Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Kattivaara - 17.02.16 - klo:11:47
-
Ainakin tämän kirjoittajasta huoleen on aihetta. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/kanadasonnitko-uhka-suomalaiselle-ayrshirelle-1.138527)
-
Ayrshirestä on tulossa suomessa samanlainen marginaalirotu kuin suomenkarjasta, maailmallahan ay jo on sitä.
-
En minä ainakaan kaipaa niitä persjalkaisia punaisia joiden utareet on maassa kolmannen poikimisen jälkeen.Onneksi vielä on navetassa muutama pienehkö sirorakenteinen ja lauhkea Ay- ensikko ja näiden jälkeläisiä. Mielellään nuo saisivat olla pidempäänkin ja jättää lisää jälkeläisiäkin .
Rakenne on se avain jolla ay rotu säilyy tai hiipuu pois Suomesta .Mielestäni se rakenne ei ole erityisen kummoisesti edistynyt kuitenkaan sitten 2000 alun jälkeen,ei ainakaan meillä . Holsteinien rakenne sen sijaan on mennyt eteenpäin myös elopainoltaan pienempienkin osalta.
-
Riippuu tietysti monesta seikasta mutta mun mielestä ay on paremmin elämän syrjässä kiinni kuin holsteini..taas lähtee yks honkajoelle. Olkoon tissit hiukan maata myöden mutta en ole lonkkapihtiä tai nostotelinettää tarvinnu kun kerran ay:lle 6vuoden aikana..mustia saa roikotella usiammin..
-
Eipä noista muuta tuhoa ole näkynyt, kuin että tuotos putoaa 2-3 tonnia/kanttura :-X :'( :-\
-
Holsteini on kyllä sen verran tapaturma altis, ettei oikein meidän olosuhteissa pärjää, mutta ay:t tallustavat vuodesta toiseen ja lypsävätkin.. Elinikäistuotoksessa kuitenkin pesevät meillä ainakin holsteinit yksi nolla.
-
Eipä noista muuta tuhoa ole näkynyt, kuin että tuotos putoaa 2-3 tonnia/kanttura :-X :'( :-\
Tästähän se näkyy, table 4.3. (http://www.icar.org/wp-content/uploads/2015/08/Cow_Survey_Publication_2012-2013.pdf) Kanadassa holsteinin tuotos on noin 2300 kg suurempi kuin ayrshirellä, USA:ssa ero lähenee jo neljää tuhatta.
-
Eipä noista muuta tuhoa ole näkynyt, kuin että tuotos putoaa 2-3 tonnia/kanttura :-X :'( :-\
Tästähän se näkyy, table 4.3. (http://www.icar.org/wp-content/uploads/2015/08/Cow_Survey_Publication_2012-2013.pdf) Kanadassa holsteinin tuotos on noin 2300 kg suurempi kuin ayrshirellä, USA:ssa ero lähenee jo neljää tuhatta.
Suomalainen Äykky lypsää keskimäärin 600kg EKM kuin holstikki ja kana-äykky häviää just ton 2 tonnia.
-
Meiltä löytyy yli 5 kertaa poikineitta ay:itä jotka voi laittaa vaikka ensikon rinnalle vertailtavaksi. Tuotoksessa pärjäävät holsteineillekkin.
Mut ne ei ookkaan kanukkei :P
-
Useita holsteineja 4-6 krt poikineita ja joitain 8 krt kin joskus mukaan Suurin ongelma näillä ensikoilla on tiinehtyminen sen ensimmäisen poikimisen jälkeen .Mutta ay on tässäkin suhteessa meillä vieläkin huonompi ,voi liittyä eläinainekseen ,mutta ostetut ay.t eivät ole parantaneet tilannetta
-
Useita holsteineja 4-6 krt poikineita ja joitain 8 krt kin joskus mukaan Suurin ongelma näillä ensikoilla on tiinehtyminen sen ensimmäisen poikimisen jälkeen .Mutta ay on tässäkin suhteessa meillä vieläkin huonompi ,voi liittyä eläinainekseen ,mutta ostetut ay.t eivät ole parantaneet tilannetta
Energiarehulisä autto meillä tiinehtyvyyteen, oli vielä vuosi takasin ihan sama tilanne.
-
Kanadalainen Ay ei tuhoa suomen Ay-populaatiota senkään tähden,että kanadansukuisista ei ole ostettu montaakaan jälkeläistä Faban jalostusohjelmaan! Englannista tuodut vahvistukset ovat tuotokseltaan aivan omaa luokkaansa,( :'( ),mutta niitähän ei kirjoituksessa mainittu.
Oma kauppatavara ei kyllä sekään parane toisten tuotteita haukkumalla,mutta vielä on asiakkaita ,joista on päästävä eroon :-[.
-
Kyllä Suomen äykkypopulaatio tuhottiin silloin, kun alettiin pohjoismainen yhteistyö. Maidot katosi, mutta saatiin tilalle kivan punaisia ja pieniä paskapäitä.
-
Kyllä Suomen äykkypopulaatio tuhottiin silloin, kun alettiin pohjoismainen yhteistyö. Maidot katosi, mutta saatiin tilalle kivan punaisia ja pieniä paskapäitä.
Juu vituiksi on mennyt. Kokoajan huonommaksi. Sellaset vaaleen ruskeet täplikkään oikean äykän näköset on katoavaa. Noita punaisia persejalkoja riittää. No saa väistyä tuommoset epäkurantit. Holsteini on mennyt valovuoden eteenpäin tämä kymmenen vuoden aikana ja ei voi verrata enää ayhyn. Samoilla panoksilla lähtee niin paljon enemmän maitoa. On meillä muutama vanhan mallinen suomiäykky, joidenka jatkuvuutta joutuu harkitsemaan.
-
Jos täällä VG tarjoaisi maailman parasta siementä punaisesta rodusta, niin tuskin täällä juuri muuta myytäisiin. Moni tila on kyllästynyt ensikoiden kelvottomaan utarerakenteeseen ja huonoon syöntikykyyn ja sitä kautta heikentyneeseen tiinehtyvyyteen, näiden asioiden korjaamiseksi on haettu näitä kanukkisonneja. Kanukit heruvat ensimmäisinä tuotosvuosina selvästi heikommin kuin VG:n sonnien tyttäret, mutta saavat 3 -4 tuotoskaudella ne kiinni ja elinikäistuotoksessa päihittävät muut. Ensikoissa on viime vuosina kanukit lisänneet osuuttaat ja vanhemman polven kanukkeja on vielä tällä hetkellä suomessa suhteellisen vähän ja tämä tuo kanukkien tuotostasoa alas tilastoissa. Pitkänlinjan kanukkijalostajien tuotokset ovat suomessa kyllä varsin hyviä.
Holsteinia puoltaa taas korkeampi maitotuotos, mutta näin alhaisen maidontuottajahinnan aikaa heikompi rehunhyötysuhde ja huonompi terveystaso laskee rodun suosiota. Oma käsitykseni on että laskelmissa ei ihan kokototuus tule esiin heikommasta rehun hyötysuhteesta sillä siellä käytetään liian montaa olettamaa. Verokirjanpidosta kun ottaa rehuostot ja laskee tuotettua litraa kohti niin ero taitais näkyä... siis holstein valtaisissa karjoissa menee oikeasti enemmän ostorehuja kuin laskelmat kertoo.
-
Jos täällä VG tarjoaisi maailman parasta siementä punaisesta rodusta, niin tuskin täällä juuri muuta myytäisiin. Moni tila on kyllästynyt ensikoiden kelvottomaan utarerakenteeseen ja huonoon syöntikykyyn ja sitä kautta heikentyneeseen tiinehtyvyyteen, näiden asioiden korjaamiseksi on haettu näitä kanukkisonneja. Kanukit heruvat ensimmäisinä tuotosvuosina selvästi heikommin kuin VG:n sonnien tyttäret, mutta saavat 3 -4 tuotoskaudella ne kiinni ja elinikäistuotoksessa päihittävät muut. Ensikoissa on viime vuosina kanukit lisänneet osuuttaat ja vanhemman polven kanukkeja on vielä tällä hetkellä suomessa suhteellisen vähän ja tämä tuo kanukkien tuotostasoa alas tilastoissa. Pitkänlinjan kanukkijalostajien tuotokset ovat suomessa kyllä varsin hyviä.
Holsteinia puoltaa taas korkeampi maitotuotos, mutta näin alhaisen maidontuottajahinnan aikaa heikompi rehunhyötysuhde ja huonompi terveystaso laskee rodun suosiota. Oma käsitykseni on että laskelmissa ei ihan kokototuus tule esiin heikommasta rehun hyötysuhteesta sillä siellä käytetään liian montaa olettamaa. Verokirjanpidosta kun ottaa rehuostot ja laskee tuotettua litraa kohti niin ero taitais näkyä... siis holstein valtaisissa karjoissa menee oikeasti enemmän ostorehuja kuin laskelmat kertoo.
No... Suomen tilastoissa tuo korkeampi elinikäistuotos ei ole näkynyt. Eikä se, että maitohanat erityisesti aukeavat neljännellä kaudella. Se tapahtuu kuitenkin joka rodulla joka säilyy hengissä neljännelle kaudelle..
-
Jos täällä VG tarjoaisi maailman parasta siementä punaisesta rodusta, niin tuskin täällä juuri muuta myytäisiin. Moni tila on kyllästynyt ensikoiden kelvottomaan utarerakenteeseen ja huonoon syöntikykyyn ja sitä kautta heikentyneeseen tiinehtyvyyteen, näiden asioiden korjaamiseksi on haettu näitä kanukkisonneja. Kanukit heruvat ensimmäisinä tuotosvuosina selvästi heikommin kuin VG:n sonnien tyttäret, mutta saavat 3 -4 tuotoskaudella ne kiinni ja elinikäistuotoksessa päihittävät muut. Ensikoissa on viime vuosina kanukit lisänneet osuuttaat ja vanhemman polven kanukkeja on vielä tällä hetkellä suomessa suhteellisen vähän ja tämä tuo kanukkien tuotostasoa alas tilastoissa. Pitkänlinjan kanukkijalostajien tuotokset ovat suomessa kyllä varsin hyviä.
Holsteinia puoltaa taas korkeampi maitotuotos, mutta näin alhaisen maidontuottajahinnan aikaa heikompi rehunhyötysuhde ja huonompi terveystaso laskee rodun suosiota. Oma käsitykseni on että laskelmissa ei ihan kokototuus tule esiin heikommasta rehun hyötysuhteesta sillä siellä käytetään liian montaa olettamaa. Verokirjanpidosta kun ottaa rehuostot ja laskee tuotettua litraa kohti niin ero taitais näkyä... siis holstein valtaisissa karjoissa menee oikeasti enemmän ostorehuja kuin laskelmat kertoo.
Se että Kanadan ay jollain lailla parantaisi tuotostaan Pohjoismaisia punaisia enemmän kun lehmä vanhenee on kyllä pitkään rummutettu "markkinointifakta", jolle ei löydy perusteita sen paremmin Suomen kuin Kanadan luvuistakaan.
Jos rehuhyötysuhteesta puhutaan, niin ainakin Jenkkien nykyään ihan virallisissa arvosteluissa käyttämä "mutuindeksi" rehuhyötysuhteelle olisi aika murhaava isokokoiselle Kanadan ay:lle vertailussa Pohjoismaisiin. Jenkithän laskevat nykyään jonkinlaisen rehunkäyttökykyindeksin kaavalla lehmän koko vs tuotos ja pitoisuudet. Eli isokokoisen lehmän pitää lypsää enemmän ja/tai pitoisuuksiltaan parempaa maitoa kuin pienirunkoisemman.
Mutta Kanadan ay:stä hyvän managementin tilat saavat kyllä irti ihan hyvän tuotoksen. Ongelma vaan on se, että hyvissä olosuhteissa ja ruokinnalla holsteinkin pärjää erittäin hyvin ja ero rotujen välillä repeää helposti aika isoksi, jos karjassa sattuu molempia rotuja olemaan. Pitää kuitenkin lähtökohtana muistaa että Kanadassa jossa holstein on tuotoskyvyltään suunnillen Pohjoismaisen luokkaa ero ayrshiren tuotokseen on paljon isompi kuin Suomessa. Olisi aika epärealistista olettaa ettei se toistu meikäläisissäkin oloissa.
-
Se että Kanadan ay jollain lailla parantaisi tuotostaan Pohjoismaisia punaisia enemmän kun lehmä vanhenee on kyllä pitkään rummutettu "markkinointifakta", jolle ei löydy perusteita sen paremmin Suomen kuin Kanadan luvuistakaan.
Tästähän on tehty asian todistava tilasto, mutta sehän heti somessa tuomittiin "salaliitoksi" ;D
Ihan samoilla syillä ja yhtä nuorena nuo kanadalaiset Suomen navetoista poistetaan kuin suomalaiset serkkunsa. Siksi onkin turha luvata, että elukassa olisi potentiaalia lypsää myöhemmillä lypsykausilla enemmän. Eteenkin kun jokainen lypsyrotu parantaa ensimmäiset 4 tai 5 kautta ja sitten seuraavat 3 kautta pysyy samoissa. Sitten 8-9 kauden jälken lähtee se pieni alamäki.
-
15 vuotta kanukkeja on ollut jonkinverran. Elinikäistuotos on jäänyt paikallisempia serkkuja huonommaksi.
-
Muistan kun meillä reipas 10 vuotta sitten oli ay joka lypsettiin 2 koneella, niin että loput 2 konetta odotti takana rouvan 60 minuuttia kestänyttä lypsyä. Mä sanoin emännälle silloin "tuo saa lähteä minun puolesta vaikka heti!" emäntä siihen "laitat talon ainuan mikä lypsää yli 60 litraa maitoa päivässä autoon?" minä siihen "lypsäkööt vaikka 100 litraa, mutta mitään hyötyä siitä ole kun lypsy seisoo tunnin sen takia!" Silloin päätettiin ettöä 5 pokineillakaan ei suvaita tuota maassa roikkuvia utareita. 10 vuotta ja 5 kertaa poikineilla on polven yläpuolella utareet ja edelleen auto kyyti odottaa luonne vikaisia, soluttajia, rakenne vammaisia!
On tuolla navetassa yksi kanukinkin jälkeläinen ja puolet ay:tä ja puolet holsteinia. Holsteineissa on melko monta jenkkiäkin. Joku joskus sanoi että ei kärsi montaa kanukilla siementää jos maitotilissä pitää käydä.
-
Se että Kanadan ay jollain lailla parantaisi tuotostaan Pohjoismaisia punaisia enemmän kun lehmä vanhenee on kyllä pitkään rummutettu "markkinointifakta", jolle ei löydy perusteita sen paremmin Suomen kuin Kanadan luvuistakaan.
Tästähän on tehty asian todistava tilasto, mutta sehän heti somessa tuomittiin "salaliitoksi" ;D
Ihan samoilla syillä ja yhtä nuorena nuo kanadalaiset Suomen navetoista poistetaan kuin suomalaiset serkkunsa. Siksi onkin turha luvata, että elukassa olisi potentiaalia lypsää myöhemmillä lypsykausilla enemmän. Eteenkin kun jokainen lypsyrotu parantaa ensimmäiset 4 tai 5 kautta ja sitten seuraavat 3 kautta pysyy samoissa. Sitten 8-9 kauden jälken lähtee se pieni alamäki.
Ehkä meilläkin melkolailla käytetty kanadan ayshire kompastuu turhan useasti svoinutin syndroomaan. :'(
-
Muistan kun meillä reipas 10 vuotta sitten oli ay joka lypsettiin 2 koneella, niin että loput 2 konetta odotti takana rouvan 60 minuuttia kestänyttä lypsyä. Mä sanoin emännälle silloin "tuo saa lähteä minun puolesta vaikka heti!" emäntä siihen "laitat talon ainuan mikä lypsää yli 60 litraa maitoa päivässä autoon?" minä siihen "lypsäkööt vaikka 100 litraa, mutta mitään hyötyä siitä ole kun lypsy seisoo tunnin sen takia!" Silloin päätettiin ettöä 5 pokineillakaan ei suvaita tuota maassa roikkuvia utareita. 10 vuotta ja 5 kertaa poikineilla on polven yläpuolella utareet ja edelleen auto kyyti odottaa luonne vikaisia, soluttajia, rakenne vammaisia!
On tuolla navetassa yksi kanukinkin jälkeläinen ja puolet ay:tä ja puolet holsteinia. Holsteineissa on melko monta jenkkiäkin. Joku joskus sanoi että ei kärsi montaa kanukilla siementää jos maitotilissä pitää käydä.
Tarkoitit varmaankin kinnertä,etkä polvea? :P.
-
Se että Kanadan ay jollain lailla parantaisi tuotostaan Pohjoismaisia punaisia enemmän kun lehmä vanhenee on kyllä pitkään rummutettu "markkinointifakta", jolle ei löydy perusteita sen paremmin Suomen kuin Kanadan luvuistakaan.
Tästähän on tehty asian todistava tilasto, mutta sehän heti somessa tuomittiin "salaliitoksi" ;D
Ihan samoilla syillä ja yhtä nuorena nuo kanadalaiset Suomen navetoista poistetaan kuin suomalaiset serkkunsa. Siksi onkin turha luvata, että elukassa olisi potentiaalia lypsää myöhemmillä lypsykausilla enemmän. Eteenkin kun jokainen lypsyrotu parantaa ensimmäiset 4 tai 5 kautta ja sitten seuraavat 3 kautta pysyy samoissa. Sitten 8-9 kauden jälken lähtee se pieni alamäki.
Ehkä meilläkin melkolailla käytetty kanadan ayshire kompastuu turhan useasti svoinutin syndroomaan. :'(
Aika varmaan on noinkin. Enempi olisi peiliin katsomista. Taitavat ja asiasta kiinnostuneet pärjää millä vaan ja toiset sitten joutuvat hakemaan apuja muualta ja etenkin syytä vaikka väristä.
-
Hormooni piikin avulla lehmät lypsää rapakon takana. Miten niitä vertaa kotimaan kantturoihin?
-
tänään katselin noita punaisia niin meinasi harmittaa, kun vertaa siihen, mitä ne upeat ay lehmät mitä oli vielä viisi vuotta sitten, Kiitos faban jasun. Noh omaakin syytä, oiskai siihen voinut enemmän vaikuttaa. Mutta onneks tuo holstein korjaa tilanteen.
-
tänään katselin noita punaisia niin meinasi harmittaa, kun vertaa siihen, mitä ne upeat ay lehmät mitä oli vielä viisi vuotta sitten, Kiitos faban jasun. Noh omaakin syytä, oiskai siihen voinut enemmän vaikuttaa. Mutta onneks tuo holstein korjaa tilanteen.
Aika kultaa muistot...mutta kyllä minä olen ylpeä noista simpsakoista ay-risteytyksistä, mistä tulee maitoakin kohtuudella ja utare on kuin unelma.. En kaipaa kyllä niitä kahdenpuolen lypsettäviä lainkaan, saati niitä tiukkamaitoisia, joiden lypsy kesti ikuisuuden.. Eikä se koko, vaan se tuotos, en minä noita lehmiä teurastilin persolla kasvata. :)
-
tänään katselin noita punaisia niin meinasi harmittaa, kun vertaa siihen, mitä ne upeat ay lehmät mitä oli vielä viisi vuotta sitten, Kiitos faban jasun. Noh omaakin syytä, oiskai siihen voinut enemmän vaikuttaa. Mutta onneks tuo holstein korjaa tilanteen.
Aika kultaa muistot...mutta kyllä minä olen ylpeä noista simpsakoista ay-risteytyksistä, mistä tulee maitoakin kohtuudella ja utare on kuin unelma.. En kaipaa kyllä niitä kahdenpuolen lypsettäviä lainkaan, saati niitä tiukkamaitoisia, joiden lypsy kesti ikuisuuden.. Eikä se koko, vaan se tuotos, en minä noita lehmiä teurastilin persolla kasvata. :)
Iso lehmä syö paljon, pieni lehmä syö vähän.
-
tänään katselin noita punaisia niin meinasi harmittaa, kun vertaa siihen, mitä ne upeat ay lehmät mitä oli vielä viisi vuotta sitten, Kiitos faban jasun. Noh omaakin syytä, oiskai siihen voinut enemmän vaikuttaa. Mutta onneks tuo holstein korjaa tilanteen.
Aika kultaa muistot...mutta kyllä minä olen ylpeä noista simpsakoista ay-risteytyksistä, mistä tulee maitoakin kohtuudella ja utare on kuin unelma.. En kaipaa kyllä niitä kahdenpuolen lypsettäviä lainkaan, saati niitä tiukkamaitoisia, joiden lypsy kesti ikuisuuden.. Eikä se koko, vaan se tuotos, en minä noita lehmiä teurastilin persolla kasvata. :)
Iso lehmä syö paljon, pieni lehmä syö vähän.
Jos toimialana on maidontuotanto, niin tiedämme myös että isompi lehmä (ellei kyseessä ole läskien vuoksi iso) tuottaa enemmän ja hyötysuhde on parmpi.
Jos toimialana on eläintilan statuksen ylläpito, niin sitten kiinnostaa vain turpien lukumäärä ;D
-
Iso lehmä voi tuottaa paremmin, mutta hyötysuhde on huonompi. On löydetty myös kestävyyteen vaikuttava korrelaatio, kovin isot ovat lyhytikäisiä, kun keskikokoiset ja pienehköt kestävimpiä. Pienikokoisetkin ovat kestävempiä kuin isoimmat. Ja Se hyötysuhde on myös huomattava. Karjakoon kasvaessa moni on huomannut miten paskan määrä on valtava ja vaikka karjakoko olisi pysynyt samana niin paskaa on enempi, Se tulee siitä kun isommat lehmät syö enempi ja paskoo enempi, holstein paskoo ayrshireä enemmän tuottamaansa maitokiloa kohti.
taloudellinen lehmä on kompaktin kokoinen ja sillä on hyvä rehunkäyttökyky eli lähimmäs tätä pääsee Pohjoismainen ayrshire. Jerseytä sanotaan myös tehokkaaksi rehunkäyttäjäksi, eikä Se pasko valtavia määriä ja pieni koko on eduksi kestävyydessä. Ja toki suomenkarjaa unohtamatta.
-
tänään katselin noita punaisia niin meinasi harmittaa, kun vertaa siihen, mitä ne upeat ay lehmät mitä oli vielä viisi vuotta sitten, Kiitos faban jasun. Noh omaakin syytä, oiskai siihen voinut enemmän vaikuttaa. Mutta onneks tuo holstein korjaa tilanteen.
Aika kultaa muistot...mutta kyllä minä olen ylpeä noista simpsakoista ay-risteytyksistä, mistä tulee maitoakin kohtuudella ja utare on kuin unelma.. En kaipaa kyllä niitä kahdenpuolen lypsettäviä lainkaan, saati niitä tiukkamaitoisia, joiden lypsy kesti ikuisuuden.. Eikä se koko, vaan se tuotos, en minä noita lehmiä teurastilin persolla kasvata. :)
Iso lehmä syö paljon, pieni lehmä syö vähän.
Jos toimialana on maidontuotanto, niin tiedämme myös että isompi lehmä (ellei kyseessä ole läskien vuoksi iso) tuottaa enemmän ja hyötysuhde on parmpi.
Jos toimialana on eläintilan statuksen ylläpito, niin sitten kiinnostaa vain turpien lukumäärä ;D
Ai vihjaatko että mulla on toimialana tuo maidontuotanto eikä turpien määrä? ::)
-
Iso lehmä voi tuottaa paremmin, mutta hyötysuhde on huonompi. On löydetty myös kestävyyteen vaikuttava korrelaatio, kovin isot ovat lyhytikäisiä, kun keskikokoiset ja pienehköt kestävimpiä. Pienikokoisetkin ovat kestävempiä kuin isoimmat. Ja Se hyötysuhde on myös huomattava. Karjakoon kasvaessa moni on huomannut miten paskan määrä on valtava ja vaikka karjakoko olisi pysynyt samana niin paskaa on enempi, Se tulee siitä kun isommat lehmät syö enempi ja paskoo enempi, holstein paskoo ayrshireä enemmän tuottamaansa maitokiloa kohti.
taloudellinen lehmä on kompaktin kokoinen ja sillä on hyvä rehunkäyttökyky eli lähimmäs tätä pääsee Pohjoismainen ayrshire. Jerseytä sanotaan myös tehokkaaksi rehunkäyttäjäksi, eikä Se pasko valtavia määriä ja pieni koko on eduksi kestävyydessä. Ja toki suomenkarjaa unohtamatta.
Oleellista on se oikea ruokinta. Väärillä suhteilla kun ruokitaan, niin lehmä vetää muutaman kuiva-ainekilon liikaa ja tuottaa paskaa kahden edestä.. Eteenkin nuo pienet rodut liian karkearehuvaltaisella ruokinnalla ovat hyötysuhteeltaan hyvin huonoja.
100 kiloa nautaa kuluttaa noin 10 Mj päivässä pelkkään ammumiseen ja puskemiseen. Iso lehmä tietysti enemmän, mutta tuo elatuksen tarve suhteessa parantuneeseen maitotuotokseen parantaa hyötysuhteen, eli sen paljonko lehmä tuottaa suhteessa kokonaissyöntiinsä.
-
Iso lehmä voi tuottaa paremmin, mutta hyötysuhde on huonompi. On löydetty myös kestävyyteen vaikuttava korrelaatio, kovin isot ovat lyhytikäisiä, kun keskikokoiset ja pienehköt kestävimpiä. Pienikokoisetkin ovat kestävempiä kuin isoimmat. Ja Se hyötysuhde on myös huomattava. Karjakoon kasvaessa moni on huomannut miten paskan määrä on valtava ja vaikka karjakoko olisi pysynyt samana niin paskaa on enempi, Se tulee siitä kun isommat lehmät syö enempi ja paskoo enempi, holstein paskoo ayrshireä enemmän tuottamaansa maitokiloa kohti.
taloudellinen lehmä on kompaktin kokoinen ja sillä on hyvä rehunkäyttökyky eli lähimmäs tätä pääsee Pohjoismainen ayrshire. Jerseytä sanotaan myös tehokkaaksi rehunkäyttäjäksi, eikä Se pasko valtavia määriä ja pieni koko on eduksi kestävyydessä. Ja toki suomenkarjaa unohtamatta.
Oleellista on se oikea ruokinta. Väärillä suhteilla kun ruokitaan, niin lehmä vetää muutaman kuiva-ainekilon liikaa ja tuottaa paskaa kahden edestä.. Eteenkin nuo pienet rodut liian karkearehuvaltaisella ruokinnalla ovat hyötysuhteeltaan hyvin huonoja.
100 kiloa nautaa kuluttaa noin 10 Mj päivässä pelkkään ammumiseen ja puskemiseen. Iso lehmä tietysti enemmän, mutta tuo elatuksen tarve suhteessa parantuneeseen maitotuotokseen parantaa hyötysuhteen, eli sen paljonko lehmä tuottaa suhteessa kokonaissyöntiinsä.
Iso lehmä syö enemmän korsirehua kuin pienilehmä. Tätä kautta tuotos nousee kun vielä päälle annetaan väkirehua lisäksi.
-
Missähän on mennyt itsellä pieleen, kun kanadalaissukuiset ay-ensikkopoloiset lypsävät EKM-arvoissa samoihin lukemiin, kuin holsteinhiehotkin? :'(
-
Missähän on mennyt itsellä pieleen, kun kanadalaissukuiset ay-ensikkopoloiset lypsävät EKM-arvoissa samoihin lukemiin, kuin holsteinhiehotkin? :'(
Sulla on jotenkin huonoja holsteineja :-X
-
Missähän on mennyt itsellä pieleen, kun kanadalaissukuiset ay-ensikkopoloiset lypsävät EKM-arvoissa samoihin lukemiin, kuin holsteinhiehotkin? :'(
;D ;D ;D ;D ;D
-
Missähän on mennyt itsellä pieleen, kun kanadalaissukuiset ay-ensikkopoloiset lypsävät EKM-arvoissa samoihin lukemiin, kuin holsteinhiehotkin? :'(
;D ;D ;D ;D ;D
Herran jestas :o Älä vain sano sitä ääneen, tai saat paimennuspuhelun. 8) ;D
-
Ihan hyvä olisikin, jos ensikot lypsää enemmän kuin hiehot. ;D Joskus on koitettu tuota hiehonkin lypsyä, kun utare on oikein täyttynyt ennen poikimista.
-
Missähän on mennyt itsellä pieleen, kun kanadalaissukuiset ay-ensikkopoloiset lypsävät EKM-arvoissa samoihin lukemiin, kuin holsteinhiehotkin? :'(
Sulla on jotenkin huonoja holsteineja :-X
Tyhjentävä vastaus :)
-
Tulihan kirjoitukseen myös vastine. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/suomalainen-ayshire-jalostus-pit%C3%A4nyt-pintansa-kilpailussa-1.139260) Saavatko FABA ja Ayrshirekasvattajat nyt pitkään kangerrelleen yhteistyön käyntiin?