Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: markoantero - 21.12.15 - klo:20:23
-
Minkäslaisia kokemuksia on kertynyt alipaine kuivaamoista? Kuivurin hankinta tulee piakkoin ajankohtaiseksi,hiukan täs alkanu kattelemaan ja pohtimaan koneistoa. Antin vaunu vois olla yks vaihtoehto,toimii alipaine tekniikalla. Ilmeisesti nopeammin kuivuu mutta mitä huonoja puolia löytyy perinteiseen kuivuriin verrattuna? Nii ja kokoluokassa noin 300hehtosta olen ajatellu.
-
Mieti tarkkaan filosofia kuivaukseen. Jääkö puimuri alimittaiseksi vai eikö kuivuri ehdi kuivaamaan.
Esikuivaus tai pääkuivaus ihan jollain muulla kuin öljyllä.
Puskurivarastojen käyttö tuoreelle viljalle. Säilyy paremmin kuin kärryissä. Samoin jäähdytys onnistuu kuivurin huutaessa kokoajan kutosella.
-
Turvallisuuden takia kyllä itse suosisin vanhaa tekniikkaa, joku muu voi toki olla eri mieltä. Joskus aikoinaan Jaakollakin oli noita kuivureita, mutta jos pannuun sattuupi se reikä pamahtamaan, niin missähän se liekki silloin mahtaa palaa. ;D
-
Hamassa nuoruudessa olin kylän kartanon kuivuria hoitamassa, oli Suomen puhallintehtaan tekemä. kahdella kaapilla.
Imevä lietso oli kaappien jälkeen, kaappien välissä oli kuumavesipatteri josta otti lämmön, ilma kiersi niin että jäähdytyksessä kylmä ilma ensteks jäähdytti sitä toista kaappia , sitten sen radiaattorin läpi ja sen märän satsin läpi ja ulos..
Kun se eka satsi oli jäähtynyt sai sen laskettua pois, ja uusi tilalle ja sen märän satsin kuivettua luukut toisinpäin ilmanohjaukseen,,
Jos olisi nuorempi niin rakentelis sellasen systeemin, ei tarvis jäähdytysilmaa puhaltaa harakoille . ja puulämmitteisenä ei tarvitsisi ajaa lämpöjä kattilastakaan alas jäähdytyksen ajaksi..
Oli kyllä nopeaa kuivausta. tosin siinä ei ollut sitä kylmää "tasaantumisosaa" kovin paljoa..
-
Täällä kans n.300hl vaunukuivurin hankinta on ajankohtaista.
Tuossa kokoluokassa antti taitaa olla ainoa jolta saa alipaine vaunun. Arskalla ainakin pienin alipaine malli muistaakseni 500hl tai suurempi.
Käsittääkseni tuo alipaine pannu toimii tehokkaasti silloin kun kuivauslämpö 100 astetta. Jos kuivataan 80 asteella tai pienemmällä niin silloin ylipainepannu toimisi tehokkaammin. Herneellä, öljykasveilla ja siemenviljalla 100 asteen lämpöjä ei ainakkaan tarvita.
Oman kuivuri hankinnan ratkaisee muut seikat kuin tuo pannun toimintatapa. Arska tuntuis tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta omalle tillale. Plussaa mm. vapaa pudotus syöttölaitteelta elevaattorille ilman pohjakuljetinta sekä vakiona suht korkea elevaattori.
-
Juu ei tuo alipaine itelläkään mikään ainut vaihtoehto ole. Arskaa olen kans kattellu,herättää vaan mielenkiintoa jos toi alipaine on tosissaan huomattavasti nopeampi/tehokkaampi. Mepun punasesta vaunusta on kokemuksia ja on iha helkkarin hidasta kuivaamista. Uudet mallit voi toki olla tehokkaampia mut tällä hetkellä ei mepuun investointi kyl oo ajatuksena. Vuokra kuivurissa on jaakon ikivanha koneisto ja on pirusti nopeampi kuivaamaan. Mites toimivia muuten kaatosuppilot joissa on puhaltimet,voi käyttää pienenä puskuri varastona? Vai olisko se vaan parempi perinteinen suppilo ja pitää käryllä puskuria? ::)
-
Juu ei tuo alipaine itelläkään mikään ainut vaihtoehto ole. Arskaa olen kans kattellu,herättää vaan mielenkiintoa jos toi alipaine on tosissaan huomattavasti nopeampi/tehokkaampi. Mepun punasesta vaunusta on kokemuksia ja on iha helkkarin hidasta kuivaamista. Uudet mallit voi toki olla tehokkaampia mut tällä hetkellä ei mepuun investointi kyl oo ajatuksena. Vuokra kuivurissa on jaakon ikivanha koneisto ja on pirusti nopeampi kuivaamaan. Mites toimivia muuten kaatosuppilot joissa on puhaltimet,voi käyttää pienenä puskuri varastona? Vai olisko se vaan parempi perinteinen suppilo ja pitää käryllä puskuria? ::)
Mikä siitä kuivaamisesta tekee hitaan? Mikä on tehokasta kuivaamista, x% tunnissa kosteutta pois vai kokonaisaika erästä erään?
-
Minkäslaisia kokemuksia on kertynyt alipaine kuivaamoista? Kuivurin hankinta tulee piakkoin ajankohtaiseksi,hiukan täs alkanu kattelemaan ja pohtimaan koneistoa. Antin vaunu vois olla yks vaihtoehto,toimii alipaine tekniikalla. Ilmeisesti nopeammin kuivuu mutta mitä huonoja puolia löytyy perinteiseen kuivuriin verrattuna? Nii ja kokoluokassa noin 300hehtosta olen ajatellu.
Semmosta vaunukuivuria ei pitkällä tikullakaan mutta mobile kyllä . Voi olla et puhutaan samasta kuivurista mutta varmistin .
-
Alipaine ja Antti-kuivuri.Suosittelen yhden syksyn ja 40 erän kokemuksella.
-
Alipaine ja Antti-kuivuri.Suosittelen yhden syksyn ja 40 erän kokemuksella.
Voin samaa suositella 14 syksyn ja jotain luokkaa 1000 satsin kokemuksella.
-
Uunia Antti ei saa kestämään, nyt menee kokonaan uusiksi ensimmäisenä syksynä vain hitsailtiin että saatiin kuivattua loppuun 3 syksyä kuivattu. Siinä täytyy olla jokin suunnittelu vika.
-
Uunia Antti ei saa kestämään, nyt menee kokonaan uusiksi ensimmäisenä syksynä vain hitsailtiin että saatiin kuivattua loppuun 3 syksyä kuivattu. Siinä täytyy olla jokin suunnittelu vika.
Alipaine uuniako ?
-
Kyllä ne ei kestä sulavat.
-
Kyllä ne ei kestä sulavat.
Jos ne on ohentanut materiaalia . Kantsii kertoo tehtaalle .
-
Ne suunnittelee ne uudestaan, sitten vasta toimitetaan uudet uunit.
-
Tuo Antti-uunien heikko kestävyys on minulle kyllä uusi tieto. Käytössä pari Anttia, vanhemmassa tunteja yli 9000, uuni alkuperäisessä kuosissa. Tarkoitus ennen ensi kautta tarkastaa kunto. Uudemmalla 500 kW alipaineuunilla kuivattu 6 syksyä ongelmitta, tunteja n. 2000. Väärin säädetty poltin ja huono suutin kyllä saattavat pilata hyvänkin uunin.
-
Tuli tehtaalta kirje. Pari vuotta vanha viissatanen alipaineuuni mulla. Remppaa tulevat kuulemma tekemään ennen ensi syksyä.
Aika kevyt tekelehän tuo on verrattuna esim. ruotsalaisiin.
-
Uunia Antti ei saa kestämään, nyt menee kokonaan uusiksi ensimmäisenä syksynä vain hitsailtiin että saatiin kuivattua loppuun 3 syksyä kuivattu. Siinä täytyy olla jokin suunnittelu vika.
Tehtaalla oli syksyllä kirjoitettu kirje ja lähetetty mulle. "400 ja 500 kW uuneissa on havaittu vikaa. Viat tullaan korjaamaan tehtaan toimesta lähitulevaisuudessa"
Uuni on ollut nyt kaksi syksyä käytössä ja itse ei olla vikaa havaittu, mutta hyvä että tulevat laittamaan kuntoon.
Ja itse asiassa alipaine Antti on toiminut ihan hyvin. Perusoletus on toki ollut että toimii ihan hyvin.
-
Ei oo meidänkään uunille tehty mitään. Taitaa siis olla uudempien ongelma. Ens syksyksi tulee antin 800kw alipaine biouuni. Saa nähdä kuinka se rokkaa...
-
Kuimpal prosentteja haihtuu tunnissa alipainekoneistolla? Kysymys tarkoittaa noin tietoa,tietysti kuivaus aikaan vaikuttaa monikin asia.
-
Ei oo meidänkään uunille tehty mitään. Taitaa siis olla uudempien ongelma. Ens syksyksi tulee antin 800kw alipaine biouuni. Saa nähdä kuinka se rokkaa...
Mitäs tuollanen biouuni kustantaa?
-
Uunia Antti ei saa kestämään, nyt menee kokonaan uusiksi ensimmäisenä syksynä vain hitsailtiin että saatiin kuivattua loppuun 3 syksyä kuivattu. Siinä täytyy olla jokin suunnittelu vika.
Tehtaalla oli syksyllä kirjoitettu kirje ja lähetetty mulle. "400 ja 500 kW uuneissa on havaittu vikaa. Viat tullaan korjaamaan tehtaan toimesta lähitulevaisuudessa"
Uuni on ollut nyt kaksi syksyä käytössä ja itse ei olla vikaa havaittu, mutta hyvä että tulevat laittamaan kuntoon.
Ja itse asiassa alipaine Antti on toiminut ihan hyvin. Perusoletus on toki ollut että toimii ihan hyvin.
Taisin jo aiemmin täällä mainita että tiedän 2 kpl 400 kW alipaineuuneja jotka kypsyivät ensimmäisenä syksynä - eli menneenä syksynä.
Oma arvaukseni on että ilma ei kulje imettynä yhtä tasapuolisia reittejä siellä uunin sopukoissa kuin paineella puhallettuna, ja uunihan on samanlainen, alipaineversiosta on vaan jätetty puhallin pois. Eli joku paikka saattaa käydä liian kuumana. Vähän hurjalta se näyttikin kun räjähdysluukun torvea myöten hehkuu melkoisen helakanpunaisena koko sisus ja epäilin jo silloin että tuota menoa ei voi kestää montaa vuotta, olkoon miten hyvää ainetta tahansa.
-
Samaan tulokseen olen minäkin tullut, siellä tulee pistekuormia. Kuivaajaan menevät viljat ei voi olla kosteita, että saa heti tasaisen kierron.
-
Kuivaajaan menevät viljat ei voi olla kosteita, että saa heti tasaisen kierron.
Miten tämä vaikuttaa uunin kestämiseen??? ???
-
Imulla ilmaa ei mene märkänä riittävän nopeasti ja tasaisesti viljamassan lävitse, paineella se on eri juttu ja lämpötilat pienemmät. Imulla menee mistä helpommin pääsee.
-
Niinhän tuo tuli kirje,että tulevat laittamaan uuniin jotain.Näyttää tuo takuu toimivan.
-
Ei oo meidänkään uunille tehty mitään. Taitaa siis olla uudempien ongelma. Ens syksyksi tulee antin 800kw alipaine biouuni. Saa nähdä kuinka se rokkaa...
Mitäs tuollanen biouuni kustantaa?
Ei se montaa tonnia vastaavaa öljyuunia kalliimpi ollut. Polttolaitteet toki maksaa sen 20k€ enemmän kuin poltin+öljysäiliö.
-
Ei oo meidänkään uunille tehty mitään. Taitaa siis olla uudempien ongelma. Ens syksyksi tulee antin 800kw alipaine biouuni. Saa nähdä kuinka se rokkaa...
Mitäs tuollanen biouuni kustantaa?
Ei se montaa tonnia vastaavaa öljyuunia kalliimpi ollut. Polttolaitteet toki maksaa sen 20k€ enemmän kuin poltin+öljysäiliö.
80 000-90 000€ Sisältäen hakevermeet?
-
Ei oo meidänkään uunille tehty mitään. Taitaa siis olla uudempien ongelma. Ens syksyksi tulee antin 800kw alipaine biouuni. Saa nähdä kuinka se rokkaa...
Mitäs tuollanen biouuni kustantaa?
Ei se montaa tonnia vastaavaa öljyuunia kalliimpi ollut. Polttolaitteet toki maksaa sen 20k€ enemmän kuin poltin+öljysäiliö.
80 000-90 000€ Sisältäen hakevermeet?
Jos tuon maksais niin tulis öljyuuni. Uuni ja hakevermeet n. 55t€+alv-avustus. Siihen sitten sähkötyöt ja koppi uunille lisäksi. 22m3 valmiilla hakesäiliöllä.
-
Tuntuu jostain syystä edulliselta. ???
-
Muistan sellaisen Antin bio-uuni mainoksen missä oli jokin tuon suuntainen hinta, muistanko väärin?
-
Muistan sellaisen Antin bio-uuni mainoksen missä oli jokin tuon suuntainen hinta, muistanko väärin?
Olisko se niitten valmis kontti ollu tuon hintainen? Tästä mun omasta ei tuu mitään 10m korkeilla kiviseinillä ja 3000m3 varastolla varustettua kirkkoa, vaan mahdollisimman edullinen ja toimiva hakelämmitys kuivaajalle.
-
Paljonko tehdastoimitusten hinta 0 verolla ?????????
-
30 vuoden kokemuksella alipainekuivureista, pitikö sitä mennä jäkättämään tehtaan edustajille -85 luvun puolivälissä alipaineisen eduista, olis vaikka patentoinut idean. Ei meillä tosin täysin alipaineinen, pientä painetta ilmastointipotkurilla uuniin, mutta kennossa alipaine. Kostea ilma menee täysin poistoputkesta ulos, ylipaineinen työntää kosteutta myös yläsäiliöön ja kylmiin kennoihin päin joka sitten tiivistyy, ja kuivataan taas uudelleen. Eikä tarvitse puhdistaa, kun syöttölaitteet, yläsäiliöt ja elevaattori pysyy täysin puhtaana luonnostaan,kun se kostea pölyinen ilma meni sinne poistoryöriin. Lämpövuodot myös eliminoituu. Kansakoulussa jo opetettiin että vesi höyrystyy pienemmällä lämmöllä alipaineessa. Niin ja esipuhdistin kennon kannesta elevaattoriin, vetää pölyt ulos myös tyjennetäessä, myös varastosiilosta. Enpä kelpuuttaisi ylipaineelista, toistan,en.
-
Biouunit kannattaa ostaa Alfa Flamelta
-
30 vuoden kokemuksella alipainekuivureista, pitikö sitä mennä jäkättämään tehtaan edustajille -85 luvun puolivälissä alipaineisen eduista, olis vaikka patentoinut idean. Ei meillä tosin täysin alipaineinen, pientä painetta ilmastointipotkurilla uuniin, mutta kennossa alipaine. Kostea ilma menee täysin poistoputkesta ulos, ylipaineinen työntää kosteutta myös yläsäiliöön ja kylmiin kennoihin päin joka sitten tiivistyy, ja kuivataan taas uudelleen. Eikä tarvitse puhdistaa, kun syöttölaitteet, yläsäiliöt ja elevaattori pysyy täysin puhtaana luonnostaan,kun se kostea pölyinen ilma meni sinne poistoryöriin. Lämpövuodot myös eliminoituu. Kansakoulussa jo opetettiin että vesi höyrystyy pienemmällä lämmöllä alipaineessa. Niin ja esipuhdistin kennon kannesta elevaattoriin, vetää pölyt ulos myös tyjennetäessä, myös varastosiilosta. Enpä kelpuuttaisi ylipaineelista, toistan,en.
Täyttä faktaa toi, mut patenttia ei varmaan olis tullut, jo 30-luvulla oli Euroopassa käytössä kuivureita mitkä toimivat vain alipaineella, ilman mitään lämmönlähdettä, ja kuten edellä kerroin, 60-luvun alussa hoitelin sitä Suomen puhallintehtaan systeemiä jossa ilma kiersi 2 kaapin läpi, kuumavesiradiaattori välissä ja luukkujen kanssa ohjattiin ilma kulkemaan niin että saatiin kuivan kaapin jäähdytyslämpökin käytettyä hyväksi eikä puhallettu sitä harakoille.
Molemmat kaapit olivat siis alipainesena, luukkujen käännöllä muutettiin vain sen imun suuntaa kumpaako kaappia kuivattiin tai jäähdytettiin..
-
30 vuoden kokemuksella alipainekuivureista, pitikö sitä mennä jäkättämään tehtaan edustajille -85 luvun puolivälissä alipaineisen eduista, olis vaikka patentoinut idean. Ei meillä tosin täysin alipaineinen, pientä painetta ilmastointipotkurilla uuniin, mutta kennossa alipaine. Kostea ilma menee täysin poistoputkesta ulos, ylipaineinen työntää kosteutta myös yläsäiliöön ja kylmiin kennoihin päin joka sitten tiivistyy, ja kuivataan taas uudelleen. Eikä tarvitse puhdistaa, kun syöttölaitteet, yläsäiliöt ja elevaattori pysyy täysin puhtaana luonnostaan,kun se kostea pölyinen ilma meni sinne poistoryöriin. Lämpövuodot myös eliminoituu. Kansakoulussa jo opetettiin että vesi höyrystyy pienemmällä lämmöllä alipaineessa. Niin ja esipuhdistin kennon kannesta elevaattoriin, vetää pölyt ulos myös tyjennetäessä, myös varastosiilosta. Enpä kelpuuttaisi ylipaineelista, toistan,en.
;D joo, pitää paikkansa, paljonko saat alipainetta siihen peltiheikkiisi? Esiputsari kannessa vie myös kosteutta pihalle, ei silti varmaan tekisin alipaineisen kuivurin jos olisi ajankohtainen.
-
30 vuoden kokemuksella alipainekuivureista, pitikö sitä mennä jäkättämään tehtaan edustajille -85 luvun puolivälissä alipaineisen eduista, olis vaikka patentoinut idean. Ei meillä tosin täysin alipaineinen, pientä painetta ilmastointipotkurilla uuniin, mutta kennossa alipaine. Kostea ilma menee täysin poistoputkesta ulos, ylipaineinen työntää kosteutta myös yläsäiliöön ja kylmiin kennoihin päin joka sitten tiivistyy, ja kuivataan taas uudelleen. Eikä tarvitse puhdistaa, kun syöttölaitteet, yläsäiliöt ja elevaattori pysyy täysin puhtaana luonnostaan,kun se kostea pölyinen ilma meni sinne poistoryöriin. Lämpövuodot myös eliminoituu. Kansakoulussa jo opetettiin että vesi höyrystyy pienemmällä lämmöllä alipaineessa. Niin ja esipuhdistin kennon kannesta elevaattoriin, vetää pölyt ulos myös tyjennetäessä, myös varastosiilosta. Enpä kelpuuttaisi ylipaineelista, toistan,en.
;D joo, pitää paikkansa, paljonko saat alipainetta siihen peltiheikkiisi? Esiputsari kannessa vie myös kosteutta pihalle, ei silti varmaan tekisin alipaineisen kuivurin jos olisi ajankohtainen.
Mulla kun Mepu, jossa ylipainenpannu mutta kanavaimurit imee ilmaa kuivurista. Nuo kanavaimurit voi ottaa pois päältä, ja silloin normaali ylipainekuivuri. Ero on merkittävä, syksyllä oli imurit vahingossa pois päältä ja ihmettelin miksi elevaattorin alayhteestä pyrkii pölyä ulos, vaikka elevaattorin yläimuri oli päällä ja imu täysillä. Imurit poistokanaviin päälle, ja jo loppui kostean nahkean pölyn kertyminen elevaattorin alapäähän. Otin näytettä elevaatorin alapäästä ja muoviselle näytepurkille tuli exodus, kun imu nielaisi sen "turvalliselta" etäisyydeltä :)
Vanha kuivuri ilman imureita, ja onhan siinä iso ero, pölyn kertymisessä kuivurille. Kuivauksen tehokkuudesta tai alipaineen vaikutuksesta hankalaa sanoa mitään lukuja, kun olosuhteet vaihtelee mutta eiköhän alipaine jotain hyötyä tuo. Prosentteja ainakin lähtee ihan mukavasti, kun kuivurin vaaka näyttää reaaliaikaisen painon erälle.
-
En ole perehtynyt näihin nykyisiin alipainejuttuihin, mutta sehän täytyy olla ainakin uuni pomminvarma ettei ala halkeilemaan, voipi muuten imaista liekit viljaan,
Mutta alipaineella ilman muuta kuivuu nopeimmin,
Naapurikunnassa oli vielä parikymmentä vuotta sitten seuralla lakanneen meijerin vieressä kuivuri jossa oli lämmönlähteenä meijerin höyrykattilan onka radiaattorissa..
Tuo kahden rinnakkaisen kaapin systeemi olisi siinä mielessä edullinen kun se jäähdytysilmakin esilämmittäisi sen kuivausilman ennen sitä radiaattoriakin.
Sit vielä, ei tartte ajaa sitä kattilaa tai millä sen veden nyt lämmittääkin, alas jäähdytyksen ajaks..
-
No entäs nämä maakaasuvehkeet.Eihän se ole kosan grilliä kummempi ja menee heittämällä vanhaan kuivuriiin.Gasum tuo putken kuivurin nurkalle tai hommaa kosan pöntön.Paloturvallisuudesta en oikein tiedä kun avoliekkiä poltetaan tuloilmapäädyssä.
-
Kuimpal prosentteja haihtuu tunnissa alipainekoneistolla? Kysymys tarkoittaa noin tietoa,tietysti kuivaus aikaan vaikuttaa monikin asia.
Samalla lämpötilalla ja samalla ilmamäärällä alipainekuivuri haihduttaa enemmän kuin ylipainekuivuri varsinkin silloin, kun vilja on yli 20 % kosteudessa. Otin kopion wikipediasta jossa selitetään kiehumispiste:
Kiehumispiste on lämpötila, jossa liuoksen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nestettä ympäröivän ympäristön paine. Neste alkaa kiehua, kun paineet ovat yhtä suuret. Kiehuminen eroaa haihtumisesta siten, että kiehumisessa höyryä muodostuu myös nesteen sisällä eikä vain pinnalla. Veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Nesteen normaali kiehumispiste on lämpötila, jossa höyrynpaine on 101 325 Pa.
Veden kiehumispiste alenee, kun ulkoinen paine pienenee (vakuumitislaus) ja vastaavasti nousee, kun ulkoinen paine kasvaa (painekattila). Esimerkiksi 900 mbar:n ilmanpaineessa kiehumispiste on 96,7 °C ja 1 040 mbar:n paineessa 100,7 °C.
Käytännössä ero näkyy siinä, että ylipainekuivatuksessa vilja lämmitetään ensin ilmalla, jonka jälkeen vilja alkaa kuivua. Alipainekuivurissa vilja pysyy aluksi viileänä ja alkaa lämmetä vasta, kun se on jo varastointikuivaa. Siemenviljaa kuivattaessa voikin alipainekuivatuksessa käyttää korkeampaa kuivausilman lämpötilaa (kunhan kiertonopeus on riittävä).
Jäähdytysaikakin voi olla lyhyempi, kun itse viljan lämpötila ei ole korkea.
-
Niin, eiks jossain riittävän korkealla vuoristossakin jää perunat raaoiksi kun vesi kiehuu jo melkein 80 asteessa.
-
Kuimpal prosentteja haihtuu tunnissa alipainekoneistolla? Kysymys tarkoittaa noin tietoa,tietysti kuivaus aikaan vaikuttaa monikin asia.
Samalla lämpötilalla ja samalla ilmamäärällä alipainekuivuri haihduttaa enemmän kuin ylipainekuivuri varsinkin silloin, kun vilja on yli 20 % kosteudessa. Otin kopion wikipediasta jossa selitetään kiehumispiste:
Kiehumispiste on lämpötila, jossa liuoksen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nestettä ympäröivän ympäristön paine. Neste alkaa kiehua, kun paineet ovat yhtä suuret. Kiehuminen eroaa haihtumisesta siten, että kiehumisessa höyryä muodostuu myös nesteen sisällä eikä vain pinnalla. Veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Nesteen normaali kiehumispiste on lämpötila, jossa höyrynpaine on 101 325 Pa.
Veden kiehumispiste alenee, kun ulkoinen paine pienenee (vakuumitislaus) ja vastaavasti nousee, kun ulkoinen paine kasvaa (painekattila). Esimerkiksi 900 mbar:n ilmanpaineessa kiehumispiste on 96,7 °C ja 1 040 mbar:n paineessa 100,7 °C.
Käytännössä ero näkyy siinä, että ylipainekuivatuksessa vilja lämmitetään ensin ilmalla, jonka jälkeen vilja alkaa kuivua. Alipainekuivurissa vilja pysyy aluksi viileänä ja alkaa lämmetä vasta, kun se on jo varastointikuivaa. Siemenviljaa kuivattaessa voikin alipainekuivatuksessa käyttää korkeampaa kuivausilman lämpötilaa (kunhan kiertonopeus on riittävä).
Jäähdytysaikakin voi olla lyhyempi, kun itse viljan lämpötila ei ole korkea.
Eihän sitä tartte jäähdyttää ollenkaan?
-
Kuimpal prosentteja haihtuu tunnissa alipainekoneistolla? Kysymys tarkoittaa noin tietoa,tietysti kuivaus aikaan vaikuttaa monikin asia.
Samalla lämpötilalla ja samalla ilmamäärällä alipainekuivuri haihduttaa enemmän kuin ylipainekuivuri varsinkin silloin, kun vilja on yli 20 % kosteudessa. Otin kopion wikipediasta jossa selitetään kiehumispiste:
Kiehumispiste on lämpötila, jossa liuoksen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nestettä ympäröivän ympäristön paine. Neste alkaa kiehua, kun paineet ovat yhtä suuret. Kiehuminen eroaa haihtumisesta siten, että kiehumisessa höyryä muodostuu myös nesteen sisällä eikä vain pinnalla. Veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Nesteen normaali kiehumispiste on lämpötila, jossa höyrynpaine on 101 325 Pa.
Veden kiehumispiste alenee, kun ulkoinen paine pienenee (vakuumitislaus) ja vastaavasti nousee, kun ulkoinen paine kasvaa (painekattila). Esimerkiksi 900 mbar:n ilmanpaineessa kiehumispiste on 96,7 °C ja 1 040 mbar:n paineessa 100,7 °C.
Käytännössä ero näkyy siinä, että ylipainekuivatuksessa vilja lämmitetään ensin ilmalla, jonka jälkeen vilja alkaa kuivua. Alipainekuivurissa vilja pysyy aluksi viileänä ja alkaa lämmetä vasta, kun se on jo varastointikuivaa. Siemenviljaa kuivattaessa voikin alipainekuivatuksessa käyttää korkeampaa kuivausilman lämpötilaa (kunhan kiertonopeus on riittävä).
Jäähdytysaikakin voi olla lyhyempi, kun itse viljan lämpötila ei ole korkea.
Eihän sitä tartte jäähdyttää ollenkaan?
Teillä on kyllä erinomaisenhienoja alipaineisia laitteita. Liekö joku älykuivaus, energia kohdistuu vain sinne missä sitä tarvitaan.
-
Kuimpal prosentteja haihtuu tunnissa alipainekoneistolla? Kysymys tarkoittaa noin tietoa,tietysti kuivaus aikaan vaikuttaa monikin asia.
Samalla lämpötilalla ja samalla ilmamäärällä alipainekuivuri haihduttaa enemmän kuin ylipainekuivuri varsinkin silloin, kun vilja on yli 20 % kosteudessa. Otin kopion wikipediasta jossa selitetään kiehumispiste:
Kiehumispiste on lämpötila, jossa liuoksen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nestettä ympäröivän ympäristön paine. Neste alkaa kiehua, kun paineet ovat yhtä suuret. Kiehuminen eroaa haihtumisesta siten, että kiehumisessa höyryä muodostuu myös nesteen sisällä eikä vain pinnalla. Veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Nesteen normaali kiehumispiste on lämpötila, jossa höyrynpaine on 101 325 Pa.
Veden kiehumispiste alenee, kun ulkoinen paine pienenee (vakuumitislaus) ja vastaavasti nousee, kun ulkoinen paine kasvaa (painekattila). Esimerkiksi 900 mbar:n ilmanpaineessa kiehumispiste on 96,7 °C ja 1 040 mbar:n paineessa 100,7 °C.
Käytännössä ero näkyy siinä, että ylipainekuivatuksessa vilja lämmitetään ensin ilmalla, jonka jälkeen vilja alkaa kuivua. Alipainekuivurissa vilja pysyy aluksi viileänä ja alkaa lämmetä vasta, kun se on jo varastointikuivaa. Siemenviljaa kuivattaessa voikin alipainekuivatuksessa käyttää korkeampaa kuivausilman lämpötilaa (kunhan kiertonopeus on riittävä).
Jäähdytysaikakin voi olla lyhyempi, kun itse viljan lämpötila ei ole korkea.
Eihän sitä tartte jäähdyttää ollenkaan?
Pitää jäähdyttää vähintään yksi kierto.
Suomessahan on tutkimustietoa lämminilmakuivauksesta rutosti, mutta oikeastaan missään ei ole tutkimustuloksia alipainekuivauksesta Tässä yksi hyvä yhteenveto
Viljan kuivatuksessa säästöjä
nopeasti
ProAgria
Pirkanmaa
prof. Jukka Ahokas
14.2.2012
Kuivatusnopeutta ei alipaineellakaan paljon voi lisätä (rikkomatta jyvää), sillä kosteuden siirtymisnopeus jyvän keskeltä on rajallinen. Jäähdytyksen aikana tapahtuu myös kosteuden tasaantuminen jyvän sisällä. Taulukoita viljan säilymisestä tietyssä kosteudessa ja lämpötiloissa on, mutta ne eivät suoranaisesti kerro mihin lämpötilaan viljaa pitää jäähdyttää, niinpä jäähdytellään varmuuden vuoksi pitempi aika.
Yksi halpa keino nopeuttaa jäähdytystä olisi, että kuivurilogiikka kasvattaisi kiertonopeutta ja avaisi puhaltimen kuristuksen suuremmaksi jäähdytyksen aikana.
-
Ovatko alipainekuivurit pallomaisia. Joku 500 mbar paine tekee neliömetrille usean tonnin kuorman sisäänpäin. Tyhjiö noin kymmenen tonnia neliölle !
Jos kyse on jostakin puhaltimen 5000 Pa alipaineesta, eli 5% ilmakehänpaineen alennus, niin silloin voi tehdä pellistäkin putket kunhan on tukitankoja neliökanavassa.
Ei kyllä ala ihan 50 asteessa vesi vielä kiehumaan. Siihen tarvitaan ehkä 80 kPa alipaine.
-SS-
-
Kuivatusnopeutta ei alipaineellakaan paljon voi lisätä (rikkomatta jyvää), sillä kosteuden siirtymisnopeus jyvän keskeltä on rajallinen. Jäähdytyksen aikana tapahtuu myös kosteuden tasaantuminen jyvän sisällä. Taulukoita viljan säilymisestä tietyssä kosteudessa ja lämpötiloissa on, mutta ne eivät suoranaisesti kerro mihin lämpötilaan viljaa pitää jäähdyttää, niinpä jäähdytellään varmuuden vuoksi pitempi aika.
Yksi halpa keino nopeuttaa jäähdytystä olisi, että kuivurilogiikka kasvattaisi kiertonopeutta ja avaisi puhaltimen kuristuksen suuremmaksi jäähdytyksen aikana.
[/quote]
Eihän se vilja kierrätyksen aikana jäähdy siinä umpiosassa vaan just toi kosteus tasaantuu siinä.
-
Mitä luokkaa kuivausveloitukset tänä vuonna? Siis per kilo, tuntihinta ei kerro mitään. Maatalouskalenterin hintaseusannassakaan ei kerrota, onko tuntihinnassa kyse tuli, tuli + jäähdytys vai tuli+jäähdytys+ eränvaihtoajasta?
-
Ei kyllä ala ihan 50 asteessa vesi vielä kiehumaan. Siihen tarvitaan ehkä 80 kPa alipaine.
-SS-
[/quote]
En malta olla kommenoimatta tuohon, eihän ylipainekuivurissakaan nykyään enää lämpöä nosteta yli kiehumispisteen. joskus ennenhän polttivatkin kuivureita kun lämmöt olivat toisella sadalla ja joissain vielä puhallettiin savutkin sekaan..
Luulisihan viljaan itävyyden ja muittenkin ominaisuuksien säilyvän parempina jos sen veden pystyy haihduttamaan vaikka kiehumispisteessä 80-90 astetta..
-
Ei kyllä ala ihan 50 asteessa vesi vielä kiehumaan. Siihen tarvitaan ehkä 80 kPa alipaine.
-SS-
En malta olla kommenoimatta tuohon, eihän ylipainekuivurissakaan nykyään enää lämpöä nosteta yli kiehumispisteen. joskus ennenhän polttivatkin kuivureita kun lämmöt olivat toisella sadalla ja joissain vielä puhallettiin savutkin sekaan..
Luulisihan viljaan itävyyden ja muittenkin ominaisuuksien säilyvän parempina jos sen veden pystyy haihduttamaan vaikka kiehumispisteessä 80-90 astetta..
[/quote]
Eiköhän nyt ole puurot ja vellit sekaisin? Ei se yli 120-130oC vielä mitään polta, eikä lämmönnosto/ alipaine perustu keittämiseen, vaan siihen paljonko ilma voi sitoa kosteutta itseensä.
-
Ei kyllä ala ihan 50 asteessa vesi vielä kiehumaan. Siihen tarvitaan ehkä 80 kPa alipaine.
-SS-
En malta olla kommenoimatta tuohon, eihän ylipainekuivurissakaan nykyään enää lämpöä nosteta yli kiehumispisteen. joskus ennenhän polttivatkin kuivureita kun lämmöt olivat toisella sadalla ja joissain vielä puhallettiin savutkin sekaan..
Luulisihan viljaan itävyyden ja muittenkin ominaisuuksien säilyvän parempina jos sen veden pystyy haihduttamaan vaikka kiehumispisteessä 80-90 astetta..
Eiköhän nyt ole puurot ja vellit sekaisin? Ei se yli 120-130oC vielä mitään polta, eikä lämmönnosto/ alipaine perustu keittämiseen, vaan siihen paljonko ilma voi sitoa kosteutta itseensä.
[/quote]
Eihän se vilja tietysti palamaan syty noillakaan lämpöyiloillasinänsä, mutta siihen aikaan kun nuo palokaasutkin puhallettiin viljan sekaan saattoi etenkin puulämmitteisissä päästä kipinöitäkin joukkoon.
Väitän kyllä että esim, itävyys heikkenee jos vilja lämpenee sadan asteen kieppeille, no, nykyään kierrätyksen ansiostahan se vilja ei ehdi täysiä satseja kuivatessa lämpenemäänkään kuvatusilman tasolle
ehkä joku viisas voi selittää tuon mihin pelkkä alipaineella kuivaus, mitä ainakin Euroopassa oli käytössä jo 30-luvulla perustuu, hikoleeko vilja siinä kosteuden itsestään vaiko sitooko se alipaneinen ilma sitten vettä itseensä enemmän,, ehkä pitää etsiä arkistoista asiaa käsittelevää juttua jos homma menee kinaamiseksi..
-
Alipainekuivatuksen idea on siinä, että öljyn käyttö pienenee 155 g:sta
115 g:aan/haihdutettu vesikilo. Tämä perustuu siihen, että alipainekuivatuksessa voidaan käyttää korkeampaa kuivausilman lämpötilaa viljan siitä kärsimättä. Lämpötilan nostohan säästää paineilmakuivatuksessakin.
Alipainekuivatuksessa jyvän sisällä on kovempi paine kuin sen ulkopuolella, paine laskee pintaa kohden. Paineen laskiessa vesi haihtuu, joka jäähdyttää jyvää.
Tavanomaisessa kuivatuksessa jyvän ja ilman paine ovat lähes samat, jolloin haihtuminen tapahtuu aivan jyvän pinnassa, eikä se niinkään jäähdytä jyvän sisäosaa.
Tavanomaisessa kuivatuksessa varsinkin kuivatuksen alkuvaiheessa jyvän lämpötila nousee, ja sen pitääkin nousta, huomattavasti korkeammalle, kuin alipainekuivatuksessa.
Alkuperäisessä VAC BOOSTIssa lämmön pistekuormitusta ei syntynyt, mutta näissä uusimmissa 70% lämmön tuotannosta tulee polttokammion päässä, mutta vain 30 % ilmasta kulkee sen ohi. Ongelma olisi kyllä helposti ratkaistavissa laittamalla 2 kW:n puhallin puhaltamaan ilmaa kuumaan pisteeseen.
-
Kuivatusnopeutta ei alipaineellakaan paljon voi lisätä (rikkomatta jyvää), sillä kosteuden siirtymisnopeus jyvän keskeltä on rajallinen. Jäähdytyksen aikana tapahtuu myös kosteuden tasaantuminen jyvän sisällä. Taulukoita viljan säilymisestä tietyssä kosteudessa ja lämpötiloissa on, mutta ne eivät suoranaisesti kerro mihin lämpötilaan viljaa pitää jäähdyttää, niinpä jäähdytellään varmuuden vuoksi pitempi aika.
Yksi halpa keino nopeuttaa jäähdytystä olisi, että kuivurilogiikka kasvattaisi kiertonopeutta ja avaisi puhaltimen kuristuksen suuremmaksi jäähdytyksen aikana.
Eihän se vilja kierrätyksen aikana jäähdy siinä umpiosassa vaan just toi kosteus tasaantuu siinä.
[/quote]
Monta varastokennoa vaan, että ehtii kosteus tasaantua, jos haluaa taloudellisesti kuivata. Taannoin oli taulukoita, montako prosenttia kuivaa tunnissa, olikohan niissa jäähdytysaika mukana?
-
Vacboost on melkoinen myyntitäky. Todellisuudessa ns. alipaineen vaikutus tuollaisissa neliömäisissä peltipöntöissä jää pakostakin alhaiseksi, koska puhaltimet eivät kuitenkaan ole sivukanavapuhaltimia tai alipainekompressoreita. Lisättävä lämpötila parantaa aina hyötysuhdetta, samoin suuri tasaussäiliö ja hidas ilman nopeus.
Usein ajatellaan näiden angloamerikkalaisten jatkuvatoimisten kuivaamojen olevan huomattavasti heikompia kuin näiden pohjoismaisten eräkuivurien, kuitenkin jo jäähdytysilman energian käyttö uudestaan kuivausvyöhykkeen alkupäässä parantaa niiden hyötysuhdetta jonkin verran. Eräkuivurissa jäähdytyksessä poistuu energiaa taivaalle. Toinen tehoa ja energiankulutusta parantava yksityiskohta on suoralämmitys, ilman lämmönvaihdinta, useimmiten amerikkalaiset tai engelsmannit köyttävätkin maakaasua tai propaania polttoon, ei mene haaskuun lämmönvaihdinhäviöitä eikä savukaasulämpöjä.
-SS-
-
Vacboost on melkoinen myyntitäky. Todellisuudessa ns. alipaineen vaikutus tuollaisissa neliömäisissä peltipöntöissä jää pakostakin alhaiseksi, koska puhaltimet eivät kuitenkaan ole sivukanavapuhaltimia tai alipainekompressoreita. Lisättävä lämpötila parantaa aina hyötysuhdetta, samoin suuri tasaussäiliö ja hidas ilman nopeus.
Usein ajatellaan näiden angloamerikkalaisten jatkuvatoimisten kuivaamojen olevan huomattavasti heikompia kuin näiden pohjoismaisten eräkuivurien, kuitenkin jo jäähdytysilman energian käyttö uudestaan kuivausvyöhykkeen alkupäässä parantaa niiden hyötysuhdetta jonkin verran. Eräkuivurissa jäähdytyksessä poistuu energiaa taivaalle. Toinen tehoa ja energiankulutusta parantava yksityiskohta on suoralämmitys, ilman lämmönvaihdinta, useimmiten amerikkalaiset tai engelsmannit köyttävätkin maakaasua tai propaania polttoon, ei mene haaskuun lämmönvaihdinhäviöitä eikä savukaasulämpöjä.
-SS-
Koriallahan Viljavan varastolla kuivaavat rehuviljaa maakaasulla samalla systeemillä että palokaasut kuivausilman joukkoon,,
En ole tutustunut systeemiin, onko jatkuvatoinen vaiko kuivaako satseittain, veikkaisin jatkuvatoimista
Tuolla ketjun alkupäässä kerroin oman kuivurihommaan tutustumista, siinä systeemissähän jäähdytysilmakin tulee hyödynnettyä, sekä kuumavesiradiaattorin lämmityskattilan polttoaine ja automatiikka vapaasti valittavissa. Sillä lähti veden lämmön ollessa 80 astetta melko tarkkaan 4% tunnissa kosteutta, tosin se tasausvara oli aika pieni siihen kuivatuskennoihin nähden eikä ollut jatkuvaa kierrätystä, piti jonkun kerran kuivauken aikana pyöräyttää tarpeen mukaan..
-
Kai se vac boostin juttu enemmissä määrin onkin se pölyttömyys. Kyllä niissä ensimmäisissä ainakin oli niin kova alipaine ettei syöttölaite syöttänyt ennen kuin annettiin jalustaan korvausilmaa
-
Kai se vac boostin juttu enemmissä määrin onkin se pölyttömyys. Kyllä niissä ensimmäisissä ainakin oli niin kova alipaine ettei syöttölaite syöttänyt ennen kuin annettiin jalustaan korvausilmaa
On myös lämpövuotojen eliminointi. Sitten se, että ylipainekennosta virtaa kosteaa ilmaa poistokanava lisäksi myös syöttölaitteeseen ja yläsäiliöön joissa pitää olla imurit, vaikka ne edistävätkin vesihöyryn sitoutumista yläsäiliössä ja syöttölaitteessa uudelleen viljaan, jota ei tapahdu alipainekennossa. Märkää töhkeröa olen nähnyt niin yläsäiliön, kuin myös syöttölaitteen seinämissä ylipainekennoissa. Alipaine kennoissa puhtaat paikat, ei ole tarvinnut siivota.
oinaspässi!