Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: vms1 - 13.02.16 - klo:17:14
-
Tai kuuntele käyttäjiä.
Haukutaan vaihteeksi valtraa.
Eli joku älykääpiö on asentanut tasauspyörästöön kolmiasentoisen kytkimen. Asentoja on poissa, sitten keskiasento haisteleva joka kytkeytyy päälle kun renkaat sutii ja pomppaa pois kun käyttää jarrua tai kääntää rattia. Tää voisi olla paremmin toteutettu mutta menee nyt noinkin.
Mutta sitten se viimeinen asento. Eli sen kun painaa pohjaan niin voisi äkkiseltään olettaa että lukko on kiinni. Näin ei kuitenkaan ole vaan ko juttu pomppaa pois kun hipaisee jarrua. Ihan keskivertaa vaarallisempi juttu kun laskee jotain mäenrinnettä alas moottorijarrutuksella ja sitten paino ryntäyttää moottoria niin joutuu painamaan jarrua ja samalla lukko irti ja keksintö karkaa samantein.
Sama ilmiö on tiukasta paikkaa liikeellelähtö jossa pystyisi kytkimen ja jarrun kanssa pitämään keksintöä paikallaan ja sitten jarrua pikkuhiljaa päästämällä rupeaisi pyörät vetämään. Mutta lukko on irti kunnes jarruvalot sammuu. Tällaista järjestelyä kukaan paljon raktoria ajava ei ikinä toivoisi. Välimuotoja voi olla monenlaisia mutta viimeinen valinta olisi aina että kaikki lukot ja nelivedot kiinni oli muu tilanne mikä vaan...
-
Kyllä minulla on lukot kiinni viimeisessä asennossa. Paineli jarrua tahi väänteli rattia.
-
versussa ainakin irroittaa.
-
Kyllä minulla on lukot kiinni viimeisessä asennossa. Paineli jarrua tahi väänteli rattia.
Irtoaa vanhemmissakin Hiteckia myöten. .
-
Olen ajanut vuosia valmeteilla, mutta kaikki tämä oli uutta tietoa... ;D
Olen joskus ihmetellyt sitä keskiasentoa, mutta en ole jaksanut selvittää mitä sillä tehdään. Mutta tosiaan, tasauspyörästön lukkoa tulee käytetty tuikiharvoin, oikeastaan vain hätätilanteissa, joten eipä sen toimintaan ole pahemmin kiinnittänyt huomiota. Periaatteessa olen samaa mieltä, että kun lukot on kytketty päälle, niin kyllä niiden pitäisi pysyä koko ajan päällä.
-
samaa mieltä kylmiksen kanssa, lukon pitäisi pitää. mutta mitä hittoa se lukko auttaa jossain mäen laskussa?
toki mun lukon käyttö rajoittuu vain siihen kun jään jonnekin kiinni ja irti pitäisi päästä :o
-
samaa mieltä kylmiksen kanssa, lukon pitäisi pitää. mutta mitä hittoa se lukko auttaa jossain mäen laskussa?
toki mun lukon käyttö rajoittuu vain siihen kun jään jonnekin kiinni ja irti pitäisi päästä :o
Se lukon käyttö vaikuttaa varsin paljon silloin kun pitoa on epätasaisesti. Mikään pyörä ei lähde luistamaan vaikka pito vaihtelee. Kun taas irroittaa lukon niin raktorista tulee kelkka samantein kun toisen puolen pyörät menee liukkaalle.
-
Joka merkkiä, jota mä oon ajanut lukko on toiminut noin. Ainakin NH , Valtra, MF ( Casesta kyllä aika kullannut muistot). Kyllähän toi MF:n keksintökin yli 14km/h :n nopeuksilla pois päältä pomppaavasta nelivedosta on *erseestä. Tai ei se pomppaa, jos nelivedon laittaa suurissa nopeuksissa päälle. Tuo vois olla toteutettuna tuolla kolmiasento kytkimellä. Saattais olla hyväkin käytössä. kaks asentoisella ei. Ja ei taida koplinkikaan pysyä päällä suurilla nopeuksilla , tosin ei ole tullut kyllä kait kokeiltuakaan. Toisaalta on joku kelamies kuulemma koko päivänkin sitten ajellut maantieajoakin lukko päällä, kun ei pompannut päältä koskaan ::)
-
Olen joskus ihmetellyt sitä keskiasentoa, mutta en ole jaksanut selvittää mitä sillä tehdään.
Keskiasento irrottaa, kun nostolaite nostetaan ylös. Käytän kyntäessä lähes aina, pienentää luistoa ja on kuitenkin päisteessä auki. Mielestäni parempi kuin etupyörien kääntökulman mukaan aukaisu, jollainen on joissain merkeissä (D-F ainakin..?)
-
Olen joskus ihmetellyt sitä keskiasentoa, mutta en ole jaksanut selvittää mitä sillä tehdään.
Keskiasento irrottaa, kun nostolaite nostetaan ylös. Käytän kyntäessä lähes aina, pienentää luistoa ja on kuitenkin päisteessä auki. Mielestäni parempi kuin etupyörien kääntökulman mukaan aukaisu, jollainen on joissain merkeissä (D-F ainakin..?)
Keskiasennolla on eri vaikutus hitechissä kuin versu/direct. Hitechissä nostolaitteen mukaan ja versussa luiston mukaan.
-
Olen joskus ihmetellyt sitä keskiasentoa, mutta en ole jaksanut selvittää mitä sillä tehdään.
Keskiasento irrottaa, kun nostolaite nostetaan ylös. Käytän kyntäessä lähes aina, pienentää luistoa ja on kuitenkin päisteessä auki. Mielestäni parempi kuin etupyörien kääntökulman mukaan aukaisu, jollainen on joissain merkeissä (D-F ainakin..?)
Ei lähe deutsissa pois päältä, ellei laita automaattia päälle toisesta katkaisijasta, jolloin voi lisäillä muutkin päistetoiminnot kuten neliveto ja ulosotto. Eipä oo tarvinut kuin joskus kyntäessä, automaattia. Lukolla keinukatkaisija, pysyy päällä jos päälle laittaa.
Ihan uutta että tarvii alamäessä, mutta loogista kuten VMS kirjoitti.
-
Onko vms kuullut ketjuista koskaan puhuttavan nehän laitetaan pyöriin kun lähdetään tositöihin eikä leikkimään ja liukastelemaan.
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
Nyt on lunta ihan mukavasti ilman ketjuja ajo metsässä ja maantiellä suuria mäkiä nousten on juhlaa.
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
Riippuu ihan maastosta ja kuormasta, etupään ketjuilla onnistuu leimaaminen kätevästi ;D
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
-
Meillä on ketjut ollu viimeksi kiinni joskus 80-luvulla. 502:een on aika hyvätkin ketjut olemassa, mutta ei niitä tullut käytettyä, kun ketjut söi navetan parvensiltaa ja lattiaa. Sitten vaan isu huomasi, että eipä niitä tarvita muuallakaan. ;D
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
Mikä sulla on rengaskoko?
-
mutta kun kattelee noita lokarien sisäpuolia niin sielläpä on jos jonkilaista hilikettä joihin ketjut tarttuu virusessaan ja sitten on pimeenä puoli traktoria... ja mitkä ketjut ei viru käytössä? ja miten auraa tietä alueella jos ei ton kovempaa voi ajaa?
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
Nyt on lunta ihan mukavasti ilman ketjuja ajo metsässä ja maantiellä suuria mäkiä nousten on juhlaa.
Pakkoko niitä mäkiä on hakea ympäri pitäjiä, parempi pysyä tasaisella :) Lunta on nimeksi aukeilla, mutta sen verran metsissä, että tasoittaa kyytiä kun oksia saa ajourille. Ei oo ketjuja eikä oo tulossakaan...
Itse kun hakkaa urat, saa puutkin tienvarteen. Kasa kasvaa pikkuhiljaa, vaikka silloin tällöin käy ja aloittaa vasta keskitalvella. Vähänkin on parempi kuin ei mitään :)
(http://i7.aijaa.com/t/00510/14099374.t.jpg) (http://aijaa.com/Hb6FyC)
-
Paljon olet saanut aikaiseksi.
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
Mikä sulla on rengaskoko?
18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
Nyt on lunta ihan mukavasti ilman ketjuja ajo metsässä ja maantiellä suuria mäkiä nousten on juhlaa.
Pakkoko niitä mäkiä on hakea ympäri pitäjiä, parempi pysyä tasaisella :) Lunta on nimeksi aukeilla, mutta sen verran metsissä, että tasoittaa kyytiä kun oksia saa ajourille. Ei oo ketjuja eikä oo tulossakaan...
Itse kun hakkaa urat, saa puutkin tienvarteen. Kasa kasvaa pikkuhiljaa, vaikka silloin tällöin käy ja aloittaa vasta keskitalvella. Vähänkin on parempi kuin ei mitään :)
(http://i7.aijaa.com/t/00510/14099374.t.jpg) (http://aijaa.com/Hb6FyC)
Tämä on vuoristo seutua korkeimmat mäet ovat 260 metriä meren pinnasta,itsellä aika tasaiset maat .Tuon pinon hakkaa viikossa kun oikein on hyvä leimikko. ;D
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
Mikä sulla on rengaskoko?
18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.
Ok.
-
Toisaalta se 100%lukko voi olla vaarallinenkin jossain alamäessä jos ei jarruttaessa kytkeydy pois...
Omalla nyykkärillä jos laittaa lukon päälle ja lähtee ajamaan liukkaalla pohjalla niin saa käännellä rattia kuinka paljon tahtoo mutta traktori menee vaan suoraan.
Eli vois olla jännää lasketella mäkeä alas jossa loiva mutka ja traktori painais vaan suoraa mutkasta pihalle...
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
Mikä sulla on rengaskoko?
18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.
Ok.
Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.
-
Toisaalta se 100%lukko voi olla vaarallinenkin jossain alamäessä jos ei jarruttaessa kytkeydy pois...
Omalla nyykkärillä jos laittaa lukon päälle ja lähtee ajamaan liukkaalla pohjalla niin saa käännellä rattia kuinka paljon tahtoo mutta traktori menee vaan suoraan.
Eli vois olla jännää lasketella mäkeä alas jossa loiva mutka ja traktori painais vaan suoraa mutkasta pihalle...
Turvallisuutta ja kestävyyttä siinä on haettu ,ei perästä mene maitohampaat vaikka kuski töppää.
-
Toisaalta se 100%lukko voi olla vaarallinenkin jossain alamäessä jos ei jarruttaessa kytkeydy pois...
Omalla nyykkärillä jos laittaa lukon päälle ja lähtee ajamaan liukkaalla pohjalla niin saa käännellä rattia kuinka paljon tahtoo mutta traktori menee vaan suoraan.
Eli vois olla jännää lasketella mäkeä alas jossa loiva mutka ja traktori painais vaan suoraa mutkasta pihalle...
Juurikin tästä syystä ne kytkeytyy pois jarrua painettaessa tai joissain rattia kääntämällä. Turvallisuussyistä ne tuollaisia kiusoja tekee, kun se on mahdollista.
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
Nyt on lunta ihan mukavasti ilman ketjuja ajo metsässä ja maantiellä suuria mäkiä nousten on juhlaa.
Pakkoko niitä mäkiä on hakea ympäri pitäjiä, parempi pysyä tasaisella :) Lunta on nimeksi aukeilla, mutta sen verran metsissä, että tasoittaa kyytiä kun oksia saa ajourille. Ei oo ketjuja eikä oo tulossakaan...
Itse kun hakkaa urat, saa puutkin tienvarteen. Kasa kasvaa pikkuhiljaa, vaikka silloin tällöin käy ja aloittaa vasta keskitalvella. Vähänkin on parempi kuin ei mitään :)
(http://i7.aijaa.com/t/00510/14099374.t.jpg) (http://aijaa.com/Hb6FyC)
Tämä on vuoristo seutua korkeimmat mäet ovat 260 metriä meren pinnasta,itsellä aika tasaiset maat .Tuon pinon hakkaa viikossa kun oikein on hyvä leimikko. ;D
Juu, varmasti muttei samaa hehtaarimäärää mitä tuohon on hakattu :) Noin kolmelta hehtaarilta nuo, plus rangat ja havut. Tuossa koivut. Täällä ei oo sellaista kuin kunnon leimikko, lainkaan :D Meillä pellot, teillä metsät, joillakin molemmat :)
Ei tässä ollutkaan kyse siitä mitä hakkaa, vaan siitä että itse kun hakkaa, saa aika pahoihinkin paikkoihin urat niin, että niistä pääsee ilman ketjuja ja reuhtomista. Metsurin jälijllä joskus ollut, ja ihmeissäänhän siellä on, kun ajateltu hakkuuta eikä ajoa. Itse tehden homma lähtee ajon suunnittelusta, ja sitten miettien miten sitä sovelletaan hakkuuseen että kaikki natsaa.
-
Kyllähän toi MF:n keksintökin yli 14km/h :n nopeuksilla pois päältä pomppaavasta nelivedosta on *erseestä. Tai ei se pomppaa, jos nelivedon laittaa suurissa nopeuksissa päälle
Sen automatiikan saa pois pitämällä 4WD nappia pohjassa yli 2 sek, vaikka ryömintänopeudessakin. Silloin on päällä kunnes napista painaa uudestaan pois. Lukee ihan ohjekirjassakin ja symboli näytössä sammuu.
Sen sijaan samaisissa malleissa lukon automatiikka nostolaitteen kanssa pitää olla tarkkana; jos traktori on painumassa tai juuttumassa, niin yleensä painaa nostolaitetta ylös ja työkone yläasentoon, jolloin kone tulkitsee että ollaan päisteessä ja kytkee lukot pois. Kiva sutia kahdella pyörällä pellon pahimmassa paikassa. Jokin logiikka tuon välttämiseksi kyllä on, mutta kiiretilanteessa olen aina ollut väärässä.
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
Mikä sulla on rengaskoko?
18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.
Ok.
Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.
Joo, kyllä toi on varmaan paras rengaskoko metsäkäyttöön maatilavehkeissä. Leveämmät tuntuu siltä, että tila loppuu heti. Kerran jouduin käymään ännällä metsässä ja oli karmea kokemus. Liian iso kone, liian leveät renkaat, ei kiitos.
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
Nyt on lunta ihan mukavasti ilman ketjuja ajo metsässä ja maantiellä suuria mäkiä nousten on juhlaa.
Pakkoko niitä mäkiä on hakea ympäri pitäjiä, parempi pysyä tasaisella :) Lunta on nimeksi aukeilla, mutta sen verran metsissä, että tasoittaa kyytiä kun oksia saa ajourille. Ei oo ketjuja eikä oo tulossakaan...
Itse kun hakkaa urat, saa puutkin tienvarteen. Kasa kasvaa pikkuhiljaa, vaikka silloin tällöin käy ja aloittaa vasta keskitalvella. Vähänkin on parempi kuin ei mitään :)
(http://i7.aijaa.com/t/00510/14099374.t.jpg) (http://aijaa.com/Hb6FyC)
Tämä on vuoristo seutua korkeimmat mäet ovat 260 metriä meren pinnasta,itsellä aika tasaiset maat .Tuon pinon hakkaa viikossa kun oikein on hyvä leimikko. ;D
Juu, varmasti muttei samaa hehtaarimäärää mitä tuohon on hakattu :) Noin kolmelta hehtaarilta nuo, plus rangat ja havut. Tuossa koivut. Täällä ei oo sellaista kuin kunnon leimikko, lainkaan :D Meillä pellot, teillä metsät, joillakin molemmat :)
Ei tässä ollutkaan kyse siitä mitä hakkaa, vaan siitä että itse kun hakkaa, saa aika pahoihinkin paikkoihin urat niin, että niistä pääsee ilman ketjuja ja reuhtomista. Metsurin jälijllä joskus ollut, ja ihmeissäänhän siellä on, kun ajateltu hakkuuta eikä ajoa. Itse tehden homma lähtee ajon suunnittelusta, ja sitten miettien miten sitä sovelletaan hakkuuseen että kaikki natsaa.
Totta minäkin vain yli 40 vuoden kokemuksella hakkaan ja kerran olen painunut kiinni ojitusalueella ojalinjoja puhtaaksi ajaessa. Ensimmäinen pointtihan on traktori korjuussa ajourien suunnittelu siitä kaikki lähtee se kun on tehty hyvin kaikki on helppoa kuin veden valaminen. ;)
Mutta yksi mikä unohtuu on tuo renkaiden kesto ilman ketjuja yhden talven ajoin ilman ketjuja tässä kotosalla ja renkaat olivat aika pahan näköiset no onneksi meni koko kone vaihtoon.
Vyörenkaalla ajelen Michelin.
-
Onko vms kuullut ketjuista koskaan puhuttavan nehän laitetaan pyöriin kun lähdetään tositöihin eikä leikkimään ja liukastelemaan.
On mulla ketjut tohon pienempään. Isompaan en ole raaskinut ostaa kun ei niin tarvetta. Lisäksi joutuisi repimään useasti päälle ja pois kun siirtymiä ei oikein vaan voi rullata ketjut päällä. Eteen tarttisi hankkia jotkut riimut mutta se vajaa tonni vähän syö ajatusta.
-
Mettässä ei täällä kyllä oikeasti selviä riimuitta eikä ilman tasauspyörästön lukkoa. Maastot on niin hankalia että ei tulisi kyllä mitään.
Se on yksi hakkuun mielipide-eroista että tehdäänkö urat helppoihin paikkoihin ja puut saa kasvaa jos jotain jää vai toimitaanko toisinpäin eli annetaan puiden kasvaa siinä missä kasvavat ja mennään uralla sitten sieltä aukkopaikasta jos suinkin mahdollista.
-
Mettässä ei täällä kyllä oikeasti selviä riimuitta eikä ilman tasauspyörästön lukkoa. Maastot on niin hankalia että ei tulisi kyllä mitään.
Se on yksi hakkuun mielipide-eroista että tehdäänkö urat helppoihin paikkoihin ja puut saa kasvaa jos jotain jää vai toimitaanko toisinpäin eli annetaan puiden kasvaa siinä missä kasvavat ja mennään uralla sitten sieltä aukkopaikasta jos suinkin mahdollista.
Noin yleensä teen joskus mutkiakin loivia puiden takia.
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
Mikä sulla on rengaskoko?
18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.
Ok.
Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.
Joo, kyllä toi on varmaan paras rengaskoko metsäkäyttöön maatilavehkeissä. Leveämmät tuntuu siltä, että tila loppuu heti. Kerran jouduin käymään ännällä metsässä ja oli karmea kokemus. Liian iso kone, liian leveät renkaat, ei kiitos.
On se vetoteho ihan toista luokka kun on painoa 5,8 tonnia ja etupainot päälle,äkkiä siihen tottuu.kun ei muuta ole kuin nuffi N lisäksi niin näillä mennään.
-
Kyllähän toi MF:n keksintökin yli 14km/h :n nopeuksilla pois päältä pomppaavasta nelivedosta on *erseestä. Tai ei se pomppaa, jos nelivedon laittaa suurissa nopeuksissa päälle
Sen automatiikan saa pois pitämällä 4WD nappia pohjassa yli 2 sek, vaikka ryömintänopeudessakin. Silloin on päällä kunnes napista painaa uudestaan pois. Lukee ihan ohjekirjassakin ja symboli näytössä sammuu.
Sen sijaan samaisissa malleissa lukon automatiikka nostolaitteen kanssa pitää olla tarkkana; jos traktori on painumassa tai juuttumassa, niin yleensä painaa nostolaitetta ylös ja työkone yläasentoon, jolloin kone tulkitsee että ollaan päisteessä ja kytkee lukot pois. Kiva sutia kahdella pyörällä pellon pahimmassa paikassa. Jokin logiikka tuon välttämiseksi kyllä on, mutta kiiretilanteessa olen aina ollut väärässä.
Tuo ylimmäinen OK ... ohjekirjan jutut jo painuneet unhoksiin :( Jospa nyt muistaisi ja tuonkin olen yleensä välttänyt pistämällä nelikon päälle jo tiellä siirryttäessä pellolle. Harvoin edes ajelen MF:llä liukkailla paitti tänään ;D
Köyhänä ei oo ketjuja ollut ikinä. Tai oli joskus 185 massikassa , sen jälkeen edellinen sukupolvi teki elantoakin takatuuppareilla ilman ketjuja. Pahalla kelillä oon kääntynyt jopa paalinhaku reitiltä kotia, kun oli lipoosta. Mettä ajossa en ole kyllä ikinä edes kaivannut, kun kuormaaja nostolaittees. Yhyren kerran tuli kusikärryn kans persluisua "etäsäiliölle" viedes, mutta siitäkin selevis lopuksi hiakoottamalla .
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
Mikä sulla on rengaskoko?
18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.
Ok.
Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.
Joo, kyllä toi on varmaan paras rengaskoko metsäkäyttöön maatilavehkeissä. Leveämmät tuntuu siltä, että tila loppuu heti. Kerran jouduin käymään ännällä metsässä ja oli karmea kokemus. Liian iso kone, liian leveät renkaat, ei kiitos.
On se vetoteho ihan toista luokka kun on painoa 5 tonnia ja etupainot päälle,äkkiä siihen tottuu.kun ei muuta ole kuin nuffi N lisäksi niin näillä mennään.
Mä ainakin pidän ännäläistä aika huonona mettäraktorina ainakin ilman rajua modifiointia. Lokarit kun on leveemmällä kun takapyörät niin aika pian jäävät matkanvarrelle ja pyörien välissä kun ei ole tilaa niin helposti saa tankki/ akkukotelo kyytiä kun kiipee kannon tai kiven yli. A- Sarja on viellä hyvä ja sillä menee minne haluaa mutta muilla joutuu aika tarkkaan kattomaan minne nokkansa työntää.
-
mettäraktori siälläki olis hyvä ol se mettäpäistetiä.....nooo :D
-
mutta mihin nykytraktoriin mahtuu renkaan ja lokarivirityksien väliin ketjut? monessa koneessa katellu että ei juuri mulle sovi kun aina joka talvi tartteen ketjut kulkemisen avustukseen. ketjut pitää olla tietyn verran löydät että net toimii soivat ketjut ei periaatteessa auta juurikaan...
Kyllä mulla ainakin N on ketjut olleet uudesta asti joka talvi,no eihän sillä 50 voi ajaa,mutta 25 ihan hyvin ,jos on kiirus niin ei kannata näihin hommiin ruveta olenkaan.
Takana on järeät matti ketjut jossa kuvio sama kun metsäkoneen ketjussa tiuha salmiakkikuvio ja 12 mm nasta ja edessä tapio ketjut.Kyllä etenee oli paikka mikä tahansa ja suojaa renkaita.
Mikä sulla on rengaskoko?
18,4x38 ja 14,9x28 se tais olla edessä.Tuon aina rankoja tullessa kotio ja maantiellä todella jyrkkiä mäkiä eli tarpeen joka paikassa täällä päin.
Ok.
Isompi rengas jos on niin ei voi noita ketjuja pitää tuo on maksimi.
Joo, kyllä toi on varmaan paras rengaskoko metsäkäyttöön maatilavehkeissä. Leveämmät tuntuu siltä, että tila loppuu heti. Kerran jouduin käymään ännällä metsässä ja oli karmea kokemus. Liian iso kone, liian leveät renkaat, ei kiitos.
On se vetoteho ihan toista luokka kun on painoa 5 tonnia ja etupainot päälle,äkkiä siihen tottuu.kun ei muuta ole kuin nuffi N lisäksi niin näillä mennään.
Mä ainakin pidän ännäläistä aika huonona mettäraktorina ainakin ilman rajua modifiointia. Lokarit kun on leveemmällä kun takapyörät niin aika pian jäävät matkanvarrelle ja pyörien välissä kun ei ole tilaa niin helposti saa tankki/ akkukotelo kyytiä kun kiipee kannon tai kiven yli. A- Sarja on viellä hyvä ja sillä menee minne haluaa mutta muilla joutuu aika tarkkaan kattomaan minne nokkansa työntää.
Kuten edellä totesin siitä ajourien suunnittelusta kaikki lähtee. ;)
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
Minä ajelin pakkaskelillä tuolla moton poikasella energiapöpelikköä mäelle. 2 päivää myöhemmin suojakelillä tultiin slalomia alas puoli tusinaa puita leimaten, laittamaan 4 kpl ketjuja.... linkkuvehjes on kiva kun se luistaa sivurinteessä vanhojen kantojen juurenniskoja pitkin niin että taka- ja etupyörien välissä kasvaa yllättäen puu. Vaihtoehdot käyvät aika vähiin...
Pakkasella menee ihmeen pitkälle ketjutta mutta se suojakeli ja sitten uudelleen jäätyneen sileän jään päälle satanut pakkaslumi on toista maata. Tahtoo olla itsekin pyrstöllään vaikka yrittää olla varovainen.
-
Kettingit on aika ikävä varuste, kun kesä ja talvi vaihtelee koko ajan. Itellä ei ole edelleenkään ketjuja käytössä. Tänäkin talvena on monet juuristovauriot vältetty, kun ei ole kuopsuttimia...
Nyt on lunta ihan mukavasti ilman ketjuja ajo metsässä ja maantiellä suuria mäkiä nousten on juhlaa.
Pakkoko niitä mäkiä on hakea ympäri pitäjiä, parempi pysyä tasaisella :) Lunta on nimeksi aukeilla, mutta sen verran metsissä, että tasoittaa kyytiä kun oksia saa ajourille. Ei oo ketjuja eikä oo tulossakaan...
Itse kun hakkaa urat, saa puutkin tienvarteen. Kasa kasvaa pikkuhiljaa, vaikka silloin tällöin käy ja aloittaa vasta keskitalvella. Vähänkin on parempi kuin ei mitään :)
(http://i7.aijaa.com/t/00510/14099374.t.jpg) (http://aijaa.com/Hb6FyC)
Tämä on vuoristo seutua korkeimmat mäet ovat 260 metriä meren pinnasta,itsellä aika tasaiset maat .Tuon pinon hakkaa viikossa kun oikein on hyvä leimikko. ;D
Juu, varmasti muttei samaa hehtaarimäärää mitä tuohon on hakattu :) Noin kolmelta hehtaarilta nuo, plus rangat ja havut. Tuossa koivut. Täällä ei oo sellaista kuin kunnon leimikko, lainkaan :D Meillä pellot, teillä metsät, joillakin molemmat :)
Ei tässä ollutkaan kyse siitä mitä hakkaa, vaan siitä että itse kun hakkaa, saa aika pahoihinkin paikkoihin urat niin, että niistä pääsee ilman ketjuja ja reuhtomista. Metsurin jälijllä joskus ollut, ja ihmeissäänhän siellä on, kun ajateltu hakkuuta eikä ajoa. Itse tehden homma lähtee ajon suunnittelusta, ja sitten miettien miten sitä sovelletaan hakkuuseen että kaikki natsaa.
Totta minäkin vain yli 40 vuoden kokemuksella hakkaan ja kerran olen painunut kiinni ojitusalueella ojalinjoja puhtaaksi ajaessa. Ensimmäinen pointtihan on traktori korjuussa ajourien suunnittelu siitä kaikki lähtee se kun on tehty hyvin kaikki on helppoa kuin veden valaminen. ;)
Mutta yksi mikä unohtuu on tuo renkaiden kesto ilman ketjuja yhden talven ajoin ilman ketjuja tässä kotosalla ja renkaat olivat aika pahan näköiset no onneksi meni koko kone vaihtoon.
Vyörenkaalla ajelen Michelin.
Tuolla Kalajoen hietikolla ei kovin "pahaa paikkaa" taida olla.. ;D Kyllä puunajo ilman ketjuja on naurettavaa pelleilyä. Ehkä pikkukuormilla ja vauhdilla ryskäten voi jotenkin päästä niin kauan kunnes tulee joku kivikko tai jäinen kalteva paikka eteen.
-
Tasamailla ajelijat voi pärjäillä ilman ketjuja. Itse kotoisin epätasamaalta ja ilman ketjuja metsään ei menoa, siis jos tarkoitus tehdä jotain, eikä ajaa pelkällä nupilla.
Ajourasuunnittelu on sellaista, että valitaan vaikeasta maastosta vähiten haastava reitti ;D Silti joskus meinaa esim. lähteä lapasesta traktori tukkikärryn kanssa. Nahkoineen mäki alas.. Kärry tuuppaa ja traktorin ketjut vain kihisee ::)
On paikkoja, joita saa ajettua säädyllisesti vasta kun on käyttänyt kaivuria ensin paikalla ja tasataan ajoura esteistä tai tehdään polanne vaikka rinteeseen.
Oon pitkään tuumannut sitä, että ajo-opetus pitäis alkaa mettästä. Jos siellä pärjää, pärjää melkein missä vaan ;)
-
Oon pitkään tuumannut sitä, että ajo-opetus pitäis alkaa mettästä. Jos siellä pärjää, pärjää melkein missä vaan ;)
Aika lailla samaa mieltä. Täälläkin päin on maastoja joissa ei oikeastaan traktorilla pärjää. Jyrkkiä rinteitä ja kivikoita. Tai isolla koneella niin ryvettyjä ettei laanipaikkaa pääse lähelle mistään suunnasta. Kovalla kädellä mätästetyt ja ojitetut uudistusalueet ovat myös haasteellisia...
Vastapainoksi löytyy myös maastoja joissa pohjalaisetkin tuntisivat olonsa kotoisaksi. Jos enemmän tosissaan traktorilla ajelisi niin 8 vetävää pyörää olisi pop. Vaan kannattaa ajaa oikealla mettiäisellä.
Vieläkin tulee joskus sorruttua siihen että yrittää liikaa kiemurrella säästettäviä puita maksimoiden. Sitten viimeisellä kuormalla väsyneenä kolhii ne kuitenkin...
-
samaa mieltä kylmiksen kanssa, lukon pitäisi pitää. mutta mitä hittoa se lukko auttaa jossain mäen laskussa?
toki mun lukon käyttö rajoittuu vain siihen kun jään jonnekin kiinni ja irti pitäisi päästä :o
Se lukon käyttö vaikuttaa varsin paljon silloin kun pitoa on epätasaisesti. Mikään pyörä ei lähde luistamaan vaikka pito vaihtelee. Kun taas irroittaa lukon niin raktorista tulee kelkka samantein kun toisen puolen pyörät menee liukkaalle.
Juu ja varmana menee suoraan kun on lukot päällä.
-
samaa mieltä kylmiksen kanssa, lukon pitäisi pitää. mutta mitä hittoa se lukko auttaa jossain mäen laskussa?
toki mun lukon käyttö rajoittuu vain siihen kun jään jonnekin kiinni ja irti pitäisi päästä :o
Se lukon käyttö vaikuttaa varsin paljon silloin kun pitoa on epätasaisesti. Mikään pyörä ei lähde luistamaan vaikka pito vaihtelee. Kun taas irroittaa lukon niin raktorista tulee kelkka samantein kun toisen puolen pyörät menee liukkaalle.
Juu ja varmana menee suoraan kun on lukot päällä.
kyllä se kun hiljaa menee niin vähän kääntyykin jos tarve. Kyllä itse käytän paljon hankalissa paikoissa lukkoa myös mäkiä laskiessa. Mutta nyt tämä iso kyllä karkaa kun lukko irroittaa kun painaa jarrua. Toki olisi hienoa jos keskiasento olisi toteutettu niin että se irroittaisi kun painaisi ohjausjarrua mutta nykyvehkeessä keskiasennossa ei saa edes lukkoa päälle muuta kun sudittamalla raktoria pyörät suorassa.
-
Eikö sitä vois nuo ABS jarrusysteemit traktoriinkin laittaa,ainakin liikennetraktoreihin.
-
Kyllä minulla on lukot kiinni viimeisessä asennossa. Paineli jarrua tahi väänteli rattia.
Kävinpä kokeilemassa ja kyllä se jarrusta kytkee pois päältä.
-
Eikö sitä vois nuo ABS jarrusysteemit traktoriinkin laittaa,ainakin liikennetraktoreihin.
Olisihan tollaset hienot mutta kun tietää raktorin käygön ja monenomituiset työlaitteet niin ehkä parempi että ei hifistele tollasten kanssa. Sekin kun jos saisi edes kärryn ja raktorin jarrut toimimaan synkronissa.
-
Eikö sitä vois nuo ABS jarrusysteemit traktoriinkin laittaa,ainakin liikennetraktoreihin.
Niitähän on ollut jo kauan:
http://youtu.be/4PuN-JZnIZI (http://youtu.be/4PuN-JZnIZI)
-
ja kukas se tänä talvena juuri aurapenkan ylitystä kehuikaan tuolla abs systeemillä vaimikälie ollu... ei päässy yli kun ei pyörän sallinnu vetään ja sitten kun kuittas pois päältä niin sittenpä heilahti yli. liian hienoa tälläseen vaihtelevaan maisemaan... ei toimi!
-
En ihan ymmärtänyt vemsin pointtia tuosta alamäkiajosta lukot päällä. Jarrullakin takapyörät pyörivät lähes yhtenä puuna ja lisäksi kärryn jarrut aktivoituvat. Ainoa tilanne, missä itsellä on tullut lukko mieleen jarrutuksen yhteydessä, oli kun etupyöristä toinen oli sulalla ja toinen jäällä eli etupyörät alkoivat pyörimään vastakkaisiin suuntiin ja vain takapyörät jarruttivat. Tähän tosin auttaisi oikeat nelipyöräjarrut eli etunavoissa olevat jarrut. Tämä tilanne sattui maantiellä, jolloin lukon käyttö muutenkin mahdotonta.
Suunnittelijat käyttävät koneita satunnaisesti, mutta koska ovat ammatiltaan suunnittelijoita ja käytttävät työaikansa suunnitteluun, he eivät tietenkään ehdi ajelemaan tuotoksillaan ammattimaisesti. Tätä varten on erilaisia testaajia, joko firman palkoilla tai "ammattikuskeja", jotka tekevät tätä testausta. Osa testaajista tosin saattaa olla merkkiuskollisia (sokeita) tai testaajastatuksen menetyksen pelossa kirjoittavat vain positiivisia raportteja, jos ylipäänsä kirjoittavat. Koita siinä sitten olla suunnittelija. Lisäksi ekonomi hengittä niskaan ja antaa rahallisen viitekehyksen, jossa toimitaan. Suunnittelija ei myöskään juuri ajatusta uhraa kommenteille, kuten aivan paska, ettekö pysty parempaan jne jne. Näille kommenteille ja niille muutamille puusilmille, jotka tekevät ihan käsittämättömiä temppuja koneillaan, nauretaan kah*****nilla porukalla. Suunnittelija voi uhrata ajatuksen, jos korjattava asia perustellaan asiallisesti ja saman tapaisia ehdotuksia tai havaintoja on tullut muualtakin. Ehdotuksen täytyy lisäksi soveltua tuotantoon ja lakipykäliin. Varaosakirjat, ja -varasto täytyy päivittää ja huoltoa täytyy informoida muutoksesta, näin esimerkiksi. Ja ekonomin täytyy se hyväksyä eli voittoa pitää tulla.
-
Kaikissa traktoreissa pitäis olla lukko samalla tavalla kuin nykyisissä massikoissa.
On perinteinen pysyvä lukko ja sitten tuollainen kynnössä (ja kaikissa muissakin peltotöissä jos sattuu vaatimaan) käytettävä nostolaitteiden kautta toimiva lukko. Ei oo tullu kyllä kokeiltua heittääkö jarrusta pois sitten tuon normilukonkin.
-
Onko vms kuullut ketjuista koskaan puhuttavan nehän laitetaan pyöriin kun lähdetään tositöihin eikä leikkimään ja liukastelemaan.
Ketjut kuuluu metsään ei maantielle.
Itte kokeilin yhdessä koneessa kerran näitä fast track ketjuja, pystyi ajamaan lujaa ja tautinen pito, mutta tarpeeksi kireällä pitäen söi renkaan kylkiä ja kesti vajaan kuusi viikkoa, jonka jälkeen laitettiin vielä pari kiloa ketjujatkoja kun katkeilivat koko ajan ja pakko todeta ei ole ketjut mun käyttöön.
-
En ihan ymmärtänyt vemsin pointtia tuosta alamäkiajosta lukot päällä. Jarrullakin takapyörät pyörivät lähes yhtenä puuna ja lisäksi kärryn jarrut aktivoituvat. Ainoa tilanne, missä itsellä on tullut lukko mieleen jarrutuksen yhteydessä, oli kun etupyöristä toinen oli sulalla ja toinen jäällä eli etupyörät alkoivat pyörimään vastakkaisiin suuntiin ja vain takapyörät jarruttivat. Tähän tosin auttaisi oikeat nelipyöräjarrut eli etunavoissa olevat jarrut. Tämä tilanne sattui maantiellä, jolloin lukon käyttö muutenkin mahdotonta.
Suunnittelijat käyttävät koneita satunnaisesti, mutta koska ovat ammatiltaan suunnittelijoita ja käytttävät työaikansa suunnitteluun, he eivät tietenkään ehdi ajelemaan tuotoksillaan ammattimaisesti. Tätä varten on erilaisia testaajia, joko firman palkoilla tai "ammattikuskeja", jotka tekevät tätä testausta. Osa testaajista tosin saattaa olla merkkiuskollisia (sokeita) tai testaajastatuksen menetyksen pelossa kirjoittavat vain positiivisia raportteja, jos ylipäänsä kirjoittavat. Koita siinä sitten olla suunnittelija. Lisäksi ekonomi hengittä niskaan ja antaa rahallisen viitekehyksen, jossa toimitaan. Suunnittelija ei myöskään juuri ajatusta uhraa kommenteille, kuten aivan paska, ettekö pysty parempaan jne jne. Näille kommenteille ja niille muutamille puusilmille, jotka tekevät ihan käsittämättömiä temppuja koneillaan, nauretaan kah*****nilla porukalla. Suunnittelija voi uhrata ajatuksen, jos korjattava asia perustellaan asiallisesti ja saman tapaisia ehdotuksia tai havaintoja on tullut muualtakin. Ehdotuksen täytyy lisäksi soveltua tuotantoon ja lakipykäliin. Varaosakirjat, ja -varasto täytyy päivittää ja huoltoa täytyy informoida muutoksesta, näin esimerkiksi. Ja ekonomin täytyy se hyväksyä eli voittoa pitää tulla.
Ei muuten takapyörät pyöri läheskään yhtenä puuna jos lukko ei ole kiinni. Alamäessä jos toinen taka pyörä on hiekalla ja toinen jäällä niin kyllä se jäällä oleva on lukossa vaikka toine pyörisi kuinka. Jarrutusvoima on siis molemmille kyllä sama. Sama ilmiö on toisinkinpäin eli mäessä jos lähtee liikeelle niin liukkaalla oleva pyörä sutii mielellään ennen kuin hiekalla oleva rupee vetämään. Lukkohan pamahtaa kiinni vasta kun saa jalan kokonaan pois jarrulta.
-
Kaikissa traktoreissa pitäis olla lukko samalla tavalla kuin nykyisissä massikoissa.
On perinteinen pysyvä lukko ja sitten tuollainen kynnössä (ja kaikissa muissakin peltotöissä jos sattuu vaatimaan) käytettävä nostolaitteiden kautta toimiva lukko. Ei oo tullu kyllä kokeiltua heittääkö jarrusta pois sitten tuon normilukonkin.
Nykyään ei olisi varmasti paha tehdä toi välilukko siten että löytyisi parametrisivu missä määritellään mikä kytkee ja mikä irroittaa lukon. Toki vaatisi ohjekirjaan perehtymistä että osaisi käyttää mutta kun esim laittais päisteautomatiikkaohjelmaan koneet niin sinne öljynvirtausparametrien jatkoksi voisi laittaa speksit millä lukko menee päälle ja millä pois. Näitä parametrejähän luetaan jatkuvasti. Sitten vaan vaihtaisi koneen tyypin niin parametrit olisi erit.
-
Tuo lukon aukeamisominaisuus oli yksi syy miksi siirryimme metsässä n sarjaan. Meillä ei ole ollut koskaan nelikossa ketjuja. Ajetaan metsässä lukko päällä ja tiukemmissa käännöksissä autetaan kääntöjarrulla.
-
Tuo lukon aukeamisominaisuus oli yksi syy miksi siirryimme metsässä n sarjaan. Meillä ei ole ollut koskaan nelikossa ketjuja. Ajetaan metsässä lukko päällä ja tiukemmissa käännöksissä autetaan kääntöjarrulla.
Elikkä "harrastelet" metsässä. ;D
-
Täsmälleen ja kirjaimellisesti.
-
Kaikissa traktoreissa pitäis olla lukko samalla tavalla kuin nykyisissä massikoissa.
On perinteinen pysyvä lukko ja sitten tuollainen kynnössä (ja kaikissa muissakin peltotöissä jos sattuu vaatimaan) käytettävä nostolaitteiden kautta toimiva lukko. Ei oo tullu kyllä kokeiltua heittääkö jarrusta pois sitten tuon normilukonkin.
Kappas. Pikkuhiljaa ne kehittyy.
Tuommonen tasauspyörästön käyttö löytyy case maxxumista jo 90-luvun alusta alkaen.
-
Kaikissa traktoreissa pitäis olla lukko samalla tavalla kuin nykyisissä massikoissa.
On perinteinen pysyvä lukko ja sitten tuollainen kynnössä (ja kaikissa muissakin peltotöissä jos sattuu vaatimaan) käytettävä nostolaitteiden kautta toimiva lukko. Ei oo tullu kyllä kokeiltua heittääkö jarrusta pois sitten tuon normilukonkin.
Kappas. Pikkuhiljaa ne kehittyy.
Tuommonen tasauspyörästön käyttö löytyy case maxxumista jo 90-luvun alusta alkaen.
Niin, kyllähän tämä oli myös jo 3000 sarjan massikassa toteutettu tällä tapaa.
-
Massikan hyvä puoli on ollut, että vetoa löytyy kaikissa tilanteissa, kun sitä tarvitaan. Esim. 690:n etuakseli osasi kyllä nelivedolla vetää...
-
Massikan hyvä puoli on ollut, että vetoa löytyy kaikissa tilanteissa, kun sitä tarvitaan. Esim. 690:n etuakseli osasi kyllä nelivedolla vetää...
Juu ja esim 300 sarjassa on hammaslukko etuakselilla. Tämä yhdistettynä kohtuulliseen öljyntuottoon ja ketterään kokoon, sekä metsäohjaamoon tekivät esim 390 mallista hyvän metsätraktorin. Lissäksi se oli mahdollista rengastaa 398:n tapaan isoilla 18.4R38 kumeilla jolloin kulki tielläkin mukavasti.
-
Kaikissa traktoreissa pitäis olla lukko samalla tavalla kuin nykyisissä massikoissa.
On perinteinen pysyvä lukko ja sitten tuollainen kynnössä (ja kaikissa muissakin peltotöissä jos sattuu vaatimaan) käytettävä nostolaitteiden kautta toimiva lukko. Ei oo tullu kyllä kokeiltua heittääkö jarrusta pois sitten tuon normilukonkin.
Kappas. Pikkuhiljaa ne kehittyy.
Tuommonen tasauspyörästön käyttö löytyy case maxxumista jo 90-luvun alusta alkaen.
Niin, kyllähän tämä oli myös jo 3000 sarjan massikassa toteutettu tällä tapaa.
Eiköhän noi tollain ole lukot pelanneet 90-luvun alunkoneista lähtien. Ainakin mitä jd ja valumoteilla ajelu, niin jarrulla lukko irrottaa, olipahan pakkoasennossa tahi ei.
3000 sarjan fergussa taisi olla vielä hammaslukko, se ainakin veti oikeesti neljällä rattaalla.
-
Hammaslukko tosiaan pitää kyllä, mutta paljon sen kanssa on myös saatu pahaa aikaan. Lisäksi joissain tapauksissa lukon kytkentä / poisotto oma rituaalinsa. Napilla kytkettävä kitkalukko, joka pitää riittävästi on simppeli. Mettässä tulee välillä käytettyä melko tiheäänkin, vaikka on ketjut joka pyörässä.
-
mutta kuin pitkään mahtaa kitkat kestää? ite muistan valtun etupään jossa syksyllä uusi kitkasysteemi mutta talvella jo entinen parin käyttökerran jälkeen... hammaslukko fiudessa toiminnu jo 26 vuotta ilman remppaa...
-
mutta kuin pitkään mahtaa kitkat kestää? ite muistan valtun etupään jossa syksyllä uusi kitkasysteemi mutta talvella jo entinen parin käyttökerran jälkeen... hammaslukko fiudessa toiminnu jo 26 vuotta ilman remppaa...
Vajaa (vasta) 5000 h kokemus peltikuorivaltran lukosta. Ainakin vielä toimii. Siis takalukko. Eessähän ei oo mitään. Rahalla ois saanu.
Edellinen oli Fiat. Lukko tosiaan piti, mutta kun sillä pitää olla myös muita ominaisuuksia ::)
-
kuten ....... ? omituisuuksia kyllä löytyy
-
kuten ....... ? omituisuuksia kyllä löytyy
Käytön helppoutta haetaan? Napista päälle ja pois silloin kun haluan, oli paikka mikä hyvänsä.
-
Tänään jouduin käyttämään lumilinkoa ja tuli testattua 6800:lla tasauspyörästön lukon toimintaa. Se pelaa tosiaan niin, että kun hipaiseekin jarrupoljinta, niin lukko putoaa pelistä pois, mutta palaa päälle heti kun jarrupolkimen nostaa ylös. Tai niin ainakin merkkivalo kertoo ;D Ei toi nyt niin kauhean vaaralliselta toiminnolta tunnu ??? Ajelin kokeeksi koko aurauslenkin lukko päällä ja saattoi siitä mäessä olla jotain hyötyä. En kokenut, että olisi ollut mitään puskemisvaikeuksia tms. paitsi pihassa, kun käänsin täydet ympäri, mutta saattoi johtua siitäkin, että pohja oli liukas. Jos siirtyy sellaiseen ajotapaan, että on aina lukko päällä, niin onko siitä jotain haittaa koneelle. Ainakin näin talvikelillä siitä voi olla jotain hyötyä. Toisaalta ilmankin tuntuu pärjäävän, vaikka on agribibit alla ;D
-
Siis ei niillä lukoilla kannata aina ajaa vaan silloin kun niitä oikeasti tarttee. Käytännössä siinä vastamäessä missä lukkoja tarvitsee kannattaa myös laittaa mäkeä laskiessa lukon päälle. Paljon pitempään pitää pidon pyörissä jos kaikki pyörät pyörivät samaa vauhtia oli pito mikä vaan.
-
Tänään jouduin käyttämään lumilinkoa ja tuli testattua 6800:lla tasauspyörästön lukon toimintaa. Se pelaa tosiaan niin, että kun hipaiseekin jarrupoljinta, niin lukko putoaa pelistä pois, mutta palaa päälle heti kun jarrupolkimen nostaa ylös. Tai niin ainakin merkkivalo kertoo ;D Ei toi nyt niin kauhean vaaralliselta toiminnolta tunnu ??? Ajelin kokeeksi koko aurauslenkin lukko päällä ja saattoi siitä mäessä olla jotain hyötyä. En kokenut, että olisi ollut mitään puskemisvaikeuksia tms. paitsi pihassa, kun käänsin täydet ympäri, mutta saattoi johtua siitäkin, että pohja oli liukas. Jos siirtyy sellaiseen ajotapaan, että on aina lukko päällä, niin onko siitä jotain haittaa koneelle. Ainakin näin talvikelillä siitä voi olla jotain hyötyä. Toisaalta ilmankin tuntuu pärjäävän, vaikka on agribibit alla ;D
Onkos siinä lukko edessä? Ainakaan auto 100% etulukolla ei kyllä käänny mihkään.
-
tai kääntyy loivasti kaartaen, nyykkäri puskee suoraan liukkaalla pinnalla lukot päällä ainakin. muuten etuset vetää käännön suuntaan. liekö tuossa sitten net kitkalukot? ajamassani valtussa ei mitään havaintoa etulukoista aikoinaan... kitkat!