Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: V. Allan Haakert - 26.12.15 - klo:20:13
-
Hyvä kampe näköjäns https://www.youtube.com/watch?v=nASk7mWOkMg (https://www.youtube.com/watch?v=nASk7mWOkMg)
-
Tuosta vois kyllä nyt sanoa, kuten naiset sanoi nuoruuden kaverille, joka tormas yhdellä reisulla naisten saunaan, että..."ihan kyrvän näköinen, mutta paljo pienee" Ei kyllä ollu ihan ensikertalainen puikois, ihan kivasti kepit putoili ;)
-
Tiivistunnelmainen ongelmajätteen, siis kuitupuun tuotantolaitos.
-
Kamppeen hyvyyteen/huonouteen kantaa ottamatta sanon että melko harvaksi menee...Kuitenkin tuollaista kakkosharvennusikäistä metsää... :'( :'(
-
Kait se sutjakkaalle savolaiselle menee, mut kun 190cm +90kg
Kuskille taitaa olla aika piinapenkki, just siedettävästi metso/ mega
Mallin hyttiin sopii.
Kallis varustus jos vertaa käytettyyn motoon, rengaskoko pieni, eli vaatii kantavat
Maastot. Sutjakan näköisesti kuitua silti tippui, Motteja kertyy kohtuullisesti.
-
Tiivistunnelmainen ongelmajätteen, siis kuitupuun tuotantolaitos.
Ei välttämättä, jos sen jalostaa polttopuuksi.
-
Vajaa tuottoinen metsästä tuli .
-
Tuo äksä puottaa jo pölökkyä ihan topakasti https://www.youtube.com/watch?v=FdfoLSGK6F0
-
Ihan tehokkaan näköistä, mutta aika vähän ajetun moton saa tuolla samalla hinnalla, kuin tuon pelkän hakkuu varustuksen. Ja moto on kuitenkin aina moto.
-
Moto on tehty metsään, siitä on turha kiistellä.
Kumpi on kallis/halpa jos moton saa varusteiden hinnalla ja mikä on vähän ajettu?
Hienosti homma kävi molemmissa videoissa.
Muuttuuhan metsä taas kymmenen vuoden aikana aika paljon.
-
Edullinen verrattuna noihin x:in. x-mallien hinnalla alkaa Profit, ProSilvat ja miksei Sampotkin moninkertaisesti pätevämpiä,x on kuitenkin traktori.
-
AIemmin verrattiin pelkää varustusta moton hintaan.... Tulisiko tuo lause kääntää että myös traktori...
Moto on metsään edelleen aivan varmasti parempi.
-
No eikö esim tuon saa halvemmalla kuin nuo pelkät moto varusteet ilman traktoria http://m.nettikone.com/sampo-rosenlew/1066/1451009?vifAdCount=24&vifNav=Y#2 (http://m.nettikone.com/sampo-rosenlew/1066/1451009?vifAdCount=24&vifNav=Y#2)
-
mun mielestä tollanen a-sarjalainen voisi olla ihan kohtalainen isäntälinjan moto omiin mettiin mutta ei siitä pääse mihinkään että toi hakkuuvarustus on aivan poskettoman hintainen. Raktori kun ei oikeastaan kun maksa kuin puolet hakkuuvarustuksesta.
-
Vajaa tuottoinen metsästä tuli .
Tottakai. Aina noissa näytöstilaisuuksissa hakataan alarajalle, esitellään konetta eikä metsää.
-
Tiivistunnelmainen ongelmajätteen, siis kuitupuun tuotantolaitos.
Ei välttämättä, jos sen jalostaa polttopuuksi.
Niin. Jos vaan menee kaupaksi muuallekin kuin lämpölaitokselle. Kranttuja nykyään. :(
-
Semmoista risujen puintia näytti olevan. Mielestäni Anders Skördaren ratkaisu on myyvempi, jo Cranabin nosturin takia. Oli muutakin kuin risuja...
https://www.youtube.com/watch?v=FpQze5hQq9w
Olisi kiva tietää millä hinnalla tuo varustelupaketti lähtisi.
-
millähän lailla tuossa oli valtu oikein painotettu? itellä pelkkä fiude heiluu jonkin verran vaikka kuormaaja aisalla! onko tuossa joku lukitus akseleille ja todella kovat renkaat tahi jopa kusta täynnä? tuo heilunta noinkin kaukaa hakien vähäistä kun kattoo esim. tutun mezzoon verrattuna... se onkin kyllä kesällä myös peltokäytösä.
-
Luulisin, että nestetäyttö ja etuakselin jäykistys. Ei ole kokemusta, mutta luulisin viimeksi mainitun olevan tehokkain juttu. Mun mielestäni yllättävän vakaalta näyttää A-sarja paperilla oleviin lähtötietoihin nähden.
-
https://www.youtube.com/watch?v=OpP1AteBNaE
107-114t kokonaisuus
66-67t varustus pelkällä pituus mitta laitteella
Toimii jos maasto on videon kaltaista. Ottaisin ihan mielelläni tämän näköisen paketin ensiharvennusta tekemään. Ei tuolla mitään älyttömiä tuhoja ja jälkiä ainakaan saada aikaiseksi. Omat hehtaarit ei kyllä riitä ostoperusteeksi, eikä mitään haluja ole lähteä toisten metsiä pilaamaan... ;D ;D
-
No eikö esim tuon saa halvemmalla kuin nuo pelkät moto varusteet ilman traktoria http://m.nettikone.com/sampo-rosenlew/1066/1451009?vifAdCount=24&vifNav=Y#2 (http://m.nettikone.com/sampo-rosenlew/1066/1451009?vifAdCount=24&vifNav=Y#2)
Totta. Enpä osannut kuvitella lisävarusteiden maksavan noin paljon.
-
millähän lailla tuossa oli valtu oikein painotettu? itellä pelkkä fiude heiluu jonkin verran vaikka kuormaaja aisalla! onko tuossa joku lukitus akseleille ja todella kovat renkaat tahi jopa kusta täynnä? tuo heilunta noinkin kaukaa hakien vähäistä kun kattoo esim. tutun mezzoon verrattuna... se onkin kyllä kesällä myös peltokäytösä.
alakaa oksallaki silmät aukenemaan 8) 8) 8) 8)
mutta ite en kyllä tohtis ihan heti tuommosella oikein sivulta roikottaa ja eipä taida kuskin terveyttäkään edistää nuo heilahdukset jotka puun kaatuessa tulee :-\ :-\ :-\ :-\
-
misä tuosa oli se turkkilainen
-
ysikolmosen perä on koottu turkissa
-
On muuten tutkimus tietoa leimikoiden tiheydestä hakkuun jäljiltä ja lähes järestään on liian harvoja eli metsä on seuraavat 15-25 vuotta vaajaa tuottoinen ja toista harvennusta ei juuri tarvitse tehdä,tästä ei juuri haluta puhua julkisuudessa koska kyseessä on suuren mittaluokan asiat.
Eikä metsänomistajia haluta huolestuttaa eivätkä he suuremmalta osalta edes asiaa ymmärrä,pitää olla kokemusta ja nimenomaan hakkuusta joka tämän tajuaa.
-
On muuten tutkimus tietoa leimikoiden tiheydestä hakkuun jäljiltä ja lähes järestään on liian harvoja eli metsä on seuraavat 15-25 vuotta vaajaa tuottoinen ja toista harvennusta ei juuri tarvitse tehdä,tästä ei juuri haluta puhua julkisuudessa koska kyseessä on suuren mittaluokan asiat.
Eikä metsänomistajia haluta huolestuttaa eivätkä he suuremmalta osalta edes asiaa ymmärrä,pitää olla kokemusta ja nimenomaan hakkuusta joka tämän tajuaa.
Puustotiheyteen vaikuttaa myös puuston laatu eli joissakin metsissä ei vaan ole kasvatettavia yksilöitä tarpeeksi eli ei aina motokuski huvikseen hakkaa liian harvaksi.
Tänäpäivänä kuitenkin paljon isompi ongelma on epätasainen hakkuu eli ajourat ja niiden vierustat on aivan liian harvat ja sitten ajourien välien keskikohdat on aivan liian tiheät.
Pääasiassa jäämään pitäisi saada kasvavat yksilöt ja silloin runkomäärä on toissijainen.
-
On muuten tutkimus tietoa leimikoiden tiheydestä hakkuun jäljiltä ja lähes järestään on liian harvoja eli metsä on seuraavat 15-25 vuotta vaajaa tuottoinen ja toista harvennusta ei juuri tarvitse tehdä,tästä ei juuri haluta puhua julkisuudessa koska kyseessä on suuren mittaluokan asiat.
Eikä metsänomistajia haluta huolestuttaa eivätkä he suuremmalta osalta edes asiaa ymmärrä,pitää olla kokemusta ja nimenomaan hakkuusta joka tämän tajuaa.
Puustotiheyteen vaikuttaa myös puuston laatu eli joissakin metsissä ei vaan ole kasvatettavia yksilöitä tarpeeksi eli ei aina motokuski huvikseen hakkaa liian harvaksi.
Tänäpäivänä kuitenkin paljon isompi ongelma on epätasainen hakkuu eli ajourat ja niiden vierustat on aivan liian harvat ja sitten ajourien välien keskikohdat on aivan liian tiheät.
Pääasiassa jäämään pitäisi saada kasvavat yksilöt ja silloin runkomäärä on toissijainen.
Niin tuo keskialueen tiheys on kyllä yleistä ,on leimikoita joissa ei ole koskettu kuin ajouran reunaan ja sitten keskialueen harventaa lumi ja muut tuhot jäljelle jää vajaatuottoinen metsä.On ihme että tätä hommaa ei saada kuosiin vaan se koko ajan pahenee.
-
Kyllä sais ainakin Ännäläinen olla tuolla nosturin päässä keikkumassa, äkkiseltään Aalainen tuntuu liian kevyeltä. :o Jos traktorilla on ihan pakko metsään puskeutua, niin eipä ole oikein vaihtoehtoja merkeissä. Nyykkärin metsäohjaamo oli aivan stanan karu verrattuna valtraankin, rattikin pitää olla ikeassa asennossa ja "taittaa" että penkin saa ympäri.
Tuo varustelukin maksaa niin paljon, ettei traktori ole oikein hyvin perusteltavissa muutoin kuin keveyden puolesta.
-
Kyllä sais ainakin Ännäläinen olla tuolla nosturin päässä keikkumassa, äkkiseltään Aalainen tuntuu liian kevyeltä. :o Jos traktorilla on ihan pakko metsään puskeutua, niin eipä ole oikein vaihtoehtoja merkeissä. Nyykkärin metsäohjaamo oli aivan stanan karu verrattuna valtraankin, rattikin pitää olla ikeassa asennossa ja "taittaa" että penkin saa ympäri.
Tuo varustelukin maksaa niin paljon, ettei traktori ole oikein hyvin perusteltavissa muutoin kuin keveyden puolesta.
Moottorisaha on paljon halvempi ja terveellisempi käyttäjälleen kuin könnäys traktorin kopissa.Pitää olla todella paljon hakkuutta että traktorimoton saa joskus kuoletettua kun maksaa uutena 160 000 ekua ja vielä samaan hankinta taksaan ne pitää ajaakin siitäpä voi jokainen laskea.
-
Olisikohan tollaiseen saatavissa joku yksinkertaisempi mittalaite. Paksuutta ja pituuttahan pitää mitata mutta kuutiot kirjoittimineen on turhia. Jotenkin vaan 60 tonnnia rahaa nosturista ja hakkuukourasta sekä 2 tonnista rautaa tuntuu paljolta. Isäntä ei kuitenkaan pysty myymään mittarin mukaan vaan ostaja mittaa puut.
-
Jotenkin ehkä ymmärtäisin kaivurimoton, koska siihen ei tarttee käsittääkseni niin paljoa lisätä, että pääsee savottaan, muuna aikana kaivuuta sitten. Mahtaako tuollainen a-sarjalainen kestää sellaista tuntimäärää, että saa maksettua koneen. Tietysti jos ajaa alustan romuksi ja siirtää nosturin sitten seuraavaan. Taka-akseli on ainakin aika kevyttä tekoa, joten on lujilla, kun sivulta puita kurotellaan jatkuvalla syötöllä. Muutenhan tuo vaikutti videolla näppärältä peliltä.
-
Jotenkin ehkä ymmärtäisin kaivurimoton, koska siihen ei tarttee käsittääkseni niin paljoa lisätä, että pääsee savottaan, muuna aikana kaivuuta sitten. Mahtaako tuollainen a-sarjalainen kestää sellaista tuntimäärää, että saa maksettua koneen. Tietysti jos ajaa alustan romuksi ja siirtää nosturin sitten seuraavaan. Taka-akseli on ainakin aika kevyttä tekoa, joten on lujilla, kun sivulta puita kurotellaan jatkuvalla syötöllä. Muutenhan tuo vaikutti videolla näppärältä peliltä.
Kaivuri ei tela-alustalla sitten ole oikein mitenkään soveltuva metsään. Toi a sarjalainen menee ketjuin ihan eri malliin kun maasto käy haastavaksi. Hieman enemmän tilaa toki vaatii käännöksissä kuin runko-ohjattuna mikä tulee eteen haamu uralla. Äkkiseltään en ihan osaisi taka-akselia pelätä kovin paljoa koska ajoa on tosi vähän ja painotkaan ei ihan ihmeelliset suhteessa esim paripyöräraktoriin isolla kärryllä tai työkoneella. Samoin eteneminen on tosi hidasta joten kovia iskuja ei tule.
-
juuri tuota kattelin tosa. kun muistan miten oli jo 604 kasattu niin epäilen suuresti että tuossa rojut siirtyy aika piakseen toiseen runkoon.... ja kyllä miä käytän tota keslaa fiuden perässä niin vähän vuodessa että se ei aphemmin mitään rasita... kuin selkääni! mutta motarin kanssa sitten sen eestä!
-
Jotenkin ehkä ymmärtäisin kaivurimoton, koska siihen ei tarttee käsittääkseni niin paljoa lisätä, että pääsee savottaan, muuna aikana kaivuuta sitten. Mahtaako tuollainen a-sarjalainen kestää sellaista tuntimäärää, että saa maksettua koneen. Tietysti jos ajaa alustan romuksi ja siirtää nosturin sitten seuraavaan. Taka-akseli on ainakin aika kevyttä tekoa, joten on lujilla, kun sivulta puita kurotellaan jatkuvalla syötöllä. Muutenhan tuo vaikutti videolla näppärältä peliltä.
Kaivuri ei tela-alustalla sitten ole oikein mitenkään soveltuva metsään. Toi a sarjalainen menee ketjuin ihan eri malliin kun maasto käy haastavaksi. Hieman enemmän tilaa toki vaatii käännöksissä kuin runko-ohjattuna mikä tulee eteen haamu uralla. Äkkiseltään en ihan osaisi taka-akselia pelätä kovin paljoa koska ajoa on tosi vähän ja painotkaan ei ihan ihmeelliset suhteessa esim paripyöräraktoriin isolla kärryllä tai työkoneella. Samoin eteneminen on tosi hidasta joten kovia iskuja ei tule.
Kyllähän tela-alustainen kaivuri menee metsässä kuin sukkasilleen verrattuna tommoseen 16.9/34 renkaan päällä keikkuviin painoihin. Tuossa traktorimotossa pitäis olla ns. puolitelat taaksepäin ja siellä ylimääräinen akseli niin ei tarvis keulaa painottaa niin paljon ja perä pysyis pinnalla ja vois ehkä päästä jonkin ojankin ylitte.. :-X Muuten kyllä näppärän näköinen peli oli. ::)
-
Kyllä lähtee http://www.valtra.fi/vaihtokoneet/traktorit/kohde/valtra/n143/655-vbg
Tuosta kun tarjoo 120 000 niin kone on pian pihassa ja voi aloittaa savotan. ;D
-
... rempan jälkeekö?
-
Jotenkin ehkä ymmärtäisin kaivurimoton, koska siihen ei tarttee käsittääkseni niin paljoa lisätä, että pääsee savottaan, muuna aikana kaivuuta sitten. Mahtaako tuollainen a-sarjalainen kestää sellaista tuntimäärää, että saa maksettua koneen. Tietysti jos ajaa alustan romuksi ja siirtää nosturin sitten seuraavaan. Taka-akseli on ainakin aika kevyttä tekoa, joten on lujilla, kun sivulta puita kurotellaan jatkuvalla syötöllä. Muutenhan tuo vaikutti videolla näppärältä peliltä.
Kaivuri ei tela-alustalla sitten ole oikein mitenkään soveltuva metsään. Toi a sarjalainen menee ketjuin ihan eri malliin kun maasto käy haastavaksi. Hieman enemmän tilaa toki vaatii käännöksissä kuin runko-ohjattuna mikä tulee eteen haamu uralla. Äkkiseltään en ihan osaisi taka-akselia pelätä kovin paljoa koska ajoa on tosi vähän ja painotkaan ei ihan ihmeelliset suhteessa esim paripyöräraktoriin isolla kärryllä tai työkoneella. Samoin eteneminen on tosi hidasta joten kovia iskuja ei tule.
Kyllähän tela-alustainen kaivuri menee metsässä kuin sukkasilleen verrattuna tommoseen 16.9/34 renkaan päällä keikkuviin painoihin. Tuossa traktorimotossa pitäis olla ns. puolitelat taaksepäin ja siellä ylimääräinen akseli niin ei tarvis keulaa painottaa niin paljon ja perä pysyis pinnalla ja vois ehkä päästä jonkin ojankin ylitte.. :-X Muuten kyllä näppärän näköinen peli oli. ::)
Niin joo mulle pehmeä ei ole ikinä ollu kauhea ongelma. Maa kun tupaa jäätymään vähän aina talvisin ja hakoja saa pyörien alle niin kyllä hakattua saa jos joku meinaa perässä tulla ajamaan puut pois. Oikeat haasteet tulee kyllä sitten kun tulee se oikea metsäpohja vastaan kivineen ja kantoineen. Silloin ketjutettu pyörä menee sinne minne pitää ja kun laittaa kässärin päälle niin kone seisoo umpisolmussa kaikilla tassuilla. Kaivuri keikkuu minne sattuu ja lopulta lumpsahtaa kiveltä/kannolta sivuttain puuta vasten. Taitaa olla hieman maalajieroja vaan isäntien välillä.
-
Jotenkin ehkä ymmärtäisin kaivurimoton, koska siihen ei tarttee käsittääkseni niin paljoa lisätä, että pääsee savottaan, muuna aikana kaivuuta sitten. Mahtaako tuollainen a-sarjalainen kestää sellaista tuntimäärää, että saa maksettua koneen. Tietysti jos ajaa alustan romuksi ja siirtää nosturin sitten seuraavaan. Taka-akseli on ainakin aika kevyttä tekoa, joten on lujilla, kun sivulta puita kurotellaan jatkuvalla syötöllä. Muutenhan tuo vaikutti videolla näppärältä peliltä.
Kaivuri ei tela-alustalla sitten ole oikein mitenkään soveltuva metsään. Toi a sarjalainen menee ketjuin ihan eri malliin kun maasto käy haastavaksi. Hieman enemmän tilaa toki vaatii käännöksissä kuin runko-ohjattuna mikä tulee eteen haamu uralla. Äkkiseltään en ihan osaisi taka-akselia pelätä kovin paljoa koska ajoa on tosi vähän ja painotkaan ei ihan ihmeelliset suhteessa esim paripyöräraktoriin isolla kärryllä tai työkoneella. Samoin eteneminen on tosi hidasta joten kovia iskuja ei tule.
Kyllähän tela-alustainen kaivuri menee metsässä kuin sukkasilleen verrattuna tommoseen 16.9/34 renkaan päällä keikkuviin painoihin. Tuossa traktorimotossa pitäis olla ns. puolitelat taaksepäin ja siellä ylimääräinen akseli niin ei tarvis keulaa painottaa niin paljon ja perä pysyis pinnalla ja vois ehkä päästä jonkin ojankin ylitte.. :-X Muuten kyllä näppärän näköinen peli oli. ::)
Tela-alustainen keikkumassa kannonpäässä ;D, ehkä paikkansa silläkin jossain pehmeiköillä.
https://www.youtube.com/watch?v=gmiZJ_mzhC0
Ei tuollakaan väliaikoina kaiveta.
-
Tuossa ikiliikkuja varustettuna motolla http://www.nettikone.com/valmet/6400/1476244
Tai tässä http://www.nettikone.com/valmet/6400/1476237
-
https://www.youtube.com/watch?v=OpP1AteBNaE
107-114t kokonaisuus
66-67t varustus pelkällä pituus mitta laitteella
Toi kaikki uutta a
Paljonko anders x varusteineen maksaa tai uusi sampo tai muu pikku harvesteri?
-
https://www.youtube.com/watch?v=OpP1AteBNaE
107-114t kokonaisuus
66-67t varustus pelkällä pituus mitta laitteella
Toi kaikki uutta a
Paljonko anders x varusteineen maksaa tai uusi sampo tai muu pikku harvesteri?
Taitaa olla yli 200 000 kaikki varsinaiset pyöräalustaiset motot. N5 taisi viime vuonna olla lähtöhinnaltaan 235 000.
-
On muuten tutkimus tietoa leimikoiden tiheydestä hakkuun jäljiltä ja lähes järestään on liian harvoja eli metsä on seuraavat 15-25 vuotta vaajaa tuottoinen ja toista harvennusta ei juuri tarvitse tehdä,tästä ei juuri haluta puhua julkisuudessa koska kyseessä on suuren mittaluokan asiat.
Eikä metsänomistajia haluta huolestuttaa eivätkä he suuremmalta osalta edes asiaa ymmärrä,pitää olla kokemusta ja nimenomaan hakkuusta joka tämän tajuaa.
Tämä ei ole mikään yksinkertainen asia. Nyt kun ilmasto muuttuu koko ajan, niin puustoon kohdistuu monta kertaa vuodessa kovia myrskytuulia. Tiheänä kasvaneet metsät eivät harvennusten jälkeen näitä tuulia kestä. Nyt on jo annettu varovaisia ennakkoarvioita, että metsiä pitäisi hoitaa varhaisesta vaiheesta asti harvempina, jotta ne kestäisivät tulevia rasituksia. Harvempi puusto myös järeytyy myöhemmässä kasvuvaiheessa helpommin. Isoista puista kertyy helpommin tukkimotteja, vaikka runkolukua hehtaarilla ei olisikaan niin paljon. Nyt uusimpana juttuna tulee vielä mukaan tämä tukin minimiläpimitan kasvu. Tämäkin ohjaa siihen, että puusto täytyisi olla järeää päätehakkuuvaihessa. Ratkaisevassa asemassa on tietysti metsän pohjan kasvukyky, maanomistajan täytyisi tietää paljonko pohjassa on potentiaalia, että voisi antaa ohjeet oikeasta harvennustiheydestä. Harvennusten määrää täytyy tulevaisuudessa pohtia myös siltä kantilta, mikä on niiden taloudellinen tuotto ja kestääkö pohja hakkuita. Huonolla tuurilla tulee vähän hakkuutuloja ja juuret on paskana. Metsä on samanlainen kuin pelto, että yhtään ylimääräistä siellä ei paranisi ajella. Se mitä olen seurannut näitä aktiivisia metsänomistajia, niin onhan se hienoa kun jokainen kuiviainen käydään noukkimassa pois, mutta vastaavasti metsässä liikkumisesta näyttää tulevan juuristovaurioita kovin helposti, mikä taas lisää tarvetta metsässä asioinnille.
Metsien käsittely kehittyy koko ajan ja mitään asiaa ei parane tuomita ennenkuin pidemmän aikavälin seurannan jälkeen. Hölmötkin ratkaisut voivat olla pitkällä tähtäimellä oikein. Olosuhteet muuttuu ja niiden mukana täytyy metsien käsittelynkin muuttua. Oli se sitten hyvä tai huono asia.
-
Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.
Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.
-
eikös noita työkonekantajafenttejä aikoinaan laitteu mettätöihin juuri tuon takia mutta ei taija enää olla yhtään aktiivityössä? sehän oli jo rakenteeltaan kätevämpi koneenkantajana alustana.
-
Mitkään tilastot (pitkältä ajalta ) eivät näyttäisi siltä että myrskyt olisivat lisääntyneet päinvastoin
ne ovat vähentyneet,tämä valitettavasti pakkaa unohtua ilmastohörhötys uutisoinnissa.
Jos esim. mänty harvennetaan liikaa jo ensiharvennuksessa on tuloksena lyhyt ja oksainen paksu
ns. sokeritopparunkoinen puu.Sen tyvi on hyvin kehittynyt,mutta suuri osa siitä päätyy tyvilerstikan laajuuden takia hakkeeksi se taas ei myyjään rahamassia paljon paksunna.
Seuraava tukki on vähän parempi,mutta latvatukki on jo joko liian oksainen tai kuituun menee kokonaan.
-
Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.
Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.
Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?
-
Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.
Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.
Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?
Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.
Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.
-
Mitkään tilastot (pitkältä ajalta ) eivät näyttäisi siltä että myrskyt olisivat lisääntyneet päinvastoin
Jos nämä on niitä vakuutusyhtiön tuulimittauksia. Kollegalta kuoriutui katto talosta ja vakuutusyhtiö ei suostunut korvaamaan, kun lähin ns. luotettava mittari oli 50km päässä.
-
Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.
Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.
Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?
Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.
Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.
Ok.
-
Mitkään tilastot (pitkältä ajalta ) eivät näyttäisi siltä että myrskyt olisivat lisääntyneet päinvastoin
Jos nämä on niitä vakuutusyhtiön tuulimittauksia. Kollegalta kuoriutui katto talosta ja vakuutusyhtiö ei suostunut korvaamaan, kun lähin ns. luotettava mittari oli 50km päässä.
Lumituhoja tullut kahtena edellisenä talvena todella paljon, paikallisesti. Vähän sivuun ja vielä enemmän, sitten ei mitään. Lumituhot myrskyjä pahempi uhka mielestäni, katkoo ja kaataa isoakin puustoa kun alkuun pääsee sulassa metsässä. Vitharmittanut raivurilla raivailla, ensiharvennuksessa kosteana ollutta aluetta, johon ojat tehty vasta 20 vuotta sitten. Nyt on sitten lumi tuhonnut puustoa laajasti, kun alkaneet kasvamaan. Menee kuin domino, sopivassa kasvuvaiheessa :-\
Totta tuo tiheänä kasvatetut ja harvennetut, karua jälkeä lähistöllä tällaisesakin. Hoitamaton kun tehdään kerralla kuntoon liian myöhään, kato käy perässä. Tuulella tilaa temmeltää moton tekemissä ajourissa ja latvustossa jarrua vähemmän. Lisäksi juurivauriot, puuta lakoaa kuin heinää sulan maan aikaan sattuneessa myrskyssä.
-
Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.
Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.
Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?
Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.
Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.
http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077 Tuossa ois ergonomia kohillaa traktorimotoks ;D
-
Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.
Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.
Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?
Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.
Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.
http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077 Tuossa ois ergonomia kohillaa traktorimotoks ;D
Ei kestä tommoset. Kuulemani mukaan Agrimarket pakotti keslan sopimuksensa nojalla varustelemaan jontikat tuolla tavalla valmetien sijasta. Massikoista katkesi rungot, jontikoista etukehto. Valmetin päälle tehdyt ovat olleet lujimpia.
-
Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.
Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.
Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?
Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.
Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.
http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077 Tuossa ois ergonomia kohillaa traktorimotoks ;D
Ei kestä tommoset. Kuulemani mukaan Agrimarket pakotti keslan sopimuksensa nojalla varustelemaan jontikat tuolla tavalla valmetien sijasta. Massikoista katkesi rungot, jontikoista etukehto. Valmetin päälle tehdyt ovat olleet lujimpia.
Valmetteihin rakennettu varmasti kunnon apurunko jos kerta kestää paremmin kuin rungollinen peura :D
-
Mä olen kyllä sitä mieltä että tosta A-sta tulisi parempi jos siihen oltaisi laitettu järeämpi etuakseli ja sitten istutettu liikeratanosturi keulaan. Ajomukavuus on ihan omaa luokka tohon perutteluun nähden ja taakse saa nostolaitteisiin sitten pumppuyksiköt ja 500- 1000 kiloa painoa. Ja homma pelaisi.
Ittellänihän on ko prototyyppi käytössä (jälkeenpäin tullu ilmi että näitä on tehty ihan tehdastekoisena) mutta omasta mielestä toi pieni kesla toimii varsin hyvin tossa keulalla. Tiettyjen asioiden kehitystä toki vaatisi mutta parempi nosturi on nokalla kuin takana tollasessa pienessä raktorissa... toki hieman rautaa ja järeämmän akselin vaatisi jotta eteen saisi ison nosturin.
Siis onko sulla joku hakkuupää siinä kuormaajassa? Entä miten nostelet puut kärryn kyytiin?
Ei mulla sampo ja deere tekee urakalla hakkuita eli siis ihan ostopalveliuna tai kantohintana.
Tohon 655 on istutettu 203 nosturi ja siinä roikkuu nisulan 155 e energiakoura. Pelkkiä risuja sillä kaatelen. Nyt siihen tehdään myös hydraulinen raivausterä. Sitten siirrän nosturin kärryyn jos rupeen puita ajeleen. 3-4 kk talvella toi nosturi on raktorin keulalla.
http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077 Tuossa ois ergonomia kohillaa traktorimotoks ;D
Ei kestä tommoset. Kuulemani mukaan Agrimarket pakotti keslan sopimuksensa nojalla varustelemaan jontikat tuolla tavalla valmetien sijasta. Massikoista katkesi rungot, jontikoista etukehto. Valmetin päälle tehdyt ovat olleet lujimpia.
Valmetteihin rakennettu varmasti kunnon apurunko jos kerta kestää paremmin kuin rungollinen peura :D
onhan siitä ainakin puhetta ollu jotta jonnikka ei esim kalkkikärryn edessä paripyörin kestä routamaassa ja vois kuvitella jotta samanmoista nitkutusta se antaa tuommoonen kuormainki...ei net tukkiautoilijatkaan nostele kuormaa ilman jalkoja niin miten nuo pikkuraktorit merkistä riippumatta :-\ :-\ :-\ :-\
-
Loppujenlopuksi se jontikan "runko" ei kummanen ole, jos vertaa oikeasti rungollisiin traktoreihin kuten Marshall:n runkoon. Se on kyllä saatu istutettua hankkijan konttorissa viherkelta koneita käyttävien ajatusmaailmaan se "rungon" parhaus, vaikka ei se loppuunsa kummanen kuitenkaan ole.
-
Loppujenlopuksi se jontikan "runko" ei kummanen ole, jos vertaa oikeasti rungollisiin traktoreihin kuten Marshall:n runkoon. Se on kyllä saatu istutettua hankkijan konttorissa viherkelta koneita käyttävien ajatusmaailmaan se "rungon" parhaus, vaikka ei se loppuunsa kummanen kuitenkaan ole.
Joo eihän se varmasti suurille sivuttais väännöille ja kiertoliikkeille oo suunniteltukkaa, etukuormainen kanssa varmaan parhaimmillaa
-
Juurikin tuollalailla kun tuo jontikka on tehty olisi toi a sarjalainen pitänyt rakentaa. Käytännössä olisi pelannu ihan hyvin jos insinööri olisi vähän kattonut ainevahvuuksia. Itte kun rakensin niin pelkäsin kovasti katkeamista ja siksi kylkiin tuli reilusti rautaa. Kuitenkin olennainen seikka olisi ollut toi kiertoliikeen hallinta mikä todennäköisesti paranisi tekemällä integroidun pohjapanssarin ja ehkä tuen hytin edestä konepellin yli. Kiertoliike poistuu kun etuakselin lukitsee mutta ongelma tulee varsinkin jos kiipee jonkun kannon yli niin että etuakselin pyörä nousee ilmaan. Silloin kannattaa harkita mihin suuntaan työntää nosturin. Muuten väittäisin että konseptista saisi hyvinkin toimivan.
-
Se on varmaan jo joka maatilalla oma kaivuri, kun nyt tähytään moton perään...
-
Vajaa tuottoinen metsästä tuli .
Tottakai. Aina noissa näytöstilaisuuksissa hakataan alarajalle, esitellään konetta eikä metsää.
Empähän tiedä, tuossa hämää tuo takana näkyvä ura ja mutka siinä urassa. Oikeastaan turha tuon perusteella sanoa mitään kun ei näe kokonaiskuvaa.
-
Mitkään tilastot (pitkältä ajalta ) eivät näyttäisi siltä että myrskyt olisivat lisääntyneet päinvastoin
ne ovat vähentyneet,tämä valitettavasti pakkaa unohtua ilmastohörhötys uutisoinnissa.
Jos esim. mänty harvennetaan liikaa jo ensiharvennuksessa on tuloksena lyhyt ja oksainen paksu
ns. sokeritopparunkoinen puu.Sen tyvi on hyvin kehittynyt,mutta suuri osa siitä päätyy tyvilerstikan laajuuden takia hakkeeksi se taas ei myyjään rahamassia paljon paksunna.
Seuraava tukki on vähän parempi,mutta latvatukki on jo joko liian oksainen tai kuituun menee kokonaan.
Tuo tyvekkääksi kasvaminen pätee sellaisilla maastoilla jonne ei mänty sopisi alkujaankaan. Ja kun mänty saa kasvaa riittävän kauan, niin se järeytyessään "siistiytyy". Toki räkäpuusta ei edelleenkään saa laaturunkoa pelkästään kasvattelemalla.
Minusta suurin ongelma metsissä yleisesti ottaen on harvennusrästit, eli kasvava osa, jossa on eläviä oksia, karsiutuu liian lyhyeksi. JA kun näin käy, niin se tuottaa paljon enempi kasvutappiota kuin Sassin "liian harvaksi" harvennettu metsä. Lisäksi sitten kun latvus ei pääse kasvamaan, eivät myöskään juuret kasva ja siitä seuraa myrskytuhoille altistuminen.
Sassin reseptillä pitäis metsässä käydä 10 vuoden välein. Ei siinä mitään, se on hyvä jos onnistuu, mutta laatuipuun tuottamisen kannalta olis hyödyllisempää jos se metsä harvennettais edes ne pari kertaa kierron aikana.
-
Savon sydänmailla liikkui tuommoinen etupuolisovitteinen Keslan hyrrä 6550:n Hiteckin keulalla. Kauhea viritelmä jo yksinomaan painonjakauman perusteella. Jontikka ja Fergu olisi olleet sopivimmat, vaikka taas ollaan näissä traktorihimmeleissä. Ehkä on parempi unohtaa nämä turkkilaiset ja suomalaiset ja kattella Rottnen suuntaan
-
Jotenkin ehkä ymmärtäisin kaivurimoton, koska siihen ei tarttee käsittääkseni niin paljoa lisätä, että pääsee savottaan, muuna aikana kaivuuta sitten. Mahtaako tuollainen a-sarjalainen kestää sellaista tuntimäärää, että saa maksettua koneen. Tietysti jos ajaa alustan romuksi ja siirtää nosturin sitten seuraavaan. Taka-akseli on ainakin aika kevyttä tekoa, joten on lujilla, kun sivulta puita kurotellaan jatkuvalla syötöllä. Muutenhan tuo vaikutti videolla näppärältä peliltä.
Kaivuri ei tela-alustalla sitten ole oikein mitenkään soveltuva metsään. Toi a sarjalainen menee ketjuin ihan eri malliin kun maasto käy haastavaksi. Hieman enemmän tilaa toki vaatii käännöksissä kuin runko-ohjattuna mikä tulee eteen haamu uralla. Äkkiseltään en ihan osaisi taka-akselia pelätä kovin paljoa koska ajoa on tosi vähän ja painotkaan ei ihan ihmeelliset suhteessa esim paripyöräraktoriin isolla kärryllä tai työkoneella. Samoin eteneminen on tosi hidasta joten kovia iskuja ei tule.
Kyllähän tela-alustainen kaivuri menee metsässä kuin sukkasilleen verrattuna tommoseen 16.9/34 renkaan päällä keikkuviin painoihin. Tuossa traktorimotossa pitäis olla ns. puolitelat taaksepäin ja siellä ylimääräinen akseli niin ei tarvis keulaa painottaa niin paljon ja perä pysyis pinnalla ja vois ehkä päästä jonkin ojankin ylitte.. :-X Muuten kyllä näppärän näköinen peli oli. ::)
Kyllähän tela-alustainen kaivuri menee metsässä kuin sukkasilleen verrattuna tommoseen 16.9/34 renkaan päällä keikkuviin painoihin. Tuossa traktorimotossa pitäis olla ns. puolitelat taaksepäin ja siellä ylimääräinen akseli niin ei tarvis keulaa painottaa niin paljon ja perä pysyis pinnalla ja vois ehkä päästä jonkin ojankin ylitte.. :-X Muuten kyllä näppärän näköinen peli oli. ::)
Kilometrin suosaralla juu. Ja ojista ja muista pehmeiköistä menee hyvin. Pitää sitten muistaa että jollain ne olisi ajettava poiskin...
Harkitsin aikoinaan kaivurin valjastamista harvennuskoneeksi, mutta kokeiltuani ajella yhdellä mätästykoneella täällä tyypillisessä kuusikossa ja/tai rinteessä mieli muuttui aika nopeasti :-(
Harvennuskuusikossa vähän kun käänsi niin telojen reunat veti helposti kaikki ylempänä olevat juurenniskat nilalle, ja harvennuksella tekee usein mieli kääntää jonnekin pistolle pois uralta ja välillä seikkailla haamu-uralla. Keväisellä jääkelillä menee samaan suuntaan kuin pulkka. Kivikossa ja kannokossa keikkuu aina jonnekin ja lipsahtelee minne mieli tekee :-(
Hakkuuvarustuksen puominjatkeen 'jalalla' painamalla pystynee kaivukonemaisiin 'kantapääkäännöksiin' mutta helposti silläkin sitten rusikoi jonkun puun juuret tohjoksi kun se tassu painuu maan sisään. Tuota jalkaa ei koneessa ollut - ei edes kauhaa - joten en osaa sen tuomaa apua arvioida.
Syvässä lumessa en päässyt kokeilemaan, epäilen että ei nousisi siitä mistä pyöräkone menee kunnon ketjuilla.
Nykyään taitaa rahalla saada alavaunuun keinuvan telarungon jolla tuon keikkumisen saanee hyvin vähiin. Ja ProSilvalla on näitä erikoiskoneita teloilla sitten. Uskon että ovat toimivia niissä olosuhteissa joihin ne on tarkoitettukin. Runko-ohjaus ja lyhyet telat kääntyvät ketterämmin. Ja nyt mennään jo kaukana isännänlinjasta.
http://www.prosilva.fi/prosilva_gallery/telakoneita/
-
Joskus on tullut nähtyä runko-ohjattavasta länkkärin kaivurista tehty moto, sekin on varmaan käytännössä toimivampi erilaisissa maastoissa kuin telakone. Toki tuotakin varmaan "riivaa" huono painojakauma jossa taka-akselille tulee suurin osa painosta. Kaivuri kyllä luultavasti kestää tuon rasituksen paremmin kuin traktorikalusto.
Tuohon oli vaihdettu liikeratapuomi kaivupuomin tilalle, kaivupuomi luultavasti jemmassa kesän urakoita varten.
Tela-alustaisessa koneessa toimisi varmaan jokin yksinkertainen karsiva koura, mahdollisesti sahakatkaisulla. Jotenkin sellainen karumpi puuhailu kuten energiarangan teko olis ehkä sopivinta lisähommaa tuollaiselle koneelle. Oikealla motopäällä hakkuu menee jo hieman hifistelyksi kun muissa ratkaisuissa joutuu tekemään senverran paljon kompromissejä.
-
Mun mielestäni kaivinkonehomman edellytys on hyvät maastot ja lumiset talvet, muuten suttaa liikaa. Metsäjussi nuo ongelmat jo listasi kattavasti. Muutenhan kaivinkone olisi unelmapeli hyvien hydrauliikkaominaisuuksiensa puolesta.
-
eikös noihin pyöräkoneisiin ole jo aika hyvät hydejutut tehty? kattelin tuossa aamukahvilla tuota uusinta konevisetiä jossa juttu noista 90 mettäkoneista... monet kuolaa tuollaisten perään vieläkin. on se vaan ollu aika kehittelyä aikanaan...
-
Joskus on tullut nähtyä runko-ohjattavasta länkkärin kaivurista tehty moto, sekin on varmaan käytännössä toimivampi erilaisissa maastoissa kuin telakone. Toki tuotakin varmaan "riivaa" huono painojakauma jossa taka-akselille tulee suurin osa painosta. Kaivuri kyllä luultavasti kestää tuon rasituksen paremmin kuin traktorikalusto.
Tuohon oli vaihdettu liikeratapuomi kaivupuomin tilalle, kaivupuomi luultavasti jemmassa kesän urakoita varten.
Tela-alustaisessa koneessa toimisi varmaan jokin yksinkertainen karsiva koura, mahdollisesti sahakatkaisulla. Jotenkin sellainen karumpi puuhailu kuten energiarangan teko olis ehkä sopivinta lisähommaa tuollaiselle koneelle. Oikealla motopäällä hakkuu menee jo hieman hifistelyksi kun muissa ratkaisuissa joutuu tekemään senverran paljon kompromissejä.
Nisulan uudet harvesterit ovat juuri tuollaisia modifioidun Länkkärin päälle tehtyjä. Ainakin aikaisemmin niissä oli jopa etukuormaimen runkoraudat vielä olemassa, aisat puuttuvat.
http://www.nisulaforest.com/fi/tuotteet/nisula-n5
-
http://www.nettikone.com/john-deere/6420/1475077
Siinä soiva peli ;D
http://www.kesla.fi/fi/tuotteet/tuotekategoria/tuote/harvesterinosturit/671h/#esittely
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/20-000-tuntia-moton-jaljilla/
Näin se on Valtralla tehdään rysky hommat ja muilla hifistellään ;D ;D
-
Mie hommasin energiapuukouran tulee helemikuussa. Jokohan alkas energiapuu kelevata, melkolailla ollut kauppa sille tavaralle nollissa...
-
eiköhän ala kelvata taas puu kun kuu olis tätä pariakymmentä eikä nollaa niin kuin viime vuonna...
-
No johan pomppas
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/kotalahdilla-traktorikalusto-ohitti-ajokoneen/ (http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/kotalahdilla-traktorikalusto-ohitti-ajokoneen/)
traktorikalusto ohitti ajokoneen :o
-
No johan pomppas
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/kotalahdilla-traktorikalusto-ohitti-ajokoneen/ (http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/kotalahdilla-traktorikalusto-ohitti-ajokoneen/)
traktorikalusto ohitti ajokoneen :o
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/20-000-tuntia-moton-jaljilla/ On siinä muutaman kerran saanu käännellä kuormainta keulatelineeseen.. :D
-
Jotenkin ehkä ymmärtäisin kaivurimoton, koska siihen ei tarttee käsittääkseni niin paljoa lisätä, että pääsee savottaan, muuna aikana kaivuuta sitten. Mahtaako tuollainen a-sarjalainen kestää sellaista tuntimäärää, että saa maksettua koneen. Tietysti jos ajaa alustan romuksi ja siirtää nosturin sitten seuraavaan. Taka-akseli on ainakin aika kevyttä tekoa, joten on lujilla, kun sivulta puita kurotellaan jatkuvalla syötöllä. Muutenhan tuo vaikutti videolla näppärältä peliltä.
Kaivuri ei tela-alustalla sitten ole oikein mitenkään soveltuva metsään. Toi a sarjalainen menee ketjuin ihan eri malliin kun maasto käy haastavaksi. Hieman enemmän tilaa toki vaatii käännöksissä kuin runko-ohjattuna mikä tulee eteen haamu uralla. Äkkiseltään en ihan osaisi taka-akselia pelätä kovin paljoa koska ajoa on tosi vähän ja painotkaan ei ihan ihmeelliset suhteessa esim paripyöräraktoriin isolla kärryllä tai työkoneella. Samoin eteneminen on tosi hidasta joten kovia iskuja ei tule.
Kyllähän tela-alustainen kaivuri menee metsässä kuin sukkasilleen verrattuna tommoseen 16.9/34 renkaan päällä keikkuviin painoihin. Tuossa traktorimotossa pitäis olla ns. puolitelat taaksepäin ja siellä ylimääräinen akseli niin ei tarvis keulaa painottaa niin paljon ja perä pysyis pinnalla ja vois ehkä päästä jonkin ojankin ylitte.. :-X Muuten kyllä näppärän näköinen peli oli. ::)
Kyllähän tela-alustainen kaivuri menee metsässä kuin sukkasilleen verrattuna tommoseen 16.9/34 renkaan päällä keikkuviin painoihin. Tuossa traktorimotossa pitäis olla ns. puolitelat taaksepäin ja siellä ylimääräinen akseli niin ei tarvis keulaa painottaa niin paljon ja perä pysyis pinnalla ja vois ehkä päästä jonkin ojankin ylitte.. :-X Muuten kyllä näppärän näköinen peli oli. ::)
Kilometrin suosaralla juu. Ja ojista ja muista pehmeiköistä menee hyvin. Pitää sitten muistaa että jollain ne olisi ajettava poiskin...
Harkitsin aikoinaan kaivurin valjastamista harvennuskoneeksi, mutta kokeiltuani ajella yhdellä mätästykoneella täällä tyypillisessä kuusikossa ja/tai rinteessä mieli muuttui aika nopeasti :-(
Harvennuskuusikossa vähän kun käänsi niin telojen reunat veti helposti kaikki ylempänä olevat juurenniskat nilalle, ja harvennuksella tekee usein mieli kääntää jonnekin pistolle pois uralta ja välillä seikkailla haamu-uralla. Keväisellä jääkelillä menee samaan suuntaan kuin pulkka. Kivikossa ja kannokossa keikkuu aina jonnekin ja lipsahtelee minne mieli tekee :-(
Hakkuuvarustuksen puominjatkeen 'jalalla' painamalla pystynee kaivukonemaisiin 'kantapääkäännöksiin' mutta helposti silläkin sitten rusikoi jonkun puun juuret tohjoksi kun se tassu painuu maan sisään. Tuota jalkaa ei koneessa ollut - ei edes kauhaa - joten en osaa sen tuomaa apua arvioida.
Syvässä lumessa en päässyt kokeilemaan, epäilen että ei nousisi siitä mistä pyöräkone menee kunnon ketjuilla.
Nykyään taitaa rahalla saada alavaunuun keinuvan telarungon jolla tuon keikkumisen saanee hyvin vähiin. Ja ProSilvalla on näitä erikoiskoneita teloilla sitten. Uskon että ovat toimivia niissä olosuhteissa joihin ne on tarkoitettukin. Runko-ohjaus ja lyhyet telat kääntyvät ketterämmin. Ja nyt mennään jo kaukana isännänlinjasta.
http://www.prosilva.fi/prosilva_gallery/telakoneita/
Saattaa pitää kertomukset telakaivurista paikkaansa, täällä tosin ei juuri kuusta kasva eikä rinteitä ole ensinkään. Ajo onnistuu ihan traktorikalustollakin kun hakkuukone on kulkenu jälkiä jättämättä ja ne urat on annettu jäätyä pari päivää. Joskus tietysti voi keli yllättää.. :-X
-
No johan pomppas
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/kotalahdilla-traktorikalusto-ohitti-ajokoneen/ (http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/kotalahdilla-traktorikalusto-ohitti-ajokoneen/)
traktorikalusto ohitti ajokoneen :o
siistissä kunnossa on valtu pysyny :) :) :) :)
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/20-000-tuntia-moton-jaljilla/ On siinä muutaman kerran saanu käännellä kuormainta keulatelineeseen.. :D
-
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/20-000-tuntia-moton-jaljilla/ On siinä muutaman kerran saanu käännellä kuormainta keulatelineeseen.. :D
Löytyykö taksaluettelosta rasti tähänkin lisään? Sentinkin jos olis asettelulta saanu... ;D
-
Jotenkin tuntuu oudolta järkätä raktori ammattimaiseen ajoon. Itte ainakin asentaisin paljon mielummin moton vermeet tai sitten yhdistelmä eli eka hakkuu ja sitten ajo.
Ei toi raktori nyt muuten huono ajoon ole mutta hytti on pieni ja sitten on aika paljon enemmän liikuvia osia kuin 6 pyöräisessä ajokoneessa.
-
Teidän videoita katselin ja sitten eksyin taas ties minne. Harvoin tuoreempia massikoita metsähömmissa näkee, mut nyt näkee https://www.youtube.com/watch?v=wgN8J3C95qg&feature=youtu.be (https://www.youtube.com/watch?v=wgN8J3C95qg&feature=youtu.be)
-
No johan pomppas
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/kotalahdilla-traktorikalusto-ohitti-ajokoneen/ (http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/kotalahdilla-traktorikalusto-ohitti-ajokoneen/)
traktorikalusto ohitti ajokoneen :o
http://www.kesla.fi/fi/referenssit/traktorin-metsavarusteet/referenssi/article/news/20-000-tuntia-moton-jaljilla/ On siinä muutaman kerran saanu käännellä kuormainta keulatelineeseen.. :D
Ei tarpeeksi ;D
http://www.taloussanomat.fi/yritykset/protestit/protesti-363112?n=8
-
Hauskoja LELUJA kyllä nämä traktorimotot ::) Motossa pitää olla mielestäni kyllä aina liikeratanosturi ja nosturinmukana pyörivä kajuutta. Siis jos sillä jotain meinaa harvennella. Kaivinkoneen motouttamisesta senverran että neet tahtoo olla hieman verkkaisia motoiluun. Monasti niitä viritelläänkin pikkuisen moottoristaan ja hydrauliikastaan että saavutettaisiin edes välttävä työskentely tahti. Pehmeellä neet on kyllä aika lyömättömiä laitteita. Aivan sikahintaisia nämä motovarustukset traktoreihin. Mutta kyllä kiertäisin eräältä ko hintaryhmän mototkin niistävasta kalliita tahtootulla.
-
Hauskoja LELUJA kyllä nämä traktorimotot ::) Motossa pitää olla mielestäni kyllä aina liikeratanosturi ja nosturinmukana pyörivä kajuutta. Siis jos sillä jotain meinaa harvennella. Kaivinkoneen motouttamisesta senverran että neet tahtoo olla hieman verkkaisia motoiluun. Monasti niitä viritelläänkin pikkuisen moottoristaan ja hydrauliikastaan että saavutettaisiin edes välttävä työskentely tahti. Pehmeellä neet on kyllä aika lyömättömiä laitteita. Aivan sikahintaisia nämä motovarustukset traktoreihin. Mutta kyllä kiertäisin eräältä ko hintaryhmän mototkin niistävasta kalliita tahtootulla.
juuri ehkä tämän takia moni havittelee sitä vähän edukkaampaa keksintöä josko harvennusjäljen saisi edes sinnepäin ekoissa harvennuksissa. Isännät rupee vaan olemaan aika kyllästyneitä näiden jontikoiden, ponssen ja komatsun harvennusjälkeen jotka ollaan tekevinään 13 metrin puomeineen. Paperilla jälki on hyvä mutta metsässä ei niinkään.
Ajourat valtavat ja reunuspuusto harvaa ja keskellä sitten tiheähkö pusikko.
sitten asia mikä eri liity mihinkään mutta en vaan voi käsittää että harvennuksen energiakeppiä kannattaa työntää koneen läpi mikä pystyy tekemään täyttä tukkileimikkoa. Se kun on kuitenkin ekan harvennuksen olennainen osa.
ps. Jonkunlainen ero taloudessa ja käyttökuluissa on myös 110 tuhannen raktorimotossa ja 500 tuhannen ponsse skorppionissa.
-
Hauskoja LELUJA kyllä nämä traktorimotot ::) Motossa pitää olla mielestäni kyllä aina liikeratanosturi ja nosturinmukana pyörivä kajuutta. Siis jos sillä jotain meinaa harvennella. Kaivinkoneen motouttamisesta senverran että neet tahtoo olla hieman verkkaisia motoiluun. Monasti niitä viritelläänkin pikkuisen moottoristaan ja hydrauliikastaan että saavutettaisiin edes välttävä työskentely tahti. Pehmeellä neet on kyllä aika lyömättömiä laitteita. Aivan sikahintaisia nämä motovarustukset traktoreihin. Mutta kyllä kiertäisin eräältä ko hintaryhmän mototkin niistävasta kalliita tahtootulla.
juuri ehkä tämän takia moni havittelee sitä vähän edukkaampaa keksintöä josko harvennusjäljen saisi edes sinnepäin ekoissa harvennuksissa. Isännät rupee vaan olemaan aika kyllästyneitä näiden jontikoiden, ponssen ja komatsun harvennusjälkeen jotka ollaan tekevinään 13 metrin puomeineen. Paperilla jälki on hyvä mutta metsässä ei niinkään.
Ajourat valtavat ja reunuspuusto harvaa ja keskellä sitten tiheähkö pusikko.
sitten asia mikä eri liity mihinkään mutta en vaan voi käsittää että harvennuksen energiakeppiä kannattaa työntää koneen läpi mikä pystyy tekemään täyttä tukkileimikkoa. Se kun on kuitenkin ekan harvennuksen olennainen osa.
ps. Jonkunlainen ero taloudessa ja käyttökuluissa on myös 110 tuhannen raktorimotossa ja 500 tuhannen ponsse skorppionissa.
Älä meinaatko että on käyttökuluissa ja sidotussa pääomassa jne eroa ;D
Joo ajattelin lähinnä jotain 901 nelipyöräsenä niihin harvennuksiin siis jotain semmosta musta punaista vanhaa. Semmonen sitte peruskunnostaen läpi mutta sittese eienään olekkaan mitenkään edullinen laitos mutta näppärä ja riittävän tehokas ko hommaan.
Mutta edelleen kannattaako se oman moton hankinta olisitte mikä tahansa pulistin. Vastaus on kyllä minun mielestäni että EI kannata. Tietysti jos sitä lääniä on tarpeeks ni sitte asia voiolla toinen. Mutta tämmösellä köyhällä jolla on noin 70ha mettää ei oikein mitään järjellistä perustetta. Nekinon vielä pääasiassa vanhoja metsiä jotka on päätehakkuu iässä oleet jo pitkään. Niin pystykaupalla niistä saa enempi kuin hankintana. Tosin nykyisellä pelle puunhinnalla ei kalikkaakaan lähde meiltä! Viimeksi kun olen päätehakkuuta myyny niin jälkitilin kanssa 85e/motti ja verokin pienempi. Niin ei oikein kiinnosta nykyhinnalla teen sitte ennen hakkeeks.