostain taikoi sadekuuron yhden lohkon kohdalle. Käsittämätön mäihä. Osa heinistä on tekemättä, kun ei oikein osaa tulkita noita ennusteita, kun ne muuttuvat niin nopsaan. Märillä heinäpaalella ei ole hirveästi käyttöä talvikeleillä. Ehtii tehdä koko toisen sadon ja puinnitkin tällä menolla ennen kuin koko eka sato on tehty. :(
Ensi viikko on näillänäkymin helppo ennustaa,sataa sataa ropisee.Täällä ei ole satanut muutamaa tippaa jos ei lasketa,olisiko joskus kolme viikkoa sitten,ennusten mukaan olisi kyllä pitänyt.Maat on tuon 70mm sateen jälkeen vieläkin niin märkiä,kova kaste nousee lähes joka yö.
-
Kummallinen heinän kasvu toisella sadolla kun osa lohkoista on kasvanut niin huonosti. Ensimmäisen vuoden ja osaa toisen vuoden nurmista on tehty ja satokin hyvä ja hyvälaatuinen . Sitten lopuilla kasvustot on vain puolet tavallisesta ja kitukasvuisen oloisia ja seassa ruskahtavaa kasvustoa. Ovat saanet kuitenkin liikaa vettä ja sen vuoksi kasvu on heikonlaista . Jätän nuo nurmet vielä ensi viikon yli kasvamaan jos sitten kasvavat . Kyllä sen toteaa ensi viikon puolivälissä tuleeko satoa enemmän vai pitääkö laittaa heinät poikki.
Harvemmin sateet vaikuttaa näin heinän kasvuun . Vuonna 87 tuli huono toinen sato mutta silloin oli sekä märkää että kylmää . Kuivuus verottaa eniten toisen sadon kasvua mutta nyt sateet ja tämä on vanhempien nurmien ja raskaampien maalajien ongelma.
-
Kummallinen heinän kasvu toisella sadolla kun osa lohkoista on kasvanut niin huonosti. Ensimmäisen vuoden ja osaa toisen vuoden nurmista on tehty ja satokin hyvä ja hyvälaatuinen . Sitten lopuilla kasvustot on vain puolet tavallisesta ja kitukasvuisen oloisia ja seassa ruskahtavaa kasvustoa. Ovat saanet kuitenkin liikaa vettä ja sen vuoksi kasvu on heikonlaista . Jätän nuo nurmet vielä ensi viikon yli kasvamaan jos sitten kasvavat . Kyllä sen toteaa ensi viikon puolivälissä tuleeko satoa enemmän vai pitääkö laittaa heinät poikki.
Harvemmin sateet vaikuttaa näin heinän kasvuun . Vuonna 87 tuli huono toinen sato mutta silloin oli sekä märkää että kylmää . Kuivuus verottaa eniten toisen sadon kasvua mutta nyt sateet ja tämä on vanhempien nurmien ja raskaampien maalajien ongelma.
Kevään täydellisen sato fiaskon jälkeen syysrehua tulee ainakin ihan normaali määrä. Parhaat heinät sitten saivatkin reilun 10mm sateen karholla tyhjästä tulleesta kuurosta. Juuret ruskeita ja kaadettu heinä haisee pahalta :( Lisäksi tuota pystyyn ruskistumistakin, tosin heikoimmissa kasvusto kohdissa, mutta maalajista välittämättä. Mielestäni ei merkitystä onko kumpare vai lakso ... kuin joku laikku tauti paikoitellen.
-
Justiin tuota pystyyn ruskistumista ja keltaisia lehtiä havaittavissa laikkuina . Eivät jaksa paljon kasvaa ,mutta vihreä kasvusto kasvaa vielä jonkun verran vaikka onkin vaaleaa. Voiman puutettakin on havaittavissa.
-
Nurmet ovat kyllä lähteneet kakkosen jälkeen aivan uskomattoman nopeasti kasvuun.
(http://i4.aijaa.com/t/00161/14222253.t.jpg) (http://aijaa.com/uA4o97)
-
No pakkohan niiden on lähteä kun on kosteutta ja lämpöä...
-
No pakkohan niiden on lähteä kun on kosteutta ja lämpöä...
Niinpä. Ei edes luomu estä heinän kasvamista näillä ilmastoinneilla. :'(
-
1. Sato tehtiin kesäkuun ensimmäisellä ja toisella viikolla.
2. Sato tehtiin heinäkuun 3-4 viikolla.
3. sato kasvaa hyvää vauhtia, mutta rehulle ei ole tarvetta minulle eikä lähiseudun tiloille.
Miten varmistaa paras talvehtiminen tulevaa vuotta ajatellen?
1. Niittääkö nurmet maahan nyt karhotinpellit levällään ja jättää maahan?
2. Niittääkö nurmet nyt ja ajaa metsään märkänemään?
3. Odottaako vielä viikon pari ja kerää nurmet pois ja ajaa metsään märkänemään?
Tila Pohjois-Savossa
-
Älä vielä ainakaan niitä.
Jos tulee isoa karhoa niin ei sekään kyllä hyvä ole. Pitäis olla kesantomurskain.
Täällä on onneksi poroja.
-
1. Sato tehtiin kesäkuun ensimmäisellä ja toisella viikolla.
2. Sato tehtiin heinäkuun 3-4 viikolla.
3. sato kasvaa hyvää vauhtia, mutta rehulle ei ole tarvetta minulle eikä lähiseudun tiloille.
Miten varmistaa paras talvehtiminen tulevaa vuotta ajatellen?
1. Niittääkö nurmet maahan nyt karhotinpellit levällään ja jättää maahan?
2. Niittääkö nurmet nyt ja ajaa metsään märkänemään?
3. Odottaako vielä viikon pari ja kerää nurmet pois ja ajaa metsään märkänemään?
Kesantomurskain.
Tila Pohjois-Savossa
-
1. Sato tehtiin kesäkuun ensimmäisellä ja toisella viikolla.
2. Sato tehtiin heinäkuun 3-4 viikolla.
3. sato kasvaa hyvää vauhtia, mutta rehulle ei ole tarvetta minulle eikä lähiseudun tiloille.
Miten varmistaa paras talvehtiminen tulevaa vuotta ajatellen?
1. Niittääkö nurmet maahan nyt karhotinpellit levällään ja jättää maahan?
2. Niittääkö nurmet nyt ja ajaa metsään märkänemään?
3. Odottaako vielä viikon pari ja kerää nurmet pois ja ajaa metsään märkänemään?
Kesantomurskain.
Tila Pohjois-Savossa
Joo.. kesantomurskaimella saa paksunkin heinän niin hienoksi silpuksi että ei haittaa uuden kasvua..
-
1. Sato tehtiin kesäkuun ensimmäisellä ja toisella viikolla.
2. Sato tehtiin heinäkuun 3-4 viikolla.
3. sato kasvaa hyvää vauhtia, mutta rehulle ei ole tarvetta minulle eikä lähiseudun tiloille.
Miten varmistaa paras talvehtiminen tulevaa vuotta ajatellen?
1. Niittääkö nurmet maahan nyt karhotinpellit levällään ja jättää maahan?
2. Niittääkö nurmet nyt ja ajaa metsään märkänemään?
3. Odottaako vielä viikon pari ja kerää nurmet pois ja ajaa metsään märkänemään?
Kesantomurskain.
Tila Pohjois-Savossa
Joo.. kesantomurskaimella saa paksunkin heinän niin hienoksi silpuksi että ei haittaa uuden kasvua..
80 senttinen timotei katoaa 5 senttisen sängen alle silleen ettei sitä saa haravoitua enää pintaan.
-
ikävä vaan että noita oikeita kesantomurskaimia ei joka kylällä ole, vain noita sötöksiä samoilla nimillä...
-
Eka sato on nyt paketissa tai oikeammin paaleissa, kun eilen paalattiin loput heinät. Mukavasti nukutti aamulla sateenropina. Nyt sitten odottelemaan poutaa lopun toisen sr-sadon korjuuseen.
-
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
-
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
nurmien täydennyksellä saa huikeita satoja.Voimaa tarvii tietysti olla,sopivasti.Onneksi kolmosen lannoitus jäi niukaksi.
-
Kyl ei Nivalassa omilla paskapelloilla tahdo tulla mitään rehunteoista. Vaikka pinta-alaa melkein tuplaten lehmälukuun,ei edes säilörehua saa omilta pelloilta.onneksi kakkos sato tehtiin heinäkuun lopussa . Alle ajoin kukkivaa hernekauraa,sain siten sillon täyteen. Sen jälkeen satanut et paljoa asiaa ole ollut. Hernekaura pellot ihan velliä. Palletta 6ha kaadettua mätänee. Paskempi kesä ku viimekesä.
-
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
nurmien täydennyksellä saa huikeita satoja.Voimaa tarvii tietysti olla,sopivasti.Onneksi kolmosen lannoitus jäi niukaksi.
Joo alkaa vaan vaikuttaa että täydennyksessä hyötyä on lähinnän tosiaan raiheinästä 2. ja varsinkin 3. sadolla, ja toisaalta apila ja timppa tarttuu meidän keskimäärin varsin savisiin maihin aika huonosti ekan kylvön jälkeen.
-
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
nurmien täydennyksellä saa huikeita satoja.Voimaa tarvii tietysti olla,sopivasti.Onneksi kolmosen lannoitus jäi niukaksi.
Joo alkaa vaan vaikuttaa että täydennyksessä hyötyä on lähinnän tosiaan raiheinästä 2. ja varsinkin 3. sadolla, ja toisaalta apila ja timppa tarttuu meidän keskimäärin varsin savisiin maihin aika huonosti ekan kylvän jälkeen.
Kivointa on että se täydennetty englantilainen on hyvässä iskussa vielä kaksi vuotta.
-
Itekki todennu englanninraiheinän parhaaksi täydennyskasviksi nurmille. Timoteit yms. ei tahdo olla apuna samana kesänä kun on kylvänyt. Tälle vuodelle tuli tosin italianraiheinä-apila täydennyskylvö...
-
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
Ihan sama aikataulu oli. Pahuksen kuivattava keli, meni vähän turhankin kuivaksi. 2 viimeistä kuormaa tuli kunnon sateesta, perälaudan välistä valui vesi kun siilolle tuli. Ihan hyvä saada kerros kosteampaa pintaan. Sato oli ihan hyvä, varsinkin kun ei lannoitettu. Sinimailanen kasvoi tosi hyvin ja sitä oli lähes joka paikassa.
-
Nyt olisi maissisäilörehut kanssa korjuussa, ihan ok sato ja aika priiman oloista tavaraa. 2,9 metrin kauha pyöräkuormaajassa oli varsin asiallinen vehje levittämiseen, kärrykuorma kahdella työnnöllä sileäksi (ajettiin kyllä aika pieniä kuormia kun läheltä tehtiin ja siilon päälle välillä peruutettiin).
-
Saksassa kylvivät joka toinen vuosi nurmiin koktailin missä on yksi vuotisia ja kaksi vuotisia raeheiniä ja timoteitä seassa.
-
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
Nyt kun on kuukausi kolmannesta sadosta, niin miten on kasvanut. Ainakin seuravaat kaksi viikkoa on nurmen kasvulle aika ihanteellista keliä. Sopivasti lämpöä ja kosteutta. Tuleeko 4.
-
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
nurmien täydennyksellä saa huikeita satoja.Voimaa tarvii tietysti olla,sopivasti.Onneksi kolmosen lannoitus jäi niukaksi.
Joo alkaa vaan vaikuttaa että täydennyksessä hyötyä on lähinnän tosiaan raiheinästä 2. ja varsinkin 3. sadolla, ja toisaalta apila ja timppa tarttuu meidän keskimäärin varsin savisiin maihin aika huonosti ekan kylvön jälkeen.
Täydennyskylvö vaikuttaa vasta seuraavan vuoden satoon, jos täydentää vasta sitten kun nurmet ovat jo alkaneet harventua, on auttamattomasti myöhässä.
-
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
Nyt kun on kuukausi kolmannesta sadosta, niin miten on kasvanut. Ainakin seuravaat kaksi viikkoa on nurmen kasvulle aika ihanteellista keliä. Sopivasti lämpöä ja kosteutta. Tuleeko 4.
Ei ole lannoitettu niin eipä siinä hirveästi ole enää ollut potkua. Pari apilaisempaa lohkoa ja yksi tänä vuonna suojaviljalla perustettu voivat olla poikkeus, joista voisi paalauttaa hiehoille valkuaistäydennystä jos kelejä on parin viikon päästä.
Täydennyksissä tosiaan ne raiheinät auttaa jo samana syksynä. Siitä minkä verran noihin saviin oikeasti tarttuu monivuotista täydennystä, pitäisi tehdä jotain koekaistoja. Jättäisi vaikka joka lohkosta 10 metriä jostain laidasta täydentämättä ja seuraisi miten käyttäytyy.
-
Suojaviljakaurasta tehtiin kokoviljasäilistä elokuun alkupuoliskolla.
Nyt varsinkin mailanen alkaa olla 30 cm pitkää. Jos on otollista keliä, niin saatan siitä
korjata suoraan syötettäväksi vielä. Tuo mailanen on siitä petollista, että se ottaa ilmatilan haltuun.
Näyttää pystyssä rehevältä, mutta niittokoneen jäljiltä petos paljastuu. Kertymä tulee olemaan
pieni ja kai talvehtimisen kannalta olisi parempi jättää jäniksille.
-
Aika komeen näköinen olisi neljäs sato. Pääosin se on mailasta ja se kyllä kannattaa jättää peltoon kun ei ole tarvetta rehulle. Mailanen häviää talven aikana, ekä siitä ole haittaa ensivuoden kasvulle eikä ykkössadon laadulle. Syksyllä keräämänsä typen se hyödyttää kevätsadon kasvuun.
-
Nyt olisi maissisäilörehut kanssa korjuussa, ihan ok sato ja aika priiman oloista tavaraa. 2,9 metrin kauha pyöräkuormaajassa oli varsin asiallinen vehje levittämiseen, kärrykuorma kahdella työnnöllä sileäksi (ajettiin kyllä aika pieniä kuormia kun läheltä tehtiin ja siilon päälle välillä peruutettiin).
Joko on analyysituloksia?
-
Nyt olisi maissisäilörehut kanssa korjuussa, ihan ok sato ja aika priiman oloista tavaraa. 2,9 metrin kauha pyöräkuormaajassa oli varsin asiallinen vehje levittämiseen, kärrykuorma kahdella työnnöllä sileäksi (ajettiin kyllä aika pieniä kuormia kun läheltä tehtiin ja siilon päälle välillä peruutettiin).
Joko on analyysituloksia?
Ei. Mutta viime vuonna ei analyysitulosten perusteella ollut mitenkään erityistä tavaraa, ja silti sillä oli kyllä selvästi positiivinen vaikutus.
-
Nyt olisi maissisäilörehut kanssa korjuussa, ihan ok sato ja aika priiman oloista tavaraa. 2,9 metrin kauha pyöräkuormaajassa oli varsin asiallinen vehje levittämiseen, kärrykuorma kahdella työnnöllä sileäksi (ajettiin kyllä aika pieniä kuormia kun läheltä tehtiin ja siilon päälle välillä peruutettiin).
Joko on analyysituloksia?
Ei. Mutta viime vuonna ei analyysitulosten perusteella ollut mitenkään erityistä tavaraa, ja silti sillä oli kyllä selvästi positiivinen vaikutus.
Monesti analyysi ei vastaa ollenkaan tuotosvaikutusta. Kokemusta kokoviljasäiliksestä ja nyt virnaviljamössöstä. Virnaviljan analyysituloksissa sulavuus on aivan onnetonta luokkaa, mutta aina kun sitä laittaa apppeeseen niin maitoa tuntuu tulevan enemmän?
-
Yleensä tuo perustuu lisääntyneeseen syömismäärään.
Lehmä siis syö enemmän kuiva-ainetta kuin pelkällä säiliksellä.
-
No eipä se mistään muustakaan voi johtua. Todennäköisesti rehuhyötysuhde on huonompi, mutta kyllä sitä paskaa peltoon saa menemään...
-
Naapurissa tehtiin viikolla 7 ha maissisäilistä. Ei kauaa nokka tuhissut kärryllisessä kun ajosilppuri rytisti 2 miehen mittaista rytöä kitusiinsa.
Osa meni kokeilumielessä Murskan tuubittajan läpi.
https://www.youtube.com/watch?v=aGkI5MPrwFM&feature=youtu.be