Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: arzyboy - 11.05.16 - klo:19:56
-
Kuinka huonoa rehuvirna tykkää viileästä ja mahdollisesti märästä maasta? Pakko olisi päästä kylvöille ja voisi aloittaa rehuvirna/kauraseoksen kylvöstä kun ohralla ei ole vielä kiire. Kaurahan lähtee kyllä märästäkin maasta mutta mitä rehuvirnan siemenet tuumaa jos olosuhteet on heikonlaiset?
-
Kuinka huonoa rehuvirna tykkää viileästä ja mahdollisesti märästä maasta? Pakko olisi päästä kylvöille ja voisi aloittaa rehuvirna/kauraseoksen kylvöstä kun ohralla ei ole vielä kiire. Kaurahan lähtee kyllä märästäkin maasta mutta mitä rehuvirnan siemenet tuumaa jos olosuhteet on heikonlaiset?
Laita Petrille yyveetä tai odota että se ehtii vastaamaan....
-
Sama asia... eri kysymys...
Mitä kasvinsuojeluainetta tohon voisi ruutata??
-
Miksi siihen pitää jotain ruutata?
-
Miksi siihen pitää jotain ruutata?
Pellolla savikkaa ihan pirusti, enkä tarvitse savikkaa mihinkään..
Viime kevään kylvettiin pintaan, ja hyvä tuli. Eikä tarvinnut kasvinsuojelua, kun se tosiaan valloitti koko maan.
-
Basagran SG ehkä? Itellä ajatuksena korjata tuosta rehuvirna/kaurasta kaksi satoa ja perustaa samalla nurmi... 10 hehtaaria pitäis "kokeilla".
-
Miksi siihen pitää jotain ruutata?
Pellolla savikkaa ihan pirusti, enkä tarvitse savikkaa mihinkään..
Viime kevään kylvettiin pintaan, ja hyvä tuli. Eikä tarvinnut kasvinsuojelua, kun se tosiaan valloitti koko maan.
Anteeksi offtopic, mut kysy supersammakolta tartteeko se savikkaa luomuviljojensa höysteeksi... ::)
-
Miksi siihen pitää jotain ruutata?
Pellolla savikkaa ihan pirusti, enkä tarvitse savikkaa mihinkään..
Viime kevään kylvettiin pintaan, ja hyvä tuli. Eikä tarvinnut kasvinsuojelua, kun se tosiaan valloitti koko maan.
Täällä on savikka jo uhanalainen, luulin että muuallakin :-\
-
Basagran SG ehkä? Itellä ajatuksena korjata tuosta rehuvirna/kaurasta kaksi satoa ja perustaa samalla nurmi... 10 hehtaaria pitäis "kokeilla".
Se tappaa savikan tosi huonosti, jos ollenkaan..
Fenixiä ei voi laittaa kun kylvettiin pintaan..
-
Itsellä oli pari vuotta sitten virnavehnä seos suojaviljana. Savikka valtasi pellon muutama viikko kylvöstä ihan kokonaan. Ruiskutin pellon basagran sg :llä, ehkä liian myöhään kun en mainittavaa hyötyä nähnyt. Mutta sitten virna otti vallan ja kasvoi melkoisesti. Paalasin kasvuston heti kun ukkoskuuro veti kasvuston lakoon. Toista satoa virna ei kasvattanut.
-
Basagran SG ehkä? Itellä ajatuksena korjata tuosta rehuvirna/kaurasta kaksi satoa ja perustaa samalla nurmi... 10 hehtaaria pitäis "kokeilla".
Kemiaa en tunne niin hyvin, että sanoisin siihen mitään. Rehuvirna on ehkä hernettä tai ruisvirnaa oikukkaampi kasvuolojen suhteen, mutta hienoista periaatteista joutuu joskus käytännössä luistamaan.
Sen kaksi satoa saa, kun ekan niittää viimeistään ensimmäisten kukkien ilmestyessä, pitkään sänkeen. Tuossa vain pohdin sen allaolevan monivuotisen kohtaloa; se ei saa valoa koko kesänä tuolla strategialla. Itse ehkä kylväisin vasta kesäkuun puolella ja odottaisin, että virna on kunnolla kukalla, jolloin jälkikasvua ei tule. MUTTA näillä kahdella strategialla tulee ihan erilaista rehua: suunnittelemallasi sitä appeen väkirehua korvaavaa komponenttia, tällä esittelemälläni laimennusta.
Ei tästä varmaan paljoa apua ollut. Virnan viljelytekniikasta on hyvin vähän minkäänlaista koetoimintaa pohjoismaisissa oloissa, kait sitä on timoteihin verrattuna pidetty niin marginaalisena...
-
Ruisvirna ainakin juroi keväällä tosi pitkään, jopa muutamat herneet joita laitoin lannoitevantaiden kautta, olivat kesän tuulessa päätä pitempiä. Kyllähän se virna sitten kesän tultua piteni, ja ensimmäinen niitto oli heinäkuulla sitten, alkoi kukkimaan ja massaakin tuntui olevan. Jälkikasvua oli, mutta kun 1. niitossa jätin pitkän sängen, jäi maahan kiinni kiemurteleva varsi, joka oli sitten loppusyksyllä kuin kalaverkkoa olisi ollut maanpinnalla, murskain ei ottanut sitä maasta saakka irti. Helppo kyntää, yeah. Eli semmoisia myttyjä muutaman metrin välein vältteihin.
Ei enää ikinä, varsinkin kun kesällä tuli sitten Evirasta tieto, että hukkakauraa oli kyseisessä ulkomaisessa virnansiemenessä. Hankala oli hukkakauraa etsiä kasvustossa, kärhet takertuivat jalkoihin. Kallista siementä, tokkopa saa typpenä rahojansa takaisin. Maan rakenne myös huononi eli sitkistyi, verrattuna italianraiheinän murentavaan vaikutukseen.
-SS-
-
No tämä nyt menee sitten kokeilun piikkiin... Vois kokeilla erilaisella ajankohdalla tuota niittämistä niin näkee miten jälkikasvu lähtee. Rehut on paaleissa niin ei ole mitään ongelmaa pienen kikkailun kanssa.
-
parina vuonna ollut rehuvirna-vehnäseos VLN:a.
Tuos selviää kylvö-ja niittopv..
https://youtu.be/XBOLgbgp0pU?t=12s
toi kylläkin hyvällä hietamaalla ja suht sateinen kesä 2011
Viime vuonna savikolla vastaava; kylvö kesäkuun alussa ja murskaus elokuun alussa.. no ihan kohtalainen kasvusto siinä oli muttei noin hyvä kuin videolla...
-
Ruisvirna ainakin juroi keväällä tosi pitkään, jopa muutamat herneet joita laitoin lannoitevantaiden kautta, olivat kesän tuulessa päätä pitempiä. Kyllähän se virna sitten kesän tultua piteni, ja ensimmäinen niitto oli heinäkuulla sitten, alkoi kukkimaan ja massaakin tuntui olevan. Jälkikasvua oli, mutta kun 1. niitossa jätin pitkän sängen, jäi maahan kiinni kiemurteleva varsi, joka oli sitten loppusyksyllä kuin kalaverkkoa olisi ollut maanpinnalla, murskain ei ottanut sitä maasta saakka irti. Helppo kyntää, yeah. Eli semmoisia myttyjä muutaman metrin välein vältteihin.
Ei enää ikinä, varsinkin kun kesällä tuli sitten Evirasta tieto, että hukkakauraa oli kyseisessä ulkomaisessa virnansiemenessä. Hankala oli hukkakauraa etsiä kasvustossa, kärhet takertuivat jalkoihin. Kallista siementä, tokkopa saa typpenä rahojansa takaisin. Maan rakenne myös huononi eli sitkistyi, verrattuna italianraiheinän murentavaan vaikutukseen.
-SS-
Mun rehuvirnassa oli seassa ainakin kauraa, vehnää, ohraa ja luultavasti lupiinia. Rairuohossa oli takuuvarmasti hukkakauraa seassa.
-
Itsellä oli pari vuotta sitten virnavehnä seos suojaviljana. Savikka valtasi pellon muutama viikko kylvöstä ihan kokonaan. Ruiskutin pellon basagran sg :llä, ehkä liian myöhään kun en mainittavaa hyötyä nähnyt. Mutta sitten virna otti vallan ja kasvoi melkoisesti. Paalasin kasvuston heti kun ukkoskuuro veti kasvuston lakoon. Toista satoa virna ei kasvattanut.
Basagran SG tappaa savikan härkäpavusta kun savikka on ihan todella pientä. Mut parina edellisenä vuotena savikkaa on itänyt heinäkuulle asti, joten on siitä vaivaa ollut.
Mut hyvä tieto on tuo, että virna ei Basagranilla kuollut. Pitää laittaa sit sitä.
-
Juu savikka pääsi liian isoksi kasvamaan, että aine ei enää siihen tehonnut kunnolla.
-
Miksi siihen pitää jotain ruutata?
Pellolla savikkaa ihan pirusti, enkä tarvitse savikkaa mihinkään..
Viime kevään kylvettiin pintaan, ja hyvä tuli. Eikä tarvinnut kasvinsuojelua, kun se tosiaan valloitti koko maan.
Tuo on osoitus siitä,että edellistenvuosien viljely on sössitty :o
Mulla ei ole ollu halua kasvatella rikkapankkia 8)
Bäkkäri taitaa olla sellainen huonoviljelijä :-\
-
Miksi siihen pitää jotain ruutata?
Pellolla savikkaa ihan pirusti, enkä tarvitse savikkaa mihinkään..
Viime kevään kylvettiin pintaan, ja hyvä tuli. Eikä tarvinnut kasvinsuojelua, kun se tosiaan valloitti koko maan.
Tuo on osoitus siitä,että edellistenvuosien viljely on sössitty :o
Mulla ei ole ollu halua kasvatella rikkapankkia 8)
Bäkkäri taitaa olla sellainen huonoviljelijä :-\
Joo.. härkäpapu on mennyt reisille 2 vimeistä vuotta. Savikkapankki on kasvanut... viljat ja apilattomat nurmet ovat tietysti täysin puhtaita 8) Kun niiden viljely onnistuu aina ja todella edullisesti
-
Miksi siihen pitää jotain ruutata?
Pellolla savikkaa ihan pirusti, enkä tarvitse savikkaa mihinkään..
Viime kevään kylvettiin pintaan, ja hyvä tuli. Eikä tarvinnut kasvinsuojelua, kun se tosiaan valloitti koko maan.
Tuo on osoitus siitä,että edellistenvuosien viljely on sössitty :o
Mulla ei ole ollu halua kasvatella rikkapankkia 8)
Bäkkäri taitaa olla sellainen huonoviljelijä :-\
Joo.. härkäpapu on mennyt reisille 2 vimeistä vuotta. Savikkapankki on kasvanut... viljat ja apilattomat nurmet ovat tietysti täysin puhtaita 8) Kun niiden viljely onnistuu aina ja todella edullisesti
Voithan sä selitellä,mutta 2 vuodes ei savikka räjähdä käsiin jos ennemmin on viljelty kunnolla 8)
Jotku ei vaan viitti leikkiä,jos voi tehdä kunnollakin nämä hommat 8)
;D ;D ;D
-
Miksi siihen pitää jotain ruutata?
Pellolla savikkaa ihan pirusti, enkä tarvitse savikkaa mihinkään..
Viime kevään kylvettiin pintaan, ja hyvä tuli. Eikä tarvinnut kasvinsuojelua, kun se tosiaan valloitti koko maan.
Tuo on osoitus siitä,että edellistenvuosien viljely on sössitty :o
Mulla ei ole ollu halua kasvatella rikkapankkia 8)
Bäkkäri taitaa olla sellainen huonoviljelijä :-\
Joo.. härkäpapu on mennyt reisille 2 vimeistä vuotta. Savikkapankki on kasvanut... viljat ja apilattomat nurmet ovat tietysti täysin puhtaita 8) Kun niiden viljely onnistuu aina ja todella edullisesti
Voithan sä selitellä,mutta 2 vuodes ei savikka räjähdä käsiin jos ennemmin on viljelty kunnolla 8)
Jotku ei vaan viitti leikkiä,jos voi tehdä kunnollakin nämä hommat 8)
;D ;D ;D
Tällaisessa markkinatalous johtoisessa maataloudessa joutuu joskus pelaamaan huonoilla korteilla ::)
Omaa syytä tietysti. Savikka räjähtää silmille kyllä nopeasti. Viljakasvustoissakin on usein niitä 20-30 senttiä korkeita savikoita, jotka ovat itäneet vasta ruiskutuksen jälkeen. Niitä ei ehkä huomaa ison Deeren kopista ??? Kuivina vuosina tuota ongelmaa ei ole..
Erikoistuneelle kasvinviljelylle pitäisikin antaa isompi tuki ;D Tämä härkäpapu hommakin on vain pelaamista kotieläintuotannon pussiin ;D Itse en ole tarvinnut yhtään papua
-
No nyt on siinä vaiheessa virnat että voi jo jotain kertoa kuinka virnat on menestyneet... Hyvin on lähteneet kasvuun, mutta joillakin pelloilla halla on selvästi ottanut virnaan ja lehdet on osittain ruskeina. Pari vuotta sitten vuokralle tulleessa pellossa on rikkakasveja aivan saakelisti ja näyttää siltä että tulee korjattua aika paskaa evästä siitä lohkolta. Pitänee ruiskutella sitten rikat pois että saa puhtaan nurmen siitä seuraavalle vuodelle.
Jostain syystä nostolaitesimulta ei suostunut kylvämään kunnolla virnaa apulantapuolen kautta joten kylvin sitten joillekin pelloille virnan viskalla ja kylvökoneella kauran ja nurmensiemenen päälle. Näytti toimivan paremmin noin....
-
Virna lykkää vartta yhtenä k..pänä.
Mikäs se on oikea aika korjata se paaliin? Notta sonnille meinaan syöttää...
-
Virna lykkää vartta yhtenä k..pänä.
Mikäs se on oikea aika korjata se paaliin? Notta sonnille meinaan syöttää...
Jos alla on monivuotisen nurmen siemen, niin odota, että kukkii kunnolla. Jos taas ei ole monivuotista alla ja voi kerätä useamman (2 tai kolme) sadon, niin ennen kukintaa/ihan alkuvaiheessa. Silloin tulee rehuseokseen aikamoista ydinpolttoainetta.
-
Rehuvirnaan liittyen....
Viherkesantona tuohon virnaan sorruin. Normi kylvö toukokuulla. Elokuun lopulla glyfo. Parin viikon päästä murskaus. Sitten kyntö.
Petrille tiedoksi glyfosta, kesannoinnin syy oli juolavehnä...
Niin, seuraavana keväänä äestelin ja kylvin ohran. Hämmästys oli suuri kun puinnin aikaan oli virnaa todella paljon ohran seassa. Glyfosaatti vissiin valmistutti virnan ja siemenet varisi murskatessa maahan.
Oraat ruiskutin muistaakseni ratio 50 teellä kiinnitteen kera. Virna ei ollut tuosta moksiskaan.
Maitotuottaja kyseli apilasta, mää kysynkin virnan puinnista. Jos glyfottaa virnan ja parin viikon päästä pui?
Mitä sanoo bakteeriymppipioneeri Torniosta?
-
Rehuvirnaan liittyen....
Viherkesantona tuohon virnaan sorruin. Normi kylvö toukokuulla. Elokuun lopulla glyfo. Parin viikon päästä murskaus. Sitten kyntö.
Petrille tiedoksi glyfosta, kesannoinnin syy oli juolavehnä...
Niin, seuraavana keväänä äestelin ja kylvin ohran. Hämmästys oli suuri kun puinnin aikaan oli virnaa todella paljon ohran seassa. Glyfosaatti vissiin valmistutti virnan ja siemenet varisi murskatessa maahan.
Oraat ruiskutin muistaakseni ratio 50 teellä kiinnitteen kera. Virna ei ollut tuosta moksiskaan.
Maitotuottaja kyseli apilasta, mää kysynkin virnan puinnista. Jos glyfottaa virnan ja parin viikon päästä pui?
Mitä sanoo bakteeriymppipioneeri Torniosta?
Minä tiedän kuinka virna hoidetaan päiviltä. Oli pari vuotta sitten kesannolla yksi lohko, juurikin riistäytyneen juolavehnän takia. Hoitelin juolan ennen kesantoseoksen kylvöä toukokuun lopussa. Eli oli kauraa-rehuvirnaa-italian raiheinää ja ohdaketta. Viimeksi mainittu ei kuulunut suunnitelmiin ja mietin miten sen saisi pois. Pähkäilin, että kestääkö virna mcpa:ta. Mistään ei sitä tietoa tuntunut löytyvän ja agrosta en kehdannut kysyä, kun pelkkäsin *****ilua. No, laitoin 2 litraa mcpa:ta ja seurailin tuloksia. Suuri oli tyydytys, kun ohdake nitkahti parissa päivässä, eikä sitä sen koommin ole sillä kohtaa näkynyt. Mutta niin otti virnakin itseensä. Eli meni ihan selväksi ruiskutetuilta osilta. Lopulla lohkolla kasvoi kyllä hienosti ja massaa syntyi. Vastaukseni on siis mcpa.
-
Rehuvirnaan liittyen....
Viherkesantona tuohon virnaan sorruin. Normi kylvö toukokuulla. Elokuun lopulla glyfo. Parin viikon päästä murskaus. Sitten kyntö.
Petrille tiedoksi glyfosta, kesannoinnin syy oli juolavehnä...
Niin, seuraavana keväänä äestelin ja kylvin ohran. Hämmästys oli suuri kun puinnin aikaan oli virnaa todella paljon ohran seassa. Glyfosaatti vissiin valmistutti virnan ja siemenet varisi murskatessa maahan.
Oraat ruiskutin muistaakseni ratio 50 teellä kiinnitteen kera. Virna ei ollut tuosta moksiskaan.
Maitotuottaja kyseli apilasta, mää kysynkin virnan puinnista. Jos glyfottaa virnan ja parin viikon päästä pui?
Mitä sanoo bakteeriymppipioneeri Torniosta?
Minä tiedän kuinka virna hoidetaan päiviltä. Oli pari vuotta sitten kesannolla yksi lohko, juurikin riistäytyneen juolavehnän takia. Hoitelin juolan ennen kesantoseoksen kylvöä toukokuun lopussa. Eli oli kauraa-rehuvirnaa-italian raiheinää ja ohdaketta. Viimeksi mainittu ei kuulunut suunnitelmiin ja mietin miten sen saisi pois. Pähkäilin, että kestääkö virna mcpa:ta. Mistään ei sitä tietoa tuntunut löytyvän ja agrosta en kehdannut kysyä, kun pelkkäsin *****ilua. No, laitoin 2 litraa mcpa:ta ja seurailin tuloksia. Suuri oli tyydytys, kun ohdake nitkahti parissa päivässä, eikä sitä sen koommin ole sillä kohtaa näkynyt. Mutta niin otti virnakin itseensä. Eli meni ihan selväksi ruiskutetuilta osilta. Lopulla lohkolla kasvoi kyllä hienosti ja massaa syntyi. Vastaukseni on siis mcpa.
Glyfolla säilyi itävyys, kuinkas tolla ämceepeeaalla?
-
...
Niin, seuraavana keväänä äestelin ja kylvin ohran. Hämmästys oli suuri kun puinnin aikaan oli virnaa todella paljon ohran seassa. Glyfosaatti vissiin valmistutti virnan ja siemenet varisi murskatessa maahan.
...
Maitotuottaja kyseli apilasta, mää kysynkin virnan puinnista. Jos glyfottaa virnan ja parin viikon päästä pui?
Joskus 90-luvun virnabuumivuosina maahan tuotiin vähän kaikenlaista virnan siementä, myös sellaisia "siementyypin" lajikkeita, ei pelkästään näitä Ebenoita ja muita vihertyypin lajikkeita. Silloin kuulin useammankin puineen virna-kauraa hyvällä menestyksellä. Ehkä tuo glyfo-tuleennutus varhentaa kehitystä - ainahan voi kokeilla, jos saisi omat vihersiemenet tuotettua. Ilman glyfoa puitua voi laittaa "vähäisessä" määrin rehun joukkoon, muistaakseni joku 10% väkirehuseoksesta on turvallinen määrä.
-
No kyllä se varmaan on niin, että jos kasvi ehtii tehdä siemenet valmiiksi niin ei siinä oikein ole mitään tehtävissä. Virnalla on vielä aika iso siemen, joten elinvoimaa riittänee. Siinä mielessä väärä vastaus toi mcpa:kin, mutta tuli nyt vaan tämä kokemus mieleen....
-
...
Niin, seuraavana keväänä äestelin ja kylvin ohran. Hämmästys oli suuri kun puinnin aikaan oli virnaa todella paljon ohran seassa. Glyfosaatti vissiin valmistutti virnan ja siemenet varisi murskatessa maahan.
...
Maitotuottaja kyseli apilasta, mää kysynkin virnan puinnista. Jos glyfottaa virnan ja parin viikon päästä pui?
Joskus 90-luvun virnabuumivuosina maahan tuotiin vähän kaikenlaista virnan siementä, myös sellaisia "siementyypin" lajikkeita, ei pelkästään näitä Ebenoita ja muita vihertyypin lajikkeita. Silloin kuulin useammankin puineen virna-kauraa hyvällä menestyksellä. Ehkä tuo glyfo-tuleennutus varhentaa kehitystä - ainahan voi kokeilla, jos saisi omat vihersiemenet tuotettua. Ilman glyfoa puitua voi laittaa "vähäisessä" määrin rehun joukkoon, muistaakseni joku 10% väkirehuseoksesta on turvallinen määrä.
Okei.
-
Nyt on paaliin laitettu virna-kauramössöä ja satoa tuli yllättävän paljon. 5000 - 6000 kakg/ha vaikka kasvusto ei ollutkaan kauttaaltaan tasaisen hyvää. Alla ollut apilanurmi on todella hyvän näköinen ja siitä otetaan syksyllä vielä kova sato.
Analyysi virna-kaurasta. Ei näytä kovinkaan kaksiselta lypsikin eväältä, mutta analyysi ei ole tietenkään 1:1 tuotantovaikutuksen kanssa... Antaa lemmujen analysoida ja katotaan kuinka käy.
Näytteenottopvm: 17.07.2016 Rehu: Säilörehun raaka-aine (palkokasvi-k
Säilöntäaine: Säilötyyppi:
Näytetunniste: kuivaajan taus Näytenumero: 83116016673 Lisätiedot >>
Sato: 1. sato
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Koostumus SJ >
Kuiva-aine 264 g/kg
Raakavalkuainen 163 g/kg ka
Kuitu (NDF) 518 g/kg ka
D-arvo 609 g/kg ka
Sokeri 51 g/kg ka
Sulamaton kuitu (iNDF) 150 g/kg ka
Tuhka 92 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 9,8 MJ/kg ka
OIV 77 g/kg ka
PVT 49 g/kg ka
-
Virna lykkää vartta yhtenä k..pänä.
Mikäs se on oikea aika korjata se paaliin? Notta sonnille meinaan syöttää...
Jos alla on monivuotisen nurmen siemen, niin odota, että kukkii kunnolla. Jos taas ei ole monivuotista alla ja voi kerätä useamman (2 tai kolme) sadon, niin ennen kukintaa/ihan alkuvaiheessa. Silloin tulee rehuseokseen aikamoista ydinpolttoainetta.
Juu, on nurmi alla, eikä muutenkaan tarpeen kahta korjuuto ottaa...
Vartoonko siemeniä täyttymään, vai onko just se täyskukinta oikea aika? Sulavuutta sais rehussa siis olla...
-
Sulavuutta ei tuohon virnamössöön saa samalla tavalla kuin nurmirehuun... Koetuloksia tutkailin joskus aikanaan ja vähän päälle 600 on sulavuus. Valkuaista löytyy kyllä ihan mukavasti suhteessa sulavuuteen jos vertaa nurmisäilikseen jossa sulavuus on alhainen. Mutta itse ajattelin lehmien antaa analysoida appeessa ja sitten katellaan mitenkä ruokintaa muokataan. Kokoviljasäiliskin lypsättää paljon paremmin mitä analyysitulosten perusteella pitäisi...
-
Juu, on nurmi alla, eikä muutenkaan tarpeen kahta korjuuto ottaa...
Vartoonko siemeniä täyttymään, vai onko just se täyskukinta oikea aika? Sulavuutta sais rehussa siis olla...
En odottaisi niitä siemeniä, täyskukasta paaliin.
-
Sulavuutta ei tuohon virnamössöön saa samalla tavalla kuin nurmirehuun... Koetuloksia tutkailin joskus aikanaan ja vähän päälle 600 on sulavuus. Valkuaista löytyy kyllä ihan mukavasti suhteessa sulavuuteen jos vertaa nurmisäilikseen jossa sulavuus on alhainen. Mutta itse ajattelin lehmien antaa analysoida appeessa ja sitten katellaan mitenkä ruokintaa muokataan. Kokoviljasäiliskin lypsättää paljon paremmin mitä analyysitulosten perusteella pitäisi...
Saa! florida hernettä suhteellä 75kg/hehtaari, severi ohraa 50kg/hehtaari. Aluskasviksi Italianraeheinä+perian apila. 190 valkuainen 680 d-arvolla! Tosin ennen kukintaa vedin paaliin. Seuraavat kokeilen vähän myöhemmässä vaiheessa.
-
Aika rajusti hernettä :) Normaalisti noilla seossuhteilla menee lakoon aika pahasti jos odottaa palkoja. Paljonko tuli satoa tuommoisella coctaililla tuossa vaiheessa? Mulle herne ei ole oikein hyvä vaihtoehto kun on paalisysteemit...
-
Aika rajusti hernettä :) Normaalisti noilla seossuhteilla menee lakoon aika pahasti jos odottaa palkoja. Paljonko tuli satoa tuommoisella coctaililla tuossa vaiheessa? Mulle herne ei ole oikein hyvä vaihtoehto kun on paalisysteemit...
Mitä se paalisysteemi hidastaa? Vähän tietenkin varisee, mutta onnistuu kuitenkin.
Ohran kanssa se herne nyt varmasti menee lakoon, härkäpapu on muutenkin parempi.
-
Herneen niitto on yhtä helevettiä oman kokemuksen mukaan...
-
Herneen niitto on yhtä helevettiä oman kokemuksen mukaan...
Mun kokemuksen mukaan ei eroa normaali nurmesta muuten kuin että ajonopeus on alhaisempi ja mattoperää ei voi käyttää ( eikä kyllä kannata vaikka toimiskin). Tää siis hinattavalla pöttingerillä.
Joskus nostolaite elholla taisi olla sellaista ongelmaa, että tavara ei mennyt kunnolla läpi.
-
Herneen niitto on yhtä helevettiä oman kokemuksen mukaan...
No jos on liikaa hernettä ja päässyt lakoutumaan. Itse olen nyttemmin kokeillut vähemmällä herneellä ja korvannut sitä härkäpavulla. Tuloksia muutaman vuoden kuluttua.
-
Juuri näin... Tahtoi vetää ensin murskainkelalle tavaraa ennen kuin katkaisi. Veti tavaraa juurinen maasta... Virnan kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa ja jatkossakin taidan jatkaa tällä linjalla jos toimii ruokinnassa lypsävillä. Ensi viikolla selviää jo kun saa tavaraa syöttöön.
-
Nyt on virnakauramössöä syötetty appeen seassa viikon verran ja vaikuttaa ihan hyvältä. Maitoa tulee paljon enemmän mitä analyysin perusteella pitäisi. Valkuaisen määrää on saanut tiputtaa 20%. Toki tämän kesän rehuissa on ollut muutenkin enemmän valkuaista mitä edellisen kesän tavarassa. Apilanurmi on lähtenyt kasvamaan aivan hullun lailla ja siitäkin saadaan tosi hyvä sato syyskuulla. Märkyyttä rehuvirna ei kestä, mutta tämän kesän perusteella taidan jatkossakin perustaa nurmia tällä menetelmällä pääosin. Hyvälaatuista satoa saa tällä menetelmällä paljon jo kylvövuotena ja on selvästi parempaa lypsäville mitä kokoviljasäilis.