Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Wessel - 06.02.16 - klo:10:48
-
Kertokaas lyhyesti mitäs pitäisi ottaa huomioon, jos meinaisi vaihtaa tavanomaisen tuotannon luomuun.
Kyseessä kasvitila ja viljelykierto ollut monipuolinen mm. apilanurmia, lhp, riista, vilja (kevät/syys) ja mukula/juureskasveja. Lannan vastaanottosoppari toistaiseksi voimassa oleva ja tarkoitus saada vielä muutama soppari tehtyä. Koneet olemassa kylvöön, muokkauksiin, lannanlevitykseen ja sadon korjuuseen.
Lähinnä viljelytekniset seikat kiinnostaa?
Viljelyssä koitettu nytkin käyttää sekaisin tavanomaisen ja luomun juttuja, jotka kullakin hetkellä sattuneet sopimaan tuotantoon sopivasti.
-
Tuossahan on valmis konsepti!!! Viljekierto on valmiiksi monipuolinen ja olet varmasti huomannut esim nurmien vaikutuksen maan rakenteeseen niin homma hallussa. Jos lantaakin saat vastaan niin kysymys melkein kuuluukin että miksi et ole luomuun siirtynyt jo aiemmin? :D
Rikkaäes hankintalistalle! ilman voi olla vähän hankalaa. jos omistat aikakoneen niin hyppää viis vuotta taaksepäin ja ruiskuta joka vuosi syksyllä kunnon annos glyfoa joka lohkoon niin saat muutaman juolavehnättömän vuoden aloitukseen ;D
meillä oli tässä kototilalla luomua liki 20 vuotta vähän sellaisena vasemman käden viljelynä vanhan isännän toimesta. Peltojen kasvukunto ja viljavuus aivan toista luokkaa nyt kuin aloittaessa! Olisin jatkanut luomuilua mutta lantaa ei täällä saa oikein mistään järkevältä etäisyydeltä ja esim lihaluujauho lannat tähtitieteellisen hintaisia. Nyt tavanomaista touhua yrittäen ottaa luomumaailmasta noita hyviä juttuja!
-
Jos mä luomuilisin, niin siirtyisin myöhästettyyn kylvöön ja aikaisempiin lajikkeisiin.
Ja jos maalaji antaisi myöten, niin kylväisin matalampaan.
Märkinä vuosina (=kovempi rikkaruohopaine) vetäisin kaiken matalaksi silppurilla jo juhannuksena ;D
-
On sellaisia kasveja viljelyssä, että ei oikein tuo luomuilu ole onnistunut ilman kasvustoruiskutuksia. Mut jos heittäytyisi pelkälle viljalle,nurmi, riista, lhp, niin ei olisi niin ison riskikertoimen kasveja vaikka kasvustoruiskutuksia ei pystyisi tekemään. No ei toi rikkaongelma ole vaivannut viljelykierron ja tarvittavien glyfottelujen johdosta ja taitaa noi rikkaongelmat tavanomaisessa olla omaa hölmöilyä, jos ei saa hävitettyä.
Maanparannusvaikutuksen ja osittain huonon viljan hinnan johdosta ollut nurmia ja muita kasveja kierrossa. Kyllähän tuo monipuolinen kierto on parantanut maanrakennetta aikas lyhyessäkin ajassa.
Eikös luomussa kannata kylvää ainakin viljalle aina jokin alikasvusto kurittamaan rikkoja?
Suojaviljoja kun kylvänyt, niin päässyt helpolla rikkaruiskutusten kanssa. Tosin helpotusta tullut edellisen kasvin toimesta tehtyjen toimenpiteiden vuoksi ja nurmet olleet siten viljan jälkeen puhtaita. Nurmen lopetuksetkin tullu tehtyä pelkästään kyntämällä, kun en ole nähnyt tarvetta glyfon käyttöön.
Onko mitään erikoista huomioitavaa siirtymävaiheessa, hallinto/viljely?
-
Kurssille vaan mars, nii siitä se lähtee. Ja hyödynnä Neuvo2020
-
Oma alkukokemukseni meni näin:
Menin luomukurssille hakemaan keinoja tavanomaisen viljelyn tueksi. Kuten aloittajalla, minullakin oli jo viljelykierto ja viherlannoitusnurmet käytössä. Huomasin, että siirtymä oli varsin pieni.
Luomukurssi on pakollinen, ennenkuin voi jättää hakemuksen, joten jos sitä ei vielä ole käyty, on jo kiire. Meilläpäin kurssi on jo lopuillaan.
Hallinnon vaatimat dokumentit ovat lähinnä hakemus ja luomusuunnitelma. Luomusuunnitelma sisältää toimintasuunnitelmat juuri sinun tilallasi. Siihen liitetään lannoitus- ja kasvinsuojelusuunnitelmat. Suunnitelman eri asiat pitää tehdä aika huolella, joten suosittelen myöskin tuota Neuvo 2020 käyttöä. Yhteys vaikkapa proagriaan tai jos alueellasi on muu luomuneuvoja, niin sieltä saa ja kannattaa kysyä apua paperisotaan. Se on yllättävän tarkkaa ja lähes vaativaa.
Hakemuksen yhteydessä tai sen jälkeen tulee hakea lupa käyttää omaa siementä luomupellon kylvöön. Tämä siksi, että ilman lupaa ei tavanomaisesti viljeltyä siementä saa käyttää. Lupa käytännössä tulee aloittavan tilan kohdalla aina.
Itse aloitin suorakylvötilanteesta, joten keväällä pellot olivat sängellä tai nurmella. Kyntöaurat, äes ja kultivaattori olivat seisoneet vuosia ladossa. Ne tietysti piti kaivaa esille. Kevät oli kuiva ja maa tosi kovaa yllättäen. Vanhalla Potilallaei sängen äestyn onnistunut, joten muokkasin osan kultivaattorilla ja osan kyntäen keväällä ja sitten äestyksen kautta kylvöön. Suorakylvöurakoitsija kävi kylvämässä, koska oma kone tuli joskus myytyä pois. Kauheasti räpeltämällä ja vähän naapuriapua käyttämällä (TopLine) sain maat muokattua ja lopulta kylvettyä.
Kylvön yhteydessä laitoin jo heti alusta lähtien aluskasveja heinänsiemenlaatikosta kasvamaan. Tällä suorakylvökoneella kylvettäessä takapyörät tiivistivät maan niin, että kylvön jälkeen tullut sade kuoretti pinnan, joten jouduin rikkomaan kuorettumat potilalla. Samalla kylvin vähän lisää aluskasveja. Jos kasvilajikkeet ovat mieluisia ja markkinoiden haluamia, kannattaa aluksi kylvää niitä, jotta voi saada omaa siementä jatkossa käyttöön mahdollisimman paljon. Jos jotain muuta lajiketta haluaa, on sen oltava luomua tai sille pitää hakea taas lupa jos ko. lajiketta ei luomuna saa.
Millaisia ovat maat? Omat hiuemaat olivat aloitettaessa mahdollisimman puhtaat, ja en ole nähnyt tarpeen hankkia rikkaäestä. Oli kyllä asenteessa tekemistä ensimmäisenä vuonna, koska puhtaana pitämäni pellot kasvoivatkin yllättävän paljon rikkoja. Rikkojen määrä kuitenkin vähenee ajan kanssa. Jos rikkaäestystä joskus tunnen tarvittavan pyrin sen suorittamaan normaaliäkeellä sokkoäestyksenä, eli ennen orastumista. Jos maat ovat turve tai multamaita, rikkaäes, kevätkyntö ja myöhästetty kylvö voivat olla onnistumisen edellytyksiä. Minun tietoni tällaisten maiden osalta ovat vajavaiset. Rikkaäkeen voi hankkia myöhemminkin, jos ei ole löytänyt muita keinoja rikkojen hallintaan.
Mitä kasveja ovat nuo, joita ei voi viljellä ilman ruiskutuksia?
Tervetuloa mukaan. Haasteita ja mielenkiintoa riittää. Työhön löysin ainakin itse paljon uutta mielenkiintoa. Myös talous on parantunut, eikä se ole pelkästään luomutuen ansiota. Tosin ensimmäiset pari vuotta ovat taloudellisesti hankalia, koska joudut tuottamaan tavanomaisena myytävää satoa pari vuotta luomusatojen tasolla.
-
Jos mä luomuilisin, niin siirtyisin myöhästettyyn kylvöön ja aikaisempiin lajikkeisiin.
Ehdottomasti eri mieltä. Tarkoituksellisesti olen kyllä kylvöä hieman viivytellyt, että saan kaksi hyvää muokkauskertaa kestorikkakasveja vastaan, mutta muuten myöhäisellä kylvöllä vain menetetään kevään kosteus ja riskeerataan kasvuunlähtö kuivuudella. Kuitenkin hyvin perustettu aikainen kasvusto kilpailee rikkaruohojen kanssa paremmin kuin se myöhästetty ja kentien sääriskin toteutumisen vuoksi harvaksi jäänyt pehko.
Kasvuajan pituudella ei mielestäni ole suurtakaan merkitystä, ne kuolee kumminkin ravinnepuutteeseen ennen määräaikaansa.
-
Luomuun siirtymisen aakkoset; käyt kurssilla, teet hakemuksen, jätätä apulannat ostamatta ja myyt ruiskun helvettiin. Sitten kun aikaa on, niin ennen ensimmäistä tarkastusta myyt kaikki myrkkyjämät naapureille. Mulla oli aina perusvarastoa olemassa, mutta kaveri osti lannoitteet ja torjunta-aineet omaan käyttöönsä.
Glyfosaatin kylväminen ennen siirtymistä on turhaa, luomussa kuitenkin pitää oppia pärjäämään ilman sitä. Itse lähdin luomuun niin, että mulla oli noin 30% syksyllä muokkaamatonta rypsipeltoa, olihan ne ruman näköisiä sen pari vuotta, mutta kun saa nurmikierron rullaamaan niin homma muuttuu.
Tilalla oli käytetty lautasmuokkaria, jätin sen jätin ulos ruskettumaan ja kaivoin pusikosta siellä viitisen vuotta maanneen potilan ja vaihdoin siihen siipiterät, sekä heitin perähärvelin hevon kuuseen. Rumahan se oli kun sammalta kasvoi, mutta ei rauta pahene. Ensimmäisen kärjen asennettuani huomasin piikin geometrian olevan väärä ja vaihdoin piikitkin. Vanhaan äkeeseen asensin 70 mm kärkilaput, olisi saanut olla leveämmätkin, mutta ei kaikkea uskalla tehdä kerralla.
Itselläni on käytössä rikka-äes pneumaattisella kylvökoneella ja kylvöominaisuutta pidän itse rikkaäestystä tärkeämpänä. Jos saat nurmet perustettua hyvin, niin mielestäni rikka-äkeeseen ei tarvitse kiireellisesti investoida.
-
Tilalla oli käytetty lautasmuokkaria, jätin sen jätin ulos ruskettumaan ja kaivoin pusikosta siellä viitisen vuotta maanneen potilan ja vaihdoin siihen siipiterät, sekä heitin perähärvelin hevon kuuseen. Rumahan se oli kun sammalta kasvoi, mutta ei rauta pahene. Ensimmäisen kärjen asennettuani huomasin piikin geometrian olevan väärä ja vaihdoin piikitkin. Vanhaan äkeeseen asensin 70 mm kärkilaput, olisi saanut olla leveämmätkin, mutta ei kaikkea uskalla tehdä kerralla.
Olen asentamassa hanhenjalkoja omaan äkeeseeni. Miten tuo geometria oli väärä? Miten sait äkeen toimimaan. Muutitko myös piikkijakoa?
-
Tilalla oli käytetty lautasmuokkaria, jätin sen jätin ulos ruskettumaan ja kaivoin pusikosta siellä viitisen vuotta maanneen potilan ja vaihdoin siihen siipiterät, sekä heitin perähärvelin hevon kuuseen. Rumahan se oli kun sammalta kasvoi, mutta ei rauta pahene. Ensimmäisen kärjen asennettuani huomasin piikin geometrian olevan väärä ja vaihdoin piikitkin. Vanhaan äkeeseen asensin 70 mm kärkilaput, olisi saanut olla leveämmätkin, mutta ei kaikkea uskalla tehdä kerralla.
Olen asentamassa hanhenjalkoja omaan äkeeseeni. Miten tuo geometria oli väärä? Miten sait äkeen toimimaan. Muutitko myös piikkijakoa?
Tuo asento-ongelma oli siis kultivaattorin hanhenjaloissa, se korjaantui vaihtamalla myös jouset. Äkeessä on normaalit 10*32 piikit ja pelkäsin vain niiden olevan liian löysät leveälle kärjelle, mutta ei se sitten niin ollutkaan. Nyt olen rikkoutuneiden kärkien tilalle vaihtanut 100 mm hanhenjalkoja ja toimivat hyvin. Tulevaisuudessa vaihdan kaikki kärjet 100 millisiin. Piikkijakoon en koskenut sen suuremmin, tietenkin katsoin että suurin piirtein menee kohdalleen. Oma äkeeni on kevyt potila SK 450. se pomppii muutenkin perässä miten sattuu...
-
Jos mä luomuilisin, niin siirtyisin myöhästettyyn kylvöön ja aikaisempiin lajikkeisiin.
Ehdottomasti eri mieltä. Tarkoituksellisesti olen kyllä kylvöä hieman viivytellyt, että saan kaksi hyvää muokkauskertaa kestorikkakasveja vastaan, mutta muuten myöhäisellä kylvöllä vain menetetään kevään kosteus ja riskeerataan kasvuunlähtö kuivuudella. Kuitenkin hyvin perustettu aikainen kasvusto kilpailee rikkaruohojen kanssa paremmin kuin se myöhästetty ja kentien sääriskin toteutumisen vuoksi harvaksi jäänyt pehko.
Kasvuajan pituudella ei mielestäni ole suurtakaan merkitystä, ne kuolee kumminkin ravinnepuutteeseen ennen määräaikaansa.
.... joo... kirjoitin kyl että jos maalaji sallisi, niin sitten myöhästetty
-
Jos mä luomuilisin, niin siirtyisin myöhästettyyn kylvöön ja aikaisempiin lajikkeisiin.
Ehdottomasti eri mieltä. Tarkoituksellisesti olen kyllä kylvöä hieman viivytellyt, että saan kaksi hyvää muokkauskertaa kestorikkakasveja vastaan, mutta muuten myöhäisellä kylvöllä vain menetetään kevään kosteus ja riskeerataan kasvuunlähtö kuivuudella. Kuitenkin hyvin perustettu aikainen kasvusto kilpailee rikkaruohojen kanssa paremmin kuin se myöhästetty ja kentien sääriskin toteutumisen vuoksi harvaksi jäänyt pehko.
Kasvuajan pituudella ei mielestäni ole suurtakaan merkitystä, ne kuolee kumminkin ravinnepuutteeseen ennen määräaikaansa.
.... joo... kirjoitin kyl että jos maalaji sallisi, niin sitten myöhästetty
teillä vakavien vaikeuksien tukialueella kaikki tällainen on saviseudun kasvatille ihan uutta... 😍
-
Jos mä luomuilisin, niin siirtyisin myöhästettyyn kylvöön ja aikaisempiin lajikkeisiin.
Ehdottomasti eri mieltä. Tarkoituksellisesti olen kyllä kylvöä hieman viivytellyt, että saan kaksi hyvää muokkauskertaa kestorikkakasveja vastaan, mutta muuten myöhäisellä kylvöllä vain menetetään kevään kosteus ja riskeerataan kasvuunlähtö kuivuudella. Kuitenkin hyvin perustettu aikainen kasvusto kilpailee rikkaruohojen kanssa paremmin kuin se myöhästetty ja kentien sääriskin toteutumisen vuoksi harvaksi jäänyt pehko.
Kasvuajan pituudella ei mielestäni ole suurtakaan merkitystä, ne kuolee kumminkin ravinnepuutteeseen ennen määräaikaansa.
+ härkäpavun puinti marraskuulla voi aiheuttaa lampaiden nälänhätää pohjoisemmissa maakunnissa. ;D
-
Jos mä luomuilisin, niin siirtyisin myöhästettyyn kylvöön ja aikaisempiin lajikkeisiin.
Ehdottomasti eri mieltä. Tarkoituksellisesti olen kyllä kylvöä hieman viivytellyt, että saan kaksi hyvää muokkauskertaa kestorikkakasveja vastaan, mutta muuten myöhäisellä kylvöllä vain menetetään kevään kosteus ja riskeerataan kasvuunlähtö kuivuudella. Kuitenkin hyvin perustettu aikainen kasvusto kilpailee rikkaruohojen kanssa paremmin kuin se myöhästetty ja kentien sääriskin toteutumisen vuoksi harvaksi jäänyt pehko.
Kasvuajan pituudella ei mielestäni ole suurtakaan merkitystä, ne kuolee kumminkin ravinnepuutteeseen ennen määräaikaansa.
.... joo... kirjoitin kyl että jos maalaji sallisi, niin sitten myöhästetty
teillä vakavien vaikeuksien tukialueella kaikki tällainen on saviseudun kasvatille ihan uutta... 😍
Mää nyt tarkoitin niitä Perätilan Etelälohkoja. Täällä tundralohkoilla on ihan sama mitä ja milloin kylvää, tärkeintä on että tuki tulee
-
Jos mä luomuilisin, niin siirtyisin myöhästettyyn kylvöön ja aikaisempiin lajikkeisiin.
Ehdottomasti eri mieltä. Tarkoituksellisesti olen kyllä kylvöä hieman viivytellyt, että saan kaksi hyvää muokkauskertaa kestorikkakasveja vastaan, mutta muuten myöhäisellä kylvöllä vain menetetään kevään kosteus ja riskeerataan kasvuunlähtö kuivuudella. Kuitenkin hyvin perustettu aikainen kasvusto kilpailee rikkaruohojen kanssa paremmin kuin se myöhästetty ja kentien sääriskin toteutumisen vuoksi harvaksi jäänyt pehko.
Kasvuajan pituudella ei mielestäni ole suurtakaan merkitystä, ne kuolee kumminkin ravinnepuutteeseen ennen määräaikaansa.
.... joo... kirjoitin kyl että jos maalaji sallisi, niin sitten myöhästetty
teillä vakavien vaikeuksien tukialueella kaikki tällainen on saviseudun kasvatille ihan uutta... 😍
Mää nyt tarkoitin niitä Perätilan Etelälohkoja. Täällä tundralohkoilla on ihan sama mitä ja milloin kylvää, tärkeintä on että tuki tulee
Sori, en muistanutkaan sun olevan suurtilallinen jolla menee viikko kun kiertää kaikki lohkot... ::)
-
Tuleva kausi menee kyl tavanomaisessa, kun sopparit ja tuotantopanokset kokolailla hankittuna. Mut tulevaa suunnitellen, jos sirtyisikin luomuun. Kurssin voisi käydä istumas ihan mielenkiinnosta, onko siinä aika rajaa luomuun siirtymiselle vai riittääkö et joskus käyny ko. kurssin?
Täytynee tarkistaa neuvo2020 tilanne, kun tul käytettyä sitä aikas isolla kädellä tossa mennä vuonna.
Esmes pottu yks sellaisia kasveja et ei oikeen onnistu ilman ruiskua. Rutto tulee joka vuosi ennemmin tai myöhemmin. Kaali ja porkkana kans aika riskikasveja. Potulla varsinkin siemenkustannus sen verta iso ettei viittis vaan kokeilun ilosta laittaa, mitä kyselly siementen hintoja. Vilja/nurmi kierrolla varmaankin pääsis edeukkaimmin liikenteeseen, jos ottaisi itelle siementä lisäykseen kierrosta.
Maalajit hietoja pääosin, jokunen lohko turve-/multamaita. Rikoista pahimmat skenariot ohdake,valvatti ja juola. Erään luomupuuhastelijan lohkoja katellessa ei tiiä itkeäkö vai nauraa...homma ollut aina samanlaista et enemmän "kultarypsiä" ku viljaa puskee lohkot.
Meinasin kyl ruiskun jättää, kun on jo ehtoo puolella ja eikös luomupuolella ole kans hyväksyttyjä nestelantoja joita voi käyttää?
Paljonko olette nurmettaneet viljelyalasta? Onnistuuko kuin hyvin viljely ilman eläinstatusta? Lähinnä toi lannan riittävyys sellainen asia, et täytyy se kans saada sellaiselle tasolle, et voi oikeasti lannoittaa viljelyssä olevia lohkoja kierrossa.
Kynnössä yleensä 2/3 pinta-alasta, tosin tälle keväälle jäi 80% kevät muokkauksiin.
-
Olisin jatkanut luomuilua mutta lantaa ei täällä saa oikein mistään järkevältä etäisyydeltä ja esim lihaluujauho lannat tähtitieteellisen hintaisia.
Miten ihmeessä, eikö luopuminen merkitse taloudellista katastrofia.
Viljat ja tuotteet laskee alle puoleen yksikköhinnaltaan, ja tulee
kasvisuojelun ja lannoituksen lisähinta, ja luomutuki jää pois.
Vai onko kyse siitä, että maan ei annettaisi latautua rauhassa,
ja ei ole markkinoita sille lataukselle ?
Luomuviljelykierrossa ei oikein tavanomaisen viljelyn kassavirta
päätä huimaa, jos niitä apilarehuja ei saa myydyksi johonkin viereen.
-SS-
-
Luomuviljelykierrossa ei oikein tavanomaisen viljelyn kassavirta
päätä huimaa, jos niitä apilarehuja ei saa myydyksi johonkin viereen.
Miten ne nyt voisi myydä kun ilmaiseksi luovuttaminenkin on lähes rikollista toimintaa?
-
Mulla on 40% nurmella, ekan vuoden apilat niittää paikallinen karjatila kolmesti vuodessa rehuksi, toisen vuoden apilat murskataan peltoon kahdesti, kyntö siis tapahtuu pitkään kasvustoon. Kaikki perustetaan suojaviljaan rikkaäestyksen yhteydessä ja pääosin on onnistunut hyvin. Apila on TOS- siementä ja ensi vuodesta lähtien myös timotei, kylvän muutaman hehtaarin puhdasta timoteitä omaan käyttööni. Apila on lähtöisin viherlannoitusnurmesta jota puin taannoin noin 4000 kg (riittää hetkeksi). Sertillä täydennetään jos tahdotaan jotain spesiaalia, mailanen tulee nyt ensimmäisenä mieleen.
Vain lopetettavat nurmet kynnetään, kaikki muu kevytmuokataan kultivaattorilla. 60% kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit/aluskasvit (mitä lie) kaikilla lohkoilla. Karjanlantaa ei ole käytössä, muiden sallittujen lannoitteiden hyöty hukkuu yleensä kustannuksiin. Kierto on karkeasti; nurmi - nurmi - vehnä - härkäpapu tai kaura - kaura+ns. Muutamalla ongelmalohkolla on tiheämpi kierto. Hyvän viherlannoituksen jälkeen vehnän vakuainen on ollut hyvä ja sato riittävä. Ja koska käytössä on omaa apilaa, niin teen myös viherlannoitusten täydennyskylvöä jotta kasvusto on täyspeittoinen ja tiheä. Jos viherlannoitusnurmeen jää raitoja tai aukkoja, niin se näkyy satokaudella rikkaruohojen määrässä ja kasvustossa.
Luomun ehdoton hyöty on ollut että olen voinut kustannustehokkaasti laajentaa tilaa koska varasto, kuivuri ja konekapasiteettia on nyt paremmin käytössä. Parhaana vuotena kun raavin liki 130 hehtaaria 2,5 m tumella, niin nyt tää homma taas tuntuu järkevältä. Samoin kuivuri oli aina ihan piukassa, viljaa oli joka paikassa minne sitä vain pystyi laskemaan, nyt sekin on helpottanut ja vastaanotan yhteistyökumppanikarjatilan viljoja vapaaksi jääneeseen ulkosiiloon. Kauraakin on mukavempi ajella öisin 18 km päästä, kun sitä ei tule sitä 6000 kiloa hehtaarilta. Syysrypsi ei toistaiseksi ole onnistunut hyvin, mutta siemenkustannus on olematon ja rikka-äkeellä sitä pystyy kylvämään 5 ha / tunnissa.
-
Tuleva kausi menee kyl tavanomaisessa, kun sopparit ja tuotantopanokset kokolailla hankittuna. Mut tulevaa suunnitellen, jos sirtyisikin luomuun. Kurssin voisi käydä istumas ihan mielenkiinnosta, onko siinä aika rajaa luomuun siirtymiselle vai riittääkö et joskus käyny ko. kurssin?
Täytynee tarkistaa neuvo2020 tilanne, kun tul käytettyä sitä aikas isolla kädellä tossa mennä vuonna.
Esmes pottu yks sellaisia kasveja et ei oikeen onnistu ilman ruiskua. Rutto tulee joka vuosi ennemmin tai myöhemmin. Kaali ja porkkana kans aika riskikasveja. Potulla varsinkin siemenkustannus sen verta iso ettei viittis vaan kokeilun ilosta laittaa, mitä kyselly siementen hintoja. Vilja/nurmi kierrolla varmaankin pääsis edeukkaimmin liikenteeseen, jos ottaisi itelle siementä lisäykseen kierrosta.
Maalajit hietoja pääosin, jokunen lohko turve-/multamaita. Rikoista pahimmat skenariot ohdake,valvatti ja juola. Erään luomupuuhastelijan lohkoja katellessa ei tiiä itkeäkö vai nauraa...homma ollut aina samanlaista et enemmän "kultarypsiä" ku viljaa puskee lohkot.
Meinasin kyl ruiskun jättää, kun on jo ehtoo puolella ja eikös luomupuolella ole kans hyväksyttyjä nestelantoja joita voi käyttää?
Paljonko olette nurmettaneet viljelyalasta? Onnistuuko kuin hyvin viljely ilman eläinstatusta? Lähinnä toi lannan riittävyys sellainen asia, et täytyy se kans saada sellaiselle tasolle, et voi oikeasti lannoittaa viljelyssä olevia lohkoja kierrossa.
Kynnössä yleensä 2/3 pinta-alasta, tosin tälle keväälle jäi 80% kevät muokkauksiin.
Älä hukkaa sitä ruiskua. Lehtilannoite multiplea saa ajella luomussa.
Paperihommiin kannattaa ottaa vaikka Pro agriasta joku neuvoja. Niillä on vakuutukset jos menee joku pieleen ja muutenkin kierto ja systeemit menee vaivattomasti paperille. Myös suunnittelu. Kättä tietty joutuu laittaa taskuun mut surkein homma tässä luomuviljelyksessä on tää paperihomma ja säännöt joihin ei edes elykeskuksessa ole heittää suoraan vastauksia kun kyselee kinkkisiä kysymyksiä.
Joskus harmittaa ihan hemmetisti ku tekee kaikkensa sadon eteen ja sit joku pikku moka tulee tehtyä joka ei ole muutaku paperihommissa väärin ni jo sanktioo paukkuu. Välillä tuntuu et sadolla ei ole mitään merkitystä ku vaan paperit on oikein. Siitä olenkin antanut palautetta elylle että mitä ihmettä tää tallainen on >:(
-
Mikset vaadi karjatilalta apilas takaisin kakkana? Syysrapsin alle vaikka, ei vo edes tiivistymisiä kesällä pelätä
-
Kannattaa huomioida tulevien luomuvuosien siemen tarve jo nyt ennen siirtymistä. Sv1 viljasato yms kelpaa luomu siemeneksi ja sv2 sadosta sitten nurmien siemenet. Ja sv2 sadon osalta härkäpavusta voi saada parempaa hintaa. Jos siemenviljely kiinnostaa niin se kannattais aloittaa jo nyt. Viljelykiertoja voi olla myös useampi.
-
Mikset vaadi karjatilalta apilas takaisin kakkana? Syysrapsin alle vaikka, ei vo edes tiivistymisiä kesällä pelätä
Sen syysrapsin kanssa voi joutua sit kuseen jos ei ole peittaamatonta siementä.
-
Viljelykierron suunnittelu/toteutus ei ole ongelma, kun tälläkin hetkellä mennään viiden vuoden kierrossa. Ainut miinus tällä hetkellä et peltoa liian vähä viljelyssä.
Eniten haastetta tulee varmaan juurikin noiden paperisulkeisten kanssa alussa. Eikös luomussa ole jokin tarkistuskierros joka vuosi tilalla? Mut eiköhän noikin ala menemään kun muutaman kerran harjoittelee. Kuitenkin aika rutiinin omainen toimenpide on tukihakemusten/viljelykierron suunnittelu tänäpäivänä. Ja eiköhän se apu löydy noihinkin asioihin, kun käyttää kättä taskulla ja kysäisee roorahastukselta neuvoja.
Aikaa tässä on vielä 1,5v kylvöille, jos meinaa aloittaa nopeimmalla kierrolla luomuilun. Jos saisi neuvoteltua heinille/nurmirehulle ostajan alkuun, niin helpottaisi kummasti aloitusta, kun voisi aloittaa reilummalla nurmikierrolla hommat.
Siementä pitää ottaa joka tapauksessa viljoista ja apilikoista. Nytkin on noin puolet vilja-alasta suojavilja/kerääjäkasvustoja olleet. Syysviljaa kylvin nurmen perään, kun mukavampaa toi shaissen levitys kovalla kelillä ja voi passailla kylvöjä. Ei ole tullut kokeiltua koskaan öljykasveja satokasvina, voisi syysmuotoisena olla kiinnostavakin vaihtoehto viljelykiertoon.
Millaisilla siemenmäärillä olette perustaneet nurmia? Tavanomaisessa saanut 8-10kg siemenmäärillä peittävän kasvuston aikaan. Käyttänyt valmista seosta, jossa 60 timotei, 20 nata ja 20 p-apila. Kasvustot olleet pääosin apilikoita tuolla seoksella. Rikkojen torjunta ollut helppoa, kun voinut ruiskulla käydä vähän avittaa viljavuonna.
-
No aikoinaan papereihin laiteltiin apila 3kg heinä 6kg hyvänä vuonna toi määrä piisaakin mutta oon tuupannu nykyään yli 10 kg molempia. Ei tartte sit kattella tyhjiä kohtia ja lisäksi jos tulee hyvä apilavuosi ni rouskutan apilaa taas varastoon ettei tartte ostaa sertisiementä.
Ni Aloituksessa joutuu ostaa kaikki siemenet sertifioituna luomuun. Ne löytyy eviran sivuilta- Lisäysaineistorekisteristä Mitkä on kaupan.
Muihin siemeniin joutuu hakee lupaa.
Sit vaaan lohkokortteja täyttelee, kuivuri kirjanpito, paska kirjanpito, viljapassit ajantasalle jokavuosi ennen ku tarkastaja tulee. myös siemenet pitää esittää. sertifikaatti kortti tai oma siemen. Pitää laskea paljon kylvi esim apilaa-- paljon jäi. ja merkkaa päivä millon tavara väheni :) Laske tarkkaan määrät. Niitä mennää sitten kentälle laskemaan tarkastajan kanssa. Myös siilot kannattaa laskea tarkkaan tilavuudeltaan. Sielläkin mennään mittanauhalla ja katotaan et papua on se 16m3 siinä siilossa, myös kuivuri puhtaus ja turvallisuus katteltiin :)
Nää riippuu tarkastajasta mutta on tuollainenki tapaus ollu tilalla.
Yrititin lopuksi ajattaa sen yhelle pellolle joka on rotkon pohjalla ja tiesin et sieltä ei takaveto pakulla tulla ylös mut perkele ei se sinne suostunu ajaa :D
-
Tuleva kausi menee kyl tavanomaisessa, kun sopparit ja tuotantopanokset kokolailla hankittuna. Mut tulevaa suunnitellen, jos sirtyisikin luomuun. Kurssin voisi käydä istumas ihan mielenkiinnosta, onko siinä aika rajaa luomuun siirtymiselle vai riittääkö et joskus käyny ko. kurssin?
Täytynee tarkistaa neuvo2020 tilanne, kun tul käytettyä sitä aikas isolla kädellä tossa mennä vuonna.
Esmes pottu yks sellaisia kasveja et ei oikeen onnistu ilman ruiskua. Rutto tulee joka vuosi ennemmin tai myöhemmin. Kaali ja porkkana kans aika riskikasveja. Potulla varsinkin siemenkustannus sen verta iso ettei viittis vaan kokeilun ilosta laittaa, mitä kyselly siementen hintoja. Vilja/nurmi kierrolla varmaankin pääsis edeukkaimmin liikenteeseen, jos ottaisi itelle siementä lisäykseen kierrosta.
Maalajit hietoja pääosin, jokunen lohko turve-/multamaita. Rikoista pahimmat skenariot ohdake,valvatti ja juola. Erään luomupuuhastelijan lohkoja katellessa ei tiiä itkeäkö vai nauraa...homma ollut aina samanlaista et enemmän "kultarypsiä" ku viljaa puskee lohkot.
Meinasin kyl ruiskun jättää, kun on jo ehtoo puolella ja eikös luomupuolella ole kans hyväksyttyjä nestelantoja joita voi käyttää?
Paljonko olette nurmettaneet viljelyalasta? Onnistuuko kuin hyvin viljely ilman eläinstatusta? Lähinnä toi lannan riittävyys sellainen asia, et täytyy se kans saada sellaiselle tasolle, et voi oikeasti lannoittaa viljelyssä olevia lohkoja kierrossa.
Kynnössä yleensä 2/3 pinta-alasta, tosin tälle keväälle jäi 80% kevät muokkauksiin.
Luomukurssin voi käydä milloin vaan. Eräs tuttu oli käynyt kurssin -90 luvulla, ja se kelpasi 2010. Toisaalta kursseilla oppii aina uutta, joten kuulin luomuviljelijästä, joka oli jo ainakin viidettä kertaa kurssilla oppimassa uutta.
Minulla on nurmella varmaankin myös tuo n. 40%. Nurmille ei ole markkinoita, joten niitän ne maahan ensimmäisenä vuonna kolmesti, toisena kahdesti. Toisena vuonna pyrin perustamaan syysviljakasvuston nurmeen keskikesän kesannolla, eli muokkaan n. 3 kertaa kultivaattorilla ja sitten jyrsinkylvönä lähinnä ruista. Jos syysrypsiä, silloin 2 x kyltivointi ja sitten kyntö + jyrsinkylvö. Tällä saa tehokkaasti valvatit ja ohdakkeet pois.
Oma perusviljelykierto vastaa sammakon kiertoa: nurmi, nurmi, syysvilja, härkäpapu, vilja+ns. Poiketaan tarpeen mukaan. Minäkin kylvän viherlannoitusnurmille täydennystä varsinkin ensimmäisenä vuonna. Itse asiassa suunnittelin ensi viikolla tekeväni nuo täydennyskylvöt ja samalla rukiille alus/kerääjäkasvit pintalevittimellä, koska lumet täältä ovat juuri katoamassa.
Karjanlantaa on käytettävissä hyvin vähän. Vuotuisesta n. 80 ha kylvöalasta lantaa levitetään lähinnä rukiille n. 10 ha. Enempää ei ole saatavilla. Kohtuullisesti nuo silti näyttävät kasvavan. Lihaluujauhoja ja Arvoa en ole käyttänyt ainakaan toistaiseksi. Tulevaisuus näyttää, miten sen suhteen tulen toimimaan. Tällä hetkellä päätavoite on saada tekniset toimet kohdalleen, ja maan rakenne sellaiseksi, että kasveilla on mahdollisuus hakea ravinteita suuremmalta alalta. Omien hiuemaiden rakenne meni suorakylvössä vähän omituiseksi, siksi olinkin aloittanut viherlannoitusnurmien käytön jo kauan ennen luomuun siirtymistä.
Turve ja multamaat ovat kyllä rikkojen hallinnan kannalta vaativia, mutta toisaalta sieltä eivät ravinteet lopu helposti kesken. Esimerkiksi typpeä pitäisi vapautua ylenmäärin. Sadontuottokyky pitäisi olla hyvä. Ko maalajeista omat kokemukseni ovat vähäisiä, mutta olen antanut itselleni kertoa, että varsinkin kevätkyntö ja voimakkaat nurmikasvustot ovat se paras lääke rikkoihin. Osaavammat saavat kertoa lisää.
Luomussa riskit ns puutarhakasvien osalta ovat kyllä korkeammat, mutta sen voi sanoa olevan huomioitu hinnoissa. Siinä on ertyisasemassa lajikevalinnat. Kävin viime kesänä luomupuutarhatilalla, joka näytti onnistuvan hommissaan hyvin. Jos sinulla on ammattitaitoa kasvisten kasvatuksessa, suosittelen käymään tutustumassa ensi kesänä luomupuutarhatiloihin, ja kyselemään tietoja. Luomupiireissä autetaan ja neuvotaan mielellään. Markkinoilla on pulaa luomutuotteista monella alueella, mutta kuulemma erityisesti puutarhapuolella. Erityisesti jos peltoalasta on pulaa, voi puutarhapuolelta saada parempaa tuottoa. Kannattaa kysellä.
Nurmien perustaminen on vähän käyttötarkoituskysymys. Viherlannoituksiin laitan edellisenä keväänä seoksen: puna-apilaa 5 kg, valkoapilaa 0,5 kg, timoteitä 5 kg ja ruokonataa 6 kg. Seuraavana keväänä täydennän pintalevittimellä hangelle 5 kg puna-apilaa ja 5kg timoteitä. TOS tavaraa on apilan ja timptein osalta käytössä, joten sekoitan ostotavaraa itse näiden sekaan.
Alus/kerääjäkasveihin laitan 5kg puna-apilaa, 0,5 kg valkoapilaa, 10 kg timoteitä ja 7 kg italianraiheinää. Sillä saan aikaan kohtalaisen aluskasvin, joka innostuu hyvin keräämään ravinteita puinnin jälkeen. Heinänsiemenissä säästäminen varsinkin viherlannoitusta perustettaessa ei kannata.
-
Vois täydentää omat nurmet sellaiseksi, että saan riittävän siemenpankin apilaa ja timoteitä kerättyä.
maakuntakierros voisi olla ohjelmassa ens kesänä ja käydä kassoo erituotantosuunnan luomutiloja, jos järjestyy tilavierailu mahdollisuuksia.
Noin 25 vuotta tehty yhteistyötä yhden luomukarjatilan kanssa vaikka ollaankin oltu tavanomaisessa kasvinviljelytilana. Ajan saatossa vaihdettu ajatuksia puolin ja toisin omien tuotantosuuntien menetelmistä. Tosin karjatilalla nurmella käytännössä koko viljely touhu, viljaa ollut vaan nurmien uusimisessa.
Siementuotantokin voisi olla yksi vaihtoehto, kun hommasta kokemusta siitä asti ku omilla jaloilla tilanmaita tallattu vaikka väliin mahtui ajanjakso, jolloin tuli tehtyä jotn muutakuin maataisteluhommia.
Erikoiskasveissa riskikerrointa aina reilusti oli tuotantosuunta kumpi tahansa. Jos lähtisi luomuun, niin isolla todennäköisyydellä pystyisi lisäämään viljelykiertoa entisestään vaihtomaa yhteistyöllä, jolloin voisi erikoistua "isommalla" mittakaavalla esim. siementuotantoon.
Viljelykierto ollut aikas samanlainen kuin teillä luomussa ja muokkauksissakaan ei ihmeempiä, kun kyntö ollut suurimmaksi osaksi perusmuokkausohjelmassa.
-
Osta rikkaäes, ilman sitä et tule toimeen.
Isompi farmisäiliö on myöskin tarpeen. 8)
-
Saako luomuviljaa kuivata samassa kuivurissa, missä kuivataan myös ei-luomuviljaa?
-
Saako luomuviljaa kuivata samassa kuivurissa, missä kuivataan myös ei-luomuviljaa?
saa
-
Saako luomuviljaa kuivata samassa kuivurissa, missä kuivataan myös ei-luomuviljaa?
Saa, mutta pitää olla hyvä ja selkeä kirjanpito. Ne on minun tarkastuksissani katsottu aina tarkkaan.
-
Saako luomuviljaa kuivata samassa kuivurissa, missä kuivataan myös ei-luomuviljaa?
Saa, mutta pitää olla hyvä ja selkeä kirjanpito. Ne on minun tarkastuksissani katsottu aina tarkkaan.
Siksi mun kuivuriin ei kipata mitään ilman allekirjoitettua viljapassia. Varastokirjanpitoani voin manipuloida miten tahdon, mutta toimittajan puumerkki lisää homman läpinäkyvyyttä. Jos ei jaksa tulostaa ja käyttää minuuttia blanketin täyttämiseen, niin ei jaksa kipatakkaan.
Luomun paperisulkeiset on mielestäni liioiteltuja, se kuuluu hommaan ja sen on jokainen luomuun lähtiessään hyväksynyt. Mielestäni ei ole tullut muuta extraa kuin jokavuotinen tarkastus ja varastokirjanpito. Jos pellolla kasvaa mitä on ilmoitettu ja varastot on mitä on kirjattu, niin helvetin helppoa rahaa se luomutukien kuittaaminen. Tietty kaikessa voidaan venkoilla ja vääntää... ::)
-
Luomuun siirtymisen aakkoset; käyt kurssilla, teet hakemuksen, jätätä apulannat ostamatta ja myyt ruiskun helvettiin. Sitten kun aikaa on, niin ennen ensimmäistä tarkastusta myyt kaikki myrkkyjämät naapureille. Mulla oli aina perusvarastoa olemassa, mutta kaveri osti lannoitteet ja torjunta-aineet omaan käyttöönsä.
Glyfosaatin kylväminen ennen siirtymistä on turhaa, luomussa kuitenkin pitää oppia pärjäämään ilman sitä. Itse lähdin luomuun niin, että mulla oli noin 30% syksyllä muokkaamatonta rypsipeltoa, olihan ne ruman näköisiä sen pari vuotta, mutta kun saa nurmikierron rullaamaan niin homma muuttuu.
Tilalla oli käytetty lautasmuokkaria, jätin sen jätin ulos ruskettumaan ja kaivoin pusikosta siellä viitisen vuotta maanneen potilan ja vaihdoin siihen siipiterät, sekä heitin perähärvelin hevon kuuseen. Rumahan se oli kun sammalta kasvoi, mutta ei rauta pahene. Ensimmäisen kärjen asennettuani huomasin piikin geometrian olevan väärä ja vaihdoin piikitkin. Vanhaan äkeeseen asensin 70 mm kärkilaput, olisi saanut olla leveämmätkin, mutta ei kaikkea uskalla tehdä kerralla.
Itselläni on käytössä rikka-äes pneumaattisella kylvökoneella ja kylvöominaisuutta pidän itse rikkaäestystä tärkeämpänä. Jos saat nurmet perustettua hyvin, niin mielestäni rikka-äkeeseen ei tarvitse kiireellisesti investoida.
Kun mä olen suunnitellu luomu-grilliä,niin voisinko saada siihen jotain lisätukea verrattuna tavanomaiseen grilliin.Sen lisäksi että luomumakkaraperunat on kalliimpia....
-
Eihän ole kiellettyä luomussa käyttää tehoviljelijän lietettä, kunhan on vähemmän kuin 2 ey/ha. Eikö niin. Eli lietesäiliöön voisi liuottaa ureaa ja silloin se urea olisi luomuvalkaistua. Mitään merkkiainetta ei ureasta jää, se sotkeutuu muuhun lannan typen joukkoon.
Toinen kysymys: eikös luomussa olisi kiellettyä käyttää ureadieseleitä. Se voi tiputella se kone sitä ureaa peltoon.
-SS-
-
Eihän ole kiellettyä luomussa käyttää tehoviljelijän lietettä, kunhan on vähemmän kuin 2 ey/ha. Eikö niin. Eli lietesäiliöön voisi liuottaa ureaa ja silloin se urea olisi luomuvalkaistua. Mitään merkkiainetta ei ureasta jää, se sotkeutuu muuhun lannan typen joukkoon.
Toinen kysymys: eikös luomussa olisi kiellettyä käyttää ureadieseleitä. Se voi tiputella se kone sitä ureaa peltoon.
-SS-
Varmaan kaikki on mahollista, mut miten sen ey/ha saa ylitettyä. Eikös se oli normissakin kiellettyä tämä tehosikala. Multa vaadittiin viimeksi siihenkin selvitystä että mistä sitä paskaa riittää :)
-
Saako luomuviljaa kuivata samassa kuivurissa, missä kuivataan myös ei-luomuviljaa?
Saa, mutta pitää olla hyvä ja selkeä kirjanpito. Ne on minun tarkastuksissani katsottu aina tarkkaan.
Siksi mun kuivuriin ei kipata mitään ilman allekirjoitettua viljapassia. Varastokirjanpitoani voin manipuloida miten tahdon, mutta toimittajan puumerkki lisää homman läpinäkyvyyttä. Jos ei jaksa tulostaa ja käyttää minuuttia blanketin täyttämiseen, niin ei jaksa kipatakkaan.
Luomun paperisulkeiset on mielestäni liioiteltuja, se kuuluu hommaan ja sen on jokainen luomuun lähtiessään hyväksynyt. Mielestäni ei ole tullut muuta extraa kuin jokavuotinen tarkastus ja varastokirjanpito. Jos pellolla kasvaa mitä on ilmoitettu ja varastot on mitä on kirjattu, niin helvetin helppoa rahaa se luomutukien kuittaaminen. Tietty kaikessa voidaan venkoilla ja vääntää... ::)
Joko olet antanut selvityksen miten vastaanotat siemenet ja miten se siirretään kylvökoneeseen. Tästäkin tuli huomautus edellisessä tarkastuksessa kun ei ollu selvitystä tehty.
Oisitte nähny kuinka kaveri oikeen hypähti riemusta kahvipöydässä ku se löysi tänki virheen :D
-
Onko kokemuksia luomulannoitteista? Kattelin eri valmistajien sivuja ja pystyis käyttään samallalailla kuin väkilantoja kylvössä. Hiveniä näyttää olevan tarjolla melkein samat kuin tavanomaisessa, joten ei kannata ruiskua hävittää vaikka alkaisikin luomuilemaan.
-
Saako luomuviljaa kuivata samassa kuivurissa, missä kuivataan myös ei-luomuviljaa?
Saa, mutta pitää olla hyvä ja selkeä kirjanpito. Ne on minun tarkastuksissani katsottu aina tarkkaan.
Siksi mun kuivuriin ei kipata mitään ilman allekirjoitettua viljapassia. Varastokirjanpitoani voin manipuloida miten tahdon, mutta toimittajan puumerkki lisää homman läpinäkyvyyttä. Jos ei jaksa tulostaa ja käyttää minuuttia blanketin täyttämiseen, niin ei jaksa kipatakkaan.
Luomun paperisulkeiset on mielestäni liioiteltuja, se kuuluu hommaan ja sen on jokainen luomuun lähtiessään hyväksynyt. Mielestäni ei ole tullut muuta extraa kuin jokavuotinen tarkastus ja varastokirjanpito. Jos pellolla kasvaa mitä on ilmoitettu ja varastot on mitä on kirjattu, niin helvetin helppoa rahaa se luomutukien kuittaaminen. Tietty kaikessa voidaan venkoilla ja vääntää... ::)
Joko olet antanut selvityksen miten vastaanotat siemenet ja miten se siirretään kylvökoneeseen. Tästäkin tuli huomautus edellisessä tarkastuksessa kun ei ollu selvitystä tehty.
Oisitte nähny kuinka kaveri oikeen hypähti riemusta kahvipöydässä ku se löysi tänki virheen :D
Joo, se luomusuunnitelma kannattaa tehdä kunnolla ja myös muistaa päivittää aika ajoin, siinähän prosessit on kuvattuna.
-
Miten supersammakolla onnistunut kyntö pitkään nurmeen? Saako tuolla pitkän nurmikasvuston kyntämisellä jotain hyötyä? Kerran kokeilin apilikkoa kyntää pitkänä kasvustona, niin piti käydä lautasmuokkaimella ajaa ensin, niin sitte alkoi kyntö onnistaa. Nykyisin ajanu apilikot murskalla ennen kyntöä tai sitte jättäny kevät kyntöön.
-
Juu, itseä kiinnostaa kans, että jos nurmeen jättää tekemättä luomussa keskikesän kesannoinnin lopetusvaiheessa, onko ongelma kestorikkakasvien osalta valmis. Puhuvat, että pelkkä kyntö olisi Kuin roskien lakaisu maton alle. Kuinka ehdottomana pidätte tuota kesannointia?
-
Keskikesän kesannon päätarkoitus on minulla kestorikkojen torjunta. Erityisesti valvatin ja ohdakkeen ja varmaan myös juolavehnän torjunnassa sen pitäisi olla tehokas. Jos pelto on puhdas noista ennen nurmijaksoa, riittää varmaan kyntö ennen rukiin kylvöä. Tuosta kynnön heikosta tehosta ei ole kokemusta. Sen verran nuori olen luomuviljelijänä. Yritän kuunnella ja oppia viisaampien puheista.
-
eikös valvatti/ohdake ongelmaan kannata kylvää peittävä alikasvusto eli jokin nurmen seos ja niittää/murskata pääkasvi jos/kun alkaa tulla ohdake/valvatti kasvuston läpi. Tuli kokeiltua muutama vuos sitten 2-vuotisen vln apilikossa, niin melkolailla valvatti hävisi lohkolta, muutamaan kohtaan kävin tuuttaamassa alkusyksystä glyfoa. Mut aikas tehokkaasti näytti kasvikilpailulla ja niitolla saavan tehoja ainakin valvatin hävitykseen.
-
eikös valvatti/ohdake ongelmaan kannata kylvää peittävä alikasvusto eli jokin nurmen seos ja niittää/murskata pääkasvi jos/kun alkaa tulla ohdake/valvatti kasvuston läpi. Tuli kokeiltua muutama vuos sitten 2-vuotisen vln apilikossa, niin melkolailla valvatti hävisi lohkolta, muutamaan kohtaan kävin tuuttaamassa alkusyksystä glyfoa. Mut aikas tehokkaasti näytti kasvikilpailulla ja niitolla saavan tehoja ainakin valvatin hävitykseen.
Kyllä juuri näin. Ja loppusilaus tuolla keskikesän kesannolla. Minullakin melkolailla vähissä nuo ongelmakasvit nurmen jälkeen, mutta loppuja hävitin tuolla kesannolla. Kyllä sieltä näytti vielä jokunen yksilö yrittävän kasvaa. Peittävä kasvusto haluttua lajia on varmaankin aina paras keino rikkoja vastaan.
-
Ohdake sitkaampi saada hävitettyä kuin valvatti ainakin mitä ittellä muutaman lohkon reunassa ollut. Saisivat niittää noita tienpenkkoja vähä useammin ku muutaman vuoden välein. Tullut ajeltua ite lohkojen vierellä olevat tienvarret kesällä, kun niistä leviää ohdakketta varsin tehokkaasti, jos jättää niittämättä.
Don Essex: selitätkö tarkemmin keskikesän kesannon?
Itte vaan murskannut kahdesti kesään apilikot ja siinä koko homma. Mulle vaan kaikki lohkot joissa ei korjattavaa satokasvia ollu kesantoja. Lohkotiedoissa kyl lukee jos jonkinmoista riistaa,hoitoja ym...
-
Miten supersammakolla onnistunut kyntö pitkään nurmeen? Saako tuolla pitkän nurmikasvuston kyntämisellä jotain hyötyä? Kerran kokeilin apilikkoa kyntää pitkänä kasvustona, niin piti käydä lautasmuokkaimella ajaa ensin, niin sitte alkoi kyntö onnistaa. Nykyisin ajanu apilikot murskalla ennen kyntöä tai sitte jättäny kevät kyntöön.
[/quote
Ainaki jos meinaa rapsia tuuppaa syksyllä ni oon huomannu että kynnön pitää onnistua siksi että etanat ei selviytyisi.
etanoita ku ettiskelee ni aina jos on jääny kokkare apilaheinästä tai siitä vihermassasta ni jo alkaa taimet häviämään.
-
Ohdake sitkaampi saada hävitettyä kuin valvatti ainakin mitä ittellä muutaman lohkon reunassa ollut. Saisivat niittää noita tienpenkkoja vähä useammin ku muutaman vuoden välein. Tullut ajeltua ite lohkojen vierellä olevat tienvarret kesällä, kun niistä leviää ohdakketta varsin tehokkaasti, jos jättää niittämättä.
Don Essex: selitätkö tarkemmin keskikesän kesannon?
Itte vaan murskannut kahdesti kesään apilikot ja siinä koko homma. Mulle vaan kaikki lohkot joissa ei korjattavaa satokasvia ollu kesantoja. Lohkotiedoissa kyl lukee jos jonkinmoista riistaa,hoitoja ym...
Siis viherlannoitusnurmi on minulla kaksivuotinen. Se on perustettu edellisenä vuonna viljakasvustoon ja pyrin täydentämään sitä ensimmäisenä keväänä timotei-apilaseoksella, jotta saan mahdollisimman kovan kasvuston.
Ensimmäisenä kesänä niitän sen vähintään kolmasti pitkään sänkeen (latvoen). Siinä on kaksi tarkoitusta: ensinnnäkin saan rikkoja kuriin vahvalla kasvustolla ja ne muutamat, jotka onnistuvat kilpailussa, heikentyvät niitolla. Toisekseen apilat kannattaa kuulemma niittää pitkään sänkeen ja useammin, niin ne ensinnäkin toipuvat nopeammin uuteen kasvuun ja toisaalta tuottavat enemmän typpeä. Olen kuullut, että apila miltei lopettaa typen tuotannon kun se lopettaa kukkimisen. Siis niitän, en murskaa.
Toisena kesänä niitän ainakin kerran varsin aikaisin keväällä. Siis pian kylvöjen jälkeen (viime kesänä jo ennen kylvöjä). Jos tarpeen niitän vielä uudelleen juhannuksen maissa. Viime kesänä nurmi kasvoi sen verran hitaasti, jotta yksi niitto riitti hyvin. Juhannuksen jälkeen, yleensä heinäkuun ensimmäisellä viikolla ajan nurmen kultivaattorilla kapeilla terillä n. 5 cm syvyyteen. Sitten vähän tilanteesta ja kiireistä riippuen heti - viikon kuluttua hanhenjalkaterillä tai siipiterillä poikittain siten, että edellisellä kerralla maahan kiinni jääneet heinätupot irtoavat. Ja vähän edellistä kertaa syvemmältä.
Parin viikon kuluttua uudelleen siipi/hanhenjalkaterillä taas vähän syvemmältä ja vähän ristiin.
Jos kylväisin syysrypsiä, todennäköisesti kyntäisin parin viikon kuluttua edellisestä, ja heti perään kylvö todennäköisesti jyrsinkylvönä. Nyt oltaisi siis heinä- elokuun vaihteessa.
Jos kylväisin ruista, kynnön sijasta ja tilannetta havainnoiden ajaisin kynnön sijaan kultivaattorilla taas kerran. Nyt terävalintaan vaikuttaa jo moni seikka: Jos pellolla on jostain syystä vielä maassa tukevasti kasvavia valvatteja tai ohdakkeita, käyttäisin leveitä teriä. Jos niitä ei ole, ajaisin niillä terillä, mitkä kultivaattorissa sattuvat olemaan. Ja taas vähän syvemmältä. Siis tämä kynnön sijasta heinä - elokuun vaihteessa.
Yleensä pyrin levittämään kaiken karjanlannan mitä on saatavissa juuri ennen rukiin kylvöä. Se tietysti pitää mullata, joten ajan sen kultivaattorilla kapeilla terillä ja nyt aika syvään. Pyrin tekemään vesitilaa, joten tavoite on n. 12 - 15 cm. Sen jälkeen syyskuun alussa rukiin kylvö jyrsinkylvönä.
Toki olosuhteet vaikuttavat eri tilanteissa. Tämä on kuitenkin tavoite. Samalla kun saadaan kestorikat kuriin, viedään etanoilta ruoka ja elintila. Ainakaan kahdella edellisellä kerralla ongelmia ei ole ollut kummankaan kanssa. Kyntöjä pyrin välttämään, mutta aurat kaivetaan esille, jos jokin seikka niin tuntuu vaativan. Uskon, että etanat löytävät helposti piilopaikkoja ja ruokaa kyntämällä käännetystä maasta.
Ajokertojahan tuosta kyllä tulee. Sillä kuitenkin saan tehtyä tehokkaan rikkakasvien torjunnan viideksi seuraavaksi vuodeksi. Toivon välivuodet pärjääväni kevytmuokkauksella syksyllä tai jopa kevytmuokkauksella vain keväällä. Vielä en ole uskaltanut jättää paljoa sänkiä kevääksi, mutta nyt jätin parikymmentä hehtaaria kokeiltavaksi. Kun kultivaattorilla ajaa vain vähän kerrallaan syvempään, ei kuitenkaan voimantarve ole kovin kauhea. Sataheppaisella ajaa jo parikymmentä hehtaaria päivässä 3 metrinkin koneella. Eikä päivä nyt niin pitkäkään ole.
Täytyy myös muistaa, että olen vielä aika nuori luomuviljelijänä. Siinä on kuitenkin se etu, että voi kursseilla ja neuvontatilanteissa kysellä ja jopa ajoittain kyseenalaistaa perinteisiä luomunkin menetelmiä. Olen muutaman neuvojan avustuksella luonut itselleni strategian, ja hekin kyllä uskovat että tämä menetelmä voisi toimia. Jos näyttää siltä, että ongelmat eivät pysy hallinnassa, voi aina palata perinteisiin muokkausmenetelmiin. Kyllä minullekin on monesta suusta kerrottu, ettei luomussa selviä ilman kyntöä, mutta sen näkee sitten myöhemmin.
-
Kiitos Don Essex vastauksesta, nyt alko homma hahmottua keskikesän kesannoinnista. Kyl meinasin jatkaa kokeiluja aluskasvustojen kylvöjä viljalla ja kyntää perinteiseen tapaan nurmen lopetukset. Kuitenkin noi ajokerrat tulee aikas fifti siksti kevyt tai perinteisen muokkauksen välille. Pitäisi vaan onnistua kunnolla alikasvustot, niin ne kummasti helpottaa rikkojen kans pelailua ja onhan se parantamassa maata samalla.
Kokeilla pitäisi joka vuosi jotain uutta tai tehdä kerrannaistestejä, jotta homma kehittyisi paremmaksi.
-
Miten supersammakolla onnistunut kyntö pitkään nurmeen? Saako tuolla pitkän nurmikasvuston kyntämisellä jotain hyötyä? Kerran kokeilin apilikkoa kyntää pitkänä kasvustona, niin piti käydä lautasmuokkaimella ajaa ensin, niin sitte alkoi kyntö onnistaa. Nykyisin ajanu apilikot murskalla ennen kyntöä tai sitte jättäny kevät kyntöön.
Jos on osaava kyntäjä, oikein säädetyt aurat ja kulutusosat kunnopssa, niin mielestäni varsin hyvin on onnistunut. Venytän vähän niittoa, mutta tiedä sitten onko sillä suurtakaan merkitystä kynnön onnistumiseksi. Ainoa hyöty minkä näen tuolla saavutettavan on töiden rationalisointi, ei lumussakaan sinne pellolle ole tarkoitus muuttaa asumaan. Eli säästän siis yhden niittokerran. Mulla ei oikein ole järkevää niittokalustoa, niin siksi ratkaisuna on toi ekan vuoden nurmen luovuttaminen, mikä on sekin hyvä kun niitetään kolmasti ja toisena vuotena urakoitsija ajaa kerran ja sitten syksyllä vaan kynnetään. Ei ehkä täysin optimaalista, mutta kuten sanoin, vältä turhaa pellolla ajelua.
-
Sen huomasin kun kynnin lautasmuokatun pitkän apilikon et seuraavana vuonna oli vielä syksyllä kynnössä aikas paljon sellaasta klimppistä osittain maatunutta nurmea maassa. Murskatussa apilikossa taasen maatuminen ollut tasasempaa. Lannoitus/maanparannusvaikutusta ajatellen taitaa olla parempi kuitenkin, että suuret massat nurmea olisi murskattuna kuin isoina köntteinä maaperässä.
Keväällä näkee sitte eron kynnössä, kun pääsee uusilla maaosilla päästään, että kun paljon paremmin kyntö sujuu. Naapuri kynti omat pitkät apilanurmet vasta sitte, kun oli ollut pakkasia jonkun tovin, niin näytti melko kivuttomasti homma sujuvan.
toki hommat kannattaa sen mukaan junailla miten se itelle parhaiten sopii ja pelto kuitenkin kiittää, jos saa turhat ajelut poies.
Meinasin kuitenkin vielä kerran ehostaa vanhan ylön upean tekeleen ja kokeilla lautasniittokoneella latvontaniittoa ekaan niitto kierrokseen. Jos sillä saisi kiihdytettyä apilanurmien kasvua.