Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: antti-x - 23.01.16 - klo:10:42
-
http://kaytannonmaamies.fi/unelmatiimi-tekee-hyva-tulosta-yhteisnavetassa/
Mitä mieltä raati on työmenekistä, kyseessä siis 3 robon navetta jossa koko karja hoidetaan itse, myös hiehot, ja työmäärä ilman mitään peltohommia tai muuta navetan ulkopuolista(lehtiartikkelin mukaan) on 10 000 tuntia. Ja lomituksia ei ole herunut kellekään.
Huomionarvoista on, että keskituotos on tosi kova 12000kg.
Ja tykkään myös siitä että eri ihmisillä on eri vastuualueet managementissä johon voivat keskittyä.
-
Totta joka sana. Oikeasti.
-
Totta joka sana. Oikeasti.
Sen uskon, mutta tuo tuntimäärä tuntuu silti aika haastavan suurelta, varsinkin ilman lomitusta. Tosin olihan jutussa että tavoitteena on saada uusi hiehonavetta tehostamaan toimintaa.
-
Totta joka sana. Oikeasti.
Sen uskon, mutta tuo tuntimäärä tuntuu silti aika haastavan suurelta, varsinkin ilman lomitusta. Tosin olihan jutussa että tavoitteena on saada uusi hiehonavetta tehostamaan toimintaa.
Pitäiskin lukea se juttu.. siis noin 45 tuntia/lypsävä siellä menee vuodessa, sisältäen hiehojen ja umpparien hoidon..
-
Kyllähän tuo vaikutti iha asiallisesti hoidetulta hommalta, mutta, ihan oikeasti, 5 osakasta ja 3 roboo (no okei 2 kävi myös ulkopuolella töissä).
E: Ja vaikea uskoa siltikään työaikaa todeksi. Olisivat laittaneet siniset robot navigaattorilla, sekin olis jo helpottanut ;D
-
Mun mielestä kuulostaa tosi paljolta, mutta jos ei tarkoitus ollutkaan säästää tunneissa vaan tehdä reilusti töitä ja sitten elää sillä mikä viivan alle jäi tunteja laskematta.
muuten konseptina ja tuotosluvut olivat kyllä hyvät ja tosi kovat.
-
27 tuntia vuorokaudessa ?
-
27 tuntia vuorokaudessa ?
Taisi artikkeli puhua 850 tunnista kuukaudessa talviaikaan, mikä teksi jopa yli 27h/vrk.
Ääripään verrokkina Jouni Pitkärannan vetämässä robonavetoiden työaikamittauksessa taisi olla Tanskalainen 3 robon tila jolla oli keskituotos kanssa kovaa luokkaa mutta vain 130 lehmää lypsyssä. 5,5 tuntia töitä vuorokaudessa normipäivänä. En tiedä miten nuorkarja yms. oli hoidettu.
-
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
-
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle ;D
-
mutta onko tuo todella parempaa elämää kuin perinteinen navetta ja siinä touhuaminen? iteltä tuo ei enää sujuis, tappi tulis alta aikayksikön.
-
mutta onko tuo todella parempaa elämää kuin perinteinen navetta ja siinä touhuaminen? iteltä tuo ei enää sujuis, tappi tulis alta aikayksikön.
Riippuu paljon ihmisestä. Jos haluaa päättää kaiken itse, tehdä kaiken itse, eikä kauheasti hiota jotain prosesseja, niin kannattaa pitäytyä vanhassa tai ei ainakaan rakentaa uutta.
Eihän näissä kimppanavetoissa nykyhinnoilla tule tulosta juurikaan enempää kuin osakkaille olisi tullut vanhoissa navetoissa, veikkaan että koskee niin pieniä 2 robon kimppanavetoita kuin Finnmilkiäkin. Lisääntynyt maitomäärä menee kaikki uusien lainojen maksuun jos riittääkään. Iskola voi olla poikkeus kun taitaa homma sujua aika hyvin eikä tukikattokaan mene yhtä pahasti yli kuin Finnmilkillä. Ja Iskolassa pohjalla oli taas kerran onnistunut peltokauppa (tuurilla), kuten esim. Tikan menetystarinan taustallakin. Ja joissakin kimppanavetoissa osakkaiden työmääräkin on pysynyt (ainakin työmatkoineen) samana, toisissa ehkä laskenut jonkin verran. Huonoina aikoina tulot perustuvat suhteessa enemmän peltotukiin, joita kimppanavetta ei noista.
Edit: Ja tällä kommentilla ei siis ole mitenkään tarkoitus dissata tässä avauksessa käsiteltyä navettaa, ihmiset jotka ovat halunneet rakentaa navetan, ovat sellaisen tehneet itselleen parhaalla mahdollisella tavalla ja kohtuullisen hintaan. Ja pyörittävät sitä hyvin (tuotannollisin) tuloksin.
-
En tiedä aloittajien työnjakoa ja tulonmuodostumista kun oli epäsuhta väkimäärä töissä mutta onhanse selvä että kolmen robon ja kolmen viljelijäperheen yhteisnavetta pesee kaikissa muodoissa yhden robon puuhalat mennentullen. Käytännössä kun kaksi perhettä hoitaa vaikka kuukauden kolmen robon navettaa ihan miten vaan niin lomat ym on kyllä helppo järjestää. Vaatii vaan että on yhteistyökykyä ja osaamista sekä varsin selkeästi jaoteltu vastuualueet.
-
En tiedä aloittajien työnjakoa ja tulonmuodostumista kun oli epäsuhta väkimäärä töissä mutta onhanse selvä että kolmen robon ja kolmen viljelijäperheen yhteisnavetta pesee kaikissa muodoissa yhden robon puuhalat mennentullen. Käytännössä kun kaksi perhettä hoitaa vaikka kuukauden kolmen robon navettaa ihan miten vaan niin lomat ym on kyllä helppo järjestää. Vaatii vaan että on yhteistyökykyä ja osaamista sekä varsin selkeästi jaoteltu vastuualueet.
Tämä on kyllä totta. Siis olisi ollut paljon, paljon tyhmempää jos jutun yrittäjät tosiaan olisivat rakentaneet tahoillaan kolme yhden robon navettaa.
-
Porukan navetta tahtoo vaatia vähintään kolme että toimii.
-
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle ;D
Kuin joku jaksaa istua 20 tuntia navetalla,mää ehkä 10 minuuttia. ;D,mutta paljos antti on arvioinut navettatyötunnit?
-
no okei 2 kävi myös ulkopuolella töissä.
Liikunnanopettaja ja tuotantotalouden dippa-inssi Ponssella niin... En tiedä miten on tällä hetkellä tai hänen päästessään mutta tuotantotalouden koulutusohjelma oli pitkään sellainen jonne pääsivät vain harvat ja valitut fiksuimmat, sisäänpääsyprosentti ylivoimaisesti alhaisin kun oli niin haluttu. Muutama on tosi mielenkiintoisissa työpaikoissa. Mutta että ei ole mikään perusjamppa toi kaveri...
meneekö tuossa älynlahjat hukkaan. Navetta on aika yksinkertainen systeemi vaikka siitä monesti yritetään turhan monimutkaista ja vaikeeta tehdäkkin. Hauska yksityiskohta tuossa oli, jotta kenties agrologin koulutuksen saanut oli kelpuutettu appeen jakoon.
-
no okei 2 kävi myös ulkopuolella töissä.
Liikunnanopettaja ja tuotantotalouden dippa-inssi Ponssella niin... En tiedä miten on tällä hetkellä tai hänen päästessään mutta tuotantotalouden koulutusohjelma oli pitkään sellainen jonne pääsivät vain harvat ja valitut fiksuimmat, sisäänpääsyprosentti ylivoimaisesti alhaisin kun oli niin haluttu. Muutama on tosi mielenkiintoisissa työpaikoissa. Mutta että ei ole mikään perusjamppa toi kaveri...
No sittenhän se voi ehkä nippanappa pärjätä maidontuottajana.....
-
Mua ei sitten koskaan lakkaa hämmästyttämästä miten vähän älykkyyttä ja koulutusta arvostetaan maatiloilla. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin niin niitä jopa halveksutaan... Ehkä se selittääkin joitakin asioita...
Tai ehkä sä et huomaa milloin sulle vi tuillaan. ;D
Tai sit nää on oikeesti dillejä, paha sanoo... ???
-
Mua ei sitten koskaan lakkaa hämmästyttämästä miten vähän älykkyyttä ja koulutusta arvostetaan maatiloilla. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin niin niitä jopa halveksutaan... Ehkä se selittääkin joitakin asioita...
Ite agrologin koulutuksen saaneena en kyllä pidä sitä kovinkaan arvokkaana... Kaikki on muuttunut reilussa kymmenessä vuodessa niin paljon. Perusasiat on ja pysyy ennallaan ja kaikkia ei tarvi kokeilla kantapään kautta.
-
Jos oikein muistan juttua, niin riplomi-inssi teki yhden kolmen tunnin vuoron viikolla ja joka kolmannen viikonlopun. Kaikilla vain yksi kolmesta viikonlopusta kiinni (yksinäisellä parina ostotyöntekijä) eli vapaat pyörii ihan hyvin. Haluavat varmaan hifistellä uudessa navetassa, mutta kun inssi poistaa turhat krumeluurit navetalta, niin varmaan vähemmälläkin päästään (istuskelu valvomossa agrossa ja fasessa).
-
Itse kans agrologikoulutuksen saaneena olen sitä mieltä, että se riittää just tuohon lypsyyn ja rehunjakoon ja kun ei ala tekeen liian "haasteellisia" ;D juttuja niin tällä kombinaatiolla saa elannon. :) ;D
-
Itse olen kokenut että menestyvään maatalouteen ei ihan hirveästi vaadita tietotaitoa. Toki voi olla jotain harrastuneisuutta ja laskeskella ei ruokintamääriä ja kylvösyvyyksiä ym. Paljon tärkeämpää on kuitenkin toteuttaa apinamaisesti sitä mitä muut on opettaneet eli kolata parsia ja levittää rehua jne. Sekä kylvää silloin kun on keliä. Asiat pitäisi aina tehdä kunnolla silloin kun niitä tekee eikä kauheasti hutiloida
-
itte oon tehnyt aika paljon kopiointia, eli miten muut on saaneet hyviä tuloksia ja kyllä se työkin on opettanut. Parhaiten tässä pärjää henkilö, jolla riittää innostusta ja on hyvät hermot ja ei anna periksi. Impulsiivisuus ja alttius houkutuksille on erittäin iso miinus, silloin yleensä viedään kuin pässiä narussa.
-
itte oon tehnyt aika paljon kopiointia, eli miten muut on saaneet hyviä tuloksia ja kyllä se työkin on opettanut. Parhaiten tässä pärjää henkilö, jolla riittää innostusta ja on hyvät hermot ja ei anna periksi. Impulsiivisuus ja alttius houkutuksille on erittäin iso miinus, silloin yleensä viedään kuin pässiä narussa.
Nuo luettelemasi avut riittävät 9X% kaikista työtehtävistä, mitä toimeentulon eteen tehdään. Alan teoreettisen viitekehyksen hallitseminen auttaa hahmottamaan, milloin se muiden selitys on totta ja milloin vedätetään.
-
Siis mitenkään vähä tekemättä hienoja tuotoslukuja kyseisestä navetassa, mutta pitää muistaa että nyt se vasta alkaa. Nimittäin sen 2.1 miljoonan maksaminen.
-
Siis mitenkään vähä tekemättä hienoja tuotoslukuja kyseisestä navetassa, mutta pitää muistaa että nyt se vasta alkaa. Nimittäin sen 2.1 miljoonan maksaminen.
Jospa se velka ei tunnu nelistään ollenkaan niin pahalta. Kait tuosta 15 tonnia pitää kuukaudessa pystyä lyhentämään? Reilut kymmenen vuotta ja koppi on firman.
-
Siis mitenkään vähä tekemättä hienoja tuotoslukuja kyseisestä navetassa, mutta pitää muistaa että nyt se vasta alkaa. Nimittäin sen 2.1 miljoonan maksaminen.
Ei välttämättä kerro velkamäärästä mitään vaikka kopin hinta tiedetään. Investointituet ja oma pääoma voi myös olla jonkinlaiset. Mutta on toki varmasti puolet ihan kovaa rahaa.
-
Mua ei sitten koskaan lakkaa hämmästyttämästä miten vähän älykkyyttä ja koulutusta arvostetaan maatiloilla. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin niin niitä jopa halveksutaan... Ehkä se selittääkin joitakin asioita...
Jos on opiskellut,niin tarkoittaako se että on automaattisesti älykäs???
Ja käänteisesti,vain tyhmät ei ole käyny yliopistoa....
-
Siis mitenkään vähä tekemättä hienoja tuotoslukuja kyseisestä navetassa, mutta pitää muistaa että nyt se vasta alkaa. Nimittäin sen 2.1 miljoonan maksaminen.
Yhteisnavetat tahtoo maksaa aina enemmän kuin normaalit samankokoluokan navetat.
-
Siis mitenkään vähä tekemättä hienoja tuotoslukuja kyseisestä navetassa, mutta pitää muistaa että nyt se vasta alkaa. Nimittäin sen 2.1 miljoonan maksaminen.
Yhteisnavetat tahtoo maksaa aina enemmän kuin normaalit samankokoluokan navetat.
No tuossa on laakasiilot, apevarastot ynm. mukana. Eli navetta on 2,1 miljoonaan käytännössä toiminta valmis paketti.
-
Koulutus antaa työkaluja toimintaa varten. Toiset osaa käyttää niitä paremmin kuin toiset. Toisille riittää vähempi työkaluja saman homman tekemiseen ja toiset tekee konkan, vaikka olisi tohtorintasoiset työkalut. Eihän tähän mitään yhtä oikeaa vastausta ole. Työkalujen lisäksi tarvitaan tietysti työntekoa ja sopivasti hyvää tuuria.
Yksi hyvä ystäväni sanoin mulle aikoinaan, kun olin amk:ssa opettajana, että olet päässyt koulutustasi vastaavaan työhön. Pidän sitä hommaa aika paljon helpompana kuin tätä nykyistä emolehmäbisnestä. Silloin en tarvinnut käyttää kaikkea osaamista palkan eteen ja se riitti. Nyt ei meinaa kaikki oma ja vaimon osaaminenkaan riittää. Työkalujen käytössä riittää vielä opettelemista...
Meillä menee hiukan yli minuutti emoa kohti päivässä perusruokintaan ja kuivitukseen, jos ei ole mitään erikoista tai ei tule ongelmia. Vanhahiehonavetta onkin sitten ihan eri maata työmenekin suhteen.
-
Koulutus antaa työkaluja toimintaa varten. Toiset osaa käyttää niitä paremmin kuin toiset. Toisille riittää vähempi työkaluja saman homman tekemiseen ja toiset tekee konkan, vaikka olisi tohtorintasoiset työkalut. Eihän tähän mitään yhtä oikeaa vastausta ole. Työkalujen lisäksi tarvitaan tietysti työntekoa ja sopivasti hyvää tuuria.
Yksi hyvä ystäväni sanoin mulle aikoinaan, kun olin amk:ssa opettajana, että olet päässyt koulutustasi vastaavaan työhön. Pidän sitä hommaa aika paljon helpompana kuin tätä nykyistä emolehmäbisnestä. Silloin en tarvinnut käyttää kaikkea osaamista palkan eteen ja se riitti. Nyt ei meinaa kaikki oma ja vaimon osaaminenkaan riittää. Työkalujen käytössä riittää vielä opettelemista...
Meillä menee hiukan yli minuutti emoa kohti päivässä perusruokintaan ja kuivitukseen, jos ei ole mitään erikoista tai ei tule ongelmia. Vanhahiehonavetta onkin sitten ihan eri maata työmenekin suhteen.
Mä oon tuulut siihen tulokseen että jos kaiken yrittää itse tehdä ja pähkäillä tulee vain vauhtisokeus. On hyvä jos joku ulkopuolinen katsoo aina numerot läpi ja laittaa stoppia rattaisiin kertoen realiteetit. Siinä on jo työtä kun sitten nämä kaiken saa jalostetuksi tulokseksi ja tehtyä uusia ideoita mitkä ammutaan sitten talousnerojen toimesta alas. ;D
No kuuntelin talousneuvonatajaa, niin nyt ei ole sitä miljoonaa velkaa, muttei ole myöskään sitä yhden robo navettaa ja nuorkarjaa eri rakennuksessa.
-
Mua ei sitten koskaan lakkaa hämmästyttämästä miten vähän älykkyyttä ja koulutusta arvostetaan maatiloilla. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin niin niitä jopa halveksutaan... Ehkä se selittääkin joitakin asioita...
Jos on opiskellut,niin tarkoittaako se että on automaattisesti älykäs???
Ja käänteisesti,vain tyhmät ei ole käyny yliopistoa....
Ei tietysti mutta kyllä niillä kumma korrelaatio korrelaatio keskenään pakkaa olemaan? Poikkeuksia sitten löytyy suuntaan ja toiseen.
Joo!!! On nähnyt tutkimuksen että OPINEET ÄLYKKÄÄT HARVEMMIN PERUSTAA YRITYKSIÄ, NIIN KUIN TYHMÄT JA KOULUJA KÄYMÄTTÖMÄT!
-
Joo!!! On nähnyt tutkimuksen että OPINEET ÄLYKKÄÄT HARVEMMIN PERUSTAA YRITYKSIÄ, NIIN KUIN TYHMÄT JA KOULUJA KÄYMÄTTÖMÄT!
Pitää paikkansa. Kirjoitin tästä jo joskus. Että miksi. Jos ajatellaan vaikkapa tiettyjä tohtorintason koulutuksen saaneita. Niin potentiaaliset työnantajat on vähissä tyyliin Vaisala ja muut vastaavat. No, sitten kun osaamistasi ja koulutustasi vastaavan firman yrität perustaa niin siinä ovat sitten kilpailijoina ne samat kansainväliset pikkufirmat Vaisala & co joita vastaan pitäisi kilpailla. Saa olla TOSI HYVÄ bisnesidea ja potentiaalinen tuote että saat puhuttua edes alkurahoituksen. Sen sijaan jonkun nakkikioskin tai putkifirman tai kirvesmiesfirman aloittamiseen ei paljoa tarvita, eikös se yksi aloittanut veljeltä lainatulla ruosteisella Hiacella... Sillä systeemillä vaan ei noilla huipputekniikan aloilla pääse mihinkään. Aina silloin tällöin mutta harvakseltaan.
Sosiaaliturva tekee sen ettei yrityksiä synny yhtään enempää. Pitäisi olla kanustin työlistää itsensä ja luoda sitä kautta työpaikkoja.
-
27 tuntia vuorokaudessa ?
Taisi artikkeli puhua 850 tunnista kuukaudessa talviaikaan, mikä teksi jopa yli 27h/vrk.
Ääripään verrokkina Jouni Pitkärannan vetämässä robonavetoiden työaikamittauksessa taisi olla Tanskalainen 3 robon tila jolla oli keskituotos kanssa kovaa luokkaa mutta vain 130 lehmää lypsyssä. 5,5 tuntia töitä vuorokaudessa normipäivänä. En tiedä miten nuorkarja yms. oli hoidettu.
Paras tulos oli Jounin tutkimuksessa 1200litraa maitoa / työtunti. Tuolla näkyisi tulevan 240l/h. Samaan pääsee jo puolet pienemmässä lypsyasemapihatossa. Missä on robottien antama hyöty?
-
27 tuntia vuorokaudessa ?
Taisi artikkeli puhua 850 tunnista kuukaudessa talviaikaan, mikä teksi jopa yli 27h/vrk.
Ääripään verrokkina Jouni Pitkärannan vetämässä robonavetoiden työaikamittauksessa taisi olla Tanskalainen 3 robon tila jolla oli keskituotos kanssa kovaa luokkaa mutta vain 130 lehmää lypsyssä. 5,5 tuntia töitä vuorokaudessa normipäivänä. En tiedä miten nuorkarja yms. oli hoidettu.
Paras tulos oli Jounin tutkimuksessa 1200litraa maitoa / työtunti. Tuolla näkyisi tulevan 240l/h. Samaan pääsee jo puolet pienemmässä lypsyasemapihatossa. Missä on robottien antama hyöty?
pitäsin huolestuttavana jos ulkopuoliset tekis ton 10000 tuntia, mutta senhän tekee jäsenet. 2000 tuntia per jäsen karkeasti ja sisältää yhden palkoilisen tunnit.
-
27 tuntia vuorokaudessa ?
Taisi artikkeli puhua 850 tunnista kuukaudessa talviaikaan, mikä teksi jopa yli 27h/vrk.
Ääripään verrokkina Jouni Pitkärannan vetämässä robonavetoiden työaikamittauksessa taisi olla Tanskalainen 3 robon tila jolla oli keskituotos kanssa kovaa luokkaa mutta vain 130 lehmää lypsyssä. 5,5 tuntia töitä vuorokaudessa normipäivänä. En tiedä miten nuorkarja yms. oli hoidettu.
Paras tulos oli Jounin tutkimuksessa 1200litraa maitoa / työtunti. Tuolla näkyisi tulevan 240l/h. Samaan pääsee jo puolet pienemmässä lypsyasemapihatossa. Missä on robottien antama hyöty?
pitäsin huolestuttavana jos ulkopuoliset tekis ton 10000 tuntia, mutta senhän tekee jäsenet. 2000 tuntia per jäsen karkeasti ja sisältää yhden palkoilisen tunnit.
Sehän tossa on juurikin hyvä kun kellekkään ei tartte laskea palkkaa vaan porukka tekee työt ja jakaa tulot eikä sen enempää laske tunteja. Kaikki on tyytyväisiä kun saavat tarvittavan elannon niin kuin muutkin viljelijät. Ongelmat kasvaa uusiin ulottuvuuksiin kun ruvetaan laskemaan työntekijän palkkaa koska silloin ruvetaan laskemaan tehtyä tuntia kohden tuleva palkka ja siihen harvoin maatilalla riittää raha.
Tuolla voi mennä vartti pitempään kahvilla eikä kukaan itke sen perään jos työt on oman vuoron päätteeksi hoidettu.
-
Paljonkos toi 10 kilotunnin firma tekee tulosta 300ke?
-
Onkohan kukaan tutkinut jääkö yrittäjälle yhtään sen enempää rahaa yksityiskäyttöön jos on osakkaana 5milj. yhteisnavetassa kun että kitkuttaa eteenpäin velattomana siinä 30 lehmän parsinavetassa? Toki toiminta siinä 30 lehmän parsinavetassa todennäköisesti loppuu ennemmin tai myöhemmin, mutta jos siitä 5milj investoinnista ei jää ITSELLE sen enempää kun ennenkään, niin missä se pisnes sitten on?
-
27 tuntia vuorokaudessa ?
Taisi artikkeli puhua 850 tunnista kuukaudessa talviaikaan, mikä teksi jopa yli 27h/vrk.
Ääripään verrokkina Jouni Pitkärannan vetämässä robonavetoiden työaikamittauksessa taisi olla Tanskalainen 3 robon tila jolla oli keskituotos kanssa kovaa luokkaa mutta vain 130 lehmää lypsyssä. 5,5 tuntia töitä vuorokaudessa normipäivänä. En tiedä miten nuorkarja yms. oli hoidettu.
Paras tulos oli Jounin tutkimuksessa 1200litraa maitoa / työtunti. Tuolla näkyisi tulevan 240l/h. Samaan pääsee jo puolet pienemmässä lypsyasemapihatossa. Missä on robottien antama hyöty?
pitäsin huolestuttavana jos ulkopuoliset tekis ton 10000 tuntia, mutta senhän tekee jäsenet. 2000 tuntia per jäsen karkeasti ja sisältää yhden palkoilisen tunnit.
Pointti on siinä että työtä menee ihan hirveästi navetan kokoon nähden. Samalla työmäärällä hoitaa hyvin organisoidussa robonavetassa 500 lehmää ja huippuyksikössä 800-900. Mihin ne käyttää sen ajan? Hyppää kolmiloikkaa? :o
-
27 tuntia vuorokaudessa ?
Taisi artikkeli puhua 850 tunnista kuukaudessa talviaikaan, mikä teksi jopa yli 27h/vrk.
Ääripään verrokkina Jouni Pitkärannan vetämässä robonavetoiden työaikamittauksessa taisi olla Tanskalainen 3 robon tila jolla oli keskituotos kanssa kovaa luokkaa mutta vain 130 lehmää lypsyssä. 5,5 tuntia töitä vuorokaudessa normipäivänä. En tiedä miten nuorkarja yms. oli hoidettu.
Paras tulos oli Jounin tutkimuksessa 1200litraa maitoa / työtunti. Tuolla näkyisi tulevan 240l/h. Samaan pääsee jo puolet pienemmässä lypsyasemapihatossa. Missä on robottien antama hyöty?
pitäsin huolestuttavana jos ulkopuoliset tekis ton 10000 tuntia, mutta senhän tekee jäsenet. 2000 tuntia per jäsen karkeasti ja sisältää yhden palkoilisen tunnit.
Pointti on siinä että työtä menee ihan hirveästi navetan kokoon nähden. Samalla työmäärällä hoitaa hyvin organisoidussa robonavetassa 500 lehmää ja huippuyksikössä 800-900. Mihin ne käyttää sen ajan? Hyppää kolmiloikkaa? :o
Siellä on varmasti vain hauskaa, noin aluksi. Kahvia keitellään, katsellaan tietokoneelta kaverin kanssa käppyröitä ja kissavideoita, heitetään hetulaa paskain kolauksen yhteydessä. Varmasti tunnit vähenee puolella, kun hommat rutinoituu ja alkavat keskittymään vain olennaiseen. :-X
-
Olikohan tässä yhtään opettajaa mukana ?
-
Paljonkos toi 10 kilotunnin firma tekee tulosta 300ke?
2015 ?, varmaan samaa luokkaa (maidon hinta, mutta vakiintunut toiminta, jne)
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/milkkivei-oy/25035453/taloustiedot
Kertoi lehtijutussa osakkaiden henk. koht. tulot muodostuvan entisten tilojen tuloista (vuokria), henkkoht. tuloista (Ponsse yms.) ja tästä maidontuotannon tulosta. On hyvä että on useampia tukijalkoja (kolmijalkainen tuoli seisoo tukevasti).
-
Paljonkos toi 10 kilotunnin firma tekee tulosta 300ke?
2015 ?, varmaan samaa luokkaa (maidon hinta, mutta vakiintunut toiminta, jne)
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/milkkivei-oy/25035453/taloustiedot
Kertoi lehtijutussa osakkaiden henk. koht. tulot muodostuvan entisten tilojen tuloista (vuokria), henkkoht. tuloista (Ponsse yms.) ja tästä maidontuotannon tulosta. On hyvä että on useampia tukijalkoja (kolmijalkainen tuoli seisoo tukevasti).
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/milkkis-oy/25607319/taloustiedot
aika hyvä
-
27 tuntia vuorokaudessa ?
Taisi artikkeli puhua 850 tunnista kuukaudessa talviaikaan, mikä teksi jopa yli 27h/vrk.
Ääripään verrokkina Jouni Pitkärannan vetämässä robonavetoiden työaikamittauksessa taisi olla Tanskalainen 3 robon tila jolla oli keskituotos kanssa kovaa luokkaa mutta vain 130 lehmää lypsyssä. 5,5 tuntia töitä vuorokaudessa normipäivänä. En tiedä miten nuorkarja yms. oli hoidettu.
Paras tulos oli Jounin tutkimuksessa 1200litraa maitoa / työtunti. Tuolla näkyisi tulevan 240l/h. Samaan pääsee jo puolet pienemmässä lypsyasemapihatossa. Missä on robottien antama hyöty?
pitäsin huolestuttavana jos ulkopuoliset tekis ton 10000 tuntia, mutta senhän tekee jäsenet. 2000 tuntia per jäsen karkeasti ja sisältää yhden palkoilisen tunnit.
Pointti on siinä että työtä menee ihan hirveästi navetan kokoon nähden. Samalla työmäärällä hoitaa hyvin organisoidussa robonavetassa 500 lehmää ja huippuyksikössä 800-900. Mihin ne käyttää sen ajan? Hyppää kolmiloikkaa? :o
No joo. Onhan tuo per Leevi vähän hirveä työmäärä nykyaikaisessa navetassa kun pelto työt tulee vielä päälle.
-
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/milkkis-oy/25607319/taloustiedot
aika hyvä
[/quote]
Laitalaista tulosta.
Maitomäärä luvan mukaan 1250000 l/v. Tuki puolangalla 17,4 snt/l 2014 = 217500 €/v.
Tukensa ovat ansainneet ?????
Tuellista peltoa lupahakemuksen mukaan 137 ha n. 500€/ha nurmiviljelyssä = 68500 €/v. Jos raivio 16 ha tukien piirissä +8000€/v.
Yhteensä 294000 € ja tulos oli 328987 €.
Eli tulos muodostuu suurelta osin tuista. 12% tukileikkaus = tulos muodostuu KOKONAAN tuista.
-
Paljonkos toi 10 kilotunnin firma tekee tulosta 300ke?
Senhän löytää finderistä.
Noiden tuloksista on vaan erittäin paha sanoa yhtään mitään kun poistoja on ja palkat vähennetään tuloksesta ym. rahat on helppo hajauttaa useampaan vero-osoitteeseen.
-
laittakaas ny joku sieltä Puolangalta kommenttia?!
-
Suurinpana etuana näissä Oy navetoissa on että ne saa maksella velkojaan 20% verotetulla tuloksella, kun tavallinen tallaaja makselee pahimmillaan yli puolet enemmän.
-
Suurinpana etuana näissä Oy navetoissa on että ne saa maksella velkojaan 20% verotetulla tuloksella, kun tavallinen tallaaja makselee pahimmillaan yli puolet enemmän.
Ei siinä hirveä ero ole jos poistoja ei syö sillä että vetää tahallaan verotuksen alas. Nettovaralisuutta kannattaa yritää kerätä, niin saa yrittäjä pariskunta nostaa maksimissaan 60k€ 30% verolla ja tähän päälle 20k€ nuppi tuloverotuksen piikiin.
-
Suurinpana etuana näissä Oy navetoissa on että ne saa maksella velkojaan 20% verotetulla tuloksella, kun tavallinen tallaaja makselee pahimmillaan yli puolet enemmän.
Ei siinä hirveä ero ole jos poistoja ei syö sillä että vetää tahallaan verotuksen alas. Nettovaralisuutta kannattaa yritää kerätä, niin saa yrittäjä pariskunta nostaa maksimissaan 60k€ 30% verolla ja tähän päälle 20k€ nuppi tuloverotuksen piikiin.
No kyllähän sillä on aika isokin merkitys varsinkin jos peltoa on joutunut ostamaan, ja se oy saa sitä nettovarallisuutta huomattavasti helpommin.
-
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/milkkis-oy/25607319/taloustiedot
aika hyvä
Laitalaista tulosta.
Maitomäärä luvan mukaan 1250000 l/v. Tuki puolangalla 17,4 snt/l 2014 = 217500 €/v.
Tukensa ovat ansainneet ?????
Tuellista peltoa lupahakemuksen mukaan 137 ha n. 500€/ha nurmiviljelyssä = 68500 €/v. Jos raivio 16 ha tukien piirissä +8000€/v.
Yhteensä 294000 € ja tulos oli 328987 €.
Eli tulos muodostuu suurelta osin tuista. 12% tukileikkaus = tulos muodostuu KOKONAAN tuista.
[/quote]
Jos tekee jatkossakin samanlaisen liikevoittoprosentin, niin on kuin Nokia parhaina päivinään eli rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Milkkiveilläkin näkyi olevan ihan siedettävä prosentti.
-
Suurinpana etuana näissä Oy navetoissa on että ne saa maksella velkojaan 20% verotetulla tuloksella, kun tavallinen tallaaja makselee pahimmillaan yli puolet enemmän.
Ei siinä hirveä ero ole jos poistoja ei syö sillä että vetää tahallaan verotuksen alas. Nettovaralisuutta kannattaa yritää kerätä, niin saa yrittäjä pariskunta nostaa maksimissaan 60k€ 30% verolla ja tähän päälle 20k€ nuppi tuloverotuksen piikiin.
No kyllähän sillä on aika isokin merkitys varsinkin jos peltoa on joutunut ostamaan, ja se oy saa sitä nettovarallisuutta huomattavasti helpommin.
Siksi kannattaa ostaa ennemmin se 20 tonni telakaivuri.
-
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/milkkis-oy/25607319/taloustiedot
aika hyvä
Laitalaista tulosta.
Maitomäärä luvan mukaan 1250000 l/v. Tuki puolangalla 17,4 snt/l 2014 = 217500 €/v.
Tukensa ovat ansainneet ?????
Tuellista peltoa lupahakemuksen mukaan 137 ha n. 500€/ha nurmiviljelyssä = 68500 €/v. Jos raivio 16 ha tukien piirissä +8000€/v.
Yhteensä 294000 € ja tulos oli 328987 €.
Eli tulos muodostuu suurelta osin tuista. 12% tukileikkaus = tulos muodostuu KOKONAAN tuista.
[/quote]Riippuu siitä,paljonko oy on tilittänyt palkkoja.
-
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/milkkis-oy/25607319/taloustiedot
aika hyvä
Laitalaista tulosta.
Maitomäärä luvan mukaan 1250000 l/v. Tuki puolangalla 17,4 snt/l 2014 = 217500 €/v.
Tukensa ovat ansainneet ?????
Tuellista peltoa lupahakemuksen mukaan 137 ha n. 500€/ha nurmiviljelyssä = 68500 €/v. Jos raivio 16 ha tukien piirissä +8000€/v.
Yhteensä 294000 € ja tulos oli 328987 €.
Eli tulos muodostuu suurelta osin tuista. 12% tukileikkaus = tulos muodostuu KOKONAAN tuista.
[/quote]
Miten ympäristöluvasta näkee onko pelto tuellista vai ei? ::) Ympin ja LFA tuen on saanu jos ne on ollu viljelyssä 2003 tai aiemmin ja tilatuet on jaettu 2006. Siitäkin on jo kymmenen vuotta, siinä kerkeää raivata peltoa jo melko alan... :-X
-
Yllättävän hyvät tulosluvut just alotetussa hankkeessa, mutta eikö toi 1,25 miljoonaa litraa tarttis saada jo melkein kahdella robolla, jaa juu ei tarttekkaan noin korkealla :)
-
laittakaas ny joku sieltä Puolangalta kommenttia?!
Ei lisättävää maitoihmeporskuttaa. Kohta 600 000 l per tila lähtee tavaraa meijjäriin 8) Tälle vuodelle lisä laajennuksia,tehostamista jne luvassa :)
Ps Linkkaamasi tila oli 10-vuotta sitten markkinoilla myynnissä että jokaisella oli mahdollisuus kultasuonen päästä käsiksi 8)
-
laittakaas ny joku sieltä Puolangalta kommenttia?!
Ei lisättävää maitoihmeporskuttaa. Kohta 600 000 l per tila lähtee tavaraa meijjäriin 8) Tälle vuodelle lisä laajennuksia,tehostamista jne luvassa :)
Ps Linkkaamasi tila oli 10-vuotta sitten markkinoilla myynnissä että jokaisella oli mahdollisuus kultasuonen päästä käsiksi 8)
Kova teillä on vauhti, muistan tuon ks. tapauksen, siitä oli juttu silloin MT:ssa. Muistan myynti-ilmoituksenkin, mutta en etes soittanut, kun arvelin, ettei mun vakuudet riitä. Tilahan oli tuotannoltaa melko iso tuohon aikaan.
-
Luin eilen lopultakin itse jutun. Pätevän oloista toimintaa kaikenkaikkiaan.
Työmäärä vuodessa kuulostaa kovalta, mutta viikkorytminsä järkevältä. Jostain aikaisemmasta kimppanavetasta luin miten olivat tyytyväisiä kun jokainen jäsen sai joka kolmannen viikonlopun vapaaksi, missä ei ole mitään tolkkua. Jos rakentaa kimpassa robottinavetan, niin kyllä puitteet ja työrutiinit pitää nopeasti saada siihen että enemmän viikonloppuja vapaana kuin navetassa. Tuotosluvut ja tuloksen saa nyt aina jotenkin säädettyä riittävään kuntoon jos tekijöillä riittää virtaa myös ajatella ja keskustella.
-
no okei 2 kävi myös ulkopuolella töissä.
Liikunnanopettaja ja tuotantotalouden dippa-inssi Ponssella niin... En tiedä miten on tällä hetkellä tai hänen päästessään mutta tuotantotalouden koulutusohjelma oli pitkään sellainen jonne pääsivät vain harvat ja valitut fiksuimmat, sisäänpääsyprosentti ylivoimaisesti alhaisin kun oli niin haluttu. Muutama on tosi mielenkiintoisissa työpaikoissa. Mutta että ei ole mikään perusjamppa toi kaveri...
Ei siihen nyt superihmistä kaivata. Matematiikasta ja fysiikasta L niin olisi päässyt suoraan, molemmista E niin täytyi sen verran käydä pääsykokeissa että pääsi niistä läpi - muistaakseni 50% pisteistä. Jos oli unohtunut lukea pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa tai kemiaa lukiossa, niin pari vuodessa otettiin vielä haastattelujen perusteella "kukkaisinsinöörinä". Monta agronomia on lukiosta aloittanut vastaavalla osaamisella.
-
Google teki sisäisen selvityksen siitä, miksi jotkut tiimit onnistuvat toisia paremmin.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/google-selvitti-miksi-jotkut-tiimit-menestyvat-hyvin-ja-toiset-heikommin-olimme-aivan-vaarassa-6664325
-
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle ;D
Huh, onko tosiaan näin? Eihän robottilypsy sitten vähennät työtä jos vaaditaan jatkuva varallaolo? Ne tutut joilla on robottilypsy niin en tiedä ainakaan heidän navetassa "asuvan".
Helposti saa menemään aikaa myös vanhemmassakin navetassa, olen itse alkanut laskea työtunteja myös parsinavetassa sen jälkeen kun olen ollut pari kertaa kuuntelemassa Pitkärannan esitystä näistä työmenekeistä. Esmerkiksi lehmän poijitus+ lypsy+ vasikan juotto + pesut maitohuoneessa ym. niin tähän rulianssiin menee kahdelta ihmiseltä noin yksi tunti silloin kun poikiminen on vaatinut vetoapua tai vasikka ja lehmä on jossain kaukana laitumella. Normaalissakin tilanteessa että lehmä on poikinut itse ja on vasikan kanssa karsinassa, jolloin siirtoon + lypsy + vasikan juottoonkin aikaa menee, noin 30 minuutista eteenpäin. Lisäksi jos on jotain ylimääräistä siivoiluhommaa niin kyllä kaikkeen aikaa palaa.
Se mistä puhutaan vähemmän investoinneissa on siitä että miten työhuiput kasvaa kun eläinmäärä kaksin, kolmin kertaistuu. Esimerkiksi meillä on nyt jo tässä vaiheessa 30 lehmän karjassa rehunteko ollut jokseenkin vaativa suoritus, jos vähänkin säät ja koneet reistailee niin ollaan siinä tilanteessa että rehu ei ole 1-laatua. Mahdollisen investoinnin jälkeen jossa rehunteko kaksin tai kolmin kertaistuu niin tarvitaan jo aivan uudet koneet ja usein lisää tekijöitä, kuinka nämä lasketaan investointiin? Tälläkin hetkelläkin rehunteko maksaa, investoinnin jälkeen rehuyksikkö on jo kalliimpaa koska nykyinen systeemi olisi siihen liian tehoton. Urakoitsija homma ei aina toimi, urakoitsijaa ei aina saa silloin omille pelloilleen kun tekovaihe on optimaalisin, siihen ei vaan uskalleta luottaa. Todennäköisin vaihtoehto olisi uudet tehokkaat koneet ja yhden kausityöntekijän palkkaaminen. Meleko kallista maitoa..
Toinen asia että kuinka arvokas maitolitrasta tulee kun se lypsetään robotilla? Parsinavetassa tai pienivelkaisessa asemapihatossa maitolitra voi olla hyvinkin edullinen. Nykytilanteessa kun riskienhallinta on taitolaji, miksi kuitenkin satsataan eniten sellaiseen missä on kallista tekniikkaa? Sen kokoinen pihatto minkä lypsystä selviää isäntäpari (esim. noin 50 lypsävää + umpparit?), voisi kuitenkin olla kustannustehokkain? Lisäksi rehuntekoketju ei välttämättä vaadi yhtä isoja investointeja eikä kallista työväkeä.
Kolmas asia on että miten rahoittaja näkee tällaisen investoinnin missä laajennetaan hyvin maltillisesti.
-
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle ;D
Huh, onko tosiaan näin? Eihän robottilypsy sitten vähennät työtä jos vaaditaan jatkuva varallaolo? Ne tutut joilla on robottilypsy niin en tiedä ainakaan heidän navetassa "asuvan".
Noi se on jos asiat ei toimi.
Eihän se robotti niitä töitä hirveästi vähennä, vaan muuttaa työn luonnetta. Koitappa saada päteviä ihmisiä lypsämään hyvälläkään asemalla.
-
Google teki sisäisen selvityksen siitä, miksi jotkut tiimit onnistuvat toisia paremmin.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/google-selvitti-miksi-jotkut-tiimit-menestyvat-hyvin-ja-toiset-heikommin-olimme-aivan-vaarassa-6664325
Tuon psykologisen turvallisuuden romutus alkaa Suomessa jo peruskoulussa, jossa nolataan lapset jopa opettajan toimesta koko luokan edessä. Kehitä siinä sitten hyvää tiimiä. Piti aiheen tiimoilta ottaa "kehityskeskustelu" koulun kanssa toissa talvena.
-
Google: 2 vuoden työn jälkeen ei ollutkaan tarjolla piirrosta ominaisuuksista, joista voitaisiin luoda algoritmi dreamteamin kasaamiseksi. Parhaiden osaajien yhdistäminen ryhmäksi ei ollut onnistumisen tae. Google alkoi sitten tutkia joukkoa aineettomia asioita, ryhmän sellaista käyttäytymistä, joka lisäsi sen yhteistä älyä.
Tästä tuli mainittu 5 kohdan lista. Dreamtiimin kokoaminen on enemmän subjektiivista kuin haluaisimme, mutta näihin 5 kohtaan keskittymällä onnistumismahdollisuudet kasvavat.
https://www.inc.com/michael-schneider/google-thought-they-knew-how-to-create-the-perfect.html
-
Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle ;D
Huh, onko tosiaan näin? Eihän robottilypsy sitten vähennät työtä jos vaaditaan jatkuva varallaolo? Ne tutut joilla on robottilypsy niin en tiedä ainakaan heidän navetassa "asuvan".
Helposti saa menemään aikaa myös vanhemmassakin navetassa, olen itse alkanut laskea työtunteja myös parsinavetassa sen jälkeen kun olen ollut pari kertaa kuuntelemassa Pitkärannan esitystä näistä työmenekeistä. Esmerkiksi lehmän poijitus+ lypsy+ vasikan juotto + pesut maitohuoneessa ym. niin tähän rulianssiin menee kahdelta ihmiseltä noin yksi tunti silloin kun poikiminen on vaatinut vetoapua tai vasikka ja lehmä on jossain kaukana laitumella. Normaalissakin tilanteessa että lehmä on poikinut itse ja on vasikan kanssa karsinassa, jolloin siirtoon + lypsy + vasikan juottoonkin aikaa menee, noin 30 minuutista eteenpäin. Lisäksi jos on jotain ylimääräistä siivoiluhommaa niin kyllä kaikkeen aikaa palaa.
Se mistä puhutaan vähemmän investoinneissa on siitä että miten työhuiput kasvaa kun eläinmäärä kaksin, kolmin kertaistuu. Esimerkiksi meillä on nyt jo tässä vaiheessa 30 lehmän karjassa rehunteko ollut jokseenkin vaativa suoritus, jos vähänkin säät ja koneet reistailee niin ollaan siinä tilanteessa että rehu ei ole 1-laatua. Mahdollisen investoinnin jälkeen jossa rehunteko kaksin tai kolmin kertaistuu niin tarvitaan jo aivan uudet koneet ja usein lisää tekijöitä, kuinka nämä lasketaan investointiin? Tälläkin hetkelläkin rehunteko maksaa, investoinnin jälkeen rehuyksikkö on jo kalliimpaa koska nykyinen systeemi olisi siihen liian tehoton. Urakoitsija homma ei aina toimi, urakoitsijaa ei aina saa silloin omille pelloilleen kun tekovaihe on optimaalisin, siihen ei vaan uskalleta luottaa. Todennäköisin vaihtoehto olisi uudet tehokkaat koneet ja yhden kausityöntekijän palkkaaminen. Meleko kallista maitoa..
Toinen asia että kuinka arvokas maitolitrasta tulee kun se lypsetään robotilla? Parsinavetassa tai pienivelkaisessa asemapihatossa maitolitra voi olla hyvinkin edullinen. Nykytilanteessa kun riskienhallinta on taitolaji, miksi kuitenkin satsataan eniten sellaiseen missä on kallista tekniikkaa? Sen kokoinen pihatto minkä lypsystä selviää isäntäpari (esim. noin 50 lypsävää + umpparit?), voisi kuitenkin olla kustannustehokkain? Lisäksi rehuntekoketju ei välttämättä vaadi yhtä isoja investointeja eikä kallista työväkeä.
Kolmas asia on että miten rahoittaja näkee tällaisen investoinnin missä laajennetaan hyvin maltillisesti.
Itsellä on kokemus sekä asema- että robottilypsystä. Ja kyllä en enää robottia asemaan vaihtaisi. Itsekin pidin usean vuoden ajan asemalypsyä kustannustehokkaimpana ja ainoana järkevänä maidon nyhtötapana. Kunnes tuli kolotuksia ja tapaturmia ja muutenkin alkoi vituttamaan. :'(
Uudisinvestoinnissa kannattaa tarkoin miettiä, kuinka paljon enempi oikeasti rahaa robottiin menisi. Ehkä jotakin 50000 euroa. Lisäksi jos laskee 10000 euroa vuosittaiseen huoltopalveluremonttipakettiin. Meillä jäänyt enempi tai vähempi alle tuosta.
Monet pitävät tuota hintain eroa lypsykoneiden välillä kestämättömänä, mutta investoivat silmää räpäyttämättä samoin tein rapiat satatonnia euroja rehun tekovehkeisiin... :-X
-
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.
En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.
Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.
-
"Rusina"n kanssa ajattelin melko samoin tavoin 10 vuotta sitten. Lypsyasema tuntui parhaalta ja tuottavimmalta, peltotöitä tehtiin omin ja yhteisin konein. Robotista oli kuultu kamalia (kalliita) tarinoita ja urakoitsijat oli ahneita rahalle ja työlle, ajallaan ei tule kuin laskut. :'(
-
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.
En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.
Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.
Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008, ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.
Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....
-
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.
En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.
Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.
Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008, ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.
Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....
Onko tuo 400 sitten verrattuna asemanavetoihin vai kaikkiin muihin navetoihin, ja entä jos asemalla lypsää 3 kertaa päivässä? :)
Robotin lisäongelma on se, että se mahdollistaa kyllä "terapialaidunnuksen" joten kuten, mutta tehokas, usein lohkoa vaihtava laidunnus josta saadaan taloudellista hyötyä verrattuna säilörehuruokintaan, on kyllä aika utopiaa.
-
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.
En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.
Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.
Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008, ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.
Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....
Onko tuo 400 sitten verrattuna asemanavetoihin vai kaikkiin muihin navetoihin, ja entä jos asemalla lypsää 3 kertaa päivässä? :)
Robotin lisäongelma on se, että se mahdollistaa kyllä "terapialaidunnuksen" joten kuten, mutta tehokas, usein lohkoa vaihtava laidunnus josta saadaan taloudellista hyötyä verrattuna säilörehuruokintaan, on kyllä aika utopiaa.
https://www.farmit.net/lypsylehma/2017/03/31/keskituotos-vuosi-vuodelta-lahempana-kymppitonnia
Noin 600 kg näyttää olevan ero 2 kertaa päivässä lypsyyn.
-
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.
En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.
Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.
Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008, ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.
Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....
Onko tuo 400 sitten verrattuna asemanavetoihin vai kaikkiin muihin navetoihin, ja entä jos asemalla lypsää 3 kertaa päivässä? :)
Robotin lisäongelma on se, että se mahdollistaa kyllä "terapialaidunnuksen" joten kuten, mutta tehokas, usein lohkoa vaihtava laidunnus josta saadaan taloudellista hyötyä verrattuna säilörehuruokintaan, on kyllä aika utopiaa.
https://www.farmit.net/lypsylehma/2017/03/31/keskituotos-vuosi-vuodelta-lahempana-kymppitonnia
Noin 600 kg näyttää olevan ero 2 kertaa päivässä lypsyyn.
Eli 2x lypsävissä mukana ovat myös kaikki parsinavetat, mikä varmaan tekee tuosta erosta jonkinmoisen osan.
Ja sitten voi vielä mainita, että asemalypsyssä halvalla ruokkiminen on helpompaa. Ei tarvitse miettiä robottirehuja tai sitä, että ape olisi robottiaktiivisuutta ajatellen optimaalista. Jos robotilta joutuu kuitenkin antamaan 5kg kallista tehdasrehua per turpa, niin parempi on maitoakin saada lähtemään.
Yhdessä robotissa huolto on usein suhteessa kalliimpaa kuin useammassa, ja ainakin itselle yksi robotti tuntuisi hälytysten valvontoineen ja opettelemisineen aika kyseenalaiselta investoinnilta. Varsinkin kun hyviä käytettyjä asemia saa nykyään tosi halvalla yhden robon kokoluokkaan. 2x8 asemalla esim. 4 kierrosta riittäisi robolliselle (ei mitään erillistä kierrosta eroteltaville, pari kolme kannukonetta sitä varten), sen tekee nopeasti vaikka yksin ja ilman kummoista odotusaluetta jos on fiksusti suunniteltu pikkupihatto jossa lehmät saa lypsyn jälkeen lukittua ruokinta-alueelle kunnes viimeisetkin ovat lypsyllä. Sitten pitää tietty muistaa panostaa kunnon 1" paloletkuun johon vähintään 5 baria painetta, niin ei sitä reilu tunnin aikana kertynyttä sontaa pitkään huuhtele.
Tuossa esim. 13 000 eurolla.
https://www.nettikone.com/delaval/lypsyasema/1575394
-
Hyviä pointteja Antti-x. Meijerin tuotantoneuvoja otti vaan esille että asemalypsy olisi edukkaampi, Toiseksi siinä on hieman helpompi seurata ja tarttua utareterveys ongelmiin kun niitä tulee.
Nuo tuotoserot robottilypsyn hyväksi ovat myös sitä että automaattilypsyyn siirtyneet ovat voimakkaasti panostaneet rehuun ja ruokintaan, olosuhteisiin ja managementtiin että jalostukseen/karsintaan, joten parempi tuotos voi johtua myös siitä. Parsinavetassa on ok pitää huonompaakin lehmää, justii uudessa robottipytingissä se ei kävisi laatuun että 10-15% olisi huonoja.
Tuota olen muualtakin lukenut että 1;n robotin pihatot ovat suhteessa se kallein vaihtoehto, varsinkin jos siellä on uusi kone kaikilla herkuilla jyskyttämässä. Vaihtoehto olisi sekin että mikäli päätyisi yhden robotin pihattoon niin kone olisi sitten käytettynä. Nythän on väläytelty sellaista tietoa että käytetystäkin lypsyrobotista saisi tulevaisuudessa investointituen.
Lisäys: yksi asia miksi ollaan heti alusta alkaen mietitty lypsyasemaa toisena vaihtoehtona on se, että saisi harjoitella ensin pihaton pyörittämistä sillä lypsytavalla millä kummallakin on ennestään vähän edes kokemusta. Jos tulisi isompi asema niin valinta olisi side-by-side-asema ennen kalanruotoa. Kalanruotoasemalla on enemmän kurkottelua, jos lehmillä on etuvetimet etäällä. Toki tähän on jalostuksella koitettu vaikuttaa, mutta edelleen niitä vain putkahtelee.
-
Hyviä pointteja Antti-x. Meijerin tuotantoneuvoja otti vaan esille että asemalypsy olisi edukkaampi, Toiseksi siinä on hieman helpompi seurata ja tarttua utareterveys ongelmiin kun niitä tulee.
Kerro toki lisää? Varmaan asematkin saa nykyään varustettua kaikenlaisilla tarkkailusysteemeillä, mutta en usko niiden olevan ainakaan parempi kuin robottien.
Ja kannattaa tehdä se pihatto ihan suorilta vaan robotille niin ei tartte tehdä kompromisseja pohjaratkaisuun.
-
Hyviä pointteja Antti-x. Meijerin tuotantoneuvoja otti vaan esille että asemalypsy olisi edukkaampi, Toiseksi siinä on hieman helpompi seurata ja tarttua utareterveys ongelmiin kun niitä tulee.
Kerro toki lisää? Varmaan asematkin saa nykyään varustettua kaikenlaisilla tarkkailusysteemeillä, mutta en usko niiden olevan ainakaan parempi kuin robottien.
Ja kannattaa tehdä se pihatto ihan suorilta vaan robotille niin ei tartte tehdä kompromisseja pohjaratkaisuun.
Se riippuu robotin varustusesta miten hyvin voi seurata. Asemalla voi robotin kokoisesta karjasta ottaa alle työtunnissa neljänneskohtaiset solut koko karjasta. Aika monta kertaa voi ottaa koko karjan solut ennen kuin on OC:n hinta ja sen ylläpitokulut menneet työvoimakuluina. Ja asiaan puuttuminen jos isompi epidemia iskee, on kyllä asemalla helpompaa, tai vaihtoehtoja on enemmän.
Se on kyllä totta että kahdelle eri lypsytavalle ei tosiaan kannata navettaa rakentaa, on sitten valmiiksi molemmille huono. :)
-
Tällä hetkellä en tekisi navettaa yhdellekään lypsytavalle. :'(
-
Tällä hetkellä en tekisi navettaa yhdellekään lypsytavalle. :'(
No itseasiassa en minäkään.
-
Tällä hetkellä en tekisi navettaa yhdellekään lypsytavalle. :'(
No itseasiassa en minäkään.
Samaa mieltä. Tällä hetkellä ei ole mitään aikataulua edes. Tässä hiljaksiin suunnitellaan pari - kolme vuotta ja jos päästään muiden ratkaisuja näkemään tällä välin. Se etu tässä on että mikään hätä ei ole, eikä mikään pakko ole.
-
Jos tyhjästä rakentaa, niin investointituen maksimirajaan ei kaikkia kustannuksia kuitenkaan saa. Jos siis pitää tehdä navetta perustuksista asti, lantalaa, rehuvarastoa ja laittaa apemylly tahi kioskit, voi lypsykone olla käytetty, ja siis investointituen ulkopuolella, ilman menetettyä tukea.
Järkevää se ei kyllä luultavasti ole, ellei jollain yrittäjistä ole kattavaa kokemusta robotin huollosta. Takuuvuoden aikana sai monta osaamattomuudesta johtuvaa huoltokäyntiä ilman suoraa kulua.
-
Tällä hetkellä en tekisi navettaa yhdellekään lypsytavalle. :'(
Kohta maksetaan maidosta päälle euron litra ja laajentamisluvat menee jäihin, "sisäpiirin tietoo" ranskalaiset kroisanttileipurit
jonottaa suomalaista Valiovoita 8-)
Sitä odotellessa ;-)
-
Jos tyhjästä rakentaa, niin investointituen maksimirajaan ei kaikkia kustannuksia kuitenkaan saa. Jos siis pitää tehdä navetta perustuksista asti, lantalaa, rehuvarastoa ja laittaa apemylly tahi kioskit, voi lypsykone olla käytetty, ja siis investointituen ulkopuolella, ilman menetettyä tukea.
Järkevää se ei kyllä luultavasti ole, ellei jollain yrittäjistä ole kattavaa kokemusta robotin huollosta. Takuuvuoden aikana sai monta osaamattomuudesta johtuvaa huoltokäyntiä ilman suoraa kulua.
Useinhan se menee niin jos rakentaa ihan uutta uudelle paikalle missä on paljon maanrakennusta, täytyy rakentaa väylää, vetää kaapelit, vedet ynnä muut, jolloin tuetun investoinnin siis ely-keskuksen kustannusarvio ei yleensä pidä. Harvalla vaan on vanhassa tuotantopihassa niin paljon tilaa että sinne mahtuu laajennusosa nätisti. Vanhaan infraan rakentaminen on paljon edukkaampi, jos sähkö vaan piisaa uudelle tuotannolle.
-
Jos tyhjästä rakentaa, niin investointituen maksimirajaan ei kaikkia kustannuksia kuitenkaan saa. Jos siis pitää tehdä navetta perustuksista asti, lantalaa, rehuvarastoa ja laittaa apemylly tahi kioskit, voi lypsykone olla käytetty, ja siis investointituen ulkopuolella, ilman menetettyä tukea.
Järkevää se ei kyllä luultavasti ole, ellei jollain yrittäjistä ole kattavaa kokemusta robotin huollosta. Takuuvuoden aikana sai monta osaamattomuudesta johtuvaa huoltokäyntiä ilman suoraa kulua.
Useinhan se menee niin jos rakentaa ihan uutta uudelle paikalle missä on paljon maanrakennusta, täytyy rakentaa väylää, vetää kaapelit, vedet ynnä muut, jolloin tuetun investoinnin siis ely-keskuksen kustannusarvio ei yleensä pidä. Harvalla vaan on vanhassa tuotantopihassa niin paljon tilaa että sinne mahtuu laajennusosa nätisti. Vanhaan infraan rakentaminen on paljon edukkaampi, jos sähkö vaan piisaa uudelle tuotannolle.
Jos rakentaa uudelle paikalle, niin eiköhän silloin kannattaisi rakentaa sellaiseen paikkaan missä ei hirveästi pohjatöitä tarvita. Tietenkin teiden teko ja uuden sähköliittymän hankkiminen maksaa aina.
Vanhalle paikalle rakentamisessa sähkön riittävyydellä ei ole mitään väliä, eihän siinä tartte maksaa kuin se isomman pääsulakkeen hinta.