Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 12.03.16 - klo:15:24
-
Viisas on varmasti nähnyt kehityksen pitkään mutta tyhmä hoksaa myöhemmin eli.
Nyt ku metsäteollisuus investoi niin maan perusteellisesti ja kaikki hehkuttaa että kohta metsänomistaja hukkuu rahaan niin ei kannata viellä snorkkelia hommata. Noi penteleet investoi sinne selluun eli kuituun jolloin intresseissä on tuhota metsät halpaan hintaan ennen kun ne kerkiää tukkikokoon . Hinnan ero kun kuitenkin on se 30 euroa kuutiota kohden niin maanomistajan intresseissä olisi saada myydä tukkia eikä mitään kuitua. Mistä me nyt yhtäkkiä revitään tukin käyttäjiä...
-
Sitä rahan tunkemista ovista ja ikkunoista en usko ennenkuin näen. :D
Saas nähdä tuplaantuuko kuitupuun hinta edes... Vai aiheuttaako kasvanut kysyntä euron hintalisän kiintokuutiometrille?
-
eihän toki noin käy... kuljetuksen ja korjuun kustannukset nousee joten saattaapi jopa laskea kuidun hinta... kertovat viisaat.
-
Mutta eihän sillä kuidun hinnalla ole oikeasti niin väliä. Harvalla hakkuut on niin isoja että sillä parilla eurolla on oikeasti suurta merkitystä. Toki hieman mielihyvää kun sai euron enemmän kuin naapuri. Kuitenkin todellinen ongema on jos teollisuuden intresseihin tulee halu saada mielummin kuitua kuin tukkia. silloin keinolla millä hyvänsä yritetään hakata paljon kuitua ja arvopuu menee arvottomamaksi.
-
Sellun huippuvuosina muistan kun ajoimme TUKKIrekan perässä erään taajaman halki. Kyydissä oli järeää mäntytavaraa ja eräs kyytiläinen totesi että "siinäpä makeaa sahapuuta, ei tarvi sahurinkaan tuskailla kun tuollaista siivuttaa".
Auto kuitenkin kääntyi sellutehtaan portille ennen samassa taajamassa ollutta sahaa. ;D
-
Istutat,perkaat ja raivaat hiki hatussa metsäpalstaasi, saat vielä olalletaputuksia, että siinäpä esimerkillinen metänomistaja, sitten aikanaan ensiharvennuksesta menee kuidut halvalla selluksi, meille kun on taottu kalloon,että ei ensiharvennuksesta kuulukaan tienata. Mutta jos emme myy, niin sitten pelotelaan pakkomyyntiverolla.
Kantsiiko noita metsiä edes hoitaa? ottaa vaan itselle polttopuun tai jos ei itse tarvitse, niin myy tarvitsevalle, muuten jättää sikseen, talkootyötähän tuo metsänhoito on, tai pelkkää kuntoilua.
-
tuossa muuten ajatuksen siementä. tosa naapurilla on just tuollaista hoitamatonta mettää ihan tien vieresä ja sitä aina kulkiessa katellu mitenkä sen oikein käy, mutta toisaalta se on varsinaista luonnonhoitometsää ja piana kai suojelussa vaikka onkin istutettu jo vuonna 1983! sahaa tahi muuta konetta tuo mettä ei ole vielä nähny ollenkaan...
-
Mettäukko käskee raivata kaiken puun maahan haittaamasta hakkuutyötä, sinne menee ahkarelta kerrostalometsurilta joulukuuset, polttopuut ja riistalta vielä katajapuskatkin kun työ tehdään niin kuin se pitäisi... Näkyykö tämäkään sitten viivan alla? Niin ja ne pystykarsitut rungotkin makaavat osin kuitupinossa. ;D
-
Sitä rahan tunkemista ovista ja ikkunoista en usko ennenkuin näen. :D
Saas nähdä tuplaantuuko kuitupuun hinta edes... Vai aiheuttaako kasvanut kysyntä euron hintalisän kiintokuutiometrille?
Euro ehkä kelirikkolanssille.
-
Tässä tullaan taas peruskysymyksen äärelle. Kannattaako kuitupuuta istuttaa?
Jospa 1600-2000 taimen sijaan istutettaisiinkin hehtaarille 1000 taimea. Kaikki luontaisesti ilmestyvä raivaussahalla maahan. Järeytyy muuten huomattavasti nopeammin kuin 2000 taimella. :D
-
Käy niin että kellokkaille maksetaan puusta hyvin.
Kyllä pitäis tulla se metsävero kuten Versowoodin Kopra ehdotti... alkais köyhemmätkin puukaupoille. ;D
-
Alkaa puuntaimien jalostajilla olla vaikeat ajat ja haastetta....
Metsäyhtiöt haluaisivat että kasvatettaisiin puita, jotka kasvattavat harvassa asennossa 40vuodessa laadukkaan oksattoman järeän tyvitukin ja sen päälle heti tuoreoksaisen 12 sentin lyhyen parrupölkyn, sekä erittäin tasavahvaa kuituosaa 20 metriä, ilman kuorta.
Tämän lisäksi puun pitäisi pystyä muuntautumaan parissa vuodessa männystä kuuseksi, tai päinvastoin.
Ihan kuin ajoittain unohtuu, että keskimäärin suomessa puun kasvu kestää 70-80 vuotta. Mietikäpäs, millaisessa Suomessa elettiin nykyisten talousmetsien synnyn aikaan?
-
Teollisuudella on aina se kuitupuu numerona yksi.
Tukin hinnan nostolla ne viimeksikin saivat puun liikkeelle. Kärsijänä ovat sahat, jotka joutuvat ostamaan ylihintaista tukkia.
Sitten taas kuitupuusta ei ole iloa muutakuin teollisuudelle.
Kyllä nää jätkät osaa vedättää metsänomistajaa.
-
Jos kuvitellaan että kuidulle luvattaisiin vaikka 5 euron korotus motille, niin jonkinlainen myyntipyrähdyshän siitä koituisi. Mutta silti jäisi suuri joukko jermuja, jotka jäisivät odottelemaan vielä parempia hintoja. Eli tuolta osin eivät suuret hinnankorotukset ole perusteltuja.
Jokainen meistä tietää, että metsäfirmoilla olisi varaa maksaa kuidusta enemmänkin, mutta olishan se huonoa pisnestä maksaa suotta enempää jos halvemmallakin saa ostettua.
Sama kehitys on metsäpuolella kuín maataloudessakin, volyymiä pitäisi joka vuosi kasvattaa jotta tuloksen saa pysymään samana. :-\
-
(http://www.metsalehti.fi/PageFiles/6067/chart_994365a8-a3e2-448c-ba00-9ade5617831d.png)
Tuossa ensiharvennuskuitupuun pystyhinnan kehitys, metsälehden sivuilta lainattuna.
Siitä voi repiä iloa kukin tahollaan, toinen vastaavasti käyttäytyvä käyrä on hankintakuidulla.
(http://www.metsalehti.fi/PageFiles/6071/chart_ae93357c-6e9a-4441-aa6a-912761893e9a.png)
-
Jokainen meistä tietää, että metsäfirmoilla olisi varaa maksaa kuidusta enemmänkin, mutta olishan se huonoa pisnestä maksaa suotta enempää jos halvemmallakin saa ostettua.
Uuraisten keisarikin sanoo aina että jokainen euro on kotiinpäin ja pitää yrittää tingata pois hinnasta vaikka kuinka hävettäisi. 1 ylim. maksettu euro x miljoona mottia = pomon palkka hukkaan.
-
Tässä tullaan taas peruskysymyksen äärelle. Kannattaako kuitupuuta istuttaa?
Jospa 1600-2000 taimen sijaan istutettaisiinkin hehtaarille 1000 taimea. Kaikki luontaisesti ilmestyvä raivaussahalla maahan. Järeytyy muuten huomattavasti nopeammin kuin 2000 taimella. :D
tästä en ole ihan vakuuttunut, tiheydellä myös varmistetaan tasainen taimikko ja aikanaan poistetaan huonompaa laatua, joten hinta paranee. Rungon tyven mutkan hinnalla saa monta tainta, joista joku olisi kasvanut suoraksi laatupuuksi tämän mutkaisen tilalle.
Se mitä kannattaa ajaa metsästä pois onkin eri juttu, paljonko poistuu ravinteita, hakkuutähteissä, kannoissa....niin ja halvassa kuidussa? Saako säkissä saman takaisin, jos päättää vauhdittaa kasvua lannoittamalla metsää?
-
Vemssi vois kertoa että mistä sille tukille saadaan kysyntää.
-
Vemssi vois kertoa että mistä sille tukille saadaan kysyntää.
Hyvä kysymys sieeltä takarivistä.
Itte en kuulu moisen asian tuntijaan mutta jotain tarttisi keksiä.
-
Vemssi vois kertoa että mistä sille tukille saadaan kysyntää.
Hyvä kysymys sieeltä takarivistä.
Itte en kuulu moisen asian tuntijaan mutta jotain tarttisi keksiä.
Niin, jos nyt on erikseen pikkuparrun jalostukseen erikoistuneita firmoja, jotka ostavat muutoin kuitukasaan menevää palikkaa pienellä lisähinnalla ja tekevät sillä pisnestä...pilkkomalla sen rimoiksi ja liimaamalla "massiivipuulevyiksi"...samaan aikaan toisaalla muutetaan normitukin latvaläpimittaa isommaksi ja samalla aikasemmin hyvänä sahatavara-aihiona pidettyä terveoksaista latvatukkia menee kuituun. Sitten tukkirungosta jää jäljelle tyvitukki ja nykymetsissä erittäin yleinen kuivaoksainen välitukki, joka raakataan oksien takia kuituun...loppuviimeksi tyvitukit kelpaa sahoille (myydään bulkkina vaikka italiaan, jossa ostaja jalostaa lankut huonekalupuuksi) ja kuitukokoisesta silpusta liimaillaan puulevyä bauhausin tai bilteman hyllyyn. Loppu puusta kuiduksi, jotta saadaan sitkeämpää kakkimapaperia kiinalaisten viemäreiden tukkimiseen. Eli loppuviimeksi tiheäsyinen pohjoisen puu menee suurelta osin päin persettä, sanamukaisesti.
-
Vemssi vois kertoa että mistä sille tukille saadaan kysyntää.
Hyvä kysymys sieeltä takarivistä.
Itte en kuulu moisen asian tuntijaan mutta jotain tarttisi keksiä.
Niin, jos nyt on erikseen pikkuparrun jalostukseen erikoistuneita firmoja, jotka ostavat muutoin kuitukasaan menevää palikkaa pienellä lisähinnalla ja tekevät sillä pisnestä...pilkkomalla sen rimoiksi ja liimaamalla "massiivipuulevyiksi"...samaan aikaan toisaalla muutetaan normitukin latvaläpimittaa isommaksi ja samalla aikasemmin hyvänä sahatavara-aihiona pidettyä terveoksaista latvatukkia menee kuituun. Sitten tukkirungosta jää jäljelle tyvitukki ja nykymetsissä erittäin yleinen kuivaoksainen välitukki, joka raakataan oksien takia kuituun...loppuviimeksi tyvitukit kelpaa sahoille (myydään bulkkina vaikka italiaan, jossa ostaja jalostaa lankut huonekalupuuksi) ja kuitukokoisesta silpusta liimaillaan puulevyä bauhausin tai bilteman hyllyyn. Loppu puusta kuiduksi, jotta saadaan sitkeämpää kakkimapaperia kiinalaisten viemäreiden tukkimiseen. Eli loppuviimeksi tiheäsyinen pohjoisen puu menee suurelta osin päin persettä, sanamukaisesti.
No eikös se ole maan tapa ku tätä menoa seurannu, päin persettä menee
-
(http://www.metsalehti.fi/PageFiles/6067/chart_994365a8-a3e2-448c-ba00-9ade5617831d.png)
Tuossa ensiharvennuskuitupuun pystyhinnan kehitys, metsälehden sivuilta lainattuna.
Siitä voi repiä iloa kukin tahollaan, toinen vastaavasti käyttäytyvä käyrä on hankintakuidulla.
(http://www.metsalehti.fi/PageFiles/6071/chart_ae93357c-6e9a-4441-aa6a-912761893e9a.png)
AKT:lle on löydyttävä jostain lisää liksaa,vai mitä Sepe.Raha tuppaa kiertämään yhteiskunnassa,meikäläisen.
-
Tulee kohta se tilanne, että kuusikuidusta saa vähemmän kuin männystä, ainakin täälläpäin. Ryhdyin tänään näkemäni perusteella ennustajaksi, ja väitin, että Anjalaan pukkaa ensi viikolla autopuun ajokielto. On kentällä sen verran kalikkaa. Sunilaan taas saa työntää mäntyä niin paljon kuin ehtii.
-
Tulee kohta se tilanne, että kuusikuidusta saa vähemmän kuin männystä, ainakin täälläpäin. Ryhdyin tänään näkemäni perusteella ennustajaksi, ja väitin, että Anjalaan pukkaa ensi viikolla autopuun ajokielto. On kentällä sen verran kalikkaa. Sunilaan taas saa työntää mäntyä niin paljon kuin ehtii.
Havuhan menee kaikki selluun.?
-
Kelirikkokin lähestyy, pitää olla kentällä kuutioita. Nythän on talvikorjuukelitkin olleet ok, ensi talvesta ei kukaan taas tiedä onnistuuko miten.
-
Tulee kohta se tilanne, että kuusikuidusta saa vähemmän kuin männystä, ainakin täälläpäin. Ryhdyin tänään näkemäni perusteella ennustajaksi, ja väitin, että Anjalaan pukkaa ensi viikolla autopuun ajokielto. On kentällä sen verran kalikkaa. Sunilaan taas saa työntää mäntyä niin paljon kuin ehtii.
Havuhan menee kaikki selluun.?
No kuusi menee kyllä usein myös hierteeksi.
-
kuinka moni lajittelee metästä esim. puusepille puuta? tahi erikoistyviä joillekin sahoille? ei taida sekään kannattaa enää nykyään...
-
Tulee kohta se tilanne, että kuusikuidusta saa vähemmän kuin männystä, ainakin täälläpäin. Ryhdyin tänään näkemäni perusteella ennustajaksi, ja väitin, että Anjalaan pukkaa ensi viikolla autopuun ajokielto. On kentällä sen verran kalikkaa. Sunilaan taas saa työntää mäntyä niin paljon kuin ehtii.
Havuhan menee kaikki selluun.?
No kuusi menee kyllä usein myös hierteeksi.
Nimenomaan tuon hierremassan käyttö on pienentynyt huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Täällä on siinä ajassa laitettu puolet hiertämöistä kiinni.
-
Vemssi vois kertoa että mistä sille tukille saadaan kysyntää.
Hyvä kysymys sieeltä takarivistä.
Itte en kuulu moisen asian tuntijaan mutta jotain tarttisi keksiä.
Niin, jos nyt on erikseen pikkuparrun jalostukseen erikoistuneita firmoja, jotka ostavat muutoin kuitukasaan menevää palikkaa pienellä lisähinnalla ja tekevät sillä pisnestä...pilkkomalla sen rimoiksi ja liimaamalla "massiivipuulevyiksi"...samaan aikaan toisaalla muutetaan normitukin latvaläpimittaa isommaksi ja samalla aikasemmin hyvänä sahatavara-aihiona pidettyä terveoksaista latvatukkia menee kuituun. Sitten tukkirungosta jää jäljelle tyvitukki ja nykymetsissä erittäin yleinen kuivaoksainen välitukki, joka raakataan oksien takia kuituun...loppuviimeksi tyvitukit kelpaa sahoille (myydään bulkkina vaikka italiaan, jossa ostaja jalostaa lankut huonekalupuuksi) ja kuitukokoisesta silpusta liimaillaan puulevyä bauhausin tai bilteman hyllyyn. Loppu puusta kuiduksi, jotta saadaan sitkeämpää kakkimapaperia kiinalaisten viemäreiden tukkimiseen. Eli loppuviimeksi tiheäsyinen pohjoisen puu menee suurelta osin päin persettä, sanamukaisesti.
Tästä samasta aiheesta meinasin saada eilen kohtauksen huonekalukaupan hallissa. Katselimme pojalle avohyllyä huoneeseen. Liikkeestä löytyi sellainen 40 cm leveä ukon korkuinen 3cm paksusta lastulevystä värkätty hylly, hintaan 225€. Sanoin myyjälle, ettei tässä ole mitään järkeä, kun saan myydä 4,5 kiintoa mäntytukkia saadakseni kasan lastulevyä. Eikä tuossa ole edes huomioitu myyntiveroa. Minne lie hävinnyt suomalainen puusepän teollisuus, ja järkikulta. Juku kusee meidän kumikenkään. :(
-
Tässä tullaan taas peruskysymyksen äärelle. Kannattaako kuitupuuta istuttaa?
Jospa 1600-2000 taimen sijaan istutettaisiinkin hehtaarille 1000 taimea. Kaikki luontaisesti ilmestyvä raivaussahalla maahan. Järeytyy muuten huomattavasti nopeammin kuin 2000 taimella. :D
tästä en ole ihan vakuuttunut, tiheydellä myös varmistetaan tasainen taimikko ja aikanaan poistetaan huonompaa laatua, joten hinta paranee. Rungon tyven mutkan hinnalla saa monta tainta, joista joku olisi kasvanut suoraksi laatupuuksi tämän mutkaisen tilalle.
Se mitä kannattaa ajaa metsästä pois onkin eri juttu, paljonko poistuu ravinteita, hakkuutähteissä, kannoissa....niin ja halvassa kuidussa? Saako säkissä saman takaisin, jos päättää vauhdittaa kasvua lannoittamalla metsää?
Kyllä tuhannella taimella on selvinnyt hyvin. Silti saa vielä sahata nurin 2000-3000 tainta. ;) Se 2000 taita on kyllä täysin taimitarhojen lihottamista ;)
-
(http://www.metsalehti.fi/PageFiles/6067/chart_994365a8-a3e2-448c-ba00-9ade5617831d.png)
Tuossa ensiharvennuskuitupuun pystyhinnan kehitys, metsälehden sivuilta lainattuna.
Siitä voi repiä iloa kukin tahollaan, toinen vastaavasti käyttäytyvä käyrä on hankintakuidulla.
(http://www.metsalehti.fi/PageFiles/6071/chart_ae93357c-6e9a-4441-aa6a-912761893e9a.png)
AKT:lle on löydyttävä jostain lisää liksaa,vai mitä Sepe.Raha tuppaa kiertämään yhteiskunnassa,meikäläisen.
No onneksi ei tarvii tehdä harvennuksia ihan heti. Tuli tehtyä kaupat viimeiksi ennen tuota laskua. Toivottavasti hinta käppyrä rupeaa seuraavan 5 vuoden aikana korjaantumaan.
-
Minä pidin täksitalveksi hieman huonona havukuitujen hintaa 13€ pystyyn, mut lienee linjassaan. Parruille sai kuitenkin 20 motille ja koivukuidulle 17 (hankinta 34). Kun tekemässä oli taitava motokuski, niin hieman heikommiltakin kuvioilta tuli suhteessa mukavasti parrutavaraa. (kuitu 250, parru 130) Hankintana ei parrua täällä saa enää nykyisin tehdäkään.
-
Tässä tullaan taas peruskysymyksen äärelle. Kannattaako kuitupuuta istuttaa?
Jospa 1600-2000 taimen sijaan istutettaisiinkin hehtaarille 1000 taimea. Kaikki luontaisesti ilmestyvä raivaussahalla maahan. Järeytyy muuten huomattavasti nopeammin kuin 2000 taimella. :D
tästä en ole ihan vakuuttunut, tiheydellä myös varmistetaan tasainen taimikko ja aikanaan poistetaan huonompaa laatua, joten hinta paranee. Rungon tyven mutkan hinnalla saa monta tainta, joista joku olisi kasvanut suoraksi laatupuuksi tämän mutkaisen tilalle.
Se mitä kannattaa ajaa metsästä pois onkin eri juttu, paljonko poistuu ravinteita, hakkuutähteissä, kannoissa....niin ja halvassa kuidussa? Saako säkissä saman takaisin, jos päättää vauhdittaa kasvua lannoittamalla metsää?
Kyllä tuhannella taimella on selvinnyt hyvin. Silti saa vielä sahata nurin 2000-3000 tainta. ;) Se 2000 taita on kyllä täysin taimitarhojen lihottamista ;)
tässä varmaan suuria eroja puulajien, istutusalan koon ja maaperän välillä. Taimi maksaa noin 0,20€/kpl, joten puhutaan noin 200€ kustannuksesta/ha (+istutus), joka tarkoittaa muutamaa hyvin kasvanutta runkoa päätehakkuussa
metsätöissä moraali pitää olla kohdillaan, hyöty jää kuitenkin jälkipolville tai sitten pankille aikanaan..... :)
-
Näinköhän tulee olemaan? :o
"Kuitupuun kestävät hakkuumahdollisuudet saattavat loppua Suomessa kesken, arvioi Metsäteollisuus ry."
http://yle.fi/uutiset/sahat_pyorivat_kolmessa_vuorossa__mutta_mita_tehtaisiin_purulla_ja_kutterilla/8745779