Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 20.05.16 - klo:20:30
-
Jaaha. Syysviljat ainakin tarvii justiinsa jotain niskaansa. Saunakukkaa, mataraa ja vaikka mitä, varsinkin harvoissa kasvustoissa.
Mitäs on reseptissä kevätvijoille ja syysviljoille?
Syysvehnälle Sekator OD. Kevätviljat vähän vielä vaiheessa ainevalintojen suhteen..... sekatoria ja Expressiä ny ainaki. Kovin kaurapainotteinen vuosi joten mangaania vähintään ekstrana. Korrensääteistä ei pysty vielä sanomaan eikä tautiaineista. Kaikkee kivaa on kyl varattu.
-
Pitää käydä tarkistamassa ensin että koktaili oli laillinen ennen kuin kirjoitan tänne mitään..
Timoteillä olin torjumassa ohdakkeita tänään ja vähän kasvunsäädettä ja booria mukana...
Oli se sentään.
~2,5l ariane S + 1l MCPA + 1L Bortrac + ~ 1,8 l CCC
Ajan varmaan jotakuinkin saman reseptin rukiille.
-
http://www.broadwaynet.fi/
-SS-
-
Tän vuoden douppiviljana on Iron.
Tästä sitten tuonnempana, tänään vasta pääsi leposijallensa tämä tuleva kemikaalien kirjon nauttija.
Aikani pähkäilin josko kauraa tuohon lohkoon ja sitten KM:n kilpailuun, mutta kun se steinar ei pysy pystyssä vaikka mainoslauseet niin lupasivatkin.... :'(
(http://i3.aijaa.com/t/00866/13493649.t.jpg) (http://aijaa.com/TVp0PW)
-
Tän vuoden douppiviljana on Iron.
Tästä sitten tuonnempana, tänään vasta pääsi leposijallensa tämä tuleva kemikaalien kirjon nauttija.
Aikani pähkäilin josko kauraa tuohon lohkoon ja sitten KM:n kilpailuun, mutta kun se steinar ei pysy pystyssä vaikka mainoslauseet niin lupasivatkin.... :'(
(http://i3.aijaa.com/t/00866/13493649.t.jpg) (http://aijaa.com/TVp0PW)
Tuohan on melkein pystöä.
Tämä on laossa ???
(http://i8.aijaa.com/t/00468/14174835.t.jpg) (http://aijaa.com/Rg3hVx)
-
Tän vuoden douppiviljana on Iron.
Tästä sitten tuonnempana, tänään vasta pääsi leposijallensa tämä tuleva kemikaalien kirjon nauttija.
Aikani pähkäilin josko kauraa tuohon lohkoon ja sitten KM:n kilpailuun, mutta kun se steinar ei pysy pystyssä vaikka mainoslauseet niin lupasivatkin.... :'(
(http://i3.aijaa.com/t/00866/13493649.t.jpg) (http://aijaa.com/TVp0PW)
Tuohan on melkein pystöä.
Tämä on laossa ???
(http://i8.aijaa.com/t/00468/14174835.t.jpg) (http://aijaa.com/Rg3hVx)
Olihan tämäkin, reilu 5500kg, Eemeliä. Toi Steinar kuva oli semmosta vajaata 7000kg.
Kyl sen niinkö pystyssä tarvis pysyä 8000kiloon asti. :-\
(http://i11.aijaa.com/t/00358/13474410.t.jpg) (http://aijaa.com/14h4Oz)
-
Pännii, kun rapsi on taimella ja ei kerkiäisi tutkimaan kirppatilannetta. Ruiskukin on vielä talviteloilla. Jotenkin liian aikaista, kun on tottunut siihen, että rypsi kylvetään myöhään ja pariin viikkoon ei tapahdu mitään. :( ;D
-
Pännii, kun rapsi on taimella ja ei kerkiäisi tutkimaan kirppatilannetta. Ruiskukin on vielä talviteloilla. Jotenkin liian aikaista, kun on tottunut siihen, että rypsi kylvetään myöhään ja pariin viikkoon ei tapahdu mitään. :( ;D
Miljardit kirvat näkyvät harvinaisen selvästi tutkakuvassa – sää suosii massamuuttoa Suomeen
:'( :'( :'( :'(
http://yle.fi/uutiset/miljardit_kirvat_nakyvat_harvinaisen_selvasti_tutkakuvassa__saa_suosii_massamuuttoa_suomeen/8882978
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article8882909.ece/ALTERNATES/w580/15_5%20S%C3%A4%C3%A4tutkat%2015052016klo1015SA%20Sadetta%20L%C3%A4nness%C3%A4%20Hy%C3%B6nteisi%C3%A4%20Id%C3%A4ss%C3%A4.JPG)
Omana havaintona huomasin eilen illalla että mustia savikansyöjiä oli liikkeellä aika runsaasti.
Ei kannata ihmetellä jos ei savikka tule pintaan, öttiäiset pupeltaa minitaimen jo ennen sirkkalehtiä pois.
Kertokaa sitten kun kylvätte taas uusiksi, kuten joinakin vuosina... ;D ;D
-
Pännii, kun rapsi on taimella ja ei kerkiäisi tutkimaan kirppatilannetta. Ruiskukin on vielä talviteloilla. Jotenkin liian aikaista, kun on tottunut siihen, että rypsi kylvetään myöhään ja pariin viikkoon ei tapahdu mitään. :( ;D
Miljardit kirvat näkyvät harvinaisen selvästi tutkakuvassa – sää suosii massamuuttoa Suomeen
:'( :'( :'( :'(
http://yle.fi/uutiset/miljardit_kirvat_nakyvat_harvinaisen_selvasti_tutkakuvassa__saa_suosii_massamuuttoa_suomeen/8882978
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article8882909.ece/ALTERNATES/w580/15_5%20S%C3%A4%C3%A4tutkat%2015052016klo1015SA%20Sadetta%20L%C3%A4nness%C3%A4%20Hy%C3%B6nteisi%C3%A4%20Id%C3%A4ss%C3%A4.JPG)
Omana havaintona huomasin eilen illalla että mustia savikansyöjiä oli liikkeellä aika runsaasti.
Ei kannata ihmetellä jos ei savikka tule pintaan, öttiäiset pupeltaa minitaimen jo ennen sirkkalehtiä pois.
Kertokaa sitten kun kylvätte taas uusiksi, kuten joinakin vuosina... ;D ;D
Kirva ja Kirppa elää aivan eri eväillä. Nuo kirvat, jota tuossa on tullut, napostelee kauroja ja aiheuttaa jotain kääpiöviroosia. Ilmoittele sitten kun kylvät kauroja uudelleen ;D ;D
-
Pännii, kun rapsi on taimella ja ei kerkiäisi tutkimaan kirppatilannetta. Ruiskukin on vielä talviteloilla. Jotenkin liian aikaista, kun on tottunut siihen, että rypsi kylvetään myöhään ja pariin viikkoon ei tapahdu mitään. :( ;D
Miljardit kirvat näkyvät harvinaisen selvästi tutkakuvassa – sää suosii massamuuttoa Suomeen
:'( :'( :'( :'(
http://yle.fi/uutiset/miljardit_kirvat_nakyvat_harvinaisen_selvasti_tutkakuvassa__saa_suosii_massamuuttoa_suomeen/8882978
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article8882909.ece/ALTERNATES/w580/15_5%20S%C3%A4%C3%A4tutkat%2015052016klo1015SA%20Sadetta%20L%C3%A4nness%C3%A4%20Hy%C3%B6nteisi%C3%A4%20Id%C3%A4ss%C3%A4.JPG)
Omana havaintona huomasin eilen illalla että mustia savikansyöjiä oli liikkeellä aika runsaasti.
Ei kannata ihmetellä jos ei savikka tule pintaan, öttiäiset pupeltaa minitaimen jo ennen sirkkalehtiä pois.
Kertokaa sitten kun kylvätte taas uusiksi, kuten joinakin vuosina... ;D ;D
Kirva ja Kirppa elää aivan eri eväillä. Nuo kirvat, jota tuossa on tullut, napostelee kauroja ja aiheuttaa jotain kääpiöviroosia. Ilmoittele sitten kun kylvät kauroja uudelleen ;D ;D
On siellä amppareista aaseihin väkee, tossa sinisessä osassa. ;D
-
Pännii, kun rapsi on taimella ja ei kerkiäisi tutkimaan kirppatilannetta. Ruiskukin on vielä talviteloilla. Jotenkin liian aikaista, kun on tottunut siihen, että rypsi kylvetään myöhään ja pariin viikkoon ei tapahdu mitään. :( ;D
Miljardit kirvat näkyvät harvinaisen selvästi tutkakuvassa – sää suosii massamuuttoa Suomeen
:'( :'( :'( :'(
http://yle.fi/uutiset/miljardit_kirvat_nakyvat_harvinaisen_selvasti_tutkakuvassa__saa_suosii_massamuuttoa_suomeen/8882978
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article8882909.ece/ALTERNATES/w580/15_5%20S%C3%A4%C3%A4tutkat%2015052016klo1015SA%20Sadetta%20L%C3%A4nness%C3%A4%20Hy%C3%B6nteisi%C3%A4%20Id%C3%A4ss%C3%A4.JPG)
Omana havaintona huomasin eilen illalla että mustia savikansyöjiä oli liikkeellä aika runsaasti.
Ei kannata ihmetellä jos ei savikka tule pintaan, öttiäiset pupeltaa minitaimen jo ennen sirkkalehtiä pois.
Kertokaa sitten kun kylvätte taas uusiksi, kuten joinakin vuosina... ;D ;D
Kirva ja Kirppa elää aivan eri eväillä. Nuo kirvat, jota tuossa on tullut, napostelee kauroja ja aiheuttaa jotain kääpiöviroosia. Ilmoittele sitten kun kylvät kauroja uudelleen ;D ;D
On siellä amppareista aaseihin väkee, tossa sinisessä osassa. ;D
Onko toi keltainen alue kiinalaisia ;D ;D ;D
-
Pännii, kun rapsi on taimella ja ei kerkiäisi tutkimaan kirppatilannetta. Ruiskukin on vielä talviteloilla. Jotenkin liian aikaista, kun on tottunut siihen, että rypsi kylvetään myöhään ja pariin viikkoon ei tapahdu mitään. :( ;D
Eilen ehtoolla ei vielä ollut kirppoja. Rapsikuoriaiset ovat kiivaassa liikkeessä, koska voikukkaa on niin runsaasti joka paikassa.
-SS-
-
Rapsikuoriaiset ovat kiivaassa liikkeessä, koska voikukkaa on niin runsaasti joka paikassa.
-SS-
Voi olla eduksikin noi voikukat, kuoriaiset vetää pötsin täyteen voikukkaa, eivätkä jaksa, eivätkä piittaa mennä sitten rypsiin, kun se aika on.
Omena puolelta vois verrata pihlajanmarjakoihin, jos pihlajassa ei ole marjoja syövät omenat ja päinvastoin. :)
-
Muutamia kirpanpuraisuja näkyy rapsissa, jos keli lämpee ennusteiden mukaisesti niin saattaa joutua kierroksen ajamaan.
Hiukan nahkeesti taimettuu paikoitellen kun rapsit kylvettiin työteknisistä syistä viimeisinä ja sateet teki kuin tekikin hieman kuorettumaa sinne tänne maalajeista riippuen.
-
Muutamia kirpanpuraisuja näkyy rapsissa, jos keli lämpee ennusteiden mukaisesti niin saattaa joutua kierroksen ajamaan.
Hiukan nahkeesti taimettuu paikoitellen kun rapsit kylvettiin työteknisistä syistä viimeisinä ja sateet teki kuin tekikin hieman kuorettumaa sinne tänne maalajeista riippuen.
Pitkänlinjan savikkasheimeikat kylvää vasta kuunvaihteessa. :-\
-
Joo kirpun kalvaman löysin. Nyt huomenna sitte 10 kg Tisko pesuainetta kiertänään ruiskuun. Ja kolme huuhteluvettä ainakin. Tisko irrottaa hyvin kaikki kalkitkin ruiskusta. Eikä vaahtoa liikaa.
Nyt on 4 ruiskua joista saanee yhdistetyksi kaksi hyvää...leimallisiin runkoihin laitetaan...Reikälevy Oy myy vielä puomejakin Ylö ruiskuihin, hienoa palvelua. Yksinkertainen käyttää helppo puhdistaa verrattuna noihin uusiin "sähkösiileihin"
-SS-
-
Joo kirpun kalvaman löysin. Nyt huomenna sitte 10 kg Tisko pesuainetta kiertänään ruiskuun. Ja kolme huuhteluvettä ainakin. Tisko irrottaa hyvin kaikki kalkitkin ruiskusta. Eikä vaahtoa liikaa.
Nyt on 4 ruiskua joista saanee yhdistetyksi kaksi hyvää...leimallisiin runkoihin laitetaan...Reikälevy Oy myy vielä puomejakin Ylö ruiskuihin, hienoa palvelua. Yksinkertainen käyttää helppo puhdistaa verrattuna noihin uusiin "sähkösiileihin"
-SS-
Jessus mikä taistelu yhden kirpan takia. Rauhoitu nyt hyvä mies, ei ne kirpat niitä peitattuja syö, maistelee vain. Vedät sitten aineet kuoriaisten niskaan kun alkaa ensimmäisiä ruusukkeita olla ja jos sieltä kaivamalla löydät mustia örkkejä, ne nakertaa satoa ???
-
Pari lehtee ekoissa kaurakylvöksissä. Joko Moddus Evoa?????
-
Heittäkääs ehdotuksia millaisella koktaileilla mennään tänä vuonna. Ohralle, kauralle ja vehnälle pitäisi löytää reseptit. Ja ainiin kai se hernekkin pitäisi ruutata jollain. Glyfolla tuli ajettua sänget ennen kylvöä ja voi olla, että ei sieltä hirveästi rikkoja nouse, jos ei vettä tule, mutta täytyyhän niihin silti varautua.
Herneelle ajattelin seosta aineista basagran ja fenix, näitä ilmeisesti jotkin ovat käyttäneet. Hyvä olisi jos kauran ja ohran voisi ajaa samalla aineella, ei olisi "pesuja" niin paljon. Osalle vehnää sitten samaa kuin ohralle ja kauralle ja niihin myöhemmin hukkakaura-aine, viime vuotinen broadway käsittely kun ei onnistunut. Osan vehnistä voisi sitten vetästä broadwayllä.
-
Olisko jollakin tietoa,voiko perunalle käyttää seosta fenix+coltix? Ei sen suuremmista peruna plantaaseista ole kyse,ostin tänään kepullisen fenixiä,tarkoituksena lisätä coltixia kaverksi. Kuitenkaan purkin kyljessä ei kerrota seoksen soveltuvuutta perunalle,jos joku tietää asiasta jotakin kuulisin mieluisasti käyttäjäkokemuksia.
-
Olisko jollakin tietoa,voiko perunalle käyttää seosta fenix+coltix? Ei sen suuremmista peruna plantaaseista ole kyse,ostin tänään kepullisen fenixiä,tarkoituksena lisätä coltixia kaverksi. Kuitenkaan purkin kyljessä ei kerrota seoksen soveltuvuutta perunalle,jos joku tietää asiasta jotakin kuulisin mieluisasti käyttäjäkokemuksia.
Tarkista soveltuvuus tuolta http://www.tukes.fi/fi/Rekisterit/Kasvinsuojeluainerekisteri/
-
Kaalikoiperhosia pöllähteli jonkin verran lentoon kun rypsimaalla käveleskelin. Jokohan ehtineet munia? Toivotaan että toukat luikertelee siellä vasta samaan aikaan kun rapsikuoriasille annan viimeisen voitelun, tai siis ensimmäisen "viimeisen voitelun" ???
-
Kaalikoiperhosia pöllähteli jonkin verran lentoon kun rypsimaalla käveleskelin. Jokohan ehtineet munia? Toivotaan että toukat luikertelee siellä vasta samaan aikaan kun rapsikuoriasille annan viimeisen voitelun, tai siis ensimmäisen "viimeisen voitelun" ???
Jonkin verran ? Joka askeleella 5 kpl vähintään. Onko ilta vai päivä paras aika noita ruiskuttaa ? Roxiooni tehoaisi toukkiinkin, nämä nykypyretriinit taitavat vaan niitä naurattaa.
-SS-
-
Kaalikoiperhosia pöllähteli jonkin verran lentoon kun rypsimaalla käveleskelin. Jokohan ehtineet munia? Toivotaan että toukat luikertelee siellä vasta samaan aikaan kun rapsikuoriasille annan viimeisen voitelun, tai siis ensimmäisen "viimeisen voitelun" ???
Jonkin verran ? Joka askeleella 5 kpl vähintään. Onko ilta vai päivä paras aika noita ruiskuttaa ? Roxiooni tehoaisi toukkiinkin, nämä nykypyretriinit taitavat vaan niitä naurattaa.
-SS-
Voihan niitä ainakin se Roxionin haju vituttaa, tiiä kuolevatko silläkään, kun evästävät rypsin lehtien alapinnalla :-\
-
Sillä lailla se savikka vaatii huolenpitoa, juu.... ;D
-
Höh, ruis tuli tähkälle. Jää toinen mottus pois.
-
Olisko jollakin tietoa,voiko perunalle käyttää seosta fenix+coltix? Ei sen suuremmista peruna plantaaseista ole kyse,ostin tänään kepullisen fenixiä,tarkoituksena lisätä coltixia kaverksi. Kuitenkaan purkin kyljessä ei kerrota seoksen soveltuvuutta perunalle,jos joku tietää asiasta jotakin kuulisin mieluisasti käyttäjäkokemuksia.
En ole koskaan kuullut goltixia ajetun perunalle. Ei taida kyllä olla rekisteröitykään perunalle, vaikka sillä ei aina niin merkitystä ole...
-
Kauhee kasvuvauhti, tarvittas kylmää keliä että versois.
Pitääkö tarttua Moddus Evoon??????
-
Kaura saattoi mennä liian tiheäksi. Mikä on oikea-aikainen ruiskutushetki modduksella näin alkukaudesta. Pitääkö odottaa pensastumista vai pitääkö ajaa jo tässä orasvaiheessa.
-
Kaura saattoi mennä liian tiheäksi. Mikä on oikea-aikainen ruiskutushetki modduksella näin alkukaudesta. Pitääkö odottaa pensastumista vai pitääkö ajaa jo tässä orasvaiheessa.
Neljä lehtee. Siitä sitten solmuväliä tarkkaillen mistä kohtaa sen olettaa kaatuvan.
-
Tänks. Seuraillaan.
-
Tänks. Seuraillaan.
Mää en oo koskaan nähny kasvustoo joka kaatuu keskeltä. Liimako tulee jos ei heti tohota tyveen jarrua. Lisää sitten jos on notkolla ku korsi kasvaa.
Mut eiks kauralle olis ccc edukkaampaa?
-
Saappa nähdä kuoleeko loimaalla taas kaikki hunaja mehiläiset pahoin pelkään että näin taas käy kun myrkytykset alkaa. :o :o :o
-
Saappa nähdä kuoleeko loimaalla taas kaikki hunaja mehiläiset pahoin pelkään että näin taas käy kun myrkytykset alkaa. :o :o :o
Jospa sää keskityt vaan sihen kylmyyden ja kosteuden torjuntaan ni me vilja-aitan ammattilaiset keskitytään kasvattamaan unelmaolosuhteissa huippusatoja. :)
-
Höh, ruis tuli tähkälle. Jää toinen mottus pois.
Tähkälle jo :o eikös se just ollu kun ajoin ccc vähän myöhässä (löysin jostain 2. solmun...)
...tosin niin harvaa että en sitä mottusta meinannu ollenkaan sittenkään, vaikka alunperin suunnittelinkin.
Tosin tuskin se näin pohjoisessa sentään vielä on.
-
Tänks. Seuraillaan.
Mää en oo koskaan nähny kasvustoo joka kaatuu keskeltä. Liimako tulee jos ei heti tohota tyveen jarrua. Lisää sitten jos on notkolla ku korsi kasvaa.
Mut eiks kauralle olis ccc edukkaampaa?
Sitä ei voi käyttää, kun ei tiedä kenelle ostajalle kaurat päätyy. Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
-
Tänks. Seuraillaan.
Mää en oo koskaan nähny kasvustoo joka kaatuu keskeltä. Liimako tulee jos ei heti tohota tyveen jarrua. Lisää sitten jos on notkolla ku korsi kasvaa.
Mut eiks kauralle olis ccc edukkaampaa?
Sitä ei voi käyttää, kun ei tiedä kenelle ostajalle kaurat päätyy. Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
Köh köh...köh köh...ja yskis. :-X
Jos tiedät mitä tarkoitan....
-
Tänks. Seuraillaan.
Mää en oo koskaan nähny kasvustoo joka kaatuu keskeltä. Liimako tulee jos ei heti tohota tyveen jarrua. Lisää sitten jos on notkolla ku korsi kasvaa.
Mut eiks kauralle olis ccc edukkaampaa?
Sitä ei voi käyttää, kun ei tiedä kenelle ostajalle kaurat päätyy. Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
Köh köh...köh köh...ja yskis. :-X
Jos tiedät mitä tarkoitan....
Joo, mutta tällaisissa asioissa olen periaatteen miehiä. Tämä tuote on meidän yhteinen bisnes ja tätä ei pilata.
-
Tänks. Seuraillaan.
Mää en oo koskaan nähny kasvustoo joka kaatuu keskeltä. Liimako tulee jos ei heti tohota tyveen jarrua. Lisää sitten jos on notkolla ku korsi kasvaa.
Mut eiks kauralle olis ccc edukkaampaa?
Sitä ei voi käyttää, kun ei tiedä kenelle ostajalle kaurat päätyy. Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
Köh köh...köh köh...ja yskis. :-X
Jos tiedät mitä tarkoitan....
Joo, mutta tällaisissa asioissa olen periaatteen miehiä. Tämä tuote on meidän yhteinen bisnes ja tätä ei pilata.
Toi on oikea asenne. Tuolla jossain toisaalla joku idiootti kertoi ruiskutelleensa rypsille vesistön ääressä ilman tuulisuuttimia ötökkäaineita, en löynnyt tähän hätään enää sitä juttua ja kirjoittajaa, mutta oli kyllä törkee temppu :-\
-
Tänks. Seuraillaan.
Mää en oo koskaan nähny kasvustoo joka kaatuu keskeltä. Liimako tulee jos ei heti tohota tyveen jarrua. Lisää sitten jos on notkolla ku korsi kasvaa.
Mut eiks kauralle olis ccc edukkaampaa?
Sitä ei voi käyttää, kun ei tiedä kenelle ostajalle kaurat päätyy. Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
Köh köh...köh köh...ja yskis. :-X
Jos tiedät mitä tarkoitan....
Joo, mutta tällaisissa asioissa olen periaatteen miehiä. Tämä tuote on meidän yhteinen bisnes ja tätä ei pilata.
Kerros mulle miten ja koska ne ottaa kloridinäytteen sun erästä kun se kuitenkin menee samaan tuuttiin huolimatta onko ostajana h,k,y,a,r tai joku muu... :-X
-
Mistä näistä tietää kuinka pistokokeita suoritetaan ??? Voidaanhan näytteitä ottaa talteen kuormakohtaisestikkin. Tiedän kyllä kollegan, joka on myynyt Raisiolle vuosikausia ccc:llä käsiteltyjä kauroja, mutta en pidä tätä kauhean fiksuna touhuna.
-
Mistä näistä tietää kuinka pistokokeita suoritetaan ??? Voidaanhan näytteitä ottaa talteen kuormakohtaisestikkin. Tiedän kyllä kollegan, joka on myynyt Raisiolle vuosikausia ccc:llä käsiteltyjä kauroja, mutta en pidä tätä kauhean fiksuna touhuna.
Näyte 1 kuormasta ja näyte 2 montun jälkeen.
Miten ja millä menetelmällä klormevattikloridi todennetaan?? Ootko ikuna kuullu??
-
Tänks. Seuraillaan.
Mää en oo koskaan nähny kasvustoo joka kaatuu keskeltä. Liimako tulee jos ei heti tohota tyveen jarrua. Lisää sitten jos on notkolla ku korsi kasvaa.
Mut eiks kauralle olis ccc edukkaampaa?
Sitä ei voi käyttää, kun ei tiedä kenelle ostajalle kaurat päätyy. Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
Köh köh...köh köh...ja yskis. :-X
Jos tiedät mitä tarkoitan....
Joo, mutta tällaisissa asioissa olen periaatteen miehiä. Tämä tuote on meidän yhteinen bisnes ja tätä ei pilata.
Toi on oikea asenne. Tuolla jossain toisaalla joku idiootti kertoi ruiskutelleensa rypsille vesistön ääressä ilman tuulisuuttimia ötökkäaineita, en löynnyt tähän hätään enää sitä juttua ja kirjoittajaa, mutta oli kyllä törkee temppu :-\
Temppu on törkeä jos keli on tuulinen, mutta mää en nyt millään viitsi uskoa, että tyynellä kelillä sitä rojua leijailee yli suojakaistojen ja ruovikoitten niitten luttusten niskaan. Mielestäni tuulisella kelillä ei ole muutenkaan järkevää lähteä kirppajahtiin, kun olisi hyvä ajaa pienellä pisaralla. Mikä näitten tuulisuuttimien tehovaikutuskin on kirppojen torjunnassa, kun isolla pisaralla ammutaan onnettoman pieneen kasvustoon olemattoman kokoisia kärväsiä ??? Mun mielestä käytännön ja teorian välissä on hiukan kysymysmerkkejä.
-
Mistä näistä tietää kuinka pistokokeita suoritetaan ??? Voidaanhan näytteitä ottaa talteen kuormakohtaisestikkin. Tiedän kyllä kollegan, joka on myynyt Raisiolle vuosikausia ccc:llä käsiteltyjä kauroja, mutta en pidä tätä kauhean fiksuna touhuna.
Näyte 1 kuormasta ja näyte 2 montun jälkeen.
Miten ja millä menetelmällä klormevattikloridi todennetaan?? Ootko ikuna kuullu??
En tiedä millä tuo todennetaan, mutta kyllä siihen konstit täytyy olla olemassa. Taannoin juttelin Polar Oatsin kaverin kanssa, kun ne vielä viljellytti jotain puhdaskauraa tms. spesiaalimpaa kauraa. Ne oli joutunu hylkäämään kahden isännän kaurat sillä perusteella, että (esi-???)näytteestä oli löytynyt ccc-jäämiä.
-
Mistä näistä tietää kuinka pistokokeita suoritetaan ??? Voidaanhan näytteitä ottaa talteen kuormakohtaisestikkin. Tiedän kyllä kollegan, joka on myynyt Raisiolle vuosikausia ccc:llä käsiteltyjä kauroja, mutta en pidä tätä kauhean fiksuna touhuna.
Näyte 1 kuormasta ja näyte 2 montun jälkeen.
Miten ja millä menetelmällä klormevattikloridi todennetaan?? Ootko ikuna kuullu??
En tiedä millä tuo todennetaan, mutta kyllä siihen konstit täytyy olla olemassa. Taannoin juttelin Polar Oatsin kaverin kanssa, kun ne vielä viljellytti jotain puhdaskauraa tms. spesiaalimpaa kauraa. Ne oli joutunu hylkäämään kahden isännän kaurat sillä perusteella, että (esi-???)näytteestä oli löytynyt ccc-jäämiä.
Okei, en vänkää vastaan enempää. :)
-
Mistä näistä tietää kuinka pistokokeita suoritetaan ??? Voidaanhan näytteitä ottaa talteen kuormakohtaisestikkin. Tiedän kyllä kollegan, joka on myynyt Raisiolle vuosikausia ccc:llä käsiteltyjä kauroja, mutta en pidä tätä kauhean fiksuna touhuna.
Näyte 1 kuormasta ja näyte 2 montun jälkeen.
Miten ja millä menetelmällä klormevattikloridi todennetaan?? Ootko ikuna kuullu??
En tiedä millä tuo todennetaan, mutta kyllä siihen konstit täytyy olla olemassa. Taannoin juttelin Polar Oatsin kaverin kanssa, kun ne vielä viljellytti jotain puhdaskauraa tms. spesiaalimpaa kauraa. Ne oli joutunu hylkäämään kahden isännän kaurat sillä perusteella, että (esi-???)näytteestä oli löytynyt ccc-jäämiä.
Okei, en vänkää vastaan enempää. :)
Joo, ei näistä tiedä. Voi olla, että tämä oli vaan tarinaa, jolla pelotellaan isäntiä.
-
Mistä näistä tietää kuinka pistokokeita suoritetaan ??? Voidaanhan näytteitä ottaa talteen kuormakohtaisestikkin. Tiedän kyllä kollegan, joka on myynyt Raisiolle vuosikausia ccc:llä käsiteltyjä kauroja, mutta en pidä tätä kauhean fiksuna touhuna.
Näyte 1 kuormasta ja näyte 2 montun jälkeen.
Miten ja millä menetelmällä klormevattikloridi todennetaan?? Ootko ikuna kuullu??
En tiedä millä tuo todennetaan, mutta kyllä siihen konstit täytyy olla olemassa. Taannoin juttelin Polar Oatsin kaverin kanssa, kun ne vielä viljellytti jotain puhdaskauraa tms. spesiaalimpaa kauraa. Ne oli joutunu hylkäämään kahden isännän kaurat sillä perusteella, että (esi-???)näytteestä oli löytynyt ccc-jäämiä.
Okei, en vänkää vastaan enempää. :)
Joo, ei näistä tiedä. Voi olla, että tämä oli vaan tarinaa, jolla pelotellaan isäntiä.
Ilman ccc:tä lakoontuminen on herkempää ja sillon laatu kärsii--> hinta putoo, jos edes kelpaa...
-
Mistä näistä tietää kuinka pistokokeita suoritetaan ??? Voidaanhan näytteitä ottaa talteen kuormakohtaisestikkin. Tiedän kyllä kollegan, joka on myynyt Raisiolle vuosikausia ccc:llä käsiteltyjä kauroja, mutta en pidä tätä kauhean fiksuna touhuna.
Näyte 1 kuormasta ja näyte 2 montun jälkeen.
Miten ja millä menetelmällä klormevattikloridi todennetaan?? Ootko ikuna kuullu??
En tiedä millä tuo todennetaan, mutta kyllä siihen konstit täytyy olla olemassa. Taannoin juttelin Polar Oatsin kaverin kanssa, kun ne vielä viljellytti jotain puhdaskauraa tms. spesiaalimpaa kauraa. Ne oli joutunu hylkäämään kahden isännän kaurat sillä perusteella, että (esi-???)näytteestä oli löytynyt ccc-jäämiä.
Okei, en vänkää vastaan enempää. :)
Joo, ei näistä tiedä. Voi olla, että tämä oli vaan tarinaa, jolla pelotellaan isäntiä.
Löytyihän just meppien kusesta glyfosaattiakin. Mä uskon aika vahvasti että ne mepit nyt jäljittää sen jyväkuorman alkuperää, mistä ovat glyfoa elimistöönsä saaneet. Vaviskaa Liomaalaiset :D
-
Saappa nähdä kuoleeko loimaalla taas kaikki hunaja mehiläiset pahoin pelkään että näin taas käy kun myrkytykset alkaa. :o :o :o
Jospa sää keskityt vaan sihen kylmyyden ja kosteuden torjuntaan ni me vilja-aitan ammattilaiset keskitytään kasvattamaan unelmaolosuhteissa huippusatoja. :)
Vilja-aitan ammattilainen... ;D
Oli sitten omaa pinta-alaa 30 vai 300 hehtaaria...on pojalla isot jutut, ja ajelee romuilla....eiks ammattilaisen pitäisi tehdä vähän viivan allekin jäävää tulosta? :D ;)
-
Saappa nähdä kuoleeko loimaalla taas kaikki hunaja mehiläiset pahoin pelkään että näin taas käy kun myrkytykset alkaa. :o :o :o
Jospa sää keskityt vaan sihen kylmyyden ja kosteuden torjuntaan ni me vilja-aitan ammattilaiset keskitytään kasvattamaan unelmaolosuhteissa huippusatoja. :)
Vilja-aitan ammattilainen... ;D
Oli sitten omaa pinta-alaa 30 vai 300 hehtaaria...on pojalla isot jutut, ja ajelee romuilla....eiks ammattilaisen pitäisi tehdä vähän viivan allekin jäävää tulosta? :D ;)
Eiks tulos oo paree pienillä kustannuksilla.
-
Mistä näistä tietää kuinka pistokokeita suoritetaan ??? Voidaanhan näytteitä ottaa talteen kuormakohtaisestikkin. Tiedän kyllä kollegan, joka on myynyt Raisiolle vuosikausia ccc:llä käsiteltyjä kauroja, mutta en pidä tätä kauhean fiksuna touhuna.
Näyte 1 kuormasta ja näyte 2 montun jälkeen.
Miten ja millä menetelmällä klormevattikloridi todennetaan?? Ootko ikuna kuullu??
En tiedä millä tuo todennetaan, mutta kyllä siihen konstit täytyy olla olemassa. Taannoin juttelin Polar Oatsin kaverin kanssa, kun ne vielä viljellytti jotain puhdaskauraa tms. spesiaalimpaa kauraa. Ne oli joutunu hylkäämään kahden isännän kaurat sillä perusteella, että (esi-???)näytteestä oli löytynyt ccc-jäämiä.
Okei, en vänkää vastaan enempää. :)
Joo, ei näistä tiedä. Voi olla, että tämä oli vaan tarinaa, jolla pelotellaan isäntiä.
Löytyihän just meppien kusesta glyfosaattiakin. Mä uskon aika vahvasti että ne mepit nyt jäljittää sen jyväkuorman alkuperää, mistä ovat glyfoa elimistöönsä saaneet. Vaviskaa Liomaalaiset :D
Kuppien mesestä... ;D
-
Pilot Ultrat vedetty rapsille, osalle lohkosta myös Sumi Alphaa. On niistä mehiläisistä kyllä oma harminsa, nyt kun kelit on aurinkoiset, niin eihän ne meinaa asettua millään aloilleen. Saa odottaa ihan auringon laskuun asti :(
-
Pilot Ultrat vedetty rapsille, osalle lohkosta myös Sumi Alphaa. On niistä mehiläisistä kyllä oma harminsa, nyt kun kelit on aurinkoiset, niin eihän ne meinaa asettua millään aloilleen. Saa odottaa ihan auringon laskuun asti :(
Onko tuo Pilot Ultra turvallinen. Jos osa rapsintaimista on vielä sirkkalehtivaiheessa, ei tule vioitusta ?
-SS-
-
Jatkan tästä vielä. Kokeilen Agil tuplaruiskutusta.Ensimmäinen nyt juolan 4 lehtiasteella toinen kerta viikon - kahden päästä pesäkkeisiin ? Juurikkaalla ovat ajaneet kaksi kertaa miksei sitten rapsillekin. 0.6 + 0.6 litraa varmaan olisi hyvä ?
-SS-
-
Joku sanoi, että olisi hyvä odottaa, että rikkakasvit taimettuvat.
Kyllä ovat taimettuneet.
CL 7130 rapsissa mataraa ja vesiheinää, ja paljon >:(
(http://www.viistonninen.com/muut/CL7130_310516A.jpg)
-SS-
-
Nyt sitten ruiskun pesu. Ei saa unohtaa sänkimaalle ruiskun pesuvesiä laskettaessa seuraavan vuoden suunnitelmaa. Tässä läiskässä vaikuttanee viime syyskuussa ruiskusta loroteltu pesuvesi.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_310516C.jpg)
:-[
-SS-
-
Joku sanoi, että olisi hyvä odottaa, että rikkakasvit taimettuvat.
Kyllä ovat taimettuneet.
CL 7130 rapsissa mataraa ja vesiheinää, ja paljon >:(
-SS-
Lähteekös toi vesiheinä clamoxilla, galeralla ei! Aikansa se siinä v'tuttaa, mutta puintiaikana siitä ei loppjen lopuksi haittaa ole, kun se tukehtuu ja kuivettuu rypsi/rapsin sekaan, edellyttäen että kasvusto pysyy pystyssä :D
Joku aine tohon vesiheinään oli, olikohan butisan, mutta helevetin kallis hehtaarikustannus, ei mitään järkeä.
-
Joku sanoi, että olisi hyvä odottaa, että rikkakasvit taimettuvat.
Kyllä ovat taimettuneet.
CL 7130 rapsissa mataraa ja vesiheinää, ja paljon >:(
-SS-
Lähteekös toi vesiheinä clamoxilla, galeralla ei! Aikansa se siinä v'tuttaa, mutta puintiaikana siitä ei loppjen lopuksi haittaa ole, kun se tukehtuu ja kuivettuu rypsi/rapsin sekaan, edellyttäen että kasvusto pysyy pystyssä :D
Joku aine tohon vesiheinään oli, olikohan butisan, mutta helevetin kallis hehtaarikustannus, ei mitään järkeä.
Ei tosiaankaan täs ole mitään järkeä. Laitoin Peltotukeen 2000 kilon odotettavan sadon, ja nyt jo mennään aika pienellä marginaalilla, tähän asti ostettujen siemenien ja CL-systeemiaineiden takia.
Sitten jos jää alle 2 tonnin, pitää lähtee tekemään neljättä vuoroo tehtaalle....tai siis olla nukkumatta ollenkaan, et saa rapsiharrastuksen maksetuksi !
-SS-
-
Jatkan tästä vielä. Kokeilen Agil tuplaruiskutusta.Ensimmäinen nyt juolan 4 lehtiasteella toinen kerta viikon - kahden päästä pesäkkeisiin ? Juurikkaalla ovat ajaneet kaksi kertaa miksei sitten rapsillekin. 0.6 + 0.6 litraa varmaan olisi hyvä ?
-SS-
Tos kokeilus voi olla sekä jotain hyvää että jotain huonoa. 0,6-litralla agilia ei ne harvakseltaan olevat juolat nujerru. Tuo määrä varmaan heikentää juolasta niissä pesäkkeissä, sen verran että rapsi saa yliotteen ja varjostaa sen juolan sitten tupla-annoksen jälkeen. Mä oon vastoin agilin ohjeita laittanut lirauksen silvetgoldia sekaan, teho paranee kybällä, mut vastuu on nyt sitten lukijalla :D
0,6 riittänee ehkä jäännösviljan tuhoamiseen, sekin on jo jotain. Ei siellä rapsissa tarvitse esim. ohranpäitä kovis tiheessä olla, kun kuormassa on puolet ohraa :-\
-
Joku sanoi, että olisi hyvä odottaa, että rikkakasvit taimettuvat.
Kyllä ovat taimettuneet.
CL 7130 rapsissa mataraa ja vesiheinää, ja paljon >:(
-SS-
Lähteekös toi vesiheinä clamoxilla, galeralla ei! Aikansa se siinä v'tuttaa, mutta puintiaikana siitä ei loppjen lopuksi haittaa ole, kun se tukehtuu ja kuivettuu rypsi/rapsin sekaan, edellyttäen että kasvusto pysyy pystyssä :D
Joku aine tohon vesiheinään oli, olikohan butisan, mutta helevetin kallis hehtaarikustannus, ei mitään järkeä.
Ei tosiaankaan täs ole mitään järkeä. Laitoin Peltotukeen 2000 kilon odotettavan sadon, ja nyt jo mennään aika pienellä marginaalilla, tähän asti ostettujen siemenien ja CL-systeemiaineiden takia.
Sitten jos jää alle 2 tonnin, pitää lähtee tekemään neljättä vuoroo tehtaalle....tai siis olla nukkumatta ollenkaan, et saa rapsiharrastuksen maksetuksi !
-SS-
:D ;D
-
Pilot Ultrat vedetty rapsille, osalle lohkosta myös Sumi Alphaa. On niistä mehiläisistä kyllä oma harminsa, nyt kun kelit on aurinkoiset, niin eihän ne meinaa asettua millään aloilleen. Saa odottaa ihan auringon laskuun asti :(
Onko tuo Pilot Ultra turvallinen. Jos osa rapsintaimista on vielä sirkkalehtivaiheessa, ei tule vioitusta ?
-SS-
En tiedä, käyttöohjeissa puhuttiin vain takarajasta, jos olisi eturaja, niin kyllä siitäkin pitäisi mainita. Juolavehnä on kuitenkin jo tosi pitkällä ja jos ei sitä kurmoota, niin rapsilla on vaikeuksia päästä sen alta niskan päälle. Ilmoittelen jos meni käteen. ;D
-
Menkääs ny savikkasankarit hipihopi ruuttaamaan niitä kaalikoptereita, on meinaan liikennettä peltoaukeilla. :o
Onhan siellä kahukärpästä ja kirvaakin,kovin vähänlaisesti jos vertaa kaalikoihin. :-\
-
Menkääs ny savikkasankarit hipihopi ruuttaamaan niitä kaalikoptereita, on meinaan liikennettä peltoaukeilla. :o
Onhan siellä kahukärpästä ja kirvaakin,kovin vähänlaisesti jos vertaa kaalikoihin. :-\
No ei sillä välttämättä vielä ole kovin paljon merkitystä, ja otetaan sitten dimetoaatti salaa ohjelmaan mukaan, jos tulee ongelma .... eivät ainakaan tavanomaiset pyretroidit vähentäneet koiperhosten lepatusta siellä pelloilla. Lentävät jostakin muualta tilalle.
-SS-
-
Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
En löytänyt raision sivuilta tuosta mainintaa, mutta laontorjuntaan kuitenkin kehoitetaan . Jos ccc:tä ei saisi käyttää, niin mikä aine tilalle :-\
-
Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
En löytänyt raision sivuilta tuosta mainintaa, mutta laontorjuntaan kuitenkin kehoitetaan . Jos ccc:tä ei saisi käyttää, niin mikä aine tilalle :-\
Korrensääde 5C :D
-
Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
En löytänyt raision sivuilta tuosta mainintaa, mutta laontorjuntaan kuitenkin kehoitetaan . Jos ccc:tä ei saisi käyttää, niin mikä aine tilalle :-\
Korrensääde 5C :D
Stabilan. ;D
No juu, moddus tai terpal? Cerone jo se yks on????
-
Esim. Raisio peräänkuuluttaa ccc vapautta.
En löytänyt raision sivuilta tuosta mainintaa, mutta laontorjuntaan kuitenkin kehoitetaan . Jos ccc:tä ei saisi käyttää, niin mikä aine tilalle :-\
En löytänyt uudempia Raision viljelyoppaita, mutta tässä 2014 oppaan sivulla 23 on selkeä kielto CCC:lle ja sen rinnakkaisvalmisteille.
http://www.raisioagro.com/fi/c/document_library/get_file%3Fuuid%3Dfa52bf64-b8e0-438c-a436-5a2239825eb1%26
-
Kiellot
Klormekvattikloridia sisältäviä kasvunsääteitä (esim.
CCC:tä, 5C:tä, Cycocelia, Stabilania) ei saa käyttää suuri-
mokauraviljelyksillä, koska ne jättävät jäämiä.
Kappas vaan, siinähän se on mustaa valkoisella :o , viimevuoden rahakauroihin tuli varoiksi ruiskutettua, hpl 62,6 kg ja komiasti pystyssä puintiin asti.....tiedä sitten oliko vaikutusta, tuskin haittaa ainakaan....vaikeaksi menee, kun tässä vaiheessa tarttis jo tietää kuka sadon ostaa ja mikä on lopullinen laatu ???
-
Kiellot
Klormekvattikloridia sisältäviä kasvunsääteitä (esim.
CCC:tä, 5C:tä, Cycocelia, Stabilania) ei saa käyttää suuri-
mokauraviljelyksillä, koska ne jättävät jäämiä.
Kappas vaan, siinähän se on mustaa valkoisella :o , viimevuoden rahakauroihin tuli varoiksi ruiskutettua, hpl 62,6 kg ja komiasti pystyssä puintiin asti.....tiedä sitten oliko vaikutusta, tuskin haittaa ainakaan....vaikeaksi menee, kun tässä vaiheessa tarttis jo tietää kuka sadon ostaa ja mikä on lopullinen laatu ???
Mitä on suuri'moka'ura'viljelykset ???
-
Kiellot
Klormekvattikloridia sisältäviä kasvunsääteitä (esim.
CCC:tä, 5C:tä, Cycocelia, Stabilania) ei saa käyttää suuri-
mokauraviljelyksillä, koska ne jättävät jäämiä.
Kappas vaan, siinähän se on mustaa valkoisella :o ,
Varo vaan sinäkin, ettei palstan suvakkikukkahattuiset anna sinulle tuomiota "rassssissssti!" ;D
-
Miten joku moddus, joka ruiskutetaan myöhemmin kuin CCC, voi olla vähemmän vaarallista kauralla?
-
Kiellot
Klormekvattikloridia sisältäviä kasvunsääteitä (esim.
CCC:tä, 5C:tä, Cycocelia, Stabilania) ei saa käyttää suuri-
mokauraviljelyksillä, koska ne jättävät jäämiä.
Kappas vaan, siinähän se on mustaa valkoisella :o ,
Varo vaan sinäkin, ettei palstan suvakkikukkahattuiset anna sinulle tuomiota "rassssissssti!" ;D
Anteeksi nyt offtopic, mut säähän se yleensä mesot niist mustaa valkoisella-jutuista. :-X
-
Eilen alottelin kauran kasvinsuojelua. Premium Classic SX 15g+MCPA 1L+Stereo 0.5L+Mantrac Pro 1L+CCC 1L
22.00 jälkeen vihreetä kirvaa oli sen verran ilmassa ettei suuta viittiny avata kun ruiskua täytti. :o
-
Ohralle ei taida löytyä juolavehnän kurittajaa kasvukaudella? Parilla lohkolla meinaa juolis villiintyä, onneksi vain pesäkkeitä. Toisen vetäsin ennen kylvöä glyfolla ja toiselle en tehnyt mitään kun ei silloin näkynyt pinnassa. Glyfotettu pelto muuten aika puhdas rikoista, mutta toinen vaatii sitten jotkin hyvät aineet. Viime vuonna käytetty sekator + mcpa seosta, että jotain muuta tällä erää.
Muuten kaikki pellot mitä keväällä glyfottelin niin vaikutta aika puhtailta, voi olla jopa ettei rikka torjuntaa tarvita, jos ei vettä tule taivaalta.
-
Ohralle ei taida löytyä juolavehnän kurittajaa kasvukaudella? Parilla lohkolla meinaa juolis villiintyä, onneksi vain pesäkkeitä. Toisen vetäsin ennen kylvöä glyfolla ja toiselle en tehnyt mitään kun ei silloin näkynyt pinnassa. Glyfotettu pelto muuten aika puhdas rikoista, mutta toinen vaatii sitten jotkin hyvät aineet. Viime vuonna käytetty sekator + mcpa seosta, että jotain muuta tällä erää.
Muuten kaikki pellot mitä keväällä glyfottelin niin vaikutta aika puhtailta, voi olla jopa ettei rikka torjuntaa tarvita, jos ei vettä tule taivaalta.
Kyl ne rikat sieltä tulevat kun vettä saavat.
Eipä ohralle ole valikoivia linjementtejä olemassa. :-\
-
Ohralle ei taida löytyä juolavehnän kurittajaa kasvukaudella? Parilla lohkolla meinaa juolis villiintyä, onneksi vain pesäkkeitä. Toisen vetäsin ennen kylvöä glyfolla ja toiselle en tehnyt mitään kun ei silloin näkynyt pinnassa. Glyfotettu pelto muuten aika puhdas rikoista, mutta toinen vaatii sitten jotkin hyvät aineet. Viime vuonna käytetty sekator + mcpa seosta, että jotain muuta tällä erää.
Muuten kaikki pellot mitä keväällä glyfottelin niin vaikutta aika puhtailta, voi olla jopa ettei rikka torjuntaa tarvita, jos ei vettä tule taivaalta.
Kyl ne rikat sieltä tulevat kun vettä saavat.
Eipä ohralle ole valikoivia linjementtejä olemassa. :-\
No näin mä vähän ajattelinkin. No se on sitten vain annettava olla tai käytävä mönkkäri ruiskulla tuuttaamaassa glyfoa pesäkkeisiin, olkoon sitten kasvamatta mitään...
Joo kyllähän siinä varmasti näin käy, että jos vettä tulee niin silloin tulee rikkojakin, mut jos sitä vettä ei tulekkaan.. ;D
Entäs sellainen tapaus, kun viime vuotisiin hernemaihin laitettu nyt uutta anabel vehnää lisäykseen ja rikkoja on ilmaantunut pintaan, ei juolavehnää. Pelloissa on hukkakaura vaara näin sekin olisi torjuttava. Voisiko tohon nyt käyttää sitten sekatoria + mcpa:ta? Vai kannattiko sitä sekatoria käyttää jos on hukkis vaara?
-
Ohralle ei taida löytyä juolavehnän kurittajaa kasvukaudella? Parilla lohkolla meinaa juolis villiintyä, onneksi vain pesäkkeitä. Toisen vetäsin ennen kylvöä glyfolla ja toiselle en tehnyt mitään kun ei silloin näkynyt pinnassa. Glyfotettu pelto muuten aika puhdas rikoista, mutta toinen vaatii sitten jotkin hyvät aineet. Viime vuonna käytetty sekator + mcpa seosta, että jotain muuta tällä erää.
Muuten kaikki pellot mitä keväällä glyfottelin niin vaikutta aika puhtailta, voi olla jopa ettei rikka torjuntaa tarvita, jos ei vettä tule taivaalta.
Kyl ne rikat sieltä tulevat kun vettä saavat.
Eipä ohralle ole valikoivia linjementtejä olemassa. :-\
No näin mä vähän ajattelinkin. No se on sitten vain annettava olla tai käytävä mönkkäri ruiskulla tuuttaamaassa glyfoa pesäkkeisiin, olkoon sitten kasvamatta mitään...
Joo kyllähän siinä varmasti näin käy, että jos vettä tulee niin silloin tulee rikkojakin, mut jos sitä vettä ei tulekkaan.. ;D
Entäs sellainen tapaus, kun viime vuotisiin hernemaihin laitettu nyt uutta anabel vehnää lisäykseen ja rikkoja on ilmaantunut pintaan, ei juolavehnää. Pelloissa on hukkakaura vaara näin sekin olisi torjuttava. Voisiko tohon nyt käyttää sitten sekatoria + mcpa:ta? Vai kannattiko sitä sekatoria käyttää jos on hukkis vaara?
Sinne vaan, Farmitissa on juttua että ei vaikuttanu kauraan, nimimerkki Trubaduurin tilakokeessakin kaura säilyi vahingoittumattomana.
EDIT:
Tuossa Farmitin juttu aiheesta...
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/02/22/sekatorin-vaikutus-hukkakauraan
-
Pilot Ultrat vedetty rapsille, osalle lohkosta myös Sumi Alphaa. On niistä mehiläisistä kyllä oma harminsa, nyt kun kelit on aurinkoiset, niin eihän ne meinaa asettua millään aloilleen. Saa odottaa ihan auringon laskuun asti :(
Onko tuo Pilot Ultra turvallinen. Jos osa rapsintaimista on vielä sirkkalehtivaiheessa, ei tule vioitusta ?
-SS-
En tiedä, käyttöohjeissa puhuttiin vain takarajasta, jos olisi eturaja, niin kyllä siitäkin pitäisi mainita. Juolavehnä on kuitenkin jo tosi pitkällä ja jos ei sitä kurmoota, niin rapsilla on vaikeuksia päästä sen alta niskan päälle. Ilmoittelen jos meni käteen. ;D
Vielä eilen illalla oli rapsi vihreää. Niin kyllä oli luoho ja juolavehnäkin vihreää. Kuulemma vaikutus näkyy kuukauden päästä. Tai jotain.
-SS-
-
Ei Brage ohra ainakaan viime kesänä ottannu broadwaysta nokkiinsa. ::)
-
Ei Brage ohra ainakaan viime kesänä ottannu broadwaysta nokkiinsa. ::)
Tota en kyllä usko.
-
Ei Brage ohra ainakaan viime kesänä ottannu broadwaysta nokkiinsa. ::)
Tota en kyllä usko.
Kasvinsuojelu on epäonnistunut, ellei Brage nuupahtanut :-X
-
No itse asiassa meinasi kyllä itse tehdä saman tyyppisen kokeen, että kun kuitenkin sekoittelen tuon attribut super koktailin muutamalle vehnälohkolle niin käyn loput tuuppaamassa mönkkärin ruiskulla ohramaan juolavehnä pesäkkeisiin, katsotaan mitä sitten tapahtuu... ::)
-
Ei Brage ohra ainakaan viime kesänä ottannu broadwaysta nokkiinsa. ::)
Tota en kyllä usko.
Kasvinsuojelu on epäonnistunut, ellei Brage nuupahtanut :-X
Kuinka? :D Juola kurittui mutta nousi ennen puintia ohran päälle. Harva kasvusto vissiin syynä siihen? vaiko ruiskutus ajankohta? Itse en ruiskuttannut mutta mitä sitä puidessa katseli niin ihan ok sato semmoisesta tiiliskivi savesta melkein minimi toimenpiteillä.
-
Broadway + Dassoil + MCPA seos mielessä...onko 1 L / ha likaa MCPA. Mites Dassoil...pitääkö vähentää ??
Viime vuonna lisäsin Primusta Broadwayn vahvikkeeks kun oli paljon voikukkaa ja saunakukkaa...se oli virhe.
-
Ensimmäisiltä kylvöksiltä alotettu ruiskutukset. Kaarlelle ajettu Tomahawk ,CDQ SX , Mirador-proline 0,4 ja Gramitrelliä 1l/ha. Barkelle sama satsi alkuviikosta. Dracolle ja Zebralle tarkoitus laittaa Atribut Superia, Folicur Xpert 0,3, Gramitrelliä 1, CCC 0,8/ha.
-
Ei ole ruiskutusmotivaatiota tuollaiseen kuivuuteen. Pellot halkeilee kovaa kyytiä. Poutaa luvassa varmaan Juhannukseen asti jne. Joku jyräsi tänään ;D Ei mitään järkeä, ne jyvät ei idä ennen elokuuta ;D
-
Ei Brage ohra ainakaan viime kesänä ottannu broadwaysta nokkiinsa. ::)
Tota en kyllä usko.
Kasvinsuojelu on epäonnistunut, ellei Brage nuupahtanut :-X
Kuinka? :D Juola kurittui mutta nousi ennen puintia ohran päälle. Harva kasvusto vissiin syynä siihen? vaiko ruiskutus ajankohta? Itse en ruiskuttannut mutta mitä sitä puidessa katseli niin ihan ok sato semmoisesta tiiliskivi savesta melkein minimi toimenpiteillä.
Niin, ettei ohra ole kuollut :) Broadwaylla putsannut vehnää, josta siementä, ei oo muita lajeja seassa. Valvattiin huono teho, muuten on pelittänyt omien kokemusten mukaan.
-
ajoin kymmenen jälkeen herneelle metro+basagran+fenix ja reilusti vettä joukossa. oli pakko ajaa herne vaikka kuumaa ku ruisku oli hivenien jäljiltä puhdas ja huomenna pitäs koittaa jo viljojen kimppuun. kelit paranee lämpötilan puolesta mut veikkaampa että alkaa tuulet myös.
-
ajoin kymmenen jälkeen herneelle metro+basagran+fenix ja reilusti vettä joukossa. oli pakko ajaa herne vaikka kuumaa ku ruisku oli hivenien jäljiltä puhdas ja huomenna pitäs koittaa jo viljojen kimppuun. kelit paranee lämpötilan puolesta mut veikkaampa että alkaa tuulet myös.
Kyl ne "kelit" on nyt. Tuleva viikko näyttää huonolta. :-\
-
ajoin kymmenen jälkeen herneelle metro+basagran+fenix ja reilusti vettä joukossa. oli pakko ajaa herne vaikka kuumaa ku ruisku oli hivenien jäljiltä puhdas ja huomenna pitäs koittaa jo viljojen kimppuun. kelit paranee lämpötilan puolesta mut veikkaampa että alkaa tuulet myös.
Sama puolen yön jälkeen kun tuuli loppui, hivenien jälkeen puhtaalla ruiskulla herne eilen illalla, mistral 0.13kg ja fenix 0.7l. Täällä ei hellettä ollutkaan, mutta lämmintä toki. Pellon pinta pölykuiva, rikkaa aika paljon mutta olisin odottanut lisääkin itävän, pakko ajaa herneen koon puolesta ettei käpristy ja muiden ruiskutusten painaessa päälle. Nyt 16 astetta lämmintä ja tuulee, lupaa tuulta yötä päivää. Ja jos tänne luvataan tuulta, se pitää :p Todennäköisesti vesimäärää lisättävä reilusti ja ajettava tuulisuuttimilla pienellä paineella kiireellisimpiä. Viime yönä lämpöä ruiskuttaessa 6-7 astetta, tulevina öinä ruiskuttamista jarruttaa alhaiset lämpötilatkin.
-
ajoin kymmenen jälkeen herneelle metro+basagran+fenix ja reilusti vettä joukossa. oli pakko ajaa herne vaikka kuumaa ku ruisku oli hivenien jäljiltä puhdas ja huomenna pitäs koittaa jo viljojen kimppuun. kelit paranee lämpötilan puolesta mut veikkaampa että alkaa tuulet myös.
Sama puolen yön jälkeen kun tuuli loppui, hivenien jälkeen puhtaalla ruiskulla herne eilen illalla, mistral 0.13kg ja fenix 0.7l. Täällä ei hellettä ollutkaan, mutta lämmintä toki. Pellon pinta pölykuiva, rikkaa aika paljon mutta olisin odottanut lisääkin itävän, pakko ajaa herneen koon puolesta ettei käpristy ja muiden ruiskutusten painaessa päälle. Nyt 16 astetta lämmintä ja tuulee, lupaa tuulta yötä päivää. Ja jos tänne luvataan tuulta, se pitää :p Todennäköisesti vesimäärää lisättävä reilusti ja ajettava tuulisuuttimilla pienellä paineella kiireellisimpiä. Viime yönä lämpöä ruiskuttaessa 6-7 astetta, tulevina öinä ruiskuttamista jarruttaa alhaiset lämpötilatkin.
Kunnon tuulisuuttimien pisarakoon takia huonoa peittävyyttä voi parantaa aika paljon tilkalla silwetgoldia. Aika kallis aine, mutta sitä riittää aika pieni loraus ruiskull!seen ;)
-
kelit paranee lämpötilan puolesta mut veikkaampa että alkaa tuulet myös.
Näin se näyttää menevän. Rapsiin ilmestyi kuoriaisia, oikein *****maista, kun jokaisessa on omansa siellä ytimessä rääsimässä olematonta nuppua selväksi. Nyt on sitten tuulista, eikä näytä kovin helposti asettuvan. Täytyy kai tähdätä aamuun jos olisi tyynempää.
-
kelit paranee lämpötilan puolesta mut veikkaampa että alkaa tuulet myös.
Näin se näyttää menevän. Rapsiin ilmestyi kuoriaisia, oikein *****maista, kun jokaisessa on omansa siellä ytimessä rääsimässä olematonta nuppua selväksi. Nyt on sitten tuulista, eikä näytä kovin helposti asettuvan. Täytyy kai tähdätä aamuun jos olisi tyynempää.
Onko kukka-aihe jo muka rapsissa syöntikunnossa ?
-SS-
-
Vai onko kylmiksellä huhtikuun kylvös että on jo 6 lehteä tai enemmän ?
-SS-
-
Eli varmaan rapsikuoriaista ei vielä tarvitsisi ruveta ruiskuttelemaan ? Katsoin Avauntin ohjeesta:
(http://www.viistonninen.com/muut/Avaunt.jpg)
-SS-
-
Mää sanoin olematonta nuppua ;) Mitä ne siellä ytimessä kaivaa ???
-
Tuo avauntin kuva taitaa olla rypsin. Rapsissa ei tule kukkavartta samalla lailla, vaan kuoriaiset iskee heti lehtien sisään. Itsellä varattuna kestaccia alkuun ja sitten mospilania perään. Tsekkaa sinne lehtien sisään, ylittyykö torjuntakynnys.
-
Oottekos ruiskutellu viljoista kirvoja?
-
Tuo avauntin kuva taitaa olla rypsin. Rapsissa ei tule kukkavartta samalla lailla, vaan kuoriaiset iskee heti lehtien sisään. Itsellä varattuna kestaccia alkuun ja sitten mospilania perään. Tsekkaa sinne lehtien sisään, ylittyykö torjuntakynnys.
OK pitänee sitten kaivaa. Mutta tuo on melkoisen riskialtista, kestävät kannat suodattuvat kestacilla ja pyretriineillä varmasti muutamassa ruiskutuskerrassa, sitten alkaa todellinen invaasio; viimeisenä toivona on avaunt tms, jota kuitenkin saa yleensä laittaa vain kerran.
Tätäkö ne tarkoittivat, että rapsi on liian työläs, pitää ruiskuttaa 6 kertaa jopa ? Eihän meikä kerkiä joka ilta tuonne nuuskimaan....hyvä jos kaksi iltaa viikossa ?
-SS-
-
Eli varmaan rapsikuoriaista ei vielä tarvitsisi ruveta ruiskuttelemaan ? Katsoin Avauntin ohjeesta:
-SS-
Ei Avaunttia vielä kannatakaan ajaa. Just niinku Kylmis kirjoitti ne kuoriaiset on siellä alkavan ruusukkeen sisällä, ehkä kuvan 16 haminolla, siellä kun ne kukkavarsiaiheet napostelee, voi vaikuttaa aika paljonkin satoon. Kannattaa laittaa vähän enempi jotain pyretroidia kun lääkäri määrää, loppuu kuoriaisilta varmemmin ruokahalut, eikä niitä naurata niin kovaa tää puuhastelu :D Avauntti sitten kuten kuvassa, viime vaiheessa turvaamaan rypsin/rapsin julmettu haaroituminen ;)
-
Samoilla linjoilla nim. Köntyksen kanssa ,eli vaiheeseen kuvan 16 clamoxsi ja Karate ,sitten avaunt ja booriravinne kuten
kuvassa ,lopuksi Juventtus kukinnan aikaan ,niin eikös näistä Ojalan laskuopilla tule kolme ruiskutuskertaa vai laskinko
väärin?
-
Joo mut tuon vaiheen 16 ja 40 välillä lienee rapsilla useampi ruiskutus, koska on hitaampi kasvurytmissään.
Sitä pitkää nuppuvaihetta tarkoittanevat kun sanovat, että kevätrapsi on työläs ja kallis kasvatettava ?
Eli ruiskutuksia kesäkuun alusta heinäkuulle ? Ennen laitettiin Roxionia, piti tosiaan viikon madot ym. poissa lantulta.
Pyretroidit eivät tarjoa kuin muutaman päivän suojan ?
-SS-
-
Joo mut tuon vaiheen 16 ja 40 välillä lienee rapsilla useampi ruiskutus, koska on hitaampi kasvurytmissään.
Sitä pitkää nuppuvaihetta tarkoittanevat kun sanovat, että kevätrapsi on työläs ja kallis kasvatettava ?
Eli ruiskutuksia kesäkuun alusta heinäkuulle ? Ennen laitettiin Roxionia, piti tosiaan viikon madot ym. poissa lantulta.
Pyretroidit eivät tarjoa kuin muutaman päivän suojan ?
-SS-
No täälläpäin ajavat edelleen roxionia kuulemma. Kirjanpito pitää vain muistaa pitää kunnossa ::)
-
just käytiin josen rapsia tonkimassa jokasessa nupun alussa siä lehtien välissä oli musta musta mönkiäinen parhaassa kolme ,ruiskua ruiskua jois meinaa yli 2t saada
-
just käytiin josen rapsia tonkimassa jokasessa nupun alussa siä lehtien välissä oli musta musta mönkiäinen parhaassa kolme ,ruiskua ruiskua jois meinaa yli 2t saada
Musta kulta antaa, mut kyl se ottaakin... ;D ;D
-
Kiitos köntystämästä, en vielä äestänyt rapsia ylös. Mutta tehoaako Decis Mega tms nyt tässä varhaisvaiheessa vai pitääkö sittenkin ottaa Avaunt käyttöön, siitä jatkaa Mospilaanilla eikös rapsikuoriainen ala olla kestävä tavallisille pyretroideille. Kahta ohjetta on ollut, aloitetaan avauntilla tai lopetetaan sillä. Mutta pyretroideja kaikki pitävät turhana levittää rapsikuoriaista vastaan.
-SS-
-
Kiitos köntystämästä, en vielä äestänyt rapsia ylös. Mutta tehoaako Decis Mega tms nyt tässä varhaisvaiheessa vai pitääkö sittenkin ottaa Avaunt käyttöön, siitä jatkaa Mospilaanilla eikös rapsikuoriainen ala olla kestävä tavallisille pyretroideille. Kahta ohjetta on ollut, aloitetaan avauntilla tai lopetetaan sillä. Mutta pyretroideja kaikki pitävät turhana levittää rapsikuoriaista vastaan.
-SS-
Mavrik tehosi viime suvena hyvin, viime suvena kasvusto oli kuorettumisen takia hyvin eriaikaista, joten päädyin kokeilemaan Mavrikkia pakon sanelemana. Pisimmälle ehtineet kasvit alkoivat jo kellertämään samaan aikaan kun nuoremmissa kasveissa kuoriaispaine oli valtava. On sitä nytkin tonne varattuna...
Osa näistä 'hienoista uusista' aineista on mielestäni ylimainostettuja - toki noissa tehoa on, mutta vastaako teho mainoslauseita kuitenkaan?
-
Eiks ton savikan ruiskutusenergian vois kanavoida viljoihin? Rahallisesti ja ajallisesti luulis tuloksen olevan parempi?
-
Eiks ton savikan ruiskutusenergian vois kanavoida viljoihin? Rahallisesti ja ajallisesti luulis tuloksen olevan parempi?
No joo, ehkä noinkin. Meille tuo rapsi sopii, kun on niin vähän kuivaus-/varastointikapasiteettia.
Muut hyödyt tulee sitten kaupantekijäisinä: mahdollisuus käyttää rapsin sänkeä kasvupeitteisyyteen, viljelykierron monipuolistaminen (yleensä seuraavan vuoden tautiruiskutuksen voi jättää väliin..), hintariskin hajauttaminen (vrt viljan hinta vs rapsin hinta syksylle).
Pitäis vaan olla kaksi leimattua kunnollista ruiskua niin sitten ruiskutuksissa ei tarvitsisi tehdä mitään kompromisseja. Ruiskun pesussa ei toki mene kuin se tunti, mutta joskus se kyllä tuntuu ylimääräiseltä työltä...
-
Eipä oo rypsiä ruiskutettu kun kerran, kuoriaistorjunta. Ainekustannus alimmillaan muutaman euron hehtaarille. Yhtenä vuonna on ruiskutettu kuoriaiset kahteen kertaan. Joskus laitettu Agil/Fusilade ja Matrigonia samalla. En tiiä sitten, olisko tautiruiskutuksesta hyötyä.. Niin, ja ruiskun pesu on ollu huuhtelu 3:n kertaan, vettä suuttimista läpi. Ikinä ei millään pesuaineilla pesty..
-
Kyllä sinne vähintään sen kolme kertaa on ruiskun kanssa mentävä, jos hyvän sadon meinaa saada. Galera, Agil ötökkäaineineen, sekä pahkis-aine sinne täytyy tuutata. Pahkahomemyrkyn voi toki jättää pois, jos on kuiva kesä.
Ja sitä perinteistä örkkimyrkkyä kannattaa aina laittaa vähintään se suurin sallittu määrä, mieluummin vähän enempikin, niillä minimimäärillähän ne resitentit on sinne valikoituneet.
-
Vaikuttaako viilentynyt sää, nytkin vain 10 astetta lämmintä, mitenkä noihin ötököihin? Mitä arvelette, pienentääkö kirppa- ja kuoriaispainetta?
-
Vaikuttaako viilentynyt sää, nytkin vain 10 astetta lämmintä, mitenkä noihin ötököihin? Mitä arvelette, pienentääkö kirppa- ja kuoriaispainetta?
Ei, koska ne ovat suojassa siellä lehtihangassa. Tai lehden alla.
Mutta olen melko varma, että jos nyt illalla menee ruiskuttamaan väkevällä pyretroidilla tai systeemisellä aineella, ja tulee yöhalla, niin se pelto, joka sai ainetta, on hetken päästä kuollut, ja toinen säästyy.
Varsinkin Roxion aikanaan oli täyssurma viljalle, jos vaikka ohrakirppaa ruiskutettiin ja tuli halla.
-SS-
-
Eiks ton savikan ruiskutusenergian vois kanavoida viljoihin? Rahallisesti ja ajallisesti luulis tuloksen olevan parempi?
Pitäis vaan olla kaksi leimattua kunnollista ruiskua niin sitten ruiskutuksissa ei tarvitsisi tehdä mitään kompromisseja. Ruiskun pesussa ei toki mene kuin se tunti, mutta joskus se kyllä tuntuu ylimääräiseltä työltä...
Mullapa on, jos Ehoa voi pitää kunnollisena. Ja kolmatta tehdään. Siihen tulee hissi ja vakaaja.
-SS-
-
Eiks ton savikan ruiskutusenergian vois kanavoida viljoihin? Rahallisesti ja ajallisesti luulis tuloksen olevan parempi?
Pitäis vaan olla kaksi leimattua kunnollista ruiskua niin sitten ruiskutuksissa ei tarvitsisi tehdä mitään kompromisseja. Ruiskun pesussa ei toki mene kuin se tunti, mutta joskus se kyllä tuntuu ylimääräiseltä työltä...
Mullapa on, jos Ehoa voi pitää kunnollisena. Ja kolmatta tehdään. Siihen tulee hissi ja vakaaja.
-SS-
Hyvä, se puomisto pitää sitten noustakin raavaan miehen otsan korkeudelle, jos meinaa pahkahomemyrkkyä tuutata :D
-
Tein pikku kierroksen tiluksilla. Oli kylmä pohjatuuli puhaltanut koiperhoset takaisin sinne etelään, mistä olivat tulleetkin :D
-
Tein pikku kierroksen tiluksilla. Oli kylmä pohjatuuli puhaltanut koiperhoset takaisin sinne etelään, mistä olivat tulleetkin :D
Niin näkyi tehneen, ja ne jotka vielä sinnittelee, saa pölykeuhkon...
Vehnä huutaa mangaania ja rikka-aineita, sama osalla ohriakin. Mietin lähenkö ruiskuttaan mangaania nyt, mutta kyllä tuo tuuli on liikaa, kun pihalle meinaa paleltua ja kaikki irtonainen lähtee liikkeelle. Toki tällaisellakin kelillä ruiskutanut, pieni paine, pötkösuutin, vettä +300l/ha ja 3km/h puomi matalalla. Mutta taidan passata, pelkkää mangaania uskaltas ruiskuttaa ennen seuraavien parin yön halloja...
Tuuleskelee
(http://i7.aijaa.com/t/00270/14185182.t.jpg) (http://aijaa.com/jhGMw2)
-
Samalta näyttää täälläkin... Ensi yölle nollan tuntumassa näyttäisi olevan ennusteen mukaan.
-
Luulisi, että öinen kylmyys hiukan hyydyttäisi kuoriaisten voittokulkua. Ei oikein ole ollut enää resursseja rapsimaalle, kun noi viljatkin täytyisi saada ruiskutettua. Tänä vuonna express+starane. Hiukan epäilin jälkimmäisen mielekkyyttä etukäteen, että kuinkahan lämmöt sitten kesällä riittää, kun alin lämpötilta oli +12 ja niinhän siinä kävi, että vaikeuksia tuli. Eka tankkillinen viime yönä molemmilla, kun lämpötila oli +11. Tuon levityksen jälkeen enää +6, tiputin Staranen pois ja ajoin pelkällä expressolla. Tyyni hetki noin 23.00-03.00 sitten alkoi taas tuulla. On nämä kelit taas haastavia. Olisi kai kumminkin pitänyt ajaa niillä helteillä, eikös ne vioitukset ole hiukan legendaa... ;D
-
Ajatuksena K-trio tooler sekoitus. Toolerrin voi vetää + 5 c ylöspäin miten tuo k-trio kestää kylmää. Ja kuinka pitkään tuo toolerin pitää olla että voi tulla halla jotta ei kaikki v-tuiksi. Tooleri ja swipe meni aamulla ilman kiinnitettä , haittaako pahasti.
Tooleri vaatii kiinnitteen . Entä jos tankkiseos tooler ja K-trio eikö silloinkin kiinnitettä laitettava?
-
Ajatuksena K-trio tooler sekoitus. Toolerrin voi vetää + 5 c ylöspäin miten tuo k-trio kestää kylmää. Ja kuinka pitkään tuo toolerin pitää olla että voi tulla halla jotta ei kaikki v-tuiksi. Tooleri ja swipe meni aamulla ilman kiinnitettä , haittaako pahasti.
Tooleri vaatii kiinnitteen . Entä jos tankkiseos tooler ja K-trio eikö silloinkin kiinnitettä laitettava?
Tooler on hellävaraisimpia rikka-aineita. Mutta korrensääteet ja ehkä öljypohjaiset kiinnitteetkin jotenkin altistavat hallalle.
Ja sellaiset voimakkaanhajuiset petroolipohjaiset kasvinsuojeluaineet, kyllä itse odottelisin hallojen menemistä ohi.
Muutenkin turhan kuivaa rikkakasviaineille.
-SS-
-
Ajatuksena K-trio tooler sekoitus. Toolerrin voi vetää + 5 c ylöspäin miten tuo k-trio kestää kylmää. Ja kuinka pitkään tuo toolerin pitää olla että voi tulla halla jotta ei kaikki v-tuiksi. Tooleri ja swipe meni aamulla ilman kiinnitettä , haittaako pahasti.
Tooleri vaatii kiinnitteen . Entä jos tankkiseos tooler ja K-trio eikö silloinkin kiinnitettä laitettava?
Eikös tooleri purkissa sanota ettei kiinnitettä tarvita jos on seoskumppani, itse olen ajanut 35g tooler + 1-1,5 l mcpa/trio seoksella
-
hitto, tosa kävin kattoon laihoja ja ei ainakaan tänä vuonna tuo classic sx toiminu toivotulla tavalla noihin savikoihin ja pillikkeeseen ja saunakukka senkun porskuttaa.. pitänee käydä ariane hakemassa.
-
Ajatuksena K-trio tooler sekoitus. Toolerrin voi vetää + 5 c ylöspäin miten tuo k-trio kestää kylmää. Ja kuinka pitkään tuo toolerin pitää olla että voi tulla halla jotta ei kaikki v-tuiksi. Tooleri ja swipe meni aamulla ilman kiinnitettä , haittaako pahasti.
Tooleri vaatii kiinnitteen . Entä jos tankkiseos tooler ja K-trio eikö silloinkin kiinnitettä laitettava?
Eikös tooleri purkissa sanota ettei kiinnitettä tarvita jos on seoskumppani, itse olen ajanut 35g tooler + 1-1,5 l mcpa/trio seoksella
Jos yksin ajaa niin kiinnitettä juu mutta jos Tooler K-trio ei puhuta kiinnitteestä mitään.
-
Fenoksit (mcpa, trio yms.) vaatii +12 astetta että toimii...
-
Ens yöksi voi olla tulossa hallaa ja seuraavaksikin... Myrskyä pidellyt viime aikoina ja tarve ois vehnät ruiskuttaa, mangaania huutavat. Mitä jos rohkeasti tänä iltana, mikäli tuuli rauhoittuu, ruiskuttais ration, hiveniä ja vähän typpiliuosta? Muutakin normaalisti mukaan mutta ajas ne myöhemmin, mikäli ehtii. Ennuste lupaa hallaa, ja sen jälkeen rajuja tuulia sekä vesisateita. Alkaa olla kohta koko vuorokaudeksi ruiskutettavaa jonossa ja eniten huolestuttaa tuo mangaanin puute. Satotavoite kova, ja mangaanin puute leikkaa siitä paljon... Ruiskutusvioitus vielä enemmän :-X
-
Tein pikku kierroksen tiluksilla. Oli kylmä pohjatuuli puhaltanut koiperhoset takaisin sinne etelään, mistä olivat tulleetkin :D
Raiskattua riistapellon savikkaa:
Rehurapsi:
(http://i3.aijaa.com/t/00871/14185360.t.jpg) (http://aijaa.com/iF7Z6O) (http://i7.aijaa.com/t/00204/14185359.t.jpg) (http://aijaa.com/mHvsBX)
Rapsi:
(http://i3.aijaa.com/t/00143/14185361.t.jpg) (http://aijaa.com/BHe8bm) (http://i8.aijaa.com/t/00347/14185362.t.jpg) (http://aijaa.com/LSBmrl)
Rehumaissi ei maistu näemmä hyönteisille:
(http://i5.aijaa.com/t/00387/14185363.t.jpg) (http://aijaa.com/kbZnrF) (http://i4.aijaa.com/t/00293/14185364.t.jpg) (http://aijaa.com/SHmFuW)
-
Kiitos asiallisista vastauksista.
-
Suosittelisin käymistä ruiskulla nyt tulevana aamuna mieluummin, näkee sitten onko ollut ankaraa hallaa, on vielä heikko tuuli aamupäivällä. Vuorokauden päästä ei liene enää hallasta vaaraa, tuuli alkaa nousta. Jätin menemättä nyt illalla Karaten kanssa myös, vaikka Proximossa oli rapsikoppiainen lähes joka kasvissa. CL 7130 rapsissa oli kuoriainen noin joka 7. kasvissa, suurimmissa yksilöissä.
-SS-
-
Mahtaako halla tehdä selvää kirpoista ja kuoriasista?
-
Mahtaako halla tehdä selvää kirpoista ja kuoriasista?
Enpä usko hallan poistavan ongelmaa, koska siinä lehtiruusukkeessa ne tuoreet lehdet ovat semmoisessa "rullassa", ja siellä on siis parikin lehteä ja sitten se pieni nipukka - joka siis on varmaankin se kukka-aihe, niin siellä sisällä se puikea musta pieni rapsikuoriainen on, kirpat ei enää muutenkaan ole ongelma, jos kasvulehtiä on.
-SS-
-
Suosittelisin käymistä ruiskulla nyt tulevana aamuna mieluummin, näkee sitten onko ollut ankaraa hallaa, on vielä heikko tuuli aamupäivällä. Vuorokauden päästä ei liene enää hallasta vaaraa, tuuli alkaa nousta. Jätin menemättä nyt illalla Karaten kanssa myös,
-SS-
Saman päätöksen tein, parempi katsoa kuin katua. Viime yönä oli hallan arimmalla pellolla +4.3 astetta maanrajassa. Nyt tuuleskelee enää kevyesti, 2-3m/s. Aamusta katella mikä tilanne, ei enää lupaa yhtä kovaa tuulta, joten voinee ajaa päivälläkin. Ainakaan ei oo liian lämmintä, ilmankosteus toki pieni mutta pienempi paha kuin kylmä, jolloin rikkakasvitkin supussa.
-
Rapsikuoriaisia tänään maksimissaan neljä yhdessä rapsissa.
Pyretriiniä katson iltaan mennessä, jos eivät ole hiljenneet, menen uudestaan
Avauntilla. Avauntin teho kestänee 8-10 päivää. Sitten Biscaya, jonka juuri hain kaupasta.
Jos kaalikoin toukkia tulee paljon, on käytävä siinä välissä vielä Decis Megalla tai
vastaavalla.
Eli ruiskutusohjelma, jonka olen tallettanut viljelyohjelmaan, näyttäisi tähän mennessä:
1. Kestac kirppoja vastaan 20.5
2. Targa Super + Matrigon isoja valvatteja ja ohdakkeita + juolaa 31.5
3. Kestac + Clamox + Foliar Extra Muut rikat ja alkava rapsikuoriaisinvaasio 6.6.
4. Avaunt Rapsikuoriaisten kestäviin kantoihin 10.06
5. Kaalikoit ehkä Kestacilla 15.06
6. Mospilan + booriravinne 20.06
7. Juventus ( ja hiveniä ?)kukkimisen alussa
Ei mitään havaintoa, milloin rapsin kukkiminen alkaisi, olisiko juhannuksena ?
Ei ole rapsi huoleton, ymmärrän nyt hyvin sen syysrapsikisaajan
kommentin, että on liian työläs satoonsa nähden.
Voiko syysrapsi sitten olla helpompi ?
-SS-
-
Sä voit ruiskuttaa vain mospilanin tai biscayan, et molempia samana kesänä.
-
Sä voit ruiskuttaa vain mospilanin tai biscayan, et molempia samana kesänä.
Juu tiedän, pikkupullo Mospilania varattu pohjavesialueelle ja lisäpullo Biscayaa tuli sinne Clamox - pellolle. En itse asiassa nopeasti katsoen huomannut, että Biscayaa ei voi pohjavesialueelle laittaa, siksi toi Mospilan pitää olla.
Eli tehoaineryhmistä kaikista pitäisi olla yksi aine erillisessä ruiskutuksessa eikö. Nyt olisi tarkoitus siis mennä järjestyksessä 3A, 22A ja 4A
3A
Cyperkill
Decis
Sumi Alpha
Karate
Mavrik
4A
Mospilan (pohjavesialueelle)
Biscaya
Calypso
22A
Avaunt
Steward (Ei rapsille)
-SS-
-
Joo, samasta syystä käytin mospilania ja sitä jäi jäljelle, joten ostin lisää. Varmistus vain, ettet tunnusta kauheaa ympäristörikosta. ;D
-
Sanokaas milla aineella voisi turvallisesti ruiskuttaa ohrakasvuston, jos haluaisi säilyttää mahdollisuuden kylvää syysrapsia? Kävin tänään hakemassa XL yhdistelmäpakkauksen (primus xl ja premium classic sx) hankkijalta, mutta aloin nyt kuitenkin miettimään, että onko tuo "turvallinen"? Mainos prosuurissa sanotaan, että vaikuttaa ainoastaan lehtienkautta. Mutta sitten kun kaivelee Tukesin sivuja niin siellä lukee seuraavaa:
"Primus XL ei rajoita seuraavan kasvukauden kasvivalintaa. Jos käsitelty kasvusto
joudutaan hävittämään, on kasvusto äestettävä tai kynnettävä maahan ja odotettava 6
viikkoa, minkä jälkeen voidaan samana kasvukautena kylvää viljaa, maissia tai heinää."
Eli mitenhän on? Jos tuo nyt ei sitten kelpaa niin mitä ainetta voisi käyttää jolla olisi myös tehoa talvehtineisiin saunakukkiin, mataraan ym. suorakylvöpellon ongelmarikkoihin. Mustang Forte olisi kai muuteen ainakin kelpaava, mutta herneelle ja härkäpavulle tulee sitten ainakin 2 vuoden kielto.
-
Jotain listaa "vaarallisista" ruiskutteista.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/05/24/syysrapsin-esikasvin-kasvinsuojelussa-muistettava
-SS-
-
Jotain listaa "vaarallisista" ruiskutteista.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/05/24/syysrapsin-esikasvin-kasvinsuojelussa-muistettava
-SS-
Joo saman löysin googlella. Lähimmäksi liippaa tuo CDQ SX, mutta siinäkin ilmeisesti se toinen aineosa jolla on maavaikutusta on se vaarallisempi.
Kai tuon sitten uskaltaa ajaa. Alkaa vain saunakukat olemaan kohta niin isoja etteivät kaatua. Myös pillikettä oli runsaasti.
Entäs se tautiruiskutus ohralla? Vehnällä ainakin kaikki neuvoo tekemään myöhemmin, mutta ohralla osa mielipiteistä on sitä mieltä, että alkukaudestakin pitäisi ajaa eli jaettuna käsittelynä parempi. Tautia kyllä on, vaikka ei ole ollut edes kosteutta. Samalla lohkolla Streiffiä ja Brage niin Brage tuntuisi hieman vähemmän tautiselta. Streiff taas muuten elinvoimaisemman näköinen.
-
Aikamoista taistelua, mutta rapsinviljelijä ei lepää vaan ruiskuttaa 8) Olen edelleen säästänyt Avaunttia, mutta nyt alkaa kaikki perinteiset linjementit jo olla käytettynä noita kuoriaisia vastaan. Jotain täytyy kyllä vielä keksiä, on niitä niin paljon ja juuri tässä varhaisvaiheessa. Kyllä tossa jää haaromiset haaveeksi, kun koko ajan ollaan kytiksessä, että joko sieltä jotain purtavaa tulisi >:(
Mutta, nyt on tullut uusi jekku....
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_metsa/tuholaisten-torjunta-aineet/tuhohyonteisten-torjunta/plenum-50-wg/
Joko joku on ehtinyt kokeilla? Ajattelin, että jos huomenna oikeasti sataa, niin käyn hakemassa tätä pari kiloa testiin.
-
Aikamoista taistelua, mutta rapsinviljelijä ei lepää vaan ruiskuttaa 8) Olen edelleen säästänyt Avaunttia, mutta nyt alkaa kaikki perinteiset linjementit jo olla käytettynä noita kuoriaisia vastaan. Jotain täytyy kyllä vielä keksiä, on niitä niin paljon ja juuri tässä varhaisvaiheessa. Kyllä tossa jää haaromiset haaveeksi, kun koko ajan ollaan kytiksessä, että joko sieltä jotain purtavaa tulisi >:(
Mutta, nyt on tullut uusi jekku....
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_metsa/tuholaisten-torjunta-aineet/tuhohyonteisten-torjunta/plenum-50-wg/
Joko joku on ehtinyt kokeilla? Ajattelin, että jos huomenna oikeasti sataa, niin käyn hakemassa tätä pari kiloa testiin.
Tehoaineryhmä 9B eli neljäs vaihtoehto kolmen aineen kiertoon. Valitettavasti tuntuu, että alkavat Etelä-Suomessa jo loppua tähän hätään myymälöistä. Mospilaniakin niukasti.
Yliannoksen pyretroidi hidasti rapsikuoriaisen mönkimistä, mutta vain osa oli tipahtanut sieltä ruusukkeesta maahan.
Eli Avaunt kannattaa ottaa nyt heti käyttööön, jatkaa Plenumilla ja siitä Biscayaan / Mospilaniiin. Vaikka ei laskisi työlle mitään, ainekulut taitavat tuossa Plenumissa olla 10 euron yli kuitenkin, eli viisikymppiä neljän ruiskutuksen ohjelmassa menee ötököille, satanen meni Clamoxiin ja muutama kymppi menee vielä hiveniin ja Juventukseen. Eli tonni rapsia on kohta ruiskuteltu tuonne peltoon.
Järkeä, jos tulee 800 kg sato ? Ei.
-SS-
-
Aikamoista taistelua, mutta rapsinviljelijä ei lepää vaan ruiskuttaa 8) Olen edelleen säästänyt Avaunttia, mutta nyt alkaa kaikki perinteiset linjementit jo olla käytettynä noita kuoriaisia vastaan. Jotain täytyy kyllä vielä keksiä, on niitä niin paljon ja juuri tässä varhaisvaiheessa. Kyllä tossa jää haaromiset haaveeksi, kun koko ajan ollaan kytiksessä, että joko sieltä jotain purtavaa tulisi >:(
Mutta, nyt on tullut uusi jekku....
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_metsa/tuholaisten-torjunta-aineet/tuhohyonteisten-torjunta/plenum-50-wg/
Joko joku on ehtinyt kokeilla? Ajattelin, että jos huomenna oikeasti sataa, niin käyn hakemassa tätä pari kiloa testiin.
Tehoaineryhmä 9B eli neljäs vaihtoehto kolmen aineen kiertoon. Valitettavasti tuntuu, että alkavat Etelä-Suomessa jo loppua tähän hätään myymälöistä. Mospilaniakin niukasti.
Yliannoksen pyretroidi hidasti rapsikuoriaisen mönkimistä, mutta vain osa oli tipahtanut sieltä ruusukkeesta maahan.
Eli Avaunt kannattaa ottaa nyt heti käyttööön, jatkaa Plenumilla ja siitä Biscayaan / Mospilaniiin. Vaikka ei laskisi työlle mitään, ainekulut taitavat tuossa Plenumissa olla 10 euron yli kuitenkin, eli viisikymppiä neljän ruiskutuksen ohjelmassa menee ötököille, satanen meni Clamoxiin ja muutama kymppi menee vielä hiveniin ja Juventukseen. Eli tonni rapsia on kohta ruiskuteltu tuonne peltoon.
Järkeä, jos tulee 800 kg sato ? Ei.
-SS-
Ei ne koppikset aina välttämättä heti kuolekaan, liikettä voi olla viikonkin päästä, niitten suu kuulemma halvaantuu, eivätkä enää pysty namistelemaan. Olkaa levollisin mielin kun olette tuutanneet, ainakin 10-päivää :D
-
Ei ne koppikset aina välttämättä heti kuolekaan, liikettä voi olla viikonkin päästä, niitten suu kuulemma halvaantuu, eivätkä enää pysty namistelemaan. Olkaa levollisin mielin kun olette tuutanneet, ainakin 10-päivää :D
Niin tämä koskee noita neonikoitinoideja, pyretroideissa pitäisi tehon olla nähtävissä koppiainen selällään kuolleena - oireena. Jo ne jatkavat mönkimistään pitkään, hyvin todennäköisesti kyseessä on lisääntynyt vastustuskyky pyretroidi-aineiden hajottamisessa, ainakin Etelä-Suomessa. Eikös se ollut ns. metabolinen resistenssi, se nimitys.
Eli nyt kun aloittaa, voisi laittaa Plenum - Avaunt - Mospilan-järjestyksen 6 + 6 + 6 vuorokautta tehoa. Kai se rapsi jo juhannuksen jälkeen heti kukkii ? Tai Avaunt - Plenum - Mospilan, niin kuin Bernerin materiaaleissa. Ruotsissa Plenum kuuluu olevan kirppojen ruiskute.
Koska nämä viime mainitut ovat systeemisiä, varmaan Guardian Air kelpaa suuttimeksi ? Olen laittanut vettä sen 250 litraa, voisi tietenkin kuvitella, että teho olisi väkevänä parempi, mutta minulle kerrottiin, että ei kannata säästää vedessä ?
-SS-
-
Entäs se tautiruiskutus ohralla?
Jos ei kerkiä ajaa kolmen tautiaineen ohjelmaa, ja joutuu jostakin erillisestä ruiskutuksesta tinkimään, niin näyttää siltä, että tähkälletulovaiheen tai jopa tähkäruiskutuksen(vehnä) hyöty on kiloissa suurin.
Samalla täyden annoksen käsittelyllä saadaan paras varmuus siitä, että aineet tehoavat vielä kolmen vuoden päästä, kun tulee taas oikeasti kostea ja sienien täyttämä kasvukausi.
http://www.farmit.net/kevatvehna-syysvehna-ruis-ohra-kaura/2016/06/03/kasvitautitarkkailu-nyt-ajankohtaista
-SS-
-
Entäs se tautiruiskutus ohralla?
Jos ei kerkiä ajaa kolmen tautiaineen ohjelmaa, ja joutuu jostakin erillisestä ruiskutuksesta tinkimään, niin näyttää siltä, että tähkälletulovaiheen tai jopa tähkäruiskutuksen(vehnä) hyöty on kiloissa suurin.
Samalla täyden annoksen käsittelyllä saadaan paras varmuus siitä, että aineet tehoavat vielä kolmen vuoden päästä, kun tulee taas oikeasti kostea ja sienien täyttämä kasvukausi.
http://www.farmit.net/kevatvehna-syysvehna-ruis-ohra-kaura/2016/06/03/kasvitautitarkkailu-nyt-ajankohtaista
-SS-
Olishan se kiinnostavaa tutkia, löytyykö ja kuinka paljon vehnäpullan mutustelijoiden pissistä tautiainejäämiä.
-
Entäs se tautiruiskutus ohralla?
Jos ei kerkiä ajaa kolmen tautiaineen ohjelmaa, ja joutuu jostakin erillisestä ruiskutuksesta tinkimään, niin näyttää siltä, että tähkälletulovaiheen tai jopa tähkäruiskutuksen(vehnä) hyöty on kiloissa suurin.
Samalla täyden annoksen käsittelyllä saadaan paras varmuus siitä, että aineet tehoavat vielä kolmen vuoden päästä, kun tulee taas oikeasti kostea ja sienien täyttämä kasvukausi.
http://www.farmit.net/kevatvehna-syysvehna-ruis-ohra-kaura/2016/06/03/kasvitautitarkkailu-nyt-ajankohtaista
-SS-
Eli onko tämä nyt tulkittavissa niin, että myös ohralla varhainen tautitorjunta on turhaa ja täydet paukut kannattaisi säästää lippulehdelle?
-
Entäs se tautiruiskutus ohralla?
Jos ei kerkiä ajaa kolmen tautiaineen ohjelmaa, ja joutuu jostakin erillisestä ruiskutuksesta tinkimään, niin näyttää siltä, että tähkälletulovaiheen tai jopa tähkäruiskutuksen(vehnä) hyöty on kiloissa suurin.
Samalla täyden annoksen käsittelyllä saadaan paras varmuus siitä, että aineet tehoavat vielä kolmen vuoden päästä, kun tulee taas oikeasti kostea ja sienien täyttämä kasvukausi.
http://www.farmit.net/kevatvehna-syysvehna-ruis-ohra-kaura/2016/06/03/kasvitautitarkkailu-nyt-ajankohtaista
-SS-
Eli onko tämä nyt tulkittavissa niin, että myös ohralla varhainen tautitorjunta on turhaa ja täydet paukut kannattaisi säästää lippulehdelle?
Ei turhaa, mutta jos saat kokonaishyödyn yhdellä B/C - vaiheen ruiskutuksella lisäsatoa vaikka 800 kg ja kolmella A+B+C 950 kg, niin voidaan helposti nähdä, että ruiskutusta kohden se yksi myöhäisempi on tehokkain kompromissi. Satokilpailulohkolle voi olla hyväksi tehdä vielä erillisiä ravinnetäydennyksiäkin.
Kuitenkin joudut pienentämään kerta-annosta ja altistat omalta osaltasi sienitartunnat voimakkaalle valintapaineelle, kestäväksi juuri sitä pienannostelua vastaan. Jos kuivutta on odotettavissa, voit strobiluriiniannostelulla saada kestävyyttä stressiä vastaan, tautitorjuntaan strobiluriinit ovat muuttuneet lähes hyödyttömiksi jo kauan sitten.
-SS-
-
Mutta, nyt on tullut uusi jekku....
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_metsa/tuholaisten-torjunta-aineet/tuhohyonteisten-torjunta/plenum-50-wg/
Joko joku on ehtinyt kokeilla? Ajattelin, että jos huomenna oikeasti sataa, niin käyn hakemassa tätä pari kiloa testiin.
Kokeilen tuota Plenumia heti kun rapsi on sopivalla kasvuasteella. Vältän pohjavesialueelle
laittamista, Avaunt ja Mospilan jäävät sinne. Plenum ja Biscaya ovat sitten se toinen pari.
Muuten, sellaista on näkyvissä, että maatalouskaupan varastot hupenevat näistä
rapsikuoriaisaineista, öljykasvit kun ovat se todellinen hitti vuonna 2016.
Mutta todelllakin, monta mielenkintoista ainetta pääsee kokeilemaan, ja sille, joka
tykkää ruiskuttelusta, on elämä yhtä hupia nyt.
-SS-
-
Mikä tossa Agilin myöhästyneessä käytössä on riskinä? Kukkavarren kasvu on jo alussa mutta olis pakko ajaa kun on hukkakauraa. Kääntyykö rapsin varret solmuun, vai onko kyseessä varoaika?
-
Kuinkas iso suojaetäisyys piti olla kaivosta joka on pellon keskella? Talousvesikaivolla on 30-100m , mutta tuo ei ole käytössa.
-
Mikä tossa Agilin myöhästyneessä käytössä on riskinä? Kukkavarren kasvu on jo alussa mutta olis pakko ajaa kun on hukkakauraa. Kääntyykö rapsin varret solmuun, vai onko kyseessä varoaika?
Varoaika. Ei näyttäisi vikuuttavan kovinkaan helposti. Mikään tähänastisista mitä olet nyt kokeillut, eli Matrigon, Agil, Targa Super, Clamox, ei ole tuonut mitään jälkiä.
Edes juolavehnään tai mataraan.
-SS-
-
Sirkkalehdet myöhäisissä kylvöissä ovat melkoisen repaleiset. Isoja reikiä on ilmestynyt aikaisin kylvöihin jopa teevadin kokoisiin lehtiin. Nyt ovat ruiskuttajat liikkeellä juuri taimettuneilla pelloilla. Parin tuulisen päivän perästä ei välttämättä ole rypsit hyväkuntoisia, jos ei torju.
Rapsikuoriaisia oli eilen aamulla parhaimmillaan 4/kasvia ja maksimiannoksen pyretroidi ruiskutettu. Nyt on Proximossa 1 kpl / 2 kasvia, CL_7130 1 kpl/5 kasvia, melko hitaasti mönkivät ja joitakin kuolleita. Eli Avaunt torjuntakynnys ei ylittynyt vielä. Perjantaina uudestaan Avaunt mahdollisuus, nyt ohran kimppuun.
-SS-
-
Express 50 sx antoi sätkyn avetron kauralle. Vähän nuukahti.
15 g /ha ja kiinnike. Onkohan muilla samanlaista ollut?
-
Express 50 sx antoi sätkyn avetron kauralle. Vähän nuukahti.
15 g /ha ja kiinnike. Onkohan muilla samanlaista ollut?
Oliko pakkasia alkuviikosta? Vehnä otti nokkiinsa lievästi, samoin kaverilla ohrat kun pakkasen jälkeisenä päivänä ajettiin. Näkyvää pakkasvioitusta näissä ei ollut, mutta stressiä kuitenkin. Sen jälkeen onkin tuullut kovasti ja vettäkin tullut lähes 40mm, parempi että rikat katollaan. Kaikki kasvit juroo tässä kylmyydessä, ja väri vaalenee...
-
Express 50 sx antoi sätkyn avetron kauralle. Vähän nuukahti.
15 g /ha ja kiinnike. Onkohan muilla samanlaista ollut?
Oliko pakkasia alkuviikosta? Vehnä otti nokkiinsa lievästi, samoin kaverilla ohrat kun pakkasen jälkeisenä päivänä ajettiin. Näkyvää pakkasvioitusta näissä ei ollut, mutta stressiä kuitenkin. Sen jälkeen onkin tuullut kovasti ja vettäkin tullut lähes 40mm, parempi että rikat katollaan. Kaikki kasvit juroo tässä kylmyydessä, ja väri vaalenee...
Sunnuntaina en uskaltanut ajaa aineita kun lupasi pakkasta. Ajoin sitten heti maanantaina kun alkaa kohta kortta pukkaamaan ei oikein voinut odotella enään ..
-
Express 50 sx antoi sätkyn avetron kauralle. Vähän nuukahti.
15 g /ha ja kiinnike. Onkohan muilla samanlaista ollut?
Oliko pakkasia alkuviikosta? Vehnä otti nokkiinsa lievästi, samoin kaverilla ohrat kun pakkasen jälkeisenä päivänä ajettiin. Näkyvää pakkasvioitusta näissä ei ollut, mutta stressiä kuitenkin. Sen jälkeen onkin tuullut kovasti ja vettäkin tullut lähes 40mm, parempi että rikat katollaan. Kaikki kasvit juroo tässä kylmyydessä, ja väri vaalenee...
Sunnuntaina en uskaltanut ajaa aineita kun lupasi pakkasta. Ajoin sitten heti maanantaina kun alkaa kohta kortta pukkaamaan ei oikein voinut odotella enään ..
Sama täälläkin, maanantaina ajettiin ja ruskeaa tuli ohrien ja vehnien nokkaan. Verranteissakin eli käsittelemättömässäkin värivikaa...
-
Mikä tossa Agilin myöhästyneessä käytössä on riskinä? Kukkavarren kasvu on jo alussa mutta olis pakko ajaa kun on hukkakauraa. Kääntyykö rapsin varret solmuun, vai onko kyseessä varoaika?
Pieni havainto: Selvä vaara myöhästymisestä on , jos juolavehnä on ehtinyt korsiintua. Tehoaa selvästi heikommin silloin. Juola näyttäisi punertuvan voimakkaimmin, kun juolassa on noin kolme - neljä lehteä ?
-SS-
-
Lehtiä - siis Proximo rapsin - on alkanut joku ötökkä nakertaa, jopa 30% lehtialasta on syöty ruotoja myöten.
Avaunt kuulemma tehoaa myös toukkiin, joten laitoin nyt illalla Avauntia noin 170 g/ha. Mukaan 0,25 dl kiinnitettä ja 3 litraa Bortraccia.
Ensi viikon jälkeen sitten kukkanupuille Mospilania, ja mahdollisesti Juventus jo siihen kuormaan. Olen käsittänyt, että Juventuksen teho pahkahomeeseen jää vähäiseksi, jos ei sitä ruiskuta kukinnan alettua. Ei millään viitteisi mennä enää kahta kertaa .... Loppuu kellosta tunnit, kun on muutakin hommaa kuin nuokkua traktorissa tyyntä keliä odotellessa.
-SS-
-
Ehkä kerran vuodessa tulee nukuttua aamu kymmeneen, mutta tänään tuo häverikki tapahtui. Alkaa marssikestävyys olla koetuksella rapsin kanssa. Viime yönä vedin Pleniumit kehiin. Mahtaako tehota siihen hirveenkin? Parissa päivässä, aikamoisessa kuivuudessa Proximo on kasvanut teevadin kokoiset lehdet. Nyt ymmärrän, miksi osa porukkaa on sitä mieltä, että 4kg siementä on tarpeeksi. Tähän ruiskutukseen olisi ehkä voinut jo laittaa Bortrackin mukaan. Mulla on kuitenkin toi Avaunt vielä jemmassa ja luulen, että se menee viikon päästä maihin, niin menköön se Bortrakki silloin mukaan. Pleniumia oli vielä hyvin saatavissa täällä pohjoisen kaupoissa, kun sitä perjantaina hain. Hankkijassa myyjä ihmetteli, että onko rapsi tosiaan niin pitkällä, että kuoriaiset ovat jo kasvuston kimpussa. Mulla ne on olleet varmaan toista viikkoa, vaikea sanoa paljonko ehti vahinkoa tapahtua. Hirvet ja peurat harmittaa taas koko rahan edestä. Ne saisi tappaa kaikki pois.
-
Tosta pilot ultrasta, että on tehnyt aika mukavasti vahinkoa juolalle, sillä ehdolla, että juola ei ole päässyt liian isoksi. Toi litra on tietysti liian vähän, mutta ajattelin, että suoritetaan häirintä ja vedetään syksyllä glyfot talveksi muhimaan. Luulen, että tämä rapsikasvuston sänki jää talvehtimaan. Kokeillaan ensi keväänä pitkästä aikaa lautasmuokkaajalla tehtyä sängen avausta.
-
Hankkijassa myyjä ihmetteli, että onko rapsi tosiaan niin pitkällä, että kuoriaiset ovat jo kasvuston kimpussa. Mulla ne on olleet varmaan toista viikkoa, vaikea sanoa paljonko ehti vahinkoa tapahtua. Hirvet ja peurat harmittaa taas koko rahan edestä. Ne saisi tappaa kaikki pois.
Mielestäni vähän turha stressata ennen kun selviä syöntijälkiä näkyy nupun aluissa. Ainahan niitä kuoriaisia sinne ilmaantuu jo aikaisessa vaiheessa. Omat rapsikokeilut tosin olleet aina keskimäärin ala-arvoisia. Rypsit on saaneet tänä vuonna hyvän alun, kirppojen vähäisyyden ja kelien puolesta.
-
Hankkijassa myyjä ihmetteli, että onko rapsi tosiaan niin pitkällä, että kuoriaiset ovat jo kasvuston kimpussa. Mulla ne on olleet varmaan toista viikkoa, vaikea sanoa paljonko ehti vahinkoa tapahtua. Hirvet ja peurat harmittaa taas koko rahan edestä. Ne saisi tappaa kaikki pois.
Mielestäni vähän turha stressata ennen kun selviä syöntijälkiä näkyy nupun aluissa. Ainahan niitä kuoriaisia sinne ilmaantuu jo aikaisessa vaiheessa. Omat rapsikokeilut tosin olleet aina keskimäärin ala-arvoisia. Rypsit on saaneet tänä vuonna hyvän alun, kirppojen vähäisyyden ja kelien puolesta.
Kasvinsuojelun asiantuntijat sanovat, että tämä varhaisten kukka-aiheiden muodostumisen vaihe on se, jossa satokomponentti muodostuu pääversoon. Vanhaan aikaan luultiin, että kukkiva kasvusto on suurimmassa vaarassa, nyt ei enää taida saada ötököitä ruiskuttaa kukkivilla öljykasveilla.
Nytkin on näkynyt kahta linjaa, erittäin myöhäisiä kylväjiä, useamman sukupolven taitajia, niitäkin on täällä päin, kylvökset ovat tuoreilla mailla hyviä, ja tuntuu, että kirpat ötökät eivät kiusaa, mutta kuivilla töyräillä on taaskin täysin paljasta. Se on myöhäisen kylvön kirous tämmöisenä vuonna. Meillä kun on sitä töyrästä enemmälti, aika vähän jotakin kosteampaa nurkkaa. Mutta nämä konkarit kyllä kulkevat harmailla ja paljailla kylvöpelloilla sumupilvi perässä, lähes joka ilta. Että kyllä ruiskutustarvetta nähtävästi on myöhäisissäkin kylvöissä. Sitten varkain on pelto keltainen ja kolmitonnari puimurissa sitten syksyllä.
Jos me Kylmiksen kanssa opittaisiin lopulta edes se, miksei kasva. Ei varmaan meidän ikä riitä sitten sen seuraavan asian oppimiseen, miten sitä jättisatoa tulisi... ***itseironinen hymiö***
Aikaisia kylvöksiä selvästi kiusataan enemmän, tulee reikää, syötyjä lehtiä, keskiruusukkeessa todella näkyy pureksintajälkiä. Mutta itse olen sitä mieltä, että en kylväisi mitään kevätkylvöistä nyt kesäkuun alussa, ei se öljykasvikaan tuolla kuivassa pölyssä miksikään tulisi. Olen rastittanut K-viljelyohjelman kevätöljykasviruiskutuksia, ja joka rasti tähän mennessä on löytänyt paikkansa. Sitä täyskukinnan alun Juventusta - tai Amistaria hiukan arastelen.
Niin , ja nämä pohdinnat eivät koske kosteaa Pohjanmaan tropiikkia, missä kylvöaikaikkuna on ihanteellisen tuore ja itämisherkkä koko kesän.
-SS-
-
Joo viimme myrskyssä pudotti 48 mm. vettä ,kaikki otettiin säätökaivoilla talteen ,jos sattuu kuivaa tulemaan.
Tuohon kylvöaikapohdintaan rypsillä ,niin täällä Pohjois-pohjanmaalla näyttää toimivan ,että heti kylvöön kun
pelto kylvökunnossa ,kuten tänä keväänä rypsi maahan 23,05 ja näyttäisi ensimmäinen ruiskutus sattuvan tulevalle viikolle.
-
Mikähän Ariane S:ssä on syynä, että aine olis ruiskutettava ennen korrenkasvun alakua? Viottaako? Ei nyt paljoo oo vielä kortta, jos huomenna sais ruiskutettua..
-
Myös kasvinsuojelu minimipanostuksella, aikaisemmilta vuosilta varastoon jääneet aineet inventoitu ja suunniteltu mitä voi yhdistää ja laskettu mikä erä riittää millekin lohkolle. Aika tasan näyttää saavan jämät tyhjennettyjä..
-
Kannattaako ruiskuttaa Danadimia, joka on ollut talven kylmässä? Ei merkitystä ku toiminta perustuu hajuun
-
Höpöhöpö. Savimaa halkeilee täällä kuivuuttaan. Niistä halkeamista rypsi silti sinnikkäästi ponnistaa.
-
Eilen oli taas kaalikoit liikkeellä, jos yhtä isolla porukalla ovat myös kuoriaset ni huh huh...
-
Eilen oli taas kaalikoit liikkeellä, jos yhtä isolla porukalla ovat myös kuoriaset ni huh huh...
No voi hellanjestas ,pitäähän linnuille ruokaa olla ,ötökät kuuluu terveeseen luontoon ,näkyy viljan oraissa olevan
paljon leppäpirkkoja ,että olkaapa tarkkana jotta ylittyykö tuomikirvojen torjuntakynnys , varsinkin kun niissä
tutkakuvissa näkyneet olivat etupäässä viljalle vaarattomia lehtikirvoja.
-
Eilen oli taas kaalikoit liikkeellä, jos yhtä isolla porukalla ovat myös kuoriaset ni huh huh...
Täältä siirtyvät karkuun...
Amazooni tuuttasi lopullisen ratkaisun liikkeelle...
https://www.youtube.com/watch?v=1vnu0qhMmQ8
-
Eilen oli taas kaalikoit liikkeellä, jos yhtä isolla porukalla ovat myös kuoriaset ni huh huh...
Täältä siirtyvät karkuun...
Amazooni tuuttasi lopullisen ratkaisun liikkeelle...
https://www.youtube.com/watch?v=1vnu0qhMmQ8
Oletko miettinyt, onko kertomiesi satotasojen kituliaan kehityksen takana ollut jokin ruiskutusten rytmityksen virhe, kylvöaikavirhe vai ravinnepuutos. Alkaa nimittäin hirvittää laittaa avaunteja ja mospilaaneja saati plenumeja ovat satasen litra jotain hinnaltaan, sitten jos saa sen kahdeksansataa kiloa rapsia en uskalla edes katsoa enää kaupanlaskuja vedän viivakoodilla silmät kiinni.
Apulantaakaan ei oikein osaa arvioida, olisiko 110 kg typpeä, viherlannoitus on pohjalla rikkipitoinen vähäfosforinen Y-lannos arveluttavan korkealla fosfori- ja ph-tasolla toimitaan, ei pitäisi olla kyntöanturaa. Mutta kuivaa on.
-SS-
-
Eilen oli taas kaalikoit liikkeellä, jos yhtä isolla porukalla ovat myös kuoriaset ni huh huh...
No voi hellanjestas ,pitäähän linnuille ruokaa olla ,ötökät kuuluu terveeseen luontoon ,näkyy viljan oraissa olevan
paljon leppäpirkkoja ,että olkaapa tarkkana jotta ylittyykö tuomikirvojen torjuntakynnys , varsinkin kun niissä
tutkakuvissa näkyneet olivat etupäässä viljalle vaarattomia lehtikirvoja.
Juu, ei oo kirvoja näkynyt ei, leppekerttuja kyllä. Luomutorjuntaa, ei tartte pruutailla :) ...Ainakaan vielä, viimeiset kylvökset taitaa saada kirvoja niskaansa. Pakkannen ja kylmä jakso kuritti mukavasti kirvojakin, ainoa positiivinen puoli.
-
Oletko miettinyt, onko kertomiesi satotasojen kituliaan kehityksen takana ollut jokin ruiskutusten rytmityksen virhe, kylvöaikavirhe vai ravinnepuutos. Alkaa nimittäin hirvittää laittaa avaunteja ja mospilaaneja saati plenumeja ovat satasen litra jotain hinnaltaan, sitten jos saa sen kahdeksansataa kiloa rapsia en uskalla edes katsoa enää kaupanlaskuja vedän viivakoodilla silmät kiinni.
Enkös minä ole käynyt nämä vastoinkäymiset täällä läpi aika kattavasti. Ruiskutuksen rytmitysteoria on kyllä uusi käsite. Ei oo mielestäni mahdollinen satotason pudottaja. Kylvöaikavirhettä on esiintynyt ainakin 2009, kun kylvin toukokuun viimeisinä päivinä, vähän niinkuin kirjoissa opetetaan. Toiset kylvi täällä pari viikkoa aikaisemmin. Lopputulos oli, että toisilla rypsi alkoi kukkia juhannuksen jälkeen miedoissa keleissä ja kukinta kesti pitkään. Meikäläisen perässä tuleva kasvusto meinasi nuukahtaa heinäkuun pahimmilla helteillä, sade oli ihan parista päivästä kiinni. Lopputulos se 1500kg/ha. Tästä viisastuneena lopetin sen myöhään kylvämisen. Paitsi viime vuonna ja se oli yksi monista virheistä sille kaudelle. Olisi pitänyt jättää rapsi pussiin ja vaihtaa rypsiin. Sekään ei olisi poistanut sitä virhettä, että tuo lohko ei ollut kunnollisessa kasvukunnossa, onnettoman talven jälkeen. Olisi vaatinut edellisenä syksynä kynnön, että kesäkuun sateet eivät olisi vahingoittaneet kasvustoa. Tänä vuonna on lohkolla hiukan boorin puutosta, mutta sitä varten on ostettuna Yaran hivenlitkua, toivottavasti se auttaa. Myrkkykustannus vaihtelee vuosien mukaan. Tämä taitaa olla eka kerta, kun on kaksi arvokasta mömmöä mukana. Mielestäni kuoriaisongelma on kuitenkin keskimääräistä pahempi, mutta en aio syöttää niille paskiaisille tulevaa ennätyssatoa, joten valinta on aika helppo. Vaikka kustannuksia kertyy, niin vasta puintien jälkeen pystytään tekemään lopullisia laskelmia. Mun mielestäni nyt on väärä hetki alkaa lyödä liinoja kiinni, jos kasvusto muuten on lupaava.
-
Tekisi mieli tarttua kuokkaan ja alkaa kiertää peltoja. Ottais nuo muutamat näkyvät isot saurakukat ja ohdakkeet alas kuokkimalla ennen kuin pääsevät leviämään. Pari päivää ja pellot olisivat puhtaat kun ruiskutus tehoaa pienempiin kasveihin.
Mutta kun ei millään kehtaa mennä kuokan kanssa pellolle, ikäiseni nuoret viljelijät kuolisivat nauruun ja kuvaisivat touhun youtubeen jota levitetteäisiin hauskojen videoiden ketjuissa.
-
Ratioo annoin kauroille aamulla, mutta nythän mä hokasin, että kiinnite jäi pöntöstä pois...Jännä nähdä tehoaako toi nyt sitte ollenkaan.
-
Tekisi mieli tarttua kuokkaan ja alkaa kiertää peltoja. Ottais nuo muutamat näkyvät isot saurakukat ja ohdakkeet alas kuokkimalla ennen kuin pääsevät leviämään. Pari päivää ja pellot olisivat puhtaat kun ruiskutus tehoaa pienempiin kasveihin.
Mutta kun ei millään kehtaa mennä kuokan kanssa pellolle, ikäiseni nuoret viljelijät kuolisivat nauruun ja kuvaisivat touhun youtubeen jota levitetteäisiin hauskojen videoiden ketjuissa.
Kyllä mää perkasin viime kesänä rapsipellosta saunakukkaa pois ihan mekaanisesti repimällä kasvit juurineen maasta. Monena iltana sitä tuli tehtyä, kohtuullisesti onnistui, kaikkia en jaksanut kaapia, mutta ei ainakaan puidessa tuntunut olevan ongelmaa, enkä ole havainnut tälle vuodelle ongelmia tuolla lohkolla. Niin, mutta mää olenkin jo vanha äijä 8)
-
Paljonkohan Yara Bortrackissa eli boorilannoitteessa on imeytymisaika? Sateet olisi tulossa puolen yön aikaan. Täytyisi ennen sitä käydä vetämässä toi hiven kehiin. Sateista on ainakin neljä päivää ja olen sitä mieltä, että tämä tulee antamaan kasvustoille melkoiset buuuustit.
-
Paljonkohan Yara Bortrackissa eli boorilannoitteessa on imeytymisaika? Sateet olisi tulossa puolen yön aikaan. Täytyisi ennen sitä käydä vetämässä toi hiven kehiin. Sateista on ainakin neljä päivää ja olen sitä mieltä, että tämä tulee antamaan kasvustoille melkoiset buuuustit.
Nyt kun rivit ovat ummessa ja usea kerros lehtiä päällekkäin eiköhän se imeydy. Laitoin bortracin jo viikonloppuna. Typpiliuosta tms sitten juuri ennen kukkimista. Ehkä myös hiveniä lisää.
-SS-
-
Tekisi mieli tarttua kuokkaan ja alkaa kiertää peltoja. Ottais nuo muutamat näkyvät isot saurakukat ja ohdakkeet alas kuokkimalla ennen kuin pääsevät leviämään. Pari päivää ja pellot olisivat puhtaat kun ruiskutus tehoaa pienempiin kasveihin.
Mutta kun ei millään kehtaa mennä kuokan kanssa pellolle, ikäiseni nuoret viljelijät kuolisivat nauruun ja kuvaisivat touhun youtubeen jota levitetteäisiin hauskojen videoiden ketjuissa.
Kyllä mää perkasin viime kesänä rapsipellosta saunakukkaa pois ihan mekaanisesti repimällä kasvit juurineen maasta.
Täällä toinen pellonkitkijä, mutta vain saunakukkia rypsipellosta. Mutta ei todellakaan kuokalla vaan ylösvetämällä. Viljapellosta saunakukat ja ohdakkeet katoavat kyllä helpomminkin kuin kitkeämällä. Eihän siinä tarvitse tehdä muuta kuin etsiä sopiva aine, lukea ohjeet ja vielä ymmärtää sekä myös tehdä niiden mukaan... Tai jos tuotakin helpommalla haluaa päästä niin kysymällä vaikkapa maatalousnäyttelyssä myrkkyfirman osastolta neuvoa.
-
nyt tulee sitten toivottua vettä. osa kasvustoista suorastaan huutaa sitä vaikka viime sateen jäljetkin näkyvät vielä monella lohkolla.
tänään tuli ajettua jo aikaisille ohirlle terpalit etteivät ehdi sadejakson aikana tähkälle. ne on aika vahvoja. jokirannan notkossa pakkanen puri viljoja ja värit on hieman kellertäviä. keltaista on muutenkin paljon maakunnassa erinäisistä syistä. paljon on liian sateen pilaamaa ja tiivistynyttä maata, itsellä myös.
eilen illalla ajoin kuoriaiset avauntilla. tiistain aikana ne lisääntyivät todella runsaasti. n. 400 ha tullu jo vedettyä tankkia perässä. rikkaruohokierros on vielä kesken viimeisten kylvöjen osalta ja toinen rapsinkylvö saanut vasta galeran, joten eiköhän tässä okraan saakka saa painaa. lämmintä lupaa sateen päälle, kasvukausi etenee kohtuullisen hyvissä merkeissä.
-
Toivottavasti ei sada liikaa, suorakylvetyt ohrat muuten kellastuu. Toisaalta, ekat 20 mm solahtaa vaivatta isoihin halkeamiin savipellossa.
-
Tuon rapsin osalta Avaunt näkyy pitäneen kuoriaiset poissa viikonlopusta lähtien. Mutta pitääkö nyt kiirehtiä sitä neonikoitinoidia esim Mospilania et al laittamaan, koska kukkavarsia on jo ?
Proximo tekee minikokoisiinkin yksilöihin sen kukkavarren, nämä ovat venyneet kuin rehukaali samassa pellossa aikanaan.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_160615A.jpg)
Yleiskuva on savikan tähdittämä. Matrigon ei tehonnut mitenkään, eikä aineita taida olla muita sallittuja pohjavesialueella. Juola on kyllä Agilin kiusaamana nuutunut.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_160615B.jpg)
-SS-
-
Matrigonia savikkan torjuntaan? Ei ole koskaan toiminut. Kuka tällaista on neuvonut?
-
hups heijaa! kylläpä alko savikka vaalentua kun ruuttasin ohjeen mukaan premium classicia.. kiva, tietääkö kukaan varoajasta?
-
Matrigonia savikkan torjuntaan? Ei ole koskaan toiminut. Kuka tällaista on neuvonut?
Kyllähän tuo selvä on, että savikkaan ei tehoa. Mutta pohjavesialueelle ei ollut muuta leveälehtisten rikkojen torjuntaan tarkoitettua valmistetta. Isot valvatit ja ohdakkeet ja osin muutama voikukka saivat kyytiä. Saunakukat jäivät kääpiöiksi, joten ei se kallis aine täysin hyödyttömäksikään jäänyt. Eli kukaan ei ole edes väittänyt, että savikkaan olisi luvattu tai savikkaan olisi pyritty saamaan vaikutusta. Totesinpahan vaan, että teho oli täsyin toimimaton, lihoivat vaan.
Glamoxit, Galerat, Butisanit, Devrinolit et al kaikissa on pohjavesirajoitus.
Harvasti nuo rapsiseireenit kertovat pohjavesialueen haasteista öljykasviviljelyssä. Jossakin vaiheessa varmaan olisi kokeiltava Clearfield rypsiä ja puolikasta Expressiä.
-SS-
-
Joko SS saa hiveniä taivaalta?
-
Joko SS saa hiveniä taivaalta?
Niukasti, niukasti, oli muuten aika hektinen päivä eilen paikkakunnalla, jokainen kynnelle kykenevä viiletti erilaisilla levittimillä ympäri kylää, apulantaa siirtyi tonneittain kasvustoon.
-SS-
-
Täällä toinen pellonkitkijä, mutta vain saunakukkia rypsipellosta. Mutta ei todellakaan kuokalla vaan ylösvetämällä. Viljapellosta saunakukat ja ohdakkeet katoavat kyllä helpomminkin kuin kitkeämällä. Eihän siinä tarvitse tehdä muuta kuin etsiä sopiva aine, lukea ohjeet ja vielä ymmärtää sekä myös tehdä niiden mukaan... Tai jos tuotakin helpommalla haluaa päästä niin kysymällä vaikkapa maatalousnäyttelyssä myrkkyfirman osastolta neuvoa.
Olen kyllä käynyt isoja saunakukkia kiskomassa viljapellostakin, taisi jonkun kultivoinnin jäljiltä ollut selvinyt yksittäisiä, halvemmalla pääsee kun käy hoitelemassa isot mekaanisesti niin selviää normiaineilla lopuista rikkakasveista.
-
hups heijaa! kylläpä alko savikka vaalentua kun ruuttasin ohjeen mukaan premium classicia.. kiva, tietääkö kukaan varoajasta?
Varoaika mihin? Muistaakseni sai korjata kokoviljana 14 vrk ruiskutuksesta...
-
Juuei ollutkaan ihan ongelmaton se rapsipelto. Kävin aamupäivällä Clearfield - pellolla, ja se oli ihan Clear. Mutta Proximo-saralla olikin kasvu pitemmällä ja siellä olikin öhtiäisiä oikein paljon:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_170616D.jpg)
Ja ruiskua kun äskön lähdin valjastamaan, alkoikin jo priiskaloida. Pihkura sentään. Sinnekö meni. Se musta kulta. Toisen mustan suihin.
-SS-
-
Älä välitä, kukkimisen aikaan saat antaa noille oikeen isän kädestä, muuten littujen määrä puolittuu....
-
Mulla on proximossa myös kuoriaisia yllättävän paljon vaikka avauntista vain muutama päivä. Kukkii ensi viikon alussa saas nähdä ehtiikö/joutuuko vielä ajamaan pyretroidilla kerran.
-
Niin Mospilania / Biscayaa saa antaa viimeistään silloin kun pääverson kukkia on tertun alimmassa osassa ja sivuversot ovat nupulla alkamassa kukintaa. BBCH 64.
Nyt ollaan BBCH 55-57, jos oikein tulkitsin.
(http://www.viistonninen.com/muut/BBCH_170616A.jpg)
Karatea pitänee lisätä jonkin verran kaalikoita ja kaalikärpästä varten. Eli ruiskutus yöllä. Jos tulee 50 mm ukkoskuuro, onkin melko kurahommaa se ruiskuttaminen. Nyt pari tuntia sitten olisi jo ollut mahdollista ajaa ilman savirullaa pyörissä, joku jo olikin käynyt viljapellossa ja oli asfaltilla tonni kuraa joo.
Ei ole rapsi sivutoimiviljelijän juttu, se on tuntipeliä kun öhtiäinen vie.
Ei koske hitaampia Pohjanmaan asukkaita.
-SS-
-
Onhan tää poikkeuksellisen kaamee kasvukausi noitten kuoriaisten suhteen. Viime vuonna oli kylmää ja alun märkyydestä huolimatta kuivahkoa.
Nyt on subtrooppiset kasvuolosuhteet ja ötökät viettää aikansa orgioissa. Kasvitauditkin tykkää tästä kelistä.
Aineksia huippusatoihin on ainakin täälläpäin, kasvukausi etenee lähes oppikirjan mukaan muutamaa vesivahinkoaluetta lukuunottamatta. Nyt on ruiskutuksista viimiset tonnit kiinni...
-
Toissaehtoona myös avaunttia peltoon... jospa maanantaina maa kantaisi säälillisesti niin pitää silloin käydä tappamassa kuoriaiset mavrikilla.
Todennäköisesti jotain kellertävää saattaa silloin jo näkyä pisimmälle kehittyneissä, iltakymmenen jälkeen sitten.
-
Juuei ollutkaan ihan ongelmaton se rapsipelto. Kävin aamupäivällä Clearfield - pellolla, ja se oli ihan Clear. Mutta Proximo-saralla olikin kasvu pitemmällä ja siellä olikin öhtiäisiä oikein paljon:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_170616D.jpg)
Ja ruiskua kun äskön lähdin valjastamaan, alkoikin jo priiskaloida. Pihkura sentään. Sinnekö meni. Se musta kulta. Toisen mustan suihin.
-SS-
Reilu parin tunnin viive sateessa, nyt priiskaloi täälläkin.
Sinne meni avauntit, agilit ja galerat, jos joku sattu käymään leveälehtistä kultakasvia hoivaamassa iltasella...
-
Paljonkohan Yara Bortrackissa eli boorilannoitteessa on imeytymisaika? Sateet olisi tulossa puolen yön aikaan. Täytyisi ennen sitä käydä vetämässä toi hiven kehiin. Sateista on ainakin neljä päivää ja olen sitä mieltä, että tämä tulee antamaan kasvustoille melkoiset buuuustit.
Joo, soittelin tuonne kädettömien neuvontapalveluun ja sieltä kerrottiin, että hivenlannoitteet imeytyvät yleensä nopeasti. Boorilla on vielä se hyvä ominaisuus, että se on maavaikutteinen. Niinpä mahdollinen sateen huuhtouma ei mene hukkaan, vaan vaikutusta tulee juuriston kautta. Näillä ohjeilla ruiskuttelin noin 6h ennen sateen alkamista. Boorin liukenevuus säiliössä oli hyvä, paljon parempi kuin Mancozin tai Gramitrel tuotteilla.
-
Paljonkohan Yara Bortrackissa eli boorilannoitteessa on imeytymisaika? Sateet olisi tulossa puolen yön aikaan. Täytyisi ennen sitä käydä vetämässä toi hiven kehiin. Sateista on ainakin neljä päivää ja olen sitä mieltä, että tämä tulee antamaan kasvustoille melkoiset buuuustit.
Joo, soittelin tuonne kädettömien neuvontapalveluun ja sieltä kerrottiin, että hivenlannoitteet imeytyvät yleensä nopeasti. Boorilla on vielä se hyvä ominaisuus, että se on maavaikutteinen. Niinpä mahdollinen sateen huuhtouma ei mene hukkaan, vaan vaikutusta tulee juuriston kautta. Näillä ohjeilla ruiskuttelin noin 6h ennen sateen alkamista. Boorin liukenevuus säiliössä oli hyvä, paljon parempi kuin Mancozin tai Gramitrel tuotteilla.
Mulla jäi rikkilannos levittämättä, kun ei ole kantta levittimessä, ja sade alkoi, ajoin takasin vajaan. Bortracin laitoin onneksi jo viikko sitten. Nyt sitten väkisin ajettavaan viimeiseen Mospilaniin vaikka typpiliuosta ja Solatrelia niin paljon kuin sielu sietää, jos auttaisi vielä hiukan. Mut aloin kyllä tuumia, et mitä ihmettä noilla hivenillä tekee, kun kasvusto päältä päin on kuin kasvuhormoonia saanutta rehukaalia ja syvänvihreää väriltään, ja sitten pahkahome ja muut ötökät vievät sadon ? Onko rapsi täysin kyvytön käyttämään maaperän hivenainevarastoa hyväkseen ?
-SS-
-
Todettuun tarpeeseen on käyttöohjeissa maininta. Mulla on tolla lohkolla hiukan boorinpuutetta, enkä ajatellut riskeerata. Yleisesti ottaen boori oli pudonnut yllättävän paljon viimeisissä maanäytteissä. Vertasin tilannetta aikaisempiin 2000-luvun näytteisiin ja aiemmin tilanne on pysynyt vakaana. Ainoa muutos keskipitkällä aikavälillä on se, että öljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon. Herää kysymys onko tämä öljykasvien viljely ollut se päätekijä, joka vie boorin pellosta. Boori on erittäin kiusallinen siinä mielessä, että sitä on vaikea saada lisäämällä säilymään pellossa. Kestoaika on vain tämä ruiskutuskausi. Luulen, että otan tästä lähin vakiotoimenpiteeksi boorin ajamisen öljykasville, jospa se säästäisi maan omia boorivarantoja.
-
Joo, soittelin tuonne kädettömien neuvontapalveluun ja sieltä kerrottiin
Nii onko tämä nyt se Neuvo2020 vai oletko jokin VIP asiakas johonkin virmaan. Toisaalta, voiko niitä syyttää korvausvaatimuksen kera, jos tulee vain 700 kg 800:n sijasta ?
-SS-
-
Todettuun tarpeeseen on käyttöohjeissa maininta. Mulla on tolla lohkolla hiukan boorinpuutetta, enkä ajatellut riskeerata. Yleisesti ottaen boori oli pudonnut yllättävän paljon viimeisissä maanäytteissä. Vertasin tilannetta aikaisempiin 2000-luvun näytteisiin ja aiemmin tilanne on pysynyt vakaana. Ainoa muutos keskipitkällä aikavälillä on se, että öljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon. Herää kysymys onko tämä öljykasvien viljely ollut se päätekijä, joka vie boorin pellosta. Boori on erittäin kiusallinen siinä mielessä, että sitä on vaikea saada lisäämällä säilymään pellossa. Kestoaika on vain tämä ruiskutuskausi. Luulen, että otan tästä lähin vakiotoimenpiteeksi boorin ajamisen öljykasville, jospa se säästäisi maan omia boorivarantoja.
hivenravinteiden pysyvyys pellossa ja lannoitus on enemmän näitä uskonasioita. 2001 otin maanäytteistä kaikki hivenet ja pääsääntöisesti punaisella oli kaikki. Aloin käyttämään keväisin hivenillä terästettyjä lannoitteita, joku kymppi tonnilta on kulunut vuosittain näihin lisäkuluja. Nyt otin taas analyysit ja kaikki arvot ovat nyt edellisiä alempia. PH:n nousu voi selittää jotain, mutta mm mangaanissa tuokin eliminoidaan.
hermostuksissani jo kävin selaamassa hivenlehtilannoitteita, mutta taitaa olla viljalle turhaa... nyt ainakaan eivät kärsi mistään
-
Joo, soittelin tuonne kädettömien neuvontapalveluun ja sieltä kerrottiin
Nii onko tämä nyt se Neuvo2020 vai oletko jokin VIP asiakas johonkin virmaan. Toisaalta, voiko niitä syyttää korvausvaatimuksen kera, jos tulee vain 700 kg 800:n sijasta ?
-SS-
K-maatalouden neuvontapalvelu, numero siinä viljelyohjelmakirjan kannessa.
-
Todettuun tarpeeseen on käyttöohjeissa maininta. Mulla on tolla lohkolla hiukan boorinpuutetta, enkä ajatellut riskeerata. Yleisesti ottaen boori oli pudonnut yllättävän paljon viimeisissä maanäytteissä. Vertasin tilannetta aikaisempiin 2000-luvun näytteisiin ja aiemmin tilanne on pysynyt vakaana. Ainoa muutos keskipitkällä aikavälillä on se, että öljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon. Herää kysymys onko tämä öljykasvien viljely ollut se päätekijä, joka vie boorin pellosta. Boori on erittäin kiusallinen siinä mielessä, että sitä on vaikea saada lisäämällä säilymään pellossa. Kestoaika on vain tämä ruiskutuskausi. Luulen, että otan tästä lähin vakiotoimenpiteeksi boorin ajamisen öljykasville, jospa se säästäisi maan omia boorivarantoja.
hivenravinteiden pysyvyys pellossa ja lannoitus on enemmän näitä uskonasioita. 2001 otin maanäytteistä kaikki hivenet ja pääsääntöisesti punaisella oli kaikki. Aloin käyttämään keväisin hivenillä terästettyjä lannoitteita, joku kymppi tonnilta on kulunut vuosittain näihin lisäkuluja. Nyt otin taas analyysit ja kaikki arvot ovat nyt edellisiä alempia. PH:n nousu voi selittää jotain, mutta mm mangaanissa tuokin eliminoidaan.
hermostuksissani jo kävin selaamassa hivenlehtilannoitteita, mutta taitaa olla viljalle turhaa... nyt ainakaan eivät kärsi mistään
15 vuotta ajettu joka vuosi hivenlisällä varustettua apulantaa peltoon ja lopputuloksena viljavuusarvot pudonneet. Mielenkiintoinen tilanne. Soittaisin tässä vaiheessa Yaralle ja kysyisin mitä tehdään. Mites lannoitus suhteessa satotasoihin, onko pellosta lähtenyt jyvien mukana enemmän ravinteita kuin apulannan myötä sinne on annettu.
-
Todettuun tarpeeseen on käyttöohjeissa maininta. Mulla on tolla lohkolla hiukan boorinpuutetta, enkä ajatellut riskeerata. Yleisesti ottaen boori oli pudonnut yllättävän paljon viimeisissä maanäytteissä. Vertasin tilannetta aikaisempiin 2000-luvun näytteisiin ja aiemmin tilanne on pysynyt vakaana. Ainoa muutos keskipitkällä aikavälillä on se, että öljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon. Herää kysymys onko tämä öljykasvien viljely ollut se päätekijä, joka vie boorin pellosta. Boori on erittäin kiusallinen siinä mielessä, että sitä on vaikea saada lisäämällä säilymään pellossa. Kestoaika on vain tämä ruiskutuskausi. Luulen, että otan tästä lähin vakiotoimenpiteeksi boorin ajamisen öljykasville, jospa se säästäisi maan omia boorivarantoja.
hivenravinteiden pysyvyys pellossa ja lannoitus on enemmän näitä uskonasioita. 2001 otin maanäytteistä kaikki hivenet ja pääsääntöisesti punaisella oli kaikki. Aloin käyttämään keväisin hivenillä terästettyjä lannoitteita, joku kymppi tonnilta on kulunut vuosittain näihin lisäkuluja. Nyt otin taas analyysit ja kaikki arvot ovat nyt edellisiä alempia. PH:n nousu voi selittää jotain, mutta mm mangaanissa tuokin eliminoidaan.
hermostuksissani jo kävin selaamassa hivenlehtilannoitteita, mutta taitaa olla viljalle turhaa... nyt ainakaan eivät kärsi mistään
15 vuotta ajettu joka vuosi hivenlisällä varustettua apulantaa peltoon ja lopputuloksena viljavuusarvot pudonneet. Mielenkiintoinen tilanne. Soittaisin tässä vaiheessa Yaralle ja kysyisin mitä tehdään. Mites lannoitus suhteessa satotasoihin, onko pellosta lähtenyt jyvien mukana enemmän ravinteita kuin apulannan myötä sinne on annettu.
Siinähän se vastaus. Yaranmies käskee vaan ostamaan lisää.... Hyvällä katteella.. ;D
-
Todettuun tarpeeseen on käyttöohjeissa maininta. Mulla on tolla lohkolla hiukan boorinpuutetta, enkä ajatellut riskeerata. Yleisesti ottaen boori oli pudonnut yllättävän paljon viimeisissä maanäytteissä. Vertasin tilannetta aikaisempiin 2000-luvun näytteisiin ja aiemmin tilanne on pysynyt vakaana. Ainoa muutos keskipitkällä aikavälillä on se, että öljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon. Herää kysymys onko tämä öljykasvien viljely ollut se päätekijä, joka vie boorin pellosta. Boori on erittäin kiusallinen siinä mielessä, että sitä on vaikea saada lisäämällä säilymään pellossa. Kestoaika on vain tämä ruiskutuskausi. Luulen, että otan tästä lähin vakiotoimenpiteeksi boorin ajamisen öljykasville, jospa se säästäisi maan omia boorivarantoja.
hivenravinteiden pysyvyys pellossa ja lannoitus on enemmän näitä uskonasioita. 2001 otin maanäytteistä kaikki hivenet ja pääsääntöisesti punaisella oli kaikki. Aloin käyttämään keväisin hivenillä terästettyjä lannoitteita, joku kymppi tonnilta on kulunut vuosittain näihin lisäkuluja. Nyt otin taas analyysit ja kaikki arvot ovat nyt edellisiä alempia. PH:n nousu voi selittää jotain, mutta mm mangaanissa tuokin eliminoidaan.
hermostuksissani jo kävin selaamassa hivenlehtilannoitteita, mutta taitaa olla viljalle turhaa... nyt ainakaan eivät kärsi mistään
15 vuotta ajettu joka vuosi hivenlisällä varustettua apulantaa peltoon ja lopputuloksena viljavuusarvot pudonneet. Mielenkiintoinen tilanne. Soittaisin tässä vaiheessa Yaralle ja kysyisin mitä tehdään. Mites lannoitus suhteessa satotasoihin, onko pellosta lähtenyt jyvien mukana enemmän ravinteita kuin apulannan myötä sinne on annettu.
Siinähän se vastaus. Yaranmies käskee vaan ostamaan lisää.... Hyvällä katteella.. ;D
????
-
Todettuun tarpeeseen on käyttöohjeissa maininta. Mulla on tolla lohkolla hiukan boorinpuutetta, enkä ajatellut riskeerata. Yleisesti ottaen boori oli pudonnut yllättävän paljon viimeisissä maanäytteissä. Vertasin tilannetta aikaisempiin 2000-luvun näytteisiin ja aiemmin tilanne on pysynyt vakaana. Ainoa muutos keskipitkällä aikavälillä on se, että öljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon. Herää kysymys onko tämä öljykasvien viljely ollut se päätekijä, joka vie boorin pellosta. Boori on erittäin kiusallinen siinä mielessä, että sitä on vaikea saada lisäämällä säilymään pellossa. Kestoaika on vain tämä ruiskutuskausi. Luulen, että otan tästä lähin vakiotoimenpiteeksi boorin ajamisen öljykasville, jospa se säästäisi maan omia boorivarantoja.
hivenravinteiden pysyvyys pellossa ja lannoitus on enemmän näitä uskonasioita. 2001 otin maanäytteistä kaikki hivenet ja pääsääntöisesti punaisella oli kaikki. Aloin käyttämään keväisin hivenillä terästettyjä lannoitteita, joku kymppi tonnilta on kulunut vuosittain näihin lisäkuluja. Nyt otin taas analyysit ja kaikki arvot ovat nyt edellisiä alempia. PH:n nousu voi selittää jotain, mutta mm mangaanissa tuokin eliminoidaan.
hermostuksissani jo kävin selaamassa hivenlehtilannoitteita, mutta taitaa olla viljalle turhaa... nyt ainakaan eivät kärsi mistään
15 vuotta ajettu joka vuosi hivenlisällä varustettua apulantaa peltoon ja lopputuloksena viljavuusarvot pudonneet. Mielenkiintoinen tilanne. Soittaisin tässä vaiheessa Yaralle ja kysyisin mitä tehdään. Mites lannoitus suhteessa satotasoihin, onko pellosta lähtenyt jyvien mukana enemmän ravinteita kuin apulannan myötä sinne on annettu.
hiven-y lannokset sisältää hivenlisänä periaatteessa vain mangaania ja sinkkiä, joihin olisi muutosta pitänyt tulla. Mitä määriin tulee, niin ylittää kyllä sadossa poistuneen määrän, vaikka aina osalla alaa on ollut välivuosia mm lhp:t, viherkesannot ja syysviljat eivät ole saaneet, mahtuu mukaan myös yaraboikottivuosi. Kalkituksilla pH nostettu vähintään yhden luokan... miten se mahtaa vaikuttaa?
Tämä ei nyt täytä tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia, joku lohko pitäisi avata tarkemmin, laskea määrät, korjatut sadot, kalkitukset ym... ihan kiinnostuksesta nämä vain tutkitutin.
-
Todettuun tarpeeseen on käyttöohjeissa maininta. Mulla on tolla lohkolla hiukan boorinpuutetta, enkä ajatellut riskeerata. Yleisesti ottaen boori oli pudonnut yllättävän paljon viimeisissä maanäytteissä. Vertasin tilannetta aikaisempiin 2000-luvun näytteisiin ja aiemmin tilanne on pysynyt vakaana. Ainoa muutos keskipitkällä aikavälillä on se, että öljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon. Herää kysymys onko tämä öljykasvien viljely ollut se päätekijä, joka vie boorin pellosta. Boori on erittäin kiusallinen siinä mielessä, että sitä on vaikea saada lisäämällä säilymään pellossa. Kestoaika on vain tämä ruiskutuskausi. Luulen, että otan tästä lähin vakiotoimenpiteeksi boorin ajamisen öljykasville, jospa se säästäisi maan omia boorivarantoja.
hivenravinteiden pysyvyys pellossa ja lannoitus on enemmän näitä uskonasioita. 2001 otin maanäytteistä kaikki hivenet ja pääsääntöisesti punaisella oli kaikki. Aloin käyttämään keväisin hivenillä terästettyjä lannoitteita, joku kymppi tonnilta on kulunut vuosittain näihin lisäkuluja. Nyt otin taas analyysit ja kaikki arvot ovat nyt edellisiä alempia. PH:n nousu voi selittää jotain, mutta mm mangaanissa tuokin eliminoidaan.
hermostuksissani jo kävin selaamassa hivenlehtilannoitteita, mutta taitaa olla viljalle turhaa... nyt ainakaan eivät kärsi mistään
15 vuotta ajettu joka vuosi hivenlisällä varustettua apulantaa peltoon ja lopputuloksena viljavuusarvot pudonneet. Mielenkiintoinen tilanne. Soittaisin tässä vaiheessa Yaralle ja kysyisin mitä tehdään. Mites lannoitus suhteessa satotasoihin, onko pellosta lähtenyt jyvien mukana enemmän ravinteita kuin apulannan myötä sinne on annettu.
hiven-y lannokset sisältää hivenlisänä periaatteessa vain mangaania ja sinkkiä, joihin olisi muutosta pitänyt tulla. Mitä määriin tulee, niin ylittää kyllä sadossa poistuneen määrän, vaikka aina osalla alaa on ollut välivuosia mm lhp:t, viherkesannot ja syysviljat eivät ole saaneet, mahtuu mukaan myös yaraboikottivuosi. Kalkituksilla pH nostettu vähintään yhden luokan... miten se mahtaa vaikuttaa?
Tämä ei nyt täytä tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia, joku lohko pitäisi avata tarkemmin, laskea määrät, korjatut sadot, kalkitukset ym... ihan kiinnostuksesta nämä vain tutkitutin.
Kyllähän nykyiset satotasot haukkaa hiveniäkin erimalliin kuin 80-luuvulla. Keskisato ainakin omilla pelloilla noussut lähes pari tonnia. Aikoinaan lannoitus oli kovempaa eli annettiin todennököisesti enemmän myös hiveniä lannoitteiden mukana. Sekä lannoitettiin säännöllisesti viljavuustutkimusten perusteella sinkkiä ja kuparia ainakin, säkkilantaa. Saako noita nykyään edes? Hivenravinneseos oli hyvä yleishivenlanta suurempiin puutoksiin, vähän kaikkea. Nykyään tuota ei enää edes saa, mutta kilpailijoilla vastaavaa tuotetta.
Kasvustoruiskutuksilla hiveniä kohdalleen, niistä ei kerry mitään maahan mutta kasvit saa suoraan suoneen ja tarpeeseen. Ilman mangaanilisää hyvän ja korkean rajamailla ja siitä ylöspäin olevilla arvoilla, mangaanin puutos leikkkaa reippaasti satoa. Tää on todettu monesti, viimeksi viime vuonna. Tänä vuonna oli kuivaa ja mangaaninpuutteen oireet näkyi rajusti. Muut hivenet sitten "normaaleilla" mailla niin ja näin, mikäli lannoitettu normaalisti. Tottakai punaiset leimat näkyy ainakin näillä karkeilla mailla sekä multamailla, mutta onko savimailla sitten eriasia vaikkei pitäisi olla niin ihmeellisiä? Jokatapauksessa karkeilla mailla, jotka ei hiveniä niin hyvin edes pidätä, puutoksetkin näkyy nopeammin ja maahan lannoitus hyvään luokkaan tuntuu vähän rahan tuhlaukselta. Mutta mitäpä sitä ei viljelijä tekisi hyvän sadon eteen :)
Näissäkin on valittava viljeleekö maata vai onko viljelevinään. Sama se on kasvilla kuin ihmiselläkin jos jotain puuttuu totaalisesti, niin kyllä sen vain ajan kanssa huomaa :)
-
hiven-y lannokset sisältää hivenlisänä periaatteessa vain mangaania ja sinkkiä, joihin olisi muutosta pitänyt tulla. Mitä määriin tulee, niin ylittää kyllä sadossa poistuneen määrän, vaikka aina osalla alaa on ollut välivuosia mm lhp:t, viherkesannot ja syysviljat eivät ole saaneet, mahtuu mukaan myös yaraboikottivuosi. Kalkituksilla pH nostettu vähintään yhden luokan... miten se mahtaa vaikuttaa?
Tämä ei nyt täytä tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia, joku lohko pitäisi avata tarkemmin, laskea määrät, korjatut sadot, kalkitukset ym... ihan kiinnostuksesta nämä vain tutkitutin.
Kyllähän nykyiset satotasot haukkaa hiveniäkin erimalliin kuin 80-luuvulla. Keskisato ainakin omilla pelloilla noussut lähes pari tonnia. Aikoinaan lannoitus oli kovempaa eli annettiin todennököisesti enemmän myös hiveniä lannoitteiden mukana. Sekä lannoitettiin säännöllisesti viljavuustutkimusten perusteella sinkkiä ja kuparia ainakin, säkkilantaa. Saako noita nykyään edes? Hivenravinneseos oli hyvä yleishivenlanta suurempiin puutoksiin, vähän kaikkea. Nykyään tuota ei enää edes saa, mutta kilpailijoilla vastaavaa tuotetta.
Kasvustoruiskutuksilla hiveniä kohdalleen, niistä ei kerry mitään maahan mutta kasvit saa suoraan suoneen ja tarpeeseen. Ilman mangaanilisää hyvän ja korkean rajamailla ja siitä ylöspäin olevilla arvoilla, mangaanin puutos leikkkaa reippaasti satoa. Tää on todettu monesti, viimeksi viime vuonna. Tänä vuonna oli kuivaa ja mangaaninpuutteen oireet näkyi rajusti. Muut hivenet sitten "normaaleilla" mailla niin ja näin, mikäli lannoitettu normaalisti. Tottakai punaiset leimat näkyy ainakin näillä karkeilla mailla sekä multamailla, mutta onko savimailla sitten eriasia vaikkei pitäisi olla niin ihmeellisiä? Jokatapauksessa karkeilla mailla, jotka ei hiveniä niin hyvin edes pidätä, puutoksetkin näkyy nopeammin ja maahan lannoitus hyvään luokkaan tuntuu vähän rahan tuhlaukselta. Mutta mitäpä sitä ei viljelijä tekisi hyvän sadon eteen :)
Näissäkin on valittava viljeleekö maata vai onko viljelevinään. Sama se on kasvilla kuin ihmiselläkin jos jotain puuttuu totaalisesti, niin kyllä sen vain ajan kanssa huomaa :)
maalajit on HtS:a ja voi olla, että näistä hivenistä on jotain hyötyä ollutkin, ainakaan puutosoireita ei ole näkynyt. Mangaania hiven y-lannos sisältää 0,3% eli periaatteessa riittäisi usean vuoden jyväsatoon. Vastaisuudessa ajattelin kuivina kesinä laittaa ruiskulla, jos alkaa puutetta ilmenemään, nyt vettä tullut kiitettävästi.
asian vaikeus on siinä, että jokaisella viljelytoimenpiteellä pitäisi olla sadon määrän, laadun lisäksi myös taloudelliseen tulokseen vaikuttava tarkoitus. Jos esimerkiksi lähdetään typpilannoituksesta ja rikkakasviruiskutuksesta, joilla satovaste on selvästi havaittavissa... laarissa ja kukkarossa ja edetään näihin vähemmän vaikuttaviin tai vaikutukseltaan epävarmoihin toimenpiteisiin, niin jossain tulee se kannattavuuden raja vastaan. Vaikka satotaso on -80 luvulta kasvanut kolmanneksella, niin sadon arvo nyt on kuitenkin alle puolet vertailuaikaan.
-
Siinähän se vastaus. Yaranmies käskee vaan ostamaan lisää.... Hyvällä katteella.. ;D
????
asian vaikeus on siinä, että jokaisella viljelytoimenpiteellä pitäisi olla sadon määrän, laadun lisäksi myös taloudelliseen tulokseen vaikuttava tarkoitus. Jos esimerkiksi lähdetään typpilannoituksesta ja rikkakasviruiskutuksesta, joilla satovaste on selvästi havaittavissa... laarissa ja kukkarossa ja edetään näihin vähemmän vaikuttaviin tai vaikutukseltaan epävarmoihin toimenpiteisiin, niin jossain tulee se kannattavuuden raja vastaan. Vaikka satotaso on -80 luvulta kasvanut kolmanneksella, niin sadon arvo nyt on kuitenkin alle puolet vertailuaikaan.
Tota meinasin tuolla aikaisemmalla kommentilla. Eli myyjäthän myy sulle, vaikka mitä, mutta kun mukaan lasketaan kannattavuus, oikea tarve jne. niin homma mutkistuu radikaalisesti. En väitä, ettei jossain tilanteessa olisi tarvetta, mutta niinkuin joskus aikasemminkin kirjoitin niin typellä, vedellä ja rikkatorjunnalla määritetään sadon eka numero ja kolme viimeistä sitten muilla konsteilla...
Mutta enhän mä näistä oikeasti mitään tiedä kunhan louskutan leukojani... Ja mielenkiintoistahan näistä on lukea varsinkin kun joku tekee sitten oikeaa vertailua, kuten esim. sinun SKN:n syysvehnän vertailu doupatun ja douppaamattoman välillä...
-
Tota meinasin tuolla aikaisemmalla kommentilla. Eli myyjäthän myy sulle, vaikka mitä, mutta kun mukaan lasketaan kannattavuus, oikea tarve jne. niin homma mutkistuu radikaalisesti. En väitä, ettei jossain tilanteessa olisi tarvetta, mutta niinkuin joskus aikasemminkin kirjoitin niin typellä, vedellä ja rikkatorjunnalla määritetään sadon eka numero ja kolme viimeistä sitten muilla konsteilla...
Mutta enhän mä näistä oikeasti mitään tiedä kunhan louskutan leukojani... Ja mielenkiintoistahan näistä on lukea varsinkin kun joku tekee sitten oikeaa vertailua, kuten esim. sinun SKN:n syysvehnän vertailu doupatun ja douppaamattoman välillä...
Uskallan kyllä lisätä tuohon etunumeron määräytymiseen myös fosforin ja kalin. Jos näistä jompi kumpi uupuu ja kasvuedellytykset muuten ok., satoero aika radikaali noista sopivasti saaneisiin. Mangaanin puute vie sadosta tonneja, kun se on oikeasti paha. Pääravinteita yllin kyllin, mutta liian korkeaksi kalkittu maa ja oraat jo pienenä huutaa mangaania. Ellei sitä kasville laiteta, ei tartte sadon tuottoon muutenkaan panostaa. Multa löytyy ihan puimurin satokarttaa vierekkäisiltä lohkoilta samoilla viljelytoimilla, suurin eroja selittävä tekijä ph ja mangaanin puutos.
-
Tota meinasin tuolla aikaisemmalla kommentilla. Eli myyjäthän myy sulle, vaikka mitä, mutta kun mukaan lasketaan kannattavuus, oikea tarve jne. niin homma mutkistuu radikaalisesti. En väitä, ettei jossain tilanteessa olisi tarvetta, mutta niinkuin joskus aikasemminkin kirjoitin niin typellä, vedellä ja rikkatorjunnalla määritetään sadon eka numero ja kolme viimeistä sitten muilla konsteilla...
Mutta enhän mä näistä oikeasti mitään tiedä kunhan louskutan leukojani... Ja mielenkiintoistahan näistä on lukea varsinkin kun joku tekee sitten oikeaa vertailua, kuten esim. sinun SKN:n syysvehnän vertailu doupatun ja douppaamattoman välillä...
Uskallan kyllä lisätä tuohon etunumeron määräytymiseen myös fosforin ja kalin. Jos näistä jompi kumpi uupuu ja kasvuedellytykset muuten ok., satoero aika radikaali noista sopivasti saaneisiin. Mangaanin puute vie sadosta tonneja, kun se on oikeasti paha. Pääravinteita yllin kyllin, mutta liian korkeaksi kalkittu maa ja oraat jo pienenä huutaa mangaania. Ellei sitä kasville laiteta, ei tartte sadon tuottoon muutenkaan panostaa. Multa löytyy ihan puimurin satokarttaa vierekkäisiltä lohkoilta samoilla viljelytoimilla, suurin eroja selittävä tekijä ph ja mangaanin puutos.
Kun uudet nykylajikkeet viritetään pH 7:n päälle toimiviksi, tulee siinä samalla sitten jatkuva hivenien panostus, mitkä tahansa hivenlannoitukset painuvat - samalla sekunnilla kun maahan kerkiävät - liukenemattomaan muotoon.
Kaupan olevien lajikkeidenkin välillä on sadossa tonnien eroja, pH:sta riippuen.
-SS-
-
Onkohan tilanne kuinka muuttunut ,kun noin kymmenen vuotta sitten tutkivat virallisissa kokeissa
hivenlehti lannoitteita ,niin eivät saaneet satovastetta muista kuin mangaanista esille.
-
Tota meinasin tuolla aikaisemmalla kommentilla. Eli myyjäthän myy sulle, vaikka mitä, mutta kun mukaan lasketaan kannattavuus, oikea tarve jne. niin homma mutkistuu radikaalisesti. En väitä, ettei jossain tilanteessa olisi tarvetta, mutta niinkuin joskus aikasemminkin kirjoitin niin typellä, vedellä ja rikkatorjunnalla määritetään sadon eka numero ja kolme viimeistä sitten muilla konsteilla...
Mutta enhän mä näistä oikeasti mitään tiedä kunhan louskutan leukojani... Ja mielenkiintoistahan näistä on lukea varsinkin kun joku tekee sitten oikeaa vertailua, kuten esim. sinun SKN:n syysvehnän vertailu doupatun ja douppaamattoman välillä...
Uskallan kyllä lisätä tuohon etunumeron määräytymiseen myös fosforin ja kalin. Jos näistä jompi kumpi uupuu ja kasvuedellytykset muuten ok., satoero aika radikaali noista sopivasti saaneisiin. Mangaanin puute vie sadosta tonneja, kun se on oikeasti paha. Pääravinteita yllin kyllin, mutta liian korkeaksi kalkittu maa ja oraat jo pienenä huutaa mangaania. Ellei sitä kasville laiteta, ei tartte sadon tuottoon muutenkaan panostaa. Multa löytyy ihan puimurin satokarttaa vierekkäisiltä lohkoilta samoilla viljelytoimilla, suurin eroja selittävä tekijä ph ja mangaanin puutos.
No en ainakaan lyhyellä aikavälillä ole huomannut fosforin tai kalin puuttumisen vaikuttavaan satoon merkittävästi. Tilanne voi tietysti olla toinen, jos viljeltäisiin useita vuosia peräkkäin pelkällä typellä. Fosforiluokatkin ovat punaisella.
Mangaanin puute on varmaan todellinen tietynlaisilla maalajeilla ja korkeilla ph lukemilla en lähde asiasta kinaamaan kun itsellä ei ole ongelmia korkeiden ph:n kanssa.
Kaupan olevien lajikkeidenkin välillä on sadossa tonnien eroja, pH:sta riippuen.
-SS-
Tämä totta. Totuuden huomaa valitettavasti vasta sitten, kun sitä on itse kokeillut omille pelloille.
-
Kun uudet nykylajikkeet viritetään pH 7:n päälle toimiviksi, tulee siinä samalla sitten jatkuva hivenien panostus, mitkä tahansa hivenlannoitukset painuvat - samalla sekunnilla kun maahan kerkiävät - liukenemattomaan muotoon.
-SS-
No se lannoiterivi kuitenkin on hapan joten siinä annetut hivenet pysyy käyttökelpoisina...
-
Kun uudet nykylajikkeet viritetään pH 7:n päälle toimiviksi, tulee siinä samalla sitten jatkuva hivenien panostus, mitkä tahansa hivenlannoitukset painuvat - samalla sekunnilla kun maahan kerkiävät - liukenemattomaan muotoon.
-SS-
No se lannoiterivi kuitenkin on hapan joten siinä annetut hivenet pysyy käyttökelpoisina...
No tuossa voi olla perää, sillä meillä on semmoinen ylikalkituksi lipsahtanut hiesurinne, joka tuntui, että sen jälkeen tuli vakavat kuparin ja muiden ravinteiden puutteet, Sitten alettiin kerran vähän ilman syytä laittaa peruslannoitukseksi Puutarhan Hiven Y:tä tai jotain vastaavaa, enää ei taida olla kaupan, niin ei surkastunut kasvu sillä tavalla.
Mutta ne hiven Y-lannoitteet ovat salpeetaria tuplasti kalliimpia nekin, että ei aina tule hankituksi. Jotakin Nurmen Hiven Y:tä kerran tuli, kun ei muuta saanut, se toimi todella hyvin, mutta saattoivat säätkin harvinaisesti olla suosiolliset.
Katsoin juuri Peltotuen palkkikuvia, aika pitkälti lyhyet vihreät palkit, eli välttävää/tyydyttävää, mutta muutamassa pellossa on laitettu säkistä aikanaan kuparilannosta ja mangaania, ja sinkkiä, sekä tietty tonnikaupalla supervosvaattia, niin oli viljavuudet korkeita tai hyviä. Mutta kun pH on todella korkea, ei se tunnu kummemmin auttavan.
-SS-
-
Kasvinsuoeluaineisiin takaisin: Koska näyttää, että Elemeri ohraa ei saa laillisilla lannoitustasoilla nurin millään, eikä SW Mitja taida mikään heikkokortinen sekään olla, jää varastoon Ceronea ja Terpalia happanemaan.
Miten on, Cerone onko sallittu rapsin laonestoon. Mutta Terpalissa on mepikvattikloridia, joka näyttää olevan tehokkaampi öljykasville. Ruotsissa käytetään syyrapsin lyhentämiseen nimenomaan Juventuksen ja Terpalin/Mepikvattikloridin yhdistelmää, on tehokkaampi kuin Juventus yksinään. Eli Terpal ainakaan ei ole suoraan hyväksytty.
Nyt kun tuo on ylitiheä tuo rapsi, tarvinnee varmistaa, ettei kaadu, kuulemma 22 asteen alkava lakokallistuma vähentää satoa 100 kg/ha ! (Svensk Raps)
Riittäneekö Juventuksen teho, vai pitääkö keksiä ohralle dokumenttimuotoinen kasvunsäädekäsittely
-SS-
-
No en ainakaan lyhyellä aikavälillä ole huomannut fosforin tai kalin puuttumisen vaikuttavaan satoon merkittävästi. Tilanne voi tietysti olla toinen, jos viljeltäisiin useita vuosia peräkkäin pelkällä typellä. Fosforiluokatkin ovat punaisella.
tietynlaisilla maalajeilla
Tään kuvan laitoin jo aiemmin, en ny jaksa kaivella oliko tässä saltun vai kalin puute. Kuitenkin apulanta loppui, ja olin jo aiemmin ajanut ajourat ja jatkoin viimeisen apulantasäkillisen tai osan seuraavan pellon lannalla. Tästäkin ois satokartat ku kaivelis esiin :p Kovemmilla mailla ei puutokset tutkitusti ilmene yhtä pahoina kuin eloperäisillä tai karkeilla mailla. Kasvu oli radikaalisti heikompaa koko kesän, typpitaso oli vähintään sama ellei enemmänkin tuossa vaaleassa. Taustalla näkyy poikittaiset vihreämmät hietaharjanteet, maa on lämpimämpää ja ravinteet liikkuu ilman pussilannan voimaakin heikommastakin maasta. Ero melkoinen kasvupaikallakin, kuinka ravinteita maasta irtoaa. Keväät ja alkukesät täällä perämeren rannalla kylmiä, viljat pitää saada kasvuun terävästi ja mieluusti pussifosforilla. Vaikka leimat ois tumman vihreät, kasvit kärsii fosforin puutteesta alkukesästä ellei yhtään saa apuja säkistä.
(http://i7.aijaa.com/t/00481/13510372.t.jpg) (http://aijaa.com/yJE5Eg)
-
Joo... tästä pitkälti samat kokemukset kuin ijasjan kuvassa; ainakin karkealla hietamaalla käy juuri noin, jos jää P ja K pois lannasta. Joskus itse jatkanut pelkällä saltulla kun on Y2 loppunut -> käy juuri noin.
-
Mitähän vilja tuumaa karjanlannasta? Kali ja fosfori kuitenkin hiukan hitaammin liukenevaa paskassa mitä apulantarakeessa. Itse en ole havainnut moista ongelmaa kun lietettä on tarpeeksi pellossa.
-
Kannattaako enää vetää herneelle Basagran+MCPA?
Rikat nousi vasta näillä sateilla ja kasvusto on jo yli 20cm korkea. Suositushan on 8-10cm korkeaan kasvustoon.
Entä voisiko Pilot Ultran lisätä vielä tuohon seokseen?
-
Tutkailin noita myrkkykataloogeja, niin niiden mukaan Mavrikkikin kelpaisi kaalikoiden torjuntaan, mitä sanoo erikoisasiantuntija SS?
-
Tutkailin noita myrkkykataloogeja, niin niiden mukaan Mavrikkikin kelpaisi kaalikoiden torjuntaan, mitä sanoo erikoisasiantuntija SS?
Joka paikassa missä on ohjeita kaalikoin varalle annettu, kerrotaan, että kaalikoin torjunta viimeisen rapsikuoriaisruiskutuksen aikana hoituu nimenomaan lisäämällä pyretroideja seokseen. Mospilan eikä Biscaya tehoa niihin toukkiin.
Mavrik on pyretroidi aine, jolla on tehoa sekä mehiläisiin - korjaan rapsikuoriaisiin - että kaalikoin toukkiin. Muilla valmisteilla ei enää oikein pysty jatkamaan, koska rapsikin on nyt sitten lopultakin alkanut kukkia.
-SS-
-
Nyt alkaa olla rapsissa ensimmäisiä kukkia esillä, samanlailla kuin SKN:n kuvassa. Avauntti jäi kuitenkin ajamatta työkiireiden takia. Mitä toi käytännössä aiheuttaa, jos sen ajaa tässä erittäin varhaisessa kukintovaiheessa. Tuottaako haittaa mehiläisille vai onko tässä joku turva-aika tms. Ajaisin jos keli tästä hiukan selkenee. Kuoriaisia on jonkun verran, kaalikoita harvakseltaan. Ei ole niin paha tilanne kuin Skännän kuvissa, voi kuitenkin mennä pahempaan suuntaan, kesä on kuitenkin vielä yllättävän pitkä. Avalla tulisi taas reilu viikko lisäaikaa...
-
Vastaus löytyy myyntipäällysteen tekstistä. Koska tuote tekee kasvinosatkin myrkyllisiksi, suosittelen,,että otat ainakin yhteyttä peltoaukean mehiläishoitajiin ja pyydä viemään pesät yli 2 km päähän.
-SS-
-
Täytyy katsoa saisiko jaettua ruiskutuksen noille pahemmille saville, ne on niin paljon perässä, että voisi vielä keritä tekemään jotain.
-
Niinpä se SS ruiskutus paniikki on nyt levinnyt tänne pohjois-pohjanmaallekkin ,nimittäin piti yöllä käydä Avauntit ajamassa mitä kaapista
löyty rypsipeltoon kun näytti kaalikoin toukat juhannusjuhlia pitävän ,ei ole ollut milloinkaan näin paljon koin matoja ,kuoriaisten puolesta
olisi varmaan mennyt yhdellä ruiskutuksella niin kuin viimme vuonna.
-
Mikä ihmeen ruiskutuspaniikki ? Ruiskutin kirpat, rikat kaalikoit kaalikärpäset ja kaaliperhoset sekä rapsikuoriaiset. Noin 5 päivän välein sirkkalehtiasteelta asti. Aivan Berner parassato-ohjelman mukaan. Rikkatehoon olen tyytyväinen, paitsi tuolla Proximolla joka on pohjavesialueella. Matrigon nyt ei poistanut kuin valvatit voikukat ja ohdakkeet. Mutta muuta ainetta ei edes ole valikoimissa.
Kevätviljalla on käyty kaksi kertaa. Halvin mahdollinen rikka-aine ensin ja sitten tähkimisvaiheessa tautiainepaketti. Kurajäljistä päätellen muutkin riensivät kosteille ohramailleen ruiskuttamaan. Todella helppohoitoinen on viljavuosi ollut. Ravinteiden puutetta kärsivät kuivuuden takia nyt sitten alkaa semmoinen naattimainen kasvu. Toivottavasti ei tule jälkiversontaa kun säästin siementä.
-SS-
-
Mikä ihmeen ruiskutuspaniikki ? Ruiskutin kirpat, rikat kaalikoit kaalikärpäset ja kaaliperhoset sekä rapsikuoriaiset. Noin 5 päivän välein sirkkalehtiasteelta asti. Aivan Berner parassato-ohjelman mukaan. Rikkatehoon olen tyytyväinen, paitsi tuolla Proximolla joka on pohjavesialueella. Matrigon nyt ei poistanut kuin valvatit voikukat ja ohdakkeet. Mutta muuta ainetta ei edes ole valikoimissa.
Kevätviljalla on käyty kaksi kertaa. Halvin mahdollinen rikka-aine ensin ja sitten tähkimisvaiheessa tautiainepaketti. Kurajäljistä päätellen muutkin riensivät kosteille ohramailleen ruiskuttamaan. Todella helppohoitoinen on viljavuosi ollut. Ravinteiden puutetta kärsivät kuivuuden takia nyt sitten alkaa semmoinen naattimainen kasvu. Toivottavasti ei tule jälkiversontaa kun säästin siementä.
-SS-
Vai Berner parassato-ohjelman mukaan (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-822.gif) Kumpikohan ton ohjelman käytöstä hyötyy enempi, Berner vai viljelijä? Nuo torjunta-ainevalmistajien torjuntarajat ja suositukset vähän naurattaa, kyllä aineita ja rahaa saa menemään niitten ohjelmilla vaikka kuinka hur mycket, Sama lannoite ja sertisiemenpuolella, kaikkia saatanaa tyrkytetään varmalta pohjalta meille tyhmille viljelijöille. Ostaostaosta, sitä tätä ja tuota, saat huippusadon. Joo saahan sen, mutta viljelijälle ei jää viivan alle mitään (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-864.gif)
-
Näkee tuon sitten, tällä hetkellä näyttää, ettei edes parassato-ohjelmat
auta melko suurta vauriota syntymästä. Varmaan sitten joskus
sivuoksista voi tulla lisää kukkia heinäkuulla, mutta pääversot on
syöty pois.
-SS-
-
Kuinkas myöhälle hukkakaura ruiskutuksen pumalla uskaltaa jättää? Vettä kun on tullut hyvin säästeliäästi niin haluaisin varmistaa, että kaikki hukkikset ovat varmasti itäneet..
-
Vehnässä tautia. Kai se täytyis vielä kaäydä sotkee kasvustoo, mitä tolle kannattais ajaa?
[img]http://i8.aijaa.com/t/00 (http://aijaa.com/tVPSNX)
-
Vehnässä tautia. Kai se täytyis vielä kaäydä sotkee kasvustoo, mitä tolle kannattais ajaa?
[img]http://i8.aijaa.com/t/00
(http://aijaa.com/tVPSNX)
Keltaruostetta.
Meneralla paras teho.
Pitäs jo ennen lippulehden suttaantumista ruiskia, kukkimiseen asti toki aikaa....
-
Vehnässä tautia. Kai se täytyis vielä kaäydä sotkee kasvustoo, mitä tolle kannattais ajaa?
Keltaruostetta.
Meneralla paras teho.
Pitäs jo ennen lippulehden suttaantumista ruiskia, kukkimiseen asti toki aikaa....
On toi viljanviljely vaan yhtä tuskailua kellastumisten, lakojen ja tautien kanssa (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/thinking-006.GIF)
-
Vehnässä tautia. Kai se täytyis vielä kaäydä sotkee kasvustoo, mitä tolle kannattais ajaa?
[img]http://i8.aijaa.com/t/00
(http://aijaa.com/tVPSNX)
Keltaruostetta.
Meneralla paras teho.
Pitäs jo ennen lippulehden suttaantumista ruiskia, kukkimiseen asti toki aikaa....
Ok. Kiitos. Hankkijako tuota myy?
-
Menara on Syngentan tuote, varmaan saa kummastakin. Mutta lähes kaikki muutkin triatsolivalmisteet tehoavat keltaruosteeseen.
En ole oikein viime aikoina nähnyt ruosteita, sen jälkeen kun kevätvehnän osalta olen koettanut pysyttäytyä härmän ja ruosteen kestävässä lajikkeessa, ja syysvehnissä nyt nämä Urhot ja Arktikat ovat keltaruosteen saastuttamia jo alkukeväästä asti.
Annina kevätvehnä on todellinen lehtilaikkujen ja ruosteiden houkutuskasvi. Siksi sen sato onkin niin valtava, kun tehdään huolellinen usean ruiskutuksen tautiohjelma, useimmat talousviljelijät pettyvät, kun muuttuu keltaiseksi ennen aikojaan.
-SS-
-
Onko kokemuksia kuinka myöhään agilin voi ajaa härkäpavulle? Onkohan kuinka hyvä vaikutus juolavehnään myöhäisessä vaiheessa ajettuna. Papu ei ihan vielä kuki sentään..
-
Vehnässä tautia. Kai se täytyis vielä kaäydä sotkee kasvustoo, mitä tolle kannattais ajaa?
[img]http://i8.aijaa.com/t/00
(http://aijaa.com/tVPSNX)
Keltaruostetta.
Meneralla paras teho.
Pitäs jo ennen lippulehden suttaantumista ruiskia, kukkimiseen asti toki aikaa....
Ok. Kiitos. Hankkijako tuota myy?
Jep.
Menara on Syngentan tuote, varmaan saa kummastakin. Mutta lähes kaikki muutkin triatsolivalmisteet tehoavat keltaruosteeseen.
En ole oikein viime aikoina nähnyt ruosteita, sen jälkeen kun kevätvehnän osalta olen koettanut pysyttäytyä härmän ja ruosteen kestävässä lajikkeessa, ja syysvehnissä nyt nämä Urhot ja Arktikat ovat keltaruosteen saastuttamia jo alkukeväästä asti.
Annina kevätvehnä on todellinen lehtilaikkujen ja ruosteiden houkutuskasvi. Siksi sen sato onkin niin valtava, kun tehdään huolellinen usean ruiskutuksen tautiohjelma, useimmat talousviljelijät pettyvät, kun muuttuu keltaiseksi ennen aikojaan.
-SS-
Meneralla on todettu paras teho.
Zenit, Prosaro, Amistar ja Comet Pro on sitten seuraavia.
Zenit varmaan huokein vaihtoehto.
-
Missä tähkimisen vaiheessa vehnälle annetaan tautiaine, silloin kun tähkä alkaa työntymään tupesta esiin, tai on jo osittain tullut esiin, vai vasta silloin kun se on kokonaan tullut esiin?
-
Missä tähkimisen vaiheessa vehnälle annetaan tautiaine, silloin kun tähkä alkaa työntymään tupesta esiin, tai on jo osittain tullut esiin, vai vasta silloin kun se on kokonaan tullut esiin?
Yleensä pyritään saamaan koko tähkä käsitellyksi. Septoriaa vastaan.
-SS-
-
Missä tähkimisen vaiheessa vehnälle annetaan tautiaine, silloin kun tähkä alkaa työntymään tupesta esiin, tai on jo osittain tullut esiin, vai vasta silloin kun se on kokonaan tullut esiin?
Yleensä pyritään saamaan koko tähkä käsitellyksi. Septoriaa vastaan.
-SS-
Harmittavasti vain siinä vaiheessa ollaan pahasti myöhässä tähkäsääskeä vastaan, jos (KUN) niitä on. Paremmin tehonnut hiukka ennakoiden ajettu eli osa vielä tupessa, kuin myöhäistetty. Oli tyhjää tähkä hitosti, tähkäsääsken ansiosta. Nääkin niitä juttuja, että parhaan ajankohdan näkee puidessa eli jälkiviisaana :D
-
Missä tähkimisen vaiheessa vehnälle annetaan tautiaine, silloin kun tähkä alkaa työntymään tupesta esiin, tai on jo osittain tullut esiin, vai vasta silloin kun se on kokonaan tullut esiin?
Yleensä pyritään saamaan koko tähkä käsitellyksi. Septoriaa vastaan.
-SS-
Harmittavasti vain siinä vaiheessa ollaan pahasti myöhässä tähkäsääskeä vastaan, jos (KUN) niitä on. Paremmin tehonnut hiukka ennakoiden ajettu eli osa vielä tupessa, kuin myöhäistetty. Oli tyhjää tähkä hitosti, tähkäsääsken ansiosta. Nääkin niitä juttuja, että parhaan ajankohdan näkee puidessa eli jälkiviisaana :D
Ei syysvehnällä tähkäsääski ole ollut suuri ongelma, sääsken lämpösummavaatimus 400 astetta, ja syysvehnä on ollut kukkineena jo kauan, kevätvehnää tuo kiusaa tietenkin. Silloin on ruiskutettava, kun tähkä on tupessa, moni vehnä alkaa kukkia jo silloin. Kun helpeitä kertyy jonteeren syylärin verkkoon, on tähkäsääsken ruiskuttelu ollut täysin turhaa, tuhoja ei pysty syntymään enää. Loimaan viime vuoden mehiläistuhot syntyivät juurikin paniikinomaisesta dimetoaatin ruiskuttelusta vehnäpelloille, tiedoksi.
-SS-
-
Laitoin kauralle Mantrac Pro-kierroksen sekaan sekaan vielä MCPA:ta, kun jäi rikkaruiskutus aiemmin hieman vajaaksi mm. savikan osalta. No vietävä pellon kulmalla täydellä säiliöllä sitten huomaan että osassa jo tähkänalku näkyvillä! Kahdessa päivässä kun sadetta ja lämmintä...Ajoin satsin kuitenkin peltoon, mahtaako tehdä viotusta?
-
Laitoin kauralle Mantrac Pro-kierroksen sekaan sekaan vielä MCPA:ta, kun jäi rikkaruiskutus aiemmin hieman vajaaksi mm. savikan osalta. No vietävä pellon kulmalla täydellä säiliöllä sitten huomaan että osassa jo tähkänalku näkyvillä! Kahdessa päivässä kun sadetta ja lämmintä...Ajoin satsin kuitenkin peltoon, mahtaako tehdä viotusta?
Ainakin mantrac meni osittain hukkaan. Se tarvis ajaa jo 2-4 lehtiasteella kun tähkä on sikiövaiheessa, sillon se kaura kärsii eniten mangaanin puutteesta.
-
Mitä me ajetaan tolle kevätvehnälle? Tähkä on puolittain esillä, mutta sääennuste huononee sen verran, että taidan ajaa tänä iltana jotain. Viime vuonna meni 0,5 litraa prosaroa ja olin ihan tyytyväinen jyväkokoon. Ajattelin, että tänä vuonna voisi ajaa sitä pelkiltään 0,6-0,7l. Varastossa olisi myös Comet Prota. Minkälaisia annoksia olette ajaneet Comet proon ja Prosaron yhdistelmillä? Tämä voisi olla yksi vaihtoehto. Entä onko kärväsistä vielä havaintoja? Ne tosin jäänee ajamatta, kun huomasin, että ei ole enää halpoja aineita varastossa.
-
Eilen ajelles alko kantokelit oleen menny.Paikoitellen painu lähes kyntökerroksen.
Ja kysees ei ollu prunnineva,vaan kivennäismaa.
Sais pian loppua sateet,mutta ennusteen mukaan ei >:(
-
Eilen ajelles alko kantokelit oleen menny.Paikoitellen painu lähes kyntökerroksen.
Ja kysees ei ollu prunnineva,vaan kivennäismaa.
Sais pian loppua sateet,mutta ennusteen mukaan ei >:(
Erilaista on. Täällä kaakossa alkaa taas kuivuus vaivata, jää jyvät pieniksi, jos ei kohta sada reilummin, mutta nuo sade-ennusteet on pettäneet kerta toisensa jälkeen, jos ne olis osuneet, niin vettä olis tullut ihan riittävästi, nytkin on ennustettu sunnuntaille ja maanantaille kohtalaista sadetta,mutta eiköhän nuokin ehdi vielä kuivua.
-
Mitä me ajetaan tolle kevätvehnälle? Tähkä on puolittain esillä, mutta sääennuste huononee sen verran, että taidan ajaa tänä iltana jotain. Viime vuonna meni 0,5 litraa prosaroa ja olin ihan tyytyväinen jyväkokoon. Ajattelin, että tänä vuonna voisi ajaa sitä pelkiltään 0,6-0,7l. Varastossa olisi myös Comet Prota. Minkälaisia annoksia olette ajaneet Comet proon ja Prosaron yhdistelmillä? Tämä voisi olla yksi vaihtoehto. Entä onko kärväsistä vielä havaintoja? Ne tosin jäänee ajamatta, kun huomasin, että ei ole enää halpoja aineita varastossa.
Eilen illalla ja tänään ajettu Amistar 0,4+Zenit 0,4+ ötököille Kestac 0,2. Torjuntakynnys ötököille ei kuitenkaan ylittynyt. Arviolta noin 3-4 tähkäsääskiä per neliö. Vehnä täysin tähkällä, mutta ei kukkinut vielä.
-
Riittääkö tuossa IP kasvinsuojelussa, että noteerataan torjuttavien eliöiden määrä, ja ruiskutetaan kumminkin suunnitelman mukaan. Itse meinasin jättää tähkäsääsket tekemättä, koska tupessa kukinta on Zebran lajikeominaisuus, ja tuntuu, että sääsket etsivät turhaan munintaa niistä tähkistä. Tokkopa tautejankaan tuohon Zebraan tulee, torjuttavaksi asti, koska lannoitustaso kumminkin on noin 60% 7-tonnarista.
En ole koskaan havainnut merkittävästi tähkäsääskiä syysvehnässä. Ehkä myöhäisemmät lajikkeet vaativat nekin ruiskutusta.
-SS-
-
0,6l Prosaroa eilen vehnälle hyvissä olosuhteissa. Papereihin merkitsen alkavia taudinoireita, käytännössä ei ollut mitään näkyvissä. Melko tummanvihreitä kasvustoja.
-
Mikä rikkaruoho toi leveälehtinen maata pitkin kiipivä oikeen on? Kasvuston varjossa ei ole ensimmäistäkään mutta jarruraidassa sitäkin enemän.
MCPA 1L ja 25g Classikkia meni hälle.
(http://i10.aijaa.com/t/00622/14212977.t.jpg) (http://aijaa.com/1hmlFp)
-
Mikä rikkaruoho toi leveälehtinen maata pitkin kiipivä oikeen on? Kasvuston varjossa ei ole ensimmäistäkään mutta jarruraidassa sitäkin enemän.
MCPA 1L ja 25g Classikkia meni hälle.
(http://i10.aijaa.com/t/00622/14212977.t.jpg) (http://aijaa.com/1hmlFp)
Kiertotatar liekö tuo; Ainakaan MCPA ei tehoa ollenkaan,
pienannosaineetkin vaillinaisesti, jos tuota on runsaasti ja
ruiskutus tehty erittäin aikaisin, itävät mahdollisesti vasta
myöhemmin, niin kuin vesiheinäkin.
Tooler heavy vikuuttaa sitä, samoin Staranella vahvistetut seokset.
Tuossa pellossa saattaa esiintyä myöhemmin mataraa sekä malttoota,
samaan aikaan noita kolmea yleensä esiintyy.
-SS-
-
Mikä rikkaruoho toi leveälehtinen maata pitkin kiipivä oikeen on? Kasvuston varjossa ei ole ensimmäistäkään mutta jarruraidassa sitäkin enemän.
MCPA 1L ja 25g Classikkia meni hälle.
(http://i10.aijaa.com/t/00622/14212977.t.jpg) (http://aijaa.com/1hmlFp)
Kiertotatar liekö tuo
-SS-
Samaa mieltä. Ainakin siinä on tuommoisia vähän kolmiota muistuttavia lehtiä. Kuva löytyy mm. Keskon viljelyoppaasta, joka mahtuu vaikka perstaskuun niin ei tarvitse minkään sortin kännykkää tihrustaa auringonpaisteessa. Josta vielä akkukin loppuu tai yhteys pätkii ratkaisevilla hetkillä.
-
Mikä rikkaruoho toi leveälehtinen maata pitkin kiipivä oikeen on? Kasvuston varjossa ei ole ensimmäistäkään mutta jarruraidassa sitäkin enemän.
MCPA 1L ja 25g Classikkia meni hälle.
(http://i10.aijaa.com/t/00622/14212977.t.jpg) (http://aijaa.com/1hmlFp)
Kiertotatar liekö tuo; Ainakaan MCPA ei tehoa ollenkaan,
pienannosaineetkin vaillinaisesti, jos tuota on runsaasti ja
ruiskutus tehty erittäin aikaisin, itävät mahdollisesti vasta
myöhemmin, niin kuin vesiheinäkin.
Tooler heavy vikuuttaa sitä, samoin Staranella vahvistetut seokset.
Tuossa pellossa saattaa esiintyä myöhemmin mataraa sekä malttoota,
samaan aikaan noita kolmea yleensä esiintyy.
-SS-
Mataraa ei onneks ole, tuossa.
Mutta muualla sitten onkin....
-
Cantor + MCPA ei tehonnut juurikaan muihin rikkoihin, mutta korte tokeni. Muutenkin esimerkiksi Primus / Express ei toiminut tyydyttävästi tänä vuonna. Yksi syy voi olla siirtyminen Guardian Air vesilorosuuttimiin.
Pitänee hankkia tavanomaisia viuhkoja ainakin keltaiset, jotta ruiskuteneste menee sinne minne pitääkin.
Ja Tooler Heavy tai muu yhdistelmäaine hankintaan.
-SS-
-
Cantor + MCPA ei tehonnut juurikaan muihin rikkoihin, mutta korte tokeni. Muutenkin esimerkiksi Primus / Express ei toiminut tyydyttävästi tänä vuonna. Yksi syy voi olla siirtyminen Guardian Air vesilorosuuttimiin.
Pitänee hankkia tavanomaisia viuhkoja ainakin keltaiset, jotta ruiskuteneste menee sinne minne pitääkin.
Ja Tooler Heavy tai muu yhdistelmäaine hankintaan.
-SS-
Tuosta keltaset, on hyvät.
http://www.agropoint.fi/lechler_AD.html
(http://www.agropoint.fi/pics/lechler_ad.gif)
-
2,5 Ariane+ 0,5 MCPA ei tehonnut kunnolla savikkaan. ??? Samalla lohkolla oli osa suojaviljaa ja sai 15 g Harmonya kiinnitteellä. Se tehosi savikkaankin. Samanlaista havaintoa Arianesata muillakin.
-
Hyvät tehot sain rikkoihin kaksoisviuhkoilla 3-4 bar paineilla ,luulen tärkeimmäksi tekijäksi ,että on
oppinut pikkuhiljaa tuntemaan eri rikat ja tehotaulukoista valitsemaan oikean aineen kullekin lohkolle.
Niin onhan sitä clamoxsiakin tullut jo vähintään kerran käytettyä joka lohkolla ,että ei kai jatkossa tarvi
kuin puoli litraa mcpa jäänti rypsin(aurean) pois pitämiseksi.
-
Nuo antidrift suuttimet näyttäisivät olevan kelvottomia silloin kun kaste on uhkaamassa tahi kastetta on vielä jäljellä. Hienojakoinen perussumu ensin kieräyttää kastepisaran pois ja seuraavat sumupisarat tarttuvat kasviin. Tuulikulkeumasuutin pitäisi olla sellainen, että se kupla pirskahtaa siihen kasvin lehdelle. Teoriassa kyllä mutta käytännössä näyttäisi ihanteellisella tyynellä yöilmalla tulevan aivan turhaan tasoitusta pikkurikkasirkkalehdille, ei välttämättä osu kuplan kuplaa, harvassa niitä on kun paperille ruiskuttaa. Ja jos osuu, niin kierähtää maahan eikä seuraavaa ole enää tulossa.
Sentään 70- luvun puolivälistä saanut ihan itte rikat pois, nyt tänä kesänä on luomun siirtymävaiheen näköinen maisema, että oikein hävettää....
-SS-
-
Ensimmäisen kerran isännyyteni aikana en ole tyytyväinen rikkaruohoruiskutuksen onnistumiseen. Tärkeimpänä syynä pidän sitä, että rikkoja ajaessa oli ollut liian pitkä kuiva kausi pohjalla. Rikat eivät olleet vielä taimettuneet kunnolla ja pellot tuntuivatkin ruiskutettaessa melko puhtailta. Toisekseen tuntuu olevan edullinen vuosi mm. mataralle, jota harmittelee nyt tosi moni.
-
Ensimmäisen kerran isännyyteni aikana en ole tyytyväinen rikkaruohoruiskutuksen onnistumiseen. Tärkeimpänä syynä pidän sitä, että rikkoja ajaessa oli ollut liian pitkä kuiva kausi pohjalla. Rikat eivät olleet vielä taimettuneet kunnolla ja pellot tuntuivatkin ruiskutettaessa melko puhtailta. Toisekseen tuntuu olevan edullinen vuosi mm. mataralle, jota harmittelee nyt tosi moni.
Pahin rikkavuosi mitä muistan, just em. syistä ja mataraakin löytyy ainakin yhdeltä lohkolta. Ariane S, gramma-aineet sekä MCPA. Noilla mentiin tänä vuonna. Moni aine jää pois vesistö, peräkkäiskäyttö, jälkikasvi ym. rajoitusten vuoksi. En ala säätämään sellaisilla aineilla, joilla voi erehtyä joko paperilla tai ihan käytännössä.
-
Matara taimettuu perhanan myöhään. Tänä vuonna näkyy monella pellolla, varsinkin rypsillä, galera kun pitää ruiskuttaa rypsin kasvuasteen ehdoilla.
-
Meillä oli ainakin niin kuivaa kylvöjen jälkeen ettei uskaltanu mennä ruiskun kanssa ennen kuin tuli vähän sateita. En tiedä pääsikö jauhosavikka sitten liian isoksi, kun sitä on ohran seassa kiitettävästi. Se on mielenkiintoista kun samana päivänä, samalla seoksella ruiskutetun kauran seassa ei ole yhtään rikkakasveja.
Pari viikkoa myöhemmin kylvetyt (ja myöhemmin ruiskutetut) ohratkin on sitten vapaat rikkakasveista.
-
Ariane S tehosi huonosti alku kevään kuivissa oloissa. Myöhemmin ajetut urakka ruiskutukset Arianella taas tehosivat todella hyvin. Mutta välissä satoi jonkin verran. Biathlon 4D pelasi parhaiten omissa ajoissa tänä vuonna.
-
Eikös nuo rikkakasvit suojaa lehtensä kuumalla ja kuivalla kelillä jonkinmoisella vahakerroksella, olikohan jauhosavikka yks pahimpia?
-
Mikä rikkaruoho toi leveälehtinen maata pitkin kiipivä oikeen on? Kasvuston varjossa ei ole ensimmäistäkään mutta jarruraidassa sitäkin enemän.
MCPA 1L ja 25g Classikkia meni hälle.
MCPA 0,5l ja Express 20g tehosi tuohon...
-
Aika monella tänä vuonna on uutta ja hienoa tuulikulkeumasuutintekniikkaa
käytössä, tehoero voi tulla juuri siitä. Ne, jotka pysyivät normaaleissa
viuhkoissa, saivat ehkäpä vaikutusta aikaiseksi.
-SS-
-
Aika monella tänä vuonna on uutta ja hienoa tuulikulkeumasuutintekniikkaa
käytössä, tehoero voi tulla juuri siitä. Ne, jotka pysyivät normaaleissa
viuhkoissa, saivat ehkäpä vaikutusta aikaiseksi.
-SS-
Liloilla hybroilla mä ajoin viljat. Juurikkaalla samat suuttimet kolmannella kerralla ja savikkaa jäi, on tosin jäänyt muillakin...
-
Joo ne liilat guardian airit oli tänä keväänä ensimmäistä kertaa,
ajoin kuitenkin sinisillä viuhkoilla yhden palan, kun oli
rapsikäytössä toinen ruisku, ainakin ohdake ja valvatti on
vähempi niillä perinteisillä.
Nyt on keltaiset guardian airit, voi olla, että vaihdan vielä johonkin
erittäin tuulikulkeutuvaan....epäilen, että vasta 5.5 bar paineella
ruiskuttaminen keltaisilla ja pienemmällä vauhdilla pelasti tuon rapsin.
Eikös vaan kunnon ruiskutussuutin tee puoleen sarkaan semmoisen
sumulaahuksen perään....niikö näin:
(http://4.bp.blogspot.com/-BeQE5g6rI0c/VXLTuhEHR4I/AAAAAAAAAmc/Aon9n_iWI0k/s1600/sprayer%2Bdrift.jpg)
-SS-
-
Ariane S 0,7 L + Express 15 g, siinä tymäkkä seos, joka tehoaa useimpiin ongelmarikkkasveihin.
-
Oletteko seuranneet kukkivien vehnien sääskitilannetta? Hukkiskierroksella havaitsin, että jotain pitkulaista möttöstä pyörii vinhasti tähkien kimpussa. Ei ole kukkakärpänen, vaikka sitä on ollut todella paljon. Mielestäni se on aika iso, ainakin yli viisi millinen. Tämä ei oikein olisi tähkäsääski, vehnäsääskestä ei sitten löydy oikein kunnon kuvaa. Olisiko taas joku uusi kärpästen alalaji. Täytynee kai mennä jatkamaan tutkimuksia....
-
Oletteko seuranneet kukkivien vehnien sääskitilannetta? Hukkiskierroksella havaitsin, että jotain pitkulaista möttöstä pyörii vinhasti tähkien kimpussa. Ei ole kukkakärpänen, vaikka sitä on ollut todella paljon. Mielestäni se on aika iso, ainakin yli viisi millinen. Tämä ei oikein olisi tähkäsääski, vehnäsääskestä ei sitten löydy oikein kunnon kuvaa. Olisiko taas joku uusi kärpästen alalaji. Täytynee kai mennä jatkamaan tutkimuksia....
Ei taida vehnät enää kauan kukkia, jos ei ole jotakin ultramyöhäistä lajiketta.
Jos niitä helpeitä tarttuu kävellessä, on kukka-aihe jo kypsynyt ja
kovettunut sääskien toukkien purra.
-SS-
-
Kyllä nämä täytyy olla jotain vanhoja helpeitä. Eikä noista ötököistä ota selvää, mitä ne on. Siellä on jos jonkinlaista lentävää kalustoa liikenteessä. Unohdetaan koko homma.
-
Hölmöä nyt ruiskuttaa mitään ötökkäaineita vehnälle, kun leppäkertut syö kaikki vehnän tuholaiset, käyttäkää nyt omaa kärkeä, älkääkä uskoko jotain farmitin myynninedistämisjuttuja.
-
Hölmöä nyt ruiskuttaa mitään ötökkäaineita vehnälle, kun leppäkertut syö kaikki vehnän tuholaiset, käyttäkää nyt omaa kärkeä, älkääkä uskoko jotain farmitin myynninedistämisjuttuja.
Meinaakko notta leppäkerttulit syö kaikki onkelmat?
-
Hölmöä nyt ruiskuttaa mitään ötökkäaineita vehnälle, kun leppäkertut syö kaikki vehnän tuholaiset, käyttäkää nyt omaa kärkeä, älkääkä uskoko jotain farmitin myynninedistämisjuttuja.
Meinaakko notta leppäkerttulit syö kaikki onkelmat?
Oli uutisissa, että venäjältä on tullut valtavasti leppiksiä, ja ruuan puutteessa ne saattavat purra jopa ihmistä, joten viljojen ötökät on kevyttä kamaa nälkäisille leppiksille. Miksi pitää aina turvautua myrkkyihin, kun luonnolla on omat keinonsa auttaa viljelijää. Jaa mut myrkkykauppa ei käy, jos ei viljelijöitä jatkuvasti peloitella kaikenlaisilla uhilla.
Tä?
-
Sen mitä mää olen tehnyt havaintoja, niin leppis on melko hidasliikkeinen, laiska paskiainen, joka ei kovin paljon saaliin perässä juoksentele. Parhaiten sille sopii juuri kirvojen tapaiset, samanlaiset hidasliikkeiset otukset. Noi tommoset sääsket ja muut kärpäset on turhan vikkeliä sille. Kaikki kunnia silti leppäkertulle.
-
Sen mitä mää olen tehnyt havaintoja, niin leppis on melko hidasliikkeinen, laiska paskiainen, joka ei kovin paljon saaliin perässä juoksentele. Parhaiten sille sopii juuri kirvojen tapaiset, samanlaiset hidasliikkeiset otukset. Noi tommoset sääsket ja muut kärpäset on turhan vikkeliä sille. Kaikki kunnia silti leppäkertulle.
Ei kai ne kärpäset ja sääsket jyviä vioita, vaan niiden munista kuoriutuvat toukat, ja toukkia leppäkertut toivottavasti nälissään syövät.
-
Sen mitä mää olen tehnyt havaintoja, niin leppis on melko hidasliikkeinen, laiska paskiainen, joka ei kovin paljon saaliin perässä juoksentele. Parhaiten sille sopii juuri kirvojen tapaiset, samanlaiset hidasliikkeiset otukset. Noi tommoset sääsket ja muut kärpäset on turhan vikkeliä sille. Kaikki kunnia silti leppäkertulle.
Ei kai ne kärpäset ja sääsket jyviä vioita, vaan niiden munista kuoriutuvat toukat, ja toukkia leppäkertut toivottavasti nälissään syövät.
Ei ne syö kun kirvajia!
-
Sen mitä mää olen tehnyt havaintoja, niin leppis on melko hidasliikkeinen, laiska paskiainen, joka ei kovin paljon saaliin perässä juoksentele. Parhaiten sille sopii juuri kirvojen tapaiset, samanlaiset hidasliikkeiset otukset. Noi tommoset sääsket ja muut kärpäset on turhan vikkeliä sille. Kaikki kunnia silti leppäkertulle.
Ei kai ne kärpäset ja sääsket jyviä vioita, vaan niiden munista kuoriutuvat toukat, ja toukkia leppäkertut toivottavasti nälissään syövät.
Ei ne syö kun kirvajia!
Näin normaalioloissa, mutta ei niitä kirvoja riitä kaikille loputtomasti, kun nyt on meneillään todellinen leppäkerttuinvaasio täällä etelässä. Ja sen vuoksi ne ehkä syövät muutakin.
-
Sen mitä mää olen tehnyt havaintoja, niin leppis on melko hidasliikkeinen, laiska paskiainen, joka ei kovin paljon saaliin perässä juoksentele. Parhaiten sille sopii juuri kirvojen tapaiset, samanlaiset hidasliikkeiset otukset. Noi tommoset sääsket ja muut kärpäset on turhan vikkeliä sille. Kaikki kunnia silti leppäkertulle.
Ei kai ne kärpäset ja sääsket jyviä vioita, vaan niiden munista kuoriutuvat toukat, ja toukkia leppäkertut toivottavasti nälissään syövät.
Ei ne syö kun kirvajia!
Näin normaalioloissa, mutta ei niitä kirvoja riitä kaikille loputtomasti, kun nyt on meneillään todellinen leppäkerttuinvaasio täällä etelässä. Ja sen vuoksi ne ehkä syövät muutakin.
EHKÄ!
-
Onko hyönteisasiantuntijoita?
Mitä otuksia nämä on? Kauran lehdessä "kuivahtaneena".
(http://i6.aijaa.com/t/00030/14217472.t.jpg) (http://aijaa.com/1AoCZj)
-
Tähkäsääskiä.
-
Tähkäsääskiä.
Mikäs ne on litistäny lehteen?
-
2,5 Ariane+ 0,5 MCPA ei tehonnut kunnolla savikkaan. ???
Ensimmäisen kerran isännyyteni aikana en ole tyytyväinen rikkaruohoruiskutuksen onnistumiseen. Tärkeimpänä syynä pidän sitä, että rikkoja ajaessa oli ollut liian pitkä kuiva kausi pohjalla. Rikat eivät olleet vielä taimettuneet kunnolla ja pellot tuntuivatkin ruiskutettaessa melko puhtailta. Toisekseen tuntuu olevan edullinen vuosi mm. mataralle, jota harmittelee nyt tosi moni.
Minulle oli tänä vuonna Ariane S aika paha pettymys. Lähes koko kevätvilja-ala ruiskutettu ohjeenmukaisella annoksella Ariane S:ää, ja nyt puskee pillike viljasta läpi melkein joka lohkolla, paikoin myös matara. Ariane S on kyllä varmaan optimiolosuhteissa hyvä aine, mutta teho näyttää putoavan dramaattisesti kylmässä ja kuivassa. Olisi ehkä pitänyt vielä laittaa jotain gramma-ainetta samaan tankkiseokseen, tai jättää Arianet hyllyyn odottamaan vuotta 2017 ja ostaa jotain muuta tilalle.
-
2,5 Ariane+ 0,5 MCPA ei tehonnut kunnolla savikkaan. ???
Ensimmäisen kerran isännyyteni aikana en ole tyytyväinen rikkaruohoruiskutuksen onnistumiseen. Tärkeimpänä syynä pidän sitä, että rikkoja ajaessa oli ollut liian pitkä kuiva kausi pohjalla. Rikat eivät olleet vielä taimettuneet kunnolla ja pellot tuntuivatkin ruiskutettaessa melko puhtailta. Toisekseen tuntuu olevan edullinen vuosi mm. mataralle, jota harmittelee nyt tosi moni.
Minulle oli tänä vuonna Ariane S aika paha pettymys. Lähes koko kevätvilja-ala ruiskutettu ohjeenmukaisella annoksella Ariane S:ää, ja nyt puskee pillike viljasta läpi melkein joka lohkolla, paikoin myös matara. Ariane S on kyllä varmaan optimiolosuhteissa hyvä aine, mutta teho näyttää putoavan dramaattisesti kylmässä ja kuivassa. Olisi ehkä pitänyt vielä laittaa jotain gramma-ainetta samaan tankkiseokseen, tai jättää Arianet hyllyyn odottamaan vuotta 2017 ja ostaa jotain muuta tilalle.
No ei se lämpötilavaatimus siellä käyttöohjeessa muodon vuoksi ole.
Loistava aine kun vaan on keliä.
-
Syysviljojen kevätrikkatorjuntaan on paras aine on ally class, monesti unohdettu suuruus, monilla nytkin saunakukat rehottaa syysviljoissa. Allu class tappaa tehokkaasti saunakukat.
O
-
Saunakukat ilmestyvät harvahkoon ja keväällä kituneeseen kasvustoon, ihan sama veteleekö ällyä vai ei. On niitä tänä vuonna eturivinkin viljelijöiden syysviljamaissa.
-SS-
-
Saunakukat ilmestyvät harvahkoon ja keväällä kituneeseen kasvustoon, ihan sama veteleekö ällyä vai ei. On niitä tänä vuonna eturivinkin viljelijöiden syysviljamaissa.
-SS-
Tän kevään ruiskutuksien pelastus on ylitiheä kasvusto. Muutamilla luulin kevätvehnän joukkoon eksyneen ohraa. Eipäs olekkaan vaan mataraa. Siellä se kiipii tähkäpöydän päällä.
Jokasella säätyyn kattomatta maasta rehottaa enempi tai vähempi kestopaskiksia. Valvatti, matara ja saunakukka on näemmä kestosuosikkeja.
-
Kyl mun amaretot on ainakin täysin puhtaita. Saivat ensin Broadway 150g ja myöhemmin Ariane s 2,5L hehtaarille.
-
Amaretot ovat vasta tulleet tähkälle. Tämän kesän rikkasaastunta on aikaisten lajikkeiden ja aikaisen kylvön ongelma, kun kasvusto alkoi korsiintua ennen juhannussateita.
Toisaalta, Broadway ja Ariane S ovat melkoisen iso tykki vihulaisruohoja pommittaa.
-SS-
-
Kyl mun amaretot on ainakin täysin puhtaita. Saivat ensin Broadway 150g ja myöhemmin Ariane s 2,5L hehtaarille.
Otit sitten varmanpäälle?
Hatikka, ohdake ja valvattitehoa ariannella?
-
Ko peltoihin olis tarkoitus kylvää ens vuonna jurttia jos sitä vielä Suomessa viljellään. Ariane kortteelle ja ohdakkeelle Broadway juolavehnälle ja muille. Jurtin viljelyssä viljavuodet kannattaa käyttää pellon puhdistamiseen. Viljalla rikkojen torjunta niin paljon helpompaa ja halvempaa kuin juurikkaalla.
-
Broadway on rapsille mainittu ongelmallisena jälkivaikutuksen vuoksi mutta sokerimaat varmaan kynnetään eikä ongelmaa välttämättä tule.
Kortteeseen näkyi isommalla määrällä MCPA:ta tulevan paras teho.
-SS-
-
Kesantopellolle 7 litraa Glypperiä hehtaarille, niin siinä kuoli kortteetkin, eli kyllä se glyfosaattikin siihen tehoaa, jos annostus on tarpeeksi iso.
-
Tähkäsääskiä.
Mikäs ne on litistäny lehteen?
Ovat kokeneet luonnollisen kuoleman, kun ovat siittäneet seuraavan sukupolven liikkeelle...
-
Tähkäsääskiä.
Mikäs ne on litistäny lehteen?
Ovat kokeneet luonnollisen kuoleman, kun ovat siittäneet seuraavan sukupolven liikkeelle...
Kummallinen tapa kuolla.
-
Tällä seudulla ainakin rikat ovat villiintyneet juuri niillä viljelijöillä jotka ajoivat rikka-aineet aikaisin kesäkuussa. Itse ajoin juhannuksen molemmin puolin. Juhannuksen jälkeen ajetut olisi pitänyt ajaa juhannuksena, mutta päätin, että juhannuksena en aja mitään. Meillä on puhtaat pellot, mitänyt ruiskuttajan mokat näkyy...
Ettette olisi olleet vaan liian hätäisiä?
-
Mitä aineita voisi laittaa tähkällä olevaan kasvustoon ? Primus ? Cantor ?
Siis tuo juhannuksen ruiskutus olisi mennyt tähkälle, siksi kyselen....
-SS-
-
Mitä aineita voisi laittaa tähkällä olevaan kasvustoon ? Primus ? Cantor ?
Siis tuo juhannuksen ruiskutus olisi mennyt tähkälle, siksi kyselen....
-SS-
Tänä vuonna oli kuivaa ja kylmää kesäkuun alussa, hallaakin. Halla ja kuivuus karaisi rikkakasvejakin, osa oli jo hiton isoa kun uskalsi lähteä pellolle, sen jälkeen sadellut ihan huolella. Rikkakasvi tehoissa suurta vaihtelua, mitään yleispätevää ei voi sanoa. Paras olisi ollut kahden käsittelyn taktiikka, kuten tullut joskus tehtyä valvattia vastaan eli ensin MCPA 0.6l/ha hivenien kanssa että helpot kasvit kuukahtaa kuten saviheinä, jääntirypsit ym., myöhemmin korrenkasvun ollessa jo pitkällä Ariane S tai vastaava. Tähän jos joutuu ajamaan johonkin väliin hukkisaineet sekä kaikkea muuta pitkin kyliä, huomaakin että jotain kompromisseja tehtävä. Ja niihin ei kuulu hukkisaineiden kanssa pelleilly.
Mataraa löytyy yhdeltä lohkolta sieltä täältä aika tasaisesti, ei ole ollut koskaan tuossa laajuudessa. Ehkä kompostin mukanaan tuomia ihanuuksia... Herneessä näkyy heikoissa kohdissa ja nurkissa saunakukkaa, samoin kotilohkolla mistä ruiskun kanssa lähdetty ja paine matalalla lähtiessä. Samoin tukkeutuneet suuttimet näkyy valkoisena kukkaviivana kunnes kaikki oli huomattu ja putsattu, kiitos fenix+mistral :p Tottakai pikitien varressa :)
Yhtä kaikki, tänä vuonna rikkakasveja enemmän kuin pitkiin aikoihin. Mutta ei näy viljan yli missään ellei luomua tms., eli valvatit ja ohdakkeet ym. hyvin hallussa näillä nurkin. Mutta sieltä juuresta löytyy kaikkea kivaa, vesiheinää jne. Näyttää siltä, että vesiheinää kuritettava jokavuosi resistenssiä estävillä aineilla, "välivuonna" normiaineilla paikoitellen nollateho.
-
Jäi tänä kesänä osa ohrista ilman minkäänlaista kasvinsuojelua... Suurimmaksi osaksi tietenkin omaa huonoutta, mutta eipä ollut keliä ruiskutella. Yllättävän vähän on ollut rikkakasveja ja suojaviljana olevissa ei ole savikkaa kummempaa näkynyt ja sitäkin on niin vähän ettei haittaa tulevina nurmivuosina yhtään kun nurmia niitetään kolme kertaa kesän aikana. Hukkiksia pitäis käydä katselemassa...
-
Mitä aineita voisi laittaa tähkällä olevaan kasvustoon ? Primus ? Cantor ?
Siis tuo juhannuksen ruiskutus olisi mennyt tähkälle, siksi kyselen....
-SS-
Kouvola-Lohja-Loimaa. Ihan eri maailmat, jopa Lohja-Loimaa.
-
Mitä aineita voisi laittaa tähkällä olevaan kasvustoon ? Primus ? Cantor ?
Siis tuo juhannuksen ruiskutus olisi mennyt tähkälle, siksi kyselen....
-SS-
Niin no täällä tuo erään viljelijän luomuruis taisi olla ainut mikä oli juhannuksena jonkinlaisella tähkällä. Ei kai sinne tähkälle mitään voi ajaa. Tarkoitinkin lähinnä sitä, että täällä esim. kylvetty toukokuun puolivälissä ja sen jälkeen paljon niin ekat ajoin rikkoja jo kesäkuun ekalla viikolla. Muutamat pari viikkoa ennen juhannusta. Vettä tullut tähän mennessä vajaa 10mm kolmessa eri osassa. Niitä rikkoja ei siellä vain yksinkertaisesti ollut mitä ajaa. No sitten juhannusta edeltävällä viikolla tuli se 25-30 mm vettä ja viikko siitä niin oli niitä rikkojakin. Jos tässä vaiheessa oli jo tähkällä niin se oli sitten varmaan voi voi. Tasan ei käy sitten olosuhteet.
-
Mää en oo kyl ikinä kattonu kalenteria ruiskutusten suhteen. Eniten kiinnostaa viljan kasvuasteet.
-
Mää en oo kyl ikinä kattonu kalenteria ruiskutusten suhteen. Eniten kiinnostaa viljan kasvuasteet.
Niin en mäkään. Mua kyllä kiinnostaa rikkaruiskutuksissa sekin, että onko sitä rikkaa siellä pellolla vai ei?
-
Mää en oo kyl ikinä kattonu kalenteria ruiskutusten suhteen. Eniten kiinnostaa viljan kasvuasteet.
Niin en mäkään. Mua kyllä kiinnostaa rikkaruiskutuksissa sekin, että onko sitä rikkaa siellä pellolla vai ei?
Kylllä ne rikat noudattaa hyvin pitkälti samaa kasvuastemallia viljan kanssa. Armoton kuivuus hidastaa paskisten itämistä mutta useamman reppureisun systeemillä ne rikka-aineet kyllä sinne saa.
Poikkeuksiakin on jos kuivuutta jatkuu jatkumistaan mut sillonhan loppuu viljankin kasvu.
-
Mää en oo kyl ikinä kattonu kalenteria ruiskutusten suhteen. Eniten kiinnostaa viljan kasvuasteet.
Niin en mäkään. Mua kyllä kiinnostaa rikkaruiskutuksissa sekin, että onko sitä rikkaa siellä pellolla vai ei?
Kylllä ne rikat noudattaa hyvin pitkälti samaa kasvuastemallia viljan kanssa. Armoton kuivuus hidastaa paskisten itämistä mutta useamman reppureisun systeemillä ne rikka-aineet kyllä sinne saa.
Poikkeuksiakin on jos kuivuutta jatkuu jatkumistaan mut sillonhan loppuu viljankin kasvu.
Saa saa, mutta eikö nyt ollutkin kyse siitä, että vaikka on ruiskutettu niin silti rikkaa tullut? Esimerkkinä sanoin, että täällä kulmalla ensimmäiseksi ruiskuttaneilla on eniten rikkaa pellossa. Eli johdin tästä sen ajatuksen ettei oltaisi vain hätäilty. En tosin osaa sanoa muun suomen asioista, ihan tämän lähiympäristön mitä tulee päivittäin katseltua.
-
Aikasuus on vaan yks osa.
Sääolosuhteet, eritoten kuuma/kylmä/kosteus/tuuli, vesimäärä-suuttimet, puomin korkeus, aineiden määrät tankkiseoksessa, useamman aineen seos joista voi johtua tehoaineiden heikentymistä ja veden laatu.
Ja varmaan muitakin syitä vielä jotka heikentävät tehoa.
-
Aikasuus on vaan yks osa.
Sääolosuhteet, eritoten kuuma/kylmä/kosteus/tuuli, vesimäärä-suuttimet, puomin korkeus, aineiden määrät tankkiseoksessa, useamman aineen seos joista voi johtua tehoaineiden heikentymistä ja veden laatu.
Ja varmaan muitakin syitä vielä jotka heikentävät tehoa.
Joo en sitä kiellä. Mä nyt heitinkin vaan yhden todennäköisen vaihtoehdon...
-
Mää en oo kyl ikinä kattonu kalenteria ruiskutusten suhteen. Eniten kiinnostaa viljan kasvuasteet.
Niin en mäkään. Mua kyllä kiinnostaa rikkaruiskutuksissa sekin, että onko sitä rikkaa siellä pellolla vai ei?
Kylllä ne rikat noudattaa hyvin pitkälti samaa kasvuastemallia viljan kanssa. Armoton kuivuus hidastaa paskisten itämistä mutta useamman reppureisun systeemillä ne rikka-aineet kyllä sinne saa.
Poikkeuksiakin on jos kuivuutta jatkuu jatkumistaan mut sillonhan loppuu viljankin kasvu.
Saa saa, mutta eikö nyt ollutkin kyse siitä, että vaikka on ruiskutettu niin silti rikkaa tullut? Esimerkkinä sanoin, että täällä kulmalla ensimmäiseksi ruiskuttaneilla on eniten rikkaa pellossa. Eli johdin tästä sen ajatuksen ettei oltaisi vain hätäilty. En tosin osaa sanoa muun suomen asioista, ihan tämän lähiympäristön mitä tulee päivittäin katseltua.
ihan sama havainto, menin liika aikasin ja nyt hiipii mataraa, pillikettä ja saunakukkaa tähkien tasalle asti. Ruiskutettu Arianella, joka luulisi helposti ainakin pillikkeet hävittävän eli en keksi muuta syytä, kuin että niitä ei siellä ruiskutettaessa ollut. Arianesta yli kymmenen vuoden kokemus ja teho yleensä heikkoa pelto-orvokkiin, myös mataraa, saunakukkaa ja peippiä voi jäädä henkiin, mutta kasvu pysähtyy, niin ettei niistä ole harmia. Tänä vuonna myös vilja täällä päin lähtenyt epätasaisesti alkuun, kun monet pellot sai liikaa vettä heti kylvön jälkeen...ovat ilmeisesti myös rikkaruohot tehneet samoin
-
Mää en oo kyl ikinä kattonu kalenteria ruiskutusten suhteen. Eniten kiinnostaa viljan kasvuasteet.
Niin en mäkään. Mua kyllä kiinnostaa rikkaruiskutuksissa sekin, että onko sitä rikkaa siellä pellolla vai ei?
Kylllä ne rikat noudattaa hyvin pitkälti samaa kasvuastemallia viljan kanssa. Armoton kuivuus hidastaa paskisten itämistä mutta useamman reppureisun systeemillä ne rikka-aineet kyllä sinne saa.
Poikkeuksiakin on jos kuivuutta jatkuu jatkumistaan mut sillonhan loppuu viljankin kasvu.
Saa saa, mutta eikö nyt ollutkin kyse siitä, että vaikka on ruiskutettu niin silti rikkaa tullut? Esimerkkinä sanoin, että täällä kulmalla ensimmäiseksi ruiskuttaneilla on eniten rikkaa pellossa. Eli johdin tästä sen ajatuksen ettei oltaisi vain hätäilty. En tosin osaa sanoa muun suomen asioista, ihan tämän lähiympäristön mitä tulee päivittäin katseltua.
ihan sama havainto, menin liika aikasin ja nyt hiipii mataraa, pillikettä ja saunakukkaa tähkien tasalle asti. Ruiskutettu Arianella, joka luulisi helposti ainakin pillikkeet hävittävän eli en keksi muuta syytä, kuin että niitä ei siellä ruiskutettaessa ollut. Arianesta yli kymmenen vuoden kokemus ja teho yleensä heikkoa pelto-orvokkiin, myös mataraa, saunakukkaa ja peippiä voi jäädä henkiin, mutta kasvu pysähtyy, niin ettei niistä ole harmia. Tänä vuonna myös vilja täällä päin lähtenyt epätasaisesti alkuun, kun monet pellot sai liikaa vettä heti kylvön jälkeen...ovat ilmeisesti myös rikkaruohot tehneet samoin
Ja lämpötila oli yli +12?
-
ihan sama havainto, menin liika aikasin ja nyt hiipii mataraa, pillikettä ja saunakukkaa tähkien tasalle asti. Ruiskutettu Arianella, joka luulisi helposti ainakin pillikkeet hävittävän eli en keksi muuta syytä, kuin että niitä ei siellä ruiskutettaessa ollut. Arianesta yli kymmenen vuoden kokemus ja teho yleensä heikkoa pelto-orvokkiin, myös mataraa, saunakukkaa ja peippiä voi jäädä henkiin, mutta kasvu pysähtyy, niin ettei niistä ole harmia. Tänä vuonna myös vilja täällä päin lähtenyt epätasaisesti alkuun, kun monet pellot sai liikaa vettä heti kylvön jälkeen...ovat ilmeisesti myös rikkaruohot tehneet samoin
Ja lämpötila oli yli +12?
yli kymmenen vuotta on tällä ajettu ja tiedossa on ettei kannata kylmällä ajaa...muuten on erinomainen aine. Alkaako näille seosaineille joskus kehittyä jotain vastustuskykyisiä kantoja, siitä ei havaintoja, eikä tällä yhdellä vuodella ole merkitystä. Nyt menee ilmeisesti ajoituksen piikkiin, kun ei ollut pelipaikoilla oikeaan aikaan
-
ihan sama havainto, menin liika aikasin ja nyt hiipii mataraa, pillikettä ja saunakukkaa tähkien tasalle asti. Ruiskutettu Arianella, joka luulisi helposti ainakin pillikkeet hävittävän eli en keksi muuta syytä, kuin että niitä ei siellä ruiskutettaessa ollut. Arianesta yli kymmenen vuoden kokemus ja teho yleensä heikkoa pelto-orvokkiin, myös mataraa, saunakukkaa ja peippiä voi jäädä henkiin, mutta kasvu pysähtyy, niin ettei niistä ole harmia. Tänä vuonna myös vilja täällä päin lähtenyt epätasaisesti alkuun, kun monet pellot sai liikaa vettä heti kylvön jälkeen...ovat ilmeisesti myös rikkaruohot tehneet samoin
Ja lämpötila oli yli +12?
yli kymmenen vuotta on tällä ajettu ja tiedossa on ettei kannata kylmällä ajaa...muuten on erinomainen aine. Alkaako näille seosaineille joskus kehittyä jotain vastustuskykyisiä kantoja, siitä ei havaintoja, eikä tällä yhdellä vuodella ole merkitystä. Nyt menee ilmeisesti ajoituksen piikkiin, kun ei ollut pelipaikoilla oikeaan aikaan
Voihan olla jos 10-vuotta vedelly klopyradilia, fluroksia ja MCPA:tä.
Onhan noi annosmäärät noussu joku vuosi takaperin, eikös se maksimi ollu 1.75 vai 2l? Nyt tarjotaan 3litraakin hehtaarille suosituksena heinille.
-
Juolavehnäpesäkkeitä on ohramaissa paljon. Vieläkö se kasvustoruiskutus on sallittua, vai miten torjuisi. Ohra menee pääosin omaan rehukäyttöön
-
Juolavehnäpesäkkeitä on ohramaissa paljon. Vieläkö se kasvustoruiskutus on sallittua, vai miten torjuisi. Ohra menee pääosin omaan rehukäyttöön
Kai tänä suvena ehtii puintienkin jälkeen glyfoilla, jos viime syssynäkin ehti. Jättää pahimmat lohkot muokkaamatta, niin ehtii kunnolla toimia aineet. Vai onko niin pahaa juolispahnaa pellot et ei tiedä mitä siellä kasvaa? Sit voi olla jo puintikin hiukka tuskaista.